FI61174B - Flexibel behaollare foer transport och lagring av massagods - Google Patents

Description

F5SF1 [B] (11) ULUTUSJ U LKAISU ,λ λ η λ 4ΒΠ» 1 J 1 1 UTLÄCCNINGSSKRIPT O I I / 4 C Patentti myönnetty 10 C6 1932 ^ Patent meddelat ^ T ^ (51) Kv.ik?/iot.a.3 B 65 D 88/16 SUOMI—FINLAND <**) Pttwittlhtluimi*— PmiW—aknlni 802555 (22) H«k«(ni*pilvt — Anaöknlopdag 1^.08.80 ^ ^ (13) Alkuptlvt—Glklghutadag lU . 08.80 (11) Tullut JulklMksI — Bllvlt offuntllg 15.02.82 y** t (+0 ., „ a-

Patent· och regirtarstyraiMn ' AntfMun uthgd oeh uti.«krtfMn publteurtd 2D. U2. Ö2 (32)(33)(31) Pyydetty MuoUcm·—Begird priorltet (Tl) Oy W. Rosenlew Äb, 28600 Pori 60, Suomi-Finland(FI) (72) Erkki Koskinen, Pori, Suomi-Finland(FI) (7U) Forssan & Salomaa Oy (5I*) Taipuisa säiliö massatavaran kuljetusta ja varastointia varten -Flexibel beh&llare för transport och lagring av massagods

Keksinnön kohteena on letkumaisesta aihiosta valmistettu taipuisa säiliö massatavaran kuljetusta ja varastointia varten, joka säiliö käsittää vaipan ja pohjan sekä täyttöaukon, joka säiliö on nostettavissa yläpäästään, ja jonka säiliön vaippaan on muodostettu vekit, joiden alaosat on taivutettu säiliön pohjan tasoon ja säiliön pohjan tasoon taivutetun vekin ylätaso on kiinnitetty vekin alatasoon.

Suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 771681 on esitetty taipuisa kuljetus— ja varastointisäiliö massatavaralle. Tällainen säiliö on edullisesti varustettu sisäsäkillä, joka on tiivistä ainetta ja koostuu olennaisesti yhdestä ainekappaleesta, jonka yläosassa on nostosilmukat ja keskellä täyttöaukko. Säiliön pohjaosa koostuu vähintään neljästä pareittain yhtä isosta liuskasta, jotka ovat säiliön vaipan suoria pidennyksiä ja jotka on liitetty yhteen pareittain alareunassa siten, että liitäntäviivat leikkaavat toisensa yhdessä pisteessä. Vastaavanlaiset suursäkit on esitetty myös esim. sveitsiläisessä patentissa n:o 362 970 ja saksalaisessa kuulutusjulkaisussa n:o 1 126 795. Epäkohtana näissä tunnetuissa suursäkeissä on se, että säkin pohja ei kestä suuria rasituksia, jotka kohdistuvat säkin pohjan olennaisesti keskialueelle, 2 61174 kun säkki täytetään massatavaralla. Tämä epäkohta johtuu siitä, että säkin pohjassa olevat liitäntäviivat leikkaavat säkin keskipisteessä, jossa myös esiintyvät suurimmat jännityshuiput. Jännityshuippujen esiintyminen säkin pohjan keskialueella johtuu puolestaan siitä, että suursäkki massatavaraa täynnä ollessaan pyrkii pohjan osalta hakeutumaan pyöreään muotoon.

Suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 793030 on esitetty taipuisa säiliö massatavaran kuljetusta ja varastointia varten. Tässä tunnetussa säiliössä pohja on muodostettu liuskamaisista osista yhdistämällä ne toisiinsa liitäntä-saumoilla siten, että liitäntäsaumat on sovitettu kulkemaan olennaisella etäisyydellä pohjan keskialueesta. Tällainen säiliön pohja kestää luotettavalla varmuudella kaikki ne rasitukset, jotka käytännön olosuhteissa voivat kohdistua säiliön pohjaan, koska säiliön pohjan olennaisesti keskialueella ei ole lujuutta heikentäviä liitäntäsaumoja laisinkaan. Tätä tunnettua pohjaratkaisua voidaan soveltaa yhtä hyvin sellaisiin säiliöihin, jotka on varustettu yläosastaan nostosiImukoilla, kuin myös säiliöihin, joissa ei ole nostosilmukoita. Tällaiset ns. avosäkit lukitaan täyttöaukon kohdalta ja avosäkki voidaan nostaa esim. sopivalla nostokoukulla.

Epäkohtana suomalaisen patenttihakemuksen n:o 793030 mukaisessa säiliössä on se, että säiliön monimutkainen pohjarakenne estää säiliöiden valmistuksen automatisoinnin tai ainakin valmistuksen atuomatisointi on erittäin vaikeasti ja kalliisti toteutettavissa. Lisäksi tässä tunnetussa ratkaisussa tarvitaan useita erillisiä työvaiheita, kuten esim. pohjaliuskojen leikkaus ja niiden kiinnitys. Näistä epäkohdista on seurauksena tällaisen säiliön tuotantokustannusten kohoaminen verrattain suuriksi.

Tunnetaan myös suursäkki, ns. vekattu suursäkki, jonka vaippaan on muodostettu vekit, joiden alaosat on taivutettu säiliön pohjan tasoon. Tässä tunnetussa vekatussa suursäkissä vekki on avonainen, jolloin vekin alapuoli on vapaana ja suursäkkiä rasitettaessa vekin yläpuoli kiristyy. Jännityshuippu kohdistuu erityisesti vekin ns. kärkipisteeseen, joka on suursäkin sisäpuolinen kärkipiste. Tällaisen vekin kärkipisteeseen muodostuvan rasituksen johdosta suursäkki murtuu usein siten, että murtuma alkaa tavallisesti nimenomaan vekin kärkipisteestä.

Keksinnön päämääränä on aikaansaada parannus aikaisemmin tunnettuihin taipuisiin säiliöihin massatavaran kuljetusta ja varastointia varten. Keksinnön 3 6117 4 yksityiskohtaisempana päämääränä on aikaansaada taipuisa säiliä, joka voidaan valmistaa letkumaisesta aihiosta siten, että säiliön pohjarakenne voidaan valmistaa mahdollisimman yksinkertaisella tavalla. Vielä eräänä keksinnön päämääränä on aikaansaada taipuisa säiliö, jonka pohjarakenne on yksinkertaisen rakenteen lisäksi myös luotettavan luja ja kestää siten kaikki ne suuret rasitukset, jotka käytännön olosuhteissa voivat kohdistua säiliön pohjaan.

Keksinnön päämäärä saavutetaan taipuisalla säiliöllä, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että letkumaisen aihion vapaa alareuna on suljettu sinänsä tunnetulla pohjasaumalla, joka sijaitsee olennaisesti säiliön pohjan keskialueella, ja että vekin ylätaso on kiinnitetty vekin alatasoon liitäntä-saumalla, joka on sovitettu antamaan säiliön pohjalle paremman lujuuden siirtämällä rasitusvoimat pohjan keskialueesta pohjan reuna-alueille.

Patenttivaatimuksen 2 mukaisesti vekkien vastakkaiset tasot on kiinnitetty toisiinsa vekin sivureunoista.

Patenttivaatimuksen 3 mukaisesti pohjan lujuutta voidaan edelleen tehostaa kiinnittämällä vekkien vastakkaiset tasot toisiinsa olennaisesti vekkien keskikohdalta lisäliitäntäsaumoilla.

Keksinnön mukaisessa taipuisassa säiliössä on oivallettu käyttää hyväksi säiliön vaipassa olevia vekkejä, jolloin saavutetaan erittäin luja pohjarakenne, koska vekit on suljettu ompelemalla tai muulla tavalla kiinnittämällä vekin yläpuoli vekin alapuoleen. Keksinnön mukainen taipuisa säiliö on lisäksi huomattavasti edullisempi valmistaa kuin esim. suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 771681 tai suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 793030 esitetty taipuisa säiliö. Keksinnön mukaisen taipuisan säiliön valmistuksessa tarvitaan vähemmän työvaiheita, koska pohjaliuskojen leikkaukset ja kiinnitykset voidaan kokonaan välttää. Lisäksi keksinnön mukaisien säiliöiden valmistuksen automatisointi on erittäin helppo toteuttaa.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan rajoittaa.

Kuvio 1 esittää katkaistun letkun muotoista aihiota sivukuvana.

4 61174

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista aihiota aksonometrisenä kuvana.

Kuvio 3 esittää kuvioiden 1 ja 2 mukaista aihiosta valmistettua keksinnön mukaista taipuisaa säiliötä aksonometrisenä kuvana.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen taipuisan säiliön pohjaa viistosti alhaal-tapäin nähtynä ennen vekkien vastakkaisien tasojen toisiinsa kiinnittämistä.

Kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista pohjaa vekkien vastakkaisien tasojen toisiinsa kiinnittämisen jälkeen viistosti alhaaltapäin nähtynä.

Kuvioiden 1-3 mukaisessa suoritusmuodossa taipuisa säiliö 10 on valmistettu letkumaisesta aihiosta 11, joka on avoin sekä ylä- että alapäästään. Aihion 11 yläpäähän olennaisesti keskelle on tehty leikkaus täyttöaukkoa 13 varten. Lisäksi aihion 11 yläpäähän on tehty leikkaukset 18, jotka rajoittavat lius-kamaiset osat 14a,14b,15a ja 15b. Letkumaisen aihion 11 alaosan reunaa on merkitty viitenumerolla 19.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesta letkumaisesta aihiosta 11 valmistetaan kuvion 3 mukainen taipuisa säiliö 10, jossa on vaippa 11a, pohja 12, olennaisesti keskeinen täyttöaukko 13 sekä nostosilmukat 14a,15a ja 14b,15b. Säiliön pohja 12 on suljettu sinänsä tunnetulla liitäntäsaumalla 20, joka sulkee letkumaisen aihion 11 avoimen alareunan 19. Tällöin liitäntäsauma 20 sijaitsee olennaisesti pohjan 12 keskialueella. Kuten kuviosta 3 havaitaan, taipuisa säiliö 10 on ns. vekattu säiliö, jonka vaippaan 11a on muodostettu kaksi vastakkain sijaitsevaa vekkiä. Kuviossa 3 on näkyvissä ainoastaan toinen vekki, joka muodostuu katkoviivalla 21 merkityllä tavalla, toisin sanoen vekin 21 alaosa on taivutettu säiliön 10 pohjan 12 tasoon.

Nostosilmukat 14a,15a ja vastaavasti 14b,15b muodostetaan edullisesti suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 793029 esitetyllä tavalla eli seuraavasti. Liuskamaiset osat 14a ja 15a taivutetaan limittäin toistensa suhteen ja lius-kamaisen osan 14a olennaisesti alareuna yhdistetään liuskamaisen osan 15a olennaisesti yläreunaan liitäntäsaumalla 16. Tämän jälkeen liuskamaiset osat 14b ja 15b taivutetaan limittäin toistensa suhteen ja liuskamaisen osan 15b olennaisesti alareuna yhdistetään liuskamaisen osan 14b olennaisesti yläreunaan liitäntäsaumalla 17. Tällöin nostosilmukoissa 14a,15a ja vastaavasti 14b,15b liitäntäsauma 16 ja vastaavasti 17 sijaitsee nostosilmukoiden vastak- 5 61174 kaisilla puolilla. Tietenkin esim. liuskamaiset osat 14b ja 15b voidaan yhdistää toisiinsa siten, että liuskamaisen osan 14b olennaisesti alareuna yhdistetään liitäntäsaumalla 17 liuskamaisen osan 15b olennaisesti yläreunaan. Tällöin liitäntäsauraat 16 ja 17 sijaitsevat nostosilmukoiden samalla puolella.

Haluttaessa voidaan liuskamaisen osan 14a olennaisesti yläreuna yhdistää liuskamaisen osan 15a olennaisesti alareunaan toisella liitäntäsaumalla 16 ja vastaavasti yhdistää liuskamaiset ovat 14b ja 15b toisiinsa vastaavalla tavalla. Tällöin molemmissa nostosilmukoissa 14a,15a ja vastaavasti 14b,15b on kaksi vastakkaisilla puolilla sijaitsevaa liitäntäsaumaa 16 ja vastaavasti 17, jotka sijaitsevat oleellisella etäisyydellä nostosilmukoiden keskialueesta.

Kuviossa 4 vekin 21 vastakkaisia tasoja on merkitty viitenumerolla 22 ja 23 sekä vekin 21 kärkipistettä viitenumerolla 24. Tällöin siis taso 22 on vekin 21 ylätaso ja vastaavasti taso 23 on vekin 21 alataso. Kuten kuviosta 4 havaitaan vekin 21 reunat 25 ja vastaavasti 26 ovat irti toisistaan, jolloin vekki 21 on avonainen vekki.

Kuvion 4 mukaisella pohjalla 12 varustettua taipuisaa säiliötä 10 rasitettaessa, toisin sanoen massatavaralla täytettyä säiliötä 10 nostettaessa vekin ylätaso 22 kiristyy ja vekin alataso 23 on vapaana. Jännityshuippu kohdistuu erityisesti vekin 21 kärkipisteeseen 24, jota voidaan kutsua säiliön 10 pohjan 12 ns. sisäpuoliseksi kärkipisteeksi. Käytännössä esiintyvillä kuormituksilla säiliön 10 pohja 12 murtuu usein siten, että murtuma alkaa tavallisesti vekin 21 kärkipisteestä 24.

Keksinnönperusoivalluksen mukaisesti säiliön 10 pohjan 12 rakenne saadaan huomattavasti lujemmaksi kiinnittämällä vekin 21 vastakkaiset tasot 22 ja 23 toisiinsa, toisin sanoen käyttämällä hyväksi säiliössä 10 jo valmiina olevia vekkejä 21. Kuten kuviosta 5 havaitaan vekin 21 ylätaso 22 ja vastaavasti alataso 23 on edullista kiinnittää toisiinsa ompelemalla tai muulla tavalla kiinnittämällä vekin 21 ylätason 22 reuna 25 vekin 21 alatason 23 reunaan 26. Kuviossa 5 tällaista liitäntäsaumaa on merkitty viitenumerolla 27.

Keksinnön mukaisen taipuisan säiliön 10 pohjan 12 lujuutta voidaan edelleen 61174 tehostaa kiinnittämällä vekin 21 vastakkaiset tasot 22 ja vastaavasti 23 liitäntäsauman 27 lisäksi toisiinsa yhdellä tai useammalla lisäliitäntäsau-maila 28. Kuviossa 5 on käytetty kahta liitäntäsaumaa 28, jotka sijaitsevat olennaisesti vekin 21 keskialueella. Toisinaan pelkästään liitäntäsaumojen 28 käyttäminen parantaa jo pohjan 12 lujuutta niin paljon, että vekin 21 reunassa olevan liitäntäsauman 27 käyttö ei ole aina edes välttämätöntä. Luonnollisesti paras mahdollinen pohjan 12 lujuus saadaan käyttämällä liitäntä-saumoja 27 ja vastaavasti 28 samanaikaisesti.

Keksinnön mukainen säiliö 10 mahdollistaa tuotantokustannusten olennaisen alentamisen, koska työvaiheita tarvitaan erittäin vähän johtuen siitä, että keksinnön mukaisen säiliön 10 valmistuksessa ei tarvita laisinkaan pohjalius-kojen leikkauksia eikä niiden kiinnittämistä. Lisäksi keksinnön mukaisen säiliön 10 valmistuksen automatisointi on erittäin helppo toteuttaa. Tällöin säiliö 10 voidaan valmistaa esim. kolmen automaattisen ompelukoneen avulla.

Tällöin yksi automaattinen ompelukone ompelee säiliön 10 pohjasauman 20 ja kaksi muuta automaattista ompelukonetta ompelevat säiliön 10 pohjan 12 molemmille sivuille liitäntäsaumat 27, jotka kiinnittävät vekkien 21 vastakkaiset tasot 22 ja 23 toisiinsa. Keksinnöllä saavutettava merkittävä etu aikaansaadaan lisäksi erittäin yksinkertaisella ratkaisulla, koska keksinnössä on oivallettu käyttää hyväksi säiliössä 10 jo valmiina olevia vekkejä 21.

Keksintö ei ole mitenkään kriittinen säiliön 10 yläosan suhteen. Kuviossa 1-3 esitetyssä suoritusmuodossa on käytetty erästä edullista nostosilmukkaraken-netta, joka on esitetty suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 793029. Keksinnön mukainen säiliön 10 pohjarakenne 12 soveltuu luonnollisesti myös avo-säkkeihin tai muunlaisilla nostosiImukoilla varustettuihin suursäkkeihin. Lisäksi on huomattava, että keksintö ei ole mitenkään kriittinen vekkien 21 muodostamistavan suhteen. Vekit 21 voidaan tehdä myös säiliön 10 pohjasauman 20 ompelun jälkeenkin tekemällä pohjasauman 20 nurkkiin vekit.

Edellä on esitetty ainoastaan eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja ja alan ammattimiehelle on selvää, että esitettyihin suoritusmuotoihin voidaan tehdä lukuisia modifikaatioita oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (4)

7 61174

1. Letkumaisesta aihiosta (11) valmistettu taipuisa säiliö (10) massatavaran kuljetusta ja varastointia varten, joka säiliö (10) käsittää vaipan (11a) ja pohjan (12) sekä täyttöaukon (13) , joka säiliö (10) on nostettavissa yläpäästään, ja jonka säiliön (10) vaippaan (11a) on muodostettu vekit (21), joiden alaosat on taivutettu säiliön (10) pohjan (12) tasoon ja säiliön (10) pohjan (12) tasoon taivutetun vekin (21) ylätaso (22) on kiinnitetty vekin (21) alatasoon (23), tunnettu siitä, että letkumaisen aihion (11) vapaa alareuna (19) on suljettu sinänsä tunnetulla pohjasaumalla (20), joka sijaitsee olennaisesti säiliön (10) pohjan (12) keskialueella, ja että vekin (21) ylätaso (22) on kiinnitetty vekin (22) alatasoon (23) liitäntäsaumalla (27), joka on sovitettu antamaan säiliön (10) pohjalle (12) paremman lujuuden siirtämällä rasitusvoimat pohjan (12) keskialueesta pohjan (12) reuna-alueille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen taipuisa säiliö, tunnettu siitä, että vekkien (21) vastakkaiset tasot (22,23) on kiinnitetty toisiinsa liitäntäsaumalla (27), joka kiinnittää vekin (21) ylätason (22) reunan (25) vekin (21) alatason (23) reunaan (26).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen taipuisa säiliö, tunnettu siitä, että säiliön (10) pohjan (12) lujuuden tehostamiseksi vekkien (21) vastakkaiset tasot (22,23) on kiinnitetty toisiinsa olennaisesti vekkien (21) keskikohdalta lisäliitäntäsaumoilla (28).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen taipuisa säiliö, tunnettu siitä, että mainitut lisäliitäntäsaumat (28) ovat olennaisesti mainitun liitäntäsauman (27) suuntaisia. f , *.