FI60613B - Pulsraeknare saerskilt foer foerbrukningsmaetare - Google Patents

Description

FSär*] M (11)KUULUTUS]ULKAISU 6061 3 l j ' ' utlAggningsskrift C Patentti myönnetty 10 02 19S2 iPatent aeddelat v (51) Kv.ik?/int.ci.3 g 01 D 4/00, G 06 M 3/06 SUOMI —Fl N LAND W) Pitvnttlhtkemut— Pit«ntftn*6knlng 81+5/7^ (22) H»k*ml*pMvl — Anseknlnpdag 20.03*7^ ' ' (23) Alkupllvl —GHtl|h«tsd«| 20.03-7^ (41) Tullut JulklMktl — Bllvlt offaitllg 22.09-7^

Patentti-ja rekisterihallitus .... ...... .. , . . tt „ , _ . . (44) NlhttvIksIpMOA a kuuLlullulwn pvm. —

Patent- oeh registerstyrelsen v ' Anaekan utiagd och utUkrifun pubiieund 30.10.8l (32)(33)(31) Pyy4«ty atuolkaua -B*|W prlorlut 21.03-73

Ruotsi-Sverige(SE) 73039δ9_3 (71) Record Taxameter AB, Box 166, S-301 0Π Halmstad 1, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Carl Göte Lennart Borgström, Svängsta, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Berggren Oy Ab (5I+) Pulssinlaskija, erikoisesti kulutuksen laskijoita varten -Pulsräknare, särskilt för förbrukningsmätare Tämä keksintö kohdistuu pulssinlaskijaan, erikoisesti kulu-tuksenlaskijoita varten, käsittäen pulssinantajan käyttämän pulssi-koskettimen, joka kytkee magneettipuolan ja jonka palautusjouseen yhdistetty ankkuri vaikuttaa askelsyöttölaitteen siirtohakaan, sekä aikaelimen, joka tekee magneettipuolan kytkentäajan riippumattomaksi pulssikoskettimen sulkemisajasta.

Mittaustulokset sähkö-, öljy-, vesi- ja lämpömittareista kerätään tavallisesti siten, että mittarinlukija vähintään kerran vuodessa käy kuluttajien luona ja merkitsee niiden mittariasennot. Saadut mittariasennot vaativat sitten määrätyn käsittelyn käsin laskutusta varten. Sähkön, veden- jne. hankkija jakaa tavallisesti kolme tai neljä kertaa vuodessa laskut kuluttajille, joista laskuista kaksi, vast, kolme perustuu edellisen vuoden kulutuksen perusteella arvioituun tai kuluttajalta itseltään tätä varten tarkoitetulla kortilla, joka lähetetään hankkijalle, ilmoitettuun kulutukseen.

Virheellisesti täytettyjen korttien vähentämiseksi sekä luotettavuuden parantamiseksi viimemainitussa tapauksessa, jolloin käyttäjä mittarinlukemisen jälkeen itse täyttää kortin, voidaan esimerkiksi laskulaitteeseen liittää leimasin. Tällaisen leimasin-laitteen asettamiseksi laskijan mukaan tarvitaan puhtaasti op- 2 6061 3 tiseen näyttöön verrattuna huomattavan suuria voimia, jolloin ilmenee ongelmia laskulaitteen äänekkyyden vuoksi. Jaksottain toistuvat asetteluäänet voivat asuntoon asennetussa kulutuksenmitta-rissa tulla häiritseviksi.

Edellä johdannossa mainittua tyyppiä oleva pulssinlaskija tunnetaan ennestään DE-kuulutusjulkaisun 1 176 h06 perusteella.

Siinä on laskijan asettelu toteutettu siten, että se tekee eron pitkien ja lyhyiden, jousivaikutteisen massan avulla viivytettyjen pulssien välillä. Julkaisussa ei kuitenkaan esitetä mitään äänen-vaimennuksen suhteen.

DE-kuulutusjulkaisusta 1 153 ^57 tunnetaan toiselta puolelta suljettu uppoankkurijärjestelmä, jota käytetään suurella taajuudella toimivan pulssinlaskijan käyttömekanismissa. Uppoankkuri on ohjattuna epämagneettista ainetta olevassa putkessa. Eteenpäin-siirto tapahtuu magneettivoimalla ja paluu tapahtuu jousivoimalla. Ankkurin liikerataa rajoitetaan molemmin puolin vasteilla, mikä tekee laitteen huomattavan äänekkääksi.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut ongelmat sekä aikaansaada pulssinlaskija, joka on erityisen äänetön ja joka näin ollen soveltuu hyvin asennettavaksi myöskin asuntoon. Tämän saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle pulssinlas-kijalle tunnusomaista se, että ankkuri on tehty epämagneettista ainetta olevassa putkessa ohjatuksi männäksi, jonka toiseen päähän siirtohaka nojaa palautusjousen voimalla, ja että putki on männän toisen pään vastaanottavassa päässä suljettu muodostaen jarruttavan ilmatyynyn palautusjousen voiman vaikutuksesta palaavalle männälle.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan pulssinlaskijan mäntä on siirtohaan vaikuttamassa päässään varustettu äänen-vaimentavalla muovikappaleella.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin liittyen oheiseen piirustukseen, joka esittää suoritusesimerkin.

Kuvio 1 esittää mittarin varustettuna erikoisella keksinnön mukaisella pulssinlaskijalla. Mittari esitetään sivulta nähtynä, ly-hytseinä poistettuna, jolloin laskulaitteen lepoasento on esitetty koko viivoin, ja sen aktiivinen, leimaava asento on esitetty piste-katkoviivoin. Kuvio 2 esittää kuviossa 1 esitetyn mittarin päältä nähtynä, yläseinä poistettuna. Kuvio 3 esittää kuvioissa 1 ja 2 esitetyn mittarin sähkökytkinkaavan.

Kuviossa 1 esitetään mittari varustettuna keksinnön mukaisella pulssinlaskijalla. Mittari on suljettu kuoreen 23, jossa on ra- 3 60613 ko 26 leimauskortin pistämiseksi mittariin leimattavaksi. Leima-tyyny 27 on kiinteästi sovitettu kortin sisäänvientiraon yläsei-nään kotelossa 23· Laskulaite 10, varustettuna usealla, akselilla 2k liikkuvilla laskupyörillä voidaan viedä kokoviivoin esitetystä lepoasennosta pistekatkoviivoin merkittyyn aktiiviseen leimaus-asentoon. Lepoasennossa lepää laskulaite 10 etäällä raosta 26 ja laskulaitteen pyöriin ei voida ulottua ulkoapäin raon kautta millään vieraalla esineellä, tarkoituksella temppuilla laskupyörien kanssa. Leimattaessa työntyy laskulaite 10 esiin lepoasennostaan, painaa leimauskorttiin kirjasimillaan ja palaa lepoasentoonsa. Itse leimaus laukaistaan käsin. Laskulaite on sovitettu laskulaitejalus-taan 25, joka on kiertyvästi laakeroitu kuoreen 23 kiinnitettyyn akseliin 22 (kuvio 2), joka on vääntöjousi. Kuten kuviosta 2 havaitaan on laskulaitejalusta 25 poikkileikkauksessa U-muotoinen. Kortin sisääntyöntöraon 26 alaseinässä on aukko 28, jonka kautta lasku-laitepyörät iskevät leimauskorttiin leimattaessa.

Leimausliikkeen laukaisemiseksi vaikutetaan painonappiin 18, joka on ulosvedettävissä ja sisääntyönnettävissä mittarikotelon suhteen. Painonapin kotelossa sijaitsevassa päässä on liuku- ja nivel-liitännällä liitetty vipuvarsinivel 19, joka toisessa päässään on vivuttavissa koteloon kiinteästi sovitetun akselin ympäri. Toinen nivel 29 on toisessa päässään kierrettävissä nivelen 19 päiden välissä olevassa pisteessä. Vivun 29 vastakkainen pää on kierrettävissä kiristyslenkissä 21, joka on sovitettu kiristämään laskulaite-jalustan 25 vääntöjousen 22. Heikko jousi 20 pitää painonapin 18 lepoasennossa koteloa vastaan suoritetun leimauksen jälkeen. Kun halutaan leimata, vedetään ensin nappi 18 ulos kuviossa 2 esitettyyn asentoon. Tällöin oikaistaan nivelten 21 ja 29 muodostama polvi-nivelmekanismi. Leimausta varten viedään tämän jälkeen nappi 18 voimakkaasti koteloa vasten, jolloin leimaus laukaistaan.

Hammaspyörä 8 on kuvion 1 mukaan sovitettu syöttämään esiin numeropyörät laskulaitteessa 10 syöttöhaan 9 avulla, joka on vivuttavissa akselin 30 ympäri ja liikkeessään myötäpäivään on pysäytys-olakkeen 12 rajoittama. Vivuttavan syöttöhaan 9 vastakkaiseen päähän yaikuttaa uppomäntä 6, joka jokaisella laskettavalla pulssilla viedään pistekatkoviivoilla esitettyyn asentoon ja tällöin vie syöttö-haan 9 tämän samanlaisilla viivoilla esitettyyn asentoon jousen 7 vaikutusta vasten, jonka toinen pää on kiinnitetty laskulaitejalus-taan 25. Uppomännän 6, haan 9, jousen 7 ja hammaspyörän 8 muodostaman mekanismin toiminta on tunnettu, eikä sitä tarvitse selittää. Uppomäntä 6 on raudasta ja liukuva magneettipuolassa 3, jota kannattaa 11 6061 3 magneettisanka 14. Epämagneettinen putki 15, esim. messingistä, kulkee sangan 14 ja magneettipuolan 3 lävitse, ja muodostaa uppomän-nän 6 liukupinnan. Putki 15 on avonainen siinä päässä, joka on syöttöhakaan 9 päin. Kun puola 3 on saanut virtapulssin ja uppomäntä on suorittanut työnsä jousta 7 kiristäen, ei uppomäntää pysähdytetä sankaa 14 vasten, kuten tavanomaisessa sähkömagneetissa, vaan se voi vapaasti jatkaa antamaan ylijäämänsä kineettistä energiaa jouseen 7S joka merkitsee, että liike-energia ei muutu iskuenergiaksi, joka kehittäisi ääntä, joka esim. asunnossa voisi vaikuttaa häiritsevästi. Laitteen parantamiseksi edelleen, tarkoituksella, että tämän tulee työskennellä äänettömästi on uppomännällä 6 hakaan 9 vaikuttavassa päässään muovilaatta 13· Edelleen on putki 15 vastakkaisessa päässä varustettu tulpalla 16 ja vaimentimellä 17 kumikimmoisesta aineesta. Kun uppomäntä 6 on suorittanut työnsä ja palautetaan jousella 7 alkuasentoonsa verrattain suurella nopeudella, jarruttaa sitä putkessa 15 oleva ilmatyyny ja lopulta vaimennin 17. Jarrutus tapahtuu näin ollen myös tähän suuntaan pehmeästi ja äänettömästi.

Kuviossa 3 esitetään laitteen sähkökomponenttien kytkinkaava. Paitsi mainittuja magneettipuolaa 3 uppomäntineen 6, käsittää sähkö-piiri useita komponentteja, jotka kuviossa 1 on esitetty kuoressa 23 uloinna oikealla.

Kulutettu energia tai määrä, esim. kWh sähkömittarissa tai vettä eli öljyä vesi-, vast. Ö1jymittarissa ohjaa symbolisesti ohjatun pulssinanturin 2, joka tietenkin voi muodostua kulutusmittariin tavanomaisesti kuuluvasta komponentista. Tietenkin voidaan keksinnön mukaiseen laitteeseen sisältyvät komponentit saattaa sulautumaan tunnettuihin mittarikomponentteihin, niin että saadaan aivan uusi kulutusmittarirakenne. Selityksen yksinkertaistamiseksi oletetaan kuitenkin, että keksinnön mukainen -mittari muodostaa lisäkkeen jo olemassa olevaan kulutusmittariin esim. kulutettua sähköenergiaa varten. Anturissa on nokkakiekko 31» jonka pyöriminen on suhteellinen kulutettuun energiaan. Tämän nokkakiekon jokaisella kierroksella saatetaan silloin kosketin 32 sulkeutumaan. Itse pulssinmittaria 33 syötetään vaihtovirtaverkosta puristimien 34, 35 välistä, kun kosketin 32 on suljettu. Vaihtovirta (220 V) tasasuunnataan tasasuuntaus-sillassa 1. Esitetynlaisessa kulutusmittarissa on ajateltavissa, että kulutus päättyy pitemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi, kun kosketin 32 on suljettu, niin että tämä kosketin jää suljetuksi pitemmäksi ajaksi. Pulssit pulssimittariin 33 anturista 2 voivat toisin sanoen keskenään olla hyvin eri kestoisia. Jottei virtaa verkosta tällöin pitemmän ajan kuluessa virtaisi pulssimittarin kautta 5 60613 aiheuttaen magneettipuolan 3 lämpenemistä ja turhaa energiakulutusta on sähköpiiriin sovitettu kondensaattori 4 ja vastus 5 tasasuuntaus-sillan 1 ja magneettipuolan 3 väliin. Puolan lävitse virtaa tällöin vain virta, joka vastaa kondensaattorin 4 latauksen tarvittavaa energiamäärää. Kondensaattori ja magneettikäämi mitoitetaan silloin siten, että uppomäntä 6 kykenee virittämään jousen 7, ennen kuin kondensaattori on kokonaan ladattu. Latausaika voi olla niin lyhyt kuin 30 m3. Sen jälkeen kun uppomäntä 6 on iskenyt esiin ja tämän jälkeen palannut lepoasentoonsa jousen 7 vaikutuksesta, juoksee, mikäli kosketin 32 edelleen on suljettu, ts. mikäli pulssi pulssimittariin vielä annetaan, vain pieni virta, suuruusluokkaa 2 mA vastuksen 5 ja puolan 3 kautta. Kun sitten pulssi anturista 2 vähitellen lakkaa, purkautuu kondensaattori 4 muutamassa sekunnissa vastuksen 5 kautta ja pulssinlaskija 33 on valmis vastaanottamaan uuden pulssin anturista 2 rekisteröitäväksi laskulaitteeseen 10 hammaspyörän 8 kautta. Magneettipuolan 3 kanssa rinnankytketty diodi 11 toimii tasasuunnatun vaihtovirtapulssin tasoittamiseksi, joka merkitsee, että voidaan valita pienempi kondensaattori 4. Siinä tapauksessa, että pulssin-anturi 2 vaihtovirtapulssien sijaan antaa tasavirtapulsseja, jäävät sekä tavavirtasilta 1 että diodi 11 tietenkin tarpeettomiksi.

Keksintöä on yllä selitetty erikoisen suoritusesimerkin yhteydessä, mutta voidaan tietenkin patenttivaatimusten puitteissa muunnella eri tavoin.