FI66946B - Framstaellning av en profilerad artikel saerskilt papper av amnoformaldehydhartsfibrer - Google Patents

Description

1 66946

Profiilituotteiden, erityisesti paperin valmistus amino-formaldehydihartsikuiduista Tämä keksintö koskee kuitumateriaaleja ja erityi-5 sesti profiilituotteita, jotka sisältävät amino-formal- dehydihartsikuituja.

Amino-formaldehydihartsikuidut ovat hyödyllisiä kuituaineosina profiilituotteissa erityisesti airkkimai-sissa tuotteissa, kuten paperissa, joissa niitä käyte-10 tään yleisesti seoksena selluloosakuitujen kanssa.

Kokonaan amino-formaldehydihartsikuiduista tehdyillä papereilla on yleensä olla vain vähän lujuutta tai sitä ei ole ollenkaan, koska yleensä kuiduilla on vain vähän tai ei lainkaan tarttuvuutta itseensä. Sekoitetta-15 essa niitä selluloosakuituihin jälkimmäiset antavat paperille lujuutta, mutta monissa tapauksissa olisi toivottavaa parantaa lujuutta vielä enemmän.

Eräs tapa parantaa lujuutta on käyttää osittain vulkanoituja (vulkanointiaste 50-90 %) amino-formaldehy-20 dihartsikuituja. Niinpä eurooppalaisen patenttihakemuk sen 14026 mukaan tehdään paperia osittain vulkanoiduista amino-formaldehydihartsikuiduista, jotka on valmistettu käyttäen vain lieviä vulkanointiolosuhteita, ts. heikkoja vulkaonintikatalyyttejä, matalia vulkaoninti-25 lämpötiloja ja/tai lyhyitä vulkanointiaikoja. Osittain vulkanointuja aminoformaldehydihartsikuituja voidaan valmistaa myös, kuten on kuvattu US-patenttijulkaisussa 4 202 959, suorittamalla aminoyhdisteen reaktio formaldehydin kanssa tiettyjen epäorgaanisten oksi-30 happoradikaalien lähteen, esim. sulfiittiradikaalien läsnäollessa. Osittain vulkanoituja aminoformaldehydihartsikuituja voidaan valmistaa myös, kuten on kuvattu US-patenttijulkaisussa 4 172 057, suorittamalla aminoyhdisteen reaktio formaldehydin kanssa tiettyjen 35 hiilihydraattien läsnäollessa.

66946

Aminoformaldehydihartsikuitujen vulkanoitumisas-te mitataan uuttamalla tarkasti punnittua kuivan kuidun näytettä (n. 5 g) 200 ml:ssa vettä 2 tuntia 50°c:ssa. Liukenematon kuitu otetaan talteen suodatta-5 maila, kuivataan 100°C:ssa ilmassa 2 tuntia ja punnitaan sitten uudelleen. Vulkanoitumisaste on talteenotetun kuidun painon ja kuidun alkuperäisen painon välinen suhde ja se ilmoitetaan tässä prosentteina.

Vaikka aminoformaldehydihartsikuiduilla, jotka 10 on vain osittain vulkanoitu, voi olla jonkin verran tarttuvuutta itseensä ja niitä voidaan täten käyttää paperin ainoana kuitukomponenttina, ne kärsivät sellaisista haitoista, että osa kuiduista saatetaan menettää paperin tavanomaisen märkävalmistusprosessin ai-15 kana, johtuen osittain vulkanoituneen hartsin osittaisesta vesiliukoisuudesta ja myös vapaata formaldehydiä saattaa kehittyä paperinvalmistusprosessin aikana, mikä muodostaa terveysvaaran.

Nyt on havaittu, että tietyissä olosuhteissa 20 voidaan valmistaa lujuudeltaan parantuneita tuotteita, esim. paperia, joka sisältää amino-formaldehydihartsi-kuituja, joilla on korkeampi vulkanoitumisaste.

Tässä keksinnössä prosessiolosuhteet ovat sellaiset, että ne aikaansaavat amino-formaldehydihartsi-25 kuitujen hitsautumista toisiinsa ja/tai muihin kuituina teriaaleihin, joita on läsnä ainakin joissakin kohdissa, joissa kuidut joutuvat kosketukseen toistensa kanssa. Tällaisesta hitsautumisesta käytetään tässä nimitystä kuitujen välinen sidos. Kuitujen välinen 30 sidos voidaan todeta käyttäen mikroskooppia; niinpä jos tarkastellaan tuotteen, kuten paperin näytettä käyttäen 100-kertaista tai suurempaa suurennosta, hitsautumia ainakin joidenkin kuitujen välillä voidaan havaita. Voidaan arvioida, ettei ole välttämätöntä 3 66946 hyödyllisten parannusten saavuttamiseksi lujuudessa, että jokainen kuitu olisi hitsautunut toiseen kuituun. Kuitujen väliHen sidosasteen tulisi kuitenkin mieluummin olla sellainen, että alle 50 paino-%-formaldehydi-hartsikuiduista voidaan poistaa näytteestä erillisinä 5 kuituina ilman, että yhtään kuitua on tarttunut niihin, kun näytettä tutkitaan hienolla koettimella.

Englantilaisessa patentissa 1 574 344 on ehdotettu valmistettavaksi paperia selluloosamassan ja urea-formaldehydi(UF)-hartsikappaleista, erityisesti UF-vaah-10 don kappaleista, jotka on osittain vulkanoitu hapotta-malla alle 60°C:n lämpötilassa. Senjälkeen kun selluloosamassan ja UF-palasten seos on muodostettu arkki-muotoon, jälkimmäinen kuumennetaan yli 80°C:n UF-hart-sin jatkovulkanoitumisen toteuttamiseksi. Sanotaan, 15 että tämä prosessi antaa paperiin jatkuvan kemiallisesti sidotun verkoston.

Tämän keksinnön mukaisesti valmistefcut, kuitujen välisesti sidotut tuotteet eroavat englantilaisen patentin 1 574 344 tuotteista monessa suhteessa.

20 Englantilaisessa patentissa 1 574 344 selluloo samassan käyttö on olennaista ja vaaditaan, että kemiallinen sidos on muodostettu UF-plasten ja selluloosan välille, osoitetaan, että papereilla, jotka on tehty ei-selluloosakuiduista ja ko. palasista, on 25 merkityksetön lujuus. Sitävastoin lujuudeltaan merkittäviä kuitujen välisesti sidottuja tuotteita voidaan valmistaa tämän keksinnön mukaisesti käyttäen amino-for-maldehydihartsikuituja yksin tai sekoitettuna ei-selluloosakuitumateriaaleihin.

30 Sitäpaitsi englantilaisessa patentissa 1 574 344 osoitetaan, että UF-palasten liittäminen mukaan aiheuttaa vain vähän tai ei lainkaan paperin ominaistilavuu-den kasvua, ominaistilavuuden sanotaan kasvavan alle 3 0,1 cm /g:11a jokaista mukaan liitettyä UF-palasten 4 66946 10 paino-%:a kohti. Sitävastoin amino-formaldehydihart-sikUituja ja selluloosakuituja sisältävillä kuitujen välisesti sidotuilla tuotteilla esiintyy merkittävää ominaistilavuuden kasvua, ominaistilavuus kasvaa vähin- 3 5 tään noin 0,15 cm /g:11a jokaista mukaan liitettyä amino-formaldehydihartsikuitujen 10 paino-% kohti. Ominaistilavuuden kasvu käy yleensä merkittävämmäksi, kun selluloosamassan jauhatusaste kasvaa.

Vastakohtana englantilaisen patentin 1 574 344 10 prosessille tässä keksinnössä amino-formaldehydihartsi on kuitujen muodossa, jotka on kuumavulkanoitu korkeaan vulkanoitumisasteeseen ennenkuin profiilituote on muodostettu niistä.

Näin ollen tämä keksintö tarjoaa käytettäväksi 15 menetelmän profiilituotteiden valmistamiseksi, jossa menetelmässä: (i) muodostetaan amino-formaldehydihartsin ja sille tarkoitetun vulkanointikatalyytin liuoksesta kuituja, (ii) vulkanoidaan sanotut kuidut kuumentamalla niitä 20 yli 100°C:n, kunnes vulkanoitumisaste on yli 100°C:n kunnes vulkanoitumisaste on yli 93 %, (iii) muodostetaan vesipitoinen massa dispergoimalla kuitumateriaalia veteen, sanotun kuitumateriaalin sisältäessä vähintään 5 paino-% sanottuja vulkanoituja 25 amino-formaldehydihartsikuituja, (iv) muodostetaan profiilituote sanotusta massasta ja (v) edistetään kuitujen välistä sitoutumista kuumentamalla sanottua profiilituotetta riittävän korkeassa lämpötilassa yli 80°C:ssa riittävä aika ja riittävän 30 yli io paino-%:n vesimäärän läsnäollessa läsnäolevan kuitumateriaalin kokonaispainosta käyttäen painetta ennen sanottua kuumennusta tai sen aikana, joka on vähintään riittävä aikaansaamaan kosketuksen vierekkäis- 5 66946 ten kuitujen välillä niin, että se saa ainakin osan amino-formaldehydihartsikuiduista hitsautumaan toisiinsa ja/tai muuhun läsnä olevaan kuitumateriaaliin ainakin jossakin kohdassa, jossa kuidut koskettavat toisi-5 aan.

Vaikka hakemuksen tekijät eivät halua sitoutua seuraavaan teoriaan, arvellaan, että tämän keksinnön prosessissa ainakin joillekin erittäin vulkanoituneis-ta amino-formaldehydihartsikuiduista tapahtuu lievä iO hydrolyysi niiden pinnoilla, mikä tekee ne jonkinverran tahmeiksi vallitsevissa lämpötila- ja kosketusolo-suhteissa. Kun tällainen tahmeutunut kuitu koskettaa esimerkiksi kuitujen risteyskohdassa toista kuitua (olipa tai ei toinen kuitu toinen tahmeutunut amino-15 formaldehydihartsikuitu) tapahtuu risteyskohdassa yhteensulautuminen tai hitsautuminen. Koska mitään kuitujen tahmeutta ei kuitenkaan todeta lopullisessa tuotteessa, arvellaan, että tapahtuu tahmeutuneiden kuitupintojen dehydratoitumista ja uudelleenkondensoi-20 tumista, kun kuumennusta ja kuivausta jatketaan.

Kuitujen välisten sidosten olemassaolo vedelle herkissä tuotteissa, esim. paperissa, joka sisältää jonkin verran selluloosakuituja, voidaan myös vahvistaa mittaamalla näytteen märkälujuus jos kuitu-25 jen välistä sitoutumista on tapahtunut, näytteen lujuus kasvaa. On suositeltavaa, että märkälujuutta nostetaan vähintään 25 %:lla verrattuna samanlaiseen näytteeseen, jossa mitään kuitujen välistä sitoutumista ei esiinny. Paperin muodossa olevan näytteen märkälujuus 30 voidaan mitata menetelmällä Tappi Standard Method T 456.

Voidaan arvioida, että kun sideainetta on läsnä tuotteessa, märkälujuusmittaus ja tutkiminen koetti-mella eivät ehkä osoita kuitujen välisen sidoksen läsnäoloa, mutta tällainen kuitujen välinen sitoutumi-35 nen voidaan todeta mikroskoopilla.

6694 6 6

Kun tuote sisältää vähän tai ei lainkaan sellu-loosakuituja, tuotteen märkä- ja kuivalujuuksien välillä voi olla vain vähän eroa.

Kuitujen välisen sidosten synnyttämiseksi tä-5 män keksinnön prosessissa profiilituote saatetaan veden vaikutuksen alaiseksi korotetussa lämpötilassa.

Kuitumateriaali voidaan muotoilla haluttuun muotoon ja sitten kostuttaa ja saattaa korotettuun lämpötilaan tai profiilituote voidaan muodostaa kuitumater-riaalien vesilietteestä ja saattaa korotettuun lämpötilaan osana kuivausprosessia, jota käytetään veden poistoon. Niinpä paperimaisten arkkituotteiden valmistuksessa paperi voidaan valmistaa tavanomaisella märkä-prosessilla ja saattaa sitten kuitujen välisen sitoutu-^ inisen olosuhteisiin paperinvalmistuksen kuivausvaiheis-sa.

Olosuhteet, joita vaaditaan kuitujen välisen sitoutumisen synnyttämiseen, vaihtelevat amino-for-maldehydihartsikuitujen vulkanoitumisasteen mukana.

20 Niinpä kun vulkanoitumisaste nousee yli 93 paino-%:n, profiilituotteessa oleva veden minimimäärä, joka vaaditaan kuitujen välisen sitoutumisen saamiseen, kasvaa. Kun lämpötila kohoaa, vaadittu kuivausaika lyhenee.

Lämpötilan tulee olla vähintään 80°C ja se on 25 mieluummin välillä 90-180°C. Paineen käyttö ennen kuumennus vaihetta tai mieluummin sen aikana edistää kuitujen välistä sitoutumista. Paine voi vaihdella juuri riittävästä takaamaan hyvän kosketuksen vierekkäisten 2 kuitujen välillä, tyypillisesti 0,1 kg/cm :sta aina 2 30 50 kg/cm :iin tai ylikin riippuen vesipitoisuus- ja kuivausolosuhteista. Kun käytetty paine kasvaa, vaaditaan vähemmän vettä. Vaikka paineen käyttö ei ole aina välttämätön, sen käyttö mahdollistaa kuitujen 7 6694 6 välisen sitoutumisen saavuttamisen joissakin rajatapauksissa, joissa ilman paineen käyttöä mitään kuitujen välistä sitoutumista ei saavuteta.

Vaadittu aika voi vaihdella n. 30 sekunnista 5 10 minuuttiin tai ylikin, voidaan arvioida, että pi tempiä aikoja kuin minimiaika, joka vaaditaan kuitujen välisen sitoutumisen saavuttamiseen, voidaan käyttää.

Minimi vesipitoisuus, joka vaaditaan kuitujen välisen sitoutumisen saavuttamiseen, vaihtelee n. 10%:sta 10 kuitumateriaalin painosta (pienillä vulkanoitumisasteil-la, korkeassa lämpötilassa ja paineessa) yli 300 %:iin (matalissa paineissa ja lämpötiloissa ja suurella vulka-noitumisasteella). Jälleen voidaan arvioida, että enemmän vettä kuin minimimäärä, joka vaaditaan kuitujen vä-15 lisen sitoutumisen saavuttamiseen, voidaan käyttää.

On suositeltavaa käyttää vähintään 200 paino-% vettä laskettuna kuitumateriaalin kuivapainosta.

Yksinkertaisilla kokeilla on mahdollista määrittää olosuhteet, joissa tuloksena on kuitujen vä-20 linen sitoutuminen.

Jos puristusvaihetta käytetään, se voi olla profilointiprosessia, niinpä kuitumateriaali voidaan valaa haluttuun muotoon samanaikaisesti kun se on kosteuden ja korotetun lämpötilan muodostamien olosuhtei-25 den alainen, tai kuitumateriaali voidaan valaa/puris-taa haluttuun muotoon ympäristön lämpötilassa ja saattaa sitten kosteuden ja korotetun lämpötilan olosuhteisiin.

Amino-formaldehydihartsi, jota käytetään amino-30 formaldehydihartsikuitujen valmistukseen on aminoyh-disteen, mieluummin polyamiinin, kuten urean tai melaniinin kondensaatti formaldehydin kanssa. Aminoyhdis-te on mieluummin urea, yksin tai seoksena korkeintaan 5 paino-%:n kanssa melamiinia. Formaldehydin_ja amino-35 ryhmien välinen moolisuhde on mieluummin välillä 8 66946 0,6:1 - 1,5:1 ja erityisesti välillä 0,7:1-1,3:1.

A mi\o-formaldehydihartsikuidut voi olla valmistettu millä tahansa sopivalla kuidunmuodostustek-niikalla, kuten märkä- tai kuivakehräyksellä ja muodos-5 tetaan mieluummin keskipakokehräysmenetelmällä, kuten on kuvattu esimerkiksi amerikkalaisessa patentissa 4 178 336, joka antaa, kuten on suositeltavaa, oleellisesti suoria ja haarautumattomia kuituja.

Amino-formaldehydihartsikuiduilla on mieluum-10 min keskimääräinen pituus painotettuna pituuden mukaan välillä 1-10 mm, erityisesti välillä 2-6 mm, Mieluummin oleellisesti kaikkien amino-formaldehydi-hartsikuitujen pituus on välillä 1-10 mm.

Amino-formaldehydihartsikuitujen keskimääräi-15 nen halkaisija on mieluummin välillä l-20yum, erityisesti välillä 2-15^um ja aivan erityisesti välillä 3-10yUm. Mieluummin oleellisesti kaikkien amino-for-maldehydihartsikuitujen halkaisjja on välillä 1-30 ^um. Amino-formaldehydihartsikuitujen keskimääräi- / -2 20 nen lujuus on mieluummin vähintään 50 MNm (joka vastaa suunnilleen 33 Nmg ja erityisesti vähintään 100 MNm ^ (g 67 Nmg .

Amino-formaldehydikuitujen vulkanoitumisasteen tulee olla vähintään 93 % ja mieluummin 94-99 paino-%. 25 Tämän keksinnön prosessissa nämä vulkanoitumisasteet saavutetaan liittämällä sopivaa vulkanointikatalyyt-tiä, esim. ammoniumsulfaattia, ammoniumkloridia, muurahaishappoa, divetyairmoniumfosfaattia tai fosfori-, rikki-, sulfamiini- tai kloorivetyhappoa hartsiin en-30 nen kehräystä kuiduiksi ja sitten kuumentamalla kuituja kehräyksen jälkeen yli 100°C:ssa, erityisesti 120°C:ssa esim. jopa 3 tuntia, yleensä mitä korkeampi vulkanointilämpötila sitä lyhyempi on vaadittu aika. Niinpä kun 3 tuntia 120°C:ssa antaa vulkanoitunfisas- 9 66946 teeksi n. 94 paino-%, vain 5 minuuttia saatetaan tarvita 180°C:ssa n. 97 %:n vulkanoitumisasteen saamiseen.

Profiilituote voi olla valmistettu amino-for-maldehydikuiduista ainoana kuituaineosana tai se voi 5 olla tehty amino-formaldehydihartsikuiduista seoksena muiden kuitumateriaalien kanssa, jotka voivat olla selluloosapohjäisiä tai muuta kuin selluloosaa. Amino-formaldehydihartsikuitujen tulee muodostaa vähintään 5 paino-% profiilituotteessa olevasta koko kuitumateri-10 aalista.

Erityisen hyödyllisiä arkkimateriaaleja, esim. paperia ja kartonkia voidaan tehdä amino-formaldehydi-hartsikuitujen ja selluloosakuitujen seoksista, jotka sisältävät 5-100 % ja mieluummin 10-50 paino-% 15 aminoformaldehydihartsikuituja. Selluloosakuituja, joita voidaan käyttää, ovat ligniinittömät kuidut, kuten puuviHakuidut tai kemiallinen puumassa, esim. paperin-valmistusmassa, joka on tehty raakaselluloosasta käsittelemällä kemiallisin keinoin, kuten tunnetuilla sul-20 faatti- tai sulfiittiprosesseilla, tai ligniiniä sisältävät kuidut, kuten mekaaninen, puolikemiallinen tai termomekaaninen puumassa. Ligniiniä sisältävien ja lig-niinittämien selluloosakuitujen seoksia, esim. mekaanisen ja kemiallisen massan seoksia voidaan myös käyttää. 25 Selluloosakuidut voi olla hieman jauhettu tai hyvin jauhettu riippuen profiilituotteen aiotusta käytöstä.

Tällä keksinnöllä on erityistä arvoa arkkimais-ten tuotteiden, kuten paperin ja kartongin valmistuk-30 sessa kuitumateriaaleista, jotka sisältävät aminoformaldehydihartsikuituja pelkästään tai seoksena jopa 90 paino-%:n kanssa kuitumateriaalin kokonaispainosta laskettuna selluloosakuituja.Tällaisilla tuotteilla on parantuneet mekaaniset ominaisuudet verrattuna nii-35 hin, joissa ei ole lainkaan kuitujen välistä sitoutumista ja erityisesti niillä on erinomaiset märkälujuudet.

10 66946

Niinpä kuitujen välisesti sidottua amino-formaldehydi-hartsikuitua sisältävillä papereilla on ylivoimaiset märkälujuudet verrattuna 100 %:siin selluloosapaperei-hin, joita ei ole muulla tavoin käsitelty märkälujuuden 5 edistämiseksi/ esim. sisällyttämällä niihin märkälujuut-ta antavaa hartsisideainetta.

Kuten edellä mainittiin päinvastoin kuin englantilaisessa patentissa 1 574 344 kuvatuissa papereissa aminohartsikuitujen käyttö seoksena selluloosakuitujen 10 kanssa antaa merkittävän ominaistilavuuden kasvun.

Ominaistilavuuden kasvu on yleensä toivottava, koska se tekee mahdolliseksi käyttää vähemmän raaka-ainetta niitä seuraavine taloudellisine etuineen annetun tila-vuisen paperin saamiseksi. Vaikka täysselluloosapaperin 15 ominaistilavuutta voidaan nostaa pienentämällä selluloosan jauhatusastetta, tämä johtaa paperin lujuuden heikkenemiseen. Amino-formaldehydihartsikuitujen muka anliittäminen tekee mahdolliseksi saavuttaa ominais-tilavuuden kasvun ilman tällaista suurta paperin lu-20 juuden heikkenemistä.

Kuten yllä mainittiin tämän keksinnön kuitujen välisesti sitoutuneilla papereilla on parantunut märkä-lujuus verrattuna papereihin, joissa ei ole mitään kuitujen välistä sitoutumista, tämä tekee keksinnön 25 mukaisesti valmistetun paperin erityisen sopivaksi sellaisiin sovellutuksiin kuin suodatinpapereiksi. Kasvanut aminaistilavuus on toivottava tällaisissa sovellutuksissa, koska huokoisuus kasvaa ominaistilavuuden kasvaessa.

30 Tämän keksinnön mukaisesti amino-formaldehydi- hartsikuitujen ja selluloosakuitujen, so. selluloosamassan seoksesta tehtyjen profiilituotteiden ominais-tilavuus on vähintään x 3-1 35 A + 0,015 x - cm . g 100 11 66946 jossa x on amino-formaldehydihartsikuidun painoprosent-timäärä kuituseoksessa ja A on profiilituotteen omi-naistilavuus, joka on tehty samoissa olosuhteissa pelkästään selluloosakuidusta. Amino-formaldehydihart-5 sikuitujen mukaanliittämisen antama ominaistilavuuden kasvu käy suuremmaksi, kun selluloosakuidun jauhatus-aste kasvaa, niinpä kun selluloosakuitua on lievästi jauhettu niin, että saadaan korkean ominaistilavuuden paperi, ominaistilavuuden kasvu voi olla hieman suurem- „3-1 10 pi kuin noin 0,015 x ~— cm g , mutta enemmän jauhe- 100 tulla selluloosamassalla, erityisesti sellaisella, joka 3 -1 antaa paperin, jonka aminaistilavuus on alle 2 cm g , kun se on tehty kokonaan selluloosakuidusta, ominaisti- lavuuden kasvu on yleensä vähintään 15 0,02 x —— crn^ g ^.

100

Profiilituotteet, jotka on valmistettu tämän keksinnön mukaisesti selluloosakuitujen ja sekoittuvien amino-formaldehydihartsikuitujen seoksesta, on 20 mieluummin valmistettu kuituseoksista, jotka sisältävät 5-95, erityisesti 10-50 paino-% amino-formaldehydi-hartsikuituja ja vastaavasti 95-5 ja erityisesti 90-50 paino-S selluloosakuituja.

Tämän vuoksi edelleen tämän keksinnön mukaises-25 ti aikaansaadaan profiilituote, joka on muodostettu kuitumateriaalista, joka sisältää 5-95 paino-% ami-no-formaldehydihartsikuituja, joiden vulkanoitumisas-te on vähintään 93 %, ja vastaavasti 95-5 paino-% selluloosakuituja, sanotun tuotteen sisältäessä kuitu-30 jen välistä sitoutumista, joissa ainakin jotkut amino-fomaldehydihartsikuiduista ovat hitsautuneet toisiinsa ja/tai selluloosakuituihin ainakin joistakin kohdista, joissa kuidut koskettavat toisiaan j_a jonka tuotteen ominaistilavuus on vähintään 12 66946 A + 0,015 x —cm^ g ^ 100 jossa x on amino-formaldehydihartsikuitujen painoprosentti sanotussa kuitumateriaalissa ja A on ominaistila-5 vuus cm g x, samanlaiselle profiilituotteelie, joka on valmistettu samoissa olosuhteissa kokonaan sellu-loosakuiduista.

Profiilituotteet voidaan valmistaa tämän keksinnön mukaisesti myös kuitumateriaalista, joka sisäl-tää vain amino-formaldehydihartsikuituja sekoitettuna ei-selluloosakuituihin. Nämä seokset voivat haluttaessa sisältää myös selluloosakuituja. Ei-selluloosa-kuidut voivat olla synteettisiä, orgaanisia kuituja, kuten polyesteri-, esim. polyetyleenitereftalaattikui-15 tuja; polyolefiini- , esim. polypropeenikuituja; tai polyamidikuituja; tai epäorgaanisia kuituja, kuten lasi- tai asbestikuituja.

Kun käytetään ei-selluloosakuituja tai selluloosa- ja ei-selluloosakuitujen seosta, kuitumateriaali 20 sisältää vähintään 5 paino-% amino-formaldehydihartsikuitu ja ja vastaavasti korkeintaan 95 paino-% ei-selluloosakuitu ja tai selluloosa- ja ei-selluloosakuitujen seosta. Ei-selluloosakuitujen määrä on mieluummin vähintään 10 paino-% profiilituotteessa olevien kuitu-25 jen kokonaispainosta. Kuitumateriaali, muu kuin amino-formaldehydihartsikuidut, sisältää 10-100 paino-% ei-selluloosakuituja ja vastaavasti 90-0 paino-% selluloosakuitu ja.

Profiilituotteilla, esim. paperilla tai muilla 3° arkkimaisilla tuotteilla, jotka on tehty tämän keksinnön mukaisesti pelkästään amino-forPaldehydihartsikui-duista tai seoksista, jotka sisältävät ei-selluloosakui-tuja, on merkittävä lujuus sisälsivätpä ne tai eivät myös selluloosakuituja. Niinpä niillä voi olla puhkaisu- 13 66946 indeksi (puhkaisupaine mitattuna TAPPI-standardimenet- telyn mukaisesti jaettuna pinta-alayksikön painolla), 2 -1 joka on vähintään 0,2 kPam g Tämän vuoksi keksinnön lisäkohdan mukaisesti ai-5 kansaadaanprofiilituote, joka on muodostettu kuituaine- seosista, jotka sisältävät 5-10 paino-% amino-formaldehy-dihartsikuituja, joiden vulkanoitumisaste on vähintään 93 % ja vastaavasti 0-95 paino-% kuitumateriaalia, joka koostuu 10-100 %:sesti ei-selluloosakuiduista ja vas-10 taavasti 0-90 paino-%:sesti selluloosakuiduista, joka tuote sisältää kuitujen välistä sitoutumista, jossa ainakin jotkut amino-formaldehydihartsikuiduista ovat hitsautuneet toisiinsa ja/tai ei-selluloosakuituihin ainakin joistakin kohdista ,joissa kuidut koskettavat 15 toisiaan, ja jonka profiilituotteen puhkaisuindeksi on vähintään 0,2 kPam2 g \

Kun tuote sisältää selluloosakuituja ei-sellu-loosakuitujen lisäksi, amino-formaldehydihartsikuidut voivat olla hitsautuneet myös selluloosakuituihin.

20 Erityisen suositeltavat kuituvalmisteet sisäl tävät 10-90 ja erityisesti 20-60 paino-% amino-for-maldehydihartsikuituja, 10-90 ja erityisesti 20-50 paino-% ei-selluloosakuituja ja 0-75 ja erityisesti 10-50 paino-% selluloosakuituja.

25 Keksintöä kuvataan seuraavilla esimerkeillä, joissa kaikki prosentit on ilmoitettu painoprosentteina.

Esimerkki 1

Kaupallisesti saatava vesipitoinen urea/.forraalde-hydihartsi, jonka U:F-mooslihde oli 1:2 ja kuiva-aine-30 pitoisuus 67 %, laimennettiin vedellä 30 poisen viskositeettiin. Kuiva-aineesta laskettuna 10 % vesiliuosta, joka sisälsi 1,6 % poly(etyleenioksidi) ja 6,7 % ammonium-sulfaattia, sekoitettiin jatkuvasti hartsiliuoksen kanssa, kun sitä syötettiinkeskipakokehräyslaitteen kehräys-35 kuppiin. Hartsia kehrättiin menetelmällä, jota on ku- 14 66946 vattu amerikkalaisessa patentissa 4 178 336 käyttäen halkaisijaltaan 12,7 cm:n kehräyskuppia, jossa on 24 suorakulmaista reikää ja joka pyörii nopeudella 7000 rpm.

5 180°C:ssa olevaa ilmaa puhallettiin kehruukarnmi- oon kuitujen kuivaamiseksi, niiden siirtämiseksi keh-ruukupista ja osittaisen vulkanoitumisen aikaansaamiseksi. Hartsia kehrättiin nopeudella 100 g/min, kuituja poistettiin jatkuvasti kehruulaitteesta ja niiden 10 vulkanoimista jatkettiin kiumentamalla ilmassa 150°C:ssa 40 minuuttia.

Saaduilla kuiduilla, joiden keskihalkaisija oli 8,5^um, oli 94,6 %:n vulkanoitumisaste.

Kuidut leikattiin 3 mm:n nimellispituuteen ja 15 niitä dispergoitiin standardi laboratoriomassan hajo-tussekoittimella veteen (konsistenssi 1,2 %) 17 minuutin ajan.

Käsipaperiarkkeja (100 % UF-hartsikuituja) valmistettiin standardimenettelyllä käyttäen British 20 Standard Handsheet-muodostajaa ja korvaamalla standardi puristusvaihe puristuksella 110°C:een kuummetussa puristimessa. Ennen puristusta vettä ruiskutettiin käsi-arkeille ja kosteuspitoisuus määritettiin punnitsemalla käsiarkit ennen ja jälkeen puristuksen.

25 Puristuksen jälkeen määritettiin paperien puhkai- suindeksi ja katkeamispituudet.

Puhkaisuindeksi (puhkaisupaine kPasna jaettuna 2 neliömassalla g/m :na) määritettiin standardi TAPPI-menettelyn mukaisesti. Katkeamispituudet mitattiin 30 Instron-vetokoneella (pöytämalli) käyttäen 15 mm leveitä näytteitä ja 100 mm:n vetoväliä. Vetonopeus oli 0,5 aiyitiin.

Kuitujen välinen sitoutuminen varmistettiin mikroskoo-pisesti. Sen läsnäolo on osoitettu seuraavassa taulu-35 kossa pienellä merkillä.

15 6694 6

Paine Aika Kosteus- Kuitujen Puhkai- Katkea- I

pitoi— välinen suindek— - inispi— | _2 suus sitou- si tuus (kg cm ) (min) tuxninen _ (%) (kPa m2g"1) (km) 5 °\l 5 43 x Of54 009

Of1 6 55 x 005 ö?1 3 56 x, 0,35 °T1 5 6o / 0, 35 0,51 10 Oi1 3 Θ1 / 0,34 0,27 °r1 6 122 0 0,34 0,67 °|1 3 137 J 0,36 0,6o 0,1 3 222 V 0,49 1,47 0»1 6 242 / 0,36 0,59 15 Oi1 3 294 ^ 0f53 0,71 0tl 3 36Θ / 0,69 1,89 5? 5 4 16 x 0,25 0,13 5r5 4 22 X 0,52 0,25 5t5 4 40 ν' 0,27 0,48 20 5,5 4 122 V 0,51 1,59 5^5 4 165 ^ 0,36 0,59 5.5 4 löi V 0,42 0,74 5.5 4 212 / 0,60 1,40 5f5 4 259 Ί 0,36 1,02 25 5,5 4 732 >/ 0,45 1,49 4 35 ν' 0,39 0,75 11 4 31 / 0,53 0,65 ^7 4 30 / 0,28 0,74 16,4 4 25 / 0,28 0,73 30 __L___V_ 1 16 66946

Esimerkki 2

Esimerkki 1 toistettiin käyttäen hartsikuituja, joita oli vulkanoitu 120 minuuttia 150°C:ssa 96,6 %:n vulkanoitumisasteen saamiseksi.

5

Paine Aika Kosteus- Kuitujen Puhkai- Katkea- pitoi- välinen suindek- mispi- suus sitou- si tuus 10 (kg cm-2) (min) tuminen (%) (kPam2g“1) (km) ------- - 0,1 7 47 x 0,58 0,1 3 82 x 0,44 1,09 15 0,1 3 112 ν' 0,58 1,53 0,1 3 214 J 0,65 0,57 0,1 4 271 / 0,86 1,79 0,1 3 322 >/ 0,72 0,76 0,1 3 389 ^ 0,93 1,40 20 5,5 4 85 V 0,53 0,58 5T5 4 131 V 0^54 \ .....1 I-1-1 I__„ 17 66946

Esimerkki 3

Esimerkki 1 toistettiin käyttäen hartsikuituja, joita oli vulkanoitu 170 minuuttia 150°C:ssa 97,9 %:n vulkanoitumisasteen saamiseksi 5

Paine Aika Kosteus- Kuitujen Puhkai- Katkea- II

pitoi- välinen suindek- mispi- I

suus sitou- si tuus (kg cm"*2) (min) tuminen (56) (kPa m2g-1) (km) 0,1 5 65 x 36 15 0fl 7 116 x Of32 0,27 0tl 9 157 x 0,36 0,57 0,1 3 180 · 7 0,42 1,06 0,1 3 244 / 0,75 1,21 0,1 3 418 >/ 0,52 1,46 20 5;,5 1 62 X 0,45 0,64 5.5 5 83 / 0,75 1,16 5.5 5 89 / 0,80 1,32 5.5 5 509 y 0,45 0,61 "5',5 5 465 ^ 0,55 0,89 25 ___^ __ 6 6 94 6 18

Esimerkki 4 1.1-·— 1.. I II ·. *. .J .,

Esimerkki 1 toistettiin käyttäen hartsikuitu-ja, joita oli vulkanoitu 150°C:ssa 330 minuuttia 99,0 %:n vulkanoitumisasteen saamiseksi.

5 : 10 Paine Aika Kosteus- Kuitujen Puhkai- Katkea- pitoi- välinen suindek- mispi- suus sitoa- si taus (kg cm"2) (min) tuminen {%) I (kPa m2g”1) (km) 15 0,1 3 200 x 0rl 3 282 x 0,1 3 304 S 0,32 0.81 0,1 6 429 J 0,66 1,79 7.7 10 41 x 0,23 20 7r7 7 52 / 0,59 lf 23 7f7 5 78 x 0T40 0,9? 7.7 '7 229 / 0,59 1,13 7r7 3 246 / 0,38 0,63 7.7 5 455 J 0,56 lf47 25 7,7 4 308 / 0^38 19 66946

Esimerkki 5

Esimerkki 1 toistettiin käyttäen hartsikuitu-ja, joita oli vulkanoitu 30 minuuttia 150°C:ssa 96,4 %:n vulkanoitumisasteen saamiseksi. Kaikissa ta-5 pauksissa puristusaika oli 3 minuuttia 110°C:ssa.i

Paine fKosteuspitoi- Kuitujen^vä- (kq/atT^_suus (%)_ linen sitoti: 21.9 35 / io 2M 10·6 27,4 11 7 32.9 9.8 x J2f9 11·8 x 32.9 22 / *___ 15

Esimerkki 6

Esimerkki 1 toistettiin käyttäen kuituja, joita oli vulkanoitu 30 minuuttia 150°C:ssa 95,9 %:n vulkanoitumisasteen saamiseksi. Tässä esimerkissä märkiä 2 arkkeja puristettiin n. 0,1 kg/cm :ri paineessa vaihte-2^ leviä aikoja eri lämpötiloissa.

Aika Aika Kosteuspi- Kuitujen vä- - toisuus % Unen sitoutu- °C mm. minen_ 25 80 3 150 x 80 3 172 x 90 £ I67 x

90 1 179 X

90 1 260 x 30 90 2 267 / HO £ 302 x 110 1 174 / 110 1 210 / 127 i 224 x 35 127 3 114 / 127 3 166 ν' 20 66946

Esimerkkien 1-6 paperit, jotka sisälsivät kuitujen välistä sitoutumista, ylläpitivät yhtenäisyytensä, kun ne upotettiin veteen ja sekoitettiin varovasti, ne joissa ei ollut kuitujen välistä sitoutumista, 5 eivät säilyttäneet yhtenäisyyttään.

Esimerkki 7

Sen parannuksen osoittamiseksi, joka saavutetaan niiden papereiden märkälujuudessa, jotka on tehty urea-formaldehydihartsikuitujen ja selluloosakuitujen 10 seoksista tämän keksinnön avulla, valmistettiin paperi-käsiarkit 80 %:sta koivusulfaattimassaa ja 20 %:sta urea-formaldehydihartsikuituja, jotka olivat samanlaisia kuin esimerkissä 1 käytetyt. Jotkut käsiarkeista kostutettiin ja kuivattiin kuitujen välistä sitoutu-15 mistä aikaansaavissa olosuhteissa ja märkäkatkeamis-pituus mitattiin.

Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa.

Vulkanoitumis- Kuitujen välinen Märkäkatkeamis-aste (%) sitoutuminen pituus (km) 2 0 - 94.5 ei 0,14 94.5 kyllä 0,19 96.8 ei 0,15 96.8 kyllä 0,20 25 Samanlaisella käsiarkilla, joka oli tehty kokonaan koivusulfaattimassasta, oli märkäkatkeamis-pituus 0,09 km.

Esimerkki 8

Esimerkki 7 toistettiin, mutta käyttäen koivu-sulfaattimassan ja urea-formaldehydihartsikuitu jen 50/50-seosta.

66946 21

Vulkanoitumis- Kuitujen välinen Märkäkatkeamis- aste (%) sitoutuminen pituus (km) 94.5 ei 0,10 94.5 kyllä 0,25 5 96,8 ei 0,04 96,8 kyllä 0,12

Esimerkki 9

Valmistettiin papereita koemittakaavan paperiko--0 neella seöksista, jotka sisälsivät lievästi jauhettua valkaistua lehtipuusulfaattiselluloosamassaa ja urea-formaldehydihartsikuituja, jotka oli valmistettu esimerkissä 1 kuvatulla menettelyllä ja joiden vulkanoi-tumisaste oli 94,6 %. Paperi kuivattiin kevyessä pai--5 neessa sylintereitä vasten, jotka oli kuumennettu n. 100°C:een. Kuivausaika ja kosteuspitoisuus olivat riittävät kuitujen välisen sitoutumisen aikaansaamiseen.

Paperia valmistettiin ja kuivattiin myös samois-:0 sa olosuhteissa pelkästä lievästi jauhetusta selluloosa-massasta. Vetolujuudet (märkänä ja kuivana) paperin poikkisu.unnassa, ts. suorassa kulmassa konesuuntaa vastaan ja märkäpuhkaisuindeksi mitattiin ja ilmoitetaan taulukossa prosentteina täysselluloosapaperin vas-•5 taavista ominaisuuksista.

% UF-kuitua Qminaistila- Vetolujuus Vetolujuus Märkäpuhkai-vuus cm3g "1 kuivana märkänä sulujuus 0 2,41 100 100 100 0 10 2,73 90 122 122 20 2,76 87 110 178 30 2,95 84 171 244

Havaitaan, että ominaistilavuus kasvaa yli 3 -1 0,017 cm g :11a jokaista mukaan liitettyä urea-formal-5 dehydikuitujen prosenttia kohti.

22 66946

Esimerkki 10

Esimerkki 1 toistettiin käyttäen urea-formaldehy-dihartsikuituja, joiden keskihalkasija oli 9^um ja vul-kanoitumisaste 94,9 %, seoksena lasi- tai polyetyleeni-5 tereftalaatti-(PET) kuitujen ja joissakin tapauksissa myös havupuusulfaattiselluloosamassan kanssa.

Lasikuitujen keskihalkaisija oli 20yum:, kun taas PET-kuidut olivat 1,5-denierien vedettyjä, kihartamatto-mia kuituja, jotka oli pesty lämpimässä vedessä kaiken 10 kehräysjätteen poistamiseksi niiden pinnoilta.

Lasi-, PET- ja urea-formaldehydikuidut leikattiin 1-5 mm:n pituusjakautuman aikaansaamiseksi johtamalla kuidut kahdesti peperinrepimiskoneen läpi leikku--eiden ollessa asetettu nimellisesti 3 mm:n päähän 15 toisistaan.

Kuitujen välisen sitoutumisen edistämiseksi arkit siirrettiin arkinmuodostajan viiralta, asetettiin takertumattoraalle levylle, punnittiin, ruiskutettiin tasaisesti vähäisellä määrällä ionivaihdettua vettä, 20 punnittiin uudelleen ja puristettiin sitten molemmilta puolilta 30 sekuntia käyttäen 170°C:ssa olevaa ta-loussilityspuristinta, joka antoi käytetyksi paineeksi n. 0,1 kg/cm^: Kuivatun paperin paino määrättiin. Jokaisen puristimeen joutuvan arkin kuiva-ainepitoisuus mää-25 ritettiin näin ja tällä tavoin laskettiin kosteuspitoisuus prosentteina koko kuitusisällöstä.

Valmistettiin kaksi arkkia kutakin raaka-aineen muunnosta kohti ja puhkaisuindeksi mitattiin neljästä kohdasta kustakin arkista ja keskimääräinen puhkaisu-30 indeksi määrättiin.

Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa 23 66946

Raaka-aineen koostumus (%) ~~ " Keskim. Keskipuhkai- UF-kui- Lasia PET Sellu- kosteus- suindeksi, tuja loosa pitoi- (kPa m g-1 _____suus % 50 50 452 0.39 75 25 365 Ο.37 90 10 571 Ο.27 50 50 405 0.2Θ LO 75 25 430 0.34 90 10 421 Ο.25 20 50 30 475 0.41 20 40 40 388 0.83 20 50 50 432 I.17 30 50 20 549 0.31 5 55 33 34 446 0.68 50 40 10 585 0.26 50 50 20 367 0.34 50 20 30 381 Ο.64 20 50 30 604 Ο.33 0 20 40 40 567 0.69 20 30 50 499 1.05 3° 50 20 459 0.28

50 40 30 513 0.6I

50 30 40 502 0.71 5 ^3 33 34 465 0.70 5° 40 10 510 0.26 50 30 20 506 0.36 5° 20 30 478 0.75 24 66946

Kaikissa näissä papereissa esiintyi kuitujen välistä sitoutumista urea-formaldehydihartsikuitujen ja lasi- tai PET-kuitujen välillä ja selluloosakuitujen kanssa, kun myös jälkimmäisiä oli läsnä. Kaikki pape-5 rit säilyttivät yhtenäisyytensä, kun ne upotettiin veteen.

Esimerkki 11 (vertaileva)

Englantilaisen patentin 1 573 115 esimerkissä 6 kuvataan paperin valmistusta urea-formaldehydihartsi-10 kuitujen ja selluloosamassan seoksesta tasoviirapaperi-koneella. Tässä esimerkissä valmistetun paperin näytteen tutkiminen paljasti, että kuitujen välistä sitoutumista ei esiintynyt.

Esimerkki 12 15 Urea-formaldehydihartsikuituja, jotka oli val mistettu esimerkissä 1 kuvatulla menettelyllä ja joiden vulkanoitumisaste oli 94 %, sekoitettiin vaihtele-vissä suhteissa jauhettuun selluloosamassaan ja niistä tehtiin käsiarkkeja British Standard-menetelmällä 20 (johon liittyy ilmakuivaus huoneenlämpötilassa ja joka ei edistä kuitujen välistä sitoutumista).

Samanlaisia arkkeja tehtiin myös, mutta kuitujen välistä sitoutumista aikaansaatiin kuivaamalla arkkeja kevyessä paineessa sylinteriä varten, jokadLi kuumen-25 nettu n. 100°C:een.

Eräässä koesarjassa käytettiin puuhioketta, ts. mekaanista selluloosamassaa ja toisessa sarjassa käytettiin sulfaatti-, ts. kemiallista massaa. Puhkaisu-indeksit mitattiin.

25 66946

Kuitukoostumus Puhkaisuindeksi (kPam2g 1) UF-kui- Puuhio- Sulfaat- Kuivattu Kuivattu 5 tuja, % kettä % timassaa, huoneen- 100°C:ssa % lämpöti- ______lassa__ 10 90 0,73 1,01 20 80 0,62 0,90 ) 50 50 0,48 0,65 10 90 3,81 5,03 20 80 3,74 4,04 50 50 1,66 1,84 »

Havaitaan, että kuitujen välinen sitoutuminen antaa merkittävän parannuksen puhkaisuindeksiin.

Claims (10)

66946

1. Menetelmä profiilituotteen valmistamiseksi, tunne ttu siitä, että 5 (i) muodostetaan amino-formaldehydihartsin ja sille tarkoitetun vulkanointiaineen liuoksesta kuituja, (ii) vulkanoidaan sanotut kuidut kuumentamalla niitä yli 100°C:ssa, kunnes niiden vulkanoitumisaste on vähintään 9 3 %, 10 (iii) muodostetaan vesipitoinen massa dispergoimalla kuitumateriaalia veteen, sanotun kuitumateriaalin sisältäessä vähintään 5 paino-% sanottuja vulkanoituja amino-formaldehydihartsikuituja, (iv) muodostetaan profiilituote sanotusta massasta ja 15 (v) edistetään kuitujen välistä sitoutumista kuumen tamalla sanottua profiilituotetta riittävän korkeassa lämpötilassa yli 80°C:ssa riittävä aika ja yli 10 paino-%: n riittävän vesimäärän läsnäollessa laskettuna läsnäolevan kuitumateriaalin kokonaispainosta käyttä-20 en painetta ennen sanottua kuumennusta tai sen aikana vähintään riittävästi aikaansaamaan kosketus vierekkäisten kuitujen välillä niin, että saadaan ainakin jotkut amino-formaldehydihartsikuidut hitsautumaan toisiinsa ja/tai muuhun läsnäolevaan kuitumateriaaliin 25 ainakin joistakin kohdista, joissa kuidut koskettavat toisiaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n e t tu siitä, että sanottua kuitujen välistä sitoutumista edistetään kuumentamalla sanottua pro-30 fiilituotetta lämpötilassa välillä 90-180°C.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitujen välistä sitoutumista edistetään kuumentamalla sanottua profiilituotetta vähintään 200 paino-%:n vesimäärän läs- 35 näollessa laskettuna sanotun kuitumateriaalin kokonaispainosta. 66946

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksien 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että profiili-tuote on arkkimateriaali ja kuitujen välistä sitoutumista edistetään saattamalla tuote yli 80°C:n lämpö- 5 tilaan massasta tapahtuvan veden kuivauksen aikana.

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksien 1-4 mukai-nem menetelmä, t u n n et tu siitä, että amino-formaldehydihartsikuitujen vulkanoitumisaste on välillä 94-99 %.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksien 1-5 mukai nen menetelmä, t u n n e t tu siitä, että massa sisältää seoksen, jossa on 10-50 paino-% amino-formaldehydi-hartsikuituja ja vastaavasti 90-50 paino-% selluloosa-kuituja.

7. Profiilituote, joka on muodostettu kuituma teriaalista, joka sisältää 5-95 paino-% amino-formalde-hydihartsikuituja, joiden vulkanoitumisaste on vähintään 93 % ja vastaavasti 95-5 paino-% selluloosakuitu-ja, t u n n et tu siitä, että sanotussa tuotteessa 10 on kuitujen välistä sitoutumista, jossa ainakin jotkut amino-formaldehydihartsikuidut ovat hitsautuneet toisiinsa ja/tai selluloosakuituihin ainakin joistakin kohdista, joissa kuidut koskettavat toisiaan ja että sanotun tuotteen ominaistilavuus on vähintään : 5 A + 0,015 x --- -1 100 cm g jossa x on amino-formaldehydihartsikuitujen painoprosentti sanotussa kuitumateriaalissa ja A on samanlai- 3 -1 0 sen profiilituotteen ominaistilavuus cm g :na, joka on valmistettu samoissa olosuhteissa kokonaan selluloosa-kuiduista.

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksien 1-6 mukainen menetelmä, t u n n e t tu siitä, että massan 6694 6 kuitumateriaali sisältää 5-100 paino-% sanottuja amino-formaldehydihartsikuituja ja vastaavasti 0-95 paino-% kuitumateriaalia, jossa on 10 -100 paino-% ei-sellu-loosakuituja ja vastaavasti 0-90 paino-% selluloosa-5 kuituja.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, t u n n e t tu siitä,että massan kuitumateriaali sisältää 20-60 paino-% amino-formaldehydihartsikuitu-ja, 20-50 paino-% ei-selluloosakuituja ja 10-50 % sello luloosakuituja.

10. Profiilituote, joka on muodostettu kuitumateriaalista, joka sisältää 5-100 paino-% amino-formaldehydihartsikuituja, joiden vulkanoitumisaste on vähintään 93 %, ja vastaavasti 0-95 paino-% muuta 15 kuitukomponenttia, jossa on 10-100 paino-% ei-sellu- loosakuituja ja vastaavasti 0-90 paino-% selluloosakui-tuja, tunnettu siitä, että sanotussa tuotteessa on kuitujen välistä sitoutumista, jossa ainakin jotkut amino-formaldehydihartsikuiduista ovat hitsau-20 tuneet toisiinsa ja/tai ei-selluloosakuituihin ainakin joistakin kohdista, joissa kuidut koskettavat toisiaan ja että sanotun profiilituotteen puhkaisu- 2 -1 indeksi on vähintään 0,2 kPam g . 66946