FI62197B - Separator och foerstaerkare foer faergsynkroniserings- och krominanssignaler - Google Patents

Description

RSrT} rBl m KUULUTUSJULKAISU

A UTLAGGNINGSSKRI FT ΟέΊ 7( C Patentti myönnetty 10 11 1932

Patent T.cddelat ^ ^ ^ (S1) K».lk.3/fnt.CI.3 H 04 N 9/46 SUOMI—FINLAND pi) PMn«ih.kwM-hMiww«tnin| 770199 (22) Htkemliptlvl — Araftknlngfdag 21.01.77 ^ ^ (23) AlkupAlvt —GtM|h«tad·! 21. Q1.77 (41) Tullut fufklMksI—· BlhrU offanctt| 07 77 PMMtl- J. fkltfrihallltu» „**. „ ,™. - ‘ _

Patent· och registerttyrelten An*ökan utlagd oeh utl.*krlft*n publkertd aU. 0 I . Ö2 (32)(33)(31) Pyy«*»«y «tuolkMi —Begird prlerltit 29.01.76 USA(US) 653289 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Leopold Albert Harwood, Somerville, New Jersey, USA(US) (7^) Oy Kolster Ab (5I) Purske- ja värikkyyssignaalien erotin ja vahvistin -

Separator och förstärkare för färgsynkroniserings- och krominanssignaler Tämä keksintö kohdistuu väritelevision merkinkäsittelypiirei-hin, joita voidaan käyttää vastaanottimen värikkyyskanavalla vahvistamaan ja erottamaan värin vertailun purskekomponentti sekä värikkyys-komponentti lähetetystä televisiosignaalista. Erityisesti kohdistuu keksintö piireihin, jotka ovat erityisen soveltuvia integroituun piiritekniikkaan .

Väritelevisiovastaanottimessa on tavanomaista eritellä purske ja värikkyyssignaalit televisiosignaalin muista osista ja myös erotella ajallisesti peräkkäiset purske- ja värikkyyssignaalit toinen toisistaan. Jotta voitaisiin välttää haitallisia ilmiöitä myöhemmissä piireissä, jotka käyttävät värikkyys- ja purskekomponentteja, tulisi värikkyys-purske-erottimen saattaa minimiinsä kytkentäsignaalien ta-sausosat tai satunnaiset toimintahäiriöit, jotka pyrkivät huonontamaan purskeen ja värikkyyden ulostulosignaaleja. Myöskin kun kyseessä on suoraan kytketyt piirit tulisi differentiaaliset tasavirtakompo- 62197 2 nentit erottimen purske- ja värikkyysulostuloissa pitää oleellisesti vakioina purske- ja värikkyysjaksojen aikana niin että myöhempien tasavirtakytkettyjen käyttöpiirien toimintapisteet eivät joudu haitallisen vaikutuksen alaiseksi. On myös toivottavaa välttää viritettyjen osien käyttöä värikkyys-purske-erottimessa.

Tunnetaan lukuisia järjestelyjä, joissa yhdistetään värikkyys-ja purske-erottelu ja vahvistustoiminta yhteen ainoaan asteeseen. Eräitä esimerkkejä on löydettävissä US-patenttijulkaisuista 3 711 634, 3 789 141, 3 626 089 sekä TBA 567C integroitu piiri, jota valmistaa Philips Gloeilampenfabrieken Eindhovenissa, Alankomaissa. Nämä ja muut tunnetut järjestelyt omaavat joko haittoja koskien eri tekijöitä, joita jo aikaisemmin on mainittu, tai ne ovat tarpeettoman monimutkaisia.

Tämän keksinnön mukainen laitteisto muodostaa elektronisen signaalinkäsittelylaitteen purske- ja värikkyyssignaalien säädetyksi vahvistamiseksi ja erottamiseksi, joka laite käsittää differentiaali-vahvistimen, jossa on ainakin yksi sisääntuloliitin ja ensimmäinen ja toinen vastakkaisvaiheinen ulostuloliitin, joka vahvistin reagoi värisignaaleihin, jotka on johdettu sisääntuloliittimeen vahvistettujen vastakkaisvaiheisten värisignaalivirtojen kehittämiseksi ulos-tuloliittimiin, joka differentiaalivahvistin käsittää ensimmäisen, toisen ja kolmannen transistorin, joilla kullakin on kanta-, emitteri-ja kollektorielektrodit, jolloin toisen ja kolmannen transistorin emitterielektrodit on kytketty ensimmäisen transistorin kollektori-elektrodiin, ensimmäisen transistorin emitterielektrodi on kytketty vertailupotentiaalipisteeseen, toisen transistorin kollektorielekt-rodi on kytketty ensimmäiseen vastakkaisvaiheiseen ulostuloliittimeen, kolmannen transistorin kollektorielektrodi on kytketty toiseen vas-takkaisvaiheeseen ulostuloliittimeen ja signaalin sisääntuloliitin on kytketty toisen tai kolmannen transistorin kantaelektrodiin, ensimmäisen porttipiirin, joka käsittää ensimmäisen ja toisen ohjatusti virtaa johtavan laitteen, joilla molemmilla on avainnussisään-tuloliitin, signaalin sisääntuloliitin ja ulostuloliitin, jotka signaalin sisääntuloliittimet on kytketty yhteen vahvistimen ensimmäisen ulostuloliittimen kanssa, toisen porttipiirin, joka käsittää ensimmäisen ja toisen ohjatusti virtaa johtavan laitteen, joilla molemmilla 3 62197 on avainnussisääntuloliitin, signaalin sisääntuloliitin ja ulostulo-liitin, jotka signaalin ulostuloliittimet on kytketty yhteen vahvistimen toisen ulostuloliittimen kanssa, ja generaattorin jaksottaisten avainnuspulssien kehittämiseksi, joiden jakso käsittää ensimmäisen ja toisen avainnusaikavälin, jotka vastaavasti osuvat yhteen väri-signaalin purske- ja värikkyyssignaaliaikavälien kanssa.

Tälle laitteelle on tunnusomaista, että avainnussignaaligene-raattori on kytketty ensimmäisen ja toisen porttipiirin avainnus-sisääntuloihin kummankin porttipiirin ensimmäisen ja toisen virtaa johtavan laitteen saattamiseksi vastaavasti johtavaksi ja johtamattomaksi ensimmäisen avainnusaikavälin aikana niin, että ensimmäiset laitteet johtavat kaiken differentiaalivahvistimen ensimmäisen avainnusaikavälin aikana syöttämän signaalivirran vastakkaisvaiheisten erotettujen purskekomponenttien muodostamiseksi ensimmäisten laitteiden ulostuloliittimiin, ja ensimmäisten ja toisten virtaa johtavien laitteiden saattamiseksi vastaavasti johtamattomiksi ja johtaviksi toisen avainnusaikavälin aikana niin, että toiset laitteet johtavat kaiken differentiaalivahvistimen toisen avainnusaikavälin kuluessa syöttämän signaalivirran vastakkaisvaiheisten, erotettujen värikkyys-komponenttien kehittämiseksi toisten laitteiden ulostuloliittimiin, ja ensimmäisten laitteiden ulostuloliittimet on kytketty vastaaviin ensimmäisen tasapainotetun kuormitusimpedanssiparin liittimiin ja toisten laitteiden ulostuloliittimet on kytketty vastaaviin toisen tasapainotetun kuormitusimpedanssiparin liittimiin, joihin kumpaankin ensimmäiseen ja toiseen kuormitusimpedanssipariin liittyy differentiaalinen ulostulotasajännite, joka säilyy oleellisesti vakiona ensimmäisen ja toisen avainnusaikavälin kuluessa, ja että on muodostettu automaattinen värikkyydensäätöpiiri, jonka sisääntulot on liitetty ensimmäisten virtaa johtavien laitteiden ulostuloliittimiin ja joka reagoi mainittujen vastakkaisvaiheisten erotettujen purskekomponenttien tasoihin vahvistuksensäätöpotentiaalin muodostamiseksi, ja että on muodostettu lisäelimet vahvistuksensäätöpotentiaalin syöttämiseksi ensimmäisen transistorin kantaelektrodille molempien, vastakkaisvaiheisten, erotettujen purskekomponenttien ensimmäisten laitteiden ulostuloliittimillä ja vastakkaisvaiheisten, erotettujen värikkyys-komponenttien toisten laitteiden ulostuloliittimillä amplitudisäädön aikaansaamiseksi.

4 62197

Viitaten nyt piirustukseen, väritelevisiosignaaleja vastaanotettuna antenniin 21 käsitellään piireillä 22 niin että aikaansaadaan vaakajuovatahtipulssit, jotka kytketään juovapoikkeutuspiirei-hin 25. Ilmaistut videomerkit kytketään myös käsittelypiirien 22 ulostulosta värikkyyden kaistanpäästösuotimeeh 27, joka on sovitettu valitsemaan väriä edustavat merkit sisältäen sivukaistaisen apukantoaaltovärikkyyssignaalikomponentin sekä purskekomponentin. Purskekomponentti siirretään kunkin vaakajuovan pyyhkäisyjakson suhteellisen lyhyen väritahtiosuuden aikana, joka seuraa sen kuvaa edustavaa osuutta.

Ajallisesti peräkkäiset purske- ja värikkyyssignaalikomponen-tit yhdistetään suotimesta 27 integroidun värikkyyssignaalin käsitte-lypiirin 20 sisääntuloliittimeen 1. Avaintavat signaalit juovapoik-keutuslaitteesta 25 yhdistetään avaintavaan piiriin 29 sisääntuloliit-timen 2 kautta.

Integroitu piiri 20 sisältää myös vahvistuskertoimeltaan säädetyn portituskytketyn vahvistimen 60, joka on konstruoitu keksinnön mukaisesti. Portituskytketyn vahvistimen 60 tehtävänä on vahvistaa ja erotella värikkyys- ja purskekomponentit, ja se sisältää differentiaalisen vahvistinosan 65 ja portitusasteen 75.

Vahvistinosa 65 muodostuu keskenään samanlaisista transistoreista 66 ja 67, jolloin edellisen kannalle syötetään yhdistetyt värikkyyssignaalit kytkinnavan 1 ja vastuksen 68 kautta. Transistoreille 66 ja 67 syötetään käyttövirta säädetystä virtalähdetransis-torista 71. Esijännitevirta syötetään transistoriin 71 esijännite-potentiaalilähteestä (+1,2 volttia) vastuksen 73 kautta. Transistorit 66 ja 67 saavat symmetrisesti esijännitettä esijännitepiirin kautta, johon kuuluu arvoiltaan keskenään yhtä suuret esijännitevastukset 69 ja 70 sekä toinen esijännitepotentiaalilähde (+2,2 volttia). Transistorin 71 johtavuutta säädetään vahvistuskertoimeltaan säädettävällä automaattisella värikkyydensäätö(ACC)vahvistimella, johon sisältyy transistori 90 sekä emitterivastus 92.

Porttiaste 75 muodostuu kahdesta eri parista keskenään samankaltaisia portitustransistoreita 76, 77 sekä 86 ja 87. Transistorei-den 76 ja 77 emitterit on yhdessä kytketty transistorin 66 kollekto-rille, kun taas transistoreiden 86 ja 87 emitterit on yhdessä kytketty transistorin 67 kollektorille. Vastakkaisvaiheiset (ts. push-pull) ulostulosignaalit transistoreista 76, 86 sekä 77 ja 87 kehitetään 5 621S7 vastaavasti ulostulon kuormitusvastuksien 78, 88 sekä 79 ja 89 yli. Esitetyssä järjestelyssä ovat vastukset 78 ja 88 keskenään ja vastukset 79 ja 89 keskenään yhtä suuria.Ulostulosignaalit, jotka ovat vastuksien 78 ja 89 yli on kytketty automaattisen taajuuden ja vaiheen-säätö (AFPC)ilmaisimen ensimmäiseen ja toiseen sisääntuloon sekä ensimmäiseen ja toiseen ACC piirin 35 sisääntuloon. Ulostulosignaalit vastuksien 79 ja 89 yli kytketään suoraan toisen värikkyysvahvistimen ensimmäiseen ja toiseen sisääntuloon 44. Tässä esimerkissä yhdistetään vastakkaisvaiheiset jaksottaiset avainnussignaalit avainnuspiirin 29 ensimmäisestä ja toisesta ulostulosta toisiinsa kytkettyihin kanta-elektroodeihin transistoripareissa 76, 86 sekä 77 ja 87 niin, että säädetään transistoreiden 76, 86 sekä 77 ja 87 suhteellista johtavuutta komplementtaariseen tapaan.

Purske- ja värisignaalikomponentit jaksottaisesta, yhdistetystä värikkyyssignaalista esiintyvät yhdistetyn värikkyyssignaalijakson ennakolta määrättyjen aikavälien kuluessa, joka jakso vastaa juovapyyh-käisyn toimintajaksoa (esim. noin kuusikymmentäkolme mikrosekuntia). Purskesignaaliaikaväli esiintyy kunkin tällaisen jakson lopun lähellä kuvaa edustavan värikkyyssignaaliaikavälin jälkeen. Suhteellisen kapeat jaksottaiset avainnuspulssit syötettynä avainnuspiiristä 29 esiintyvät toistuvasti juovapyyhkäisytaajuudella (likimäärin 15.734 Hz käytettäessä USA standardeja) ja niiden kestoaika on noin viisi mikrosekuntia ollen samanaikainen purskesignaaliaikavälin kanssa. Jäljellä oleva avainnussignaalien osuus jaksosta sisältää värikkyyssignaaliaikavälin.

Vahvistimen 60 ollessa lepotilassa transistorin 71 syöttämä virta jakaantuu oleellisesti tasaisesti samalla lailla esijännitettyjen vahvistustransistoreiden 66 ja 67 kesken. Voidaan todeta, että transistorit 66 ja 67 vastaanottavat tasapainoitetut kantaesijän-nitteet funktiona esijännitevastuksien 69 ja 70 suhteesta. Tämä on merkityksellistä integroiduissa piirisovellutuksissa, koska integroitujen piirien vastusarvojen suhde on tarkoin määriteltävissä vaikkakin vastusarvojen absoluuttiset arvot saattavat vaihdella kolmekym-mentäkin prosenttia tai enemmän. Jännite, joka on transistoreiden 66 ja 67 kollektorien välillä pysyy oleellisesti vakiona. Transistorien 66 ja 67 lepotilan kollektorivirrat jakaantuvat oleellisesti tasan seuraavissa ylemmissä avainnustransistoripareissa 76, 77 sekä 86 ja 87.

6 62197

Toiminnassa yhdistetyt värikkyyssignaalit syötettynä transistorin 66 kannalle toistetaan vahvistetussa vastakkaisvaiheisessa muodossa transistoreiden 66 ja 67 kollektoreilla. Napaisuudeltaan esitetyt avainnuspulssit syötetään avainnuspiiristä 29 saattamaan kukin transistoripareista 76, 86 sekä 77 ja 87 virtaa johtavaksi ja johtamattomaksi komplementäärisesti. Tämä tahtoo sanoa, että transistorit 76 ja 86 saatetaan virtaa johtaviksi ja transistorit 77 ja 87 sammutetaan suhteellisen kapean avainnuspulssiosuuden seurauksena osuen ajallisesti yhteen kunkin toimintajakson purskeaikavälin kanssa. Transistorit 76 ja 86 johtavat tämän johdosta vastakkaisvai-heiset purskesignaalikomponentit, jotka tulevat näkyviin transistoreiden 66 ja 67 kollektoreilla aikaansaaden purskeulostulot vastakkais-vaiheisina kuormitusvastuksien 78 ja 88 yli. Purskeaikavälin kuluessa tasajännite, joka vaikuttaa kummankin transistorin 76 ja 86 kollekto-rin yli on suuruudeltaan yhtä suuri kuin tasasyöttöjännite (4,8 volttia) pienennettynä yhtä suurilla tasajännitepudotuksilla vastuksien 78 ja 88 yli. Transistoreiden 77 ja 87 kollektoriulostulot ovat oleellisesti keskenään yhtä suuria ja myös yhtä suuria kuin tasasyöttöjännite tänä ajanhetkenä.

Jäljellä olevan suhteellisesti pitemmän aikavälin kuluessa kustakin toimintajaksosta saatetaan transistorit 76 ja 86 johtamattomiksi ja transistorit 77 ja 87 avainnetaan kukin "päälle'' niin, että ne vastaavasti johtavat värikkyyssignaalikomponentin, joka tulee esiin vastakkaisvaiheisena transistoreiden 66 ja 67 kollektoreilla. Värik-kyyssignaalikomponentit vaikuttavat vastakkaisvaiheisina niihin liittyvien kuormitusvastuksien 79 ja 89 yli. Värikkyysaikävälin kuluessa tasajännite, joka esiintyy kummankin transistorin 77 ja 87 kollekto-rilla on yhtä suuri, kuin tasavirran syöttöjännite pienennettynä keskenään yhtä suurilla tasajännitepudotuksilla vastuksien 79 ja 89 yli. Kollektoriulostulot transistoreista 76 ja 86 ovat oleellisesti yhtä suuria keskenään ja yhtä suuria kuin tasasyöttöjännite tänä ajanhetkenä.

Ulostulovastuksien 78, 88 sekä 79 ja 89 arvot riippuvat vahvistimen 60 vahvistuskertoimesta ja ne valitaan aikaansaamaan ennalta määrätty riippuvaisuus purske- ja värikkyysulostulosignaalien suuruuksien välille.

7 62197 ACC piiri 35 aikaansaa säätöjänniteulostulon, joka edustaa purskekomponentin suuruuden poikkeamaa vertailuarvosta. Tämä ACC jännite syötetään ACC vahvistustransistorin 90 kannalle niin että säädetään sen virranjohtavuutta. Transistori 90 puolestaan säätää virran-johtavuutta eli vahvistuskerrointa vahvistimessa 60 säätämällä vir-ransyöttötransistorin 71 kantaohjausta ylläpitäen halutun suuruuden vahvistimen 60 purske- ja värikkyysulostulosignaaleille.

Esim. kun purskekomponentin suuruus lisääntyy kasvaa vastaavasti ACC säätöjännite aikaansaaden lisääntyneen transistorin 90 johtavuuden, mikä aikaansaa kompensoivan pienentymisen transistorin 71 johtavuudessa eli vahvistuskertoimessa ja täten vahvistimen 60 vastaavissa arvoissa. Kun purskekomponentin suuruus pienentyy pienenee vastaavasti ACC säätöjännite, mikä aikaansaa transistorin 90 pienentyneen johtavuuden, mikä taas puolestaan kehittää kompensoivan lisäyksen transistorin 71 ja täten vahvistimen 60 johtavuudessa. Ne tasa-jännitteet, joita vastaavasti esiintyy transistoreiden 66 ja 67 kol-lektorielektrodeilla eivät vaihtele ACC säätöjännitteen 50 mukaisesti ja differentiaaliset tasajännitteet, jotka esiintyvät transisto-reiden 66 ja 67 kollektoreiden välillä, pysyvät oleellisesti vakioina ACC säätöjännitteen muuttuessa.

Voidaan todeta, että sen tasajännitteen absoluuttisuuruus, joka vaikuttaa kummankin transistorin 76 ja 86 kollektoreilla vaihtelee transistoreiden 76 ja 86 avainnuksen mukaisesti päälle ja pois johta-vuustilasta kunkin toimintajakson kuluessa. Differentiaalisen ulos-tulotasajännitteen taso, joka esiintyy transistoreiden 76 ja 86 kollektoreiden välillä pysyy kuitenkin oleellisesti muuttumattomana kutakin toimintajaksoa varten. Differentiaalisen ulostulotasajännitteen taso on funktio siitä jännitesiirtymästä, jonka transistorit 66 ja 67 aikaansaavat, sekä epäsovituksesta, mikäli sellaista esiintyy, vastuksien 78 ja 88 välillä. Oikealla suunnittelulla (toiäin sanoen kohtuullisen vahvistuskertoimen ja samanlaisten ulostulovastuksien 78 ja 88 käytöllä) pidetään differentiaalinen ulostulotasajännite tole-ranssialueella noin + 20 mV. Purskeen avainnustransistorit 76 ja 86 eivät osallistu differentiaalisen ulostulotasajännitteen epätasapainon muodostamiseen.

Yllä esitettyjen kanssa analogiset havainnot soveltuvat myös värikkyyden avainnustransistoreihin 77 ja 87 sekä niihin liittyviin vahvistimen 60 värikkyysulostulon ulostulovastuksiin 79 ja 89. Se tahtoo sanoa, että vaikkakin tasajännitteen absoluuttiarvo, joka 8 62197 vaikuttaa kummankin transistorin 77 ja 87 kollektorilla vaihtelee avainnustransistoreiden 77 ja 87 johdosta päälle ja pois johtavuus-tilasta, se differentiaalisen ulostulotasajännitteen suuruus, joka vaikuttaa transistoreiden 77 ja 87 kollektoreiden välillä pysyy oleellisesti muuttumattomana kutakin toimintajaksoa varten.

Differentiaalisen ulostulotasajännitteen suuruus, joka vaikuttaa transistoreiden 77 ja 87 kollektoreiden välillä, on oleellisesti vakio ja suuruudeltaan yhtä suuri kuin se jännite, joka esiintyy transistoreiden 76 ja 86 kollektorien välillä kullakin toiminta-jaksolla. On kuitenkin huomattava, että tasajännitteen suuruus, joka esiintyy kunkin transistorin 77 ja 87 kollektorilla värikkyysaika-välin kuluessa riippuu vastuksien 79 ja vastaavasti 89 arvosta. Samalla tavoin sen tasajännitteen suuruus, joka esiintyy kunkin transistorin 76 ja 86 kollektorilla purskeaikavälin kuluessa riippuu vastuksien 78 ja vastaavasti 88 arvoista.

Vastakkaisvaiheiset purske- ja värikkyyssignaaliulostulot vahvistimesta 60 voidaan tämän johdosta kytkeä suoraan tämän jälkeisiin piireihin ilman, että tarvittaisiin ylimääräisiä kiinteitä tai säädettävissä olevia sovituspiirejä kompensoimaan ulostulosignaalien tasajännitekomponenttien vaihteluja.

Tulee myös todeta, että signaalitransientit, joita transistorit 76, 86 sekä 77 ja 87 saattavat synnyttää päälle ja pois kytkettäessä, esiintyvät yhteismoodisuhteessa niiden ulostulokuormitusvas-tusparien yli, jotka liittyvät vahvistimen 60 purske- ja väriulostuloi-hin. Yhteismoodisignaaleja huonontavat häiriöt, kuten esim. kytkentä-transientit kuten myös yhteismoodin tasavirtakomponentit esiintyessään vahvistimen 60 ulostuloista, voidaan helposti kumota sisääntulon yhteismoodihylkäysominaisuuksilla differentiaalivahvistimissa, joihin vahvistimen 60 ulostulot voidaan kytkeä.

Transistoriparit 76, 77 sekä 86 sekä 87 muodostavat kaskodi-signaalivahvistimen siihen liittyvine transistoreineen 66 ja 67. Tämä järjestely aikaansaa toivotun pienen kollektorikantatakaisinkytkentä-kapasitanssin ja johtaa pienentyneeseen erotettujen värikkyys- ja purskeulostulosignaalien vaihesiirtymään. Kaskodijärjestely aikaansaa erinomaisen vasteominaiskäyrän normaalien värisignaalien taajuusalueella (se on 2-4 MHz). Tämän lisäksi ulostulovirran epätasa-painovirheet, jotka ovat peräisin avainnustransistoreista 76, 77 sekä 86 ja 87 minimoidaan seurauksena avainnustransistoreiden käyttämisestä 9 62197 täysin virtaa johtavan ja virtaa johtamattomien tilojen välillä.

Värikkyys- ja purskevahvistin, joka on kuvattua tyyppiä edustaa suhteellisen yksinkertaista ja mukavaa keinoa samanaikaisesti tyydyttää AFPC ilmaisimen 32 sekä ACC piirin 35 purskesignaalisisään-tulovaatimukset sekä vahvistukseltaan säädetyn värikkyyssignaalin sisääntulovaatimukset toiseen värikkyysvahvistimeen 44, ilman että tähän tarvittaisiin ylimääräisiä signaalit vahvistavia ja erottavia piirejä kutakin mainittua osaa 32, 35 sekä 44 varten.

Vaikka tätä keksintöä on kuvattu erityisen piirisovellutuksen avulla tulisi todeta, että alan asiantuntija saattaa aikaansaada muita järjestelyjä poikkeamatta silti tämän keksinnön puitteista.

Esim. saatetaan käyttää aktiiveja piiriosia esitettyjen ulos-tulovastuksien 78, 79, 88 ja 89 sijaan. Myös voidaan push-pull yhdistelmänä olevia värikkyyssignaaleja vastaavasti syöttää transistorei-den 66 ja 67 kantaelektrodeille vahvistinvaiheessa 65 ja avainnus-signaaleja voidaan syöttää porttiasteeseen 75 yksipääteasteiseen tapaan .

Soveliaita AFPC, oskillaattori- ja ACC piirejä on kuvattu aikaisemmissa US-patenteissa 3 740 456, no. 7 740 461, no. 3 740 462 sekä US-patenttihakemuksessa sarjanumero 633 462.

Claims (5)

1. Elektroninen signaalinkäsittelylaite purske- ja värik-kyyssignaalien säädetyksi vahvistamiseksi ja erottamiseksi, joka laite käsittää differentiaalivahvistimen (65), jossa on ainakin yksi sisääntuloliitin ja ensimmäinen ja toinen vastakkaisvaiheinen ulotuloliitin, joka vahvistin (65) reagoi värisignaaleihin, jotka on johdettu sisääntuloliittimeen vahvistettujen vastakkaisvaiheis-ten varisignaalivirtojen kehittämiseksi ulostuloliittimiin, joka differentiaalivahvistin käsittää ensimmäisen, toisen ja kolmannen transistorin (71, 66, 67), joilla kullakin on kanta-, emitteri- ja kollektorielektrodit, jolloin toisen ja kolmannen transistorin emitterielektrodit on kytketty ensimmäisen transistorin (71) kol-lektorielektrodiin, ensimmäisen transistorin (71) emitterielektrodi on kytketty vertailupotentiaalipisteeseen, toisen transistorin (66) kollektorielektrodi on kytketty ensimmäiseen vastakkaisvaiheiseen ulostuloliittimeen, kolmannen transistorin (67) kollektorielektrodi on kytketty toiseen vastakkaisvaiheiseen ulotuloliittimeen ja signaalin sisääntuloliitin on kytketty toisen tai kolmannen transistorin (66, 67) kantaelektrodiin, ensimmäisen porttipiirin (76, 77), joka käsittää ensimmäisen (76) ja toisen (77) ohjatusti virtaa johtavan laitteen, joilla molemmilla on avainnussisääntuloliitin, signaalin sisääntuloliitin ja ulostuloliitin. jotka signaalin si-sääntuloliittimet on kytketty yhteen vahvistimen ensimmäisen ulos-tuloliittimen (66c) kanssa, toisen porttipiirin (86, 87), joka käsittää ensimmäisen ja toisen ohjatusti virtaa johtavan laitteen, joilla molemmilla on avainnussisääntuloliitin, signaalin sisääntuloliitin ja ulostuloliitin, jotka signaalin ulostuloliittimet on kytketty yhteen vahvistimen toisen ulostuloliittimen (67c) kanssa, ja generaattorin (29) jaksottaisten avainnuspulssien kehittämiseksi, joiden jakso käsittää ensimmäisen ja toisen avainnusaikavälin, jotka vastaavasti osuvat yhteen värisignaalin purske- ja värikkyyssig-naaliaikavälien kanssa, tunnettu siitä, että avainnussignaa-ligeneraattori (29) on kytketty ensimmäisen (76, 77) ja toisen (86, 87) porttipiirin avainnussisääntuloihin kummankin porttipiirin ensimmäisen ja toisen virtaa johtavan laitteen saattamiseksi vastaa- 11 62197 vasti johtavaksi ja johtamattomaksi ensimmäisen avainnusaikavälin aikana niin, että ensimmäiset laitteet johtavat kaiken, differentiaalivahvistimen ensimmäisen avainnusaikavälin aikana syöttämän sig-naalivirran vastakkaisvaiheisten erotettujen purskekomponenttien muodostamiseksi ensimmäisten laitteiden (76, 86) ulostuloliittimiin, ja ensimmäisten ja toisten virtaa johtavien laitteiden saattamiseksi vastaavasti johtamattomiksi ja johtaviksi toisen avainnusaikavälin aikana niin, että toiset laitteet johtavat kaiken differentiaali-vahvistimen toisen avainnusaikavälin kuluessa syöttämän signaali-virran vastakkaisvaiheisten, erotettujen värikkyyskomponenttien kehittämiseksi toisten laitteiden (77, 87) ulostuloliittimiin, ja ensimmäisten laitteiden (76, 86) ulostuloliittimet on kytketty vastaaviin ensimmäisen tasapainotetun kuormitusimpedanssiparin (78, 88. liittimiin ja toisten laitteiden (77, 8?) ulostuloliittimet on kytketty vastaaviin toisen tasapainotetun kuormitusimpedanssiparin (79, 89) liittimiin, joihin kumpaankin ensimmäiseen ja toiseen kuor-mitusimpedanssipariin liittyy differentiaalinen ulostulotasajännite, joka säilyy oleellisesti vakiona ensimmäisen ja toisen avainnusaikavälin kuluessa, ja että on muodostettu automaattinen värikkyyden-säätöpiiri (35), jonka sisääntulot on liitetty ensimmäisten virtaa johtavien laitteiden ulostuloliittimiin ja joka reagoi mainittujen vastakkaisvaiheisten erotettujen purskekomponenttien tasoihin vah-vistuksensäätöpotentiaalin muodostamiseksi, ja että on muodostettu lisäelimet vahvistuksensäätöpotentiaalin syöttämiseksi ensimmäisen transistorin (71) kantaelektrodille molempien, vastakkaisvaiheisten, erotettujen purskekomponenttien ensimmäisten laitteiden ulostuloliitt imillä ja vastakkaisvaiheisten, erotettujen värikkyyskomponent-tien toisten laitteiden ulostuloliittimillä amplitudisäädön aikaansaamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että differentiaalivahvistin (65) käsittää esijärmite-elimet (+2,2 V, 69, 70), jotka on kytketty toisen ja kolmannen transistorin kantaelektrodeille oleellisesti samanlaisen johtavuustilan säilyttämiseksi toisessa (66) ja kolmannessa (67) transistorissa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ensimmäisen porttipiirin ensimmäinen (76) ja toinen 62197 12 (77) virtaa johtava laite vastaavasti käsittävät neljännen (76) ja viidennen transistorin (77), joilla molemmilla on emitterisisään-menoelektrodit, jotka on kytketty yhteen toisen transistorin (66) kollektoriulostulon kanssa, kantasisäänmenoelektrodit, jotka on kytketty avairmussignaaligeneraattoriin (29), ja kollektoriulostu-loelektrodit, että toisen porttipiirin ensimmäiset (86) ja toiset (87) virtaa johtavat laitteet käsittävät kuudennen (86) ja seitsemännen transistorin (87), joilla molemmilla on emitterisisäänmeno-elektrodit, jotka on kytketty yhteen kolmannen transistorin (67) kollektoriulostulon kanssa, kantasisäänmenoelektrodit, jotka on kytketty avainnussignaaligeneraattoriin (29) ja kollektoriulostulo-elektrodit, ja avainnusgeneraattori (29) muodostaa ensimmäiset jaksottaiset avainnussignaalit, jotka käsittävät ensimmäiset ja toiset avainnusaikavälit, jotka on kytketty neljännen (76) ja kuudennen (36) transistorin kantasisäänmenoelektrodeihin, ja toiset jaksottaiset avainnussignaalit, jotka käsittävät ensimmäisen ja toisen avainnusaikavälin, jotka on kytketty viidennen (77) ja seitsemännen (37) transistorin kantasisäänmenoelektrodeihin, jotka ensimmäiset ja toiset avainnussignaalit ovat vastakkaisvaiheiset toistensa suhteen, jolloin neljäs (76) ja kuudes (86) transistori ja viides (77) ja seitsemäs (87) transistori saatetaan vastaavasti johtavaksi ja johtamattomaksi komplementtaarisella tavalla erotettujen purskekom-ponenttien muodostamiseksi vastakkaisvaiheisina neljännen (76) ja kuudennen (86) transistorin kollektoriulostuloelektrodeille ensimmäisen avainnusaikavälin aikana ja erotettujen värikkyyskomponent-tien muodostamiseksi vastakkaisvaiheisina viidennen (77) ja seitsemännen (87) transistorin kollektoriulostuloelektrodeille toisen avainnusaikavälin aikana.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että esijännite-elimet (+2,2 V, 69, 70) käsittävät ensimmäisen (69) ja toisen tasavirtaa kytkevän elimen, jotka vastaavasti kytkevät toisen (68) ja kolmannen (67) transistorin kanta-elektrodit vertailupotentiaaliin (+2,2 V), joilla ensimmäisellä (69) ja toisella (70) tasavirtaa kytkevällä elimellä on oleellisesti samat vastusarvot.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnet- 7. siitä, että neljännen ja kuudennen transistorin kollektoriulos- 13 62197 tuloelektrodit on tasavirtaa johtavasta kytketty vastaaviin elimien (32) sisäänmenoihin ulostulosignaalien muodostamiseksi, jotka edustavat purskekomponenttien vaihetta ja/tai taajuutta, ja vastaaviin automaattisen värikkyydensäätöpiirin (35) sisääntuloihin, ja viidennen ja seitsemännen transistorin kollektoriulostuloelektrodit on tasavirtaa johtavasti kytketty vastaaviin elimien (44) sisääntuloihin värikkyyskomponenttien vahvistamiseksi. 62197 14