FI60775C - Anordning vid oeppna spisar och liknande - Google Patents

Description

Γ55τ*1 ΓΒΐ Μ\ KUULUTUSJULKAISU s Π n n c f®* LBJ (11> UTLÄGGNINGSSKRIFT 6077 5 C (45) Patentti myönnetty 10 03 1932 Patent eeddelat V T ^ (51) Kv.ik.3/int.a.3 P 24 B 1/18 SUOMI—FI N LAND <») Pit*fittlh«k«mui — Ptt*nUn*eknlnf 760970 (22) H*k*mltpiivft — An*eknln|«di( 30.03.76 ' ’ (23) AlkuplM— GlW(h«tad«g 30.03.78 (41) Tullut luikituksi — Blhrlt offtntlig 04.11.78

Patentti- ja rekisterihallitus „ ......,. , , . . . __, (44) Nlhttvlkilptnon ja kuuLfullulsun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ameiun wltcd och uti.skrtft«n pubitcund 30.11.8l (32)(33)(31) Pyy4«tty Utuolkeus—Buflrd prlorttut 03.05.77

Ruotsi-Sverige(SE) 7705095-3 (71) Superpart S.A., Ryffligässchen 8, CH-3011 Bern, Sveitsi-Schveiz(CH) (72) Ralph Kenneth Brandt, Mölndal, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Leitzinger Oy (54) Laite sisätakkoihin ja vastaaviin - Anordning vid öppna spisar och liknande

Esillä olevan keksinnön kohteena on laite sisätakkoihin ja vastaaviin, johon kuuluu tulisija, jota ympäröi kolmelta sivulta metallinen sisälevy, joka on muodostettu heijastimeksi ja jonka yläpuolella on savukupu, jota kannattaa sivuelementit.

Useimmissa tunnetuissa takoissa huoneen ulkopuolelta sisäänotettu raitis ilma johdetaan ainoastaan ylöspäin johtavien kanavien läpi luonnollisten lämpölakien mukaisesti. Tällöin saadaan aikaan huono raikkaan ilman lämmitys ennen sen saapumista huoneeseen.

Raittiin ilman lämmityksen parantamiseksi on tunnettua antaa ilman virrata ilman ohjausjärjestelmän läpi, joka on järjestetty tulisijan seiniin ja joihin kuuluu alasvirtaushormi, jonka ilman ottoauk-ko sijaitsee ylempänä kuin ilman poistoaukko. Koska ilman virtaus alasvirtaushormissa tapahtuu ylhäältä alaspäin, eli vastakkaiseen suuntaan kuin luonnollisessa lämpöjärjestelmässä, syntyy voimakas pyörretila ja tämän seurauksena kaikkien ilmahiukkasten voimakas lämpeäminen. Alaspäin suuntautuvan ilmavirtauksen aikaansaamiseksi alasvistaushormissa tarvitaan huoneeseen alhainen paine. Kun 60775 2 ikkunat ja ovet on suljettu ja ne ovat vetotiiviit, lämmitetyssä huoneessa saadaan aikaan alhainen paine ulosvirtaavien höyryjen seurauksena. Siinä tapauksessa, että huone ei ole näin tiivis, ei kuitenkaan saada aikaan niin alhaista painetta, joka riittää ilman imemiseksi sisään alasvirtaushormin läpi, vaan sen sijaan kylmää ilmaa työntyy tai tulee imetyksi sisään avoimista ikkunoista ja ovista tai rakojen ja muiden läpipääsykohtien kautta. Tämän tyyppisten tulisijojen edut menevät siten hukkaan, ja nämä olosuhteet osoittautuvat huonoiksi myös niissä tulisijoissa, jotka on varustettu yhdellä asennuskanavalla, joka lisää raitista ilmaa ulkopuolelta ainoastaan luonnollisten lämpölakien avulla.

Tämän haittapuolen välttämiseksi on tunnettua järjestää alasvirtaushormin poistoaukkoon vetokanava, joka päättyy huoneeseen. Asennusvetokanava kykenee kehittämään alhaisen paineen alasvirtaushormin alapäässä ja kiihdyttämään siten ilman virtausta huoneeseen, jolloin ilman pyöriminen kanavissa ei enää riipu lämmitetyssä huoneessa olevasta alhaisesta paineesta. Tässä tunnetussa tulisijassa kukin asennusvetokanava muodostuu pystysuuntaisesta kanavasta, joka on järjestetty tulisijan sivuseiniin. Koska sivuseinät muodostavat savua ulosimevän kanavan ja siihen liittyvän savutorven tai savupiipun tuen osat, ei tämä rakenne ole kovinkaan sopiva, sillä sivuseinien tukemiskyky vähenee johtuen niihin järjestetyistä kanavista. Lisäksi sivuseinien keinomateriaalin lämmitys vaatii huomattavasti aikaa johtuen akkumuloituvan lämmön suuresta lämpöarvosta, josta syystä lämmityksen alussa asennusveto-kanavissa oleva ilma ei lämpiä riittävästi saadakseen ilman nousemaan ja kiihdyttääkseen ilman virtausta huoneeseen.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan takka, jossa on yllä kuvatun tulisijan edut, mutta jossa vältetään tulisijan sivuseinien vähentyneen tukemiskyvyn muodostama haittapuoli. Lisäksi asennusvetokanavan seinät lämpiävät nopeasti, joten kanavassa oleva ilma lämpiää nopeasti ja ilman kanavajärjestelmässä syntyy vetoa.

Tämä on saatu aikaan johdannossa mainitun kaltaisella laitteella, jolle on tunnusomaista se, mitä oheisessa patenttivaatimuksessa on esitetty.

3 60775

Seuraavassa keksintöä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisissa piirustuksissa esitettyyn suoritusmuotoon.

Kuvio 1 on perspektiivikuva eri rakenne-elementeistä osittain leikattuna ja osiin hajoitettuna.

Kuvio 2 on pystyleikkaus tulisijasta edestäpäin nähtynä.

Kuvio 3 on pystyleikkaus tulisijasta sivultapäin nähtynä.

Kuvio 4 on leikkaus pitkin kuvion 2 viivaa IV-IV.

Kuvio 5 on perspektiivikuva keksinnön mukaisesta välilevystä tai sisälevystä.

Tulisijassa on yksi aluslevy 1, yksi pohjalevy 2, kaksi sivuelementtiä 3 ja 4, yksi sulkulevy 5 ja tämän päälle järjestetty savulevy 6.

Nämä kuusi elementtiä muodostavat savua ulosimevän kanavan (ei esitetty) tuen. Takassa on myös kaksi tulisijaa 7 ja 8 ja se on kolmelta sivulta ympäröity metallisella sisälevyllä 9, joka on rakennettu heijastimeksi.

Metallinen sisälevy 9 on kaksiseinäinen ja muodostuu takaosasta 10 ja kahdesta sivuosasta 11 ja 12. Takaosan 10 ja sivuosien 11 ja 12 väliin on järjestetty väliseinät 13 ja 14 siten, että sisälevy 9 jakautuu kolmeksi kammioiksi, joista yksi on takaosassa 10 ja yksi kummassakin sivuosassa 11 ja 12. Takaosan 10 takana ja sivuosien 11, 12 ja sivuelementtien 3,4 väliin on järjestetty lämpöeristeet 15, 16 ja 17.

Takaosan lO yläpäässä on ilman sisääntuloaukko 18, josta sisäänvirtaa-va raitis ilma saatetaan virtaamaan alaspäin takaosan 10 kammiossa, jolloin mainittu kammio on rakennettu alasvirtaushormiksi. Ilma lämpiää siellä voimakkaasti johtuen siitä pyörretilasta, joka syntyy laskeutuvan liikkeen virtausvastuksen seurauksena. Väliseinien 13 ja 14 alapäähän on vastaavassa järjestyksessä sovitettu pari ilman 4 60775 sisääntuloaukkoja 19, 20 ja 21, 22. Ylemmistä ilman tuloaukoista 19 ja 21 ilma virtaa ulos huoneeseen kuvioissa 1 ja 5 esitetyn nuolen A suuntaan, eli vastaavassa järjestyksessä kanavien 23 ja 24 läpi ja vastaavasti takan sivuelementeissä 3 ja 4 olevan alemman poistokanavan 25 ja 26 läpi. Kuten kuviosta 2 havaitaan, kanavien 25, 26 poistoaukot sijaitsevat korkeammalla kuin niiden sisääntulo-aukot. Tämän seurauksena poistokanavissa syntyy kuuman ilman ylöspäin virtaus, joka kehittää alhaisen paineen kanaviin 23 ja 24. Vastaavasti alemmista ilman tuloaukoista 20 ja 22 ilma virtaa kuvioissa 1 ja 5 esitetyn nuolen B suuntaan, eli vastaasti kanavien 23 ja 24 ali ja ohi ja vastaavasti sivuosien 11 ja 12 kammioon. Mainittujen kammioiden yläosaan on järjestetty ylemmät poistokanavat 27 ja 28 vastaavassa järjestyksessä, jotka kanavat ulottuvat vastaavasti takan sivuelementtien 3 ja 4 läpi ja huoneeseen. Voimakas pien-paine kehittyy sivuosissa 11, 12 olevien kammioiden alaosaan johtuen nousevasta kuumailmavirrasta. Metallisen sisälevyn 9 sivuista muodostunutta lämpöenergiaa käyttää sivuosien 11, 12 kammioissa ylöspäin nouseva ilma. Tätä lämpöenergiaa ei käytetä hyväksi aikaisemmissa tunnetuissa takkarakenteissa.

Alempiin ja ylempiin poistokanaviin 25, 26 ja vastaavasti 27, 28 on järjestetty ilman ohjausläpät 29, 30, ja 31, 32 (kts. kuvio 2) ohjaamaan kuuman ilman virtausta vastaavien poistokanavien läpi. Tällöin takkaa voidaan yhdistellä toisaalta huoneissa olevassa pienpaineessa syntyvällä intensiivisellä lämmön luovutuksella (virtaus alempien poistokanavien 25, 26 läpi) ja toisaalta automaattisella virtauksella sivuissa (virtaus ylempien poistokanavien 27, 28 läpi), joka toimii aina lämmittävästä, vaikka huoneissa ei olisikaan riittävän alhaista painetta. Koska kaikki poistokanavat sijaitsevat korkeamalla kuin ilman tuloaukot 19, 20 ja 21, 22 vastaavassa järjestyksessä sivuosiin 11, 12, lämmitetyn ilman virtaus ylöspäin tapahtuu kaiken aikaa, myös silloin kun huoneissa olevan alhaisen paineen vaikutusta ei esiinny. Tämän seurauksena syntyy sivuosassa alhaisempi paine, joka työntää oikeaan suuntaan sitä lämmitettyä ilmamäärää, joka sijaitsee metallisen sisälevyn 9 takaosan 10 takana. Kuviosta 1 ilmenee, että sijoitettaessa pohjalevy 2 aluslevylle 1 muodostuu kaksi ilman ohjauskanavaa 33, 34. Näiden kanavien kautta raitis ilma siirtyy suoraan tuleen johtuen siitä, että se virtaa ulos kummastakin sivusta välittömästi tulipesien 7, 8 alapuolelle. Näitä tulipesiä lämmittää voimakkaasti niissä palava materiaali ja 5 60775 tämän seurauksena suihkutettu ilma lämpiää ennenkuin se tavoittaa palokammion. Tämän polttokaasun määrä, jota kaasua voidaan kutsua primääriseksi tai ensisijaiseksi ilmaksi, voidaan annostella tai rajoittaa halutulla tavalla vetoventtiilin 35 avulla. Takka on myös varustettu venttiilillä 36 raittiin ilman sisäänoton kohdalla ja venttiilillä 37 höyrykupuelementtiin 6 johtavan sisääntuloaukon kohdalla.

Keksintö ei luonnollisestikaan rajoitu esittyyn esimerkkiin, vaan sitä voidaan muutella ja modifioida seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.