FI65668C - Vaermebehandlingsanordning foer behandling av sammansatt material t ex stengrus och foerfarande foer vaermebehandling - Google Patents

Description

1 65668 Lämpökäsittelylaite ainekasauman, esimerkiksi kivisoran käsittelemiseksi ja menetelmä lämpökäsittelyä varten Tämä keksintö liittyy parannettuun lämpökäsittelylait-5 teeseen kiinteän ainekasauman käsittelemiseksi jossa laitteessa on rumpu-uuni, jonka kautta ainekasauma syötetään alaspäin kaltevaa kulkutietä ja jossa kuumennettu kaasu ohjataan uunin läpi päinvastaiseen suuntaan kuin ainekasauman kulkusuunta ainekasauman kuumentamiseksi korotettuun lämpö-10 tilaan ja jossa ennen ainekasauman ohjausta uuniin sitä esi-kuumennetaan kuumilla kaasuilla, jotka virtaavat uunista ja parannettuun menetelmään kiinteän ainekasaumavirran lämpökäsittelyä varten, jossa ainekasauma syötetään viertouunin kautta, samalla kun kuumennettu kaasu ohjataan uunin kautta 15 päinvastaiseen suuntaan kuin ainekasauman kulkusuunta sen läpi ainekasauman kuumentamiseksi korotettuun lämpötilaan, ja jossa kuumaa kaasua, joka puretaan uunista jätekaasuna, käytetään hyödyksi uuniin syötettävän ainekasauman esikuu-mentamiseksi.

20 Sellaisessa tuotannossa, jossa mineraaleja lämpökäsi- tellään viemällä ne rumpu- eli viertouunin läpi korotetussa lämpötilassa, käytetään yleensä esikuumenninta rumpu-uunin syöttö- eli tulopäässä sisälle tulevien aineiden esikuumen-tamiseksi antamalla niiden koskettaa uunista purkautuviin 25 jätekaasuihin, jotka ovat kuumia.

Kun kysymyksessä ovat suhteellisen hienot, rakeiset aineet, koostuu esikuumennin usein syklonikotelosarjasta, jossa syklonit saavat aikaan rakeisen aineen kaskadivirta-uksen kosketuksessa kuumennettujen kaasujen kanssa. Tätä 30 yleistä tyyppiä olevat esikuumnetimet on esitelty esimerkkeinä am. patenteissa nro:t 3 738 794; 4 004 876; 4 002 568 ja 4 105 396.

Kun lämpökäsiteltävät mineraalit ovat suhteellisen karkean kokouman muodossa, on käytettävä erilaista esikuu-35 menninta. Eräs kaupallisesti saatava esikuumennin, joka on suunniteltu käsittelemään suhteellisen karkeita ainekasau- 2 65668 mia, toimii panosperiaatteella ja siinä käytetään laitetta, joka sijoittaa staattisen kasaumakerroksen kuumaan kaasuvir-taan, ja massiivisen uppomäntälaitteen avulla poistetaan, säännöllisesti esikuumennettu kasaumakerros ennen uuden ka-5 saumakerroksen muodostamista. Muunlaisia esikuumentimia, jotka on suunniteltu kiinteiden ainekasaumien käsittelyyn, on esitelty em. patenteissa nro:t 3 159 386; 3 671 027; 3 883 294 ja 4 038 025.

Hakijan tuntemat, aikaisemmin saatavissa olleet aine-10 kasauman esikuumentimet ovat verraten isokokoisia ja varsin kalliita. Esikuumentimissa on yleensä useita liikkuvia, osia, jotka ovat alttiina korkealle lämpötilalle ja lämpötilan muutoksiin ja jotka siksi vaativat varsin paljon huoltoa. Lisäksi hakijan tuntemat kasauman esikuumentimet ovat 15 verraten epätehokkaita ja niissä jää huomattava määrä käyttökelpoista lämpöenergiaa jätekaasuihin, jotka purkautuvat ulkoilmaan. Tämän epätehokkuuden ja esikuumentimesta purkautuvien jätekaasujen suhteellisen korkean lämpötilan takia on kasaumaa tunnettujen esikuumentimien kanssa yleensä käy-20 tettävä jotakin keinoa kaasujen jäähdyttämiseksi niiden kuljettua esikuumentimen läpi ja ennen niiden suodattamista letkusuodatuskammiossa. Tämä suoritetaan yleensä käyttämällä joko ulkoista jäähdytintä tai ottamalla sisään ilmaa ulkoa, joka sekoitetaan kuumiin kaasuihin näiden lämpötilan alenta-25 miseksi. Edellinen tapa merkitsee energian lisäkulutusta, kun taas jälkimmäinen tapa lisää suodatusjärjestelmän kuor-mistusta ja siten tekee sudattimen suuremmaksi ja kalliimmaksi .

Ottaen huomioon edellä kerrotut seikat po. keksinnön 30 tavoitteena on kehittää parannettu laite ja menetelmä aine-kasauman esikuumentamiseksi viertouunin yhteydessä, joilla päästään tätä ennen tunnettujen esikuumennuslaitteiden ja -menetelmien haitoista ja rjoituksista.

Lisäksi keksinnön tavoitteena on kehittää ainekasauman 35 esikuumennin, jonka rakenne on sellainen, että se auttaa pölyn poistamisessa aineesta vähentäen siten suodattimen kuormitusta.

3 65668

Po. keksinnön mukaisesti ainekasauma esikuumentamiseen jätekaasulla sisältyy ainekasauman ohjaaminen alaspäin kohti uunia ennaltamäärättyä, mutkittelevaa rataa pitkin, jolloin ainekasauma on ohuen kerroksen muodossa ja jätekaasu 5 uunista ohjataan yöpäin edestakaisin alapäin liikkuvan ohuen ainekasaumakerroksen läpi vuoron perään kerroksen vastakkaisilta puolilta jätekaasun lämpösisällön siirtämiseksi aine-kasaumaan. Näin saadaan aikaan ainekokouman läheinen kosketus kaasuvirran kanssa ja niiden kesken saavutetaan lämmön 10 hyvin tehokas siirtyminen. Lisäksi ainekokouman kalteva kulkutie ja kaasuvirran suunta suhteessa siihen auttavat mahdollisten pölyhiukkasten poistossa, joita voi olla ohuessa aine-kerroksessa ja kaasuvirta kantaa pois pölyhiukkaset.

Ainekokouman käsittelemiseksi po. keksinnön mukaises-15 sa lämpökesäittelylaitteessa ainekasauman esikuumennin sisältää kaksi läpipäästävää pidätysseinää, joilla on ei-suo-raviivainen, mutkitteleva muoto ja jotka ulottuvat olennaisesti pystysuorasti vastapäätä toisiaan ja erillään toisistaan pitkänomaisen, olennaisesti pystysuoran kanavan muodos-20 tamiseksi, jolla on kapea poikkileikkaus ja jonka kautta ainekasauma kulkee alaspäin ohuena kerroksena, jolloin kumpikin vastatusten oleva, kaasun läpipäästävä pidätysseinä koostuu sarjasta sivuttain ja toisistaan erillään olevia säleitä, jotka on kytketty yhteen segmenttiseinäosien muodostamiseksi, 25 jotka on järjestetty siten, että segmentiiseinäosat ovat vuorotellen kaltevia pystyakselin vastakkaisille puolille, ja vastakkaisten ryhmien säleet on sijoitettu konvergoivasti ja kaltevasti kulmassa alaspäin ainekasauman kulkusuunnassa ja ne on sijoitettu toistensa suhteen limittäin ja, että lait-30 teessä on välineitä, jotka toimivat yhdessä pidätysseinien vastaavien segmenttiseinäosien kanssa kuumennetun kaasuvirran ohjaamiseksi uunista vuoron perään jokaisen segmentiisei-näosan läpi kuumennetun kaasun ohjaamiseksi täten toistuvasti sivuttain edestakaisin ohuen ainekasaumakerroksen läpi 35 kanavassa.

4 65668

Po. keksinnön laitetta voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi yhdessä viertouunin kanssa ainekasauman esikuumentami-seksi antamalla sen koskettaa uunin kuumiin jätekaasuihin ennen kuin aine syötetään uuniin. Näin käytettynä esikuum-5 entimen hyvin tehokkaat lämmönsiirto-ominaisuudet saavat aikaan uunin jätekaasujen lämpötilan hyvin merkittävän alenemisen sekä ainekasauman huomattavan esikuumentumisen. Tämä vähentää uunin polttoaineen kokonaistarvetta ja sallii sen tuotannon tehostamisen. Lisäksi esikuumentimesta purkautu-10 vat, suhteellisen kylmät kaasut voidaan välittömästi suodattaa ja purkaa ulos tarvitsematta lisäjäähdytystä, mikä on yleensä tarpeen ainekasauman aikaisemmin tunnettujen esikuu-mentimien kanssa.

Edellä on kuvattu keksinnön eräitä ominaisuuksia ja 15 etuja ja muut käyvät ilmi seuraavasta kuvauksesta, joka liittyy oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää hieman kaaviomaista pystyleikkauskuvan-toa laitekytkyeestä, jolla käsitellään ainekasaumaa uunissa ja po. keksinnön mukaisesta ainekasauman esikuumentimesta, 20 joka esikuumentaa ainekasaumaa ennen kuin se syötetään uuniin; kuvio 2 esittää perspektiivikuvantoa keksinnön esikuumentimesta, jonka ulkoinen kotelo näytetään katkoviivoin esikuumentimen sisäisen rakenteen näyttämiseksi selvemmin; 25 kuvio 3 esittää sivulta poikkileikkauskuvantoa esikuu mentimesta; kuvio 4 esittää yksityiskohtaista perspektiivikuvantoa ainekasauman pidättävien seinien rakenteesta esikuumentimen sisällä; ja 30 kuvio 5 esittää suurennettua, yksityiskohtaista poik kileikkauskuvantoa esikuumentimen osasta.

Viitaten piirustuksiin lähemmin kuvio 1 näyttää laite-kytkyeen, jolla käsitellään ja kuumennetaan ainekasaumaa rumpu- eli viertouunin kautta. Tällaisella laitteella voidaan 35 esim. suorittaa kalkkikiven kalsinointi tai erilaisten muiden mineraalien tai malmien pasutus. Mineraaleja tai muita 5 65668 aineita, joita käsitellään po. laitteella, nimitetään tässä "ainekasaumaksi", mutta on selvää, että tämä nimitys ei rajoitu mineraaliin tai kiveen, jolla on jokin määrätty kemiallinen koostumus. Näytetty laite on suunniteltu erityises-5 ti käsittelemään suhteellisen karkeaa ainekasaumaa kimpaleiden muodossa, joiden enimmäishalkaisija voi olla noin 50-75 mm, erotukseksi hienoista, rakeisista tai jauhemaisista aineista, joiden koko on verrattavissa esim. hiekkaan. Näytetty laite soveltuu erityisesti sellaisen ainekasauman 10 käsittelyyn, jonka koko on luokiteltu valmiiksi ainakin osittain ollen mieluiten kokoalueella noin 19,05 - 38,1 mm.

Kuvion 1 näyttämä laite sisältää kuljettimen 10, joka kuljettaa ainekasauman ei-näytetystä syöttölähteestä ainekasaumaa esikuumentimen yläpäähän, jota esikuumenninta 15 osoittaa yleisnumero 11. Ainekasauma syötetään hitaasti alaspäin esikuumentimen 11 läpi, kuten kuvataan lähemmin jäljempänä, jolloin siihen koskettavat kuumat jätekaasut, jotka purkautuvat viertouunista, jota osoittaa yleisnumero 12. Täten uunin kuumat jätekaasut esikuumentavat aine-20 kasaumaa ennen aineen syöttöä uuniin 12. Esikuumennettu ainekasauma syötetään sitten pituussuunnassa viertouunin 12 läpi, samalla kun se kuumennetaan haluttuun lämpötilaan, ja se puretaan uunista tämän vastakkaisen pään kohdalla ja sijoitetaan ainekasauman jäähdyttimeen, jota osoittaa 25 yleisnumero 13. Jäändyttimen 13 rakenne on tunnettu ja siinä on arina 14, jonka päälle kuumennettu ainekasauma lasketaan, sekä useita tuulettimia 15, jotka on asennettu niin, että ne suuntaavat ilman arinan 14 läpi kosketukseen kuumennetun ainekasauman kanssa tämä jäähdyttämiseksi. 30 Näin jäähdytetty ainekasauma poistetaan arinalta 14 ja lasketaan kuljettimelle 16, joka kuljettaa sen muulle säilytystä tai myöhempää käyttöä varten.

Ainekasauman läpi jäähdyttimessä 13 kulkevaa ilmaa kuumentaa ainekasauma ja se ohjataan jäähdyttimestä 13 35 pitkänomaisen viertouunin 12 toiseen päähän. Uuni sisältää lähemmin määriteltynä pitkulaisen, onton putkirungon 17, joka on asennettu pituusakselinsa ympäri pyörivästi sopivil- 6 65668 le tukipylväille 18, ja käyttävät moottori 19 on kytketty sopivasti putkirunkoon tämän pyörittämiseksi nuolen suunnassa. Putkirunko 17 on suunnattuna asteittain kaltevalle pinnalle, mikä on tunnettua, niin että putkirungon 5 pyöriminen syöttää ainekasauman vähitellen uunin läpi. Uuni 12 sisältää lisäksi polttimen 21, joka polttaa hiilijau-hetta tai muuta sopivaa polttoainetta ja joka on asennettu sopivaan koteloon 22 putkirungon 17 purkauspäässä. Poltin 21 suuntaa liekin pituussuunnassa putkirungon 17 sisälle 10 uunissa olevan ainekasaumaa kuumentamiseksi haluttuun lämpötilaan. Kuumennut ilma ja polttimen 21 polttokaasut kulkevat pituussuunnassa uunin onton putkirungon 17 läpi päinvastaiseen suuntaan kuin sen läpi kulkevan ainekokou-man suunta ja virtaavat putkirungon vastakkaisesta pääs-15 tä esikuumentimeen 11. Tässä kuumat kaasut tulevat kosketukseen sisälle tulevan ainekasauman kanssa tämän esikuu-mentamiseksi ennen kuin se syötetään uuniin 12, samalla kun poistokaasujen lämpötila näin laskee. Kaasut poistuvat esikuumentimesta 11 sen yläpään kohdalla ja ne ohjataan 20 johdon 23 kautta pölynkeräyslaatikkoon 24, joka erottaa raskaammat pöly- ja muut hiukkaset kaasuvirrasta. Kaasut ohjataan sitten johdon 25 kautta sopivaan suodattim esn, jota osoittaa yleisnumero 26. Näytetyssä toteutusmuodossa suodatin 26 on letkusuodatinkammio, jollaisia käytetään 25 yleisesti pöly- ja muiden pienten hiukkasten poistamiseksi kaasuvirrasta, ja letkusuodatinkanmio sisältää useat pitkulaiset, putki- ja pussimaiset suodattimet. Suodattimesta 26 kaasut ohjataan johtoa 27 pitkin ja tuulettimen 28 kautta, joka saa aikaan kaasuvirran letkusuodattimen ja 30 esikuumentimen sekä uunin kautta, minkä jälkeen kaasut poistetaan ulkoilmaan savupiipun 29 kautta.

Uunista 12 poistuvien kaasujen tyypillinen lämpötila on noin 590-665°C. Kun kaasut ovat kulkeneet esikuumen-timen 11 kautta, niiden lämpötila laskee noin 65,6-93,3°C:een. 35 Tämä lämpötilan hyvin huomattava aleneminen, joka on po. keksinnön esikuumentimen tarjoaman suuren tehokkuusasteen ansiosta, sallii pakokaasujen siirtämisen suoraan suodatti-meen 26 tarvitsematta käyttää ylimääräistä jäähdytintä tai 65668 ottaa sisälle ilmaa ulkoa kaasun lämpötilan alentamiseksi, kuten on tehtävä tunnetuissa tämäntyyppisissä aine-kasauman lämpökäsittelyjärjestelmissä. Ottamalla tehokkaasti talteen pakokaasujen muutoin hukkaan menevä lämpö ja 5 siirtämällä se sisään tulevaan aineeseen säästetään suuri määrä muutoin hukkaan menevää lämpöenergiaa ja polttimen polttoaineen tarve pienenee. Tämän järjestelyn avulla voidaan lisäksi saavuttaa uunin paljon suurempi tuotantokapasiteetti, joten ainekasauman käsittely tapahtuu suu-10 reumalla nopeudella.

Viitaten nyt lähemmin ainekasauman esikuumentimen 11 rakenteeseen, joka näytetään parhaiten kuvioissa 2 ja 3, esikuumennin sisältää kuvioiden mukaisesti pitkänomaisen, onton pystykotelon 31, jolla näytetyssä toteutusmuodossa 15 on pyöreä poikkileikkausmuoto. Kotelossa 31 on tuloaukko 32 sen alapään lähellä, joka aukko on yhdistetty vierto-uunin 12 putkirungon 17 toiseen päähän vastaanottamaan uunin purkamia kuumia jätekaasuja. Kotelo on verhottu sopivalla eristysaineella 33, joka suojaa koteloa 31 eristävästä 20 ja estää säteilylämmön menetykset siitä. Kotelossa 31 on lähtöaukko 34 lähellä sen yläpäätä, jonka aukon kautta kaa-suvirta poistuu kotelosta 31 ja ohjataan johdon 23 kautta pölynkeräyslaatikkoon 24.

Kotelon 31 sisällä sen pituussuunnassa ulottuvina on 25 kaksi ainekasauman pidättävää seinää 36, jotka on asetettu vastakkain lähelle toisiaan,niin että niiden välissä muo-dosuu pitkänomainen, pystysuorasti ulottuva kanava tai kouru 35 ainekokoumalle. Ainekasauman pitkänomaisella kanavalla 35 on verraten kapea poikkileikkaus ja se ottaa vastaan 30 ainekasauman yläpäässään ja pitää sen verraten ohuen kerroksen muodossa, jonka paksuus on esim. 101,6-127 mm ja joka ohjataan alaspäin kanavaa 35 pitkin. Kuten on näytetty, on pidätysseinillä 36 ei-suoraviivainen, mutkitteleva muoto, niin että ohut ainekerros tulee ohjatuksi mutkittelevaa 35 kulkutietä kulkiessaan alaspäin pitkänomaisen, kapean kanavansa kautta.

8 65668

Kumpikin ei-suoraviivainen, mutkitteleva pidätys-seinä 36 koostuu sarjasta kaltevia segmenttiseinäosia 37, joista jokainen on kalteva verraten pienessä kulmassa pystyakselista. Eri segmenttiseinäosien 37 kaltevuuskul-5 ma on mieluiten alueella noin 10-25° pystyakselista ja mieluiten noin 17-18°. Eri segmenttiseinäosat, jotka yhdessä muodostavat kunkin pidätysseinän,on järjestetty siten, että ne kallistuvat vuorotellen pystyakselin toiselle puolelle ja vuorotellen vastakkaiselle puolelle pys-10 tyakselista. Täten ohut ainekasauraakerros tulee ohjatuksi sivuttain edestakaisin vastakkaisissa suunnissa pitkin alaspäin kaltevia kulkuteitä kulkiessaan alaspäin pitkänomaisen kanavan 35 kautta.

Pidätysseinät 36, jotka muodostavat ainekasaumar.

15 pitkänomaisoi kanavan tai kourun 35, ovat rakenteeltaan kaasun läpipäästäviä, niin että kuumat kaasut kotelossa 31 voivat vapaasti virrata ohuen ainekasaumakerroksen läpi, Kuten on näytetty, on mutkittelevat, kaasun läpi-päästävät pidätysseinät 36 järjestetty kotelon 31 ontos-20 sa sisätilassa siten, että kuumat kaasut, jotka virtaavat kotelon sisällä, tulevat toistuvasti ohjatuiksi pidätyssei-nien 36 läpi ja kosketukseen ohuen ainekasaunakerroksen kanssa, joka on seinien välissä. Lähemmin kuvattuna ulottuu sarja estelevyjä 38 ulospäin pidätysseinistä 36 ympä-25 röivään koteloon erilleen erotetuissa kohdissa pidätys- seinien pituussuunnassa kaasuvirran ohjaamiseksi ylöspäin mutkittelevaa rataa pitkin, joka kulkee toistuvasti sivuttain edestakaisin pidätysseinien läpi ja siten toistuvasti ohjaa kuumat kaasut alaspäin etenevään, ohueen ainekerrok-30 seen ja sen läpi.

Kuten kuvio 3 näyttää parhaiten, ulottuu seinä 41 pidätysseinien 36 ylimpien päiden ja ympäröivän kotelon 31 välissä muodostaen kotelon yläpäässä suppilon, joka ottaa vastaan syötetyn ainekasauman ja seinä 41 on kalteva koh-35 ti pitkänomaisen kanavan 35 avointa yläpäätä aineen ohjaamiseksi kanavaan. Pitkänomainen, lieriömäinen rulla 42 on pidätysseinien 36 alapään alapuolella estävässä suhteessa 9 65668 kanavan alapään kanssa, niin että ainekasauma pitää kanavan oleellisesti täytettynä. Rullaa 42 käyttää pyö-rivästi käyttömoottori 43 (kuvio 2) ainekasauman purkamiseksi kanavan alapäästä säädetysti ja annostetusti.

5 Käyttömoottorin 43 kiertonopeus on mieluiten sellaisessa suhteessa viertouunin kiertonopeuteen, että kun uunin nopeutta lisätään, kasvaa rullan 42 nopeus vastaavasti, niin että ainekasuama tulee syötetyksi uuniin nopeammin.

Kun esikuumennettu aine on purettu kanavan 35 alapäästä, 10 se putoaa omalla painollaan tuloputken 44 kautta ja sisälle viertouunin 12 sisätilaan.

Kuten kuviot 4 ja 5 näyttävät parhaiten, on kaasun läpipäästävillä seinillä 36, jotka muodostavat aineen kanavan 35, säleikkörakenne ja ne koostuvat useista rin-15 nakkain ja sivuttain ulottuvista säleistä 46, jotka ulottuvat oleellisesti kourun 35 koko leveydellä ja on kytketty vastakkaisiin umpinaisiin päätyseiniin 47. Kunkin ryhmän säleet 46 on erotettu erilleen toisistaan, niin että kaasu voi helposti virrata niiden välistä, ja vahvis-20 tavat välikkeet 48 on asennettu vierekkäisten säleiden välille erilleen erotetuissa kohdissa niiden leveyssuunnassa paremman rakenteellisen jäykkyyden antamiseksi pidätyssei-nälle. Kuten on näytetty, ovat säleet kaltevasti kulmassa alaspäin ainekasuaman kulkusuunnassa ja ne on sijoitettu 25 konvergoivasti vastakkaisen säleryhmän kanssa. Kummankin ryhmän säleet ovat limittäin keskenään, mikä auttaa alne-kasauman ohjauksessa alaspäin kulkuradallaan, samalla kun ne pitävät ainekasauman pitkänomaisen kanavan sisällä, samalla kun kaasu voi virrata helposti ohueen ainekerrok-30 seen ja sen läpi.

Kuten edellä on huomattu, on eri segmenttiseinäosat 37, jotka yhdessä muodostavat pidätysseinät 36, suunnattu kaltevasti suhteessa pystyakseliin, niin että etenevä ai-nepylväs liikkuu alaspäin kaltevaa, mutkittelevaa kulutie-35 tä. Kaasujen vietaus ylöspäin eri segmenttiseinäosien läpi on järjestetty siten,e ttä kaasut tulevat aine ohueen aine- 10 65668 kerrokseen aistimassa kahdesta vastakkaisesta seinäosasta ja poistuvat kerroksesta ylemmässä kahdesta segmenttisei-näosasta. Kuten kuvion 5 virtausnuolet a osoittvat, aikaansaa täten segmenttiseinäosien sälerakenne kuumien kaa-5 sujen ohjauksen kaltevaan, ohueen ainekerrokseen kulmassa alaspäin suunnilleen samassa suunnassa kuin aineen kulkusuunta. Kaasuvirta edistää siten ainekerroksen liikettä alaspäin sen sijaan, että se häiritsisi tai estäisi aineen kulkua, niin kuin voisi tapahtua, jos kaasuvirta kulkisi 10 ainekerroksen läpi toisessa suunnssa. Ohjaamalla ilmavirta kulmassa ainekerroksen läpi saadaan seinäosan 37 sälerakenne lisäksi pidentämään matkan, jonka kaasun on kuljettava kerroksen läpi, mikä tehostaa kosketusta ja lämmönsiirtoa kaasun ja aineen välillä.

15 Segmenttiseinäosien kalteva suuntaus kulmassa on myös merkityksellinen siksi,että sillä saadaan aikaan pölyn ja muun hienon hiukkasaineen tehokas poisto aineesta sekä estetään eri säleiden 46 välisten ilmakanavien tukkeentuminen säleiden välille kerääntyvän pölyn vaikutuksesta. Tämä 20 ymmärretään parhaiten katsomalla jälleen kuviota 5. Kuten tämä kuvio näyttää, on ainekasauma, joka sijaitsee lähimpänä alempaa kahdesta segmenttiseinäosasta 37 eli seinää tu-lovirtauspuolella, jossa ilma tulee ainekerrokseen, suhteellisen tiiviissä tilassa, koska se kantaa päällä olevan 25 aineen painon. Ainekasauma, joka on lähimpänä ulosvirtaus-seinää eli kuviossa 5 oikeanpuoleista segmenttiseinäosaa, ei sitä vastoin kanna päällä olevan aineen painoa, joten se on vähemmän tiivistä. Näin ollen löysempi ainekasauma voi liikkua ja kääntyä ympäri edetessään alaspäin pylvääs-30 sä ja ulospäin virtaavat kaasut voivat helposti lakaista pois pölyn, joka mahdollisesti kulkeutuu aineen mukana. Lisäksi ulosvirtausseinän säleet 46 on suunnattu kulmassa ylöspäin verraten jyrkästi, joten kuvion 5 virtausnuolien b mukaisesti kaasut tulevat ohjatuiksi säleiden välistä kulmas-35 sa ylöspäin. Säleiden verraten jyrkkä kalteva suuntaus auttaa pitämään ilmakanavat vapaina kerääntyvästä pölystä, koska säleiden paljaat pinnat kallistuvat liian jyrkästi 11 65668 eikä pölyä voi kasaantua niiden päälle/ ja ilmavirta voi viedä mukanaan sälepinnoille mahdollisesti kerääntyvän pölyn.

Kun ainekasaumapylväästä poistetaan pölyä tai mui-5 ta hiukkasaineita, on raskaammilla hiukkasilla taipumus erottua tai pudota pois sen sijaan, että ne kulkeutuisivat kaasuvirran mukana, ja pöly tai hiukkasaine laskeutuu estelevyjen 38 yläpinnalle. Kuten on näytetty, kallistuvat estelevyt alaspäin pidätysseinistä 36 ja ulospäin koh-10 ti ympäröivää koteloa 31, joten ne ohjaavat pölyn tai hiukkasaineen ulospäin kohti koteloa 31. Kuten kuvio 2 näyttää parhaiten, on kaltevilla estelevyillä 38 puoli-soikion muoto, koska ympäröivällä kotelolla on pyöreä poikkileikkaus, joten levyt ohjaavat konvergoivasti kerään-15 tyneen pölyn tai hiukkasaineen yhteiseen paikkaan levyn alimpaan pisteeseen. Tässä kohdassa on kotelon 31 seinässä aukko 51,jonka kautta kerääntynyt pöly voidaan poistaa kotelosta ja aukkoon on yhdistetty johto 52 pölyn viemiseksi pois sopivaan keräyspaikkaan. Samanlaisia auk-20 koja 51 ja johtoja 52 käytetään jokaisen estelevyn 38 kanssa esikuumentimessa.

Pidätysseinien 36 mutkittelevan rakenteen ja estelevyjen 38 järjestelyn takia tulevat kuumat kaasut uunista ohjatuiksi toistuvasti ohuen ainekasaumakerroksen läpi 25 vuorotellen eri suunnista, so. ensin ohuen kerroksen toiselta puolelta ja sitten sen toiselta puolelta. Näin ollen on ainekasauman eri sivu alttiina virtaaville kaasuille kulloinkin eri kohdassa, mikä tekee lämmönsiirron vir-taavista kaasuista ainekasaumaan mahdollisimman suureksi.

30 Kun kaasut ovat toistuvasti kulkeneet edestakaisin ohuen ainekerroksen läpi ja ne ovat saapuneet kotelon 31 yläosaan, on niiden lämpötila laskenut huomattavasti ja niiden lämpösisältö on siirtynyt ainekasaumaan. Näin jäähtyneet kaasut poistuvat kotelosta lähtöaukon 34 kautta ja 35 tulrvat ohjatuiksi johdon 23 kautta pölynkeräyslaatikkoon 24, jossa kaasut ohjataan estelevyn 24a alitse. Koska kaasuilla on huomattavasti suurempi läpivirtausala pöLynkeräya- 12 65668 laatikossa 24, niiden nopeus laskee huomattavasti, jolloin pöly ja hiukkasaine, joka on joutunut aikaisemmin kaasuvirtaan, voi pudota pois siitä ennen kuin se ohjataan suodattuneen 26.

Piirustuksissa ja selityksessä on esitelty keksinnön parhaina pidetyt toteutusmuodot ja vaikea onkin käytetty määrättyjä nimityksiä, on näin tehty vain keksinnön valaisemiseksi eikä sen rajoittamiseksi.

Claims (3)

65668

1. Lämpökasittelylaite kiinteän ainekasauman, esim. karkean kivisoran, käsittelemiseksi laitteessa jossa on 5 rumpu-uuni (12), jonka kautta ainekasauma syötetään alas päin kaltevaa kulkutietä ja jossa kuumennettu kaasu ohjataan uunin (12) läpi päinvastaiseen suuntaan kuin ainekasauman kulkusuunta, ainekasauman kuumentamiseksi korotettuun lämpötilaan ja jossa ennen ainekasauman ohjausta uu-10 niin (12) sitä esikuumennetaan kuumilla kaasuilla, jotka vir-taavat uunista (12), tunnettu siitä, että ainekasauman esikuumennin (11) sisältää kaksi läpi päästävää pi-dätysseinää (36) , joilla on ei-suoraviivainen, mutkitteleva muoto ja jotka ulottuvat olennaisesti pystysuorasti vasta-15 päätä toisiaan ja erillään toisistaan pitkänomaisen, olennaisesti pystysuoran kanavan (35) muodostamiseksi, jolla on kapea poikkileikkaus ja jonka kautta ainekasauma kulkee alaspäin ohuena kerroksena, jolloin kumpikin vastatusten oleva, kaasun läpi päästävä pidätysseinä (36) koostuu sarjasta si-20 vuttain ja toisistaan erillään olevia säleitä (46) , jotka on kytketty yhteen segmenttiseinäosien (37) muodostamiseksi, jotka on järjestetty siten, että segmenttiseinäosat (37) ovat vuorotellen kaltevia pystyakselin vastakkaisille puolille, ja vastakkaisten ryhmien säleet (46) on sijoitettu konver-25 goivasti ja kaltevasti kulmassa alaspäin ainekasauman kulkusuunnassa ja ne on sijoitettu toistensa suhteen limittäin ja, että laitteessa on välineitä (38) , jotka toimivat yhdessä pidätysseinien (36) vastaavien segmenttiseinäosien (37) kanssa kuumennetun kaasuvirran ohjaamiseksi uunista (12) vuoron 30 perään jokaisen segmenttiseinäosan (37) läpi kuumennetun kaasun ohjaamiseksi täten toistuvasti sivuttain edestakaisin ohuen ainekasaumakerroksen läpi kanavassa (35).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämpökäsittelylaite, tunnettu siitä, että kaltevat segmenttiseinäosat (37) 35 ovat noin 10-25° kulmassa pystyakselin suhteen.

3. Menetelmä kiinteän ainekasaumavirran lämpökäsittelyä varten, jossa ainekasauma syötetään kiertouunin (12) kautta, samalla kun kuumennettu kaasu ohjataan uunin (12) kautta päinvastaiseen suuntaan kuin ainekasauman kulkusuunta sen läpi 14 65668 ainekasauman kuumentamiseksi korotettuun lämpötilaan, ja jossa kuumaa kaasua, joka puretaan uunista (12) jätekaasuna, käytetään hyödyksi uuniin (12) syötettävän ainekasauman esi-kuumentamiseksi, tunnettu siitä, että ainekasauman 5 esikuumentamiseen jätekaasulla sisältyy ainekasauman ohjaaminen alaspäin kohti uunia (12) ennalta määrättyä, mutkitte-levaa rataa pitkin, jolloin ainekasauma on ohuen kerroksen muodossa ja jätekaasu uunista (12) ohjataan ylöspäin edestakaisin alaspäin liikkuvan ohuen ainekasaumakerroksen läpi 10 vuoron perään kerroksen vastakkaisilta puolilta jätekaasun lämpösisällön siirtämiseksi ainekasaumaan. 65668