FI61894C - Som mellanprodukter anvaendbara 1-substituerade eller 1-osubstituerade 5- 6- 7- eller 8-(2,3-substituerade)-propoxi-3,4-dihydroxikarbostyrilderivat - Google Patents

Description

I- -“Π Γβ1 /44. KU U LUTUSJ U LKAISU

^jlgA 1*1 (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6*894 5¾¾ (45) c Patentti myönnetty 11 10 1932 'Zgg' ,5,, K&J£S.‘ä,'-dde1tf7 D *05/12, 215/58 SUOMI —FINLAND (21) P*t«nttJhik«mu»— pKwitaraBknlng 770713 (22) HikemtapWv* — Antfknlnpdag 07.03.77 ^ (23) Alkupllvi—GMtlghttidag 31.01.73 (41) Tullut |ulklMlul — Bllvlt offuntltg 07.03.77

Patentti· ja rekiiterihallltm /44) Nlhtiviksl panon μ kuuLjulkaiaun pvm__

Patent- och registerttyrelsen Ameban utlagd «dl utlakriftun pubUccrad 30,06,82 (32)(33)(31) «tuolkuu»—Bugtrd priorttvt 13.OL.72 13.0¾.72, lU.09.72, 1U .09.72, iU.09.72, 02.12.72, lU.12.72, 21.12.72 Japani-Japan(JP) 37181/72, 37182/72, 92557/72, 92558/72, 92560/72, 120953/72, 125858/72, 128972/72 (71) Otsuka Pharmaceutical Co., Ltd., No 209, Kandatsukasa-Cho, Chiyoda-Ku,

Tokyo, Japani-Japan(JP) (72) Kazuyuki Nakagawa, Tokushima, Nanami Murakami, Tokushima, Shiro Yoshi-zaki, Tokushima, Hideo Mori, Tokushima, Michiaki Tominaga, Tokushima, Yasumitsu Tamura, Hyogo, Japani-Japan(JP) (7U) Oy Borenius & Co Ab (5U) Välituotteina käyttökelpoiset 1-substituoidut tai 1-substituoimattomat 5-, 6-, 7~ tai 8-(2,3-substituoidut)-propoksi-3,U-dihydrokarbostyriili-johdannaiset - Som mellanprodukter användbara 1-substituerade eller 1-osubstituerade 5~, 6-, 7~ eller 8-(2,3-substituerade)-propoxi-3,U-di-hydroxikarbostyrilderivat (62) Jakamalla erotettu hakemuksesta 279/73 (patentti 53703) -Avdelad frän ansökan 279/73 (patent 53703)

Keksinnön kohteena ovat uudet, kaavan och2z (II) » R1 mukaiset 1-substituoidut tai 1-substituoimattomat 5-, 6-, 7- tai 8-C2,3-substituoidut)-propoksi-3»4-dihydrokarbostyriilijohdannaiset, , Ί nossa kaavassa R tarkoittaa vetyatomia, alempaa alkyyliryhmää, bentsyyliryhmää tai allyyliryhmää ja Z tarkoittaa ryhmää, jolla on kaava

-CH - CH2 tai -CH-CH„Y

\ / r 2

0 OH

2 61894 jolloin Y tarkoittaa halogeeniatomia.

Nämä uudet 3,4-dihydrokarbostyriilijohdannaiset ovat välituotteita β-reseptoreita salpaavien 5-, 6-, 7- tai 8-/3(substituoitujen tai substituoimattornien amino)-2-substituoitujen_7~propoksi-1-substituoitujen tai substituoimattomien-3,4-dihydrokarbostyriilijohdannaisten valmistuksessa, joita esitetään suomalaisessa patenttijulkaisussa 53.703. Näiden farmakologisesti arvokkaiden yhdisteiden kaava on

0,-cho-chchonC

VÄ s" t R1 • 1 . 2 jossa kaavassa R tarkoittaa samaa kuin edellä, R tarkoittaa vety-atomia tai kaavan COR mukaista aryyliryhmää, jossa R tarkoittaa 1...4 hiiliatomia sisältävää alkyyliryhmää, fenyyliryhmää tai 3,4,5-trimetoksifenyyliryhmää, sekä RT ja R" voivat olla samoja tai eri ryhmiä ja tarkoittavat vetyatomia, 1...4 hiiliatomia sisältävää alkyyliryhmää, fenyylialkyyliryhmää, jonka alkyyliryhmässä on 1...4 hiiliatomia, tai sykloalkaaniryhmää, jossa on 4...6 hiiliatomia, tai R' ja R" yhdessä sen typpiatomin kanssa, johon ne liittyvät, voivat muodostaa piperidino-, piperatsino- tai morfolinoryhmän, joka voi olla substituoitu alemmalla alkyyliryhmällä.

Keksinnön mukaiset uudet yhdisteet ovat osoittautuneet erittäin arvokkaiksi välituotteiksi valmistettaessa edellä mainittuja farmakologisesti arvokkaita yhdisteitä, sillä keksinnön mukaisilla yhdisteillä on suuri reaktiokyky ja niiden avulla saadaan lopputuotetta suurella saannolla edullisissa olosuhteissa.

Välituotteen käyttö arvokkaan lopputuotteen valmistamiseksi on esimerkein valaistu FI-patenttijulkaisussa 53.703, jossa on myös kuvailtu farmakologisesti arvokkaiden lopputuotteiden β-reseptoreita salpaavia ominaisuuksia.

3 ö 1 öy4

Keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa seuraavan reaktio-kaavan mukaisesti:

0 OH

(VIII) ΛΛ -V (VI) R1 \ R1 (IX) CH^CHCH^-Y \ / XCH9CH-CH2 (VII) I ^ I ^ X / OH OH \ ^ $

OCH-Z

(ID

R1

Substituenttia R tarkoittava alkyyliryhmä voi olla esimerkiksi metyyli, etyyli, n-propyyli, isopropyyli, n-butyyli, sek.butyyli ja tert.butyyli. Substituoimaton fenyylialkyyliryhmä voi olla esimerkiksi bentsyyliryhmä. Alkenyyliryhmä voi olla suora- tai haaraketjuinen 2...4 hiiliatomia sisältävä alkenyyliryhmä, esimerkiksi aliyyliryhmä.

Uusia kaavan (II) mukaisia välituotteita voidaan valmistaa helposti antamalla vastaavan, kaavan OH ^ £Mo R1 mukaisen 5-(tai 6-, 7- tai 8-)hydroksi-3»4-dihydrokarbostyriiIijohdan- naisen, jolloin kaavassa R tarkoittaa samaa kuin edellä, reagoida kaavan XCH-CH - 0Ho ,Tr__s 2 v ^ 2 Uii

CT

mukaisen epihalogeenihydriinin kanssa, jolloin X tarkoittaa samaa kuin eaeliä. Tavallisesti käytetään 1...10 moolia epihaiogeenihydriiniä, edullisesti 1...3 moolia, yhdisteen (VI) moolia kohti. Kaavan (VI) mukaiset lähtöyhdisteet ovat tunnettuja ja niitä on selostettu japani- 61894 laisissa patenttijulkaisuissa 39694/1971 ja 38789/1971, jotka on selitetty julkaisussa Chemistry and Industry, s. 1435 (1970). Myös voidaan viitata artikkeliin: Fritz Mayer, Berichte 60, 858...862, mitä tulee kaavan (VI) mukaisten 6-, 7- ja 8-hydroksiyhdisteiden valmistukseen.

5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriilijohdannaisia, jotka ovat kuvaavia kaavan (VI) esittämiä yhdisteitä, voidaan valmistaa 3,4,5,6,7,8-heksa-hydrokarbostyriili-5-onista saattamalla se reagoimaan bromausaineen kanssa, jolloin saadaan vastaava 8(tai 6)-bromi-3,4,5,6,7,8-heksahydro-karbostyriili-5-oni, jota sitten lämmitetään seuraavan reaktion aikana:

0 0 OH

bromaus

| * I 1 * I

0 1 1 » R1 R' R1

Esimerkkeinä sopivista epihalogeenihydriineistä ovat epibromihydriini, epikloorihydriini ja epijodihydriini. Sopivia emäksisiä yhdisteitä ovat alkalimetallit, alkalihydroksidit, alkalikarbonaatit ja orgaaniset emäkset. Esimerkkejä edullisista emäksisistä yhdisteistä ovat natrium-metallit, kaliummetalli, natriumhydroksidi, kaliumhydroksidi, natrium-karbonaatti, kaliumkarbonaatti, piperidiini, piperatsiini, pyridiini, alemmat alkyyliamiinit, kuten dietyyliamiini, trietyyliamiini, metyyli-amiini ja niiden tapaiset. Yhdisteiden (VI) ja (VII) välinen reaktio voidaan suorittaa ilman liuottimia, mutta edullisesti se suoritetaan tehottoman liuottimen ollessa läsnä, esimerkiksi alempien alkanolien, veden, alemman alkyyliasetaatin ja ketonien. Esimerkkejä sopivista alemmista alkanoleista ovat metanoli, etanoli, isopropanoli, n-propanoli, n-butanoli ja niiden tapaiset. Esimerkkejä sopivista alemmista alkyyli-asetaateista ovat etyyliasetaatti, metyyliasetaattipropyyliasetaatti ja niiden tapaiset. Esimerkkejä sopivista ketoneista ovat asetoni ja metyylietyyliketoni. Vaikkakin erilaisia yhdistelmiä liuottimesta ja emäksisestä yhdisteestä voidaan käyttää, on edullista valita liuotin käytetystä emäksisestä yhdisteestä riippuen. Edullisissa sovellutuksissa käytetään alempia alkanoleja alkalimetallien kanssa ja vettä alkali-hydroksidien kanssa. Xun emäksiset yhdisteet ovat orgaanisia emäksiä, 5 61 894 reaktio voidaan suorittaa käyttämättä mitään liuotinta tai käyttää alempaa alkanolia, alempaa alkyyliasetaattia tai ketonia.

Reaktiolämpötila voi olla alueella 0°...käytetyn liuottimen kiehuma-piste, edullisesti 50° ... liuottimen kiehumapiste, 4-...6 tunnin ajan, edullisesti 4...5 tuntia, kun emäksisenä aineena käytetään alkali-metallia tai alkalihydroksideja, ja reaktiolämpötila voi vaihdella välillä 0...120 °0, edullisesti välillä 80...120 °C 4...6 tunnin aikana, edullisesti 5...6 tunnin aikana, kun emäksisenä aineena käytetään orgaanisia emäksiä. Reaktio suoritetaan tavallisesti ilmakehän paineessa. Tässä reaktiossa saadaan reaktiotuotteena sekä 5(tai 6, 7 tai 8)-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriilijohdannaisia että 5(tai 6, 7 tai 8)-(2-hydroksi-3-halogeeni)propoksi-3,4-dihydrokarbo-styriilijohdannaisia (kaavan (II) mukaisia yhdisteitä jossa Y on -CH-CEL ja -CH-CH9Y, vastaavasti). Tuotteiden (I) ja (il) väliset \ / ^ t ^

O OH

suhteet vaihtelevat käytettyjen emäksisten yhdisteiden tyypistä riippuen. Ensiksi mainitun yhdisteen (I) valmistus on etualalla, kun reaktio suoritetaan voimakkaasti emäksisten yhdisteiden, kuten alkalimetallien ja alkalihydroksidien, joita on edellä lueteltu, läsnäollessa, ja viimeksi mainitun yhdisteen valmistus on pääasiallinen, kun reaktio suoritetaan heikosti emäksisen yhdisteen ollessa läsnä, varsinkin kun piperidiiniä ja epihalogeenihydriiniä käytetään ylimäärin.

Nämä yhdisteet voidaan erottaa toisistaan tavallisia menetelmiä käyttäen, esimerkiksi jakokiteytyksellä, mutta edullisesti ne erotetaan pylväs-kromatograafisesti käyttäen aktiivisella alumiinioksidilla, silika-geelillä tai niiden tapaisella täytettyä pylvästä.

Kaavan (II) esittämää välituotetta, jossa kaavassa Z tarkoittaa ryhmää -CH-CHgY (Y tarkoittaa samaa kuin edellä) voidaan valmistaa myös OH 0 saattamalla kaavan

uCX

r1 (Vili) mukainen 5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriilijohdannainen, jossa kaavassa R1 tarkoittaa samaa kuin edellä, reagoimaan kaavan 6 61894

CH2 - CH - CH2Y OH OH

mukaisen 3-halogeeni-1,2-propaanidiolin kanssa, jolloin Y kaavassa tarkoittaa samaa kuin edellä. On edullista antaa 1...5 moolin yhdistettä (IX), edullisesti 1...3 moolin, reagoida yhden moolin kanssa yhdistettä (VIII). Tämä reaktio suoritetaan ilmakehän paineessa 3...6 tunnin aikana, edullisesti 4...5 tunnin, hromausaineen läsnäollessa, esim. pyridiinibromidin, perbromidin tai bromin, tehottomassta liuottimessa, joka ei osallistu reaktioon, kuten esim. hiilitetrakloridin lämpötila-alueella huoneen lämpötilasta liuottimen kiehumapisteeseen, edullisesti käytetyn liuottimen kiehumapisteessä tai lähellä sitä. Sopivia liuottimia ovat halogenoidut hiilivedyt ja halogenoitujen hiilivetyjen ja alempien alkanolien seokset, esimerkiksi kloroformi, hiilitetrakloridi, dikloorietaani, metanolin ja kloroformin seos ja etanolin ja hiilitetrakloridin seos ja niiden tapaiset. Edullisimpia liuottimia ovat kloroformi ja hiilitetrakloridi. Kaavan (VIII) mukaiset yhdisteet ovat sinänsä tunnettuja ja niistä on maininta artikkelissa: K.R.W.

Böhme, Z. Valenta, Tetrahedron letters, 1965, 2441. On edullista käyttää bromausainetta 1...1,5 moolia yhtä moolia kohti yhdistettä (VIII).

Tätä keksintöä selostetaan seuraavassa eräiden esimerkkien avulla. Esimerkki 1 5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriili 1,53 g 5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä ja 3,5 g epikloorihydriiniä lisättiin 30 ml:aan metanoliliuosta, joka sisälsi 0,216 g natrium-metallia, ja saatua liuosta sekoitettiin lämpötilassa 55...60 °C 4 tunnin ajan. liuoksen jäähdyttyä saostunut natriumkloridi suodatettiin, ja suodos väkevöitiin kuiviin alennetussa paineessa. Saatuun jäännökseen lisättiin asetonia tuotteen kiteyttämiseksi. Etanolista kiteytettynä saatiin 0,8 g 5-(2,3-epoksi)-propoksi-3,4-dihydrokarbo-styriiliä, jonka sulamispiste oli 172...173 °C, värittömänä amorfisena kiinteänä aineena. Suodoksen asetoniliuos väkevöitiin kuiviin ja saatu jäännös kiteytettiin etyyliasetaatista, jolloin saatiin 0,05 g 5-(2- hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä värittömänä amorfi- o sena kiinteänä aineena, jonka sulamispiste oli 157...158 0.

61 894 7

Esimerkki 2 5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriili

Liuokseen, joka sisälsi 0,6 g natriumhydroksidia liuotettuna 40 ml:aan vettä, lisättiin 2,5 g 5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä ja 3,0 g epibromihydriiniä, ja saatua liuosta sekoitettiin 4 tunnin ajan lämpötilassa 60...65 °C. Kun liuoksen oli annettu jäähtyä, saostuneet kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin etanolista, jolloin saatiin 1,9 g 5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 172...173 °C.

Esimerkki 3 1 -bentsyyli-5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi- 3.4- dihydrokarbostyriili 4.7 g epikloorihydriiniä ja 3 tippaa piperidiiniä lisättiin 5,1 g:aan 1-bentsyyli-5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä ja saatua seosta sekoitettiin 5 tunnin ajan lämpötilavälillä 95...100 °C. Reaktioseos väkevöitiin sitten kuiviin ja jäännös liuotettiin 60 ml:aan kloroformia. Näin saatu liuos pestiin peräkkäin 5-prosenttisella natriumhydrok-sidin vesiliuoksella ja vedellä ja kuivattiin vedettömän natriumsulfaa-tin yläpuolella. Kuivattu liuos saatettiin sitten kulkemaan aktiivisella alumiinioksidilla täytetyn kromatografiapylvään läpi ja pylväs kehitettiin kloroformilla. Ensimmäinen eluaatti, joka sisälsi 1-bentsyyli-5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, väkevöitiin kuiviin ja jäännös kiteytettiin etanolista, jolloin saatiin 0,5 g edellä mainittua tuotetta, jonka sulamispiste oli 120...122 °C, värittöminä amorfisina kiteinä. Seuraava eluaatti, joka sisälsi 1-bentsyyli-5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, väkevöitiin kuiviin ja jäännös kiteytettiin hiilitetrakloridista, jolloin saatiin 3,2 g edellä mainittua tuotetta värittöminä amorfisina kiteinä, joiden sulamispiste oli 103...107 °C.

Esimerkki 4 1-etyyli-5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi- 3.4- dihydrokarbostyriili > 3.8 g epikloorihydriiniä ja 3 tippaa piperidiiniä lisättiin 3,0 g:aan 1-etyyli-5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, ja seosta sekoitettiin 5 tunnin ajan lämpötilassa 95...100 °C. Reaktioseos väkevöitiin sitten 8 61894 kuiviin ja jäännös liuotettiin 10 ml:aan asetonia. Kun oli lisätty 10 ml eetteriä ja 20 ml bentseeniä, liuos kaadettiin silikageelillä täytettyyn kromatografiapylvääseen, ja pylväs kehitettiin liuottimellä, joka sisälsi asetonia: eetteriä: bentseeniä (1:1:2). Ensimmäinen eluaatti väkevöitiin kuiviin ja jäännös kiteytettiin n-heksaanista, jolloin saatiin 0,3 g 1-etyyli-5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydro-karbostyriiliä värittöminä, amorfisina kiteinä, joiden sulamispiste 011 50...52,5 °C. Seuraava eluaatti, joka sisälsi 1-etyyli-5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, väkevöitiin kuiviin ja jäännös kiteytettiin hiilitetrakloridista, jolloin saatiin edellä mainittua tuotetta värittöminä amorfisina kiteinä, jotka sulivat lämpötilassa 115...117,5 °C.

Esimerkki 5 1-allyyli-5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi- 3,4-dihydrokarbostyriili 4.2 g epibromihydriiniä ja 3 tippaa piperidiiniä lisättiin 2,5 g:aan 1-allyyli-5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä. Reaktioseosta käsiteltiin reagoimisen jälkeen samoin kuin esimerkissä 4 ja se kromatogra-foitiin käyttäen samaa kromatografiapylvästä kuin esimerkissä 4. Patsaasta saatu ensimmäinen eluaatti väkevöitiin, jolloin saatiin raakatuotteena 1-allyyli-5-(2,3-epoks i)propoks i-3,4-dihydrokarbo-styriiliä. Kiteytettäessä uudelleen hiilitetrakloridista saatiin 0,4 g samaa tuotetta, jonka sulamispiste oli 73,5...75,8 °C, värittöminä amorfisina kiteinä. Seuraava eluaatti väkevöitiin, jolloin saatiin raakatuotteena 1-allyyli-5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä. Hiilitetrakloridista uudelleen kiteytettynä saatiin 1,7 g samaa tuotetta, jonka sulamispiste oli 82...84 °C, värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 6 5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriili 5,5 g 3-kloori-1,2-propaanidiolia lisättiin liuokseen, joka sisälsi 3.3 g 3,4,5,6,7,8-heksahydrokarbostyriili-5-onia 80 ml:ssa kloroformia, minkä jälkeen lisättiin 8,9 g N-bromi-meripihkahappoimidiä. Seosta kuumennettiin sitten palauttaen 2 tunnin ajan vesihauteella. Seokseen lisättiin sen jäähdyttyä 50 ml vettä, ja saostuneet kiteet erotettiin suodattamalla ja kloroformikerros erotettiin. Kloroformikerros pestiin peräkkäin 5-prosenttisella natriumhydroksidin vesiliuoksella 9 61 894 ja vedettömällä natriumsulfaatilla. Kuivattu kloroformiliuos väkevöi-tiin alennetussa paineessa ja jäännökseen lisättiin eetteriä tuotteen kiteyttämiseksi. Kun tuote kiteytettiin etyyliasetaatista, saatiin 2,8 g 5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 157...158 °C, värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 7 5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriili

Liuos, joka sisälsi 3,6 g bromia 50 ml:ssa hiilitetrakloridia, lisättiin sekoittaen ja jäillä jäähdyttäen liuokseen, joka sisälsi 4,0 g 3,4,5,6,7,8-heksahydrokarbostyriili-5-onia 50 ml:ssa hiilitetrakloridia. Liuoksen seistyä minuutin ajan muodostunut saostuma poistettiin dekantoimalla. Hiilitetrakloridikerros tislattiin huoneen lämpötilassa liuottimen (CCl^) poistamiseksi, ja saadut kiteet yhdistettiin edellä mainitun saostuman kanssa, minkä jälkeen pestiin asetonilla, jolloin saatiin kvantitatiivinen määrä 8-(tai 6-)bromi-3,4,5,6,7,8-heksahydro-karbostyriili-5-onia, jonka sulamispiste on 126...127 °C, keltaisina kiteinä. Näin saadut kiteet liuotettiin 80 ml:aan hiilitetrakloridia, ja 3,0 g 3-kloori-1,2-propaanidiolia ja 1,5 g 2,4,6-tribromifenolia lisättiin liuokseen. Seosta kuumennettiin palauttaen 2 tunnin ajan ja sen jälkeen sitä käsiteltiin samalla tavalla kuin esimerkissä 6, jolloin saatiin 2,1 g 5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydro-karbostyriiliä, jonka sulamispiste on 157...158 °C, värittöminä kiteinä.

Esimerkki 8 5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-1-metyyli-3,4-dihydrokarbostyriili

Liuokseen, joka sisälsi 40 g 1-metyyli-3,4,5,6,7,8-heksahydrokarbo-styriili-5-onia liuotettuna 50 ml:aan kloroformia, lisättiin 6,6 g 3-bromi-1,2-propaanidiolia, minkä jälkeen lisättiin 40 g N-bromimeri-pihkahappoimidiä, ja saatua seosta kuumennettiin palauttaen 2 tunnin ajan. Kun seoksen oli annettu jäähtyä, se pestiin peräkkäin 5-prosentti-sella natriumhydroksidin vesiliuoksella ja kyllästetyllä natriumkloridi-liuoksella, ja kuivattiin sitten vedettömän natriumsulfaatin yläpuolella. Kuivattu kloroformiliuos väkevöitiin alennetussa paineessa ja saatuun jäännökseen lisättiin hiilitetrakloridia tuotteen kiteyttämiseksi. Hiilitetrakloridista uudelleen kiteytettynä saatiin 2,7 g 5-(2-hydroksi- 3-bromi)propoksi-1-metyyli-3,4-dihydrokarbostyriiliä värittöminä amorfisina kiteinä, joiden sulamispiste oli 155...157 °C.

1 o 61894

Esimerkki 9 1-bentsyyli-5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi- 3,4-dihydrokarbostyriili

Liuokseen, joka sisälsi 5,0 g 1-bentsyyli-3,4-5-6-7-8-heksahydrokarbo-styriili-5-onia liuotettuna 60 ml:aan kloroformia, lisättiin 2,9 g 8-kloori-1,2-propaanidiolia ja 3,5 g N-bromimeripihkahappoimidiä.

Saatua liuosta kuumennettiin palauttaen 2 tunnin ajan vesihauteella ja käsiteltiin sen jälkeen samalla tavalla kuin esimerkissä 8 raaka-tuotteen kiteyttämiseksi. Kun tuote oli kiteytetty uudelleen hiili-tetrakloridista, saatiin 3,7 g 1-bentsyyli-5-(2-hydroksi-3-kloori)-propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste on 105...107 °C, värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 1 0 1-allyyli-5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriilin ja 1 -allyyli-5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydro-karbostyriilin valmistus 4.0 g epikloorihydriiniä ja 3 tippaa piperidiiniä lisättiin 3 g:aan 1-allyyli-5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä ja seosta sekoitettiin 5 tuntia lämpötilan ollessa 95 ...100 °C. Tämän jälkeen reaktioseos väkevöitiin kuivaksi ja jäännös liuotettiin 10 ml:aan asetonia. 10 ml eetteriä ja 20 ml bentseeniä lisättiin ja liuos kaadettiin piihappo-geelillä täytettyyn kromatografipylvääseen, joka kehitettiin liuotin-järjestelmällä, jonka koostumus oli asetoni: eetteri: bentseeni (1:1:2). Ensimmäinen eluaatti väkevöitiin kuivaksi ja jäännös kiteytettiin hiilitetrakloridista, jolloin saatiin 0,4 g 1-allyyli-5-(2,3-epksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 73,5...75,0 °C värittöminä amorfisina kiteinä. Seuraava eluaatti väkevöitiin kuiviin ja jäännös kiteytettiin uudelleen hiilitetrakloridista, jolloin saatiin 2,0 g 1-allyyli-5-(2-hydroksi-3-kloori)-propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 65...67 °C värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 11 1-etyyli-5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriilin ja 1-etyyli-5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriilin valmistus 4.0 g epikloorihydriiniä ja 3 tippaa piperidiiniä lisättiin 3 g:aan 61894 11 1-etyyli-5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä ja seosta sekoitettiin 5 tuntia lämpötilan ollessa 95...100 °C. Tämän jälkeen reaktioseos väkevöitiin kuivaksi ja jäännös liuotettiin 10 ml:aan asetonia. 10 ml eetteriä ja 20ml bentseeniä lisättiin ja liuos kaadettiin piihappo-geelillä täytettyyn kromatografipylvääseen, joka kehitettiin liuotin-järjestelmällä, jonka koostumus oli asetoni: eetteri: bentseeni (1:1:2). Ensimmäinen eluaatti väkevöitiin kuivaksi ja jäännös kiteytettiin n-heksaanista, jolloin saatiin 0,3 g 1-etyyli-5-(2,3-epoksi)-propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 50...52,5 °C värittöminä amorfisina kiteinä. Eluaatti väkevöitiin kuiviin ja jäännös kiteytettiin uudelleen hiilitetrakloridista, jolloin saatiin 2.0 g 1 -etyyli-5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 117...119 °C värittöminä amorfisina kiteinä .

Esimerkki 12 1-metyyli-5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriilin ja 1-metyyli-5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydrokarbo-styriilin valmistus 4.0 g epikloorihydriiniä ja 3 tippaa piperidiiniä lisättiin 3 g:aan 1-metyyli-5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä ja seosta sekoitettiin 5 tuntia lämpötilan ollessa 95...100 °C. Tämän jälkeen reaktioseos väkevöitiin kuivaksi ja jäännös liuotettiin 10 ml:aan asetonia. 10 ml eetteriä ja 20 ml bentseeniä lisättiin ja liuos kaadettiin piihappo-geelillä täytettyyn kromatografipylvääseen, joka kehitettiin liuotin-järjestelmällä, jonka koostumus oli asetoni: eetteri: bentseeni (1:1:2). Ensimmäinen eluaatti väkevöitiin kuivaksi ja jäännös kiteytettiin hiilitetrakloridista, jolloin saatiin 0,4 g 1-metyyli-5--·-2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 76...78 °C värittöminä amorfisina kiteinä. Eluaatti väkevöitiin kuiviin ja jäännös kiteytettiin uudelleen hiilitetrakloridista, jolloin saatiin 0,2 g 1-metyyli-5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 137...139 °C värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 13 1-metyyli-5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriilin ja 1-metyyli-5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriilin valmistus 61 8 9 Λ 1 2 3.8 g epibromihydriiniä ja 3 tippaa piperidiiniä lisättiin 3,0 g:aan i-metyyli-5-hydroksi-3,4-dih.ydrokarbostyriiliä ja seosta sekoitettiin 5 tuntia lämpötilan ollessa 95...100 °C. Tämän jälkeen reaktioseos väkevöitiin kuivaksi ja jäännös liuotettiin 10 ml:aan asetonia. 10 ml eetteriä ja 20 ml bentseeniä lisättiin ja liuos kaadettiin piihappo-geelillä täytettyyn kromatografipylvääseen, joka kehitettiin liuotin-järjestelmällä, jonka koostumus oli asetoni: eetteri: bentseeni (1:1:2). Ensimmäinen eluaatti väkevöitiin kuivaksi ja jäännös kiteytettiin hiilitetrakloridi-n-heksaanista, jolloin saatiin 0,3 g 1-metyyli-5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 71...78 °C värittöminä amorfisina kiteinä. Eluaatti väkevöitiin kuiviin ja jäännös kiteytettiin uudelleen hiilitetrakloridista, jolloin saatiin 2,0 g 1-metyyli-5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 155...157 °C värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 1 M- 5- ( 2,3-epoksi)propoksi-3 ,4-dihydrokarbostyriilin ja 5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-3, 4-dihydrokarbo-styriilin valmistus 3.8 g epibromihydriiniä ja 3 tippaa piperidiiniä lisättiin 3,0 g:aan 5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä ja seosta sekoitettiin 5 tuntia lämpötilan ollessa 95...100 °C. Tämän jälkeen reaktioseos väkevöitiin kuivaksi ja jäännös liuotettiin 10 ml:aan asetonia. 10 ml eetteriä ja 20 ml bentseeniä lisättiin ja liuos kaadettiin piihappo-geelillä täytettyyn kromatografipylvääseen, joka kehitettiin liuotin-järjestelmällä, jonka koostumus oli asetoni: eetteri: bentseeni (1:1:2). Ensimmäinen eluaatti väkevöitiin kuivaksi ja jäännös kiteytettiin etanolista, jolloin saatiin 0,4· g 5-( 2 ,3-epoksi)propoksi- 3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 172...173 °C värittöminä amorfisina kiteinä. Eluaatti väkevöitiin kuiviin ja jäännös kiteytettiin uudelleen etyylieetteristä, jolloin saatiin 1,3 g 5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi)-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 133...135 °C värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 15 5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriilin valmistus

Liuokseen, jossa oli 38 g 3,4,5,5,7,8-heksahydrokarbostyriili-5-onia liuotettuna 50 ml:aan kloroformia, lisättiin 6,6 g 3-bromi-1,2- 61 894 13 propaanidiolia ja tämän jälkeen 40 g N-bromisukkinimidiä, ja seosta lämmitettiin palautusjäähdyttäen 2 tuntia. Seos sai jäähtyä ja pestiin vuorotellen natriumhydroksidin 5%:isella vesiliuoksella ja kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella, jonka jälkeen seos kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin avulla. Kuivattu kloroformiliuos väkevöi-tiin alennetussa paineessa ja hiilitetrakloridia lisättiin tuotteen kiteyttämiseksi. Uudelleenkiteytys eetteristä antoi tuotteena 2,5 g 5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 133...135 °C värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 16 5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-1-metyyli-3,4-dihydrokarbostyriiIin valmistus

Liuokseen, jossa oli 40 g 1-metyyli-3,4,5,6,7,8-heksahydrokarbostyriili-5-onia liuotettuna 50 ml:aan kloroformia, lisättiin 6,6 g 3-kloori- 1.2- propaanidiolia ja tämän jälkeen 40 g N-bromisukkinimidiä, ja seosta lämmitettiin palautusjäähdyttäen 2 tuntia. Seos sai jäähtyä ja pestiin vuorotellen natriumhydroksidin 5%:isella vesiliuoksella ja kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella, jonka jälkeen seos kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin avulla. Kuivattu kloroformiliuos väkevöitiin alennetussa paineessa ja hiilitetrakloridia lisättiin tuotteen kiteyttämiseksi hiilitetrakloridista antoi tuotteena 3,0 g 5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-1-metyyli-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 137...139 °C värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 17 5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-1-etyyli-3,4-dihydrokarbostyriilin valmistus

Liuokseen, jossa oli 40 g 1-etyyli-3,4,5,6,7,8-heksahydrokarbostyriili-5-onia liuotettuna 50 ml:aan kloroformia, lisättiin 6,6 g 3-kloori- 1.2- propaanidiolia ja tämän jälkeen 40 g N-bromisukkinimidiä, ja seosta lämmitettiin palautusjäähdyttäen 2 tuntia. Seos sai jäähtyä ja pestiin vuorotellen natriumhydroksidin 5%:isella vesiliuoksella jä kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella, jonka jälkeen seos kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin avulla. Kuivattu kloroformiliuos väkevöitiin alennetussa paineessa ja hiilitetrakloridia lisättiin tuotteen kiteyttämiseksi. Uudelleenkiteytys hiilitetrakloridista antoi tuotteeksi 3,0 g 5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-1-etyyli- 61 894 14 3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 117...119 °C, värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 18 5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-1-etyyli-3,4-dihydrokarbostyriilin valmistus

Liuokseen, jossa oli 40 g 1-etyyli-3,4,5,6,7-heksahydrokarbostyriili-5-onia liuotettuna 50 ml:aan kloroformia, lisättiin 6,6 g 3-bromi- 1,2-propaanidiolia ja tämän jälkeen 40 g N-bromisukkinimidiä, ja seosta lämmitettiin palautusjäähdyttäen 2 tuntia. Seos sai jäähtyä ja pestiin vuorotellen natriumhydroksidin 5%:isella vesiliuoksella ja kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella, jonka jälkeen seos kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin avulla. Kuivattu kloroformiliuos väkevöi-tiin alennetussa paineessa ja hiilitetrakloridia lisättiin tuotteen kiteyttämiseksi. Uudelleenkiteytys hiilitetrakloridista antoi tuotteeksi 2,9 g 5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-1-etyyli-3,4-dihydrokarbo-styriiliä, jonka sulamispiste oli 115...117,5 °C värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 19 5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-1-allyyli-3,4-dihydrokarbostyriilin valmistus

Liuokseen, jossa oli 40 g 1-allyyli-3,4,5,6,7,8-heksahydrokarbo-styriili-5-onia liuotettuna 50 ml:aan kloroformia lisättiin 7,0 g 3-kloori-1,2-propaanidiolia ja tämän jälkeen 40 g N-bromisukkinimidiä ja seosta lämmitettiin palautusjäähdyttäen 2 tuntia. Seos sai jäähtyä ja pestiin vuorotellen natriumhydroksidin 5%:isella vesiliuoksella ja kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella, jonka jälkeen seos kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin avulla. Kuivattu kloroformiliuos väkevöi-tiin alennetussa paineessa ja hiilitetrakloridia lisättiin tuotteen kiteyttämiseksi. Uudelleenkiteytys hiilitetrakloridista antoi tuotteeksi 3,0 g 5-(2-hydroksi-3-kloori)propoksi-1-allyyli-3,4-dihydrokarbo-styriiliä, jonka sulamispiste oli 65...67 °C värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 20 5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-1-allyyli-3,4-dihydrokarbostyriiiin valmistus 61 894 15

Liuokseen, jossa oli 40 g 1-allyyli-3,4,5,6,7-heksahydrokarbostyriili- 5- onia liuotettuna 50 ml:aan kloroformia, lisättiin 6,6 g 3-bromi- 1,2-propaanidiolia ja tämän jälkeen 40 g N-bromisukkinimidiä, ja seosta lämmitettiin palautusjäähdyttäen 2 tuntia. Seos sai jäähtyä ja pestiin vuorotellen natriumhydroksidin 5%:isella vesiliuoksella ja kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella, jonka jälkeen seos kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin avulla. Kuivattu kloroformiliuos väkevöi-tiin alennetussa paineessa ja hiilitetrakloridia lisättiin tuotteen kiteyttämiseksi. Uudelleenkiteytys hiilitetrakloridista antoi tuotteeksi 2,8 g 5-(2-hydroksi-3-bromi)propoksi-1 -allyyli-3,4-dihydro-karbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 82...84 °C värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 21 6- (2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriilin ja 6-(3-kloori-2-hydroksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriilin valmistus 30 ml:aan metanolia, johon oli liuotettu 0,25 g natriumia (metallia), lisättiin 1,6 g 6-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä ja 3,5 g epi-kloorihydriiniä ja seosta sekoitettiin 4 tuntia lämpötilan ollessa 50...60 °C. Seos sai jäähtyä ja saostunut natriumkloridi poistettiin suodattamalla, jonka jälkeen suodos väkevöitiin kuiviin. Jäännös lisättiin piihappogeelillä (Wako gel C-200) täytettyyn kromatografi-pylvääseen ja kehitettiin asetonilla. Ensimmäinen eluaatti väkevöitiin kuiviin ja kiteytettiin uudelleen etanolista, jolloin saatiin 0,9 g 6-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 138...140 °C, värittöminä, amorfisina kiteinä. Seuraava eluaatti haihdutettiin kuiviin ja kiteytettiin uudelleen asetonista, jolloin saatiin 0,3 g 6-(3-kloori-2-hydroksi)propoksi-3,4-dihydro-karbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 167...170 °C värittöminä amorfisina kiteinä.

Esimerkki 22 8-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriilin ja 8-(3-kloori-2-hydroks i)propoksi-3,4-dihydrokarbo-styriilin valmistus 3,1 g:aan 8-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä lisättiin 2,8 g epi-kloorihydriiniä ja 3 tippaa piperidiiniä ja seosta sekoitettiin 5 turtia lämpötilan ollessa 95...100 °C, jonka jälkeen seos väkevöitiin 1 6 61 894 kuiviin. Jäännös liuotettiin 50 ml saan kloroformia ja liuos pestiin vuorotellen natriumhydroksidin 5%:isella vesiliuoksella ja vedellä ja kuivattiin tämän jälkeen natriumsulfaatin avulla. Jäännös lisättiin piihappogeelillä (Wako gel C-200) täytettyyn kromatografipylvääseen ja kehitettiin asetonilla. Ensimmäinen eluaatti väkevöitiin kuiviin ja kiteytettiin uudelleen etyyliasetaatista, jolloin saatiin 0,3 g 8-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 124...126 °C. Seuraavan eluaatin uudelleenkiteytys asetonista antoi tuotteeksi 1,5 g 8-(3-kloori-2-hydroksi)propoksi-3,4-dihydrokarbo-styriiliä, jonka sulamispiste oli 179,5...180,5 °C.

Esimerkki 23 7-(3-kloori-2-hydroks i)propoks i-3,4-dihydrokarbostyriilin valmistus 3,1 g:aan 7-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä lisättiin 2,8 g epi-kloorihydriiniä ja 3 tippaa piperidiiniä ja seosta sekoitettiin 5 tuntia lämpötilan ollessa 95...100 °C, jonka jälkeen sees väkevöitiin kuiviin;jäännös liuotettiin 50 ml:aan kloroformia ja liuos pestiin vuorotellen natriumhydroksidin 5%:isella vesiliuoksella ja vedellä ja kuivattiin tämän jälkeen natriumsulfaatin avulla. Jäännös lisättiin piihappogeelillä (Wako gel C-200) täytettyyn kromatografipylvääseen ja kehitettiin asetonilla. Ensimmäinen eluaatti väkevöitiin kuiviin ja kiteytettiin uudelleen asetonista, jolloin saatiin 1,4 g 7 — C3 — kloori-2-hydroksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä, jonka sulamispiste oli 138...140 °C.

Esimerkki 24 5—(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriili 1,53 g 5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä ja 3,5 g epikloori-hydriiniä lisättiin 30 ml:aan metanoliliuosta, joka sisälsi 0,216 g metallista natriumia, ja saatua liuosta sekoitettiin 4 tunnin ajan lämpötilassa 55...60 °C. Kun liuoksen oli annettu jäähtyä, saostunut natriumkloridi erotettiin suodattamalla ja suodos väkevöitiin kuiviin alennetussa paineessa. Siten saatu jäännös uutettiin sitten lämpimänä etyyliasetaatilla, joka sitten tislattiin pois. Saatu jäännös kiteytettiin asetoni-etyylieetteristä, jolloin saatiin 1,0 g 5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä värittömänä amorfisena kiinteänä aineena, jonka sulamispiste oli 1 72...1 73 °C. Tuotteen 61894 17 -1 -1 infrapunaspektrin tunnusomaiset kohdat olivat 3020 cm , 1665 cm ja 1590 cm

Analyysi lasketut arvot kaavalle: C 65,74; H 5,98; N 6,39 saatu: C 65,35; H 5,84; N 6,47

Esimerkki 25 5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriili

Seosta, joka sisälsi 1,63 g 5-hydroksi-3,4-dihydrckarbostyriiliä, 2,5 g epibromihydriiniä ja 2 tippaa piperidiiniä, kuumennettiin lämpötilassa 95...100 °C 4 tunnin ajan samalla sekoittaen. Reaktioseos väkevöitiin sitten kuiviin alennetussa paineessa, ja jäännös kiteytettiin asetonista, jolloin saatiin 1,2 g 5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä värittömänä jauheena, jonka sulamispiste oli 172...173 °C.

Esimerkki 26 5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriili

Liuokseen, joka sisälsi 0,6 g natriumhydroksidia liuotettuna 40 ml:aan vettä, lisättiin 2,45 g 5-hydroksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä ja 3,5 g epikloorihydriiniä, ja saatua liuosta sekoitettiin 4 tunnin ajan lämpötilassa 30...40 °C. Jäähtymisen jälkeen saostuneet kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen asetonista, jolloin saatiin 1,75 g 5-(2,3-epoksi)propoksi-3,4-dihydrokarbostyriiliä värittömänä amorfisena kiinteänä aineena, jonka sulamispiste on 1 72 . ..1 73 °C.

Claims (1)

18 618 9 4 Patenttivaatimus Uusi välituotteena käyttökelpoinen 1-substituoitu tai 1 -substituoima-ton 5-, 6-, 7- tai 8-(2,3-substituoitu)-propoksi-3,4-dihydrokarbo-styriiliyhdiste, jonka yleinen kaava on och2z γΊι^ <n> A> t R1 1 ... jossa kaavassa R on vetyatomi, alempi alkyyliryhmä, bentsyyli-ryhmä tai allyyliryhmä, ja Z on ryhmä, jonka kaava on -CH - CH„ tai -CH - CH0Y \ / ' V OH jossa kaavassa Y on halogeeni, joka yhdiste on sopiva käytettäväksi välituotteena valmistettaessa farmakologisesti arvokkaita 5-, 6-, 7-tai 8-/~3-(substituoituja tai substituoimattomia amino)-2-substituoitu-ja_7-propoksi-1-substituoituja tai substituoimattomia-3,4-dihydro-karbostyriili-yhdisteitä. Ny, som mellanprodukt användbar 1-substituerad eller 1-osubstituerad 5-, 6-, 7- eller 8-< 2,3-spbstituerad)-propoxi-3 , *4-dihydrokarbostyril- förening med den allmänna formeln OCH„Z I v an R1 där R är en väteatom, en lägre alkylgrupp , en bensylgrupp eller en allylgrupp ooh Z är en grupp med formeln