FI66694B - Magnetisk tryckindikator - Google Patents

Description

R3C^n M ««KUULUTUSJULKAISW

jSTm ** ^ utläggningssmiift 6 6694 3 3 (51) K*Jk./hca G 01 L 9/1 , 27/00 // B 01 D 35/1¾ SUOMI—FINLAND pi) 792661 . . (22) HitiwI^IM 27.08.79 ' ' (23) AtaMM—27.08.79 (41) TaftKHMmIoI — HMt Jit^ 29.02.80 •WmM· |λ PNlimniliHWII ΝβΐΙβίββΙρβΙβΙ· )| taelJritakMI ^VNk qy P^PDPI) P»4«*r«—*— >>fN ptlortm 28.08.78 USA(US) 937669 (71) Pall Corporation, 30 Sea Cliff Avenue, Glen Cove, New York 115^2, USA(US) (72) Bernard F. Silverwater, Plainview, New York, USA(US) (7¾) Oy Kolster Ab (5¾) Magneettinen paineenosoitin - Magnetisk tryckindikator

Jokaiseen järjestelmään, jossa neste, esimerkiksi hydraulinen neste tai vastaava, kulkee suodattimen läpi, on tapana varata laite osoittamaan sitä, koska suodatinelementti on tukkeutunut ja vaatii vaihtamista. Koska paineenvähennys suodattimessa kasvaa siihen tulevan saasteen keräytymisen mukaan, voidaan sopiva osoitus siitä saada osoittimella, joka toimii silloin, kun paine-ero suodattimessa saavuttaa ennalta määrätyn arvon. Saatavissa on useita tämän tyyppisiä laitteita, joissa osoitinlaite toimii mekaanisesti tai sähköisesti tahi muulla tavalla.

Eräs yksinkertainen ja hyvin onnistunut osoitinlaitetyyppi on David B. Pallin US-patentin n:o 2 942 572 mukainen magneettinen paineenosoitin. Tässä laitteessa on ensimmäinen magneettinen väline järjestetty vetämään puoleensa toista magneettista välinettä niin kauan kuin näitä kahta välinettä erottava välimatka on pienempi kuin ennalta määrätty välimatka. Esijännityslaite työntää toisen mag- 2 66694 neettisen elementin osoitusasentoon joka kerta, kun tämä välimatka ylittyy. Ensimmäinen magneettinen väline liikkuu yhdessä paineen muutokseen reagoivan männän kanssa ja se on normaalisti esijännitettynä toista magneettista välinettä kohden ennalta määrätyllä voimalla. Toinen magneettinen väline mäntineen on myös liikkuva ja kun se magneettisen vetovoiman tukemana on tarpeeksi lähellä ensimmäistä välinettä, esijännitetään se normaalisti ensimmäisestä välineestä poispäin voimalla, joka voittaa magneettisen vetovoiman joka kerta, kun ensimmäisen ja toisen välineen erottaa ennalta määrätty välimatka.

Osoittimen magneettisen muodon erikoisena etuna on toisen magneettisen välineen erottaminen nestejärjestelmästä niin, että vuoto osoitinmekanismiin estyy tehokkaasti. Toinen magneettinen väline voi reagoida magneettisten voimien muutoksiin, jotka siirtyvät siihen sen nestejärjestelmästä erottavan tiivisteseinän läpi. Magneettisen vetovoiman suuruuden suhde jousiesijännitysvoimaan määrää ennalta määrätyn paine-eron, jossa laite toimii. Täten laite voidaan järjestää toimimaan millä tahansa tarvittavalla paine-erolla säätämällä suoraan näitä voimia.

Tämän laitteen tavallisessa muodossa järjestetään toinen magneettinen väline ulkonemaan kotelosta aktivoitumisen jälkeen. Toisessa suoritusmuodossa järjestetään toinen magneettinen väline antamaan käynnistyessään sähkösignaali. Kummassakin tapauksessa laite voidaan asettaa uudelleen vain työntämällä toinen magneettinen väline takaisin ensimmäistä magneettista välinettä kohden, asentoon, jossa magneettinen voima jälleen voittaa jousiesijännitysvoiman .

US-patentin n:o 2 942 572 mukaisen magneettisen paine-eron-osoittimen muunnokset ja parannukset esitetään ja selostetaan US-patenteissa n:o 3 077 176, annettu 12.2.1963, n:o 3 209 721 annettu 5.10.1965, n:o 3 140 690, annettu 14.7.1964, n:o 3 785 322, annettu 15.1.1974 ja n:o 3 815 542, annettu 11.6.1974.

Normaalisti nämä paine-eronosoittimet varustetaan kaksimetal-lisella, lämpötilalle herkällä elementillä, joka muuttaa mittojaan ja asentoaan lämpötilan mukaan ja lukitsee osoittimen niin, että väärä aktivoituminen estyy paine-eron kohotessa lämpötilan vaikutuksesta, eikä suodattimen vian tai muualla järjestelmässä olevan vian johdosta.

3 66694 Tämäntyyppisessä paine-eronosoittimessa on käytön vuoksi tiukat toleranssit, koska magneettiset voimat ulottuvat vain lyhyen matkan päähän magneetista ja tämä edellyttää sitä, että liikkuvissa osissa käytetään metallia. Tästä johtuen korroosio muodostuu ongelmaksi, varsinkin laitetta veden yläpuolella ja saastuneessa ilmassa käytettäessä ja siitä voi olla seurauksena laitteen jäätyminen ja toimintakyvyttömyys. Laitteen toimintakunnon varmistamiseksi täytyy laite testata simuloidulla, ennalta määrätyllä paine-erolla. Tämä testaus vaatii kaksimetallisen, lämpötilalle herkän elementin toiminnan väliaikaista pysäyttämistä, sillä täytyy olla varmuus siitä, ettei laite ole toimeton siksi, että kaksimetallielementti estää sitä aktivoitumasta. Tarvitaan myös aukko, jotta laitteen sisustaan päästäisiin johtamaan simuloitu paine-ero osoitinelementin toiselle puolelle, so. edellä selitetyssä laitteessa toisen magneettisen välineen toiselle puolelle.

Hydraulisten järjestelmien ja vastaavien suljettujen neste-piirijärjestelmien nesteestä halutaan usein saada näyte joko ennen paine-eronosoittimen aktivoitumista tai sen jälkeen, jotta voitaisiin määritellä nesteen tila. Näytteenotto mahdollistaa päätöksenteon siitä, koska esimerkiksi nesteen vaihto on tarpeen.

Näytteenotto on mahdollista, jos nesteputkeen varataan näyt-teenottoaukko. Se edellyttää, että putkessa on näytteenottoaukko, johon päästään helposti käsiksi ja koska hydrauliset järjestelmät ja vastaavat nestejärjestelmät ovat normaalisti kokonaan näkymättömissä, merkitsee se haara- tai ohitusputken vetämistä näytteenottoa varten. Tämä voi olla hankalaa, erikoisesti lentokoneissa, joissa tila on hyvin kallista ja helposti käsiksi päästävien paikkojen lukumäärä tarkasti rajoitettu.

Magneettinen paine-eronosoitin sijoitetaan normaalisti helposti luoksepäästävään paikkaan, koska on tarpeellista, että osoi-tinta tarkkaillaan aktivoi tiimi s en jälkeen ja aktivoitumisen jälkeen osoitin täytyy tietenkin asettaa uudelleen. Koska osoitinelin on kokonaan erotettu nesteputkesta ja paine-eroon reagoiva käyttöelin on nestevirtayhteydessä nesteputken kahteen osaan, esimerkiksi suodattimen ylävirran ja alavirran puoleisiin sivuihin tai muuhun laitteeseen, joiden paine-eroa on tunnusteltava, on paine-eronosoitin ideaalinen paikka nestenäytteen otolle.

Yhdysvaltalaisen Silverwaterin patentin n:o 4 026 153, annettu 4 66694 31.5.1977 mukaan aikaansaadaan edellä mainituissa patenteissa selitetyn typpinen magneettinen paine-eronosoitin, jonka kotelossa on yksi tai kaksi näytteenottoaukkoa näytteen ottamiseksi putken nesteestä, joko laitteen ylävirran tai alavirran puolella olevasta putkesta, kuten halutaan. Näytteenottoaukko varataan kohtaan, johon päästään helposti käsiksi ja näin ollen ei tarvitse rakentaa erikoisia näytteenottoaukkoja ja nestejärjestelmän putkia niitä seuraavine tiivistysongelmineen ja samalla säästyy tilaa, koska samaa paikkaa voidaan käyttää paine-eron osoittamiseen ja näytteenottoon.

Tällaisen laitteen näytteenottoaukot soveltuvat simuloivan paine-eron sisäänjohtamiseen testitarkoituksissa. Niinpä tämä keksintö käyttää Silverwaterin patentissa selitetyntyyppistä magneettista paineenosoitinta.

Keksinnön mukaan Silverwater-tyyppisessä magneettisessa pai-ne-eronosoittimessa on kaksimetallinen, lämpötilalle herkkä elementti, joka varustetaan pysäytysvälineellä kaksimetallisen, lämpötilalle herkän elementin siirtämiseksi toimettomaan tilaan, jotta järjestelmään voitaisiin johtaa nestettä osoittimen ylävirran puolella olevan aukon välityksellä tai poistaa sitä osoittimen alavirran puolella olevan aukon kautta niin, että laitteen toimintakyky voidaan testata koeolosuhteissa kaksimetallielementin häiritsemättä osoittimen aktivoitumista. Testiaukko tai -aukot sallivat nesteen juoksutuksen nopeammin kuin mitä voi vuotaa pienestä, tunnustinmagnee-tin tai -männän ylävirran puoleisella sivulla olevasta aukosta, joten paine-ero ylittää ennalta määrätyn aktivoitumispaineen.

Tämän aukon lisäksi osoittimessa voi olla tavanomainen näytteenottoaukko, jolle on ominaista näytteenottotulppa, joka sallii minkä tahansa järjestelmän paineisen nestemäärän lisäämisen tai poistamisen missä tahansa huollossa esiintyvässä osoittimen orientaatiossa samalla, kun se sallii osoitinvälineen liikkeen normaaliin osoitusasentoonsa testauksen aikana.

Tässä käytetty termi magneettinen käsittää sekä kestomag-neettiset materiaalit että materiaalit, joita magneetit vetävät puoleensa ja jotka ovat niillä pysyvästi tai tilapäisesti magnetoita-vissa.

Keksinnön kohteena on magneettinen paineenosoitin, jossa on laite osoittimen osoituskyvyn testaamiseksi kaksimetallisen, lämpötilalle herkän elementin vaikuttamatta häiritsevästi osoittimen toi- 66694 mintaan. Kotelo, johon on sovitettu ensimmäinen magneetti välimatkan päähän toisesta magneetista tai ankkurista, jolloin ensimmäinen magneetti vetää puoleensa tai työntää luotaan toista magneettia tai ankkuria niin kauan, kuin molemmat magneetit tai ensimmäinen magneetti ja ankkuri sijaitsevat magneettisissa voimakentissään, edelleen ensimmäinen esijännitysosa, joka esijännittää ensimmäisen magneetin toista magneettia tai ankkuria kohti menevässä suunnassa tai vastakkaisessa suunnassa, jolloin toinen magneetti pidetään normaalisti ensimmäisessä asennossa, edelleen toinen esijännitys-osa, joka vie toisen magneetin ensimmäisestä asennosta osoitus-asentoon, kun molempien magneettien välinen välimatka muuttuu, jolloin ensimmäinen magneetti liikkuu painemuutosten vaikutuksesta ja on normaalisti esijännitetty ennalta määrätyllä voimalla toista magneettia kohti tai siitä poispäin ja toinen magneetti on normaalisti esijännitysosan esijännittämä ensimmäisestä magneetista pois johtavassa suunnassa voimalla, joka voittaa ensimmäisen magneetin tai ankkurin magneettisen vetovoiman, mikäli molemmat magneetit sijaitsevat ennalta määrätyn välimatkan päässä toisistaan, edelleen ainakin kaksi nesteyhdysjohtoa, joista toinen on johdettu ensimmäisen magneetin toiselle sivulle ja toinen toiselle sivulle, jolloin johtojen paine pyrkii siirtämään ensimmäistä magneettia vastakkaisiin suuntiin, lisäksi ainakin yksi näytteenotto-aukko, joka on nesteyhteydessä jompaankumpaan magneettiin nesteen-paineen säätöä varten molempien magneettien välisen välimatkan muuttamiseksi osoittimen toiminnan simuloimiseksi osoittimen osoi-tuskyvyn testausta varten, samoin kuin kaksimetallinen, lämpötilalle herkkä elementti, joka käynnistyy määrätyssä lämpötilassa ja asettuu toimintayhteyteen ensimmäisen tai toisen magneetin kanssa sekä estää toisen magneetin liikkeen osoitusasentoon.

Keksinnölle on tunnusomaista, että siinä on inaktivointi-laite, joka testattaessa vie kaksimetallisen, lämpötilalle herkän elementin asentoon, jossa se ei voi toimia.

Ensimmäinen magneettinen väline voi liikkua männän mukana tai on ensimmäinen mäntä, joka reagoi paineenmuutokseen liikkumalla ja on normaalisti esijännitetyn toista magneettista välinettä tai pidäkettä kohden tai siitä poispäin ennalta määrätyllä voimalla.

6 66694

Kotelo on varustettu ainakin kahdella nestejohtoliittymällä esimerkiksi nestejärjestelmän eri osien yhdistämiseksi, joiden välisen paine-eron osoittimen on määrä ilmaista. Toinen näistä liittymistä johtaa ensimmäisen männän toiselle puolelle ja toinen ensimmäisen männän toiselle puolelle. Ensimmäinen mäntä liikkuu toista magneettista välinettä tai pidäkettä kohden siitä poispäin reaktiona näiden kahden nestejohtoliittymän johtopaineeseen. Koteloon varataan ainakin yksi näytteenottoaukko, joka on nestevirtayhteydessä toiseen näistä kahdesta nestejohtoliittymästä. Jos halutaan, varataan kaksi näyt-teenottoaukkoa, yksi nestevirtaliittymä toiseen nestejohtoyhteyteen ja yksi toiseen nestejohtoyhteyteen.

Toinen magneettinen väline liikkuu yhdessä pallon kanssa tai on itse pallo tai toinen mäntä ja magneettinen vetovoima pitää sen ensimmäistä magneettista välinettä tai pidäkettä vastassa, kun se on tarpeeksi lähellä sitä, mutta se esijännitetään normaalisti ensimmäisestä välineestä tai pidäkkeestä poispäin voimalla, joka voittaa magneettisen vetovoiman ensimmäiseen välineeseen tai pidäkkeeseen joka kerta, kun ensimmäinen ja toinen magneettinen väline tai pidäke ovat ennalta määrätyn välimatkan päässä toisistaan.

Ensimmäinen ja toinen magneettinen väline ovat kumpikin liikkuvia ja voivat olla magneetteja tai niitä voivat vetää magneetit puoleensa. Pidäke on kiinteä ja sijoitetaan niiden väliin ja se pitää ne ennalta määrätyn välimatkan päässä, joka on ainakin yhtä suuri kuin pidäkkeen välimitta ja pidäke voi olla magneetti tai sitä voivat magneetit vetää puoleensa niin, että ainakin yksi magneettisista välineistä vedetään pidäkkeeseen. Toista voi pidäke tai toinen magneettinen väline vetää puoleensa tai karkottaa.

Ainakin toinen magneettisista välineistä ja pidäke ovat magneetteja. Kernaasti kaksi näistä elementeistä (missä tahansa yhdistelmässä) on magneetteja ja jos halutaan, kaikki kolme voivat olla magneetteja, mutta kolme magneettia ei ole aina niin edullinen kuin kaksi magneettia. Lisäksi pidäke voi olla epämagneettista materiaalia .

Jos pidäke on magneetti ja vain se vetää ensimmäistä ja toista magneettista välinettä puoleensa, laite toimii, sillä kun ensimmäinen magneettinen väline liikkuu pidäkettä kohden tai siitä poispäin, muuttuu pidäkkeen ja toisen magneettisen välineen välinen magneettikenttä.

7 66694

Pidäke toimii normaalisti erottavana seinänä ensimmäisen ja toisen magneettisen välineen välissä ja estää nesteyhteyden niiden tilojen välillä, joissa ensimmäinen ja toinen magneettinen väline liikkuvat. Pidäke voi olla näiden tilojen väliin kiinnitetty osa tai kotelon yhtenäinen osa, joka rajoittaa näitä tiloja. Jos nämä tilat ovat porauksia, tavallisesti sama-akselisia, pidäke voi sulkea ja erottaa nämä porauksen kaksi osaa toisiinsa ja rajoittaa umpipo-rausparia, jossa nämä kaksi magneettista välinettä liikkuvat.

Ensimmäinen magneettinen väline liikkuu edestakaisin nesteen paineen muutoksiin reagoidessaan, paineen, joka on johdettu jommankumman magneettisen välineen tai sitä kannattavan välineen vastakkaisiin päihin. Tästä johtuen väline voi olla muodoltaan monenlainen.

Se voi olla esimerkiksi, kuten piirustuksissa on esitetty, mäntä tai männän osa, joka voi olla muodoltaan sy1interimäinen. Paine johdetaan silloin männän päihin sylinterin vastakkaisiin päihin. Se voi olla muodoltaan myös suuripinta-alainen mäntä tai männän osa, esimerkiksi taipuisa laatta tai kalvo, kuten esimerkiksi yhdysvaltalaisessa David B. Pallin ja muiden 12.2.1963 annetussa patentissa n:o 3 077 176 on esitetty ja selitetty.

Toinen magneettinen väline voidaan järjestää liikkumaan edestakaisin, kuten mäntä tai pyörimään, kuten pallo, esimerkiksi, kuten patentin n:o 3 815 542 mukaisessa laitteessa. Se voi olla myös muodoltaan mäntä. Se voidaan järjestää ulkonemaan kotelosta osoit-timeksi visuaalista osoitusta varten. Se voidaan järjestää myös käyttämään kytkintä, kuten yhdysvaltalaisessa David B. Pallin 19.2.1963 päivätyssä patentissa n:o 3 077 854 tai siirtämään osoi-tinta, esimerkiksi viisaria tai magneettisia kuituja joko suoraan tai magneettisesti. Toinen magneettinen väline voi olla myös pallo, joka on pallossa tai sen päällä.

Ensimmäisen ja toisen männän esijännitysväline voi olla muodoltaan jousi, esimerkiksi kierrejousi, sormijousi, aaltomainen jousi tai rengamainen laattajousi, esimerkiksi Belleville-jousi. Esijännitysväline voi olla myös kolmas magneetti, kuten yhdysvaltalaisessa M.P.L. Siebelin patentissa nso 3 140 690 on julkistettu, jolloin jousi voidaan valinnaisesti ottaa mukaan tai jättää pois.

Näytteenotto- ja testiaukot voidaan varata mihin kotelon osaan tai kotelo-osaan tahansa, joihin ensimmäinen ja/tai toinen magneettinen väline järjestetään. Näytteenottoaukko tai -aukot ovat nestevirta- 66694 yhteyksiä toiseen tai molempiin ensimmäisen magneettisen välineen kummallekin sivulle johtaviin putkijohtoyhteyksiin. Testiaukosta on nestevirtayhteys ensimmäisen magneettisen välineen toiselle sivulle. Voidaan varata joko yksi testiaukko ja yksi näytteenottoauk-ko tai kaksi näytteenottoaukkoa, yksi nestevirtayhteys putkiliit-tymään ja toinen toiseen. Koteloon voidaan porata, leikata tai valaa yksi tai useampia läpimenoporauksia, jotka avautuvat nestejoh-toyhteyden toiseen päähän tai siihen johtavaan kanavaan, jonka toinen pää ulottuu kotelon ulkosivulle. Ne voidaan porata tai leikata osittain ja loput lyödä ulos, jolloin voidaan avata niin monta aukkoa kuin halutaan, joihin nestejohdot liitetään.

Avonaiset aukot suljetaan hanoilla tai tulpilla, jotka poistetaan, kun putkea juoksutetaan tai kun putkeen lisätään nestettä testitarkoituksissa. Voidaan käyttää mitä tahansa testitulpaksi suunniteltua tulppaa, joka kiinnitetään koteloon helposti irrotettavalla tavalla, esimerkiksi kierteillä, bajonettiliitoksella, puristimella tai tapilla.

Näytteenottoaukko voidaan varustaa myös näytteenottovent-tiilillä, esimerkiksi pallo-, lautas-, sateenvarjo- tai mäntätyyp-pisellä venttiilillä. Suosittu venttiilimuoto on esitetty piirustuksissa.

Kaksimetallinen, lämpötilalle herkkä elementti on kaarimai-nen ja siinä on kaksi yhdensuuntaista kaksimetalli- tai seoskerros-ta, joilla on erilainen laajentumiskerroin, joten kaarevuusaste suurenee tai pienenee lämpötilan muuttuessa ylös- tai alaspäin, kuten halutaan. Valittu kaarevuus edellyttää sitä, että lämpötilassa, jossa osoittimen inaktivoinnin on määrä tapahtua, elementti kytkeytyy toiseen näistä kahdesta magneettisesta välineestä ja estää sen liikkeen ja estää siten osoittimen toiminnan tästä lämpötilasta alkaen ja sen toisella puolella. Tällaiset kaksimetallielementit ovat hyvin tunnettuja ja ne eivät muodosta mitään tämän keksinnön osaa, vaan ne ovat joka suhteessa tavanomaisia.

Kaksimetallielementin inaktivointiväline järjestetään kytkeytymään väliaikaisesti kaksimetallielementtiin ja pidättämään sen ja siirtämään sen pois magneettisesta välineestä asentoon, jossa se ei enää ylety magneettiseen välineeseen ja estämään täten sitä in-aktivoimasta osoitinta. Inaktivointivälineen vapaaksi päästö palauttaa kaksimetallielementin normaaliin asentoonsa.

66694 9

Inaktivointiväline on kernaasti sellainen, että se voidaan siirtää käsin asentoon, jossa se kytkeytyy elementtiin ja se esijännitetään siirtymään automaattisesti pois mainitusta asennosta ja palaamaan lähtöasentoonsa. Täten inaktivointiväline voidaan ohjata helposti käsin mainittuun asentoon testijakson ajaksi.

Suositussa suoritusmuodossa inaktivointiväline on muodoltaan normaalisti ulospäin kaareutuva, metallinen tai muovinen jousilevy tai -laatta, joka on järjestetty työnnettäväksi sisäänpäin litteäk-si ja litistyessään laajenemaan asentoon, jossa se kytkeytyy kaksi-metallielementtiin ja siirtää sen toimettomaan asentoon. Tämän helpottamiseksi voidaan levyn kehälle varata ulkonema. Levyn tai laatan kimmoisuus palauttaa sen normaaliin asentoon, kun puristus loppuu.

Paineenosoittimessa on edullisesti joustava suojakansi, joka ulottuu toisen magneetin yli, kun tämä sijaitsee osoitusasen-nossa ja tarkemmin sanottuna kosketuksessa rengaslevyyn, joka paineen kohdistuessa suojakanteen, litistyy.

Piirustus esittää keksinnön suosittua suoritusmuotoa, jolloin kuviossa 1 on päällyskuva keksinnön mukaisesta tyypillisestä paineenosoittimesta, jossa näytteenottotulppa ja -aukko ulkonevat kotelosta, johon laite on järjestetty ja kuviossa 2 on kuviossa 1 olevasta paineenosoittimesta tehty pitkittäisleikkauskuva.

Kuvioissa oleva paineenosoitin käsittää ensimmäisen ja toisen magneettisen elementin, jotka on asennettu sama-akselisesti väliseinän tai magneettista materiaalia olevan pidäkkeen vastakkaisille sivuille koteloon, joka voi olla joko magneettista tai epämagneet-tista materiaalia. Elementit 1 ja 2 sijoitetaan seinän 66694 10 tai pidäkkeen 3 viereen erinimiset magneettiset navat vastakkain, niin että kumpikin vetäytyy seinää vastaan niiden välisen magneettisen vetovoiman ansiosta. Magneettiset elementit 1 ja 2 muodostetaan kernaasti kestomagneettisesta metallista, kuten esimerkiksi Alnico VI, Alnico VIII materiaalista tai harvinaisesta maametallis-ta tai vastaavasta. Jos kuitenkin halutaan, voidaan toinen näistä kahdesta elementistä, esimerkiksi elementti 2, muodostaa sopivasta magneettisesta materiaalista, kuten raudasta. Seinä 3 muodostetaan sopivasta magneettisesta materiaalista, esimerkiksi raudasta, mutta se voi olla myös epämagneettista materiaalia.

Mäntään 5 asennettu magneettinen elementti 1 ja mäntä 5 tuetaan liikkuvasti koteloon 4 sylinterimäiseen poraukseen 6 ja ne pakotetaan seinää tai pidäkettä 3 vastaan esijännitysvälineen 7 avulla, joka tässä suoritusmuodossa on puristuskierrejousi. Mäntä 5 ja magneettinen elementti 1 voivat olla myös samaa magneettisen materiaalin kappaletta. Jotta nestettä estettäisiin pääsemästä porauksen 6 ulkopäässä olevasta kammiosta 8 sen sisäpäässä olevaan tilaan 9, on porauksen 6 ja männän 5 väliin varattu nesteenpitävä tiiviste, Teflonista tai muusta sopivasta tiivisteaineesta tehty O-rengas 10 ja rengas 11. Tiivistys voidaan toteuttaa myös männän ja porauksen välisellä tiukalla toleranssilla ja näin vältetään tii-vistysrenkaat. Kierrejousi 7 valitaan halutun aktivointipaineen mukaan niin, että se sallii männän 5 siirtymisen irti seinästä 3 porauksessa 6 joka kerta, kun paine männän 5 päässä ylittää toisen pään paineen määrällä, joka on yhtä suuri kuin aktivoiva paine-ero.

Keksinnön tässä suoritusmuodossa paineenosoitin järjestetään mittaamaan paineenvähennystä paineeseen vaikuttavassa osassa, esimerkiksi suodattimessa, joka on jätetty esittämättä tässä, mutta on kuvattu US-patentissa n:o 2 942 572. Paineenalainen neste johdetaan komponenttiin, esimerkiksi suodattimeen, syöttöputkella (jätetty esittämättä) ja se tulee esille komponentin toisella sivulla poistoputkesta (jätetty esittämättä). Kuvun 17 poraus 12 on nestevirtayhteydessä suodattimen ylävirran puolella olevan suodattimen syöttöputken kanssa ja se yhdistää syöttöputken nesteen paineen kehäuran 14 ja porauksen 15 välityksellä kotelon 4 tilaan 9 männän 5 sisäsivulle, kun taas männän 5 toisessa päässä oleva kammio 8 on yhteydessä suodattimessa alavirran puolella olevan poisto-putken nesteen paineeseen porauksen 13 välityksellä. Syöttö- ja 11 66694 poistoputken välinen paine-ero on paineen alentumisen ja siksi suodattimen tai muun paineeseen vaikuttavan komponentin tukkeutumisen mitta ja siksi yhdistetään eri suuret paineet männän 5 vastakkaisille sivuille.

Jos halutaan estää suodattimen ylävirran puolelta tulevan nesteen tuomaa likaa tukkeamasta porausta 15 ja/tai porausta 6 ja tilaa 9 ja mahdollisesti estämästä männän liikettä, pannaan sopiva, esimerkiksi kovametalliverkosta tehty seularengaselementti 16 kotelon 4 ulkosivulle porauksen 12 sisäpään eteen uraan 14 menevään virtauskanavaan.

Männän 5 kokoonpanon helpottamiseksi on porauksen 6 avoin pää suljettu kuvulla 17 ja kupu pitää jousen 7 kannan männän 5 tukireu-naa 18 vastassa. Kupu on pysyvästi kiinnitetty koteloon 4. Jousi voidaan tukea myös koteloon, johon osoitin asennetaan, jolloin kupu voidaan jättää pois.

Koteloon 4 on porattu kaksi porausta 19 ja 20. Porauksen 19 sisäpäästä on nestevirtayhteys poraukseen 21, joka kulkee porauksen 6 suuntaisena ja avautuu uraan 24, joka on nestevirtayhteydes-sä suodattimesta 16 alavirran puolelta tulevaan tuloputkeen porauksen 12 välityksellä ja ne muodostavat yhdessä näytteenottokanavan. Poraus 19 on varustettu sisäkierteillä 22, joihin kierretään kier-teitetty näytteenottotulppa 23, joka on järjestetty mahdollistamaan nesteen ottamisen ylävirran puoleisesta putkesta porauksen 19 välityksellä. Poraus 20 muodostaa, kuten nähdään, testiaukon, jota selitetään jäljempänä.

Näytteenottotulpassa 23 on läpimenevä keskinen kanava 30. Kanavan 30 sisäpäässä on kavennettu osa 31, jonka päässä 33 on sisäänpäin työntyvän osan sisäsivua vastassa on puristusjousi 34, jonka toinen pää kannattaa venttiilikuulaa 35. Kanavan 30 supistuma 36 muodostaa venttiilinistukan 37, jota vastaan normaalisti esijännitetään nesteenpitävästi jousella 34 pallo 35, joka sulkee näyt-teenottotulpan 23 keskikanavan 30.

Supistuman 36 toiselle puolelle on kanavaan 30 asetettu myös puristustyyppinen kierrejousi 38, joka kannattaa venttiilin käytin-tä 40. Venttiilin käyttimeen kuuluu uralla 42 varustettu kanta 41 ja kara 43. Jousen 38 kannan puoleinen pää on kiinni kannan 41 sisäpintaa vasten karan 43 urassa 44. Käyttimen 40 liike jousta 38 vastaan kanavassa 36 siten, että karan 43 pää nojaa venttiiliä 35 i 12 6 6694 vastaan, siirtää venttiiliä sisäänpäin, venttiili-istukasta 37 poispäin ja avaa kanavan 36 ja keskikanavan 30 niin, että neste virtaa porauksesta 21. Käytin 40 pidetään kuitenkin normaalisti passiivisessa asennossa, kuten kuvioissa 1 ja 2 esitetään, jousen 38 avulla ja venttiili on suljettuna.

Näytteenottotulppa varustetaan kannella 45, jossa on kier-teitetty kara 46, joka kiertyy keskikanavan 30 ulkopään sisäkier-teisiin 47. AV-rengastiiviste 48 (tai 0-rengas) kytkeytyy kannen 45 ja kanavan ulkopään 49 väliin ja tiivistää kanavan 30 ulkopään, kun tulppa kierretään tiukasti kierteisiin. Täten näytteenottotulppa on suljettu kahdesta kohdasta, venttiilillä 35 ja kannella 45.

Kun kansi poistetaan, päästään kumminkin käsiksi käyttimeen 40. Kun kanavan 30 ulkopään 49 sisäkierteisiin pannaan kierteitet-ty, porrastettu suutinosa 50, joutuu sen kartiomaisen kärjen 51 reuna kosketukseen venttiilin käyttimen 40 kannan 41 kehän kanssa. Kun porrastetun suuttimen 50 kärki 51 jatkaa liikettään sisäänpäin, työntyy venttiilin käytin 40 sisäänpäin. Lopuksi kara 43 koskettaa venttiiliä 35 ja avaa sen siirtämällä palloa sisäänpäin. Neste juoksee silloin uraa 42 myöten suuttimen sisään ja valuu näytteenotto-tulpasta 23. Porrastetun suuttimen 50 liikkeen laajuus sisäänpäin määrää venttiilin avautumisasteen, joka vastaa puolestaan venttiilin käyttimen liikettä sisäänpäin. Täten voidaan aikaansaada mikä tahansa avautumisaste nesteen nopeaa tai hidasta juoksutusta varten ja ennalta määrätty tilavuus nestettä näytteeksi. Näytteenoton jälkeen porrastettu suutin 50 voidaan poistaa ja kansi 45 panna takaisin paikalleen.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetty laite käsittää myös testiaukon 20 nesteen johtamiseksi osoittimen ylävirran puolelta. Aukossa 20 on sisäkierteet, joihin kansi 26 kiertyy ja tiivistyy O-renkaan 28 avulla aukon pintaa 27 vastaan. Porauksen 20 sisäpäästä on neste-virtayhteys männän 5 ja ensimmäisen magneettisen välineen 1 yläpuolella olevaan kammioon 9 porauksen 25 välityksellä.

Seinä tai pidäke 3 on kotelon 4 yhtenäinen osa, mutta se voidaan myös kiinnittää puristamalla se nesteenpitävästi paikalleen kotelon 4 toisen porauksen 76 alapäähän. Poraus 76 ja poraus 6 ovat sama-akselisia, mutta niiden ei tarvitse olla sitä. Magneettisen elementin 2 pään 77 yläpuolelle on kiinnitetty rengasmaisen laipan 78 avulla läpinäkyvä, muovinen kansi 79, joka ulottuu kotelon 4 13 66694 sylinterimäisen ulkoneman 80 avoimen pään yli, ulkoneman, joka ympäröi porausta 76 kansi suojaa kotelon sisäpuolta kosteuden, suolojen ja syövyttävien kaasujen ja nesteiden aiheuttamalta syöpymisel-tä.

Jotta estettäisiin kantta 90 ja magneettista elementtiä 2 työntymästä kokonaan ulos porauksesta 76 aktivoinnin tapahtuessa, ulottuu rengasmaisen syvennyksen 81 avoimen pään yli rengasmainen kansi 86, jota pitää paikallaan kansilevy 87, joka on tiukasti kiinni kotelossa 4. Kannen sisälaippa 89 kytkeytyy kannen 90 laippaan 91 ja tukee sitä. Laippa 83 (joka tukee jousta 82) kytkeytyy kanteen 86 joka kerta, kun jousi työntää kantta 90 ylöspäin ja estää siten kantta 90 menemästä pitemmälle kuin asentoon, joka on esitetty pistekatkoviivalla kuviossa 2.

Kotelon 4 rengasmaisessa syvennyksessä 81, joka ympäröi ul-konemaa 80, on toinen esijännitysväline 82, joka tässä suoritusmuodossa on puristusjousi, joka ulottuu osoittimen kannen 90 sisäpinnasta laipan 83 sisällä kotelon syvennykseen 81 pohjaan ja pakottaa kannen 90 ja magneettisen elementin 2, johon se kiinnitetään, seinästä 3 poispäin. Tämä jousi valitaan niin, että se on jännitetyssä tilassa, kun magneettinen elementti 2 on seinää tai pidäkettä 3 vastassa magneettisten elementtien 1 ja 2 tahi elementin 2 ja pidäkkeen 3 välisen vetovoiman pitämänä. Tämä näiden elementtien välinen vetovoima riittää niin kauan, kun magneettisten elementtien 1 ja 2 viereisten napojen välimatka on pienempi kuin ennalta määrätty välimatka, esimerkiksi 1,6 mm. Joka kerta, kun magneettinen elementti 1 siirtyy elementistä 2 poispäin niin, että niiden vierekkäiset navat ovat suuremman kuin 1,6 mm:n välimatkan päässä toisistaan, on magneettisen vetovoiman pienentymisestä seurauksensa se, että jousi 82 voittaa vetovoiman ja työntää kannen 90 ja elementin 2 irti seinästä 3.

Kanteen 86 kiinnitetään hitseillä 61 tavanomainen kaksime-tallielementti 60, joka on kannen 90 ympärillä. Kaksimetalliele-mentti 60 käsittää kernaasti kaksi kaarevaa, esimerkiksi hitsaamalla yhteen liitettyä sisä- ja ulkoliuskaosaa 62 ja 63, jotka molemmat on järjestetty kutistuessaan taipumaan sisäänpäin laskevissa lämpötiloissa. NormaalilämpÖtilassa on elementin 60 minimi-säde suurempi kuin laipan 83 säde ja sallii kannen 90 menon niiden välisen aukon läpi aktivoinnin tapahtuessa. Jos lämpötilat ovat 66694 14 kuitenkin ennalta valittua arvoa alempia kuin missä esimerkiksi neste on määrä suodattaa, kasvaa viskositeetti melkoisesti. Esimerkiksi lämpötilassa 0,6°C:sta 16,7°C:en, taipuu elementti 60 sisäänpäin niin, että sisäliuska 62 ulottuu juuri kannen 90 pintaan ja laipan 83 sisälle ja kytkeytyy siten laippaan ja estää paineenilmaisimen aktivoitumisen.

Kannen 79 laipan 91 ja kannen 86 välissä on kuppimainen laatta 92, jonka toisella sivulla on korvake 93. Kannen 79 puristus suoristaa laattaa 92 ja siirtää korvaketta 93 ulospäin kytkennästä kaksimetallielementin 60 kärkeen 94. Se työntää kärkeä 92 ulospäin niin paljon, että laippa 83 vapautuu ja osoitin voi aktivoitua lämpötilasta huolimatta.

Käytännössä tuloputken nesteen paine on yhteydessä kanavan 12 välityksellä sylinterimäisen porauksen 6 tilaan 9 ja pakottaa magneettisen elementin 1 ja männän 5 pois seinästä 3 jousen 7 voimaa vastaan ja poistoputken paine on yhteydessä aukon 13 välityksellä tilaan 8. Joka kerta, kun tulo- ja lähtöpaineen erotus on suurempi kuin jousen 7 voima, siirtyy mäntä 5 seinästä 3 poispäin porauksessa 6. Kun magneettinen elementti 1 siirtyy asentoon, jossa se on kauempana kuin 1,6 mm:n päässä magneettisesta elementistä 2, on elementtien välinen vetovoima pienempi kuin jousen 82 voima ja magneettinen elementti 2 siirtyy seinästä 3 poispäin kanteen 90 saakka (jossa voi olla, jos niin halutaan, sopiva silmän vangitsijaväri, esimerkiksi punainen, oranssi tai keltainen väri) ja tulee näkyviin ja heijastuu kannen 79 alla olevan aukon 64 läpi ja laippa 83 on kannen 86 sisäsivun vieressä, jossa jousi 82 pitää sen lujasti paikallaan, kuviossa 2 pistekatkoviivalla esitetyssä asennossa.

Tässä asennossa oleva kansi 90 osoittaa, että paine-ero on suurempi kuin ennalta määrätty arvo, jonka mukaan jousi 7 on valittu. Jousi 7 voidaan järjestää niin, että se sallii magneettisen elementin 1 irtoamisen seinästä 3 joka kerta, kun paine-ero ylittää 2 arvon 2,45 Kp/cm ja antaa merkin.

Jos magneettista elementtiä 2 työnnetään sisäänpäin silloin, kun magneettinen elementti 1 on irti seinästä tai pidäkkeestä 3, ei magneettista elementtiä 2 vedä seinään tai pidäkkeeseen 3 jousen 82 voimaa suurempi voima ja se voidaan pitää tässä asennossa vain käsin. Heti kun käsivoima poistetaan, palaa mäntä jousen 22 voimas- 15 66694 ta kuviossa 2 esitettyyn osoitusasentoon. Jos kuitenkin magneettinen elementti 1 on kuviossa 3 esitetyssä normaalissa asennossaan, pysyy se siinä ja laite on valmis aktivoitumaan ennalta määrätyssä paine-erossa.

Lämpötiloissa, jotka ovat alhaisempia kuin esimerkiksi 0,6°C, termostaattinen elementti 60 kutistuu ja liuskan 60 sisäpinta 62 siirtyy kannen 90 yli kytkeytyen laippaan 83. Joten, kun mäntä ja magneettinen elementti 2 pyrkivät siirtymään seinästä 3 poispäin jousen 7 esijännitysvoiman ylittävän paine-eron vaikutuksesta, paine-eron, joka johtuu nesteen viskositeetista, pidättää liuskan 60 sisäsärmä laippaa 83 ja estää väärän osoituksen, esimerkiksi suodattimen tukkeutumisesta.

Jos halutaan, voidaan tätä osoitinta käyttää ilmakehän ylittävän kokonaispaineen osoittamiseen paine-eron asemesta, yhdistämällä poruaksenö tilaan 8 avautuva aukko 13 ulkoilmaan. Absoluuttinen paine voidaan osoittaa samalla tavalla yhdistämällä aukko 13 ja porauksen 6 tila 8 tyhjiöön.

Jos laitteen toimintakyky on testattava, avataan testiaukko 20 poistamalla tulppa 26 ja O-rengas 28 ja männän 5 ylävirran puoleiseen kammioon 9 lisätään nestettä määrä, joka riittää siirtämään männän 5 irti elementistä 2 ja aktivoimaan osoittimen. Ellei elementti 2 ponnahda näkyviin, työnnetään kanta 79 kevyesti laatan 92 suoristamiseksi ja korvakkeen 93 kytkemiseksi kaksimetallielemen-tin 60 kärkeen 94, jotta laippa 83 vapautuisi. Tällöin elementin 2 pitää ponnahtaa näkyviin. Ellei se vieläkään tee sitä, voidaan tästä päätellä, että laite ei toimi ja suoritetaan tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Piirustuksissa esitetyissä suoritusmuodoissa järjestetään magneettiset elementit 1 ja 2 niin, että niiden vastakkaismerkkiset navat vetävät toisiaan puoleensa. Vastaava tulos saadaan järjestämällä elementit 1 ja 2 niin, niiden vastakkaismerkkiset navat työntävät toisiaan. Tämä vaatii vain pienen muutoksen esitettyyn rakenteeseen, muutoksen, joka on selviö kenelle tahansa alaan perehtyneelle ja magneettiset perusteet tuntevalla ja edellä tarkasteltuja keksinnön periaatteita hyväksi käyttävälle henkilölle.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä suoritusmuodossa voidaan magneettinen elementti 1 kääntää toisinpäin niin, että sen etelänapa on magneettisen elementin 2 etelänavan puolella ja elementti 1 si- 16 66694 joitetaan uudelleen niin, että se on normaaliasennossa porauksen vastakkaisessa päässä ja jousi 7, joka esijännittää vastakkaiseen suuntaan, on männän vastakkaiselle sivulle sijoitettuna. Paineen tunnustinputkiyhteydet 12 ja 13 on myös käännettävä päinvastaisiksi niin, että lähtöputken painetta tunnustellaan porauksen 12 välityksellä ja tuloputken painetta aukon 13 välityksellä. Tällöin männän 1 porauksen 12 ja aukon 13 välityksellä tunnistama paine-ero pyrkii siirtämään mäntää seinää 3 kohden ja työntää siten magneettisen elementin 2 irti seinästä 3 ja lopuksi aktivoitumisasen-toon. Tämän tyyppisessä suoritusmuodossa täytyy elementtien 1 ja 2 tietenkin olla magneetteja, ellei seinä 3 ole vastakkaisnapainen magneetin elementin 2 asemesta.

On selviö, että esitetyt laitteet on suunniteltu niin, että kahdesta paineesta suurin tunnusteleva paine on yhteydessä mäntään 1 porauksen 12 välityksellä. Kun magneettiset elementit työntävät toisiaan, on korkein paine yhteydessä mäntään 1 aukon 13 välityksellä.

Näytteenottoaukko 19 ei ole tarpeellinen ja voidaan jättää pois, paitsi ei nestejärjestelmästä, joka on niin nesteenpitävä, ettei aukon 20 kautta tapahtuva nesteen lisäys pysty siirtämään mäntää 5 ennen kuin neste valuu pois, jolloin näytteenottoaukkoa 19 voidaan käyttää tähän tarkoitukseen.

Keksinnön mukaiset näytteenottoaukot ja niiden muunnokset voidaan liittää myös toisen tyyppisiin magneettisiin paineenosoit-timiin, esimerkiksi mihin tahansa US-patenttijulkaisujen n:o 2 942 572, 3 077 176, 3 140 690, 3 785 332 ja 3 815 542 mukaisiin paineenosoittimiin.

Claims (6)

17 Patenttivaatimukset 66694

1. Magneettinen paineenosoitin, jossa on laite osoittimen osoi-tuskyvyn testaamiseksi kaksimetallisen, lämpötilalle herkän elementin vaikuttamatta häiritsevästi osoittimen toimintaan, kotelo (4), johon on sovitettu ensimmäinen magneetti (1) välimatkan päähän toisesta magneetista (2) tai ankkurista (3), jolloin ensimmäinen magneetti vetää puoleensa tai työntää luotaan toista magneettia tai ankkuria niin kauan, kuin molemmat magneetit (1, 2) tai ensimmäinen magneetti (1) ja ankkuri (3) sijaitsevat magneettisissa voimakentissään, edelleen ensimmäinen esijännitysosa (8), joka esijännittää ensimmäisen magneetin (1) toista magneettia (2) tai ankkuria (3) kohti menevässä suunnassa tai vastakkaisessa suunnassa, jolloin toinen magneetti (2) pidetään normaalisti ensimmäisessä asennossa, edelleen toinen esi-jännitysosa (82), joka vie toisen magneetin (2) ensimmäisestä asennosta osoitusasentoon, kun molempien magneettien (1, 2) välinen välimatka muuttuu, jolloin ensimmäinen magneetti (1) liikkuu painemuutos-ten vaikutuksesta ja on normaalisti esijännitetty ennalta määrätyllä voimalla toista magneettia (2) kohti tai siitä poispäin ja toinen magneetti (2) on normaalisti esijännitysosan (82) esijännittämä ensimmäisestä magneetista pois johtavassa suunnassa voimalla, joka voittaa ensimmäisen magneetin (1) tai ankkurin (3) magneettisen vetovoiman, mikäli molemmat magneetit (1, 2) sijaitsevat ennalta määrätyn välimatkan päässä toisistaan, edelleen ainakin kaksi nesteyhdysjohtoa (12, 13), joista toinen (12) on johdettu ensimmäisen magneetin (1) toiselle sivulle ja toinen (13) toiselle sivulle, jolloin johtojen (12, 13. paine pyrkii siirtämään ensimmäistä magneettia vastakkaisiin suuntiin, lisäksi ainakin yksi näyttenottoaukko (19), joka on nesteyhety-dessä jompaankumpaan magneettiin (1, 2) nesteenpaineen säätöä varten molempien magneettien (1, 2) välisen välimatkan muuttamiseksi osoittimen toiminnan simuloimiseksi osoittimen osoituskyvyn testausta varten, samoin kuin kaksimetallinen, lämpötilalle herkkä elementti (60) , joka käynnistyy määrätyssä lämpötilassa ja asettuu toimintayhteyteen ensimmäisen tai toisen magneetin (1, 2) kanssa sekä estää toisen magneetin (12) liikkeen osoitusasentoon, tunnettu siitä, että siinä on inaktivointilaite .(79,92,93,94), joka testattaessa vie kaksimetallisen, lämpötilalle herkän elementin (60) asentoon, jossa se ei voi toimia. 66694 18

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen magneettinen paineenoeoitin, tunnettu siitä, että inaktivointilaite on tehty ulospäin kaarevaksi rengaslevyksi (92) joka voi litistyä ja siirtyä asentoon, jossa se siirtää kaksimetallista, lämpötilalle herkkää elementtiä (60).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen magneettinen paineenosoitin, tunnettu siitä, että levyn (92) kehällä on ulkonema (93), joka tukeutuu kaksimetalliseen, lämpötilalle herkkään elementtiin (60).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen magneettinen paineenosoitin, tunnettu siitä, että siinä on joustava suojakansi (79) , joka ulottuu toisen magneetin (2) yli, kun tämä sijaitsee osoitusasennos-sa ja tarkemmin sanottuna kosketuksessa rengaslevyyn (92) , joka paineen kohdistuessa suojakanteen litistyy. 19 Patentkrav 66694

1. Magnetisk tryckindikator med en anordning för testnlng av indikatoms indikationsförmäga utan störande inverkan genom ett bime-talliskt, temperaturkänsligt element pi indikatorns funktion, med en kapa (4), i Vilken en första magnet (1) är anordnad pi ett avstlnd frln en andra magnet (2) eller ankare (3), varvid den första magneten attraherar eller repellerar den andra magneten eller ankaret, sä länge som de blda magneterna (1, 2) eller den första magneten (1) och ankaret (2) befinner sig inom sinä magnetiska kraftfält, vidare med ett första förspänningselement (7), som förspSnner den första magneten (1) i riktning mot den andra magneten (2) eller ankaret (3) eller i motsatt riktning, varvid den andra magneten (2) normalt hills i ett första läge, vidare ett andra förspänningselement (82) , som för den andra magneten (2) frän det första läget tili ett indikerande läge, da avstandet mellan de bada magneterna (1, 2) ändras, varvid den första magneten (1) är tili följd av tryckändringar rörlig och är normalt med en förutbestämd kraft förspänd mot den andra magneten (2) eller bort fran densamma och den andra magneten (2) är normalt förspänd av förspänningselemente1(82) i riktning bort frln den första magneten med en kraft, som övervinner den magnetiska attraktionskraften för den första magneten (1) eller ankaret (3), slvida de bada magneterna, (1, 2. befinner sig pl ett förutbestämt avstlnd frln varandra, vidare med Itminstone tvl vätskeförbindelseledningar (12, 13), av vilka den ena (12) är förd tili den ena sidan och den andra (13) tili den andra si-dan av den första magneten (1), varvid ett tryck i ledningarna (12, 13) strävar tili att förskjuta den första magneten i motsatta riktningar, ytterligare med ätminstone en provtagningsöppning (19) i vätskeförbind-else med endera magneten (1, 2) för inställning av vätsketrycket för ändring av avstlndet mellan de blda magneterna (1, 2) och för simu-lering av indikatorns funktion för testning av indikatorns indikations-förmlga, samt med ett bimetalliskt, temperaturkänsligt element (60), som aktiveras vid en bestämd teraperatur och träder i funktionsförbind-else med den första eller andra magneten (1, 2) samt hindrar den andra magnetens (2) rörelse tili ett indikerande läge, känneteck-n a d därav, att den uppvisar en inaktiveringsanordning (79,92,93,94), som vid testning för det bimetalliska, temperaturkänsliga elementet (60) tili ett läge, där den inte kan vara verksam. f