FI62962C - Fliskross - Google Patents

Description

[5SSr*1 Cal /n.KUULUTUSjULKAISU ,0Q,0 jRjSTft W (11' UTLAGG NI NCSSKRI FT 6296 2 C (45) Patentti ayäar.vtty H 34 1933 (51J Kv.ik.3/Inta.3 B 02 C 7/12 SUOMI —FINLAND (21) Pu«mlh«k.mu»-y*.nttn»<Muiln| 760057 • (22) H»k*mi*pUvi —AnuBfcnlnpdi* 12.01.76 ' (23) Alkuplivl—Ciltlfh«tadi| 12.01.76 (41) Tullut Julkbuksl — kllvic affmtlif lU . 07.76

Patentti- ja rekisterihallitut ............. ,, ,. „ .

_ _. ' , (44) Nlhtlvikilpanon · kuuL|ulkalwn pvm. —

Patent- och regitterttyrelten ' ’ AnXMun uttafd och utUkrtftun publlc«r«d 31.12.82 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus-e*|W prlorltet 13.01.75

Kanada(CA) 217786 (71) Domtar Limited, P.0. Box 7210, Montreal, Quebec, Kanada(CA) (72) Joseph A. Lapointe, Pointe Claire, Quebec, Kanada(CA) (74) Berggren Qy Ab (54) Hakemurskain - Fliskross

Esillä oleva keksintö kohdistuu laitteeseen hakkeiden murskaamiseksi ja hajottamiseksi niiden imemiskyvyn parantamista varten keitto-kemikaalien suhteen puuhiokemassan tuotantoprosessin yhteydessä paperinvalmistusta varten. Yksityiskohtaisemmin määriteltynä kohdistuu esillä oleva keksintö sellaiseen hakemurskaimeen hakkeiden hajottamiseksi nesteenimeytymiskyvyn ja siten massaksi muodostumisen parantamista varten, jossa murskaimessa on levy, joka pyörii akselin varassa ja jonka yläpinta muodostaa pääasiallisesti sileän työpinnan, kotelo, syöttöaukko, hakkeiden syöttämiseksi mainitulle levylle lähelle sen akselia, ja useita rullia, jotka ovat asennettuina pyörimään pituussuuntaisten akseliensa ympäri ja jotka ovat yhteistoiminnassa työpinnan rengasmaisen pinnan kanssa muodostaen näiden kanssa kosketuskohtia, rullien vaippapintojen ja mainitun rengasmaisen pinnan ollessa olennaisesti yhdensuuntaisia kosketuskohdissa.

Ajatus hakkeiden murskaamiseksi niiden massaominaisuuksien parantamista varten ei ole Uusi. Tämä ajatus oli keskustelun aiheena patenttijulkaisuissa niinkin varhain kuin vuonna 1904 kanadalaisessa patentissa 89 076 ja myöhemmin esimerkiksi US-patentissa 3 406 624 vuonna 1968.

2 62962 US-patenteissa 3 198 066 ja 3 093 524 selostetaan samankokoisten puuainesosien muodostamista murskaamalla puu pieniin osiin.

Kanadalaisessa patentissa 773 835 selostetaan järjestelmää, jossa puulastut puristetaan kahden kiertävän puristustelan välissä pieniin osiin niiden alkuperäisestä paksuudesta kuituja vahingoittamatta.

On myös ehdotettu kaarnan erottamista hakkeesta murskauksen avulla, kuten kanadalaisessa patentissa 839 549· Tämä toimenpide on samanlainen kuin kanadalaisessa patentissa 773 835 siinä, että telaparia käytetään kaarnalla varustetun hakkeen murskaamiseksi aiheuttaen näin kaarnan erottamisen hakkeesta.

Mikään edellä olevista järjestelmistä ei saa aikaan tiivistä ja kuitenkin korkeatehoista laitteistoa, ja ajatusta hakkeiden murskaamiseksi niiden massaominaisuuksien parantamista varten ei ole harjoitettu kaupallisessa mielessä laajemmassa mitassa.

Tämän keksinnön mukainen hakemurskain tunnetaan pääasiallisesti siitä, että laite on sovitettu jakamaan hakkeet pääasiassa yksinkertaisena hakekerroksena kosketuskohtiin, jotka muodostavat puristuskoh-tia, joiden korkeus on sama kuin hakkeiden edeltäkäsin määrätty paksuus niin, että puristuskohta ei tehoa hakkeeseen, jonka paksuus on pienempi kuin mainittu edeltäkäsin määrätty paksuus, ja saattamaan hake kulkemaan ainakin yhden puristuskohdan läpi ennen poistumista laitteesta.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin edullisen suoritusesimer-kin muodossa, oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuva 1 on kaaviomainen tasokuva tietyt osat poistettuina esillä olevan keksinnön mukaisesta hakelevittimestä ja -murskaimesta kiertävän levyn ollessa merkittynä katkoviivoin.

Kuva 2 on poikkileikkaus otettuna kuvan 1 linjoja 2-2 pitkin.

Kuva 3 on poikkileikkaus otettuna kuvan 1 linjoja 3-3 pitkin.

Kuva 4 on kuvan 1 kaltainen osittainen tasokuva esittäen esillä olevan keksinnön erästä lisämuunelmaa.

Kuva 5 on kuvan 2 kaltainen osittainen poikkileikkauskuva esittäen kuitenkin esillä olevan keksinnön erästä suositeltavaa sovel-lutusmuotoa, joka sisältää rouhintatangot.

62962

Kuva 6 on kuvan 5 linjaa 6-6 pitkin otettu poikkileikkauskuva.

Kuva 7 on kuvan 9 linjaa 7-7 pitkin otettu poikkileikkauskuva esittäen esillä olevan keksinnön erästä toista sovellutusmuotoa.

Kuva 8 on kuvan 9 linjaa 8-8 pitkin otettu poikkileikkauskuva.

Kuva 9 on kuvan 7 linjaa 9-9 pitkin otettu poikkileikkauskuva.

Eri sovellutusmuodoissa on samoja viitenumerolta käytetty merkitsemään samoja osia.

Esillä oleva keksintö on samanlainen kuin tavanomainen levypuhdistin siinä, että se sisältää kotelon 10 ja kiertävän levyn 12, jota käytetään sopivan voimalähteen (ei näy) avulla akselin 14 välityksellä, katso kuva 2. Levyn 12 käyttöpinta 16 toimii yhdessä kotelon 10 vastakkaisen sisäpinnan 18 kanssa joissakin sovellutusmuodoissa, kuten seuraavassa yksityiskohtaisemmin selostetaan:

Joukko teloja 20 on käytössä (esitetyssä sovellutusmuodossa käytetään kahdeksaa pääasiassa sylinterimäistä telaa, mutta telojen optimimäärä vaihtelee niiden pituudesta, levyn koosta ja sen kulmanopeudesta riippuen). Telat 20 on asetettu levyn 16 ulkokehän viereen mahdollisesti vapaata kiertoliikettä varten tai käytettäviksi sopivien käyttömeka-nismien 21 avulla, jotka on merkitty katkoviivoin, sillä ne eivät ole olennaisen tärkeitä. Telojen 20 kehäpinnat 24 ovat pääasiassa samansuuntaisia käyttöpinnan 16 kanssa ja ne toimivat yhdessä pinnan 16 muodostaman rengasmaisen alueen kanssa telojen 20 säteen suuntaisen minimi- ja maksimiasennon välillä levyn 12 kiertoakselilta katsoen. Telat 20 muodostavat joukon kosketusalueita 22 pinnan 16 ja telojen kehien 24 välissä.

Hakkeiden syöttöväylä 26 on muodostettu pääasiassa koaksiaalisesti levyn 12 kiertoakselin kanssa koteloon 10. Syöttöväylä 26 on esitetty kuvassa samassa linjassa olevana levyn akselin kanssa, mutta saattaa olla edullista tehdä siitä rengasmainen, niin että laitteeseen tulevat hakkeet kohtaavat levyn 12 tai heittolaitteen 28 (jos sitä käytetään) säteen suuntaisen etäisyyden päässä sen kierto-akselilta. Heittolaitetta 28 voidaan käyttää itsenäisesti akselin 29 välityksellä ja sen nopeutta säätää hakkeiden sinkoamiseksi säteen suuntaisesti ulospäin levyllä 12, kuten seuraavassa selostetaan.

Levyn 12 käyttöpinnan 16 ja kotelon 10 sisäpinnan 18 välinen aukko 30 kuvan 2 esittämässä sovellutuksessa kapenee minimikorkeuteen 62962 säteen suuntaisen etäisyyden päässä levyn 12 kiertoakselilta, tämän etäisyyden ollessa osapuilleen sama kuin lähinnä levyn kehää olevien telojen 20 päiden etäisyys siitä. Lähinnä kiertoakselia olevien telojen päissä olevan aukon h2 korkeus on sopivimmin hieman suurempi kuin telojen 20 avulla murskattavien hakkeiden maksimipaksuus. Mini-mikorkeus h^ on pääasiassa sama kuin kosketusalueiden 22 korkeus.

Aukko 30 lisääntyy sopivimmin korkeudeltaan levyn 12 kiertoakselia lä-hestettyessä, mutta aukon toimiva poikkileikkaus ulottuu kuitenkin levyn 12 rengasmaisen alueen yläpuolelle, jonka kanssa telat 20 toimivat yhdessä kosketusalueiden 22 muodostamiseksi ja tämän poikkileikkauksen muoto kapenee arvosta arvoon h^.

Telojen 20 läpimitta on tärkeä. On havaittu, että jos nämä telat ovat läpimitaltaan liian suuria, ei toiminta tapahdu asianmukaisella tavalla. Telojen läpimitan hakkeiden käsittelyn yhteydessä tulisi olla n. 2,5-25 cm ja sopivimmin välillä 7,5-12,5 cm. Telat ovat sopivimmin lyhyitä, so. telojen pituussuuntainen mitta on edullisimmin noin 10-15 cm.

Lähinnä levyn 12 kiertoakselia olevan kunkin telan 20 pää on kapeneva (kartiomainen) kuten kuvassa on merkitty numerolla 32. Tämä kartio 32, kuten kuvassa 1 näkyy, pyrkii estämään hakkeiden ruuhkautumisen laitteeseen.

Levy 12 sisältää joukon ulkonemia 34, jotka säteen suuntaisina harjanteina kulkevat ulospäin käyttöpinnasta 16, kuten kuvista 1 ja 4 näkyy. Nämä harjanteet ulkonevat levyn pinnan yläpuolelle korkeuteen, joka on pienempi kuin noin 2/3 kosketusalueen 22 korkeudesta. Esitetyssä tapauksessa käytetään neljää tällaista ulkonemaa 34, haluttaessa voidaan kuitenkin käyttää enemmän tai vähemmän näitä ulkonemia.

Joukko teriä 36 voidaan asentaa levyn 12 ulkokehälle käsiteltyjen hak- , keiden heittämiseksi ulos tangentinsuuntaisen poistoväylän 38 kautta. Terät 36 voivat myös aiheuttaa ilmavirran syöttöväylän 26 ja aukon 30 läpi sekä poistoväylän 38 kautta ulos.

Haluttaessa laitteesta voidaan tehdä kaksoislevypuhdistin. Tässä tapauksessa kotelon 10 yläosa, so. se osa kotelosta, joka käsittää pinnan 18 ja kulkee ulospäin suunnilleen levyn 12 kehän reunaan asti, voidaan muodostaa kiertyväksi laakereilla 40 käyttömekanismin avulla, 5 62962 jota kaaviomaisesti esittävät hihna 42 ja vetopyörä 44. Kaksoislevy-laitetta voidaan myös käyttää esimerkiksi kuvien 5 ja 6 sovellutus-muodon yhteydessä.

Kuvien 1-3 mukainen laite toimii seuraavalla tavalla:

Puuhakkeet 46 syötetään syöttöväylän 26 kautta, ne kohtaavat heitto-laitteen 28 ja sinkoutuvat säteen suunnassa ulospäin aukkoon 30. Jos heittolaite 28 ei ole käytössä, kohtaavat hakkeet välittömästi levyn 12 sopivasti hieman nostetun pinnan ja sinkoutuvat kosketusalueille 22. Heittolaite 28 mahdollistaa hakkeiden liikeradan säätämisen. Hakkeiden syöttönopeus syöttölaitteen 26 läpi on sopivassa suhteessa sen nopeuden kanssa, jolla ne sinkoutuvat ulospäin hakkeiden kasaantumisen estämiseksi, so. hakkeet liikkuvat heittolaitteesta 28 ainakin yhtä nopeasti kuin ne tulevat siihen.

Kukin hake sinkoutuu säteen suuntaisesti ulospäin aukkoon 30 ja joutuu ainakin yhden telan 20 alle. Hakkeiden liikerata vaihtelee niiden paksuudesta riippuen kapenevan aukon 30 vangitessa eripaksuisia hakkeita eri kohdissa aukkoa. Häiriintymättömät hakkeiden liikeradat ovat kuitenkin sopivimmin esimerkiksi nuolien 48 ja 50 mukaiset, niin että mikäli hake kulkee yhden telan 20 ohi, so. telan 20-A nuolen 48 suunnassa, se joutuu telan 20-B alle tämän telan levyn kiertoakselista kauempana olevan pään viereen. Vaihtoehtoisesti hakkeen kulkiessa telan 20, esim. telan 20-B alitse, kuten kuvassa on esitetty nuolen 50 avulla, se kulkisi järjestyksessä seuraavan telan 20-C ulkokehän ohitse, niin että teoreettisesti hake voi joutua vain yhden telan alle kerrallaan. Nämä liikeradat eivät ole ehdottoman olennaisia esillä olevaa keksintöä ajatellan, mutta ne saavat aikaan optimitoi-minnan ja syöttö voidaan sopivalla tavalla saattaa vastaavuussuhteeseen niiden kanssa maksimituotannon aikaansaamiseksi tällä tavoin. Haluttaessa voidaan laite suunnitella puristamaan ainakin joitakin hakkeita useamman kuin kerran.

Kuten edellä ori selostettu, vangitaan kooltaan puristettaviksi sopivat hakkeet kuvien 1-4 mukaiseen kaponovaan aukkoon 50 aukon sillä korkeudella joka on sama kuin hakkeiden paksuus. Tällä kohtaa hakkeiden liikerata on kaareva yhdessä levyn kanssa, kuten nuoli 52 ilmaisee, ja kuljettuaan telan 20-B alitse hake seuraa nuolella 54 merkittyä liikerata®, kunnes se tulee levyn kehälle.

6 62962

Hakkeiden kulkiessa kosketusalueen 22 kautta ja joutuessa puristetuiksi ne pyrkivät palautumaan ja lähestymään alkuperäistä paksuuttaan. Murskaus hajoittaa hakkeet halkaisten ne kuitujen rajoja pitkin ja siten paljastaen enemmän pinta-alaa niiden kyllästämistä varten keitto-kemikaaleilla massanvalmistuksen aikana. Mikäli hake laajenee ennen kuin se tulee levyn 12 kehälle, se joutuu taas aukkoon 30 ja seuraa toista kaarevaa liikerataa, jonka säde on suurempi kuin ensimmäisen liikeradan, kuten kuvassa 1 on numerolla 56 merkitty, kunnes se kulkee järjestyksessä seuraavan telan 20-C alitse seuraten sitten liikerataa 58 levyn reunaan asti. Niiden telojen maksimimäärä, joiden alitse hake normaalisti kulkee, ei yleensä ylitä neljää. Telojen 20 pituus säteen suunnassa suhteessa levyyn 12 saatetaan sopivimmin vastaavuus-suhteeseen levyn nopeuden, puun palautumisen (laajenemisen) nopeuden jne. kanssa puun liikarasituksen estämiseksi.

Hakkeiden poistamisen helpottamiseksi sen jälkeen kun ne on puristettu ei levyn 12 reuna saisi ulottua huomattavasti telojen 20 levyn kierto-akselilta kauimpana olevien päiden yli.

Kohoutumat eli harjanteet 34 takaavat kaikkien aukossa 30 riippumaan pyrkivien hakkeiden ehdottoman liikkeen pakottaen nämä hakkeet kulkemaan kosketusalueiden 22 kautta, niin että ne kutistuvat sopivalla tavalla ja kulkevat laitteen lävitse.

Jos teloja 20 käytetään käyttömekanismien 21 välityksellä ,ne olisi saatava kulkemaan suunnassa, joka pyrkii vetämään hakkeet kosketus-alueisiin 22 hakkeiden liikesuunnassa, so. telojen kehäpinnan on liikuttava pääasiassa samaan suuntaan kuin levyn 12 pinnan niiden lähestyessä kosketusalueita 22.

Hakkeet 46 syötetään syöttöväylän 26 kautta ja ne sinkoutuvat ulos yksinkertaiseksi kerrokseksi sekä kulkevat kosketusalueiden 22 kautta. ( Murskatut hakkeet poistetaan kanavien 36 avulla poistoväylän 38 läpi.

On selvää, että käytettäessä heittolaitetta 28 itsenäisesti akselin 29 välityksellä voivat hakkeiden liikeradat vaihdella sen jälkeen kun ne ovat kulkeneet kosketusalueen 22 kautta, sillä kosketusalueen jälkeinen liikerata määräytyy levyn 12 kulmanopeudesta, kun taas ennen kosketusaluetta 22 olevan liikeradan määrää heittolaitteen 28 kulmanopeus .

7 62962

Telojen 20 kiertoakselien ei tarvitse olla pääasiassa säteen suuntainen levyn kiertoakselin suhteen, kuten kuvissa 1-3 on esitetty, vaan ne voivat olla missä tahansa muussa sopivassa kulmassa, esimerkiksi kuvan 4 telojen 20 esittämässä kulmassa. Tässä kuvassa telojen 20 akselit ovat pääasiassa kohtisuorassa suunnassa hakkeen vapaaseen liikerataan nähden, joka osuu kuhunkin telaan 20 puolivälissä pituuttaan nuolen 51 esittämällä tavalla. Telojen suuntaaminen mihin tahansa sopivaan kulmaan ei ole olennaisen tärkeätä kuvien 1-4 esittämässä sovellutus-muodossa tai muiden kuvien esittämissä sovellutusmuodoissa.

Kuvan 4 sovellutusmuodon ei käyttömekanismia 21 ole esitetty. Tällainen käyttömekanismi voi kuitenkin haluttaessa olla käytössä.

Kuvat 5 ja 6 esittävät kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön suositeltavaa järjestelyä. Näissä kuvissa on laite esitetty eri mittakaavassa ja todenmukaisemmin kuin muissa kuvissa.

Kuten kuvista 5 ja 6 näkyy johtaa syöttöväylä 26 hakkeet heittolaitteeseen 28 ja nämä hakkeet sinkoutuvat aukkoon 11, joka on jaettu kosketusalueeseen 102, jossa telat 20’ toimivat yhdessä pinnan 16 kanssa kosketusalueiden 22 muodostamiseksi, ja kapenevaan johto-eli rouhinosaan 104. Rouhinosassa 104 kotelo 10 on varustettu rouhin-tangoilla 106, jotka toimivat yhdessä levyn 12 kohoutumien eli harjanteiden 34 jatkeiden 108 kanssa kooltaan liian suurien hakkeiden pienentämiseksi suuressa määrin samaan tapaan kuin puhdistinlevyjen rouhintatangot.

Levyn 12 pinta johto- eli rouhinosassa 104 on sopivimmin kalteva ylöspäin heittolaitteen 28 yläpinnasta lähtien, kuten kuvassa on merkitty numerolla 110. Pinnan 110 kaltevuus pyrkii suuntaamaan hakkeet levyn 12 suhteen siten, että hakkeet tulevat kosketusalueille niiden laajimpien pintojen ollessa samansuuntaisia levyn pinnan 16 kanssa.

Telat 20' ovat tässä sovellutusmuodossa kartiomaisia ja niiden läpimitaltaan pienempi pää on asetettu lähimmäksi levyn kiertoakselia. Kartiomaisen telan 20T kartiokulma on sopivimmin sellainen, että kehä-noDeus telan kehän jokaisessa kohdassa lisääntyy kyseisen kohdan liikkuessa säteen suunnassa ulospäin levyn kiertoakselin suhteen samalla nopeudella kuin nopeus levyn toisessa kohdassa, joka on saman säteen päässä levyn kiertoakselilta kuin sanottu ensimmäinen kohta, lisääntyy 8 62962 tämän kohdan liikkuessa ulospäin. Suunnittelemalla ja asentamalla kar-tiomainen tela 20’ tällä tavoin, tapahtuu minimimäärä hakkeisiin kohdistuvaa hankausta kahden hakkeen kulkiessa kosketusalueen 22 kautta, so. ei esiinny juuri mitään suhteellista liikettä telan pinnan ja hakkeen välillä kahden etäisyyden päässä toisistaan olevan hakkeen nopeuksien eron johdosta näiden hakkeiden samanaikaisesti koskettaessa telaa. Tämän tilanteen saavuttamiseksi yleensä, kun telan pituussuuntainen akseli (kiertoakseli) on säteen suunnassa suhteessa levyn kiertoakse-liin, telan akseli asetetaan samaan linjaan levyn pinnan 16 muodostaman kärjen kanssa, so. levyn kiertoakselilla olevan kohdan kanssa. Vaikka tämä telojen 20' kartiomainen muoto ei ole olennaisen tärkeä, se helpottaa laitteen toimintaa.

Telan 20* läpimitaltaan pienempi pää voi olla kapeneva,’kuten numerolla 32A on merkitty, samasta syystä kuin edellisten sovellutusmuoto-jen lieriömäiset telat 20 kapenivat numerolla 32 merkittyyn tapaan.

Kartiomaisia teloja voidaan haluttaessa käyttää missä tahansa keksinnön edellä selostetussa sovellutusmuodossa.

Kuvien 5 ja 6 sovellutusmuotojen toiminta on olennaisesti samanlainen kuin kuvien 1-3 sovellutusmuodossa sillä poikkeuksella, että aukko 100 ei kapene toimintaosassa 102, so. osassa , joka on pinnan 16 rengasmaisen alueen yläpuolella muodostaen kosketusalueet 22 telojen 20* kanssa. Täten tässä järjestelyssä kaikki hakkeet seuraavat normaalia liikerataansa (elleivät hakkeet ole liian suuria, jolloin ne käsitellään rouhintankojen 106 avulla) ja liikeradat ovat vastaavuussuhteessa (heittolaitteen 28 ja levyn 12 kiertonopeuden avulla) sen varmistamiseksi, että hake kulkee ainakin yhden kosketusalueen 22 kautta ennen lähtemistään levyn 12 kehältä ja sinkoutumistaan ulos murskaimesta poistoväylän 38 kautta siipien eli terien 36 välityksellä. Telan 20T kehänopeus missä kohdassa tahansa voi olla sama kuin levyn 12 sen koh- , dan nopeus, joka on saman etäisyyden päässä levyn akselilta.

Kuviin 7-9 viitaten on otettava huomioon, että aukko 200 kotelon pinnan 18 ja levyn 12 pinnan 16 välillä ei kapene. Telat 20 ulottuvat aukkoon 200 muodostaen kosketusalueet levyn pinnan 16 kanssa samalla tavoin kuin muissa sovellutusmuodoissa.

Kapenevan aukon sijasta käytetään kuvien 1-3 sovellutuksessa kaarevia 9 62962 tukikantoja 202, 204, 206, 208 ja 210 jne., joista yksi ulkonee johtavan telan 20 lähinnä levyn 12 kiertoakselia olevasta päästä viimeisenä olevan telan 20 kauimpana levyn 12 kiertoakselilta olevaan päähän pääasiassa pitkin hakkeen liikerataa, joka juuri ohittaa johtavan telan. Nämä tukikannat 202, 204, 206, 208, 210 jne. jakavat levyn 12 koske-tusalueet 22 telojen 20 kanssa muodostavan rengasmaisen alueen kaltaisen pinnan 18 syöttöosiin, joita on merkitty numeroilla 212, 214, 216, 218 ja 220 jne. ja joista kukin johtaa telaan 20, sekä perä- eli poisto-osiin 222, 224, 226, 228 ja 230 jne., joista taas kukin sijaitsee vastaavan telansa 20 poistosivulla. Poisto-osat muodostavat vapaat väylät levyn 12 kehälle hakkeita varten näiden murskauksen jälkeen.

Tämä järjestely takaa olennaisesti sen, että kaikki hakkeet kulkevat vain yhden kosketusalueen kautta. Se varmistaa myös, että mikäli joidenkin hakkeiden liikerata veisi ne jonkin telaparin väliin, ne estyvät lähtemästä levyltä 12 kulkematta kosketusalueen 22 kautta, elleivät ne ole käsiteltävän hakkeen minimipaksuutta ohuempia. Jälkimmäisessä tapauksessa pieni hake voi kulkea tukikantojen 202, 204 jne. ja levyn 12 pinnan 12 välisen kanavan kautta.

Tukikantojen 202, 204, 206, 208, 210 jne. ei tarvitse ulottua täysin telaparin väliin, mutta niiden on kuitenkin ulotuttava taaimmaisen telan etupuolelle, so. tukikannan 206 on ulotuttava numerolla 20D merkityn telan etupuolelle muodostaakseen ainakin osan johto-osasta 216.

Kuvien 7-9 esittämän sovellutusmuodon toiminta on samanlainen kuin kuvien 1-3 sovellutusmuodossa erona ollessa, että hakkeet eivät tule vangituiksi aukon kaltevan yläseinän avulla, vaan sen sijaan seuraa-vat vapaata liikerataansa kosketusalueisiin 22 ja kuljettuaan koske-tusalueiden 22 kautta tulevat poistoalueisiin 222, 224, 226, 228, 230 jne. ja yksinkertaisesti kulkevat levyn 12 ohi ja tulevat poistetuiksi terien 36 välityksellä poistoväylän 38 kautta. Pintojen 16 ja 18 välinen etäisyys alueilla 222, 224, 226, 228, 230 jne. on riittävä salliakseen hakkeiden laajenemisen sen jälkeen kun ne on puristettu sekä murskattujen hakkeiden poistamisen levyltä 12.

On selvää, että esillä olevan keksinnön mukainen murskain voi olla varustettu laitteella hakkeisiin tarttumista ja hakkeiden liikkeen ohjaamista varten murskainlaitteen läpi, so. kuvien 1-3 sovellutus-muodon aukon kaltevuus ja kuvien 7-9 sovellutusmuotojen tukikannat tai vaihtoehtoisesti hakkeiden liikeradat voidaan säätää sen varmistamiseksi, että hakkeet kulkevat ainakin yhdelle kosketusalueelle 22 10 62962 vastaavuussuhteessa heittolaitteen 28 (jos sitä käytetään) ja levyn 12 kiertonopeuden kanssa. Yleensä myös tukikantoja käytettäessä säädetään liikeradat halutun hakevirtauksen aikaansaamiseksi kosketus-alueiden 22 kautta.

Kuvan 4 esittämää järjestelyä telojen 20 ollessa asetettuina tiettyyn kulmaan voidaan käyttää missä tahansa edellä selostetussa sovellutus-muodossa.

Myös tukikantoja kuten kapenevaa aukkoa 30 tai tukikantoja 202, 204 jne. käytettäessä voidaan myös soveltaa toisenlaisia tukikantatyyp-pejä, esim. aukko 30 voi kapenemisen sijasta olla porrastettu tai voidaan yksinkertaisesti käyttää yhtä suhteellisen suurta porrasta aukon ulkokehällä tai laippoja telojen 20 ulkopäissä. Yleensä ei mitään tukikantoja tarvita ja laitteen muoto tulee kuvien 5 ja 6 mukaiseksi, jolloin käyttöalueella 102 olevassa aukossa 100 ei ole mitään laitteita hakkeiden liikkeen estämiseksi levyn 12 ulkokehää kohti.

Levyt 12 on esitetty varustettuina rengasmaisilla käyttöpinnoilla 16, jotka toimivat yhdessä telojen 20 ja 20’ kanssa pääasiassa kohtisuorasta levyn kiertoakselia vastaan. Nämä pinnat 16 voivat olla kartiomai-sia. Kartiomaista käyttöpintaa 16 sovellettaessa on varottava rikkomasta hakkeiden liikerataa siinä määrin, että laitteesta tulee käytännöllisesti katsoen tehoton, so. hakkeiden tulee voida helposti liukua levyn 12 käyttöpinnan ja kotelon 10 sisäpinnan 18 välisen aukon läpi.

Murskainlaite on esitetty erityisesti puuhakkeiden käsittelyä varten, sen avulla voidaan kuitenkin murskata myös muita aineksia kuten esim. pehmeää kiveä tai savikiveä.

Muunnelmia voidaan tehdä eroamatta keksinnön oheisissa patenttivaatimuksissa määritellystä suojapiiristä.

Claims (5)

11 62962

1. Hakemurskain hakkeiden (46) hajottamiseksi nesteenimeyty-miskyvyn ja siten massaksi muodostumisen parantamista varten, jossa murskaimessa on levy (12), joka pyörii akselin (14) varassa ja jonka yläpinta muodostaa pääasiallisesti sileän työpinnan (16), kotelo (10), syöttöaukko (26), hakkeiden syöttämiseksi mainitulle levylle (12) lähelle sen akselia (14), ja useita rullia (20), jotka ovat asennettuina pyörimään pituussuuntaisten akseliensa ympäri ja jotka ovat yhteistoiminnassa työpinnan (16) rengasmaisen pinnan kanssa muodostaen näiden kanssa kosketuskohtia (22), rullien vaip-papintojen ja mainitun rengasmaisen pinnan ollessa olennaisesti yhdensuuntaisia kosketuskohdissa (22), tunnettu siitä, että laite (28) on sovitettu jakamaan hakkeet (46) pääasiassa yksinkertaisena hakekerroksena kosketuskohtiin (22), jotka muodostavat puristuskohtia, joiden korkeus on sama kuin hakkeiden edeltäkäsin määrätty paksuus niin, että puristuskohta ei tehoa hakkeeseen, jonka paksuus on pienempi kuin mainittu edeltäkäsin määrätty paksuus, ja saattamaan hake kulkemaan ainakin yhden puris-tuskohdan (22) läpi ennen poistumista laitteesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hakemurskain, tunnettu siitä, että laite hakkeiden (46) jakamiseksi kosketuskohtiin (22) käsittää heittolevyn (28), joka pyörii mainitun levyn (12) akselin (14) ympäri, ja laitteen (29) heittolevyn pyörittämiseksi kulmanopeudella, joka on huomattavasti suurempi kuin mainitun levyn (12) kulmanopeus.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hakemurskain, tunnettu siitä, että levyn (12) työpinnan (16) ja kotelon (10) viereisen seinän välissä on kapeneva väli (30), jonka korkeus rullien (20), lähimpänä levyn pyörimisakselia (14) olevassa päässä, on pääasiassa sama mutta hieman suurempi kuin käsiteltävän hakkeen (46) maksimipaksuus,ja jonka minimikorkeus lähellä rullien (20) mainitusta akselista (14) etäällä olevaa päätä on pääasiassa sama kuin puristuskohdan (22) korkeus.

1. Träfliskross för sönderdelning av flis (46) med avsikt att förbättra vätskeupptagningsförmägan och därmed massabildningen, innefattande en skiva (12), som roterar kring en axel (14) och vars Övre yta bildar en huvudsakligen slät arbetsyta (16), ett