FI65008B - Foerfarande foer effektivering av juverfoerbehandling och eftermjoelkning - Google Patents

Description

65008

Menetelmä utareiden esikäsittelyn ja jälkilypsyn tehostamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä utareiden esikäsit-5 telyn ja jälkilypsyn tehostamiseksi, jolloin esikäsittely käsittää utareiden puhdistuksen ja pyyhkimisen ennen lypsi-men kiinnitystä utareisiin ja jälkilypsy käsittää utareiden hieromisen lypsyn loppupuolella.

Lypsytyön suorittaminen on varsin monimutkainen ta-10 pahtuma, joka edellyttää tietoa oikeista lypsyrutiineista ja kunnossa olevaa tekniikkaa. Oikeiden lypsyrutiinien ymmärtäminen vaatii hoitajalta eläimen biologian ymmärtämistä ja kunnossa oleva tekniikka puolestaan tietoja lypsykoneen ominaisuuksista.

15 Lypsytapahtumaan valmistautuminen on eläimen kannal ta erittäin tärkeää, jopa välttämätöntä. Hoitajan toiminnan osuus lehmän valmistamisessa lypsyyn on keskeinen. Lypsy voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun maitorakkulat ovat tyhjentyneet ja maito on laskeutunut alas utareiden maito-20 kammioon ja maitotiehyeisiin. Maidon laskeutuminen tapahtuu hormonien ja hermoärsytyksen yhteisvaikutuksesta. Utareiden esikäsittelyn aikana tapahtuvan puhdistuksen seurauksena syntyy tahdosta riippumaton hormonieritys (oksitosiini), joka aikaansaa maidon laskeutumisen utareisiin. Lehmä saa 25 lisäksi aistiensa välityksellä informaatiota, joka edistää hormonien eritystä. Näin ollen lypsäjän ja eläimen yhteistyö on tärkeätä myös varsinaisen lypsyn ja jälkilypsyn aikana.

Aikaisemmin on tutkimuksissa todettu, että lypsyn 30 tuloksen kannalta on tärkeätä, että utareiden puhdistaminen ja pyyhkiminen täytyy suorittaa lehmää miellyttävällä tavalla. Utareiden puhdistuksessa pyyhitään ensin utareosa ja sen jälkeen nännit niin, että niiden päätkin puhdistuvat. Välittömästi pyyhkimisen jälkeen otetaan jokaisesta nännis-35 tä esimerkiksi kolme alkusuihketta. Utareet pyyhitään joko lypsyliinalla tai kertakäyttöliinalla. Em. esikäsittelyn 2 65008 jälkeen täytyy odottaa, että lehmän veren oksitosiinipitoi-suus ehtii nousta ja maito ehtii laskeutua utareiden alaosiin. Odotusajoiksi on suositeltu 0,5 - 2 minuutin aikaa, mutta olennaisinta on, että konelypsy suoritetaan vähän 5 esikäsittelyn jälkeen ilman pitkää odottamista.

Em. seikat pitävät osaksi paikkansa varsinaisen lypsyn jälkeen tapahtuvan jälkilyspyn suhteen. Jälkilypsyssä nimittäin lypsäjä painaa lypsintä ja/tai hieroo utaretta.

On olennaisen tärkeää, että tämäkin toimenpide suoritetaan 10 lehmää miellyttävällä tavalla.

Aikaisemmin on siis tiedetty toimenpiteet, joilla lypsyn tulokseen voidaan vaikuttaa. Tunnettujen toimenpiteiden huonona puolena on kuitenkin ollut se, että tulos on ollut varsin pitkälle kiinni hoitajan henkilökohtaisesta 15 tietämyksestä ja ammattitaidosta. Tällöin pienetkin virheet tai virheelliset tottumukset työssä ovat vaikuttaneet voimakkaasti lypsyn tulokseen. Virheellisillä tottumuksilla on jopa voitu aiheuttaa erilaisia utaresairauksia.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, 20 jonka avulla em. heikkoudet voidaan poistaa ja samalla tehostaa esikäsittelyä ja jälkilypsyn suoritusta.

Tähän on päästy keksinnön mukaisen menetelmän avulla, joka on täsmällisesti sanottuna tunnettu siitä, että utareisiin kiinnitettävään lypsimeen sovitetaan ainakin yk-25 si sähköinen lämmityselin, että utareille johdetaan lämmi-tyselimen kautta pulssimaisesti ilmaa ja että ilman johtamista ja lämmityselimen toimintaa ohjataan maidon virtauksesta riippuen.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on ennen kaikkea 30 sen toiminnan varmuus ja lypsyn osatehtävien tarkka ajoitus eläimen kannalta riippumatta lypsäjän tietämyksestä tai ammattitaidosta. Maito saadaan lypsettyä nykyistä tarkemmin ja nopeammin ja utaresairauksien syntymisen mahdollisuudet pienenevät. Menetelmä on lisäksi yksinkertainen toteuttaa ny-35 kyisen tekniikan pohjalta, jolloin menetelmän käyttöönottoon liittyvät kustannukset jäävät pieniksi.

3 65008

Keksintöä ryhdytään seuraavassa kuvaamaan tarkemmin piirustuksessa periaatteellisesti esitetyn erään edullisen suoritusesimerkin avulla.

Kuvio esittää utareisiin kiinnitettyä periaatteelli-5 sesti kuvattua lypsylaitetta niin, että kohdassa A on kysymyksessä imuvaihe ja kohdassa B on vastaavasti puristus-vaihe.

Nännitiehyeitä on kuviossa merkitty viitenumerolla 1. Kohdassa A tiehyt on auki ja kohdassa B vastaavasti kiin-10 ni. Viitenumerolla 2 on puolestaan esitetty nännikuppien tykytyskammioita ja viitenumerolla 3 imukammioita. Nänni-kumia on merkitty viitenumerolla 4 ja nännikupin kuorta viitenumerolla 5. Viitenumerolla 6 on esitetty lyhyt maito-letku ja viitenumerolla 7 puolestaan lyhyt tykytysletku.

15 Em. letkut 6 ja 7 on yhdistetty yhdyskappaleeseen 8, johon on lisäksi yhdistetty kaksoistykytysletkun 9 toinen pää. Kaksoistykytysletkun 9 toinen pää on yhdistetty tykyttimeen 10. Kuvion laitteesta voidaan vielä todeta, että nänniku-pit, yhdyskappale ja letkut muodostavat yhdessä lypsimen.

20 Em. laitteen toiminta on alalla tunnettua täysin ta vanomaista tekniikkaa. Laite on tässä yhteydessä nähtävä ainoastaan periaatteellisena esimerkkinä lypsylaitteesta, joten yksityiskohdiltaan hieman poikkeavat rakenteet ovat täysin mahdollisia.

25 Keksinnön mukaisesti em. tunnettuun laitteeseen so vitetaan sähköinen läramityselin 11. Menetelmän mukaisesti lämmitysvastuselimen 11 kautta johdetaan pulssimaisesti ilmaa utareille. Utareisiin kohdistuvat lämpimän ilman iskut vaikuttavat lehmään periaatteessa samoin kuin esikäsitte-30 lyssä ja jälkilypsyssä tapahtuva pyyhkiminen ja hieronta ja parantavat näin oksitosiinin eritystä, jonka vaikutus on selvitetty jo aikaisemmin. Lisäksi lämmin ilma kuivattaa tehokkaasti ja lehmää miellyttävällä tavalla puhdistuksen yhteydessä utareisiin mahdollisesti jääneen kosteuden, jol-35 loin utaresairauksien mahdollisuudet vähenevät.

Menetelmän olennaisena seikkana on siis se, että lehmän kannalta miellyttävää toimintaa, joka tähän mennessä 4 65008 on suoritettu ainoastaan käsin, voidaan jatkaa yksinkertaisesti, varmasti ja biologisesti oikea-aikaisesti teknisen välineen avulla.

Lämmityselimen 11 toimintaa sekä ilman johtamista 5 ohjataan menetelmässä maidon virtauksesta riippuen. Tällaisessa ohjauksessa tarvittavat laitekomponentit ovat normaalia säätötekniikkaa ja itse ohjaus voidaan suorittaa useallakin eri tavalla.

Ilman johtaminen pulssimaisesti ts. sykäyksittäin 10 voidaan toteuttaa helposti esim. sopivan kalvoelimen (ei esitetty kuviossa) avulla. Tällaisen elimen toiminta saadaan helposti toteutettua nykyisen tekniikan avulla, sillä sopivat painevaihtelut voidaan aikaansaada useastakin eri paikasta, sillä lyspykoneen toimintahan pohjautuu nimen-15 omaan ali- ja normaalipaineen käyttöön. Menetelmän mukaisesti vastuselintä 11 ja ilman johtamista käytetään ainoastaan esikäsittelyn ja jälkilypsyn aikana. Varsinaisen kone-lypsyn aikana sitä ei tarvitse käyttää. Lämpimän ilman kulku on kuviossa esitetty periaatteellisesti nuolien 12 avulla. 20 Lämmityselimen 11 sijoitus on menetelmän mukaisesti mahdollista paitsi yhdyskappaleeseen 8 niin myös nännikup-piin. Olennaisinta käyttötalouden kannalta on se, että läm-pökohde on mahdollisimman lähellä utareita. Lämmityselimiä voi luonnollisesti olla myös useampia kuin yksi, jolloin 25 esim. jokainen nännikuppi varustetaan omalla lämmityseli-mellä.

Lämmityselimenä 11 voidaan käyttää mitä tahansa sopivaa sähköistä elintä, mutta erittäin sopivaksi on havaittu ns. matriisivastus (PTC-vastus).

30 Em. esimerkkiä ei ole mitenkään tarkoitettu rajoit tamaan keksintöä, vaan sitä voidaan luonnollisesti muunnella vaatimusten puitteissa monin eri tavoin. Näin ollen erilaiset tekniset toteutukset ovat mahdollisia kuten edellä jo on todettu.

Claims (4)

65008

1. Menetelmä utareiden esikäsittelyn ja jälkilypsyn tehostamiseksi, jolloin esikäsittely käsittää utareiden 5 puhdistuksen ja pyyhkimisen ennen lypsimen kiinnitystä utareisiin ja jälkilypsy käsittää utareiden hieromisen lypsyn loppupuolella, tunnettu siitä, että utareisiin kiinnitettävään lypsimeen sovitetaan ainakin yksi sähköinen lämmityselin (11), että utareille johdetaan lämmityselimen 10 (11) kautta pulssimaisesti ilmaa ja että ilman johtamista ja lämmityselimen (11) toimintaa ohjataan maidon virtauksesta riippuen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmityselin (11) sovitetaan 15 yhdyskappaleeseen (8).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmityselin (11) sovitetaan nännikuppiin.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 20 menetelmä, tunnettu siitä, että lämmityselimenä (11) käytetään matriisivastusta.