FI66141C - Aoterkopplat tryckningsfoerfarande - Google Patents

Description

, 66141

TAKAISINKYTKETTY PAINOMENETELMÄ - ATERKOPPLAT TRYCKNINGSFÖRFARANOE

Tämän Keksinnön kohteena on nestehiukkasten sähköiseen ohjaukseen ja säätöön perustuva painomenetelmä, jossa menetelmässä nestehiukkasia siirretään sähkökentän avulla pohjamateriaalille ja jossa suuttimena käytetään pitkittäistä rakoa, johon on si-5 joitettu hiloja yhtenäiseksi jonoksi.

Lukuisia ratkaisuja on esitetty tekstin tai kuvan aikaansaamiseksi nk. ink-jet menetelmillä. Pääasiassa nämä toimivat joko suurella nestepaineella, jolloin neste ohjataan hyvin pienistä 10 suuttimen aukoista, varataan ja poikkeutetaan on/off-luonteisesti ja osa nesteestä otetaan talteen. Näissä menetelmissä ongelmana on pienet suuttimien aukot 1-5^um, jotka tukkeutuvat helposti ja ovat vaikeita valmistaa, eikä näillä menetelmillä päästä hyvään värien toistoon johtuen ohjauksen digitaalisesta luonteesta. 15 Toinen päämenetelmä nestepisaroiden aikaansaamiseksi on aiheuttaa nesteeseen nopeita paineiskuja ja ohjata nämä iskut suuttimeen, jolloin saadaan singottua yksittäisiä pisaroita pohjamateriaalii 1 -le. Tällä menetelmällä ei päästä kuitenkaan riittävän pieneen pi-sarakokoon, koska painehäviö suuttimessa on P=9E_jossa Q on 20 nestevirtaus, p on viskositeetti, 1 on virtauskanavan pituus, R on suuttimen reiän säde. Pyrittäessä pieniin hiukkasiin havaitaan, että suuttimessa syntyvä painehäviö kasvaa hyvin jyrkästi. Hiukkasten koko tällaisessa suuttimessa on noin 4-8 kertaa suuttimen säde jääden noin 3Q-20Q^um;iin. Jotta tarkkoja värikuvia voi-25 täisiin valmistaa nestemäisellä väriaineella on hiukkasten oltava hyvin pieniä noin 1-5,um, jotta eri sävyt ja kontrastit voidaan 2 ' esittää noin 0,04 mm suuruisessa kuva-alkiossa. Samoin hiukkasten määrää on voitava säätää analogisesti ohjaavia signaaleja vastaavasti, jota ei voida tehdä edellä mainituilla menetelmillä, 30 jotka ovat on/off-luonteisia tai digitaalisia, jolloin pisarat ohjautuvat pohjamateriaalille peräkkäin eikä tarkkaa pistemäistä sävyä saada aikaan. Edellä mainittujen menetelmien tuotantonopeut-ta on pyritty nostamaan sijoittamalla useita suuttimia rinnan, jolloin voitaisiin tuottaa suurempi kuva-alue samanaikaisesti. On-35 gelmana on kuitenkin rakenteiden kalleus ja se, että eri yksiköiden toiminta on hyvin vaikea tasapainottaa toisiaan vastaaviksi.

2 661 41

Pienten hiukkasten aikaansaamiseksi olen aiemmin (pat.hak. 810116) esittänyt menetelmän, jossa nestepinta saatetaan värähtelemään kapeassa raossa, joka myös muodostaa suuttimen siten, että nestepinta joutuu aaltoliikkeeseen ja joiden aaltojen muodostamien 5 hiukkasten irtoarnismäärää voidaan ohjata analogisella signaalilla siten, että ohjataan värähtelyn amplitudia ja värähtelevään nestepintaan vaikuttavan sähkökentän voimakkuutta, jolloin samanaikaisesti irtoavien hiukkasten määrää voidaan näin säätää. Tässäkin menetelmässä on vaiketutena päästä riittävän pieneen hiukkasko-10 koon etenkin jos käytetään jäykkää ja raskasta nesteseosta, kuten hybridipiirien valmistukseen käytettävät hopea- ja kultaseokset ova t.

Edellä selostetut menetelmät soveltuvat rajoitettuihin käyttötar-15 koituksiin kuten printtereiksi tai karkeiden rasterikuvien valmistukseen .

Tämän keksinnön mukainen menetelmä on kehitetty yleismenetelmäk-si, jota voidaan käyttää painotekniikan eri sovellutuksissa, kuten 2 0 kopioinnissa, tietokoneohjatussa kuvanvalmistuksessa yleensä, painatukseen paperi-tai tekstiilimateriaalille sekä hybridi- ja painettujen piirien valmistukseen.

Keksinnön mukaise 11 e menetelmö1le on tunnusomaista se, mitä jäl-25 jempänä olevissa patenttivaatimuksissa on esitetty.

Menetelmässä nestepinta saatetaan värähtelemään pitkittäisessä kapeassa raossa siten, että raon muodostaman suuttimen ohi puhalletaan ilmavirtaus suurella nopeudella pitkittäisten ilmakanavien 30 kautta siten, että nämä kanavat ja suutin muodostavat resonans-sikammion, jossa ilmapatsas värähtelee suurella taajuudella (n.

599 kHz), joka aiheuttaa em. nestepinnan värähtelyn ja suuritaa-juisen pitkittäisen ja poikittaisen aaltoliikkeen nestepinnassa, ja joiden aaltojen harjakohdista voidaan irroittaa pieniä 1-5,u ° hiukkasia säätämällä värähtelevään nestepintaan vaikuttavan sähkökentän voimakkuutta paikallisesti siten, että samanaikaisesti irtoavien hiukkasten määrä vastaa ohjaavaa signaalia, joka on muodostettu mittaamalla kopioitavan kohteen vastaavalla paikalla olevan kuva-alkion valoisuus ohjatun värin aallonpituudella. Vas-40 taavasti mitataan samanaikaisesti pchjamateriaali 1 le sinkoutuvien 661 41 3 hiukkasten muodostama valoisuus, jota signaalia käytetään takai-sinkytkentäsignaalina ohjattaessa kyseistä kuva-alkiota sähkökentän voimakkuutta ohjaavan säätövahvistimen kautta.

5 Edellä selostetulla menetelmällä saavutetaan monta merkittävää etua :

Koska tarkka värien ja sävyjen mittaus on lähes mahdotonta, voidaan edellä selostetulla tavalla kuitenkin saada aikaan tarkka 10 kopio, koska sekä kopioitavan kohteen ja tuotetun kuvan mittaus suoritetaan samalla tavalla väärin, so. samanlaisella anturilla, ja säätövahvistimet säätävät ohjaavien signaalien ja takaisin-kytkentäsignaalien erotukset nolliksi eli alkuperäisen kuvan ja kopion samanlaisiksi.

15

Edellä selostetusta syystä eivät väriaineen ominaisuudet vaikuta lopputulokseen, koska takaisinkytkentä korjaa stabi1isuusvaihte-1 ut.

20 Värähtelevän ilmapatsaan avulla saadaan aikaan niin suuri energia, että myös raskaat ja jäykät nesteseokset saadaan irroitettua hienojakoisiksi hiukkasiksi.

Takaisinkytkentä korjaa epätarkkuudet ja muut valmistuksesta ja p r muista fysikaalisista seikoista johtuvat epälineaarisuudet eikä näitä tarvitse ottaa huomioon laitevalmistuksessa ja laitteiston käytössä.

Samoin korjautuu pohjamateriaalin ja piirtonopeuden vaihtelut, 30 sekä kulumisesta aiheutuvat muutokset.

Koska hiukkasten kulkema matka on lyhyt ja nopeus suuri ja sähkökentän voimakkuutta voidaan ohjata nopeasti, voidaan saavuttaa 2 tuotantonopeus 1 m /s, jos käytetään 1 m leveää tuotantoyksikköä 2 35 värikuvan valmistuksessa paperille sekä 0,1 m /s tekstiilien ja 2 hybridipiirien painamisessa 0,04 mm :n tarkkuudella. Nämä eivät välttämättä ole rajanopeuksia, laitteistoa edelleen kehitettäessä voidaan saavuttaa mahdollisesti kymmenkertaisia nopeuksia, mikä edellyttää että ilmavirtauksien nopeuden on oltava lähellä 40 661 41 4 äänen nopeutta.

Jotta edellä Kuvattu järjestelmä toimisi mahdollisimman suurella nopeudella, on hiukkasia muodostavaan värähtelyyn ja aalto-5 liikkeeseen sekä hiukkasten irroitukseen ja hiukkasmäärän säätöön saatava syötettyä mahdollisimman paljon energiaa. Maksimi energia voidaan ohjata järjestelmään tuomalla energia samanaikaisesti usealla tavalla.

10 Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuv. 1 esittää keksinnön mukaista menetelmää toteuttavaa paino-päätä leikattuna ja sivusta katsottuna, 15

Kuv. 2 esittää keksinnön mukaisen sähkökentän ohjausjärjestelmän kytkennän yhtä hilaparia varten,

Kuv. 3 esittää kuvion 2 mukaista järjestelmää laajennettuna kä-20 sittämään koko rakosuuttimen ohjausta,

Kuv. 4 esittää kuvion 3 mukaista järjestelmää laajennettuna käsittämään kolmiväripainon ohjausta, ja 25 Kuv. 5 esittää keksinnön eräässä sovellutusmuodossa käytettävää puhallusilman kanavajärjestelmää.

Keksinnössä hiukkasia muodostava perusyksikkö, kuva 1, muodostuu rakosuuttimesta, jonka puoliskot saatetaan värähtelemään toisiaan 30 vasten suurella taajuudella (noin 200-400 kHz), jolloin neste raossa joutuu ristiaaltoliikkeeseen pienellä aallonpituudella (noin 5-1 Oyum).

Keksinnön eräässä sovellutusmuodossa värähtely aikaasaadaan siten, 35 että raon 12 muodostavien alumiinirunkojen 5 pinta on eloksoitu ja puoliskoihin syötetään tasajännitepulsseja U, jotka aiheuttavat puoliskojen välille sähköstaattisen voiman avulla impulsseja vastaavia vetovoimasykäyksiä. Puoliskojen välinen voimasykäys saadaan hyvin suureksi, koska puoliskoihin voidaan syöttää suuri jän-40 niteimpulssi ja koska liuottimena käytetyn veden dielektrisyysva- 661 41 5 kio on suuri (noin 100) ja elcksointi kerros on ohut. Em. impulssit aiheuttavat myös nesteen lempiämiste, joka toisaalta alentaa nesteen viskositeettia ja pintajännitystä, jolloin voidaan käyttää mahdollisimman suurta seoskonsentraatiota ja minimoida tarvittava 5 ainevirtausmäärä. Liian lämpenemisen estämiseksi voidaan neste- seosta kierrättää kanavissa 7 ja 9 ja pitää lämpötila vakiona. Perusyksikköön on integroituna annettua kuvasignaalia ja painojäl-keä mittaavat fotodiodit 1, jotka ovat keskenään identtisiä, sekä niiden vertailuelimet ja ohjausjärjestelmän elektroniikka 4.

10

Keksinnön eräässä toisessa sovellutusmuodossa puoliskojen 5 ja hilarunkojen 2 ja 3 välistä ohjataan ilmavirtaus suurella nopeudella, jolloin värähtelytilassa 6 syntyy turbulenttinen virtaus, joka aiheuttaa värähtelevän ilmapatsaan 10, jossa värähtelyn taa-15 juus riippuu värähtelyt!lan pituudesta L, korkeudesta H ja vir- taavan ilman nopeudesta. Värähtelyn taajuus voidaan mitoittaa esim. 500 kHz:iin. Näin aikaansaadusta värähtelevästä nestepinnasta voidaan irroittaa pieniä (noin 1-5^um) hiukkasia säätämällä nestepintaan vaikuttavaa sähkökentän voimakkuutta paikallisesti.

20

Jotta raossa 12 olevan nestepinnan värähtelyamplitudi saataisiin mahdollisimman suureksi, voidaan molempien sovellutusmuotojen ratkaisut yhdistää samaan laitteeseen.

25 Kuva-alkioiden tuottamiseksi on keksinnön mukainen järjestelmä jaettu kuva-alkioita tuottaviin kanaviin, joiden rakenne on kuvattu kuvassa 2, jossa kuvattava kohde 13 j.a piirtojälki 14 valaistaan samalla valolähteellä 15, kohteen 13 heijastama valo mitataan fotodiodilla 1 ja vahvistetaan säätövahvistimella 4, joka oh-30 jaa hilojen 2 ja 3 jännitettä siten, että anodin 16 jännite Ua pääsee vaikuttamaan katodissa 17 olevaan edellä selostettuun rakoon. Mitä suurempi on anodin aiheuttama kentanvoimakkuusgradi-entti katodilla, sitä enemmän hiukkasia irtautuu samanaikaisesti katodilta 17. Näin hiloilla 2 ja 3 voidaan säätää pohjamateriaa-35 lille 18 samanaikaisesti törmäävien hiukkasten määrää kyseisen kuva-alkion kohdalla. Jotta irtautuneiden hiukkasten määrä vastaisi kohteen 13 vastaavan kuva-alkion kohdalla olevaa värimäärää, mitataan hiukkasten läpäisemä valo optisesti peilien 19 ja 20 kautta fotodiodilla 12, jolloin virtaava hiukkasmäörä vastaa 40 66141 6 ohjaavaa ‘signaalia koska fobovirrat pisteessä 21 asettuvat vastakkaismerkkisiksi siten, että erosuure pisteessä 21 on nolla.

Edellä selostettu elektroninen järjestelmä on integroitu yhdek-5 si pitkäksi moduliksi siten, että jokaista kuva-alkiota tuottaa samanlainen integroitu kanava. Kuvassa 1 on esitetty tällainen moduliraken-ne, jossa tiheä pitkittäinen fotodiodirivi 1 on kytketty mikropiiriin 4, joka ohjaa esim. viiden hilan 2 jännituttä optisia signaaleja vastaavasti. Moduleita voi olla esim. 1 m:n leveydellä 10 siten, että hilojen välinen etäisyys ja levyes on 100^um, jolloin metrin leveydellä voidaan tuottaa 5000 kuva-alkiota samanaikaisesti .

Kuvassa 3 on esitetty ohjaava optinen järjestelmä, jolla edellä ltj selostettuun integroituun pitkittäiseen kuva-alkion tuottoyksik-köön projisoidaan kohteen kuva-alkioiden mukainen valoisuus kyseisen värin aallonpituudella.

Kohde 13 valaistaan valolähteellä 15 linssin 22 kautta. Kahteen 20 heijastama kuva projisoidaan om. fotodiodiriviin peilien 23''ja värisuotimien 24 ja linssien 22 kautta. Jotta hiukkasvirtaukses- ta saadaan nopea takaisinkytkentäsignaali, johdetaan valolähteen 15 valo hiukkasten läpi mattapintaiS3n peilin 25a, peilin 25b ja 19, linssien 22 ja värisuotimien 24 kautta em. takaisinkytkentä-2 5 fotodiodiriviin. Kohteen 13 ja pohjamateriaalin 1Θ liikkuessa samalla nopeudella, saadaan yksi väri näin kopioitua.

Täysvärikuvien tuotamiseksi tarvitaan vähintään kolme edellä selostettua järjestelmää, jotka voivat toimia samanaikaisesti pe-30 räkkäin tuottaen keltaisen, magentanja syaanin perusvärin. Tai voidaan yhdistää toiminnat kuvan 4 mukaisesti, jossa kohde 13 ja pohjamateriaali 10 valaistaan samalla valolähteellä 15, sekä ohjearvo- ja takaisinkytkentäsignaalit projisoidaan yhdistetyn optisen järjestelmän 26 kautta modulsihin 27, jotka on fokusoitu 35 samaan pisteeseen.

Jotta maksimaaliseen tuotantonopeutaen ja tarkkuuteen päästään esim. painokonesovel1utuksessa on hiukkasten irroitukseen ja säätöön käytettävä energia saatava mahdollisimman suureksi. Samoin 40 on hiukkaset kyettävä fokusoimaan kapeana suihkuna kuva-alkion 7 66141 kohdalla ja nestevirtaus on kyettävä pitämään mahdollisimman suurena. Tämän tekee mahdolliseksi kuvassa 5 esitetty konstruktio, jossa nesteen 9 painorummun 28 ja hilojen 2 ja 3 väliset etäisyydet voidaan minimoida. Tällä on suuri merkitys toisaalta sik-5 si, että ilman läpi lyönti kentän voimakkuus kasvaa voimakkaasti elektrodien etäisyyden pienentyessä ja toisaalta, että ilman-poistokanavissa 29 syntyvä paine ja ilman virtaus lisäävät läpi-lyöntikestoisuutta voimakkaasti seuraavan kaavan mukaisesti: E = 2.4 p + 2 , jossa E on kentän voimakkuus (kV/mm), p on 10 paine ja s on elektrodien välinen etäisyys. Paineen ollessa esim. 5 aty ja etäisyyden 200^um, päästään kentän voimakkuuteen 20 kV/mm. Toisaalta hiukkasiin vaikuttava sähköstaattinen voima F = ^£e^A, jossa F on sähköstaattinen voima, £- on ilman dielek-trisyysvakio, E on kentän voimakkuus ja A on pinta-ala. Em. pai-15 neella ja etäisyydellä (F) on noin 40-kertainen verrattuna ilmanpaineeseen ja 1 mm:n etäisyyteen. Samoin mahdollisimman pienellä hiukkaskoolla on suuri merkitys, koska kiihtyvyys a = ^ , jossa F on hiukkasiin vaikuttava voima ja m on hiukkasen massa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä hiukkaskoko saadaan pieneksi suuren 20 värähtelytaajuuden ansiosta. Toisaalta mitä suurempi on värähtelytaajuus, sitä suurempi energia tarvitaan saman värähtelyampli-tudin saavuttamiseksi. Värähtelevään nestepintaan vaikuttava sähköstaattinen voima on sitä suurempi, mitä pienempi on värähtelyn aallonpituus, näin voima, joka imee uutta nestettä rakomaisesta 25 kanavasta, saadaan maksimoitua. Rakomaisen suuttimen aiheuttama virtausvastus on kääntäen verrannollinen raon korkeuden kolmanteen potenssiin. Sen sijaan reiän aiheuttama virtausvastus on kääntäen verrannollinen reiän säteen neljänteen potenssiin, eli rakosuuttimesta saadaan virtaamaan samalla paine-erolla huomat-30 tavasti suurempi ainemäärä kuin pienistä aukoista, joita on käytetty erilaisissa ns. ink-jet menetelmissä.

Hiukkasten tarkan fokusoinnin kannalta on merkittävää, että ka-todirungon 5 ja hilarungon 30 kautta kulkevan ilmavirtauksen 35 aiheuttamat pyörteet kääntyvät suihkun keskiakselia päin ja hilojen 2 ja 3 nesteen 9 ja painorummun eli anodin 28 muodostamat sähkökentän voimaviirat käyristyvät suihkun kesk iakseliin päin. Puoliskojen 5 eloksointipinnoite 11 edelleen parantaa katodin ja hilojen välistä läpilyöntikestoisuutta ja toimii lujana 40 kulutuspintana.

8 66141

Kuvassa 5 esitetyssä rakenteessa ilmavirtaus 31 myös pitää hilat 2 ja 3 kuivina ja puhtaina, samoin ilmavirtaus kuivattaa painojäljen .

5 Jotta hiukkastilassa 6 ja nestetilassa 9 säilyisi sama paine, on hiukkastilassa 6 vallitseva ilmanpaine johdettava putkea pitkin nestettä 9 syöttävään umpinaiseen säiliöön, jolloin sekä nesteettä ilmanpaineet asettuvat samansuuruisiksi.

10 Keksinnön mukaista takaisinkytkettyä painomenetelmää voidaan käyttää kuvien kopiointiin paperilta tai TV-putkelta. Voidaan myös painaa optinen projisoitu kuva pyörivän peilin välityksellä (kamera). Tai laitteistoa voidaan käyttää tietokoneohjatussa prosessissa siten, että tietokone tulostaa kuvan esim. kolmessa LED-15 diodirivissä, jotka ohjaavat vastaavia painomoduleita. Em. prosesseissa suurennokset ja pienennökset ovat mahdollisia optiikkaa muuttelemalla. Samoin värisuhteiden ja kontrastien säätö voidaan suorittaa optiikassa olevan himmentimen aukkoja säätämällä.

20 Järjestelmässä käytetyt pii-fotodiodit ovat kappaleesta toiseen identtisiä sekä intensiteetti että spektririippuvuuksien suhteen, ja ovat keksinnön mukaisessa kytkennässä käytännöllisesti katsoen lineaarisia kuuden dekadin alueella valon intensiteetin suhteen ja ovat näkyvän valon alueella täysin lämpötilastabiileja, josta 25 seikasta määräytyy koko järjestelmän absoluuttinen stabiilisuus.

Mikäli em. seikoista huolimatta kuva vaikuttaa juovikkaalta pystysuunnassa eli toimintatasot eivät ole samat kaikissa kanavissa, voidaan tämä täysin kompensoida siten, että valokuvausfiImi si-30 joitetaan fotodiodi rivistön 1 eteen (kuva 1) ja valokuvataan esim. "tasainen” harmaa piirtojälki, kehitetään negatiivikuvaksi ja sijoitetaan pysyvästi samalle paikalle, missä valotetfciinkin. Keksinnön mukainen elektroninen järjestelmä voi toimia aina 1 MHz:n taajuuteen saakka, joten maksimi tuotantonopeuden määrää ainevir-35 tauksen rajallisuus, joka kuitenkin kyseisessä tapauksessa tulee rajoitetuksi tuotantonopeudella 10m/s, joka on riittävä painokoneen tuotantonopeudeksi. Hitaammissa ja halvemmissa sovellutuksissa, kuten kopiokone tai reproduktiokamera, voidaan ilmavirtauksen osuus jättää pois, jolloin järjestelmä on mahdollisimman yksinker-40 täinen. Mikropiiritekniikkaa soveltaen voidaan koko elektroninen 66141 järjestelmä integroida yhdeksi moduliksi hilarunkoon, jolloin päästään esim. 1Q^um:n kuva-alkiotiheyteen. Tällaisella laitteella voidaan valmistaa hybridipiirejä suurella tarkkuudella ja tuotantonopeudella, samoin laite soveltuu kameraksi, joka val-5 mistaa kuvat suoraan paperille. Keksinnön mukaisessa takaisin kytketyssä painomenetelmässä hyväksi käytetyt luonnonlait muuttuvat sitä edullisemmiksi mitä pienempään mittakaavaan laite valmistetaan. Ainoa epäedullinen tekijä on nestevirtauksen rajallisuus, joka tulee esteeksi vasta kun nesterako on alle 10^um, jol-10 loin joudutaan kiinnittämään huomiota käytettyjen nesteseosten laatuun ja laitevalmistuksen toleranssikysymyksiin, jotka lisäävät kustannuksia. Takaisinkytketyn menetelmän ansiosta normaali-mitoitetussa laitteistossa voidaan käyttää halvimpia mahdollisia nesteseoksia ja väriliuoksia eivätkä valmistustoleranssit ja epä-15 tarkkuudet vaikuta lopputulokseen.

Claims (6)

10 PATENTTIVAATIMUKSET 66141

1. Nestehiukkasten sähköiseen ohjaukseen ja säätöön perustuva painomenetelmä, jossa menetelmässä nestehiukkasia siirretään sähkökentän avulla pohjamateriaalille ja jossa suuttimena käytetään pitkittäistä rakoa, johon on sijoitettu hiloja yhtenäisek- 5 si jonoksi, tunnettu siitä, että raossa (12) oleva nes tepinta on jatkuvasti värähtelyn alaisena ja että neste painojäljen aikaansaamiseksi saatetaan ristiaaltoliikkeeseen, jonka aaltojen harjakohdista irroitetaan haluttu määrä nestehiukkasia pohjamateriaalille (18) kunkin hilan kohdalla vaikuttavaa sähkö-10 kenttää säätämällä koko suuttimen leveydeltä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestepinnan värähtely (10) ja ristiaaltoliike raossa aikaansaadaan puhaltamalla ilmaa suurella nopeudella raon 15 (12) muodcstaman suuttimen ohi siten, että i lmakanavat (29,31 ) ja rako (12) muodostavat resonanssikammion (6), jossa värähtelee ilmapatsas (10) suurella taajuudella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että nestepinnan värähtely ja ristiaaltoliike raossa (12) aikaansaadaan sähkökentällä siten, että raon muodostaviin elok-soituihin alumiinipuoliskoihin (5) syötetään tasajännitepulsseja, jotka aiheuttavat puoliskojen (5) välille sähköstaattisen voiman avulla impulsseja vastaavia vetovoimasykäyksiä. 25

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestepinnan värähtelyn ja ristiaaltoliikkeen aikaansaamiseksi raossa (12) käytetään samanaikaisesti ilmavirtausta ja raon (12) alumiinipuoliskoihin (5) kohdistuvaa sähkökent- 30 tää. 1 Patenttivaatimuksen 1 mukaisen sähkökentän ohjaamiseksi tarkoitettu optinen järjestelmä, tunnettu siitä, että kutakin hilaa vastaava painojälki (14) on heijastettavissa kutakin 35 hilaa (2,3) vastaavaan fotodiodiin (1), josta saatu takaisinkyt- kentäsignaali on verrattavissa annettuun kuvasignaaliin vertai-luelimen (4) avulla, jpnka antaman tiedon perusteella nestehiukkasten siirtymistä säätelevä hila (2,3) on ohjattavissa siten. 1 1 661 41 että takaisinkytkentäsignaali vastaa annettua signaalia.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että suuttimen ohjaukseen tarvittava hilajono, takaisin-5 kytkennän fotodiodijono ja ohjauselektroniikka on integroitu mik ropiiritekniikalla yhdeksi tai iseammaksi moduliksi (27). .! 0 66141