FI61339B - Elektrohydrauliskt foerstyrd styr- och regleringsanordning - Google Patents

Description

1- ----- r„, „„ KU ULUTUSJULKAISU , .

® i11) UTLÄGGN I NGSSKRIFT 6 1 3 3 9 C (^5) Patentti myönnetty 1Ξ 07 1932 Patent igcddelit *-- (51) Kv.Mc.Vct3 F 16 K 31/10 SUOM I —Fl N L AN D (21) Ptwnttlhblwmu· — PatantamMcnlng 761995 (22) H«k«mlipllvi — An»öknlnj»d»f 08.07.76 ^ ^ (23) Alkuptlvt — Gllti(h«tsdt| 28.11.67 (41) Tulkit Julkiseksi — Bllvlt offmtllg Qg Qy yg

Patentti- ja rekistarihallitus .... ........ , _ * (44) Nkhtkvlkilpanon )t kuuL)uUwl*un pvm. —

Patent- och registarstyralsan Arattkm utlagd och uti.»krift«n pubi te· nd 31.03.82 (32)(33)(31) Pyy4««y *«ιοΙΙμμ·—8«g»rd prloriut 13.12.66

Sveitsi-Schweiz(CH) 17795/66 (71) N.V. Industrie- en Handelmaatschappij Koppen & Lethem, Haagweg l68, Rijswijk, N.V. Appingedammer Bronsmotorenfabriek, Appingedam, AI an komaat -Ne de r Iän de rn a (NL) (72) Hubert Häussler, Zug, Sveitsi-Schweiz(CH) (71+) Berggren Oy Ab (5l) Sähköhydraulisesti esiohjattu ohjaus- ja säätölaite - Elektrohydrau-liskt förstyrd styr- och regleringsanordning (62) Jakamalla erotettu hakemuksesta 3190/67 (kuulutusjulkaisu 53^91) -Avdelad frän ansökan 3190/67 (utläggningsskrift 53^+91)

Esillä oleva keksintö kohdistuu sähköhydraulisesti esiohjat-tuun ohjaus- ja säätölaitteeseen, jossa on paineella tasattu määrän säätö sekä yksi tai useampia ohjausventtiilejä luisteineen yhtä monen hydraulisen käyttöpaikan ohjausta varten, jolloin jokainen ohjausluisti on aksiaalisesti liikuteltavissa aksiaalisessa porauksessa, sekä leikkaa pumpun solan kaksi kuluttajasolaa ja vähintään yhden paluusolan, ja työasennossa yhdistää paluusolan toiseen kuluttajasolaan, sekä pumpun solan toiseen kuluttajasolaan ja viimeksimainitun kuluttajasolan kuormituspaineen ohjaussolaan, missä ohjaus- ja säätölaitteessa on edelleen paineenrajoitusvent-tiili vakiosuuruisen paineen alenemisen aikaansaamiseksi pumpun ja käyttöpaikan välillä, varustettuna paineensäätö-männällä, jonka toinen pää paineistetaan pumppupaineella keskeisestä pumpun solasta käsin ja toinen pää säätöjousen voiman lisäksi työasennossa kuormituspaineen ohjaussolan kautta vastapaineena palautetulla kuormituspaineella, ja lepoasennossa paluu-solan paineella kiertosolan kautta, ja joka itsenäisesti ku- 2 61 339 ristaa virtauksen keskeisestä pumpun solasta paluusolaan, jolloin kunkin ohjausluistin käyttöelimenä toimii vähintään yksi magneetilla aktivoitu esiohjausventtiili.

Sähköhydraulisesti esiohjattu ohjauslaite tunnetaan amerikkalaisesta patenttijulkaisusta 3 266 250. Tässä ohjauslaitteessa on pääohjausluistin ohjausta varten kaksi magnetoitua esiohjausventtiiliä. Magneettia aktivoitaessa kahden jousen väliin jännitetyn pääohjausluistin toinen pää varustetaan ohjauspaineella, jolloin esiohjausventtiilin magneetilla kosketettu esiohjausmäntä saa aikaan yhteyden keskeisen pumpun solan ja pääohjausluistin mainitussa päässä olevan painekam-mion välillä. Haittana tällöin on se, että mainittuun männän päähän johdettua ohjauspainetta ei voida säätää, mikä tarkoittaa, että pääluistin iskua ei voida kontrolloida. Laite vaikuttaa "musta-valkoisesti", s.o. pumpun ja käyttökohteen välillä oleva kuristuskohta on joko täysin suljettu, kun magneetti ei ole aktiivinen, tai täysin avoinna magneetin ollessa aktivoitu. Määrän säätö ei siis ole mahdollista edes kohteen kuormituksesta riippuvaisena.

Ohjauslaitteita, joissa määrän säätö on kuormituksesta riippumaton, tunnetaan amerikkalaisesta patenttijulkaisusta 2 994 346, jotka ovat tällöin kuitenkin käsikäyttöisiä. Tällaisilla ohjauslaitteilla ei voida ohjata ainoastaan tämän jälkeen kytkettyjen käyttökohteiden käynnistystä, pysäyttämistä ja liikesuuntaa, vaan ohjausventtiilieh määrätty kä-sivipuasento vastaa määrättyä käyttönopeutta ja nimenomaan kuormituksesta ja suuremmasta tulomäärästä riippumattomasti. Tällaisenaan voidaan näitä kuormituksesta riippumattomalla määrän säädöllä varustettuja ohjauslaitteita käyttää ainoastaan käsikäytössä, joten niillä ei voida suorittaa mitään automatisoituja liikkeitä. Tämän lisäksi ihmiskäsi ei sovellu jäljittelemään tarkoin määrättyjä vipuasentoja. Tämänlaatuisten ohjauslaitteiden käyttöalue on siten rajoitettu. Tämän laitteen ja US-patenttijulkaisusta 3 266 250 tunnettujen molempien magneettikäyttöisten esiohjausasteiden yhdistelmä ei myöskään tuo apua ongelmaan, koska nämä esioh- 3 61339 jausasteet eivät pysty tuottamaan ohjauspainetta sähköisen signaalin ja siten tuotetun magneettivoiman voimakkuuden mukaisesti .

Haittana on myös, että USA-patenttijulkaisusta 2 994 346 tunnettuja käsikäyttöisiä ohjauslaitteita ei voi sijoittaa sinne, missä ne olisivat mielekkäimpiä, koska koneen takana olevan miehen on päästävä niihin käsiksi. Tämä haitta voidaan kuitenkin poistaa siten, että ohjausluistia ohjataan saksalaisesta käyttömallista 17 73 287 tunnetulla etäälle sijoitetulla paineanturilla. Käyttöelimenä toimii tällöin käsivipu, joten tässäkin esiintyvät yllä tarkoin rajoitetut haitat. Sinänsä tämä paineanturi on pääluistin käyttämiseksi kallis ja epäluotettava. Käsivivulla voidaan kääntää kaksi-vartista vipua, joka vaikuttaa jokaisella sivulla suojuksen ja jousen avulla esiohjausluistiin. Kukin suojus on puolestaan erään toisen jousen vaikutuksen alainen. Kumpikin jousi on tarpeellinen kyseessä olevan esiohjausluistin pitämiseksi lepoasennossaan ja palauttamaan sen lepoasentoon säätämisen jälkeen. Jouset tuottavat ohjauslaitteessa virhelähteitä, jotka johtuvat aina esiintyvistä toleranssieroista. Yhden valmistussarjan eri laitteiden ominaiskäyrät eivät voi olla samanlaisia. Tämän lisäksi jouset hidastavat ohjauksen kulkua ja tarvitsevat suhteellisen suuren asennustilan.

Keksinnön mukaisen ohjauslaitteen tehtävänä on mahdollistaa käyttökohteiden kauko-ohjättävä, kuormituksesta riippumaton nopeuden säätö sähköisen signaalin voimakkuuden mukaan, jolloin käyttöpaikkoja hallitaan hienovaraisesti potentiometreillä mielivaltaisilla etäisyyksillä ja säädetyt nopeudet ovat täysin jäljiteltävissä ja on esimerkiksi mahdollista, että työkalukoneiden syöttönopeudet ovat muutettavissa kytkentäkaapilta käsin, jolloin vaihtokytkentäpiste pika-liikkeeltä työliikkeelle on määrättävissä syöttösylinteris-sä olevalla päätekytkimellä ja se voidaan paikoittaa erittäin tarkoin kytkemällä ryömintäliike kolmantena asteena. Käytettäessä potentiometriä suoraan käyttöpaikan kautta voidaan saada aikaan automaattisia liikekulkuja, samoin 61 339 4 kuin näin ohjatuilla öljymoottoreilla voitaisiin korvata kalliita Ward-L§onard-käyttimiä. Tällaisilla ohjauslaitteilla tulisi olla myös mahdollista suorittaa sähköhydraulinen seurannan ohjaus pito- ja oloarvon vertailulla.

Keksinnölle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.

Keksinnön mukainen ohjauslaite toimii erittäin nopeasti ja tarkoin. Sen esiohjausasteiden vakavuus on olennaisesti suurempi kuin tunnettujen käsikäyttöisten ja jousista riippuvaisten esiohjausasteiden vakavuus. Uudelle ohjauslaitteelle on tunnusomaista, että se on sarjatarkkaa ja sen asennus-mitat ovat vähäiset. Esiohjausluistien palautusjousista voidaan kokonaan luopua. Keksinnölle on mm. tunnusomaista, että sähkömagneetit, esiohjausasteet ja ohjausventtiili muodostavat ohjausluistin kanssa rakenneyksikön siten kuin tarkemmin ilmenee patenttivaatimuksesta 5.

Keksinnöllä saadaan aikaan se, että pääohjausluistin asentoa ja siten öljyn läpivirtausmäärää voidaan kauko-ohjata sähköisesti magnetointivirran avulla. Esiohjauslaitteet vähentävät siten pumpun pääjohdosta peräisin olevan vaih-televan paineen vakiosuuruiseksi esiohjauspaineeksi, joka saadaan pienennetyksi nollaan saakka suorassa suhteessa magnetointivirtaan. Esiohjausluistit toimivat paineenvähen-nysventtiileinä, jolloin vakiosuuruinen ohjauspaine määräytyy suoraan sähkömagneeteissa olevan jännitteen avulla. Oh-jausluisti siirretään näin kulloinkin niin pitkälle, kunnes esiohjauspaine sen toisella sivulla on tasapainossa peräy-tysjousen voiman kanssa sen toisella sivulla.

Esimerkiksi tarkoitettua keksinnön mukaisen ohjauslaitteen suoritusmuotoa selitetään seuraavassa piirustuksen yhteydessä : kuvio 1 on leikkaus ohjauslaitteen ohjausventtiileistä ja paineenrajoitusventtiilistä; 5 61339 kuvio 2A on luistin 0-asentoa vastaava leikkaus kuvion 1 viivan II-II kohdalta; kuvio 2B on luistin työasentoa ja kuvaa 2A vastaava leikkaus ; kuviosta 3 näkyy osa ohjausventtiilistä, joka on varustettu sähkömagneettisilla luistin käyttövälineillä; kuvio 4 on kuvion 3 mukaisen esiohjausventtiilin osan suurennus .

Kuvion 1 mukaisessa ohjauslaitteessa on kaksi ohjausventtii-liä 1 ja 2 sekä paineenrajoitusventtiili 3, jotka on ei-esitetyllä tavalla laipoilla kiinnitetty pesiinsä. Vaikka ohjauslaitteen toimintatavan valaisemiseksi riittääkin vain yhden ohjausventtiilin 1 ja paineenrajoitusventtiilin 3 selittäminen yhdessä, niin kuvion 1 tarkoituksena on havainnollistaa, että yhteen paineenrajoitusventtiiliin voidaan liittää useampia ohjausventtiilejä kuin yksi, esimerkiksi kaksi tai montakin.

Ohjausventtiiliin 1 tai 2 sisältyy pesässään aksiaalisesti liikkuva luisti 4, joka voidaan siirtää käsivivulla (ei näy), moottorilla tai sähkömagneettisella välineellä kuvioiden 1 ja 2A mukaisesta O-asennosta työasentoon vasemmalle tai kuvion 2B mukaisesti oikealle. Ohjausventtiilissä 1 tai 2 on joukko solia, joista sola 5 on yhteydessä pumppuun, jota ei näy. Solat 6a, 6b ja 6c ovat paluutienä säiliöön, jota ei liioin näy piirustuksesta ja joka on nesteen, esimerkiksi öljyn, lähteenä. Ohjausventtiilissä 1 tai 2 on myös solat 11 ja 12 tai 21 ja 22, jotka yhtyvät asianomaisiin käyttökohteisiin. Jokainen ohjausventtiili vaikuttaa tietenkin vain sille kuuluvaan kohteeseen.

Sekä pumpun sola 5 että paluusola 6c yhtyvät paineenrajoitusventtiiliin 3. Tähän venttiiliin 3 sisältyy paineensäätömän-tä 31, joka on vastoin jousen 32 vaikutusta vastaan siirtyvä, kuvion 1 mukaan oikealle siirtyvä.

Jousen puoleinen paine-eroventtiilin männän kammio on vir- 6 61339 tausyhteydessä paluusolan osaan 6b kierto-ohjaussolaa 35 myöten, jonka luistit 4 sulkevat työsentoonsa siirtyessään. Tähän kierto-ohjaussolaan 35 liittyvät vielä solat 36 ja 37, jotka yhtyvät luistin 4 asentoa vastaavasti käyttökohteen solaan 11, 12, 21 tai 22 niin kuin vielä selitetään.

Kuten edelleen ilmenee, uurteet 41 ja 42 muodostavat luistien 4 ohentumia, joiden kohdalta yhteys pumpun solasta 5 käyttökohteen solaan 11 tai 12 taikka 21 tai 22 on mahdollinen.

Kuten jo on mainittu, luistin 4 säätö tapahtuu sähköhydraulisella esiohjauksella, mikä on esitetty kuviossa 3. Tällöin kuvataan vain esityksessä laitteen vasenta sivua, jolloin on selvää, että laitteen oikea sivu on rakenteeltaan samanlainen. Tässä oletetaan, että kysymyksessä on kuvioiden 1 ja 2 mukaisesta ohjausventtiilistä 1.

Esityksen mukaisesti on ohjausventtiilin 1 päätypuolella liitetty laipoilla suojus 70, jossa olevaan painekammioon 71 luistin 4 pää ulottuu. Luisti 4 on tällöin jousen 72 vaikutuksen alainen. Suojus 70 kannattaa esiohjausventtiiliä, jossa on sähkömagneetti 73, jonka ankkurin kammio on paineen-kestävästi umpinainen ja jonka ankkuri 74 pääsee liikkumaan kuvan mukaan oikealle. Ankkuri 74 vaikuttaa esiohjausvent-tiilin ohjausmäntään 75. Ohjausmännällä 75 saadaan säädetyksi pumpun johdon 5a ja painekammioon 71 liittyvän ohjausjoh-don 76 kuristuskohtaa ja yhdistetyksi ohjausjohto 76 paluu-johtoon 11a. Tämän lisäksi on esiohjausluistissa 75 poraus-reikä 80, joka pitää ohjausjohdon 76 alituisesti yhteydessä painekammion 81 kanssa esiohjausluistin magneetista 73 poispäin olevassa päässä.

Selitetty laite toimii seuraavasti:

Jos luistit 4 ovat kuvion 1 mukaisessa 0-asennossa ja pumppu kytketään, niin ensiksi virtaa öljyä paine-eroventtiilin 3 säätömännän 31 reikien 33 kautta männän vasemmanpuoleiselle sivulle 34, jolloin mäntä 31 siirtyy vasten jousen 32 vai- 7 61339 kutusta oikealle. Silloin aukeaa männän 31 uurteen 31a kautta yhteys pumpun solasta 5 paluusolaan 6c, joten pumpun paine on sitten vain jousen 32 aiheuttamaa painetta vastaava. Tämä kiertopaine saattaa olla esimerkiksi 3 aty ja pysyy virtaamasta ja ohjausventtiilien lukumäärästä huolimatta jotakuinkin muuttumattomana, koska öljy ei virtaa koko ohjaimen läpi, vaan suoraan paine-eroventtiiliin.

Jos sitten on annettava tehoa käyttöpaikalle, esimerkiksi kuvion 2B mukaisesti käyttökohteen solaa 11 myöten, niin herätetään kuvion 3 vasemmanpuoleinen magneetti 73. Ilman apuvälineitä, kuten jousia, vaikuttaa synnytetty magneetti-voima suoraan esiohjausluistiin 75. Tämän mukaan siirretään esiohjausluistia 75 oikealle, jolloin se kuvion 4 mukaisesti saa aikaan pumpun solan 5a ja ohjausjohdon 76 välillä kuris-tuskohdan. Sola 5a on jatkuvassa virtausyhteydessä keskeisen pumpun solan 5 kanssa, jossa muodostuu paine kiertopaineen mukaisesti. Tämä alkupaine vallitsee siten myös ohjausjohdossa 76 ja tämän kautta pääohjausluistin 4 vasemmalla oh-jauspinnalla olevassa jousikammiossa 71, ja se riittää juuri pääluistin siirtämiseen oikealle vasemman jousen 72 mukaisen palautusjousen vaikutusta vastaan.

Tämä siirtyminen aikaansaa sen, että kiertosola 35 sulkeutuu ja sitten käyttökohteen sola 11 liittyy solan 37 kautta paine-eroventtiiliin 3, tarkemmin sanoen sen jousivaikuttei-seen mäntätilaan 34a, ennen kuluttajasolan 11 ja pumpun solan 5 välisen yhteyden aukeamista. Samalla yhtyy toinen kohteen sola 12 paluujohtoon 6a. Näin ollen vaikuttaa säätö-männän 31 jousenpuoleiseen päähän jousen 32 lisäksi kohteen kuormapaine ja toiseen päähän 34 pumpun paine. Mäntä 31 siirtyy vasemmalle säiliöön menevän virran katkaisemiseksi, kunnes pumpun ylipaine on 3 ilmakehää eli jousen 32 vastavoimaa vastaavan määrän verran kuormapainetta suurempi. Tuloksena on taas säätömännän 31 tasapainoasento.

Tällöin vaikuttaa esiohjausmännän 75 takasivulla magneetin voiman suhteen vastakkainen voima, jolloin esiohjausjohto 61 339 8 76 on apureiän 80 kautta jatkuvassa virtausyhteydessä mainitun esiohjausmännän takapäässä olevan painekammion 81 kanssa, jolloin saadaan aikaan, että tämä esiohjausmäntä siirtyy väliasentoon, jolloin se kuristaa pumpun johdon 5a ja esioh jausjohdon 76 välisen yhteyden niin pitkälle, kunnes magneetin voiman ja vastavoiman välillä on tasapaino.

Kuten on ilman muuta selvää, vähentää esiohjausventtiili tai esiohjausventtiilit pumpun solasta 5 peräisin olevan vaihte-levan paineen vakiosuuruiseksi esiohjauspaineeksi. Tämä paine saadaan pienennetyksi nollaan saakka suorassa suhteessa magnetointivirtaan. Pääohjausluistia 4 siirretään tällä järjestelyllä niin pitkälle, kunnes kammiossa 71 vallitseva esiohjauspaine on vastapäisen jousen 72 kanssa tasapainossa.

Näin ollen saadaan luisti 4 asettumaan kaikkiin magnetointi-virtaa vastaaviin asentoihin.

Kuviosta 2B nähdään, että siirto edelleen oikealle, sen jälkeen kun on aikaansaatu paineensäätömännän tasapainoasento, saa aikaan pumpun solan 5 ja käyttöpaikan solan 11 välisen kuristuskohdan ohjauksen, mikä sallii öljyn virtauksen nuolen 50 mukaan. Käyttökohteeseen laskettu virtauksen osamäärä määräytyy pääluistin iskun mukaan, minkä iskun määrää esiohjauspaine, jonka puolestaan säätää portaattomasti esiohjausventtiili säätömagneetin 73 tuottamasta voimasta riippuen.

On selvää, että kuormitetun kuormapaineen aleneminen ei ole mahdollista, koska pumpun ylipaine on aina mainitut 3 ilmakehää kuormapainetta suurempi. Lisäksi pumpun solan 5 ja kohteen solan 11 välisessä kuristuskohdassa vallitseva paineiden ero pysyy koko säätövälillä muuttumattomana. Niin kuin on mainittu, tähän paineiden eroon ei kuormapaineella eikä pumpun kuljettaman virran kasvulla ole vaikutusta.

On helppoa huomata, että muuttamalla luistin 4 uurteiden 41 ja 42 viisteitä on mahdollista muuttaa pumpun solasta 5 kohteen solaan menevää enimmäisvirtaamaa. Virtaamaa voidaan sitten säätää luistin koko matkalla enimmäismääräisestä nollaan 61339 portaattomasti. Lyhentämällä luistin iskua vasteruuveilla saadaan lisäksi kohteelle menevää enimmäisvirtaamaa säädetyksi .

Jos jousen puoleisessa paine-eroventtiilin 3 säätömännän 31 kammiossa 34a vaikuttava kuormapaine ylittää sallitun enimmäismäärän, niin ylipaineventtiili 60 alkaa toimia. Tähän ylipaineventtiiliin 60 sisältyy vastoin jousen 61 vaikutusta siirtyvä kartio 62, jonka siirtyessä ylipaineen johdosta painekammion 34a ja paluusolan 6c välinen yhdyssola 63 auke aa. Jousi 61 on kierteityllä tapilla 64 säädettävä. Männän jousenpuoleiseen päähän vaikuttava paine pysyy muuttumattomana, joten pumpun solan 5 paineen kohotessa edelleen vaikuttaa männän pään 34 puolella taas 3 aty:n lisävoima, jonka johdosta pumpun solan 5 ja paluusolan 6 yhteys avautuu.

Selitettyä ohjainta voidaan käyttää myös sellaisten laitosten ohjaamiseen, jotka saavat syöttönsä painesäiliöstä.

Silloin käytetään selitetyn kolmiteisen paljoudensäädön asemesta kaksiteistä, jolloin paineenrajoitusventtiili toimii paineenalennusventtilinä,jossa säiliön paine vähenee väli-arvoon, joka vuorostaan on määräsuuruisen, muuttumattomana pysyvän eron verran suurempi kuin kulloinkin vaikuttava kuormapaine.

Kuviosta 3 ilmenee vielä, että pääohjausluistin 4 siirtymien nopeutta voidaan säätää asetusruuvilla 78. Koska esioh-jauspaine pysyy muuttumattomana niin kuin on mainittu, niin saadaan myös säädetty siirtynisnopeus pysymään kohteen kuormituksesta piittaamatta muuttumattomana. Näin ollen voidaan kohteen kiihtyvyyttä tai hidastuvuutta säätää ja lisävaimen-timien käyttöä välttää. Toisaalta voidaan saada kytkentä-ajat hyvin lyhyiksi, koska esiohjausventtiili ei kaipaa pe-räytysjousta ja sen iskun pituus on sangen vähäinen. Asettamiseen on siis käytettävissä magneetin koko voima, ja palautus tapahtuu nesteen paineen vaikutuksesta.

Niin kuin ilmenee kuviosta 1 sen enemmittä selityksittä,

Claims (5)

61339 10 voidaan myös yksityisen luistin 4 siirtymisen aikaisen paineen nousun tai laskun nopeutta säätää paine-eroventtiilissä 3 sijaitsevalla kuristusruuvilla 79. Tällä kuristusruuvilla 79 muutetaan kierto-ohjaussolan 35 virtausalaa painekammion 34a ja ohjaussolien 36 ja 37 välisellä kohdalla. Kuristusruuvilla 79 säätäen on mahdollista saada aikaan säädännöistehoisen pumpun säädön ominaispiirteisiin sopeutuminen. Tästä selityksestä ilmenee, että keksinnön mukaiseen ohjaimeen perustuvan kokoomajärjestelmän ansiosta on mahdollista ratkaista kaikenlaiset ohjausongelmat mitä halvimmin. Lukuisten asetus-ja säätömahdollisuuksien johdosta on mahdollista sopeuttaa jokainen painenestelaite käytössä todella esiintyvien olojen mukaiseksi.

1. Sähköhydraulisesti esiohjattu ohjaus- ja säätölaite, jossa on paineella tasattu määrän säätö sekä yksi tai useampia ohjausventtiilejä (1) luisteineen (4) yhtä monen hydraulisen käyttöpaikan ohjausta varten, jolloin jokainen ohjausluisti (4) on aksiaalisesti liikuteltavissa aksiaalisessa porauksessa sekä leikkaa pumpun solan (5), kaksi kuluttajasolaa (11, 12; 21, 22) ja vähintään yhden paluusolan (6a, 6c) ja työasennossa yhdistää paluusolan toiseen kuluttajasolaan (11, 12) sekä pumpun solan toiseen kuluttajasolaan (12, 11) ja viimeksimainitun kuluttajasolan kuormituspaineen ohjaussolaan (36, 37), missä ohjaus- ja säätölaitteessa on edelleen paineenrajoitus-venttiili (3) vakiosuuruisen paineen alenemisen aikaansaamiseksi pumpun ja käyttöpaikan välillä, varustettuna paineen-säätömännällä, jonka toinen pää paineistetaan pumppupai-neella keskeisestä pumpun solasta (5) käsin ja toinen pää säätöjousen voiman lisäksi työasennossa kuormituspaineen ohjaussolan (36, 37) kautta vastapaineena palautetulla kuor-mituspaineella, ja lepoasennossa paluusolan (6b) paineella kierto-solan 35 kautta, ja joka itsenäisesti kuristaa virtauksen keskeisestä pumpun solasta paluusolaan, jolloin kunkin ohjausluistin (4) käyttöelimenä toimii vähintään yksi mangeetilla aktivoitu esiohjausventtiili (73) , tunnettu siitä, että ohjaus- 11 61339 luistin (4) portaatonta ohjausta varten kukin esiohjausvent-tiili on sinänsä tunnetusti varustettu säätömagneetilla, joka vaikuttaa esiohjausventtiilin luistiin (75) , jonka porauksen säätömagneetista pois päin olevassa päässä on esiohjausventtiilin toisiopainekanavaan (76) yhdistetty painekammio (81).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjaus- ja säätölaite, tunnettu siitä, että kahden palautus- ja säätöjousen (72) väliin jännitetyn ohjausluistin (4) molempia luistipäitä ympäröivät painekammiot (71), jotka on yhdistetty toisiopai-nekanavana toimivan ohjausreiän (76) kautta kumpikin omaan paineenalennusventtiilinä toimivaan esiohjausventtiiliinsä.

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen ohjaus- ja säätölaite, tunnettu siitä, että toisicpaine johdetaan esiohjausventtiilin luistin (75) säätömagneetista poispäin olevassa päässä olevaan painekammioon (81) esiohjausventtiilin luistin (75) sisäosassa olevan reiän (80) avulla.

4. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen 1-3 mukainen ohjaus- ja säätölaite, tunnettu siitä, että käyttökohteen kuormituksesta riippumatonta pääluistin (4) säätönopeuden säätöä varten sinänsä tunnettu säätöruuvi (78) saa aikaan säädettävän kuristuskohdan pääluistin (4) painekammioon (71) johtavassa ohjausreiässä (76).

5. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen 1-4 mukainen ohjaus- ja säätölaite, tunnettu siitä, että kukin ohjausventtiili (1, 2 jne.) muodostaa yhdessä vähintään yhden esiohjausventtiilin kanssa rakenteellisen yksikön.