FI66686B - Vaermevaexlare - Google Patents

Description

M KUULUTUSJULKAISU

jBrL W t11)utlAggningsskkipt 6668 6 ·ΛΜ§ C W pet: - :--:--1.: t ^ ’ (51) KvJlu/h«.a.3 F 28 D 9/02 SUOMI—FINLAND (Μ) 783669 (22) 30.11.78 *FI*' (2¾ Altafil*»—GMgMafeg 30.11.78 (41) ThMm HUmW — Mmc affMCMg 02.06.79

Muutti· J· whlmrilalUtBi ________ . ___________________n.

M·» och UghtentyxIlIB ^ AiwBkn wthgi <d> tUfcrlft— pSSctrmi 31.07.84 (32)(33)(31) i*r*«*r***** 01.12.77

Ruotsi-Sverige(SE) 7713603-4 (71)(72) Karl östbo, Volrat Thamsgatan 4, S-41278 Göteborg, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Lämmönvaihdin - Värmeväxlare Lämmönvaihtoa varten kahden nesteen välillä käytetään erilaisia laitteita. Eräs laitetyyppi käsittää useita toisiinsa yhdistettyjä, reiällisiä levyjä. Toinen neste virtaa tällöin levyjen reikien läpi, kun taas toinen neste virtaa niiden putkien läpi, joiden varaan levyt on asennettu. Tällöin levyt on ympäröitävä vaipalla tai suojuksella kanavan muodostamiseksi ensimmäistä nestettä varten.

Tällainen sovitelma on kallis ja huonosti sopiva lämmön siirron kannalta.

Esillä olevan keksinnön kohteena on sentyyppinen lämmönvaihdin, johon kuuluu useita keskenään yhdensuuntaisia, reiällisiä levyjä, jotka on sovitettu mahdollistamaan ensimmäisen lämmönvaihto-nesteen virtaus oleellisesti kohtisuoraan levyjen tasoa vastaan. Keksinnön mukainen lämmönvaihdin on tunnettu siitä, että kuhunkin levyyn on ainakin ulkokehää pitkin muodostettu alaspäin taivutettu kaulus, ja että levyt ovat keskenään nestetiiviisti yhdistetyt näitä kauluksia pitkin ulomman rajoitusseinämän muodostamiseksi pinon muotoiselle astialle levyjen läpi kulkevaa ensimmäis- 2 66686 tä nestettä varten, että levyt ovat keskenään yhdistetyt keski-reikien ympäriltä ensimmäisen kanavan muodostamiseksi toiselle nesteelle, sekä että vaippa ympäröi levypinoa ja muodostaa itsensä ja pinon väliin toisen kanavan toista nestettä varten, jolloin jako- vast, kokoamislaatikot mainittua nestettä varten ovat sovitetut suoraan pinon ulompiin levyihin liittyviksi.

Keksinnön edullisessa toteutuksessa ovat levyt varustetut alaspäin suunnatulla kauluksella niiden uiko- ja sisäkehän kohdalla sekä ovat keskenään yhdistetyt molempien kauluksien kohdalla.

Keksinnön edelleenkehittelyssä lämmönvaihdin käsittää ainakin kaksi levyjen muodostamaa, samankeskisesti sovitettua pinoa.

Tässä ratkaisussa on edullista että ulomman levyn sisähalkaisija on sen verran suurempi kuin sisemmän levyn ulkohalkaisija, että haluttu nestekanava muodostuu pinojen väliin, jolloin kunkin tällaisen samankeskisen rengaspinon sisäpuolella olevat kanavat on yhdistetty toisiinsa toisen nesteen ohjausta varten.

Ulomman levyn sät^ttäinen leveysmitta on tällöin suunnilleen puolet sisäpuolella sijaitsevien levyjen vastaavasta mitasta.

Mikäli lämmönvaihdin käsittää ainakin kolme samankeskistä levyä, on uloimman pinon levyt valmistettu paksummasta aineesta kuin sisäpuolella olevat levyt, jotta vakio nestepaineella voitaisiin huomioida suuremman halkaisijan aiheuttaman pinta-alan lisäyksen aikaansaama lisääntynyt kokonaispaine.

Toteutukselle, jossa lämmönvaihtimessa on kaksi samankeskistä levyä on tunnusomaista, että ulomman levyn sisähalkaisija on vain vähän suurempi kuin sisemmän levyn ulkohalkaisija ja että kaksi pinoa yhdistetään toisiinsa yhdenmukaisesti sulattamalla lämpöä johtavaa ainetta pinojen väliseen rakoon, sen jälkeen kun pinojen levyt on yhdistetty toisiinsa.

Keksinnön joitakin suoritusmuotoja selitetään seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää päätykuvaa levystä, 3 66686 kuvio 2 esittää keksinnön mukaista lämmönvaihdinta, johon kuuluu kaksi samankeskistä rengaslevyä, kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaisen rakenteen muunnelmaa, kuvio 4 esittää kolme samankeskistä rengasta käsittävän lämmönvaihtimen päätykuvan osaa, kuvio 5 esittää pystyleikkausta kuvion 4 mukaisen lämmönvaihtimen läpi, ja kuviot 6 ja 7 esittävät kahta muunneltua rakennetta, joissa levy-pino on sijoitettu vaipan sisään, joka rajoittaa virtaustien toista nestettä varten.

Kuviossa 1 esitetty levy on pyöreä sekä varustettu useilla sä-teettäisesti suunnatuilla raoilla 2, jotka on sovitettu symmetriseksi kuvioksi. Levy on kehäänsä pitkin varustettu kauluksella 3, jolloin levy saa läpileikkauksena katsottuna maljamaisen ulkonäön.

Lämmönvaihtimen sydänosaa valmistettaessa levyt pinotaan päällekkäin ja yhdistetään toisiinsa kauluksien 3 kohdalla kehää pitkin. Itse yhdistäminen tapahtuu sopivasti hitsaamalla, esim. tyssäyshitsaamalla tai TIG-hitsaamalla, joskin myös kovajuottoa voidaan joissakin tapauksissa käyttää.

Yhdistämisen aikana seuraavaa uutta levyä kierretään jonkin verran edellisen suhteen, niin että viereisten levyjen raot 2 eivät sijaitse aivan toistensa edessä, vaan levyjen läpi kulkevan nesteen on pakko jatkuvasti muuttaa suuntaansa.

Kuperat päädyt 62 ja 63 (kuvio 6) liitetään pinon uloimpiin levyihin, jolloin saadaan kanava ensimmäistä nestettä varten, joka siis virtaa aksiaalisesti pinon läpi. Tämän päälle kiinnitetään vaippa 60.

Olkoonpa kysymys ensimmäisen nesteen lämmityksestä tai jäähdytyksestä, on ilmeistä, että tämä tapahtuu lämpöä kuljettamalla levyjen läpi pinon sen ulkoseinän luota tai luo, joka muodostuu kauluksista 3 ja näitä yhdistävistä saumoista. Lämmön siirto on huomattavasti parempi kuin aiemmin tunnetuissa rakenteissa, joissa toinen neste kulkee levyjen läpi vietyjen putkien läpi.

4 66686

Kuvio 2 esittää (toisessa mittakaavassa) vaakaleikkausta lämmönvaihtimen läpi. Tämä lämmönvaihdin käsittää levyjen 10 muodostaman pinon sekä ensimmäisen pinon kanssa samankeskisen, levyjen 30 muodostaman pinon, jotka levyt on varustettu säteet-täisesti suunnatuilla raoilla 32.

Tästä kuviosta käy selvästi ilmi rakojen 12 ja vastaavasti 32 sijoitus. Todettakoon, että levyjä yhteen hitsattaessa kutakin levyä kierretään puolen rakojaon verran suhteessa viereisiin levyihin, niin että läpivirtaava neste liikkuu siksakmaista rataa pitkin. On myös huomattava, että ulomman levyn raot 32 on sovitettu siten, että ne samassa tasossa sijaitsevissa levyissä tulevat sijaitsemaan keskilevyn rakojen 12 välissä. Tällä tavoin luodaan parhaat edellytykset siirretyn lämmön jakelulle.

Myös levyt 30 on varustettu sisempien levyjen kauluksia 13 ja 15 vastaavilla ylöstaivutetuilla kauluksilla ja ne on hitsattu kiinni samalla tavoin kuin nämä, niin että tämänkin pinon läpi saadaan nestekanava.

Levyn 30 sisähalkaisija on suurempi kuin levyn 10 ulkohalkaisija, jolloin kahden levypinon väliin muodostuu kanava 34. Kanavat 14 ja 34 ja vastaavasti levypinojen sisällä olevat nestetiet yhdistetään toisiinsa esim. tavalla, jota selitetään kuvioiden 4 ja 5 yhteydessä.

Tässä esitetyssä rakenteessa lämmön siirto tapahtuu siis nesteestä (nesteeseen), joka virtaa keskikanavan 14 ja rengasmaisen kanavan 34 läpi. Sisemmän pinon levyjä 10 lämmitetään siis kahdelta suunnalta, kun taas levyjä 30 lämmitetään vain kanavasta 34. Levyillä 30 on sen tähden säteettäinen leveysmitta, joka on suunnilleen puolet sisempien levyjen 10 vastaavasta leveysmitas-ta.

Kuvio 2 esittää höyrylämmityslaitteen muunnelmaa tai täydennystä, jossa on sähkövastuselementit 35, jotka on asennettu sekä keski-kanavaan 14 että rengasmaiseen kanavaan 34.

Usein on tärkeää, että kattilapolttoöljy voidaan esilämmittää 5 66686 höyrykattilaa käynnistettäessä, ts. ennen kuin höyryä on käytettävissä läminitystarkoituksiin. Esilämmitys voidaan tällöin tilapäisesti hoitaa sähköelementtien avulla, mutta on ilmeistä, että lämmönvaihdin voidaan helposti sovittaa siten, että säh-könvastuselementeistä tulee pääasiallinen tai ainoa lämmön lähde.

Joissakin tapauksissa saattaa olla tärkeää järjestää lämmönvaih-to kahden nesteen välille, joilla on oleellisesti sama lämmön-siirtoluku, esim. lämmönvaihto vesi/vesi. Kuvion 2 mukainen rakenne antaa tällöin liian pienen kosketuspinnan toiselle nesteelle. Tällöin voidaan kuvion 3 esittämällä tavalla sovittaa kaksi tai useita samankeskisiä levypinoja ja antaa molempien nesteiden kulkea eri pinojen läpi.

Sydänlevypino voidaan tällöin valita tyypiksi 1 tai mahdollisesti tyypiksi 10, ja ensimmäistä nestettä varten sovitetaan jakeluja kokoomalaatikot tämän pinon päihin. Ulomman pinon levyt 30a on tässä tehty sellaisiksi, että niiden sisähalkaisija on vain vähän suurempi kuin levyn 1 ulkohalkaisija. Kun kaksi pinoa on saatu valmiiksi, ulompi sijoitetaan sisemmän päälle ja niiden välinen kapea rako 34a täytetään sulajuotteella tai muulla lämpöä johtavalla massalla, jolloin mahdollistetaan molempien levypinojen välinen lämmön siirto. Sopivat jakelu- ja kokoomalaatikot toista nestettä varten sovitetaan tällöin ulomman levypinon päihin.

On ilmeistä, että tässä voidaan saada aikaan huomattavasti suurempi kosketuspinta toista nestettä varten kuin on mahdollista kuvion 2 mukaisessa rakenteessa. Levyjen 30a ulkohalkaisija valitaan siten, että levyjen 1 ja 30a lämmönvaihtopintojen välille saadaan haluttu suhde.

Kuviot 4 ja 5 esittävät yksityiskohtia lämmönvaihtimesta, jolla on suuri teho ja joka käsittää kolme samankeskistä levypinoa.

Sydänpino koostuu levyistä 10 samalla tavoin kuin kuvioiden 3 ja 4 mukaisissa suoritusmuodoissa. Tämän ulkopuolella on toinen pino, joka koostuu levyistä 30b, jotka ovat periaatteessa samanlaisia kuin kuvion 2 levyt 30, mutta joilla on suurempi säteettäi-nen leveys, koska tätä pinoa tässä suoritusmuodossa lämmitetään molemmilta puolilta.

6 66686

Uloimpana on levyjen 40 muodostama pino. Koska näitä levyjä lämmitetään vain toiselta puolelta, niiden säteettäinen leveys-mitta on lyhyempi kuin sisempien levyjen vastaava mitta.

Levyt 40 on valmistettu paksummasta aineesta kuin sisemmät levyt, jolloin ne siis lisäävät koko lämmönvaihtimen lujuutta, mikä on tärkeää, koska lämmönvaihdin tässä rakenteessa saa melko suuren säteettäisen mitan.

Eri levyihin on sovitettu raot 12, 32, 42, jotka muodostavat vir-taustien toista nestettä varten. Toisen nesteen käytettävissä on keskikanava 14 sekä rengasmaiset kanavat 34 ja 44.

Levyjen 10, 30b ja 40 läpi kulkevaa ensimmäistä nestettä varten sovitetaan pinojen molempiin päihin kokoomatila 41, jota rajoittavat lieriömäinen seinä 43, joka on ulomman pinon ulkoseinän jatke, ja kansi 43. Kannessa on tämän nesteen poistoaukko, joka vastaa kuvion 1 poistoaukkoa 23.

Toinen neste tulee sisään keskikanavaan 14, joka ylhäältä päättyy korkeampaan kupuun 16a. Tästä lähtee useita, tässä neljä, haarakanavia 45, jotka kanavat jakavat toisen nesteen kanaviin 34 ja 44. Näiden molempien kanavien päälle on sijoitettu rengasmainen tila 46 ja vastaavasti 47, joita kumpaakin rajoittavat rengasmaiset levyt 48, 49, joita peittävät laatat 50, 51. Kuvusta 16a lähtevät haarajohdot 45 jatkuvat rengastilan 46 läpi tilaan 47. Tämänkin nesteen suhteen sovitelma on pääasiassa samanlainen pinojen alapuolella.

Kuvio 6 esittää lämmönvaihdinta, johon kuuluu pino, joka koostuu levyistä 10, jotka on varustettu keskireiällä 11, raoilla 12 sekä ulommalla ja sisemmällä kauluksella 13 ja vastaavasti 15, jotka on hitsattu yhteen astiaksi, joka muodostaa ensimmäisen nesteen virtaustien.

Pinoa ympäröi tässä vaippa 60, joka muodostaa itsensä ja pinon välille välitilan 61. Vaippa päättyy ylempään ja alempaan pääty- levyyn 62 ja vastaavasti 63.

7 66686

Levyjen 10 muodostama pino on hitsattu kiinni vaippaan 60 alemman päätylevyn 63 vieressä, jolloin tähän saadaan kokooma-tila toista nestettä varten. Tämä neste johdetaan sisään johdon 64 kautta, joka menee alemman päätylevyn 63 läpi, keski-kanavaan 14, sekä johdetaan haarajohtojen 65 kautta tämän alaosan kohdalla välitilaan 61. Toinen neste virtaa niin ollen yhdensuuntaisina virtoina pinon ohi sen sisäpuolella ja sen ulkopuolella.

Virrat kootaan ylemmän päätylevyn 62 sisäpuolella olevaan ylempään kammioon 66 ja johdetaan pois johdon 67 kautta.

Ensimmäinen neste johdetaan sisään johdon 68 kautta, joka on viety ylemmän päätylevyn 62 läpi. Haarajohtojen 69 sovitelma, joka oleellisesti vastaa kuvion 9 mukaista sovitelmaa, jakaa ensimmäisen nesteen levypinoon. Ensimmäinen neste kootaan kammioon 70 alemman päätylevyn 63 ja pinon sekä vaipan 61 välisen kiinnityksen 71 välillä, minkä jälkeen neste johdetaan pois liitännän 72 kautta.

Ensimmäisen nesteen tulojohtoa 68 ei ole kiinnitetty päätylevyyn 62, vaan se kulkee tämän läpi liukuvasti sovitettuna. Pääty-levyyn 62 on kiinnitetty tiivistyslaakeri 73, joka tiivistyy putken 68 ulkopintaa vasten ja mahdollistaa termiset liikkeet keskipinon ja ulkovaipan välillä.

Kuvion 7 mukaisessa rakenteessa käytetään tasaisia levyjä 80, jotka on varustettu aukoilla 81 ja 82, jotka on sovitettu kahdeksi säteettäisesti erotetuksi sarjaksi, jolloin yhteen ja samaan levyyn saadaan kuvio, joka oleellisesti vastaa kuvion 3 yhteensulatetuissa levyissä 1 ja 30a saatua kuviota. Tässä levyt ovat kuitenkin rengasmaisia keskikanavan muodostamista varten. Kuvion 3 mukaisessa suoritusmuodossa käytetyn sula-juotteen sijasta levyjen väliin sijoitetaan renkaat 83, jolloin saadaan aikaan vastavirtatie ensimmäistä nestettä varten levy-pinon sisään.

Pinon rakenne poikkeaa jonkin verran aiemmin selitetyistä rakenteista sikäli, ettei levyjä 80 ole hitsattu yhteen, vaan 8 66686 ne on sijoitettu sisemmän putken 84 ja ulomman putken 85 väliin, joihin ne on yhdistetty nesteenpitävästi.

Itse yhdistäminen voi tapahtua siten, että putket kutistetaan levyjen päälle ja/tai ne puristetaan rullaamalla tai muulla mekaanisella työstöllä kiinni levyjen päätyreunoihin. Renkaat 83 varmistavat tämän vaiheen aikana, että levyt pidetään halutun välimatkan päässä toisistaan.

Näin saatua pinoa ympäröi vaippa 86. Ulompaa pinoputkea 85 on jatkettu putkimaisella kappaleella 87, joka on varustettu tukilaipalla 88 ja tämän alapuolella ensimmäisen nesteen tulo-liitännällä 89.

Putkimaisen jatkekappaleen 87 sisäpuolella oleva putkimainen väliseinä 90 liittyy pinon alapuoleen kahden aukkosarjan 81, 82 välisellä alueella ja ohjaa ensimmäistä nestettä ylös aukkosarjan 81 läpi. Rengasmainen kansi 91 on liitetty pinon yläpäähän ja johtaa nesteen sisempään aukkosarjaan 82.

Kun ensimmäinen neste on vastavirtaan ohittanut pinon, se kootaan sisemmän pinoputken 84 jatkeen 93 ja väliseinän 90 väliseen kammioon sekä johdetaan pois liitännän 94 kautta.

Vaippa 86 on varustettu päätelaipalla 95, joka rajoittuu tiivis-tävästi pinon tukilaippaan 88. Toinen neste johdetaan sisään keskiputken 93 + 84 kautta, jaetaan ylempään kammioon 96 kaarevan päätylevyn 97 alapuolella, joka sulkee vaipan 96 ylhäältä, pinon ja vaipan väliseen tilaan 98 sekä johdetaan pois liitännän 99 kautta. Pino ja vaippa on yhdistetty ainoastaan kahdella laipalla 88 ja 95, ja niillä on niin ollen mahdollisuus esteettömiin termisiin liikkeisiin. Irrottamalla kahden laipan välinen liitos vaippa voidaan helposti nostaa pois puhdistusta ja tarkastusta varten.

Selityksessä käytetyt ilmaisut "ylempi” ja "alempi" viittaavat piirustuksessa esitettyyn sijaintiin eivätkä mitenkään rajoita lämmönvaihtimien käytännön asennusta. Vastavirtatie pinon 9 66686 läpi voidaan tietysti järjestää sijoittamalla aukot sopivasti tyyppiä 10 oleviin levyihin, joissa siis on sisä- ja ulkopuoliset kaulukset 15, 13, jos käytetään kuvion 7välikerenkaita 83 vastaavia renkaita.

Edellä esitetyt suoritusmuodot ovat muutamia esimerkkejä keksinnön soveltamisesta, ja on ilmeistä, että monenlaiset muunnelmat ovat mahdollisia seuraavien patenttivaatimusten puitteissa. Muunnelmat määräytyvät halutun tehon mukaan, jos kysymyksessä on lämmitys tai jäähdytys, ja suuressa määrin kyseisten nesteiden laadun mukaan, ts. ensisijaisesti niiden kulloisenkin läm-mönsiirtoluvun mukaan.

Levyt valmistetaan aineesta, jolla on hyvä lämmönjohtokyky, ja niissä olevat aukot voidaan tehdä monella tavoin esitettyjen rakojen vaihtoehtoina. Levyt ovat edullisesti maljamaisia, mutta lähtökohtana voidaan käyttää myös tasaisia pyöreitä levyjä, joiden väliin sijoitetaan välike-elementtejä, jotka muodostuvat kuvion 7 renkaita vastaavista renkaista ja joilla on sama sisä-ja ulkohalkaisija kuin pyöreillä levyillä, minkä jälkeen levyt ja renkaat hitsataan yhteen. Vaihtoehtoisesti pyöreitä levyjä voidaan pitää välimatkan päässä toisistaan, jolloin liitos niiden kehää pitkin muodostetaan pelkästään hitsiaineesta.

Lämmittimien ja jäähdyttimien lisäksi tässä käsitellyt lämmön-vaihtimet voivat kuulua kattiloihin niiden komponentteina, jolloin ne toimivat konvektio- ja savukaasuesilämmitinputkina. Savukaasut saavat kulkea levyjen läpi, kun taas kattilavesi huuh-telee pinoa ulkopuolelta, mahdollisesti myös keskikanavan kautta.

Savukaasusta tapahtuu veteen nopea ja tehokas lämmönsiirto, ja kattilaa käynnistettäessä itsekierto käynnistyy välittömästi.

Claims (8)

10 66686

1. Lämmönvaihdin, johon kuuluu useita keskenään yhdensuuntaisia reiällisiä levyjä, joista kukin on varustettu keskeisellä reiällä (14) sekä joukolla aukkoja (2, 12, 32, 42, 81, 82), jotka ovat sovitetut mahdollistamaan ensimmäisen lämmönvaihtonesteen virtaus olennaisesti kohtisuoraan levyjen tasoa vastaan, tunnettu siitä, että kuhunkin levyyn (1, 10, 30, 40, 80) on ainakin ulkokehää pitkin muodostettu alaspäin taivutettu kaulus, ja että levyt ovat keskenään nestetiiviisti yhdistetyt näitä kauluksia pitkin ulomman rajoitusseinämän muodostamiseksi pinon muotoiselle astialle levyjen läpi kulkevaa ensimmäistä nestettä varten, että levyt ovat keskenään yhdistetyt keskireikien (14) ympäriltä ensimmäisen kanavan muodostamiseksi toiselle nesteelle, sekä että vaippa (60, 86) ympäröi levypinoa ja muodostaa itsensä ja pinon väliin toisen kanavan (34, 44, 61, 98) toista nestettä varten, jolloin jako- vast, kakoamislaatikot (41, 70, 92) mainittua nestettä varten ovat sovitetut suoraan pinon ulompiin levyihin liittyviksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että levyt (10, 30, 40) ovat varustetut alaspäin suunnatulla kauluksella niiden uiko- ja sisäkehän kohdalla sekä ovat keskenään yhdistetyt molempien kauluksien kohdalla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä että se käsittää ainakin kaksi levyjen (1, 30, 40) muodostamaa, samankeskisesti sovitettua pinoa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että ulomman levyn (30) sisähalkaisija on sen verran suurempi kuin sisemmän levyn (10) ulkohalkaisija, että haluttu nestekanava (34) muodostuu pinojen väliin, jolloin kunkin tällaisen samankeskisen rengaspinon sisäpuolella olevat kanavat on yhdistetty toisiinsa toisen nesteen ohjausta varten.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että ulomman levyn (40) säteettäinen leveysmitta on suunnilleen puolet sisäpuolella sijaitsevien levyjen (30, 10) vastaavasta mitasta.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen lämmönvaihdin, joka 11 66686 käsittää ainakin kolme samankeskistä levyä, tunnettu siitä, että uloimman pinon levyt (40) on valmistettu paksummasta aineesta kuin sisäpuolella olevat levyt (30, 10).

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että ulomman levyn (30a) sisähalkaisija on vain vähän suurempi kuin sisemmän levyn (1, 10) ulkohalkaisija ja että kaksi pinoa yhdistetään toisiinsa yhdenmukaisesti sulattamalla lämpöä johtavaa ainetta pinojen väliseen rakoon (34a), sen jälkeen kun pinojen levyt on yhdistetty toisiinsa (kuv. 3).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että levypinon keskireikä (14) ja useiden samankeskisten pinojen ollessa kyseessä, näiden väliset kanavat (34, 44) on liitetty höyryn syöttöjohtoon ja vastaavasti lauhdeveden poisto-johtoon.