FI62188C - Foerfarande foer maetning av vaermeenergi oeverfoerd medels flidstroemning - Google Patents

Foerfarande foer maetning av vaermeenergi oeverfoerd medels flidstroemning Download PDF

Info

Publication number
FI62188C
FI62188C FI801730A FI801730A FI62188C FI 62188 C FI62188 C FI 62188C FI 801730 A FI801730 A FI 801730A FI 801730 A FI801730 A FI 801730A FI 62188 C FI62188 C FI 62188C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
fluid
bypass
line
power
flow
Prior art date
Application number
FI801730A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI801730A (fi
FI62188B (fi
Inventor
Matti Karras
Olavi Hirsimaeki
Original Assignee
Valmet Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Valmet Oy filed Critical Valmet Oy
Priority to FI801730A priority Critical patent/FI62188C/fi
Priority to JP56502038A priority patent/JPS57500996A/ja
Priority to US06/354,092 priority patent/US4440507A/en
Priority to EP81901708A priority patent/EP0052143A1/en
Priority to PCT/FI1981/000038 priority patent/WO1981003543A1/en
Publication of FI801730A publication Critical patent/FI801730A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI62188B publication Critical patent/FI62188B/fi
Publication of FI62188C publication Critical patent/FI62188C/fi

Links

Classifications

    • GPHYSICS
    • G01MEASURING; TESTING
    • G01KMEASURING TEMPERATURE; MEASURING QUANTITY OF HEAT; THERMALLY-SENSITIVE ELEMENTS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • G01K17/00Measuring quantity of heat
    • G01K17/06Measuring quantity of heat conveyed by flowing media, e.g. in heating systems e.g. the quantity of heat in a transporting medium, delivered to or consumed in an expenditure device
    • G01K17/08Measuring quantity of heat conveyed by flowing media, e.g. in heating systems e.g. the quantity of heat in a transporting medium, delivered to or consumed in an expenditure device based upon measurement of temperature difference or of a temperature

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Investigating Or Analyzing Materials Using Thermal Means (AREA)
  • Measuring Volume Flow (AREA)

Description

[B] (11)KUU.LUTUS,ULKA,SU Λ91ηπ
Jua lJ '1; utlAggningsskrift loo fjtfSSf c (45) Fa tontti ny :'ι·; rw - ί, ty U) li :9.-32 L*wvfi Fa tent se·: ioitit V y (S1) Ki.lk.Wa·3 G 01 K 17/06 SUOMI—FINLAND (M) hMtdlNkMM-Pmntntknlni 801730 (22) HtkamlspUvl — AnaMmlngidaf 28.05-80 (23) Allmptlvt—GlMghatad·· 28.05.80 (41) Tulta |u1klMkil — Btlvlt offantllg PMtti. Ja rekisterihallitus NHtMkripmo* ft ku^Mu.™ prm.-
Patent- och registerstyralsan AntMun uttagd oeh utl.*krift*n pubik»r*d 30.07.82 (32)(33)(31) Prr****T *e»eik«u*—Bsgfrd prlortttt (71) Valmet Oy, Punanotkonkatu 2, 00130 Helsinki 13, Suomi-Finland(FI) (72) Matti Karras, Oulu, Olavi Hirsimäki, Oulu, Suomi-Finland(FI) (7b) Forssen & Salomaa Oy (5*0 Menetelmä fluidivirtauksella siirretyn lämpöenergian mittaamiseksi -Förfaran de för mätning av värmeenergi överförd medels fluidströmning
Keksinnön kohteena on menetelmä fluidivirtauksella siirretyn lämpöenergian mittaamiseksi, jossa menetelmässä virtaavan fluidin tulolinjaan järjestetään kulu-tuskohteen rinnalle ohivirtauslinjaa pitkin fluidin ohivirtaus.
Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu lämpöä kuljettavan fluidin lämpömäärän sekä lisäyksen että vähennyksen mittaamiseen. Keksinnön mukaisen menetelmän yleisin sovellutusalue on kaupallinen kaukolämmön jakeluverkosto joko talokohtaisesta tai aluekohtaisesti. Lämpöenergiaa kuljettava fluidi voi olla olomuodoltaan ja kemialliselta koostumukseltaan mikä tahansa tasaisesti virtaava aine, jonka tärkein ominaisuus on suuri ominaislämpö.
Nykyinen lämpömäärän tai -energian mittaustekniikka perustuu erikseen mitattavaan lämpötilan muutokseen ΔΤ - - T2 ja erikseen mitattavaan tilavuusvirtaukseen V, jolloin lämpömäärän muutosnopeus on <$ - p· C ν(Τχ - T2), missä 2 62188 ρ = fluidin tiheys ja C ominaislämpö, joita ei nykyisin lainkaan mitata eikä niiden muutoksiin varauduta. Mikäli lämpöenergiaa kuljettavana fluidina ryhdytään käyttämään lisäaineilla parannettua vettä, ei p C ehkä säilykään yhtä vakiona kuin puhtaan veden kyseessä ollen.
Mitattavista suureista Φ on oleellisesti epätarkempi kuin ΔΤ ja pyrittäessä ’Vrn mittaustarkkuuden parantamiseen, joudutaan hyvin kalliisiin mittareihin, kuten induktiivinen (magneettinen) määrämittari, jonka epätarkkuus on (- 0,5 Z näyttämästä) + (- 0,5 Z täydestä näyttämästä).
Kaukolämpötekniikan asettamat rajoitukset lämpömäärän mittausmenetelmän kehittämiselle ovat mm. seuraavat: - mittari ei saa aiheuttaa pumppaustarpeen huomattavaa kasvua, painehäviön ylärajana yleisesti 0,1 bar - mittarin tehonkulutus on rajoitettava minimiin eikä saa nousta yli 0,1 Z mittauksen kohteena olevasta lämpötehosta - mittarin hinnan tulee olla sopusoinnussa mittaustarkkuuden paranemisesta johtuviin säästöihin laskutusvirheissä.
Tekniikan tason osalta viitataan saksalaiseen patenttiin n:o 484.928, jossa ohivirtausputkea on käytetty virtausnopeuden mittaamiseen. Mittaus suoritetaan Pitot-putkilla, joiden lineaarinen mittausalue on suppea ja energian mittauksen tulos riippuu Pitot-putkilla aikaansaadun meno- ja paluuveden sekoitussuhteesta.
Ohivirtausputken kaltaisia meno- ja paluuveden sekoitusaltaita on myös käytetty, kuten esim. saksalaisien hakemusjulkaisujen n:ot 25 21 008 ja 25 28 385 mukaisissa ratkaisuissa. Sekoitusaltaaseen tuodaan nestettä neljällä venttiilillä, joista toinen pari on menoputken estolaipan eri puolilla ja toinen pari vastaavasti tuloputken estolaipan eri puolilla. Mittaus toimii kuten Pitot-putkia käytettäessä ja vaikeudet ja epäkohdat ovat myös samankaltaisia.
Lämpöenergiamitaauksen vaatima erillinen virtausmittaus voidaan välttää yhdistämällä tulo- ja menoveden lämpötilaeron mittaukseen epäsuora virtausmittaus.
Tämä tapahtuu usealla eri tavalla, jotka perustuvat massiivisen lämpöjohteen kuljettamaan lämpöön korkeammasta menoveden lämpötilasta matalampaan paluuveden lämpötilaan. Tällaiset ratkaisut on esitetty esim. sveitsiläisessä patentissa n:n 435.791 ja saksalaisissa hakemusjulkaisuissa n:ot 23 30 498 ja .’(> Ti 972.
3 62188
Kun virtaus huuhtelee massiivisen lämpöjohteen päitä, saadaan lämpöjohteen rungon lämpötilajakautuma (lämpötilaerotus) verrannolliseksi virtausnopeuden ja meno-paluuveden lämpötilaeron tuloon eli juuri kulutettuun lämpöenergiaan. Tästä periaatteesta on kehitetty lukuisia eri versioita. Voidaan käyttää useaa eri tavoin huuhdeltua lämpöjohdetta, lämpötilaero voidaan eliminoida sähkölämmityksellä, massivisen lämpöjohteen mittaus voidaan yhdistää virtaavan nesteen lämpötilan mittauksiin meno- ja paluuputkista ennen ja jälkeen lämpöjohteen aiheuttamaa häiriötä. Tämä mittaustekniikan suurin epäkohta on vaikeudet lämpöjohteen huuhtelupinnan muutoksien johdosta.
Keksinnön päämääränä on aikaansaada parannus aikaisemmin tunnettuihin fluidivir-tauksella siirretyn lämpöenergian mittausmenetelmiin. Keksinnön yksityiskohtaisempana päämääränä on aikaansaada menetelmä, joka on riippumaton fluidin tiheydestä ja ominaislämmöstä. Vielä eräänä keksinnön päämäränä on aikaansaada menetelmä, jossa virtausmäärää ei tarvitse mitata laisinkaan. Keksinnön muut tavoitteet ja sillä saavutettavat edut käyvät ilmi keksinnön selityksestä.
Keksinnön päämäärät saavutetaan menetelmällä, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että tulolinjaa pitkin virtaavasta fluidista otetaan lämpöteho, että mainittuun fluidin ohivirtaukseen tuodaan lämpötehoa tai siitä otetaan lämpötehoa, ja että mainitussa tulolinjassa, vastaavasti mainitussa paluulinjas-sa ja vastaavasti mainitussa ohivirtauslinjassa mitataan mainittua tulolinjaa pitkin virtaavan fluidin, vastaavasti mainittua paluulinjaa pitkin virtaavan fluidin ja vastaavasti mainittua ohivirtauslinjaa pitkin virtaavan fluidin ohi-virtauksen lämpötilat, jolloin fluidivirtauksella siirretty lämpöenergia on mitattavissa ainoastaan mainitun fluidin ohivirtaukseen tuodun tehon tai siitä otetun tehon sekä mainittujen lämpötilamittausten avulla. Keksinnön mukaisen menetelmän muut tunnuspiirteet on esitetty patenttivaatimuksissa 2-7.
Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan lukuisia merkittäviä etuja.
Keksinnön kohteena olevassa menetelmässä ei virtausmäärää konventionaalisessa mielessä lainkaan mitata, vaan sensijaan, sallitaan pieni fluidin oikosulku-virtaus ohi mitattavan energiamuutos-kohteen (esim. lämmönvaihdin). Keksinnön kohteena olevassa menetelmässä pyritään mittaamaan kohteessa tapahtuva fluidin lämpömäärän muutosnopeus ainoastaan lämpötilaerojen ja pienen oikosulkuvirtauksen apulämmityksen tai -jäähdytyksen mittausten avulla. Keksinnön kohteena oleva menetelmä on riippumaton oikosulkuvirran prosentuaalisesta määrästä, fluidin tiheydestä ja ominaislämmöstä, jotka voivat siis muuttua energiamittausta häiritsemättä. Esitetyssä keksinnössä oikosulku-virtaus on oleellinen ja mainittuun 4 62188 riippumattomuuteen tiheydestä ja ominaislämmöstä päästään vain lämmittämällä tai jäähdyttämällä samaa fluidia, joka toimii varsinaisena energian kuljettajana. Esitetty menetelmä tulee teknillisesti ja taloudellisesti edullisemmaksi putki-* koon ja mitattavan energiamäärän kasvaessa.
Keksinnön mukaista menetelmää selitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuviossa esitettyyn periaateratkaisuun, johon keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan rajoittaa.
Piirustuksen kuvion mukaisessa suoritusmuodossa tulolinjaa 11 pitkin virtaavasta fluidista otetaan lämpöteho Q^, joka on siis mitattava suure. Keksinnön perusoivalluksen mukaisesti tehon kulutuskohteen 13 (esim. lämmönvaihdin) rinnalle järjestetään ohivirtauslinjaa 14 pitkin fluidin ohivirtaus ^2· Ohivirtaavaan fluidiin ^2 tuodaan tai poistetaan mitattava lämpöteho <$2· Fluidin paluulinjaa on merkitty viitenumerolla 12. Tulolinjassa 11 ohivirtauslinjassa 14 sekä paluulin-jassa 12 mitataan fluidin lämpötila ja piirustuksen kuvioon mer- kityissä kohdissa a,b,c,d ja e. Mitattava lämpöteho saadaan selville mainittujen lämpötilamittauksien sekä ohivirtaavaan fluidiin V2 tuodun tai siitä otetun lämpötehon Q2 avulla. Keksinnön mukainen menetelmä perustuu seuraaviin yhtälöihin:
Qx - p · C · VL · (Τχ - T2) (1) Q2 - p · c · \T2 (T4 - T5) (2) P ' C · (νχ + ’ T3 * p * C · V2 · T5 + P · C · V1 * T2 (3)
Ratkaisemalla funktiona Q2:sta ja lämpötiloista Τ^,Τ^,Τ^,Τ^ ja saadaan: (Tt - t2) · (T5 - t3) q - - . <$ (4) (T4 - t5) · (T3 - t2)
Kuten yhtälöstä (4) huomataan, fluidin tiheys p ja ominaislämpö C supistuvat, joten menetelmä on tunteeton näiden suureiden mahdolliselle vaihtelulle, (p C):n lämpötilariippuvuus eliminoituu yhtälön (4) symmetrisyyden vuoksi lähes täysin. Myöskään virtauksen jakosuhteen k ^2^1 ehdollinen muuttuminen ei aiheuta mittausvirhettä, koska ko. jakosuhde mitataan lämpötilaerojen avulla (yhtälö 3). Virtauksen jakosuhteella on kuitenkin käytännön merkitystä, sillä se määrää oleellisesti tehon siirtämiseen tarvittavan fluidin pumppaustehon lisääntymisen.
5 62188 (Ohivirtaushan on mittausmenetelmän aiheuttama lisävirtaus). Menetelmän mittaus-epätarkkuus muodostuu yhtälön (4) mukaan neljän lämpötilaeron mittausvirheistä sekä lämpötehon mittausvirheestä. Kun ohivirtaus tehdään pieneksi, muodostuu lämpötilaero pieneksi. Koska edustaa mittausmenetelmän kuluttamaa tehoa, on se tehtävä myös pieneksi, jolloin lämpötilaero tulee myöskin pieneksi. Kaikenkaikkiaan lämpötilaerot T3 ~ ^2 ^4 ” T5 ovat pienet, joten ne ovat mittausmenetelmän pääasialliset virhelähteet. Virhe, joka tehdään (^ίπ mittaamisessa, riippuu oleellisesti menetelmästä, jolla teho tuodaan ja siirretään ohivirtaukseen. Koska ja ovat itse asiassa identtisiä, tarvitaan menetelmässä neljä lämpötila-anturia.
Kun virtauksen jakosuhde k (= V^/V^) on pieni ja säädetään siten, että - T,. » niin voidaan sanoa, että mittaukseen tarvittava teho Q2 « k^ · ja fö k · (T^ - T^) ja kokonaistilavuusvirtaus (pumppaustarve) on lisääntynyt (1 + k)-kertaiseksi.
Usein käytännössä esim. kaukolämpöenergian siirrossa lämpötilaero on n. 50°C. Jos lämpötilaerot ja - T£ voidaan mitata riittävän tarkasti silloinkin, kun ne ovat n. 1°C, niin ohivirtaussuhde k voisi olla niinkin pieni kuin 1/50. Tällöin siis pumppaustarve lisääntyisi vain 2 % ja paluuveden lämpötila olisi n. 1°C korkeampi kuin se olisi, jos Q^:n mittaus tehtäisiin koven-tionaalisin menetelmin. ($2 olisi vain 0,04 prosenttia ^:sta, joten esimerkiksi, kun olisi 1 MW, olisi ^ vain 400 W. Tämäkin energia palautuu voimalaitokselle ja tulee osittain hyödynnetyksi, (p C):n lämpötilariippuvuus aiheuttaa tämän esimerkin arvoilla vain muutaman kymmenesosaprosentin korjauskertoimen, joka riippuu vain loivasti käytetyistä lämpötilan arvoista.
Lämpötilaerot voidaan mitata millä tahansa yleisesti käytetyllä menetelmällä. Huomiota on kuitenkin kiinnitettävä siihen, että lämpötila-anturin asennus on sellainen, että mitattu lämpötila edustaa mahdollisimman hyvin keskimääräistä flui-din lämpötilaa koko putken poikkileikkauksessa kyseisessä mittauskohdassa. Tämä on tärkeää varsinkin lämpötilan T^ mittauksessa, sillä jos virtausten ^ ja sekoittuminen ei ole aivan täydellistä, saattaa esiintyä huomattaviakin lämpö-tilagradientteja.
Tehon mittaaminen riippuu siitä, millä tavalla se ohivirtaukseen tuodaan tai, jos Q2 onkin negatiivinen, millä tavalla ohivirtauksesta otetaan tehoa.
Esimerkiksi, jos teho ^ tuodaan ohivirtaukseen siihen asennetun lämmitysvastuk-sen avulla, niin <$2:n mittamiseksi riittää, kun mitataan lämmitysvastuksen ottama 6 62188 sähköteho p, mikä voidaan tehdä riittävän tarkasti vakiintunein menetelmin.
Tällöin siis (Τχ - t2) (t5 - t3) ^ - - . p (5) <T4 - t5) (T3 - t2)
Ainakin periaatteessa ohivirtaukseen voidaan tuoda tehoa tai siitä ottaa tehoa myöskin lämmönjohdinta pitkin. Tällöin teho Q2 voidaan mitata lämmönjohtimen tietyn osan, joka muodostaa tietyn lämpövastuksen R^, yli syntyvänä lämpötilaerona Δ TD . Tällöin siis koko lämpötehon Q. mittaus olisi palautettu pelkästään lämpö-Rth 1 tilaerojen mittaukseksi, jolloin
iTR „ (I1 * V ' (T5 - V
--^--(6)
Rth (T4 - T5) · <T3 - T2)
Jos virtauksen jakosuhde k voidaan olettaa tunnetuksi, käy lämpötilan T3 mittaaminen tarpeettomaksi. Tällöin (Τχ - t2) *1 “ k---*2 (7) (t4 - t5) Lämpötila-antureiden nollakohtaryöminnän vaikutukset kriittisiin lämpötilaeroihin T3 - T2 ja T4 - Tj voidaan tarpeen mukaan poistaa. Kun Q2 0, on (T4 - T^Jrn oltava nolla. Vastaavasti, kun ^2 " 0» täytyy (T3 - T2):n olla nolla. Tämä helpottaa huomattavasti kyseisille lämpötilaeromittareille asetettavia vaatimuksia.
Edellä on esitetty ainoastaan keksinnön periaateratkaisu ja alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön yksityiskohdat voivat vaihdella lukuisilla eri tavoilla oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (7)

62188
1. Menetelmä fluidivirtauksella siirretyn lämpöenergian mittaamiseksi, jossa menetelmässä virtaavan fluidin (Φ + tulolinjaan (11) järjestetään kulutus-kohteen (13) rinnalle ohivirtauslinjaa (14) pitkin fluidin ohivirtaus (^), tunnettu siitä, että tulolinjaa (11) pitkin virtaavasta fluidista (Vj + V2) otetaan lämpöteho (Q^), että mainittuun fluidin ohivirtaukseen (V^) tuodaan lämpötehoa (Q^) tai siitä otetaan lämpötehoa (<$2)» ja että mainitussa tulolinjassa (11), vastaavasti mainitussa paluulinjassa (12) ja vastaavasti mainitussa ohivirtauslinjassa (14) mitataan mainittua tulolinjaa (11) pitkin vir-taavan fluidin (V^ + ^), vastaavasti mainittu paluulinjaa (12) pitkin virtaa-van fluidin (V^ + V ja vastaavasti mainittua ohivirtauslinjaa (14) pitkin virtaavan fluidin ohivirtauksen (^) lämpötilat (T^, vast. T2, vast. Τ^,Τ,., vast. T^), jolloin fluidivirtauksella siirretty lämpöenergia (Q^) on mitattavissa ainoastaan mainitun fluidin ohivirtaukseen (^) tuodon tehon (¢^ tai siitä otetun tehon (^) sekä mainittujen lämpötilaraittausten (Tp 12,1^,1^,1,.) avulla.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuun fluidin ohivirtaukseen 0^) tuodaan tehoa (^) mainittuun ohivirtauslinjaan (14) sijoitetun lämmitysvastuksen avulla.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mita taan mainitun lämmitysvastuksen ottama sähköteho (p) mainittuun fluidin ohivirtaukseen (V2) tuodun tehon selville saamiseksi.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuun fluidin ohivirtaukseen (\^) tuodaan tehoa (l^) tai siitä otetaan tehoa (^) mainittuun ohivirtauslinjaan (14) sijoitetun lämmönjohtimen avulla.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan mainitun lämmönjohtimen tietyn pituisen osan muodostaman lämpövastukeen (R.,) yli syntyvä lämpötilaero (ΔΤ„ ). th Rth
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään mainittua tulolinjaa (11) virtaavan fluidin (Φ^) ja mainittua ohivirtauslinjaa (14) virtaavan fluidin ohivirtauksen (^) jakosuhde (k).
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitussa paluulinjassa (12) mitataan mainittua paluulinjaa (12) pitkin virtaavan 621 88 8 fluidin (V^) ja mainittua ohivirtauslinjaa (14) pitkin mainittuun paluulinjaan (12) virtaavan mainitun fluidin ohivirtauksen (V2) summavirtauksen (V^ + $2) lämpötila (T^). 9 62188
FI801730A 1980-05-28 1980-05-28 Foerfarande foer maetning av vaermeenergi oeverfoerd medels flidstroemning FI62188C (fi)

Priority Applications (5)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI801730A FI62188C (fi) 1980-05-28 1980-05-28 Foerfarande foer maetning av vaermeenergi oeverfoerd medels flidstroemning
JP56502038A JPS57500996A (fi) 1980-05-28 1981-05-27
US06/354,092 US4440507A (en) 1980-05-28 1981-05-27 Procedure for measuring thermal energy transported by fluid flow
EP81901708A EP0052143A1 (en) 1980-05-28 1981-05-27 Procedure for measuring thermal power supplied by or to a fluid flow
PCT/FI1981/000038 WO1981003543A1 (en) 1980-05-28 1981-05-27 Procedure for measuring thermal energy transported by fluid flow

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI801730 1980-05-28
FI801730A FI62188C (fi) 1980-05-28 1980-05-28 Foerfarande foer maetning av vaermeenergi oeverfoerd medels flidstroemning

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI801730A FI801730A (fi) 1981-11-29
FI62188B FI62188B (fi) 1982-07-30
FI62188C true FI62188C (fi) 1982-11-10

Family

ID=8513521

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI801730A FI62188C (fi) 1980-05-28 1980-05-28 Foerfarande foer maetning av vaermeenergi oeverfoerd medels flidstroemning

Country Status (5)

Country Link
US (1) US4440507A (fi)
EP (1) EP0052143A1 (fi)
JP (1) JPS57500996A (fi)
FI (1) FI62188C (fi)
WO (1) WO1981003543A1 (fi)

Families Citing this family (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4448545A (en) * 1982-03-02 1984-05-15 Southern California Gas Company Non-intrusive thermal power monitor and method
DE4230221A1 (de) * 1992-09-10 1994-03-17 Sprave Kg Ingenieurgesellschaf Heizkostenverteiler für Einrohrsysteme
GB9422452D0 (en) * 1994-11-07 1995-01-04 British Gas Plc Heat metering
DE102007015609A1 (de) 2007-03-29 2008-10-09 Hydrometer Gmbh Kälte- oder Wärmezählereinrichtung zur Ermittlung des Energieverbrauchs in einem Temperierungskreislauf
EP2641071B1 (en) 2010-11-18 2015-10-07 Belimo Holding AG Determining the heat flow emanating from a heat transporting fluid
CN104677526B (zh) * 2015-02-09 2017-11-17 江苏凯弘新能源管理有限公司 导热油热能计量方法
US20230071155A1 (en) 2020-01-24 2023-03-09 Belimo Holding Ag Method and system for monitoring energy flow of hvac system

Family Cites Families (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE156036C1 (fi) *
DE484928C (de) * 1927-05-10 1929-10-24 Arthur Schulze Waermemengenmesser fuer stroemende Fluessigkeiten
US3167957A (en) * 1959-07-14 1965-02-02 Riello Filli Officine Fonderie Heat meter
CH435791A (de) * 1966-01-27 1967-05-15 Landis & Gyr Ag Wärmemengenzähler
DE2330498C2 (de) * 1973-06-15 1983-09-22 Centra-Bürkle GmbH & Co, 7036 Schönaich Verfahren und Vorrichtung zur meßtechnischen Ermittlung von zeitlichen Wärmemengen
DE2528385A1 (de) * 1975-05-12 1977-01-13 Centra Buerkle Kg Albert Waermemengenzaehler
DE2521008B2 (de) * 1975-05-12 1977-06-16 Zusatz in: 25 28 385 Centra-Bürkle GmbH & Co, 7036 Schönaich Verfahren zum zaehlen von waermemengen und waermemengenzaehler
DE2623972A1 (de) * 1976-05-28 1977-12-01 Danfoss As Vorrichtung zum messen der durchflussmenge oder einer davon abhaengigen groesse in waermetauscher-anlagen
EP0014934B1 (de) * 1979-02-17 1984-08-01 Battelle-Institut e.V. Vorrichtung zur Messung des Massenflusses und des Wärmeflusses sowie Verfahren zur Bestimmung des Massenflusses
US4362404A (en) * 1980-03-17 1982-12-07 Electric Power Research Institute, Inc. Heat measuring apparatus and method for use in a continuous fluid stream

Also Published As

Publication number Publication date
FI801730A (fi) 1981-11-29
FI62188B (fi) 1982-07-30
WO1981003543A1 (en) 1981-12-10
EP0052143A1 (en) 1982-05-26
JPS57500996A (fi) 1982-06-03
US4440507A (en) 1984-04-03

Similar Documents

Publication Publication Date Title
CN100554891C (zh) 具有可调文丘里喷嘴的多相质量流量计
US3304766A (en) Method for measuring two-phase fluid flow
US4779458A (en) Flow sensor
FI62188C (fi) Foerfarande foer maetning av vaermeenergi oeverfoerd medels flidstroemning
ES2047818T3 (es) Caudalimetros masicos con detectores de temperatura.
US4085613A (en) Thermal energy flowmeter
US3978709A (en) Detection of leakage from liquid-transporting pipeline
CN101311685A (zh) 热式质量流量计
SE8205473D0 (sv) Flow meters
White Condensation of refrigerant vapors—apparatus and film coefficients for Freon-12
EP0046625A3 (en) A meter for measuring quantities of heat and use of this meter
US2633748A (en) Calorimeter
RU2182320C2 (ru) Способ калибровки системы измерения тепловой энергии и теплоносителя и устройство для его осуществления
US3424975A (en) Apparatus with parallel flow paths for measuring electrical conductivity of fluids
CN205861593U (zh) 一种液体比热容测量装置
CN104776889A (zh) 温差式流量测量系统
EP0076281B1 (en) Improvements in or relating to heat metering
JPS57192872A (en) Eddy current type flow velocity meter
Pigott et al. Observed behavior of a thermistor bead flow meter
SU1168804A1 (ru) Установка дл градуировки,поверки и испытаний расходомеров высокотемпературных жидкостей
Cascetta et al. Water flow measurement in large bore pipes: An experimental comparison between two different types of insertion flowmeters
Sun et al. Design Study of Constant Power Type Liquid Flow Measurement
CN104792380A (zh) 累加型大管路流量测量系统
SU661274A1 (ru) Тепломер
RU2066850C1 (ru) Способ измерения массового расхода газа

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: VALMET OY