FI65942C - Foerfarande foer isolering av en kryogenisk behaollare och laminat daertill - Google Patents

Description

f KUULUTUSJULKAISU , c Q . 0 JEST* IBJ (' ·) UTLAGG N I NGSSKRI FT 6 5 942 C (45) Patentti !;.y2rnc tty 10 00 1934

Patent ineddelat ^ ’ (51) Kv.IMIm.CI.3 B 32 B 31/00 // B 29 D 27/00 g Q |^| I mm p I ^ m Q (21) P*t«f»ttlh»k*mu* — P*t«ntin*öknlnj 762463 (22) HakemUpilvi — Aru«knlnf»d»| 27.08.76 (23) Alkupilvt — GHtlgheudag 27.08.76 (41) Tullut (ulklMkfI — Bllvlt off ««Mg 03.03.77

Patentti, ja rekisterihallitut Nihttvtoipwo* |. kuuLjullataun pm.- _ (oi

Patent· och registerttyralaen ' amBIcm utiagd oeh uti.»krift*n publkurad 30.04.84 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkaut —Btglrd prtorim 02.09.75 USA(US) 609468 (71) The Dow Chemical Company, P.0. Box 1967, Midland, Michigan 48640, USA(US) (72) Hubert Stacy Smith, Jr., Essexville, Michigan, Robert Allen Hay, II, Midland. Michigan, USA(US) (74) Oy Koister Ab (54) Menetelmä kryogeenisen säiliön eristämiseksi ja tähän käytettävä laminaatti , - Förfarande för isolering av en kryogenisk behallare och laminat därtill ·

Keksinnön kohteena on menetelmä kryogeenisep 'säiliön eristämiseksi termisesti eristävällä, synteettisestä hartsivaah-dosta valmistetulla jatkuvalla laminaatilla, joka muodostuu kahdesta kerroksesta pitkiä, yleensä suorakulmaisia, hartsivaahdos-ta valmistettuja eristekappaleita, huokoisesta vahvistavasta kaistaleesta, joka on kerrostettu kyseisten eristekappalekerrosten väliin, kaasua läpäisemättömästä päällyksestä, joka on kiinnitetty toisen eristekappalekerroksen pintaan, sekä mahdollisesti vahvistusverkosta, joka on kiinnitetty laminaatin vastakkaisen eristekappalekerroksen pintaan, jolloin huokoisen vahvistavan kaistaleen leveys on likimain sama kuin laminaatin leveys ja vahvistavan kaistaleen kummallakin puolella olevat eristekap-paleet sijaitsevat päittäin toisiaan koskettaen, jolloin vahvistavan kaistaleen eri puolilla olevat eristekappaleet koskettavat päittäin toisiaan eri kohdassa. Lisäksi keksinnön kohteena on jatkuva laminaatti kryogeenisen säiliön termiseen eristämiseen, joka laminaatti muodostuu ensimmäisistä ja toisista pitkistä, yleensä 15 94 2 suorakulmaisista, hartsivaahdosta valmistetuista eristekappaleista; vahvistavasta kaistaleesta, joka on asetettu ensimmäisten ja toisten kappaleiden väliin, jolloin ensimmäiset ja toiset kappaleet on asetettu vahvistavan kaistaleen eri puolille, yleensä yhdensuuntaisesti, pinnat toisiaan kohden; sekä päällyksestä, joka ei päästä läpi orgaanisia höyryjä ja joka on asetettu yhdensuuntaiseksi vahvistavan kaistaleen kanssa ja kiinnitetty siihen ensimmäisen eriste-kappaleen pintaan, joka on erillään vahvistavasta kaistaleesta, jolloin lukuisia ensimmäisiä kappaleita on asetettu koskettamaan päittäin toisiaan, lukuisia toisia kappaleita on samoin asetettu koskettamaan päittäin toisiaan, ja ensimmäisten päittäin toisiaan koskettavien kappaleiden päät ja vastaavasti toisten päittäin toisiaan koskettavien kappaleiden päät ovat eri kohdilla vahvistavan kaistaleen eri puolilla.

Valmistettaessa eristettyjä, kryogeenisiä 1. lähes absoluuttisen nollapisteen lämpötilassa käytettäviksi tarkoitettuja säiliöitä ja nimenomaan nestevtetyn luonnonkaasun ja muiden kryogeenis-ten nesteiden varastointiin tai kuljetukseen soveltuvia säiliöitä on usein hyvin edullista käyttää eristystekniikkaa, jota yleensä kutsutaan spiraalinvalmistustekniikaksi. Tätä tekniikka selostetaan US-patenttijulkaisuissa 3 206 899, 3 337 384, 3 879 254 ja 3 874 983. Kryogeenisen säiliön lämpöeristykseen kohdistuu melkoisia kuormituksia, jotka johtuvat säiliön seinämää lähellä olevan eristyksen ja säiliön seinämästä etäällä olevan eristyksen välisestä suuresta lämpötilaerosta. Laminaattirakenteita, joissa on huokoinen verkko-kudos, esim. karkea lasikuitukudos, on sisällytetty pitkänomaisiin vaahtomuovisuikaleisiin tai laminaattilevyihin, joita käytetään em. spiraalieristysprosessissa. Tällaiset laminaatit valmistetaan yleensä niiden toimituksen kannalta sopivina pituuksina, esimerkiksi n. 4,5 m pitkinä. Laminaattiin kuuluu tällöin yleensä ulkopinta, esim. alumiinilevy, joka on kiinnitetty vaahtomuovilevyyn.

Tämä on puolestaan kiinnitetty lasikuidusta valmistettuun vahvis-tuskudokseen. Lasikuitukudokseen voidaan kiinnittää rinnakkain useita vaahtomuovilevyjä, ja levyihin voidaan vielä kiinnittää lisäkudos tietylle etäisyydelle alumiinipinnasta. Laminoidut eris-tyssuikaleet liitetään toisiinsa tavallisesti kuumasaumaamalla niiden päät yhteen, jolloin saadaan eristävä laminaattisuikale, joka kierretään sitten eristettävän säiliön ympäri. Vierekkäisten 3 i'con N--" -U " *Ύ Lm silmukoiden reunat kiinnitetään tällöin toisiinsa. Tämä prosessi edellyttää kuitenkin melkoista laitteistoa. Vaahtomuovielementtien laminointia ja niihin liittyvää vahvistusverkkoa varten tarvitaan erillinen laite, ja toinen laite tarvitaan taas lyhyempien lami-noitujen kappaleiden päiden liittämiseen toisiinsa, metalli- tai ulkopinnan kiinnittämiseen ja huokoisen vahvistuskudoksen sijoittamiseen yhdensuuntaiseksi alumiinipinnan kanssa ja tietyn etäisyyden päähän siitä.

Myös US-patenttijulkaisussa 3 814 275 esitetään rakenne, joka on olennaisesti samanlainen kuin tässä esitetyt tunnetut rakenteet. Tässä US-patenttijulkaisussa esitetään vaahtomuovilaattojen käyttö kryogeenisten säiliöiden sisäeristykseen, jolloin laattojen päät on yhdistetty toisiinsa pitkänomaisten kaistaleiden tai lohkojen muodostamiseksi. Tämän tunnetun rakenteen haittana on, että laattojen hitsatuilla pälliä on taipumus haljeta tai murtua äärimmäisen alhaisissa lämpötiloissa, joihin kryogeeninen säiliö alistetaan, ja näin laattojen väliin muodostuu rakoja, joiden läpi äärimmäinen kylmyys voi tunkeutua. Tämä puolestaan saattaa johtaa säiliön seinämien murtumiin, jotka aiheutuvat seinämien eri puolien suuresta lämpötilaerosta.

Tunnettuihin rakenteisiin liittyvä säiliön murtumisvaara voidaan välttää käyttämällä keksinnön mukaista laminaattia, jossa eristekappaleiden päät ovat vastakkain toisiaan vastaan paineen alaisina.

FR-patenttijulkaisussa 1 362 035 esitetään puskurielement-tien valmistus muodostamalla vähintään kolmikerroksinen laminaatti, jossa on ensimmäinen vaahtokerros, toinen vaahtokerros ja jäykempi kerros, joka on sijoitettu näiden väliin. Käytetyt aineet on mainittu FR-patenttijulkaisun palstalla yksi, kolmannessa kappaleessa. Tämä tunnettu laminointi koskee olennaisesti pinnat vastakkain olevaa laminointia puskuri- eli jousituselementtien valmistamiseksi. Sitävastoin esillä oleva keksintö ei koske ainoastaan pinnat vastakkain olevaa laminointia, vaan myös paittäistä laminointia pitkänomaisen lohkon aikaansaamiseksi. FR-patenttijulkaisussa ei mainita lainkaan sellaisen laminaatin muodostamista tai menetelmää laminaatin muodostamiseksi, jossa vastakkain olevat päät ovat puristettuina yhteen niin voimakkaasti, ettei päiden väliin jää näkyvää rakoa.

4 65942 Tällainen ominaisuus on erityisen toivottava spiraalin valmistuksessa, jossa mahdollinen murtumakohta on voitu eliminoida.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle kryogeenisen säiliön eristämiseksi termisesti eristävällä, synteettisestä hartsivaahdosta valmistetulla jatkuvalla laminaatilla, on tunnusomaista, että päit-täin toisiaan koskettavien eristekappaleiden päät pidetään riittävässä puristuksessa niin, että toisiaan koskettavien päiden välissä ei ole näkyvää rakoa, ja että jatkuva laminaattikaistale asetetaan spiraalimaisesti kryogeenisen säiliön ulkopuolelle siten, että kunkin spiraalikerroksen sivut koskettavat viereisten kerrosten sivuja.

Keksinnön mukaiselle jatkuvalle laminaatille kryogeenisen säiliön termiseen eristämiseen, on tunnusomaista, että lukuisten ensimmäisten ja vastaavasti toisten päittäin toisiaan koskettavien eristekappaleiden päät on puristettu yhteen riittävällä voimalla, siten että toisiaan koskettavien päiden välissä ei ole näkyvää rakoa, ja että vahvistavan kaistaleen eri puolilla olevat hartsi-vaahtokappaleet on kuumahitsattu toisiinsa ja vahvistavaan kaistaleeseen.

Laminaatissa mahdollisesti käytettävä vahvistusverkko on yleensä yhdensuuntainen päällysteosan kanssa ja eri puolella laminaattia kuin tämä.

Laminaatin hartsivaahtokappaleissa voi olla yksi tai useampia säiemäisiä vahvisteita, jotka on upotettu hartsivaahtokappaleen reunaan, joka sijaitsee päällyksen ja/tai vahvistavan verkon vieressä.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin piirustukseen viitaten :

Kuviot 1 ja 2 esittävät kaavioina keksinnön mukaisen laminaatin valmistusta ja laminaattia, kuvio 3 on päätykuva keksinnön mukaisesta laminaatista, ja kuvio 4 on samoin päätykuva eräästä keksinnön mukaisesta vaihtoehtoisesta laminaattirakenteesta.

Kuvioissa 1 ja 2 nähdään kaavioina viitenumerolla 10 merkitty laminointilaitteisto päältä ja sivusta katsottuna. Laitteeseen 10 kuuluu pitkänomainen runko 11, jossa on ensimmäinen eli syöttöpää 12 ja toinen eli purkauspää 13. Laitteeseen 10 kuuluu lisäksi lukuisia, pääasiassa yhdensuuntaisia kuljetusteloja 14, 5 65942 jotka on sijoitettu määrätylle etäisyydelle toisistaan ja jotka ulottuvat syöttöpäästä 12 purkauspäähän 13. Vahvistavan kaistaleen syöttölaite 15 on sijoitettu syöttöpäähän 12. Tämän syöttölaitteen 15 viereen on sijoitettu säiemaisen vahvisteen syöttölaite 16. Syöttölaite 16 syöttää laminaattiin säiemäisen vahvisteen esimerkiksi lasikuitulangan. Laitteessa 10 on syöttötelapari 17 ja 18. Syöttötelat 17 ja 18 on järjestetty keskenään yhdensuuntaisiksi ja ne ulottuvat kuljetusteloihin 14. Syöttötelojen 17 ja 18 sekä toisen pään 13 väliin on järjestetty liitoslaite 19 telojen 17 ja 18 viereen. Liitoslaitteeseen 19 kuuluu neljä pu-ristustelaa 21. Ne ovat yhdensuuntaisia telojen 17 ja 18 kanssa. Kahdessa telassa 21 ja telassa 17 on samassa tasossa olevat akselit, ja taas kahden telan 21 akselit ovat samassa tasossa telan 18 akselin kanssa. Kuumennuslevy 23 on sijoitettu telaparien 21 väliin ja se suuntautuu pystysuoraan telan 14 akselin tasosta ja on yhdensuuntainen telan 17 ja viereisten telojen 21 akselin tason ja samoin telan 18 ja sen viereisen rullaparin 21 akselin tason kanssa. Voimanlähteenä 24 on sähköjohto, joka on yhdistetty kuumennus-levyyn 23. Puristustelapari 25 on sijoitettu rungon 11 vastakkaisille puolille yhdensuuntaisesti telojen 21 kanssa. Telat 25 ovat tällöin telojen 21 vieressä, telojen 17 ja 18 jäädessä taas niistä kauemmaksi. Kalvonsyöttölaite 27 sijaitsee liitoslaitteen 19 ja purkauspään 13 välissä. Kalvonsyöttölaitteeseen 27 kuuluu syöttö-tela 28, joka on laakeroitu runkoon 11, lisäksi ensimmäinen väli-eli joutotela 29 kauempana teloista 25 ja vielä toinen väli- eli joutotela 31 telan 25 vieressä. Telojen 28, 29 ja 31 akselit ovat yhdensuuntaisia telojen 25 akselien kanssa. Telojen 29 ja 31 välissä on kolme puristustelaa 32, jotka on kiinnitetty joustavana rakenteena rungon 11 keskustaan nähden. Telojen 32 ja purkauspään 13 välissä on kuumennuslevy 34. Kuumennyslevyssä on tasainen työ-pinta, joka on kohtisuorassa telojen 14 tasoon nähden. Levyn 34 ja purkauspään 13 välissä on puristustela 35, jonka akseli on yhdensuuntainen telan 18 akselin kanssa. Päällyskalvo eli raina 36 lähtee telalta 28 ja menee välitelojen 29 ja 31 kautta telojen 32, levyn 34 ja puristustelan 35 alitse. Kalvonsyöttölaitetta 27 vastapäätä on vahvistusverkon syöttölaite 38. Siihen kuuluu syöttötela 39, joka pyörii rungossa 11, sekä useita puristusteloja 41 telan 6 65942 17 ja purkauspään 13 välissä. Lisäksi siinä on kuumennusievy 42, jonka tvöpinta on levyn 34 pintaa vastapäätä ja yhdensuuntainen sen kanssa. Kuviossa 1 nähdään vahvistusverkon 44 purkautuvan telalta 39 ja menevän telojen 41 alle. Levy 42 sijaitsee telojen 41 ja telan 25 välissä. Runkoon 11 on järjestetty käyttötelapari 46 ja 47 määrättyyn kohtaan telan 41 ja purkauspään 13 väliin. Käyttötelojen 46 ja 47 akselit ovat yhdensuuntaisia telojen 17 ja 18 akselien kanssa. Ensimmäinen, pitkä, suorakulmainen hartsivaahdosta valmistettu eristekappale 51 asetetaan käyttötelojen 46 ja 47 väliin. Eristekappaleesta 51 näkyy kuviossa vain toinen pää 52. Toinen pitkä, suorakulmainen hartsivaahvosta valmistettu eriste-kappale 51a on asetettu eristekappaleen 51 viereen ja siitä näkyy kuvassa vain toinen pää 52a. Eristekappaleiden 51 ja 51a välissä on vahvistava kaistale 53, joka tulee syöttötelalta 15. Päät 52 ja 52a ovat tietyn etäisyyden päässä toisistaan. Kolmannen eriste-kappaleen 51b päät on merkitty 52b ja 51b'. Pää 51b' on työnnetty kiinni päähän 52. Pää 52a on suunnilleen puolivälissä kolmannen eristekappaleen 51b päiden 52b ja 51b' välissä. Neljäs eristekappale 51d, jonka toinen pää 52d näkyy kuvassa, on sijoitettu sama-akselisesti eristekappaleen 51a kanssa, ja päät 52d ja 52a on työnnetty tiukasti yhteen. Samalla tavalla kappaleet 51b ja 51c on sijoitettu vierekkäin. Eristekappaleet 51x ja 51y on taas sijoitettu etäälle rungosta.

Laitteen 10 toimiessa käyttötelat 17 ja 18 sekä 46 ja 47 pyörivät nuolten esittämään suuntaan ja siirtävät eristekappaleet 51 laitteen 10 syöttöpäästä 12 sen purkauspäähän 13. Kahden toisiaan pitkittäin vastakkain olevan eristekappaleen esim. 51 ja 51a, väliin tulee vahvistava kaistale syöttölaitteesta 15 ja vahvistavan kaistaleen eri puolilla olevat eristekappaleet koskettavat päittäin toisiaan aksiaalisesti eri kohdissa (52,52a). Käyttötelat 17 ja 18 työntävät eristekappaleet kuumennuslevyn 23 päälle ja telat (21) painavat eristekappaleet kuumennuslevyyn 23. Eristekappaleiden pitkittäin toisiaan vastaan olevat pinnat kuumennetaan tällöin määrättyyn lämpöplastiseen tilaan. Tämän jälkeen po. eristekappaleet ja vahvistava kaistale menevät puristustelojen 25 väliin.

Nämä painavat lämpökäsittelyn pehmentämät eristekappalaiden 51 ja 51a pinnat yhteen ja koteloivat vahvistavan kaistaleen 53, minkä 7 65942 jälkeen eristekappaleiden jäähtyminen saa aikaan toisiaan pitkittäin vastakkain olevien eristekappaleiden sekä vahvistavan kaistaleen muodostumisen yhtenäiseksi rakenteeksi. Levy 42 "kuuma-pehmentää" telojen 41 alle menevän eristekappaleen pinnan, ja vahvistusverkko 44 kiinnittyy tällöin laminaattiin. Telalta 28 tuleva päällystekalvomateriaali menee välitelojen 29 ja 31 yli ja siirtyy siihen eristekappalekerroksen pintaan, joka on erillään vahvistusverkon käsittävästä pinnasta. Tämän jälkeen laminaatti 55, jonka eristekappalekerroksen pintaan on kiinnitetty edullisesti orgaaninen kaasutiivis kalvo, onkin valmis. Telojen 17 ja 18 kehänopeus on hieman suurempi kuin telojen 46 ja 47 kehänopeus. Po. telojen kehänopeuksien ero on edullisesti 1 - 5 %. Koska em. telaparien kehänopeudet ovat erilaiset, eristekappaleiden päittäin koskettavat päät saadaan liittymään toisiinsa ilman niiden väliin jäävää näkyvää rakoa. Näin saadaan laminaatti, joka on huomattavasti tukevampi kuin sellainen laminaatti, jonka eristekappaleiden päiden välissä on rako.

Kuviossa 3 nähdään kaaviona päätykuva keksinnön mukaisesta laminaatista 60. Siinä (60) on ensimmäinen eristekappale 61 ja toinen eristekappale 62. Eristekappaleet 61 ja 62 vastaavat kuviossa 1 esitettyjä eristekappaleita 51 ja 51a. Niiden välissä on huokoinen vahvistava kaistale 63, esimerkiksi lasikuituverkko. Eriste-kappaleet 61 ja 62 on liitetty toisiinsa ja verkkoon 63 kuumakäsit-telyllä. Laminaatin 60 toiselle puolelle on kiinnitetty kalvo 64, joka on yhdensuuntainen vahvistavan verkon 63 kanssa. Po. kalvo 64 käsittää kaasutiiviin kerroksen 65, esim. alumiinilevyn tai -folion ja "lämpöliiman" 66, joka kiinnittää metallin 65 hartsi-vaahtokappaleeseen 62. Kuviossa 3 nähdään lisäksi huokoinen vahvistusverkko 67, esim. lasikuituverkko, joka on kiinnitetty eriste-kappaleeseen 61 tietylle etäisyydelle kalvosta 64 ja yhdensuuntaiseksi sen kanssa. Vahvistusverkko 67 ulotetaan mieluimmin vaahto-muoviosien yli kuvion 3 esittämällä tavalla, minkä jälkeen lami-naatit liitetään reunoistaan yhteen kuumasaumauksella. Vahvistus-kerros 67 taivutetaan 90° joko kalvoon 64 päin tai siitä poispäin, jotta reunasaumaus saadaan vielä tukevammaksi. Mikäli tällaista lisävahvistusta ei tarvita, vahvistusosan 67 leveys voi olla pienempi kuin eristekappaleen 62 leveys.

8 65942

Vahvistus 67 on edullinen nimenomaan silloin, kun laminaat-tia käytetään kryogeenisessä eristyksessä, jolloin metallikalvo jää kauaksi eristettävän säiliön pinnasta. Verkko tai vahvistus 67 vähentää hartsivaahtomateriaalin murtumista alhaisissa lämpötiloissa. Lisäksi vahvistus 67 jäykistää laminaattia, joten sitä ei tarvitse tukea niin paljon kuin muussa tapauksessa, kun laminaattia syötetään laminointilaitteesta eristettävään säiliöön. Hartsivaahtokerrosta vahvistavan verkon rakenne ja paksuus, höyry-sulku yms. riippuvat luonnollisesti laminaatin käyttötarkoituksesta. Kuitenkin useimmissa polystyreenisovellutuksissa (edullisesti ruiskupuristevalmiste) on havaittu olevan edullista käyttää alumiinikalvoja, joissa on "kuumaliimana" esim. jokin eteeni-akryy-lihappokopolymeeri, joka sisältää n. 15 painoprosenttia akryyli-happoa, ja vahvistusmateriaalina karkea lasikuitukudos.

Kuviossa 4 nähdään kaaviona pääty eräästä toisesta keksinnön mukaisesta laminaattirakenteesta 70. Kuvion 4 laminaatti 70 vastaa rakenteeltaan kuvion 3 laminaattia 60 ja käsittää siis ensimmäisen hartsivaahdosta valmistetun eristekappaleen 71 ja toisen hartsivaahdosta valmistetun eristekappaleen 72, jotka on asetettu pitkittäin toisiaan vastaan. Ensimmäinen ja toinen vahvistava verkko 73 ja 74 on sijoitettu eristekappaleiden 71 ja 72 väliin kuuma-saumauskohtaan, jolloin vahvistava verkko muodostuu kahdesta osasta. Kylmän puolen vahvistusverkko 75 on kiinnitetty eristekappaleeseen 71 etäälle vahvistavista verkoista 73 ja 74. Kaasutiivis pintakerros 76 on kiinnitetty eristekappaleeseen 72 lähemmäksi vahvistavia verkkoja 73 ja 74 ja etäälle verkosta 75. Kaasutiivis pinta 76 vastaa rakenteeltaan kuvion 3 kalvoa 65. Ensimmäisen säiemäinen vahviste 77 on sijoitettu hartsivaahtokappaleen 72 reunaan lähelle kalvoa 76. Vahvisteena käytetään edullisesti lasikuitulankaa, punosta tai metallilankaa, esim. teräslankaa. Tällainen vahviste saadaan laminaattiin helposti laminointivaiheessa käyttämällä kuvion 1 esittämästä syöttölaitteesta 16 tulevaa lankaa ja kuumalaminoimalla se haluttuihin kohtiin. Vaihtoehtoisesti tällainen lankavahviste voidaan esikuumentaa esim. kuumalla ilmalla tai säteilylämmöllä ennen laminointipuristusvai-hetta. Vastaava vahviste 78 on sijoitettu eristekappaleen 72 vastakkaiseen reunaan lähelle kalvoa 76. Lisävahvisteina voidaan käyttää vahvisteita 79, 81, 82 ja 83. Vahvisteet 79 ja 81 ovat tällöin 9 65942 laminaatin 70 toisessa reunassa ja vahvisteet 82 ja 83 ovat sen vastakkaisessa reunassa. Po. vahvistelangat sijoitetaan yleensä vahvistavien verkkojen 73 ja 74 viereen. Vaikkakin kuvion 4 lami-naatissa 70 on kuusi vahvistelankaa, joihinkin sovellutuksiin la-minaatti saadaan käsittelyominaisuuksiltaan kuitenkin paremmaksi käyttämällä vieläkin useampia lankoja. Vahvistelankojen koko ja sijainti riippuu kuitenkin lähinnä laminaatin käsittelystä ennen sen asentamista eristeeksi. Jos laminaatit asennetaan pyöreän säiliön keskelle (ekvatoriaalinen asento) ja kaarevuussäde, jonka mukaan laminaatti taivutetaan on suuri, po. lankavahvisteita ei tarvita. Jos laminaattia käyttötarkoituksesta johtuen joudutaan kuitenkin taivuttamaan paljon, esimerkiksi silloin, kun spiraali-kierteet tulevat pallonmuotoisen säiliön napojen kohdalle, em. vahvisteet 77, 79 ja 81 voivat olla hyvin tarpeellisia estämään vierekkäisten hartsivaahtokappaleiden puristettujen puskuliitosten murtumista. Jos laminaatti joudutaan ennen sen asentamista käyttökohteeseensa taivuttamaan ensin yhteen suuntaan suhteellisen lyhyen säteen ympäri sekä sen jälkeen vielä vastakkaiseen suuntaan yhtä lyhyellä säteellä, niin toiseen taivutukseen käytetään tällöin joustona vahvisteita 78, 81, 82 ja 83, vahvisteita 77, 79 ja 81 taas vastakkaiseen suuntaan tapahtuvaan taivutukseen. Tästä johtuen lan-kavahvisterakenne joudutaan valitsemaan ao. laminaattiin kohdistuvien kuormitusten perusteella. Tämä koskee laminaatin käsittelyssä ja/tai sen lopullisessa käytössä esiintyvää kuormitusta. Kuvion 4 mukaisessa laminaatissa käytetään vahvistavana kaistaleena edullisesti kahta vahvistavaa verkkoa 73 ja 74. Kahden vahvistavan kaistaleen käyttäminen yksinkertaistaa laminointiprosessia, koska la-minointilevvn eli kuumasaumauslevyn (levy 23 kuviossa 1 ja 2) molemmat puolet voidaan tällöin pitää suunnilleen samassa lämpötilassa, niin että eristekappaleissa 71 ja 72 tapahtuva vaahtomuovin sulaminen tai pehmeneminen on likipitäen sama.

Claims (6)

65942 1Q

1. Menetelmä kryogeenisen säiliön eristämiseksi termisesti eristävällä, synteettisestä hartsivaahdosta valmistetulla jatkuvalla laminaatilla, joka muodostuu kahdesta kerroksesta pitkiä, yleensä suorakulmaisia, hartsivaahdosta valmistettuja eristekappa-leita (51, 51b ja 51a, 51d), huokoisesta vahvistavasta kaistaleesta (53), joka on kerrostettu kyseisten eristekappalekerrosten väliin, kaasua läpäisemättömästä päällyksestä (36), joka on kiinnitetty toisen eristekappalekerroksen pintaan, sekä mahdollisesti vahvis-tusverkosta (44), joka on kiinnitetty laminaatin vastakkaisen eristekappalekerroksen pintaan, jolloin huokoisen vahvistavan kaistaleen leveys on likimain sama kuin laminaatin leveys ja vahvistavan kaistaleen kummallakin puolella olevat eristekappaleet / y sijaitsevat päittäin toisiaan koskettaen, jolloin vahvistavan kais-taleen eri puolilla olevat eristekappaleet koskettavat päittäin / toisiaan eri kohdissa (52,52a), tunnettu siitä, että päit- f täin toisiaan koskettavien eristekappaleiden päät pidetään riittä- J vässä puristuksessa niin, että toisiaan koskettavien päiden välisiä ei ole näkyvää rakoa, ja että jatkuva laminaattikaistale asetetaan spiraalimaisesti kryogeenisen säiliön ulkopuolelle siten, että kuikin spiraalikerroksen sivut koskettavat viereisten kerrosten sivuja.

2. Jatkuva laminaatti kryogeenisen säiliön termiseen eristämiseen, joka laminaatti muodostuu ensimmäis istä ja toisista pitkistä, yleensä suorakulmaisista, hartsivaahdosta valmistetuista eristekappa-leista; vahvistavasta kaistaleesta, joka on asetettu ensimmäisten ja toisten kappaleiden väliin, jolloin ensimmäiset ja toiset kappaleet on asetettu vahvistavan kaistaleen eri puolille, yleensä yhdensuuntaisesti, pinnat toisiaan kohden; sekä päällyksestä, joka ei päästä läpi orgaanisia höyryjä ja joka on asetettu yhdensuuntaiseksi vahvistavan kaistaleen kanssa ja kiinnitetty siihen ensimmäisen eristekappaleen pintaan, joka on erillään vahvistavasta kaistaleesta, jolloin lukuisia ensimmäisiä kappaleita (51,51b) on asetettu koskettamaan päittäin toisiaan, lukuisia toisia kappaleita (51a, 51d) on samoin asetettu koskettamaan päittäin toisiaan, ja ensimmäisten päittäin toisiaan koskettavien kappaleiden päät ja 65942 vastaavasti toisten päittäin toisiaan koskettavien kappaleiden päät ovat eri kohdilla vahvistavan kaistaleen eri puolilla, tunnettu siitä, että lukuisten ensimmäisten ja vastaavasti toisten päittäin toisiaan koskettavien eristekappaleiden päät on puristettu yhteen riittävällä voimalla, siten että toisiaan koskettavien päiden välissä ei ole näkyvää rakoa, ja että vahvistavan kaistaleen eri puolilla olevat hartsivaahtokappaleet on kuumahit-sattu toisiinsa ja vahvistavaan kaistaleeseen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laminaatti, tunnettu siitä, että siinä on vahvistusverkko, joka yleensä on yhdensuuntainen päällysteosan (36) kanssa ja eri puolella laminaattia kuin tämä.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laminaatti, tunnettu siitä, että jokaiseen hartsivaahtokappaleeseen on upotettu ainakin yksi säiemäinen vahviste (77-83).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laminaatti, tunnettu siitä, että jokaisen hartsivaahtokappaleen reunaan, joka sijaitsee päällyksen ja/tai vahvistavan verkon vieressä, on upotettu lukuisia säiemäisiä vahvisteita.

6 5 942 12