FI63481B - Vaerme- och kylenergianlaeggning foer bostaeder - Google Patents

Description

63481 Lämpö- ja kylmäenergialaitos asuntoja varten Tämän keksinnön kohteena on lämpö- ja kylmäenergialaitos koneellisella ilmanvaihdolla varustettuja asuntoja 5 varten asunnossa sijaitsevien jäähdytys- ja lämmityslait-teiden keskitetyksi jäähdyttämiseksi ja vastaavasti lämmittämiseksi, johon laitokseen kuuluu lämpöpumppulaitteisto, joka on sovitettu siirtämään lämpöenergiaa kylmänestesäi-liöstä kuumanestesäiliöön näissä säiliöissä sijaitsevien 10 höyrystimen ja vastaavasti lauhduttimen ja yhdysjohtojen muodostamassa ensiöpiirissä virtaavan työaineen avulla ja joka koostuu vähintään kahdesta kaskadikytketystä lämpö-pumppupiiristä, ja säiliöihin kytketyt toisiopiirit, joihin on liitetty mainitut jäähdytys- ja vastaavasti lämmi-15 tyslaitteet.

Asuntojen ja muiden rakennusten varsinaiseen lämmitykseen ja/tai jäähdytykseen tarkoitetut laitteet ovat yleensä integroidut keskenään yhdeksi kokonaisuudeksi. Sitä vastoin varsinaiset kotitalouden tarvitsemat jäähdytys-20 ja lämmityslaitteet, kuten pakastin, jääkaappi ja kuivaus-kaappi, ovat poikkeuksetta itsenäisiä, omilla jäähdytystä! lämmitysvälineillään varustettuja yksikköjä. Tällaisten laitteiden hankintahinta on korkea ja niiden käyttö vaatii paljon energiaa, koska yleensä ei voida käyttää 25 hyväksi laitteiden luovuttamaa hukkaenergiaa. Esimerkiksi jäähdytyslaitteiden lauhdutuslämpö joudutaan usein hukkaamaan tuulettamalla ulos, koska keittiön lämpötila on liian korkea. Yleensäkin jäähdytyslaitteiden lauhdutuslämpöä on vaikeaa käyttää hyväksi, koska sitä syntyy eri käyttökoh-30 teissä, sen lämpötila on suhteellisen alhainen ja sitä syntyy vain jäähdytystarpeen aikana riippumatta siitä, tarvitaanko juuri silloin lämmitystä vai ei.

Eräs ehdotus tämän ongelman ratkaisemiseksi on esitetty US-patenttijulkaisussa 3 935 899. Tässä julkaisussa 35 esitetyn lämpö- ja kylmäenergialaitoksen pääajatuksena on, 2 63481 että asunnon jäähdytys- ja lämmityslaitteet on liitetty kylmää ja vastaavasti lämmintä nestettä sisältäviin säiliöihin. Nesteiden lämpötilaeroa ylläpidetään siirtämällä lämpöenergiaa kylmänestesäiliöstä kuumanestesäiliöön läm-5 pöpumpun avulla. Tämän ratkaisun merkittävimpinä etuina voidaan pitää jäähdytys- ja lämmityslaitteiden entistä yksinkertaisempi rakenne ja jäähdytyslaitteiden lauhdutus-läramön hyväksikäyttö lämmityslaitteissa. Lisäksi kylmä- ja kuumanestesäiliö mahdollistavat energian varastoinnin.

10 Tällä laitoksella on kuitenkin se epäkohta, että sillä ei voida taloudellisesti ylläpitää riittävän suurta kylmä- ja kuumanestesäiliöiden lämpötilaeroa, koska läm-pöpumppulaitteiston lämpökerroin muodostuu tällöin liian pieneksi. Näin ollen esimerkiksi pakastaminen ja pakastei-15 den säilytys eivät tämän ratkaisun mukaisessa laitoksessa onnistu, mikäli samanaikaisesti halutaan myös tehokasta huone- ja käyttövesilämmitystä. Lisäksi on otettava huomioon, että laitoksessa ei oteta talteen muuta hukkaläm-pöä kuin jäähdytyslaitteiden lauhdutuslämpö.

20 Suomalaisesta patenttijulkaisusta 57 017 tunnetaan eräs toinen yritys hyödyntää asunnon jäähdytys- ja lämmityslaitteiden aiheuttamia energiahäviöitä varustamalla asunto ilmakeskuslämmityksellä ja lämpöpumpulla, jonka avulla otetaan poistoilman lämpöä talteen ja käytetään 25 se huoneilman ja käyttöveden lämmittämiseen. Tässäkin menetelmässä on kuitenkin sama epäkohta, sillä jotta lämpökerroin ja taloudellisuus voidaan pitää kyllin korkealla tasolla ei lauhdutuslämpötilaa voida nostaa yli 50 - 55° C:n, mieluimmin ei yli 40°C:n, joten veteen sidotun läm-30 pöenergian käyttökohteet ovat hyvin rajoitetut. Esimerkiksi suurin osa pyykkiä pestään 60°C lämpötilassa ja astianpesukoneissa on veden lämpötila 65 - 70°C.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on saada aikaan selityksen alussa mainittua lajia oleva lämpö- ja kylmä-35 energialaitos, joka taloudellisesti ja korkealla lämpöker-toimella pystyy aikaansaamaan kylmä- ja kuumanestesäiliöiden riittävän suuren lämpötilaeron ja joka samalla pystyy 3 63481 hyödyntämään entistä suuremman osan laitteiden ja asumisen synnyttämästä hukkalämmöstä. Tämä päämäärä saavutetaan lämpö- ja kylmäenergialaitoksella, jolle on tunnusomaista, että kylmempää työainetta sisältävän ensimmäisen lämpÖ-5 pumppupiirin lauhdutin ja lämpimämpää työainetta sisältävän toisen lämpöpumppupiirin höyrystin sijaitsevat nesteellä täytetyssä välisäiliössä, ja että ensimmäisessä lämpöpumppupiirissä on höyrystin, joka sijaitsee asunnon poistoilmakanavassa.

10 Lämpöpumppupiirien kaskadikytkennän ja poistoilma- kanavaan sijoitetun höyrystimen ansiosta kylmä- ja kuuma-nestesäiliöiden lämpötilaero saadaan taloudellisella tavalla entistä suuremmaksi, koska lämpöpumppupiirien läm-pökerroin voidaan pitää suurena ja lämmityslaitteisiin 15 siirrettävä lämpöenergia saadaan jäähdytyslaitteiden luovuttaman lauhdutuslämmön lisäksi myös asunnossa syntyvästä muusta hukkalämmöstä, joka kulkeutuu poistoilman mukana. Lauhdutuslämmön ja muun hukkalämmön lämpösisältöä voidaan hyödyntää jopa -25 - -30°C lämpötilatasoon asti ja näin 20 irrotetulla lämpöenergiamäärällä kuumanestesäiliön nesteen lämpötila voidaan taloudellisesti nostaa 70 - 80° C:een. Näin alhaisten ja korkeiden lämpötilojen aikaansaaminen mahdollistaa kylmä- ja kuumanesteen käytön kaikkiin asunnossa esiintyviin tavanomaisiin käyttötarkoituk-25 siin. Jäähdytys- ja lämmityslaitteiden toiminta saadaan myös hyvin nopeaksi, koska säiliöstä saadaan suuri jäähdytys- ja lämmitysteho. Lisäksi on huomattava, että sekä poistoilman sisältämän lämmön että lauhdutuslämmön hyväksikäytön ansiosta asunnon lämpöenergian kokonaiskulutus 30 on huomattavasti pienempi kuin jos asunto olisi varustettu jollakin ennestään tunnetulla jakelulaitoksella, koska lisälämmittimien käyttötarve pienenee tai poistuu kokonaan.

Mahdollisten ulkopuolisten lämmönlähteiden, kuten maa- ja aurinkolämmön, hyväksikäytön helpottamiseksi en-35 simmäisen lämpöpumppupiirin lauhdutin ja toisen lämpöpumppupiirin höyrystin sijaitsevat nesteellä täytetyssä välisäiliössä. Tällöin välisäiliöön voidaan asentaa liitoselimet 4 63481 ulkopuolisten lämiaönlähteiden sisältämän lämpöenergian siirtämiseksi säiliön nesteeseen. Välisäiliö toimii lisäksi läm-mönvaraajana.

Erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaan asun-5 non pääilmakanavassa on ilmanohjausventtiilit, joiden avulla pääilmakanavaan sijoitettujen lämpöpumppupiirien kompressorien, tulo- ja poistoilmapuhaltimien moottorien ja/tai työainevaraajien ohi virtaava tuloilman osa on ohjattavissa poistoilmakanavaan siten, että se kulkee ensim-10 mäisen lämpöpumppupiirin poistoilmakanavassa sijaitsevan höyrystimen kautta. Tällä tavalla myös tuloilmakanavaan sijoitettujen laitteiden luovuttama hukkalämpö voidaan haluttaessa ottaa talteen poistoilmakanavassa sijaitsevan höyrystimen avulla.

15 Keksinnön mukaisen lämpöenergian jakelulaitoksen yhtä edullista suoritusmuotoesimerkkiä selitetään seuraa-vassa tarkemmin oheiseen piirustukseen viitaten, jossa on esitetty jakelulaitoksen periaatteellinen kuva.

Piirustuksen mukaisessa lämpöenergian jakelulaitok-20 sessa on kaksi kaskadikytkettyä lämpöpumppupiiriä I ja II. Ensimmäisen piirin muodostavat kompressori 1, välisäiliöön 2 sijoitettu lauhdutin 3, paisuntaventtiili 4, kylmänestesäi-liöön 5 sijoitettu höyrystin 6, poistoilmakanavaan 7 sijoitettu poistoilmahöyrystin 8, poistoilmahöyrystimen ohitus-25 venttiili 9, osia yhdistävättyöaineputket 10...17 sekä putkeen 11 sijoitettu työainevaraaja, jota ei kuviossa ole esitetty. Toisen lämpöpumppupiirin II muodostavat kompressori 18, kuumanestesäiliöön 19 sijoitettu lauhdutin 20, paisuntaventtiili 21, välisäiliöön 2 sijoitettu höyrystin 22, em.

30 osia yhdistävät työaineputket 23...26 sekä putkeen 24 sijoitettu työainevaraaja, jota ei kuviossa ole esitetty.

Laitoksen pääilmakanavaan 27 on sijoitettu kompressorien 1 ja 18 ohella em. lämpöpumppupiirien työainevaraa-jat, poistoilmapuhaltimen moottori 28, tuloilmapuhaltimen 5 63481 moottori 29 ja sen puhallinosa 30, kylmäneste-elementti 31 ja kuumaneste-elementti 32. Pääilmakanavaan on lisäksi sijoitettu ilmanohjausventtiilit 33 ja 34. Pääilmakanavan rinnalla on ohituskanava 35. Nämä kanavat liittyvät kierto-5 ilmakanavaan 36 ja ulkoilma- eli korvausilmakanavaan 37 mekaanisen ja/tai sähköstaattisen ilmansuodattimen välityksellä. Poistoilmakanavaan 7 on sijoitettu mekaaninen ilman-suodatin 39 sekä poistoilmapuhaltimen puhallinosa 40.

Kuumanestesäiliöön 19 on sijoitettu lämpimän käyt-10 töveden lämmönsiirrin 41, joka on yhdistetty putkella 42 käyttövesiverkostoon ja josta lähtee kuumavesiputki 43 lämpimän käyttöveden jakeluverkostoon.

Lämpölaitteet 32, 44, 45, 46 ovat liitetyt putkien 47, 48 välityksellä kuumanestesäiliöön 19 sijoitettuun 15 lämmönsiirtimeen 49. Putkeen 48 on kuumanesteen kierrättämiseksi asennettu pumppu 50. Kukin lämpölaite 32, 44, 45, 46 on varustettu termostaattisella kuumanesteen virtausmäärän säätimellä 51 ja lämmönsiirtimellä 52, 53, 54.

Jäähdytystä tarvitsevat laitteet 31, 55, 56, 57 ovat 20 putkien 58, 59 välityksellä liitetyt kylmänestesäiliöön 5. Putkeen 59 on kylmänesteen kierrättämiseksi liitetty pumppu 60. Kukin jäähdytetty laite 31, 55, 56, 57 on varustettu kylmänesteen virtausmäärän säätimellä 61 ja lämmönsiirtimellä 62, 63, 64. Säiliöt 2,5, 19 ovat hyvin lämpöeristetyt ja 25 täytetyt vedellä ja ainakin kylmänestesäiliö 5 lisäksi veden jäätymispistettä alentavalla aineella. Välisäiliö 2 on lisäksi varustettu mahdollisien lisälämmönlähteiden ja lisä-säiliöiden liittämistä varten lähtöputkella 65 ja tuloput-kella 66. Lähtöputkessa 65 on lisäksi kierrätyspumppu 67.

30 Vastaavassa tarkoituksessa on kylmänestesäiliö 5 varustettu vastaavilla elimillä 68, 69, 70.

Pää-, ohitus- ja poistoilmakanavien kuviossa merkityt osat ja niihin sijoitetut laitteet kuten suodattimet, kompressorit, puhaltimet, ilman lämmitys- ja jäähdytysele-35 mentit sekä poistoilmahöyrystin ovat sijoitetut yhteen kaap- 6 63481 piinalliseen yksikköön, jonka paikan asunnossa määräävät lähinnä ilmalämmityskanavien edullisin sijoitus ja melu-kysymykset. Toisaalta kaappimallinen yksikkö on helposti äänieristettävissä. Kylmä- ja lämpönestesäiliöt sijoite-5 taan edullisimmin sinne, missä niiden eristyksien läpi tapahtuvista lämpövuodoista on vähiten haittaa tai mieluimmin hyötyä. Välisäiliön neste on lähes huonelämpötilassa, joten säiliön paikka on lämmitettävissä tiloissa vapaaksi valittavissa.

10 Edellä selitetty lämpöenergian jakelulaitos toimii seuraavalla tavalla.

Lämpöpumppupiirissä I kompressori 1 kierrättää työ-ainetta nuolen suuntaisesti. Työaine nesteytyy välisäiliös-sä 2 olevassa lauhduttimessa 3 ja luovuttaa lämpöä säiliön 15 nesteeseen. Neste kulkee paisuntaventtiilin 4 kautta ja höyrystyy osittain kylmänestesäiliössä 5 olevassa höyrystimessä 6 ja osaksi poistoilmakanavassa 7 olevassa poistoilmahöyrys-timessä 8. Lauhduttimen lämpötila on edullisimmin noin 15... 25°C ja höyrystimen noin -25...-30°C.

20 Lämpöpumppupiirissä II kompressori 18 kierrättää työainetta nuolen suuntaisesti. Nesteytyminen tapahtuu kuu-manestesäiliössä 19 olevassa lauhduttimessa 20, jossa työ-aine luovuttaa lämpöä kuumanesteeseen, ja höyrystyminen paisuntaventtiilin 21 ohjaamana välisäiliössä 2 olevassa höy-25 rystimessä 22. Lauhduttimen lämpötila on edullisimmin 70... 85°C ja höyrystimen 15...25°C.

Vesijohtoverkosta tuleva kylmä vesi lämpiää lämmön-siirtimessä 41 ja johdetaan putken 43 kautta asunnon lämpimän käyttöveden kulutuspisteisiin. Lämmön kulutuskohtei-30 siin kuten ilmalämmityselementille 32 ja kotitalouslaittei-siin 44, 45, 46, joita voivat olla kuivauskaapit, rumpukui-vaajat, lämpöhauteet, kylpyhuoneen lattialämmittimet jne, siirretään lämpöä lämmönsiirtimestä 49 pumpun 50 avulla. Termostaattinen virtauksen säädin 51 huolehtii virtaus-35 määrää muuttamalla siitä, että kunkin laitteen lämpötila 7 63481 pysyy sille asetetussa arvossa. Vaihtoehtoisesti voidaan lämmönvaihdin 49 jättää pois, jolloin säiliön 19 kuuma-nestettä kierrätetään kulutuslaitteissa 32, 44, 45, 46. Kulutuslaitteita voidaan tarpeen mukaan lisätä putkien 47, 5 48 väliin.

Jäähdytyslaitteiden toiminta tapahtuu periaatteessa samoin kuin lämpölaitteiden toiminta. Haluttaessa voidaan kylmänesteen kierrätyspiiri erottaa kylmänestesäiliön 5 nesteestä sijoittamalla säiliöön putkien 58 ja 59 väliin 10 kytketty lämmönsiirrin. Jäähdytyslaitteita 31, 55, 56, 57, joita ovat tavallisesti viileäkaapit, kylmiöt, jääkaapit, pakastimet, jäänvalmistajat jne, voidaan tarvittaessa kytkeä piiriin lisää putkien 58, 59 väliin.

Asunnon tarvitessa lämmitystä tai pelkästään ilman-15 vaihtoa ovat ilmanohjausventtiilit 33, 34 piirustuksessa ehjillä viivoilla esitetyissä asennoissa. Ilman virtaus-suunta on merkitty ehjillä nuolilla. Eri huoneista kierto-ilmakanavaa 36 pitkin palaava huoneilma ja ulkoa otettu, kanavaa 37 pitkin saapuva ns. korvausilma puhdistuvat suo-20 dattimessa 38. Ilma kulkee tuloilmapuhaltimen 30 kuljettamana pääilmakanavaa 27 pitkin, jolloin puhaltimien, kompressorien ja nestevaraajien häviölämmöt esilämmittävät sitä. Varsinainen ilman lämmitys tapahtuu lämpöelementillä 32, jonka jälkeen lämmennyt ilma johdetaan eri huoneisiin.

25 Ns. likaisista tiloista, kuten keittiöstä, WC:stä, saunasta ja pesuhuoneesta, ohjataan ilma ulos asunnosta poistoilmakanavaa 7 pitkin. Ilma puhdistetaan suodatti-messa 39 ja poistoilmapuhallin 40 painaa sen höyrystimen 8 läpi, jolloin se jäähtyy -25°C...-30°C lämpötilaan. Kun 30 asunnon ilmaa on jäähdytettävä, käännetään ilmanohjausvent-tiilit 33, 34 katkoviivoin merkittyyn asentoon. Kierto- ja siihen sekoittunut ulkoilma kulkee tällöin katkonuolin merkittyä tietä ensin ohituskanavassa 35 ja sen jälkeen pieni osa ilmasta palaa pääilmakanavaa 27 pitkin jäähdyttäen siinä 35 olevia laitteita ja kulkee edelleen venttiilin 34 avaamasta δ 63481 aukosta poistoilmakanavaan 7. Suurin osa ilmasta siirtyy tuloilmapuhaltimen 30 kuljettamana pitkin pääilmakanavaa 27, jossa jäähdytyselementti 31 jäähdyttää sitä, edelleen jäähdytettäviin huonetiloihin.

5 Koska poistoilmahöyrystin 8 toimii hyvin alhaises sa lämpötilassa ottaen talteen myös poisto!lman veden sisältämän höyrystymislämmön, muodostuu siihen huurre-kerros, joka kellon tai muun tunnetun ohjauksen avulla sulatetaan avaamalla venttiili 9. Tällöin työaine ohittaa 10 höyrystimen 8 ja lämmin poistoilma sulattaa sen pinnalla olevan huurteen.

Edellä esitetyn jakelulaitoksen yhteydessä voidaan hyödyntää myös muita lämmönlähteitä. Niinpä asunnossa olevan takan, kamiinan ja sentapaisen antama lämpö siirtyy 15 huoneiden kautta kulkevaan ilmaan ja käytetään siten hyväksi myös muissa huoneissa. Samoin tulevat hyödynnetyiksi lämpölaitteiden 44, 45, 46 lämpöhäviöt.

Ulkoilman ja maaperän, vesistön ja vastaavan lämpöä voidaan lämmityskauden aikana tarvittaessa hyödyntää aina 20 kun kyseisen lämmönlähteen lämpötila on korkeampi kuin kylmänestesäiliön 5 lämpötila eli yli -25°C...-30°C. Tämä tapahtuu esimerkiksi kierrättämällä säiliön 5 nestettä pumpun 70 avulla putkiin 68, 69 liitetyn läxnmönlähteeseen sijoitetun putkispiraalin tms. lämmönsiirtimen kautta. Kun 25 neste säiliössä 5 lämpenee, käynnistyy lämpöpumppupiiri I pumpaten energian välisäiliön 2 lämpötilatasolle, josta energia edelleen siirtyy lämpöpumppupiirin II käydessä kuu-manestevaraajän 19 lämpötilatasolle. Ei-lämmityskautena, jolloin muukin lämmöntarve on pieni ja lämpöpumppupiiri II 30 etupäässä seisoo, voidaan varsinkin maaperään tai vesistöön sijoitettuja lämmönsiirtimiä käyttää tarvittaessa hyväksi liittämällä ne välisäiliön 2 putkiin 65, 66 ja kierrättämällä välisäiliön 2 nestettä pumpulla 67 mainittujen läm-mönsiirtimien kautta.

9 63481 Tällöin välisäiliön neste jäähtyy ja lämpöpumppu-piirin I energiantarve pienenee. Maahan tai suljettuun vesitilaan sijoitettu lämmönsiirrin lämmittää tällöin sitä ympäröivää massaa. Kun lämmönsiirrin vuorostaan lämmi-5 tyskaudeksi liitetään kylmänestesäiliöön 5, on käytettävissä siis ympärivuotinen matalalämpötilainen lämpövarasto.

Aurinkoenergiaa laitos voi hyödyntää usealla eri tavalla mm.: 1) Ikkunoiden kautta tuleva säteily lämmittää 10 rakenteita ja kiertoilma siirtää lämmön kaikkialle asuntoon.

2) Ulkoilma johdetaan katolle tai eteläiseen seinään sijoitetun aurinkopaneelin kautta kanavaan 37.

3) Kierrättämällä lämpötilasta ja käyttötilanteesta riippuen aurinkopaneelin kautta joko välisäiliön tai kylmä- 15 nestesäiliön nestettä pumpulla 67 tai pumpulla 70.

Lämpöenergian jakelulaitoksen ohjaus tapahtuu edullisimmin mikroprosessorilla, johon kerätään tiedot varsinkin eri pisteiden lämpötiloista ja joka annetun ohjelman mukaan käynnistää ja pysäyttää lämpöpumppupiirejä läm-20 mitys- ja jäähdytystarpeen ja esimerkiksi ajan mukaan, ohjaa poistoilmahöyrystimen sulatusta, suorittaa tarpeellisia hälytyksiä, kytkee mahdollisia lisälämpöelementtejä, jotka voivat olla asennettuja esimerkiksi pääilmakanavaan elementin 32 jälkeen, ilmoittaa tietyn energiamäärän jne.

25 Ohjaus voidaan tarvittaessa järjestää myös esi merkiksi yksinkertaisia termostaatteja käyttäen.

Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, keksinnön mukaisella jakelulaitoksella voidaan keskitetysti jakaa energiaa useisiin lämpö- ja jäähdytyslaitteisiin siten, 30 että näiden kahden laiteryhmän välille aikaansaadaan riittävä lämpötilaero ja että laitteiden luovuttama lämpöenergia tulee entistä paremmin otetuksi talteen ja käytetyksi laitteiden ja asunnon lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Keksinnön vaihtoehtoisista sovellutuksista voidaan 35 todeta, että lämpöpumput voivat olla kompressorikäyttöisten 63481 ίο asemesta absorptiolämpöpumppuja, jolloin ulkoisena energianlähteenä käytetään sähkön asemesta mieluimmin kaasua, puuta, turvetta tai vastaavaa. Ilmakeskuslämmityksen asemesta voidaan asuntoa lämmittää myös radiaattoreilla. Täl-5 löin lämmityselementistä 32 siirretään lämpö radiaattori-verkon kiertoveteen. Koneellinen ilmanvaihto on tässäkin tapauksessa suotavaa, koska muuten helposti tiiviin asunnon ilmanvaihto jää terveydelliset seikat huomioonottaen liian pieneksi.

10 Lämpöpumppupiirejä voi kahden asemesta olla kaskadi- kytkennässä kolme kappaletta. Hankintahinta on tällöin korkea, mutta kuumanestesäiliön 19 lämpötila saadaan tässä tapauksessa vielä korkeammaksi (esim. 80°C ... 95°C) ja pienemmän höyrystimen ja lauhduttimen lämpötilaeron takia 15 kunkin piirin lämpökerroin paranee.

Jäähdytyslaitteiden lämmönsiirtimet 62, 63, 64 voidaan sulattaa estämällä kylmänesteen pääsy lämmönsiirtimeen varustamalla lämmönsiirtimet pienillä lämmittimillä, jotka on liitetty kuumanestesäiliöön 19 tai varustamalla lämmön-2Q siirtimet pienillä sähköverkkoon liitetyillä vastuselemen-teillä. Höyrystimien 6 ja 8 sarjaankytkennän asemesta ne voivat olla kytketyt rinnan.

Claims (3)

11 63481 Patenttivaatimukset s

1. Lämpö- ja kylmäenergialaitos koneellisella ilmanvaihdolla varustettuja asuntoja varten asunnossa si- i 5 jaitsevien jäähdytys- ja lämmityslaitteiden (55-57, 44- 46. keskitetyksi jäähdyttämiseksi ja vastaavasti lämmittämiseksi, johon laitokseen kuuluu lämpöpumppulaitteisto (I, II), joka on sovitettu siirtämään lämpöenergiaa kyl-mänestesäiliöstä (5) kuumanestesäiliöön (19) näissä säi-10 liöissä sijaitsevien höyrystimen (6) ja vastaavasti lauh- duttimen (20) ja yhdysjohtojen (10-17, 23-26) muodostamassa ensiöpiirissä virtaavan työaineen avulla ja joka koostuu vähintään kahdesta kaskadikytketystä lämpöpumppupiiristä (I, II), ja säiliöihin (5, 19) kytketyt toisiopiirit (47, 15 48; 58, 59), joihin on liitetty mainitut jäähdytys- ja vastaavasti lämmityslaitteet (55-57, 44-46), tunnet-t u siitä, että kylmempää työainetta sisältävän ensimmäisen lämpöpumppupiirin (I) lauhdutin (3) ja lämpimämpää työainetta sisältävän toisen lämpöpumppupiirin (II) höy-20 rystin (22) sijaitsevat nesteellä täytetyssä välisäili-össä (2), ja että ensimmäisessä lämpöpumppupiirissä (I) on höyrystin (8), joka sijaitsee asunnon poistoilmaka-navassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämpö- ja kyl-25 mäenergialaitos, tunnettu siitä, että välisäi- liössä (2) on liitoselimet (65, 66) ulkopuolisten lämmön-lähteiden sisältämän lämpöenergian siirtämiseksi säiliön nesteeseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämpö- ja kyl-30 mäenergialaitos, tunnettu siitä, että asunnon pääilmakanavassa (27) on ilmanohjausventtiilit (33, 34), joiden avulla pääilmakanavaan sijoitettujen lämpöpumppu-piirien (I, II) kompressorien (1, 18), tulo- ja poisto-ilmapuhaltimien moottorien (28, 29) ja/tai työainevaraa-35 jien ohi virtaava tuloilman osa on ohjattavissa poisto-ilmakanavaan (7) siten, että se kulkee ensimmäisen lämpöpumppupiirin poistoilmakanavassa (7) sijaitsevan höyrystimen (8) kautta. 63481 12