FI64833B

FI64833B - Regel foer byggnadskonstruktioner och liknande

Info

Publication number: FI64833B
Application number: FI791368A
Authority: FI
Inventors: Per Ruben Lindgren
Original assignee: Graenges Aluminium Ab
Priority date: 1978-05-02
Filing date: 1979-04-26
Publication date: 1983-09-30
Also published as: GB2025503A; DK179779A; DE2917551A1; SE426333B; DK151719C; NO150449B; FI791368A; SE7805028L; GB2025503B; NO791433L; FI64833C; NO150449C; DK151719B

Description

[7^5^71 r , KUULUTUSJULKAISU /,077 W ( ) UTLÄGGNI NGSSKFUFT 64 00 6 C (45) p*11 1: 01 1904 v(51) Kv.lk.3/int.ci4 E 04 B 1/78 // E 04 0 $/29 SUOM !~Π N LAN D (21) p»wn«lh»,t«n«** — P»t*nttn*öknlng 791368 (22) Hik«mltplivt — Ansökningsdag 26. Oi.7 9 (CIV ' ' ' , (23) AlkupUvi —Glltlghetsdag 26.0k.J9 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt ofTwftllg 03.11. 79

Patentti- ja rskisterihailitus .......... .. . , , ,, .. , ' (44) Nlhtivikslpanon js kuuLjulkalwn pvm.— op QQ 8 8

Patent- oeh registerstyrelsen ' ' Ansekan utiagd oeh uti.*krift*n pubikend J 7 J

(32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prioritet 02.05.78

Ruotsi-Sverige(SE) 7805028-3 (71) Granges Aluminium Aktiebolag, MalmskillnacLsgatan k2t Stockholm,

Ruotsi-Sverige(SE) (72) Per Ruben Lindgren, Vingaker, Ruotsi-Sverige(SE) (7M Berggren Oy Ah (5M Rakenteiden ja sentapaisten palkki -

Regel för byggnadskonstruktioner och liknande

Esillä olevan keksinnön kohteena on rakenteiden, erityisesti teollisuustilojen, asuintalojen ja vastaavien rakennusten palkki, jossa on pitkänomainen runko, joka on tehty hyvän lämmöneristys-kyvyn omaavasta aineesta, ja ainakin kaksi laattaa, jotka on sovitettu peittämään ainakin rungon kahden vastakkaisen pinnan osia. Palkki on erityisesti tarkoitettu katto- ja seinärakenteisiin, joissa on sisäkerros ja ulkokerros sekä ainakin yksi sisäkerroksen ja ulkokerroksen väliin sijoitettu lämmöneristysainetta oleva kerros, mutta sitä voidaan myös käyttää ovien ja ikkunoiden kehyksiin ym.

Ennestään on tunnettua esim. kattoja rakennuksiin kiinnitettäessä käyttää riippukattoa ja ulkokattoa, jolloin kahta kattoa pidetään erillään puu- tai metallipalkkien avulla. Tällaisista kattorakenteista tulee kuitenkin usein painavia, minkä lisäksi metalli- ja myös puupalkit aiheuttavat kylmäsiltoja, jotka ulottuvat ulkokatosta riippukattoon ja johtavat huonooon lämmöneristykseen, vaikka palkkien väliin on sijoitettu paksuja eristysmattoja. Edelleen on esim. ruotsalaisesta patenttijulkaisusta 210 266 tunnettua käyttää kyImänsiltojen välttämiseksi palkkeja, joiden runko on lämmöneristysainetta (esim. lasikuituvillaa), jolloin vahvistavia raudoi- 64833 tuksia on kiinnitetty rungon kahdelle vastakkaiselle sivulle.

Nämä raudoitukset on kiinnitetty lämpöä eristävään runkoon käyttämällä hartsia sideaineena. Tällöin palkin valmistuksesta tulee suhteellisen mutkikas, koska sideaineen levitys ja rungon sekä raudoitusten yhdistäminen sekä itse sauman muodostaminen rungon ja raudoitusten väliin vaativat useita erillisiä työvaiheita. Lisäksi saumojen lujuus ja niin ollen palkin kantokyky on riippuvainen ympäristön lämpötilasta, mikä ainakin joissakin tapauksissa on huomattava epäkohta.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan kattoja seinärakenteiden kevyt, luja ja halpa palkki, joka ei aiheuta kylmänsiltoja ulkokerroksen ja sisäkerroksen välillä ja jonka lujuus on oleellisesti riippumaton ympäristön lämpötilasta. Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella palkilla, jolle on tunnusomaista, mitä patenttivaatimuksessa 1 ilmaistaan.

Koska palkkiin kuuluu runko, joka on lämmöneristysainetta, edullisesti kovaa mineraalivillaa, vältytään kylmänsilloilta ja saadaan kevyt rakenne. Koska palkki on varustettu kahdella vastakkaisella laatalla, jotka on kiinnitetty runkoon useilla kiinnipitoelimillä, joilla on alhainen lämmönjohtokyky, saadaan palkkiin riittävä lujuus ilman, että kylmänsiltoja muodostuu, minkä lisäksi myös palkin valmistus on halpa.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirus-tuskuvioihin.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen palkin erästä suoritusmuotoa. Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen palkin muunneltua suoritusmuotoa. Kuvio 3 esittää kuvion 1 mukaisen palkin muunneltua lisäsuoritus-muotoa.

Kuvio 4 esittää palkin päiden erityisen sopivaa muotoilua.

Kuviossa 1 esitetty palkki on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi välikepalkkina tai pystypylväänä rakennuksissa. Palkkiin kuuluu pitkänomainen runko 10, joka on lämmöneristysainetta, sopivasti mineraalivillaa, ja jolla on suorakulmainen poikkileikkaus-muoto. Runko on varustettu kahdella laatalla 11, 12, jotka ovat metallia ja jotka on sovitettu rungon kahdelle vastakkaiselle sivulle, 64833 niin että ne peittävät nämä sivut. Mineraalivillan kuitujen suunta on oleellisesti suorakulmainen laattoja vastaan. Laattoja pidetään kiinni rungossa muutamilla välimatkan päähän toisistaan sovitetuilla metallivanteilla 13, jotka sijaitsevat kukin omalla suljetulla radallaan palkin ulkopuolella. Kunkin metallivanteen päät on yhdistetty toisiinsa metallilevyhylsyllä 14, joka on puristettu kiinni vanteen päiden ympärille. Vanteille on annettu esijännitys ennen niiden päitä kiinni pitävän hylsyn kiinni puristamista, niin että vanteet tehokkaasti puristavat vastakkaisia laattoja vastakkain.

Laatoissa 11, 12 on kuviossa 1 esitetyssä suoritusmuodossa taivutetut reunat 11a, 11b ja 12a, 12b, niin että laatat saavat oleellisesti U-muotoisen poikkileikkauksen, jossa on kaksi yhdensuuntaista haaraa. Nämä haarat on sovitettu tarttumaan runkoon 10 ja tällöin rajoittumaan rungon sivupintoihin, niin että laatat eivät voi liukua palkin poikkisuunnassa kuormituksen aikana. Laatat on lisäksi ulkopinnalla varustettu sisäänpainumilla 15, niin että laattojen runkoa päin käännetyt pinnat on varustettu ulokkeilla, jotka tunkeutuvat rungon sisään. Nämä ulokkeet pienentävät edelleen laattojen liukumisvaaraa rungon suhteen palkin kuormituksen aikana.

Kuviossa 2 esitetään kuviossa 1 esitetyn palkin muunneltu suoritusmuoto. Tämä muunneltu palkki on tarkoitettu käytettäväksi kantavana palkkina, minkä vuoksi se on varustettu laattojen 16, 17 välisellä tukiseinällä 18, joka on tarkoitettu sijaitsemaan pystytasossa palkin ollessa asennettuna. Tämän laattojen välisen, tukevan seinän 18 ansiosta palkin taipumaa kuormituksen alaisena voidaan huomattavasti pienentää. Tukiseinä 18 ulottuu palkin toisesta päästä toiseen ja on kummankin laatan kohdalla sovitettu kahden yhdensuuntaisen laipan 19, 20 ja vastaavasti 21, 22 väliin, jotka ulkonevat laattojen 16, 17 runko päin käännetyiltä sivuilta ja ulottuvat palkin päiden väliin sellaisen välimatkan päässä toisistaan, että tukiseinä 18 pysyy näiden ulkonevien laippojen välissä. Koska tukiseinä 18 on sovitettu laattojen väliin, on lämmöneristysainetta oleva runko 10 kuviossa 2 esitetyssä suoritusmuodossa jaettu kahteen osaan 10a, 10b, jotka on sovitettu tukiseinän 18 kummallekin puolelle seinän ollessa sovitettuna palkin keskitasoon.

Kuviossa 3 esitetty palkki on myös kuviossa 1 esitetyn palkin muunnelma, jolloin palkin keskitasoon sovitetun yhden väliseinän sijasta on käytetty kahta tukiseinää 23, 24, yhtä rungon 10 kummallakin 4 64833 sivulla. Myös kuviossa 3 esitettyä palkkia voidaan niin ollen edullisesti käyttää kantavana palkkina, koska taipuma kuormituksen aikana jää suhteellisen pieneksi. Tukiseinät 23, 24 muodostuvat kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa kahdesta levystä, jotka on sijoitettu rungon sivupintojen viereen, niin että niiden reunat työntyvät laattojen 25, 26 taivutettujen reunojen 25a, 25b ja 26a, 26b sisäpuolelle. Laattojen taivutetut reunat pitävät siis levyjä kiinni rungon kohdalla. Levyt ovat sopivasti puupohjaisia levyjä, edullisesti laminoituja puulevyjä, esim. vanerilevyjä. Laattojen taivutetut reunat on varustettu meistetyillä korvakkeilla tai liuskoilla 27, jotka työntyvät puulevyjen sisään ja pitävät näitä kiinni, niin että levyt eivät voi siirtyä laattojen suhteen.

Kuviossa 4 esitetään keksinnön mukaisen, esim. kuvion 1 mukaisen palkin päiden erityisen sopiva muotoilu sivukuvana. Tässä suoritusmuodossa laattojen 11, 12 päätyreunat 11c, lld ja 12c, 12d on sovitettu välimatkan päähän rungon 10 päätyreunoista 10c, lOd, jolloin laatoilla on oleellisesti sama pituus kuin rungolla, mutta ne on siirretty pituussuunnassa rungon suhteen, niin että palkin toisessa päässä runko ulottuu laattojen päätyreunojen ulkopuolelle ja palkin toisessa päässä laatat ulottuvat rungon pään ulkopuolelle. Tämän rakenteen avulla saavutetaan se etu, että palkkeja voidaan yhdistää toisiinsa yksinkertaisella tavalla sijoittamalla palkin se pää, jonka kohdalla runko ulkonee laattojen päätyreunojen eteen, viereisen palkin vastakkaisen pään sisään. Tämä helpottaa useiden palkkien yhdistämistä.

Keksinnön mukaisella palkilla on pieni paino, ja sen valmistus on hyvin helppo ja yksinkertainen, koska sen eri osat voidaan yhdistää toisiinsa yhdessä ainoassa työvaiheessa. Kuviossa 1 esitetty palkki valmistetaan siis varustamalla tehdasvalmisteinen, lämmön-eristysainetta oleva runko tehdasvalmisteisilla laatoilla kahdella vastakkaisella sivulla, minkä jälkeen palkin ympäri sijoitetaan vanteet, joita kiristetään jollakin sinänsä tunnetulla vanteenki-ristyslaitteella, ja vanteen päät kiinnitetään toisiinsa erityisellä kiristyshylsyllä, joka kiinnitetään vanteen päiden yli ja puristetaan kokoon, niin että laatat pysyvät kiinni rungossa. Kiinni' pitoeliminä käytetyt vannesilraukat sijoitetaan sopivan välimatkan päähän toisistaan ja niitä käytetään sopiva määrä, niin että saadaan tarvittava kiinnipitovoima. Kuvioissa 2 ja 3 esitetyt palkit 5 6 4 8 3 3 valmistetaan vastaavalla tavalla, jolloin kuitenkin tukeva väliseinä tai vastaavasti tukevat sivuseinät sijoitetaan paikoilleen ennen toisen laatan kiinnitystä palkkiin. Kuviossa 4 esitetyssä suoritusmuodossa laattoja tarvitsee ainoastaan siirtää rungon suhteen.

Vaikka yllä on selitetty vain kolmea keksinnön mukaisen palkin suoritusmuotoa, on selvää, että palkin monet muut rakenteet ovat mahdollisia keksinnön ajatuksen puitteissa. Esitettyjen vanteiden sijasta, jotka on sovitettu ympäröimään palkkia, voidaan käyttää lankaa. Vanteiden ja lankojen ei tarvitse olla metallia. Tällöin on kuitenkin tärkeää, että jos käytetään hyvän lämmönjohtokyvyn omaavaa ainetta olevia vanteita tai lankaa, on näillä kiinnipito-elimillä oltava pieni poikkileikkauspinta, niin että kiinnipito-elimet saavat pienen lämmönjohtotehon eivätkä niin ollen muodosta häiritseviä kylmänsiltoja. Jos käytetään huonon lämmönjohtokyvyn omaavaa ainetta olevia vanteita tai lankaa, ei poikkileikkauspinnan tarvitse olla pieni. Kiinnipitoelimien ei myöskään tarvitse olla palkkia ympäröiviä silmukoita, vaan myös vanteita tai lankamaisia elimiä, jotka on kiinnitetty laattoihin esim. niittaamalla tai hitsaamalla, voidaan käyttää, jos vanteen tai langan päät voidaan kiristää ja kiinnittää toisiinsa, niin että ne muodostavat laattojen välissä kulkevia kiinnipitoelimiä. Kiinnipitoelimiä ei myöskään tarvitse sovittaa suoraan toisiaan vastapäätä, vaan ne voidaan sovittaa siksak-maisesti palkin pituutta pitkin, niin, että kiinni-pitoelimet palkin toisella sivulla on sovitettu palkin toisella sivulla olevien kiinnipitoelimien välisiin tiloihin. Tärkeää on kuitenkin, että kiinnipitoelimille voidaan antaa riittävä jännitys, niin että ne varmasti pitävät laattoja kiinni rungossa.

Kiinnipitoelimet voivat myös olla esim. muovinauhaa, joka ympäröi koko palkkia. Kiinnipitoeliminä voidaan mahdollisesti edelleen käyttää joko useita peräkkäin sovitettuja myovihylsyjä tai yhtä ainoan pitkänomaista hylsyä, joka ulottuu ainakin palkin pituuden suurehkolle osalle. Viimeksi mainitussa tapauksessa pitkänomaista hylsyä voidaan pitää useina peräkkäin sovitettuina, yhtenäisinä kiinnipitoeliminä. Laatat voidaan lisäksi valmistaa muusta aineesta kuin metallista, esim. muovista tai puusta, ja varustaa monenmuotoisilla ulokkeilla. Laattoja ei myöskään tarvitse varustaa taivutetuilla reunoilla, vaan myös tasaisia reunoja voidaan käyttää. Jos laatoissa 6 64833 on taivutetut reunat, tukisivuseiniä ei välttämättä tarvitse sijoittaa näiden reunojen sisäpuolelle, joskin tämä tavallisesti on sopivinta. Laatat voidaan sovittaa vain kiinnipitoelimien kohdalle, jolloin ne siis peittävät vain rungon osan. Lopuksi laatat voidaan varustaa ulkonevilla korvakkeilla tai laipoilla, jotka helpottavat palkin asennusta rakennukseen. Lämmöneristysaineena voidaan edelleen käyttää esim. kovaa vaahtomuovia tai muuta kevyttä eristysainetta, jolla on tarvittava mekaaninen lujuus.

Claims

7 64833
1. Rakenteiden ja sentapaisten palkki, jossa on pitkänomainen runko (10), joka on tehty hyvän lämmöneristyskyvyn omaavasta aineesta, ja ainakin kaksi laattaa (11, 12; 16, 17; 25, 26), jotka on sovitettu peittämään ainakin rungon kahden vastakkaisen pinnan osia, tunnettu siitä, että laatat on kiinnitetty runkoon kiinnipitoelementeillä (13), joilla on alhainen lämmönjohtokyky, jotka ulottuvat palkin ympäri rungon ja laattojen ulkopuolella ja on kiristetty vetojännityksellä.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palkki, tunnettu siitä, että kiinnipitoelementit (13) muodostuvat useasta välimatkan päähän toisistaan palkkia pitkin sovitetusta suljetusta kiristetystä nauha- tai lankasilmukasta, jotka ovat rungon pituussuuntaa vasten olennaisesti kohtisuorassa tasossa.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palkki, tunnettu siitä, että kiinnipitoelementit muodostuvat yhdestä tai useammasta palkkia ympäröivästä muoviainehylsystä.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen palkki, tunnettu siitä, että ainakin toisella laatalla (11, 12) on U-muotoinen poikkileikkaus, jolloin haarat (11a, 11b; 12a, 12b) on sovitettu tarttumaan runkoon (10).
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen palkki, tunnettu siitä, että lämmöneristysaine on mineraalivillaa ja että mineraalivillan kuitujen suunta on suorakulmainen laattoja vastaan.
1. Regel för byggnadskonstruktioner och liknande, innefattande en längsträckt stomme (10) bestäende av ett material med god värrae-isoleringsförmäga och ätminstone tvä plattor (11, 12; 16, 17; 25, 26), vilka är anordnade att täcka ätminstone delar av tvä motstä-ende ytor pä stommen, kännetecknad av att plattorna hälles fast vid stommen medelst fasthällningselement (13) med lag värmeledningskapacitet, vilka sträcker sig runt regeln pä utsidan av stommen och plattorna och är ätdragna med en dragspänning.