FI65520C - Vaogformsgenereringskrets - Google Patents

Description

\*4äar*\ [B] (11)KUULUTUSjULKAISU

ΉΒΓα l J 1 ’ UTLÄGGNINGSSKRIFT OOOZU

C (45) FjU.iUI 10 .0 1004 ^ (51) Kv.ik^ /fc*t.a.3 H 03 k 5/156 SUOMI-FINLAND (H) huMtlhikMiiit — Patuntanaölcnlng 753286 (22) H*k«ml»ptlvt—Anceknlnpdag 21.11.75 * ' (23) AlkupUvt—GHtl|h*tsdi| 21.11.75 (41) Tulkit luikituksi — Bllylt ofUntMg 30. 05. 76

Patentti· ia rekisterihallitu$ .... ulUliJ1L.

. .... ._, (44) Nlhti<riUul|>»non jt kuuL ulktltun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' 7 Aieekai» utk|d odi utl^krMUu pubUernd 31.01.8U

(32)(33)(31) *yy4««r stuelkws—teglrd sriorttn 29.11.7U

USA(US) 528372 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) William Henry Barkov, Pennsauken, New Jersey, USA(US) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Aaltomuodon kehittävä piiri - Vägformsgenereringskrets Tämä keksintö kohdistuu aaltomuodon kehittävään piiriin, johon sisältyy siltapiiri, jossa on pari sisääntuloliittimiä, jotka on sovitettu kytkettäviksi vaihtovirtalähteeseen, ja pari ulostuloliittimiä, jotka on sovitettu kytkettäviksi kuormaan, joka siltapiiri sisältää ainakin kaksi piiritietä, joissa kussakin on ensimmäinen yhteen suuntaan johtava laite, joka on napais-tettu johtamaan virtaa kuorman läpi samaan suuntaan kunkin vaihtovirta jakson aikana.

Monisäteisissä näyttösysteemeissä, jollaisia käytetään väritelevisiovastaanottimissa käytetään usein parabolisia virran aaltomuotoja juova- ja kenttäpyyhkäisytaajuksilla sopivissa laitteissa, jotta dynaamisesti kohdistettaisiin säteet kuvapinnalle kuvaputkessa. Eri tyyppisiä kohdistamislaitteita käytetään tätä tarkoitusta varten. Esim. sähkömagneetteja, jotka on sijoitettu putken kaulan ulkopuolelle ja joihin syötetään virtaa parabolisina virtamuotoina käytetään napakappaleiden virroittami-seksi tämän kaulan sisällä, jotta kehitettäisiin magneettisia voimia säteisiin niiden kohdistamiseksi. Nämä käämit voivat myös 2 65520 sijaita kuvaputken ulkopuolella ja ne voidaan virroittaa parabolisilla virroilla magneettisten kenttien muodostamiseksi putken sisällä näiden säteiden sijoittelemiseksi. Tietyissä tapauksissa parabolisia virtoja voidaan käyttää virroittamaan poikkeu-tuskäänejä tai niiden osia taikka käämejä, jotka muodostavat osan poikkeutuskelayksiköstä, niin että muodostetaan magneettiset kentät säteiden kohdistamiseksi.

Pulsseja ja saha-aaltomuotoja juova- ja kenttäpyyhkäisy-taajuuksilla, joita saadaan juova-ja kenttäpoikkeutuspiireistä käytetään usein niiden aaltomuoto jen syöttölähteenä, joista muodostetaan halutut paraboliset aaltomuodot. Nämä pulssit voidaan integroida kahteen kertaan käyttäen reaktiivisia piiriosia ja saha-aaltomuodot voidaan integroida kerran, jotta aikaansaataisiin paraboliset aaltomuodot. Joskus sen käämin induktanssi, jossa virtaa käytetään, muodostaa osan reaktiivisesta muotoilu-piiristä. Kuitenkin vaativat reaktiiviset muotoilupiirit usein suhteellisen kalliita reaktiivisia komponentteja ja paraboliset aaltomuodot eivät ehkä saakaan haluttua symetriaa tai epäsymet-riaa. Joissakin tapauksissa niiden käämien induktanssi, joissa parabolisia virtoja käytetään, on liian suuri tai liian pieni muodostaakseen osaa integroivan aaltomuotopiiristöstä ja muita reaktiivista piiriosia täytyy ottaa mukaan tähän piiriin.

On jo tunnettua, että siltapiiri kuten esim. diodisilta saattaa olla käytössä jotta muodostettaisiin likimääräistyksiä parabolisista aaltomuodoista saha-aaltomuodoista lähtien. Kuitenkaan eivät aikaisemmin tunnetut muotoilupiirit, jotka ovat tätä tyyppiä, elleivät ne sisältäneet suhteellisen kalliita ylimääräisiä epälineaarisia piiriosia, kuten esim. jänniteriip-puvia vastuksia, kykene aikaansaamaan aaltomuotoja, joilla olisi haluttu kaarevuus tai kaltevuus.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa johdannossa mainitun kaltaisessa aaltomuodon kehittävässä piirissä tämä on toteutettu elimillä, joihin sisältyy toinen yhteen suuntaan johtava laite, jolla on toinen kynnysjännite kuin ensimmäisellä laitteella ja joka on kytketty ensimmäiseen laitteeseen ja napaistettu johtamaan virtaa samaan suuntaan kuin ensimmäinen laite kuormitus-virtatien muodostamiseksi ensimmäisen laitteen ympäri ja esijän- 3 65520 riittämään ensimmäisen laitteen johtamaan eri kuormitusvirta-tasolla kuin toinen laite.

Yksityiskohtaisempi selitys tästä keksinnöstä annetaan seuraavilla sivuilla ja oheisissa piirustuksissa, joissa: kuvio 1 on piirikaavio aikaisemmin tunnetusta siltatyyp-pisestä aaltomuodon kehittimestä, kuviot 2-4 ovat piirikaavioita kolmesta tämän keksinnön suoritusmuodosta, ja kuviot 5a - 5f havainnollistavat aaltomuotoja, joita saadaan kuvioiden 1-4 mukaisilla aaltomuotogeneraattoreilla.

Kuvio 1 on piirikaavio aikaisemmin tunnetusta siltatyyp-pisestä aaltomuodon kehittimestä. Kuviot 5a, 5b ja 5c havainnollistavat niitä aaltomuotoja, joita saadaan kuvion 1 piiristä. Saha-aaltogeneraattori 10 on kytketty kytkinnapojen 11 ja 12 pariin siltatyyppisessä aaltomuotogeneraattoripiirissä 14. Tämä kehitin syöttää saha-aaltomuodon 1 3, joka saadaan kytkinnavasta 11 kytkinnapaan 12 verrattuna. Siltapiiriin 14 sisältyy neljä diodia 15-18, joiden napaisuus on osoitettu, sillan sisääntulon kytkinnapojen A ja B sekä sillan ulostulon kytkinnapojen C ja D välillä. Sillan ulostulonapojen C ja D välille on kytketty kuor-mitusinduktanssi 19, joka on ohitettu vaimennusvastuksella 20. Säädettävä vastus 22 on kytketty ohittamaan diodi 17 kytkinnapojen A ja C välissä ja säädettävä vastus 21 on kytketty ohittamaan diodi 15 kytkinnapojen B ja C välissä. Tämä aikaisemmin tunnetun tyyppinen siltapiiri toteuttaa sinänsä tunnetun tehtävän, jolla muunnetaan saha-aaltovirta likimääräistykseksi parabolisesta virrasta kuormituksen induktanssin 19 kautta. Jotta yksinkertaistettaisiin tämän piirin toiminnan selittämistä tullaan induktanssin 19 impedanssi eli vastus 20 olettamaan nollan suuruiseksi ja jännitteen putoamaa kunkin diodin yli pidetään yhtä suurena kuin estojännitteen korkeus kaikkina aikoina kun kukin diodeista johtaa virtaa jättäen huomiotta diodin epälineaarinen johtavuusominaisuus.

Edellyttäen että kaikki diodit 15-18 ovat germaaniumtyyp-pisiä ja että kullakin on estojännitteen korkeutena noin 0,3 volttia tullaan tämän piirin toimintaa kuvaamaan kuvioiden 5a ja 5b yhteydessä. Kuvio 5a havainnollistaa jännitteen saha-aalto- 4 65520 muotoa 30, jollainen saadaan saha-aaltogeneraattorista 10. Tietty ensimmäinen haara tästä sillasta, joka johtaa positiivisen osuuden saha-aaltomuodosta aikana jota on havainnollistettu aaltomuodolla 30 hetkien TQ ja T4 välillä kulkee kytkinnavasta A diodin 17 kautta ja kuormituksen 19 ja vastuksen 20 yhdistelmän kautta ja lopuksi diodin 18 kautta kytkinnapaan B. Diodit 17 ja 18 eivät johda virtaa kunnes jännite kytkinnapojen A ja B yli on suurempi kuin yhdistetty estojännitteen arvo näille diodeille tai likimäärin 0,6 volttia. Tulee todeta, että vastukset 21 ja 22 muodostavat jatkuvan virran tien kytkinnapojen A ja B välille. Riippuen vastusarvon asetuksesta näille vastuksille joko diodi 17 tai 18 saattaisi johtaa ennenkuin toinen näistä mikäli vastuksien 22 tai 21 yli kehitetty jännite ylittäisi diodin 17 ja 18 estoarvon. Tämä tilanne jätetään kuitenkin huomiotta kaikissa kuvioissa ja yksinkertaisen selityksen kannalta tullaan olettamaan ja kuvaamaan, että diodit 17 ja 18 normaalisti aloittavat johtavuutensa samana ajanhetkenä. Täten kuten on havainnollistettu virran aaltomuodolla 31 kuviossa 5b, ei kuormitus-virta kulje ajasta Tq hetkeen T^ välillä mikä vastaa sillan sisääntulon aaltomuodon jännitettä suuruudeltaan + 0,6 volttia. Hetkenä T^ saavat diodit 17 ja 18 johtosuuntaan esijännitettä ja kuormitusvirta kulkee näiden diodien ja kuormituksen 19 kautta. Tämä kuormitusvirta on kaltevuudeltaan määrättävissä piirin impedanssilla, joka pidetään vakiona ajan T1 - T4 aikana.

Sen ajanjakson aikana, jolloin jännitteen aaltomuoto 30 on negatiivisena eivät diodit 15 ja 16 johda kuormitusvirtaa kun jännite kytkinnapojen B ja A yli saavuttaa 0,6 volttia. Tämä tapahtuu ajanhetkenä T^' mihin ajanhetken diodit 15 ja 16 johtavat hetkestä Τ' alkaen. Vastaavasti virranaaltomuodon 31 kalte-4 vuus voidaan pitää vakiona tämän jakson aikana minkä määrää tämän piirin impedanssi. Vastukset 21 ja 22 aikaansaavat ohitustien kuormituksen 19 ympäri silloinkin kun mikään diodeista 15 -18 ei ole virtaa johtavana. Täten sillan 14 sisääntulon kytkin-navat A ja B voidaan sijoittaa sarjaan esim. poikkeutuskäämien kanssa ja virtaa kulkee kaikkina ajanhetkinä näiden käämien kautta. Vastuksien 21 ja 22 vastusarvojen määrät määrittelevät virran kuormituksen 19 kautta. Kuten on jo aikaisemmin todettu 5 65520 on oletettava, että diodit 17 ja 18 sekä vastaavasti 15 ja 16 alkavat kuormitusvirran johtamisen samanaikaisesti. Vastus 20, ohittaen kuorman 19 toimii vaimentaen kuormituksen virtaa sen aikavälin aikana, jolloin mikään diodeista 15-18 ei johda virtaa. Kuten on osoitettuna kuviossa 5b on kuormituksen virta likimääräisesti paraabelin muotoinen, mutta käytetään vain yhtä kaltevuuden siirtymäpistettä kunkin aaltomuodon puolikkaista Tq - sekä Tq - T^' aikana. Tämä likimääräistys ei ehkä ole sovelias moniin tarkoituksiin.

Tulee huomata, että kaikissa kuvioissa 5b - 5f on kuvion 5a käyttöjännitteen aaltomuoto 30 pyyhkäisevä aaltomuoto, jollainen saadaan television poikkeutusgeneraattorista tämän aaltomuodon muodostaessa juova-aikavälin T^' - T^ sekä myös paluu-aikavälin Τ^'- T^' tai T^ - T5. Näiden piirien selittämiseksi esitetään sillan aaltomuotogeneraattorin vaikutus pelkästään juova-aikavälin aikana eikä suoriteta mitään yritystä havainnollistaa tarkasti kuormitusvirtaa paluu-aikavälin aikana, koska useiden käytännön tarkoitusten kannalta television kuvaputki on sammutettuna tämän paluu-aikavälin kuluessa ja kohdistuksen piirin vaikutuksella ei ole mitään merkitystä.

Kuvio 5c havainnollistaa virran kulkua kuormituksen 19 kautta kun kuvion 1 diodit 15-18 ovat kaikki piityyppiä, kunkin omatessa estojännitteen arvon suuruudeltaan likimain 0,8 volttia. Käytettäessä piitä olevia diodeja kuvion 1 siltapiirin 14 toiminta on sama kuin germaaniumtyyppisillä diodeilla, joita edellä on kuvattu, paitsi että ei esiinny mitään sillan johtamista ja tämän johdosta mitään virtaa kuormituksen 19 kautta kunnes käyttävän jännitteen saha-aaltomuoto saavuttaa likimain 1,4 voltin arvon tämän sillan yli. Tämän siltapiirin puutteellisuus käytettäessä piidiodeja on sama kuin mitä on kuvattu silta-piirille, jossa käytetään germaaniumtyypin diodeja, on olemassa vain yksi ainoa siirtymäpiste virran kaltevuuskäyrässä kussakin aaltomuodon aikavälin puolikkaassa, mikä likimääräistys paraboliselle virralle ei ehkä useita tarkoituksia varten olekaan sovelias .

Kuviot 2-4 ovat piirikaavioita parannetuista siltatyypin aaltomuodon kehitinpiireistä, jotka käyttävät tätä keksintöä.

6 65520

Ne kuvioiden 2-4 osat, jotka toteuttavat samanlaisen tehtävän kuin vastineosansa kuviossa 1 on numeroitu samoin kuin kuviossa 1 .

Kuvio 2 eroaa oleellisesti kuviosta 1 siinä, että sarja-kytketty vastus 25 ja diodi 23 ovat ohittamassa diodia 16 kyt-kinnapojen D ja A välillä ja sarjakytketty vastus 25 ja 24 ovat ohittamassa diodia 18 kytkinnapojen D ja B välillä sillassa 14. Tässä havainnollistetussa suoritusmuodossa ovat diodit 15, 17, 23 ja 24 germaaniumia ja diodit 16 ja 18 ovat piitä. Kun jännite kytkinnavassa A on + 0,6 volttia kytkinnapaan B verrattuna saavat diodit 17 ja 24 johtosuuntaan esijännitettä ja virta kulkee kytkinnavasta A diodin 17, vastuksen 22, kuormituksen 19, vastuksen 20, vastuksen 25, diodin 24 ja vastuksen 21 kautta kytkinnapaan B. Tämä kuormitusvirta on havainnollistettu virran aaltomuodolla 33 kuviossa 5e aikavälillä TQ - . Kun virta tällä tiellä lisääntyy siten, että jännitteen putoama diodin 24 ja vastuksen 25 yli on suuruudeltaan 0,7 volttia saa piidiodi 18 johtosuuntaan esijännitettä ja muuttuu johtavaksi ohjatan jonkin verran kuormitusvirrasta vastuksesta 25 ja diodista 24 pois. Tämä pienemmän vastuksen tie diodista 19 rinnan kytkettynä vastuksen 25 ja diodin 24 kanssa aikaansaa kuormituksen virralle jyrkemmän kaltevuuden, mikä on havainnollistettu aaltomuodolla 33 aikavälin Tn - T. aikana. Täten vastus 25 ja diodi 24 aikaansaavat tien kuormitusvirralle diodin 18 ympäri ja muodostavat esijännitteen diodille 18 niin että se johtaa erilaisella kuormitusvirran tasolla kuin diodi 17. Tämä johtaa virran siir-tymäpisteisiin sekä kohdassa T^ että T2, mikä ylimääräinen siir-tymäarvo aikaansaa kuormitusvirran tarkemmin likimääräistävän paraabelia.

Tämän sillan toinen haara, joka muodostuu diodista 15, kuormituksesta 19 ja diodin 16 yhdistelmästä rinnan vastuksien 25 ja diodin 23 kanssa toimii samaan tapaan kuin ensimmäinen haara mutta se toimii aaltomuodon sen osan aikana kun sisääntulon kytkinnapa B on positiivisena mitä tulee sisääntulon kytkin-napaan A.

Kuvio 5e havainnollistaa kuormitusvirran aaltomuotoa 34 joka saadaan kuviosta 2 kun vastus 25 säädetään pienempään ar- 65520 voon kuin mitä sillä oli kun kuvion 5d virran aaltomuotoa 33 kehitettiin. Käytettäessä alhaisempaa vastusarvoa täytyy enemmän virtaa kulkea vastuksen 25 ja diodin 24 kautta ennenkuin diodi 18 saa johtosuuntaan esijännitettä ja muuttuu johtavaksi. Tämän johdosta vastus 25 muotoilee aaltomuodon ja määrittelee virran kaltevuuden ja virran tason siirtymäpisteiden T2 ja T2' kohdalla.

Ainoa rajoitus tätä keksintöä käytettäessä tässä suoritusmuodossa on, että diodi joka muodostaa osan ohitustiestä tavanomaisen sillan diodin ympäri omaa alhaisemman estoarvon. Tämä tahtoo sanoa esim. että jos diodi 18 on piitä tulisi diodin 24 olla germaaniumia.

Edelleen voitaisiin diodit 15 ja 17 poistaa sillasta mikäli häviöt vastuksien 21 ja 22 yli voitaisiin sietää ilman että se vaikuttaisi aaltomuotoilun kykyyn tässä piirissä.

Kuvio 3 on piirikuvio eräästä toisesta tämän keksinnön suoritusmuodosta, joka poikkeaa kuvion 2 tapauksesta oleellisesti siinä, että vastus 25 on korvattu kahdella vastukselle 26 ja 27. Täten siltapiirin ensimmäinen haara sisältää diodin 17, kuormituksen 19 sekä diodin 24 ohitettuna vastuksella 26 ja kytkettynä sarjaan diodin 18 kanssa ja se päästää kuormitusvirtaa kun kytkinnapa A on positiivisessa jännitteessä mitä tulee kyt-kinnapaan B. Sillan toinen haara sisältää diodin 15, kuormituksen 19 ja diodin 23 ohittamassa vastusta 27 ja sarjakytketyn diodin 16 ja se päästää kuormituksen virtaa kun jännitteen taso kytkinnavassa B on positiivinen mitä tulee kytkinnapaan A.

Kuvion 3 mukainen suoritusmuoto sallii kunkin sillan haaran impedanssin säädön erikseen. Täten se virtataso, jolla paraboolisen aaltomuodon siirtymäpiste esiintyy on säädettävissä eri tavoin kummallekin puolelle kohtaa Tq kuten on havainnollistettu kuvion 5f virran aaltomuodolla 35. Tämä järjestely mahdollistaa vieläkin suuremman aaltomuotoilun kyvyn tälle piirille.

Diodit 15 ja 17 voidaan poistaa piiristä jättäen jäljelle vastaavat vastukset 21 ja 22 osina vastaavista sillan haaroista. Kuviossa 3 diodit 23 ja 24 ovat piitä ja diodit 16 ja 18, jotka muodostavat osan vastaavasta kuormituksen virtateitsä edellämainittujen ympäri ovat germaaniumia.

Kuvio 4 on piirikaavio eräästä toisesta tämän keksinnön 8 65520 suoritusmuodosta. Diodi 28 ja rinnain kytketty säädettävä vastus 29 on kytketty sarjaan kuormituksen kytkinnavassa D sekä diodien 16 ja 18 anodien liitospisteen väliin. Vastus 20 ohittaa kuorman 19 ja diodin 28 siten, että aikaansaadaan suhteellisen pienivastuksinen tie kuorman 19 yli kaikkien värähtelyiden vaimentamiseksi kun sillan haarat eivät ole virtaa hohtavina. Kuviossa 4 ovat diodit 15-18 germaaniumia ja diodi 28 on piitä. Sen jälkeen kun diodit 17 ja 18 tai 15 ja 16 saavat johtosuun-taan esijännitettä kulkee kuormituksen virtaa alaspäin kuorman 19 ja vastuksen 29 kautta. Kun virta vastuksen 29 läpi saavuttaa tason, jolla sellainen jännite kehittyy vastuksen 29 yli, joka aikaansaa johtosuuntaisen esijännitteen diodille 28 tulee tämä diodi 28 virtaa johtavaksi, mikä aikaansaa impedanssiltaan alhaisemman piirin ja tämän johdosta lisää tämän kuormituksen virran kaltevuutta. Pääasiallisin etu kuvion 4 ratkaisusta on, että käytetään ainostaan viittä diodia kuuden sijaan, tai ainoastaan kolmea diodia, mikäli diodit 15 ja 17 poistetaan tästä piiristä eikä tällöin esiinny lainkaan siirtymäpisteiden lukumäärän pienentymistä parabolisessa kuormitusvirta-aaltomuodossa kuvio-den 2 ja 3 mukaisiin suoritusmuotoihin verrattuna.

Kaikki kuvioiden 2-4 mukaiset suoritusmuodot aikaansaavat joustavan parabolisen kuormitusvirta-aaltomuodon tarjoamalla ylimääräiset virran kaltevuuden siirtymäpisteet mitkä ovat epäsymetrisiä ajallisen vertauskohdan keskustaan nähden tämän vaihtovirran sisääntulon aaltomuodossa tai erilaisilla virran tasoilla molemmilla puolilla keskellä olevaa ajallista vertauskohtaa. Tulee todeta, että molemmat haarat parannetuista silta-piireistä aikaansaavat tasavirran kulun sisääntulon aaltomuotojen syöttölähteestä laskettuna. Täten ei tarvita mitään reaktiivisia aaltomuotoilun osia. Edelleen tasavirran johtamisen tiet siltapiirille sallivat tämän sillan asettamisen mukaan sarjakyt-kentään poikkeutuskäämien kanssa televisiovastaanottimessa, koska ei käytetä mitään reaktiivisia virtaosia vääristämään pyyh-käisyvirtaa. Tämä edellyttäen luonnollisestikin, että induktiivinen kuormitus 19 on pääasiallisesti vastustyyppistä tämän vir-toittavan energian taajuudella. Mikäli näin ei ole asianlaita voidaan sisääntulon kytkinnavat siltapiirille sijoittaa rinnak-kaiskytkentään saha-aaltomuotojen syöttölähteen kanssa.

Claims (6)

9 65520

1. Aaltomuodon kehittävä piiri, johon sisältyy siltapiiri (14), jossa on pari sisääntuloliittimiä (A, B), jotka on sovitettu kytkettäviksi vaihtovirtalähteeseen (10), ja pari ulostu-loliittimiä (C, D), jotka on sovitettu kytkettäviksi kuormaan (19), joka siltapiiri sisältää ainakin kaksi piiritietä, joissa kussakin on ensimmäinen yhteen suuntaan johtava laite (15, 16, 17, 18), joka on napaistettu johtamaan virtaa kuorman läpi samaan suuntaan kunkin vaihtovirtajakson aikana, tunnettu elimistä, joihin sisältyy toinen yhteen suuntaan johtava laite (23, 24; 28), jolla on toinen kynnysjännite kuin ensimmäisellä laitteella (15, 16, 17, 18) ja joka on kytketty ensimmäiseen laitteeseen ja napaistettu johtamaan virtaa samaan suuntaan kuin ensimmäinen laite kuormitusvirtatien muodostamiseksi ensimmäisen laitteen ympäri ja esijännittämään ensimmäisen laitteen johtamaan eri kuormitusvirtatasolla kuin toinen laite (23, 24; 28).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aaltomuodon kehittävä piiri, tunnettu siitä, että mainitut elimet käsittävät sarjaan kytketyn vastuksen (25; 26, 27) ja toisen yhteen suuntaan johtavan laitteen (23, 24), joka on kytketty ensimmäisen laitteen (16, 18) rinnalle, jolla toisella laiteella (23, 24) on pienempi kynnysjännite kuin ensimmäisellä laitteella (16, 18).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aaltomuodon kehittävä piiri, tunnettu siitä, että sarjavastus (25) on yhteinen sillan mainituille kahdelle piiritielle ja jossa sillan molemmat piiritiet sisältävät toisen yhteen suuntaan johtavan laitteen.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aaltomuodon kehittävä piiri, tunnettu siitä, että molemmat mainitut piiritiet sisältävät vastuksen (26, 27) joka on kytketty sarjaan toisen laitteen (23, 24) kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aaltomuodon kehittävä piiri, tunnettu siitä, että kuorma sisältää induktanssin (19), joka on kytketty sarjaan toisen laitteen (23, 24) kanssa, ja kuorman (19) yli on kytketty vaimennuselin (20).

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen aaltomuodon kehittävä piiri, tunnettu siitä, että molemmat sisään-tuloliittimien (A, B) väliin kytketyt piiritiet muodostavat tasa-virtatien. 10 65520