FI65114C - Faestanordning foer skenor - Google Patents

Description

1 65114

Kiskojen kiinnityslaite -Fästanordning för skenor

Keksintö koskee laitetta kiskojen kiinnittämiseksi poikki- ja/tai pitkittäispölkkyihin sekä muihin kaiken-5 tyyppisiin kiskonkiinnityspisteisiin, varsinkin puupölk-kyihin rautatien päällysrakenteessa, joka laite käsittää tukipinnalle sijoitetun alusta-, sopivimmin ripalaatan tai kaksi yhdessä toimivaa ripatukilaattaa, joka tai jotka on ankkuroitu poikki- ja/tai pitkittäispölkkyyn vast, kis-10 kon kiinnityspisteeseen pölkkyruuvien tai vastaavien avulla, joille vast, joiden väliin kiskon jalka on kiinnitetty elastisesti muotonsa pitävästi joko hakaruuvien, puristus-laattojen ja jousirenkaiden tai kiristyssankojen tai ki-ristyspinteiden avulla.

15 Tämäntyyppisessä kiskojen kiinnitystavassa on alus ta- vast, ripalaattojen tarkoituksena siirtää voimia kiskosta pölkkyyn vast, kiskon tukipisteeseen ja samanaikaisesti pitää molempien kiskojen keskinäinen asento sellaisena niin, että tarvittava pyöräväli sopii kiskoajoneuvon 20 pyöräpariin radan joka kohdassa.

Alusta- vast, ripalaatat vast, ripatukilaatat muodostavat siis erityisen tärkeän kiskojen kiinnitykseen liittyvän rakenneosan, koska niiden kautta siirretään vaakasuorat voimat kiskoista kiskojen tukipisteisiin. Tämä 25 edellyttää sitä, että alusta- vast, ripalaattojen vast.

ripatukilaattojen suhteellinen siirtyminen pölkkyjen yläpinnan vast, kiskojen tukipisteen tukipinnan suhteen ja varsinkin poikittain kiskojen pituusakseliin nähden voidaan estää vain jos alusta- vast, ripalaattojen vast, ri-30 patukilaattojen tukipinta painetaan pölkkyruuvien tai vastaavien avulla huomattavalla voimalla pölkkyjen yläpintaa vast, kiskon tukipistettä vastaan niin, että alusta- vast, ripalaattoihin vast, ripatukilaattoihin vaikuttavat vapaat vaakasuorat voimat voivat laattoja siirtämättä siirtyä 35 kitkavoimina poikkipölkkyihin vast, kiskon tukipisteeseen.

_ .. T— 2 65114 Nämä vaatimukset ovat peräisin jo siitä lähtien kun alettiin käyttää kiskokiinnityksiä, joiden alusta-vast. ripalaatat vast, ripatukilaatat kiinnitettiin puu-pölkkyihin pölkkyruuvien avulla. Näitä vaatimuksia ei ole 5 kuitenkaan voitu tähän mennessä täyttää tyydyttävästi.

Käytäntö on osoittanut, että useammissa alusta- vast, ri-palaatoissa vast, ripatukilaatoissa näiden ollessa kiristettyinä kiinni poikkipölkkyyn vast, kiskon kiinnityspis-teeseen ei muodostu mitään tai vain vähäinen ja siis riit-10 tämätön kitkakosketus tukipinnan ja kiskon kiinnityspis-teen tukipinnan välille, joka kitkakosketus lisäksi pienenee radan käyttöajan kasvaessa. Oli todettava, että käytännössä jopa uuden kiskon tukipisteen osalta saavutettiin tyydyttävä voimansiirtokitkaliitos alusta- vast.

15 ripalaattojen vast, ripatukilaattojen ja kiskon tukipisteen tukipinnan välillä vain pölkkyruuvien tai vastaavien välittömässä läheisyydessä, riippumatta siitä olivatko ne kiristetyt jousirenkailla tai ei.

Tämä alussa vielä suhteellisen hyvä ja tehokas 20 kiinnitys alusta- vast, ripalaattojen vast, ripatukilaat-tojen ja pölkkyjen yläpinnan vast, kiskojen tukipisteen tukipinnan välillä heikentyy kuitenkin huomattavasti usein jo lyhyen käyttöajan jälkeen ja tämä johtuu siitä, että suuret kiristysvoimat aiheuttavat plastisen muodonmuutok-25 sen pölkkyjen yläpinnassa. Vaakasuorien voimien aiheuttaman alusta- vast, ripalaattojen vast, ripatukilaattojen siirtymisen lisäksi, josta johtuu raidevälin muuttuminen, syntyy eräs toinen ongelma kun alusta- vast, ripalaatto-jen vast, ripatukilaattojen reikien seinämät joutuvat kos-30 ketukseen pölkkyruuvien kaulaosan kanssa, mikä aiheuttaa taivutusrasituksia pölkkyruuveissa kun rataa käytetään, mistä syystä niiden kiinnitys pölkyissä heikkenee.

Koska alusta- vast, ripalaattojen vast, ripatuki-laattojen irtoaminen aiheuttaa kiskon kokonaisstabilitee-35 tin heikkenemisen, on jo käytetty usein kaksinkerroin tai kolminkerroin kiristäviä jousirenkaita niiden ja pölkky- 3 65114 ruuvien pään välissä. Koska tämäntyyppisillä jousiren-kailla pienen joustovaran lisäksi on edullisesti progressiivinen jousto-ominaiskäyrä, heikkenee niiden tehokkuus jo pölkkyjen yläpinnan suhteellisen pienien plastisten 5 muodonmuutosten takia. Tämäntyyppiset jousirenkaat katkeavat myös usein niiden epäedullisen joustokarakteristii-kan takia.

On myöskin osoittautunut, että kun käytetään tunnettuja kiskon kiinnityksiä yhdessä puisten ratapölkkyjen 10 kanssa syntyy hyvin suuri pintapuristusvoima pölkkyruu-vien ympärillä olevilla alueilla, mikä aiheuttaa pölkkyjen yläpinnan plastis-elastisen muodonmuutoksen. Tästä syystä syntyy se epäkohta, että alusta- vast, ripalaatat vast, ripatukilaatat kaareutuvat ylöspäin keskiosastaan 15 ja että alusta- vast, ripalaatat siis nousevat ylös kiskon kohdalla pölkyn yläpinnasta. Kun alusta- vast, ripa-laattojen yli ajetaan, painuu niiden koholla oleva alue yht'äkkiä alaspäin, jota ilmiötä kutsutaan pumppaamiseksi. Tämä ilmiö johtaa tietysti pölkyn yläpinnan vähitellen ta-20 pahtuvaan rikkoutumiseen. On myös suoritettu kokeita tämän alusta- vast, ripalaattojen nk. pumppaamisen estämiseksi siten, että erityisesti vaihteiden kohdalle sijoitetut alusta- vast, ripalaatat on tehty paksuudeltaan 20 mm:ksi 16 mm:n sijasta. Tämän kalliin toimenpiteen avul-25 la voitiin kuitenkin ei-toivottua pumppaamisilmiötä rajoittaa vain osittain.

Yleisimmin käytetty K-tyyppiä oleva kiskojen kiinnitystäpä, jonka mukaan kiskon jalka on voimakkaasti kiristetty hakaruuvien, kiristyslaattojen ja jousirenkai-30 den avulla, saa aluksi aikaan suhteellisen lujan liitoksen alusta- vast, ripalaatan kanssa. Kiskoa pitkin ajettaessa pakosta esiintyvä kiskon nk. nousuaalto ei tämän vuoksi vaimennu kiskon pituussuunnassa ja siirtyy alusta-vast. ripalaattoihin. Tästä syystä joutuvat alusta- vast. 35 ripalaatat ja poikkipölkyt alttiiksi vääntörasitukselle ajosuunnassa, mistä seuraa että pölkkyjen yläpinnassa 4 65114 esiintyy plastisia muodonmuutoksia, jotka taasen johtavat poikkipölkkyjen kiinnityksen irtoamiseen.

On tosin pyritty välttämään tämä epäkohta siten, että hakaruuvien, kiristyslaattojen ja jousirenkaiden si-5 jasta on käytetty kiristyssankoja vast, kiristyspinteitä.

Tämän avulla voitiin tosin vääntörasituksia hieman pienentää. Samanaikaisesti esiintyi kuitenkin ei-toivottua heikkenemistä vetolujuuden ja vääntölujuuden osalta, mikä on erityisen tärkeätä kiskostabiliteetin kannalta.

10 Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa kaikki epäkohdat mahdollisimman laajalti esitetyntyyppisissä laitteissa kiskon kiinnittämiseksi pölkkyihin vast, muihin kiskojen tukipisteisiin. Tästä syystä on tämän keksinnön tarkoituksena saada aikaan sellainen kiinnityslai-15 te kiskoja varten maanpäällisissä rautatierakenteissa, joka ei ainoastaan saa aikaan pysyvästi voimaa pidättävän kiinnityksen alusta- vast, ripalaattojen ja kiskojen tukipisteen tukipinnan välillä, vaan joka myös mahdollistaa alusta- vast, ripalaattojen vast, ripatukilaattojen koon 20 pienentämisen, mutta joka tästä huolimatta toimii huollotta ja rikkoutumatta puupölkkyjen osalta normaalin käyttöajan, joka on 40 - 50 vuotta.

Tämä monimutkainen tehtävä voidaan ratkaista keksinnön mukaan yllättävän yksinkertaisesti patenttivaati-25 muksen 1 tunnusmerkkien avulla.

Näitä toimenpiteitä käytettäessä ilmenee tosin vielä pieni elastinen muodonmuutos kiskon kiinnityspisteen tukipinnassa - jota ei voida välttää - mutta saunalla saavutetaan kuitenkin alusta- vast, ripalaatassa vast, ripa-30 tukilaatassa olevan sisäisen joustavuuden avulla, joka esiintyy palautusvaikutuksena, voimaa pidättävä kitkayh-teys laatan ja pölkyn yläpinnan vast, kiskojen kiinnitys-pisteen tukipinnan välillä myöskin siinä tapauksessa, että korroosiokulumista esiintyy alusta- vast, ripalaatan vast. 35 ripatukilaatan ja pölkkyruuvin kannan välillä. Tästä syystä ei käytännössä ole tarpeellista kiristää pölkkyruu- n 5 65114 veja varsinkaan puuta olevien pölkkyjen koko käyttöaikana.

Erään keksinnön mukaisen laitteen muut edulliset rakennetunnusmerkit kiskojen kiinnittämiseksi kiskojen kiinnityspisteisiin on esitetty patenttivaatimuksissa 2 -5 7. Tarpeen mukaan voidaan näitä tunnusmerkkejä käyttäen alusta- vast, ripalaatat vast, ripatukilaatat tehdä vii-vamaisesti, pinnaltaan tai tilavuudeltaan ennalta kaartuviksi ja sitten pysyvästi esijännittää, jolloin joustavuuden suunta voi kulkea poikittain, pitkittäin tai myös 10 diagonaalisesti.

Alusta- vast, ripalaatat vast, ripatukilaatat, joita käytetään yhdessä keksinnön mukaisen laitteen kanssa kiskojen kiinnittämiseksi kiskojen kiinnityspisteisiin, varsinkin puupölkkyihin rautatien päällysrakenteissa, voi-15 vat patenttivaatimusten 8 ja 9 mukaan olla valmistetut valssiprofiilista ja/tai ne voidaan valmistaa muottitaon-takappaleena.

Erityisen edulliseksi voi patenttivaatimuksen 10 mukaan osoittautua, kun alusta- vast, ripalaatat vast.

20 ripatukilaatat aluksi valmistetaan tasaiseksi valssatuksi tai puristetuksi profiiliksi ja tämän jälkeen muotissa kylmämuokkaamalla saatetaan läpeensä kaartuvaan alkumuotoonsa. Patenttivaatimusten 11 ja 12 mukaan voidaan alusta- vast, ripalaatat vast, ripatukilaatat myöskin val-25 mistaa valamalla tai ne voivat olla hitsausrakenteita.

Patenttivaatimusten 13 ja 14 tunnusmerkkien avulla voidaan saavuttaa lisäparannuksia.

Seuraavassa on rakenne-esimerkkien avulla ja piirustukseen viittaamalla selitetty muita keksinnön mukais-30 ten laitteiden tunnusmerkkejä ja etuja kiskojen kiinnittämiseksi kiskojen tukipisteisiin, varsinkin puupölkkyihin, maanpäällisissä rautatierakenteissa.

Kuv. 1 esittää kiskoa UIC 60 siihen kuuluvine kiin-nityslaitteineen, jolloin kiinnityselementtinä toimiva ha-35 karuuvi oikealla ei ole asennettu lopullisesti, kun taas vasemmalla puolella oleva on näin asennettu, __ - τ~ 6 65114

Kuv. 2 kuvion 1 mukaista laitetta kiskojen kiinnittämiseksi päältä katsottuna,

Kuv. 3 kuvioiden 1 ja 2 mukaista laitetta kiskojen kiinnittämiseksi sivulta katsottuna, ja 5 Kuv. 4 kuvioiden 1-3 mukaisen laitteen yhteydes sä kiskojen kiinnittämiseksi käytettyä alusta- vast, ri-palaattaa esikaareutuvassa, jännittämättömässä tilassa.

Kuv. 5 esittää kuvion 4 mukaista laitetta päältä ja

Kuv. 6 alusta- vast, ripalaattaa sivulta katsottuna, 10 Kuv. 7 alusta- vast, ripalaattaa pituussuunnassa ja

Kuv. 8 alusta- vast, ripalaattaa päältä katsottuna, kun taas

Kuv. 9 esittää erästä toista laitteen rakennemuo-toa kiskojen kiinnittämiseksi poikkipölkkyihin sivulta 15 katsottuna, joka on varustettu alusta- vast, ripalaatto-jen sijasta ripatukilaatoilla.

Maanpäällisessä rautatierakennuksessa sijoitetaan itse kiskostus hyvin usein poikkipölkkyjen 1 avulla sepe-lialustalle. Tällöin käytetään poikkipölkkyinä 1 useimmi-20 ten kyllästettyjä, päistään vaakitettuja puupölkkyjä, jotka upotetaan sepelialustaan. Pölkkypuuna käytetään pyökkiä ja tammea tai myös mäntyä ja trooppisia puulajeja, kuten keruing'ia.

Määrätyin keskinäisin välein sijoitetut poikkipöl-25 kyt 1 on kiskoankkuroinnin 2 avulla kiinnitetty kippaamat-tomasti kiskoihin 3 suhteellisen jäykäksi kiskokehykseksi. Kukin kiskoankkurointi 2 koostuu yhdestä alusta- vast, ri-palaatasta 4, useista esimerkiksi neljästä, laatan poikki-pölkkyyn 1 yhdistävästä pölkkyruuvista 5 sekä toisaalta 30 alusta- vast, ripalaattaan 4 kytkettävistä ja toisaalta kiskon jalkaan tarttuvista kiristyselimistä, jotka kuvioiden 1-3 mukaan voivat esimerkiksi olla hakaruuveja 6, kiristyslevyjä 6' ja jousirenkaita 6". Hakaruuvien, kiris-tyslevyjen ja kiristysrenkaiden 6 sijasta on tietysti myös 35 mahdollista käyttää kiristyseliminä kiristyssankoja tai -pinteitä, jotka saatetaan toimivaan yhteyteen kiskon kan- 7 65114 nan kanssa.

Kiskon jalan alapinta ei tällöin nojaa suoraan alusta- vast, ripalaatan 4 molempien ripojen 7 välissä tämän yläpintaan. Väliin on sijoitettu välilevy 8.

5 Kuvion 1 vasemmassa puolikkaassa on kiristyselime- nä käytetty hakaruuvi 6 esitetty asennettuna lopulliseen asentoonsa, jolloin kiristyslevy 6' nojaa puristuselime-nä kiskon jalkaa vastaan ja esijännitys saadaan aikaan hakaruuvin kanssa yhdessä toimivan mutterin ja jousiren-10 kaan 6" avulla.

Kuvion 1 oikeanpuoleisessa puolikkaassa eivät sen sijaan hakaruuvi 6 muttereineen, kiristyslevy 6' ja jousi-rengas 6" ole asennettu lopulliseen asentoonsa.

Kiskoankkuroinnin 2 toimivuuden kannalta on eri-15 tyisen tärkeätä, että alusta- vast, ripalaatan 4 tukipin-ta 9 on pysyvässä voimia pidättävässä kosketuksessa pölkyn yläpinnan 10 kanssa. Tämän saavuttamiseksi on alusta- vast, ripalaatta 4, kuten kuvioissa 4 ja 6 on esitetty, tehty ainakin kahdesta vastakkaisesta rajoitusreunas-20 ta, tässä tapauksessa kummastakin pitkittäisestä rajoitus-reunasta 4', lähtien sisäänpäin ja alaspäin kaartuvaksi.

Kuvioiden 4 ja 6 mukaisessa alusta- vast, ripalaatan 4 rakenne-esimerkissä kulkee kaarevuus 11 poikkisuun-nassa ja siten, että kaarevuuden lakikohta 12 yhtyy alus-25 ta- vast, ripalaatan 4 pitkittäiskeskiviivan 13 kanssa.

Muissa tapauksissa voi kaarevuus 11 olla myös alusta- vast, ripalaatan 4 pituuden suuntainen siten, että kaarevuuden lakikohta 12 yhtyy poikkikeskiviivan 14 kanssa.

Lopuksi on myöskin mahdollista, että kaarevuus 12 30 kulkee alusta- vast, ripalaatan 4 diagonaalisuunnassa siten, että se muodostaa sopivimmin pallomaisen pinnan, jonka ainoa lakikohta on pitkittäis- ja poikkikeskiviivojen 13 ja 14 leikkauskohdassa.

Alusta- vast, ripalaatan 4 tukipinnan 9 kaarevuus 35 11 voi olla käyrän muotoinen·, se voi esimerkiksi muodostaa ympyrän tai ellipsin kaaren tai vastata jotakin muuta tar- s 65114 koituksenmukaista geometrista käyrää. Se voidaan kuitenkin myös koota tietyn kulman keskenään muodostavista suorista ja/tai laakeista kaarista.

Kuvioiden 4-6 mukaiset alusta- vast, ripalaatat 5 4 voidaan valmistaa joko valssiprofiileista tai ne voi daan valmistaa muottitakomalla, valamalla tai hitsaamalla. Sopivinta on kun nämä alusta- vast, ripalaatat 4 esivalmistetaan tasaisiksi valssaamalla tai puristamalla, jonka jälkeen niihin muodostetaan muottikylmämuokkaamalla kaar-10 tuvuus 11.

On tärkeätä, että kaartuvuudella 11 varustetut alusta- vast, ripalaatat 4 jännitetään elastisesti neljän reiän, erityisesti soikioreiän 15 läpi suhteellisen suurella välyksellä työnnettyjen pölkkyruuvien 5 tai vastaa-15 vien avulla niin, että ne koko tukipinnastaan 9 pysyvästi puristuvat pölkyn yläpintaa 10 vastaan. Vastaavasti kiristämällä pölkkyruuveja 5 tai vastaavia voidaan tällöin saada aikaan tietty pintapuristus alusta- vast, ripalaat-tojen 4 tukipinnan 9 ja pölkyn yläpinnan 10 välillä. Tä-20 tä käytetään sitten hyväksi siirtämään vaakasuorat voimat kiskosta 3 alusta- vast, ripalaattaan 4. Mitä pitempi se elastinen matka 11 (kuv. 4) tällöin on, joka kiristyksen on voitettava, sitä suurempi on ainelaadusta, laatan mitoituksesta ja kaarevuuden muodosta riippuen myös saavu-25 tettavissa oleva pintapaine. Optimaaliseksi kaarevuus- muodoksi on kokeiden avulla saatu tietty käyrämuoto. Optimaalisen pintapaineen saavuttamiseksi voidaan tietysti myös käyttää hyväksi tiettyä murtoviivaa, jossa on erilaiset liittymäkulmat, tai toisen tai kolmannen asteen tai 30 korkeamman asteen geometrista käyrää. Lopuksi on kuitenkin myös mahdollista muodostaa kaartevuus 11 kytkemällä yhteen useita lyhyempiä tai pitempiä suoria kaarien ja välisuorien kanssa. Ajateltavissa ovat myös erilaiset kaartuvuudet ylä- ja alapinnassa sekä sisä- ja ulkoalu-35 eella.

li 9 65114 Käyttämällä tällä tavalla muotoiltuja alusta- vast, ripalaattoja 4 oleellisena rakenneosana kiskojen kiinnittämiseksi, on oletettavaa, että puupölkkyjen kokonaiskäytön, so. noin 40 - 50 vuoden, aikana alusta- vast, ripa-5 laatan 4 joustava kiinnitys pölkyn yläpintaan 10 sekä kiinnitysjännitys ripojen 7 alueella säilyvät ulkoapäin vaikuttavasta staattisesta ja dynaamisesta pyöräkuormituk-sesta huolimatta, ilman että maksimaalinen pinta- ja reu-napuristus ylittää puupölkyissä käytettyjen puulajikkei-10 den ja muiden aineiden sallitun jatkuvan pintapuristuksen.

Alusta- vast, ripalaattojen 4 esitetyn muotoilun ja jännityksen takia voidaan tähän mennessä pölkkyruuvien 5 ja alusta- vast, ripalaattojen välissä käytetyt jousi-renkaat jättää pois. Joustavasti jännitetty alusta- vast. 15 ripalaatta 4 saa aikaan voimaa pidättävän liitoksen sen ja pölkyn yläpinnan välillä oleellisesti paremmin kuin tällaiset jousirenkaat. Jousirenkailla on tätä tarkoitusta varten hyvin pieni ja epäedullinen progressiivinen ominaisjoustomatka. Tästä syystä vähenee kiristys voi-20 makkaasti jo silloin kun pölkyn yläpinnassa 10 esiintyy hyvin pieniä elastisia ja plastisia muodonmuutoksia. Esikaarretuilla alustalaatoilla on sitävastoin tätä tarkoitusta varten oleellisesti suurempi ja siis edullisempi ja laakeampi voima-joustomatka, joka on melkein line-25 aarinen.

Kuvioissa 7 - 9 on esitetty laitteen rakenteellisesti muunneltu rakennemuoto kiskojen kiinnittämiseksi poikkipölkkyihin.

Tässä käytetään yksiosaisen läpikulkevan alusta-30 vast, ripalaatan 4 sijasta kiskojen 16 kiinnittämiseksi poikkipölkkyihin 1 kahta nk. ripatukilaattaa 17. Nämä kaksi ripatukilaattaa 17 ovat tällöin sijoitetut sivusuunnassa välimatkan päähän toisistaan pölkyn yläpinnalle 10 niin, että vapaaksi jääneeseen tilaan voidaan sijoittaa 35 kiskon jalka 3 välilevylle 18.

____ - τ~ ίο 65114

Ripatukilaattojen 17 rakenne on tällöin identtinen. Ne on vain sijoitettu kiskon jalan kummallekin puolelle ja käännetty 180° toistensa suhteen. Kummankin ripatuki-laatan 17 ripojen kanssa 19 toimivat tällöin yhdessä ha-5 karuuveista 6, kiristyslevystä 6' ja jousirenkaista 6" koostuvat kiristyselimet samalla tavalla kuin jo esitetyssä rakennemuodossa, jossa oli läpimenevä alusta- vast, ripalaatta 4. Kiristyslaitteina voidaan kuitenkin myös tässä käyttää kiristyssankoja tai kiristyspinteitä.

10 Myös näissä ripatukilaatoissa 17 on jännittämät- tömässä tilassa - kuten kuvion 9 vasemmasta puolikkaasta ilman muuta on todettavissa - vastakkaisista rajoittavista reunoista, tässä tapauksessa poikittaisista rajoittavista reunoista 17' lähtevä alaspäin ja sisäänpäin kaar-15 tuva alkumuoto, jolloin kaartuvuuden lakikohta 21 yhtyy kunkin ripatukilaatan 17 poikkikeskiviivaan 22.

Pölkkyruuvit 5 toimivat yhdessä ripatukilaattojen 17 poikittaisiin rajoittaviin reunoihin 17' avautuvien sekä kiskon pitkittäisakselia vastaan kaltevien tartuin-20 rakojen 23 kanssa, joiden tarkoituksena on korjata kiskon asentoa niin, että kun ripatukilaatta 17 siirtyy pituussuunnassa pölkkyruuvien 5 suhteen syntyy pakosta myös poikkisuuntainen liikuntakomponentti. Täten voidaan ri-patukilaattoja 17 kiristää myös poikkisuunnassa kiskon 25 jalkaa vastaan sekä pölkkyruuveja 5 kiristämällä voidaan laatta ankkuroida kaartuvuudesta 20 peräisin olevan esijännityksen ansiosta pysyvästi voimia pidättävästi pölkyn yläpintaa 10 vastaan, kuten kuvion 9 oikeasta puolikkaasta voidaan todeta.

30 Lopuksi viitataan siihen, että useassa tapauksessa on edullista että alusta- vast, ripalaatan 4 vast, ripatukilaatan 17 tukipinta 9 on karhennettu. Tämä karhennus voi muodostua rihloista, vaoista, kohoumista, ulokkeista tai se voidaan myös aikaansaada hiekkapuhaltamalla. Pait-35 si että kitkakerroin suurenee näiden toimenpiteiden ansiosta, muodostavat ne myös mekaanisen hammastuksen pölkyn

Claims (15)

1. Laite kiskojen kiinnittämiseksi poikki- ja/ tai pitkittäispölkkyihin sekä ratapölkyttömiin kaikentyyppisiin kiskonkiinnityspisteisiin, varsinkin puu-20 pölkkyihin rautatien päällysrakenteessa, joka laite käsittää pölkyn tukipinnalle tai kiskonkiinnityspistee-seen sijoitetun alusta- vast, ripalaatan tai kaksi yhdessä toimivaa tukilaattaa, joka tai jotka on pölkky-ruuvien tai vastaavien avulla ankkuroitu pölkkyyn vast. 25 kiskon kiinnityspisteeseen, ja jolle vast, joiden väliin kiskon jalka on kiinnitetty elastisesti muotonsa pitä-västi joko hakaruuvien, puristuslaattojen ja jousiren-kaiden tai kiristyssankojen tai kiristyspinteiden avulla, tunnettu siitä, että alusta- vast, ripalaat-30 ta (4) ja/tai ripatukilaatat (17) kiskoja ja vaihteita varten on tai ovat alkumuodoltaan rajoitusreunoistaan (4', 17') päin sisäänpäin ja alaspäin kaarretut (11, 20) ja että ne ovat kiristettävissä pölkkyruuveilla (5) tai vastaavilla tasomaisiksi pölkyn yläpintaa (10) vast, kiskontukipis-35 teen tukipintaa vastaan elastisesti muotoaan muuttaen. 12 651 1 4

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaartuvuuden lakikohta (12 vast. 21) yhtyy alusta- vast, ripalaatan (4) tai ripatukilaat-tojen (17) keskiviivan (13 tai 14 vast. 22) kanssa 5 (kuv. 5 vast. 8).

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaartuvuus (11 vast. 20) on alusta- vast, ripalaatan (4) tai ripatukilaattojen (17) pitkittäissuunnan suuntainen.

4. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaartuvuus (11) kulkee alusta- vast, ripalaatan (4) poikkisuunnassa (13) (kuv. 4) .

5. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen laite, 15 tunnettu siitä, että kaartuvuus (11) kulkee alusta- vast, ripalaatan (4) diagonaalin suunnassa ja rajoittaa sopivimmin pallomaista pintaa.

6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että alusta- vast, ripalaatan 20 (4) tai ripatukilaattojen (17) kaartuvuus (11 vast. 22) on käyränmuotoinen, vastaten esimerkiksi ympyrän- tai ellipsinkaarta tai jotakin muuta tarkoituksenmukaista geometrista käyrää.

7. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen laite, 25 tunnettu siitä, että kaartuvuutta (11) rajoittavat tietyn liittymäkulman keskenään muodostavat suorat ja/tai litteät kaaret.

8. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että alusta- vast, ripalaatta 30 (4) tai ripatukilaatta (17) on valmistettu valssipro- fiilista.

9. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että alusta- vast, ripalaatta (4) tai ripatukilaatat (17) on muodostettu muottitako- 35 maila. 13 651 1 4

10. Patenttivaatimusten 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että alusta- vast, ripalaatta (4) tai ripatukilaatat (17) on muodostettu tasaiseksi vassatusta tai puristetusta profiilista, joka sitten 5 on tehty kaartuvaksi muotissa kylmämuokkaamalla.

11. Patenttivaatimusten 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että alusta- vast, ripalaatta (4) tai ripatukilaatat (17) on valmistettu valuosana, varsinkin teräs- tai sferovaluna.

12. Patenttivaatimusten 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että alusta- vast, ripalaatta (4) tai ripatukilaatat (17) on valmistettu hitsiraken-teena, jossa on tasaiselle laattakappaleelle sijoitetut rivat tai ripaosat.

13. Patenttivaatimusten 1-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että alusta- vast, ripalaatan (4) tai ripatukilaattojen (17) tukipinta (9) on varustettu pintakarhennuksella, esimerkiksi urituksella, vaotuksella, kohoumilla tai nastoilla tai ne on karhen- 20 nettu hiekkapuhaltamalla.

14. Patenttivaatimusten 1-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että alusta- vast, ripalaatan (4) tai ripatukilaattojen (17) tukipinta (9) on liimattu pölkyn yläpintaan (10) vast, kiskon tukipisteeseen.

15. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 1 - 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että alusta-laatat kaikenlaisia vaihteita ja risteyskohtia varten on muotoiltu normaalista poikkeaviksi, esimerkiksi ripa-, liukujakkara-, vaihteen kielen juurilaatoiksi, 30 risteyskappale- ja suojakiskolaatoiksi. 14 651 1 4