FI65658C - Backventilanordning - Google Patents

Description

2 65658 kellit, jolloin lautanen Iskee pesän seinään asennettua pysäytintä vasten. Erityisesti käytettäessä höyryä tai muita puristettavia aineita, jotka aikaansaavat nopean aukeamisen, tämä muodostuu haitalliseksi ja on sattunut, että laakeritapit ovat katkenneet, että venttiili-lautanen tai pesässä oleva pysäytin on rikkoutunut, jne.

Edelleen tunnettujen lautastakaiskuventtiileiden lautasen muotoilu on ollut epäsuotuisa levitetyn, usein hyvin alas sijoitetun vastapainon vuoksi. Tämän vuoksi on lautanen saanut aivan liian suuren hi-taussäteen, joka tekee mahdottomaksi nopean reaktion nopeasti vähenevän virtauksen ollessa kysymyksessä, joka on välttämätön oikeata sulkeutumista varten. Lautanen sulkeutuu paikoilleen hitaasti, ja niissä tapauksissa, kun esiintyy vastapainetta, paine kääntyy ja virtaa takaisin taaksepäin ennenkuin lautanen tavoittaa istukan ja mikäli aine on nestettä, muodostuu väistämättä nesteisku, joka on häiritsevä ja voi vahingoittaa järjestelmää.

Tunnetuissa lautastakaiskuventtiileissä on lautanen muodostanut ongelmia myös lisävoiman järjestämisen suhteen, joka lisävoima saadaan edullisesti aikaan lautasen ja venttiilipesän väliin jännitetyn jousen avulla. Tällainen voima, joka sinänsä olisi tarpeellinen sul-keutumistapahtuman parantamiseksi, voidaan tuskin yhdistää tähän asti tunnettuun lautasen muotoiluun, koska tällaisen voiman omaavaa jousta ei voida sijoittaa käytettävissä olevaan tilaan.

Ajankohtaiset ongelmat esiintyvät siis lautasen aikaisemmassa muotoilussa ja tähän keksintö nyt tarjoaa ratkaisun, mikä tarkoittaa sitä, että lautanen muotoillaan ja järjestetään siten, että se itse lisä-voiman avulla saavuttaa niin nopean sulkeutumisliikkeen, että venttiilin oikea sulkeutuminen varmistuu. Keksinnön tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksesta 1.

Seuraavassa keksintöä selitetään lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, jotka esittävät keksinnön mukaisen takaiskuventtiilin erästä suoritusmuotoa.

Kuvio 1 on päätykuva venttiilistä poistosuunnasta katsottuna.

Kuvio 2 on aksiaalileikkaus kuvion 1 linjaa II-II pitkin.

Kuvio 3 on leikkaus pitkin linjaa III-III.

3 65658

Viitenumero 1 tarkoittaa takaiskuventtiiiin pesää, joka on pääasiallisesti renkaan muotoinen ja jota rajoittaa kaksi yhdensuuntaista pääty-tasoa 2 ja joka muodostaa suoran läpivirtauskanavan, jota rajoittaa olennaisesti sylinterin muotoinen seinämä 3 ja jonka pitkittäisakselia eli symmetrialinjaa osoittaa viitenumero 4. Läpivirtauskanava on tarkoitettu muodostamaan osa pidemmästä virtauskanavasta, joka muodostaa osan esimerkiksi pumppukäyttöisestä nestekuljetusjärjestelmästä ja muodostuu putkesta, jonka halkaisija on sama kuin seinän 3 ja ulottuu venttiilin kummallekin puolelle. Järjestelmän normaalia virtaamissuun-taa osoittaa nuoli v kuviossa 2. Siinä tapauksessa, että putki on pystysuuntainen, virtaus suuntautuu ylöspäin.

Kun takaiskuventtiiiin rakennepltuus muodostetaan niin lyhyeksi kuin esimerkissä, asennetaan se putkijohdon asennuksessa kahden toisiaan vastaan käännetyn putkilaipan väliin, jotka kummaltakin puolelta kiristetään päätylevyjä 2 vasten, vetopulttien avulla, jotka ulottuvat putkilaippojen välissä välittömästi päätytasojen ulkokehien ulkopuolella. Asennustyön helpottamiseksi viimeksi mainitut on varustettu etukäteen niiden päälle liimatuilla tiivisteillä 5.

Venttiilipesään kuuluu sisäpuolinen läplvirtauskanavassa ylöspäin työntyvä istukka 6, joka kulkee renkaan muotoisena sylinterin muotoisen seinämän ympäri sitä tasoa pitkin, joka edullisesti kallistuu eteenpäin virtaussuuntaa vastaan siten, että se leikkaa symmetrialinjaa 4 terävässä kulmassa a, jonka tulee olle 75 - 80°. Tavanomaisella tavalla voi rengasistukkaan kuulua sellaista materiaalia oleva ninta 7, joka on kovempaa ja jonka kulutuskestävyys virtaavaan aineeseen nähden on suurempi kuin itse venttiiliaineen. Istukka-aine on tarkasti muodostettu tiivistepinnaksi 8, joka istukkatasossa on ympyrän muotoinen ja joka yleensä muodostuu kartion muotoiseksi, jolloin kartio-kulman pitää olla noin 20°.

Venttiili-istukan kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa varten sijaitsee venttiili-istukan poistopuolella liikkuvasti järjestetty venttiili-lautanen 9, joka periaatteessa on ympyrän muotoinen levy, jonka pe-. rusmuoto lujuussyistä on tasavahvasta aineesta valmistettu pallon muo toinen kalotti. Venttiililautasen kehä on muodostettu tilvistyspinnak-si 10, jonka geometrinen muoto on sama kuin istukkapinnan 8 siten, että lautanen sulkee tiiviisti istukka-aukon, kun se asettuu ipiirus-tuksessa esitettyyn suljettuun asentoonsa.

4 ' ! 65658

Venttiililautanen on kääntyvästi kiinnitetty kahteen vastakkain ole- ! vaan laakeriin 11, jotka on sijoitettu pitkin yhteistä akselilinjaa 12, joka kulkee yhdensuuntaisesti venttiili-istukan tason kanssa ja sen poistopuolella. Akselilinjan on lisäksi oltava sijoitettu epäkes- i keisesti symmetrialinjan 4 suhteen ja sen on sijaittava svmmetrialin- j jän 4 yläpuolella, kun virtaus on vaakasuora, jotta sekä ainevirta j että oma paino vaikuttaisi venttiililautaseen oikealla tavalla. Tämä ! sijoitus on erittäin tärkeä venttiilin avautumiselle ja sulkeutumiselle ja on havaittu, että paras asento akselilinjalle saadaan silloin, kun epäkeskeisyys * puolet lautasen säteestä. Akselilinjan asemaa määrättäessä pitää myöskin ottaa huomioon tiivistyspintojen kartiokulma, sillä venttiilin liikegeometrian saamiseksi oikeaksi ja siis tiivistyspintojen 8 ja 10 irroittamiseksi toisistaan venttiililautasen auetessa seuraa puhtaasti geometrisista syistä se, että akselilinjan pitää sijaita siinä ylemmässä kiilan muotoisessa tilassa, jonka sym-metriatasossa kuvion 2 mukaisesti muodostaa molemmat tiivistyspinnan 10 normaalit, jotka on vedetty sen ylemmästä eli sisemmästä kohtaus-pisteestä pinnan 8 kanssa ja vastaavasti alemmasta eli ulommasta näiden pintojen välisestä kohtauspisteestä. Kartiokulman ollessa yllämainittu on akselilinjan näin määrätty sijoituspaikka pisteessä, joka sijaitsee venttiililautasen etummaisen ja takimmaisen kaarevan ra-joituspinnan välillä, ts. mikäli näiden perusmuoto kyseisessä kohdassa on puhtaasti pallomainen, leikkaa akselilinja venttiililautasen.

Kuten kuviosta 3 käy parhaiten ilmi, kuuluu kummaankin laakeriin 11 esitetyssä suoritusesimerkissä vahva akselitappi 13, joka ulkoa käsin on järjestetty sisään venttiilipesän seinämässä olevan porausreiän 14 kautta. Välittömästi ennen tätä sijaitsee venttiililautasessa olevaan korvakkeeseen 15 tehty laakeriaukko 16, joka sopivasti ympäröi akselitapin vapaata sisäpäätä ja joka sijoitetaan venttiililautaseen siten, että lautasesta muodostuu helposti liikkuva eikä lautanen joudu laakereistaan puristukselle alttiiksi liikkuessaan suljettua asentoaan kohti ja siitä poispäin ja tiivistyspintojen 8, 10 asettuessa toisiaan vastaan ja toisistaan erilleen. Esitetyn kaltaisen geometrian cmaavissa takais-kuventtiileissä on nimittäin vaatimuksena se, että venttiililautanen voi ilman säteettäistä väljyyttä laakereissaan sulkeutumisvaiheessa kaatua suoraan kartiomaiseen istukkaan siihen asti, kunnes tiivistyspintojen asettuminen toisiaan vastaan tapahtuu. Mikäli tällöin tapahtuu kiristystä laakereissa tai liian aikainen kiinnittyminen vasteeseen jossakin vasteen kohdassa, menetetään lautasen kyky avautua ja vastaavasti sulkeutua tiiviisti 5 65658 vähäisillä paine-eroilla.

Laakereiden tiivistäminen ulospäin voidaan suorittaa hitsaamalla yhteen kaksi kummankin porausaukon 14 suusta ulospäin suuntautuvaa samankeskeistä rengasta 17, 18, joista ensimmäinen ulompi rengas on muodostettu valuaineeseen, kun taas sisempi rengas 18 on sijoitettu porausaukon tukkivaan elimeen 19. Tiivistyslaite muodostaa ruotsalaisen patentin 378898 (pat.hak. 73 08108-5) kohteen.

Venttiilautasen heilahdusliikkeen rajoittamiseksi on venttiilipesän seinämän 3 yläosaan takapuolelle järjestetty kengänkoron muotoinen pysäytin 20, joka toimii yhteistoiminnassa lautasen viiston kosketuspinnan 21 kanssa. Kuvion 2 katkoviivat osoittavat pysäyttimen määräämän avoimen asennon, johon venttiili joutuu, kun järjestelmässä tapahtuu riittävän voimakas eteenpäin suuntautuva virtaus. Kuvion mukaisesti lautanen tällöin ei ole vaakasuuntaisessa asennossa, vaan kallistuneena virtaa vasten eli aukeamiskulma 8 on pienempi kuin kulma a, mikä on tärkeätä erityisesti silloin, kun venttiili asennetaan pystysuuntaiseen putkeen sulkeutumisajan lyhentämiseksi.

Kuten selityksen johdannosta ja siinä mainitusta artikkelista käy ilmi, pyritään tämän laatuisissa venttiileissä saavuttamaan oikea / sulkeutuminen siten, että venttiililautanen palaisi mahdollisimman nopeasti suljettuun asentoon, kun virtaus muuttuu, jolloin ihanteellisessa tapauksessa venttiililautanen saavuttaa vasteen jo silloin, kun virtausnopeus v a 0. Tämän vuoksi venttiililautanen järjestetään siten, että sen sulkeutumisaika muodostuu mahdollisimman lyhyeksi ja seuraavassa selostetaan niitä toimenpiteitä, joihin keksinnön mukaisesti on tässä tarkoituksessa ryhdytty.

Ensiksikin oletetaan, että virta kulkee venttiilin läpi nopeudella v, joka on riittävä pakottamaan venttiililautasen avoimeen asentoon ja että muita ulkoisia voimia ei venttiililautaseenvaikuta. Tällöin on voimassa seuraava yhtälö: • ·

Vav * Mdyn ‘ H*it * J * / jossa Mgrav tarkoittaa lautasen gravitaatiomomenttia,

Mdyn tarkoittaa lautaseen vaikuttavaa dynaamista momenttia laukeamissuunnassa, ^kit tarkoittaa laakerikitkamomenttia * 6 65658 J tarkoittaa lautasen hitausmomenttia ♦ · f tarkoittaa lautasen kulmakiihtyvyyttä sulkeutumissuunnassa.

Niin kauan kun virtaus tapahtuu eteenpäin, vaikuttaa siis ainoastaan gravitaatiomomentti sulkevasti, kun taas sulkeutumisliikettä vastaan vaikuttavat molemmat muut momentit. Yhtälö osoittaa myös, että ehtona sille, että lautanen alkaa aikaisessa vaiheessa liikkua sulkeutumis-suuntaan, kun virtaus edelleen tapahtuu eteenpäin, mutta vähenevällä nopeudella, on se, että lautasella on määrätty, ei merkityksetön gravitaatiomomentti,· Vaikkakin sen merkitys on rajoitettu ja äkillisiä lautasen nopeuden muutoksia ei voida saavuttaa, pitää lautasta kiihdyttää samalla momentilla, jotta sille saataisiin mahdollisimman suuri kulmanopeus ennenkuin virtaus kääntyy.

Dynaamista momenttia esittää seuraava "dyn * «"*> ja tämä tarkoittaa, että tämä momentti muuttuu nopeasti lautasen liikp keeseen nähden merkityksettömäksi, kun virtausnopeus lähenee 0.

Jotta tulolle J ·ft saataisiin korkea arvo, on M näin ollen tehtävä niin suureksi, että M.4«. tulee siihen grav * kit verrattuna merkityksettömäksi.

Virtausnopeuden muuttuessa lähelle nollaa, voidaan sen vuoksi esittää seuraavaa «i M s J · ψ grav ' »» ja vaatimuksena on, että f/ pitää saada mahdollisimman suuri arvo. Tästä voidaan helposti esittää, että kulmakiihtyvyyden suhteen pätevät seuraavat ehdot: f * f<-$- > ir jossa r tarkoittaa välimatkaa painopisteestä C.G. akselilinjaan 12, ja R tarkoittaa hitaussädettä.

Huomaamme siis, että kun lautasen paluuliike on päässyt hyvin alkuun, sen massalla ei ole merkitystä kiihtyvyyden suhteen eikä näin ollen myöskään lautasen saavuttamaan sulkeutumisaikaan.

Sen sijaan muodostuu painon jakautuminen kokonaissulkeutumisajan kan- 7 6 5 6 5 8 naita ikäänkuin heikentäväksi tekijäksi.

Jos lautanen 9 nyt varustetaan huomattavalla massalla, joka sijoitetaan suuren välimatkan päähän akselilinjasta 12, mikä on ollut luonteenomaista tähän mennessä esiintyneille lautastakaiskuventtiileille, kasvaa hitaussäteen R lisäksi tosin myös painopistevälimatka r, mutta koska aikaisemmin koon vaikutus suhteellisesti kasvaa, saa tällainen venttiililautanen alhaisemman kulmakiihtyvyyden ja siten suuremman sul-keutumisajan kuin mitä se saisi, jos painon jakautuminen olisi toinen.

Toisaalta mikäli ventiililautaselle annettaisiin puhdas perusmuoto eli se muodostettaisiin tasavahvaksi pallomaiseksi kalotiksi tai kulhoksi, muodostuisi myös silloin kummankin mainitun säteen välinen suhde epäsuotuisaksi, mutta ennen kaikkea muodostuisi qravitattiomo-mentti liian pieneksi voittamaan laakerikitkaa ia samaan aikaan sitä, että venttiililautanen aloittaisi sulkeutumisliikkeensä kyllin aikaisin eli silloin, kun virtausnopeus eteenpäin on edelleen huomattava.

Edulliseen venttiililautaseen päästään varustamalla venttiililautanen 9 vastapainossa 22 (esitetty ristiviivoitettuna kuviossa 2), joka on keskitetty lautasen takasivun keskiosaan. Kokonaisuudessaan keritymä-akselin alapuolella sijaitsevaa vastapainoa rajoittaa ylöspäin mentS·-' essa sopivimmin kosketuspinta 21. Vastapainon takasivu 23 seuraa sopivimman sitä tasoa, joka kulkee pitkin, pesän taaempaa peatytasoa 2 ja hiukan sen sisäpuolella, kun venttiililautanen asettuu suljettuun asentoon, jolloin vastapaino ei estä venttiilin purkamista putkijohdon suhteen, vaan se voidaan vetää ulos putkijohdon vastalaippojen väliin jäävästä yhdensuuntaisesta tilasta. Vastapainon massan tulee olla suunnilleen yhtä suuri venttiililautasen geometrisen akselin molemmin puolin, joka akseli kulkee lähellä symrcterialinjaa 4 ja vastapainon alempi reuna 24 on sen vuoksi esimerkissä sijoitettu tasolle, joka sijaitsee suunnilleen symmetrialinjän ja venttiililautasen alareunan puolivälissä, kun taas vastapainosta alaspäin ja sivuille mentäessä ja korvakkeiden 11 yläpuolella olevassa osassa venttiililautasen tulee säilyttää kulhomainen muotonsa muuttumattomana. Tällaisella venttiililautasen muotoilulla saadaan aikaan sellainen painon suotuisa jakautuminen, että painopisteen C.G. säde (r edellä) joka ei mainittavasti muutu vastapainon 22 mukaanliittämisen johdosta ja hitaussäde (R), 65658 joka lyhenee huomattavasti, saavuttavat sopivan keskinäisen suhteen. Samanaikaisesti rajoitetaan vastapainon massa tarpeelliseksi sitä silmälläpitäen, että venttiililautanen avoimessa asennossa (kun yhdistetty massa vaikuttaa tukivarteen, joka on säteen r vaakasuuntainen projektio) kykenee voittamaan kitkan laakereissa 11.

Kuten piirustuksesta käy ilmi, sijoitetaan painopiste C.G. akselilin-jan 12 poistopuolelle, kun venttiililautanen asettuu suljettuun asentoon, mikä puolestaan on edellytyksenä sille, että venttiililautanen itse kykenee säilyttämään tämän asennon ja saamaan aikaan sulkevan tai tiivistävän vääntömomentin (positiivisen arvon a„:lle) ja siten

yiäv J

estämään vuodon tiivistyspintojen 8, 10 välistä. Tällaisen painopis-teaseman saavuttamista edesauttaa myös edellä kuvattu vastapaino 22. Esimerkissä tämän aseman muodostuminen on kuitenkin olennaisesti tulosta siitä, että kulma οί < 90°, joten istukka muodostuu eteenpäin kallistuvaksi vaakasuoraan katsottaessa. Istukan kallistumisen seurauksena saa C.G. venttiilin pystysuorassa asennossa suotuisan aseman akselilinjaan 12 nähden myöskin venttiililautasen avoimessa asennossa, jolloin saadaan riittävän suuri, positiivinen 91- »v

Tietyissä lautastakaiskuventtiilille ajankohtaisissa sovellutustapa-uksissa esiintyy kuitenkin ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat vent-tiililautasen dynamiikkaan siten, että mainittu sulkeutumisaika muodostuu liian pitkäksi. Tämä koskee erityisesti niitä useita laitteita, joissa aine on nestettä ja venttiilin jälkeen esiintyy huomattavaa vastapainetta. Venttiilin pääfunktio - paluuvirtauksen estäminen -jää tällöin usein täyttämättä ja seurauksena siitä, että venttiililautanen sulkeutuu liian myöhään, tapahtuu edellä esitetty nesteisku, joka etenee putkijohdoissa paineaaltoina ja voi olla vahingollinen järjestelmälle tai itse venttiilille.

Tällaisissa laitteissa vaaditaan selvästikin vastapainon 22 lisäksi lisävoimaa, joka vaikuttaa ventti ill lautaseen sulkeutumissuunnassa lautasen liikettä kiihdyttävästi silloin, kun se alkaa palata pysäytti-men 20 määräämästä asennostaan, jolloin päämääränä on saada tämän voiman avulla aikaan se, että sulkeutuminen tapahtuu mahdollisimman pian virtauksen suunnan kääntymisen jälkeen - mieluiten siten, että lautanen tavoittaa istukan samanaikaisesti, kun virtaus muuttuu nollaksi 9 65658 tai joka tapauksessa ennenkuin mainittavaa paluuvirtausta ehtii muodostua. Tehtävää vaikeuttaa se, että hetki, jolloin tämä voima annetaan, pitää olla tarkasti harkittu muiden ventiililautaseen vaikuttavien momenttien suhteen, mikäli aiotaan tyydyttää sulkeutumisfunktio-ta koskeva tavoite, mutta välttää haitallinen vaikutus avautumiseen ja virtausvastukseen eteenpäinvirtauksessa. Samanaikaisesti on erittäin tärkeätä se, että lisävoimaa käytetään venttiililautaselle ainoastaan niissä tapauksissa, kun sitä todella tarvitaan ja että lisä-voiman eliminoiminen käy helposti silloin, kun se on venttiilin toiminnan kannalta tarpeeton tai epätarkoituksenmukainen.

Eräs ratkaisu tähän ongelmaan on antaa lautaselle seinäprofiili, jonka avulla lautaseen vaikuttava vääntöjousi voidaan työntää tai vetää vastaavasti pois lautasakselin ympärillä olevasta asennosta.

Tämä ratkaisu on patenttihakemuksen 1758/74 kohteena, ja sen mukaisesti lautanen polstopuolella muodostaa vapaan tilan 26, joka saadaan aikaan siten, että akselilinjan kohdalla olevassa asennossa lautasen seinämä kulkee välimatkan päässä siitä, kun taas tulopuolella muodostuu harjanne 25.

Piirustuksen mukaisesti voidaan kourumaiseen tilaan sovittaa kierrejousi 27, jonka käämikierros kulkee kourun pohjaan 28 ja on jaettu kahteen vastakkain käämittyyn jousiosaan 29 ja 30, joiden ulkopäät 31 tarttuvat lautasen seinään, kun taas keskeltä mainitut osat on kiinnitetty silmukkaan 32, joka ympäröi pysäytintä 20. Jousella pitää asennetussa tilassa olla tietty esijännitys, jolloin se vahvistaa sulkevaa (tiivistävää) vääntömomenttia, jota pienissä avautumis-kulmissa ja suljetussa asennossa pitää yllä itse venttiililautanen mukaanluettuna sen vastapaino 22.

Pääasiallinen vaikutus ja hyöty jousesta 27 saadaan kuitenkin venttiilin läpi tapahtuvan virtauksen yhteydessä, jolloin jousimomentti samoinkuin liikkuvien osien gravitaatiomomentti on olennaisesti suurempi ja yhdessä viimeksi mainitun kanssa kykenee tasapainottamaan dynaamisen momentin tietyllä virtausnopeudella, jolloin virtausnopeuden ja niin muodoin dynaamisen momentin aletessa saadaan aikaan toisaalta se, että sulkeutumisliike alkaa aikaisemmin ja toisaalta se, että palautumisen jatkaminen tapahtuu nopeammin kuin mitä asianlaita 10 65658 olisi ilman jousen voimaa. Tämä siis vaikuttaa positiivisesti sulkeutumiseen ikäänkuin gravltaatiomomenttia olisi suurennettu, mutta suuren massan negatiiviset vaikutukset puuttuvat sekä lujuusnäkö-kulmasta että hitausmomentin näkökulmasta tarkastellen.

Kuten kuviosta 3 käy parhaiten ilmi, kuuluu jousilaitteeseen saman-keskisesti jousiosien 29, 30 kanssa kulkeva elementti 33, johon kuuluu putki 34, joka on jonkin verran lyhyempi kuin korvakkeiden 15 välimatka ja jonkin verran pienensi kuin jousiosien sisähalkaisija, putken keskelle sijoitettu painejousi 35 ja sen molemmille puolille putkeen 34 asennetut ohjauspuikot 36, joiden päät muodostavat saman-keskisesti laakereihln järjestettyihin reikiin 37 sopivat tapit.

Varustettaessa takaiskuventtiiliä kierrejousella 27 sijoitetaan jouseen ohjaava elementti 33, jonka jälkeen tätä lyhennetään painamalla sisään putken 34 toinen ohjauspuikoista 36, sijoitetaan jousipaketti tilaan 26 siten, että jousisilmukka 32 asettuu'pysäytinkoron 20 ympärille ja ohjauselementin molemmat puikot asettuvat samankeskisesti reikien 37 kanssa sekä annetaan ohjauselementin laajentua, jolloin kierrejousi kiinnittyy tarkoitettuun asentoonsa venttiililautasella.

Kuten yllä kuvatusta ilmenee, käsittää esillä olevan keksinnön mukainen täkaiskuventtiililaite sekä sen suoritusmuodon jossa vastapaino yhdistetään vääntöjouseen halutun lisävoiman aikaansaamisteksi että sellaisen suoritusmuodon, jossa ei esiinny vääntöjousta eikä sitä varten tarkoitettua vapaata tilaa kääntöakselin ympärillä.

Claims (2)

11 65658

1. Laite takaiskuventtiileissä, johon kuuluu suoralla läpivirtauska-navalla ja ympyrän muotoisella venttiili-istukalla (6) varustettu venttiilipesä (1), joka venttiili-istukka on järjestetty pitkin läpi-virtauskanavan pitkittäisakselin (4) leikkaavaa tasoa ja venttiili-lautanen (9), joka pitkittäisleikkauksissaan on pääasiassa kaarenmuo-toinen ja joka on kääntyvästi kiinnitetty venttiilipesään kahdella vastakkain olevalla laakerilla (11), jotka on sijoitettu pitkin akse-lilinjaa (12) joka on sivussa läpivirtauskanavan symmetria-akselista (4) ja kulkee yhdensuuntaisesti istukan tason kanssa sekä on normaalissa läpivirtaussuunnassa venttiilin poistopuolella ja joka venttiililautanen (9) on järjestetty kääntymään suljetusta asennostaan, jossa se on istukkaa (6) vasten, kohti avointa asentoaan aineen normaaliin läpivirtaussuuntaan tapahtuvan virtauksen vaikutuksesta, mutta kun virtaus lakkaa, se on järjestetty palaamaan suljettuun asentoon, jolloin lautanen (9) paluuliikkeen helpottamiseksi on paksunnettu poistovirtauspuolella sijaitsevan vastapainon muodostamiseksi, tunnettu siitä, että paksunnos (22) on pääasiallisesti keskitetty symmetrialinjan (4) ympärillä olevalle alueelle siten, että lautanen saa keskiosaansa keskittyneen vastapainon ja vastaavasti lyhyen hitaussäteen ja rajoitetun massan, ja että istukka (6) on järjestetty kallistumaan eteenpäin kohti normaalia läpivirtaussuuntaa siinä tar-koituksessa, että lautasen gravitaatiomo-mentti voi myös pienillä avautumiskulmilla antaa tarvittavan sulkevan momentin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastapainon (22) ulottuminen taaksepäin on rajoitettu (viitenumero 23) siten, että venttiilin sulkeutuessa vastapaino (22) laskeutuu venttiilipesän läpivirtauskanavan (3) muodostamaan tilaan.