FI60069C - Foerfarande och anordning foer konstanthaollning och/eller reglering av en stroem av luft och andra gasformiga medier - Google Patents

Description

γ-Ί KUULUTUSJULKAISU ^ ^0Γα [Β] (11) utlAggni NCSSKRIFT 60069 c (45) t:' ' ' 11 1:31 ^ ^ (51) tCv.ik-Wci.3 p 24 P 11/04, G 05 D 7/00 SUOMI—FINLAND (21) PtMnttihakamui — Pit*nttn*eknlng 791761 (22) H»k*mlipllvi — Antekninpd·! 01.06.79 * * (23) Alkuplivi — Giltlghttsdag 01.06.79 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offamllg 02.12.80

Patentti· ja rekisterihallitus .... w,. ... ., ,, , ». . . . . , (44) Nlhtivlkslpunoo a kuuL ulkalaun pvm. — οι 07 St

Patentl· och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utLakriftwi publlcarad -5 '·01 (32)(33)(31) Pyydetty atuoikaut —Bagird prloritat (71)(72) Erkki Johannes Niskanen, Länsituulentie 8 A l6, 02100 Espoo 10, Suomi-Finland(FI) (74) Ins.tsto Olli Heikinheimo Ky (5^) Menetelmä ja laite ilman ja muiden kaasumaisten väliaineiden virtauksen vakioimiseksi ja/tai säätämiseksi - Förfarande ooh anordning för konstanthällning och/eller regiering av en Ström av luft och andra gasformiga medier

Keksinnön kohteena on menetelmä ilman ja muiden kaasumaisten väliaineiden virtauksen vakioimiseksi ja/tai säätämiseksi, jossa menetelmässä virtausaukon kuristusta säädetään käyttäen hyväksi väliaineen omaa virtauksesta syntyvää paine-eroa.

Keksinnön kohteena on myös laite ilman ja muiden kaasumaisten väliaineiden virtauksen säätämiseksi, johon kuuluu virtausau-kolla varustettu kansi ja pääventtiililautanen, joiden asema toistensa suhteen on säädettävissä,sekä säätölaitteet, jotka muodostuvat sylinteri-mäntäyhdistelmästä, jonka männän liike on yhdistetty pääventtiililautaseen.

Keksinnön mukainen menetelmä ei ole sidoksissa mihinkään erityiseen järjestelmään tai sovellutukseen. Keksintö käy kuitenkin parhaiten ilmi sovellutuksessa säädettäväksi vakiovirtausvent-tiiliksi, joka on tarkoitettu korvaamaan kiinteät poistoilma-venttiilit yhteiskanavaan perustuvissa koneellisissa poistoilma-j ärj estelmissä.

2 60069

Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen avulla on mahdollista mainituissa järjestelmissä, ilmanvaihtokanavan ja huonetilan välistä paine-eroa hyväksikäyttäen, huonekohtaisen ilmavirran säätö ja sen pitäminen vakiona muuttamatta samalla, tiettyjen rajojen puitteissa, muiden samaan järjestelmään liitettyjen tilojen ilmanvaihtomääriä.

Tunnettua on, että yhteiskanavajärjestelmään perustuva koneellinen poistoilmatuuletus on rakennuskustannuksiltaan halvimpana tullut yleiseen käyttöön kerrostaloissa. Tällaiselle järjestelmälle on ominaista, että kanavisto ja imuri mitoitetaan siirtämään ilmanvaihtonormien mukaisia vakioilmamääriä eri tiloista seuraavin seurauksin:

Ilmanvaihtoventtiilit säädetään kiinteään asentoon, eikä säätöä saa huonekohtaisesti muuttaa, koska seurauksena on järjestelmän joutuminen pois mitoitetusta tasapainosta, ilmanvaihdon muutokset muissa samaan järjestelmään liitetyissä huoneistoissa ja lisäksi alhaisilla paineilla ja tilavuusvirroilla mahdollisuus, että järjestelmä tai osa siitä joutuu labiiliin tilaan.

Järjestelmän kiinteys johtaa siihen, että suurinta ilmanvaihtoa vaativien tilojen, tavallisesti keittiön ja kylpyhuoneen, suurin ilmanvaihtotarve määrää koko huoneiston ilmanvaihdon. Seurauksena on kylmänä vuodenaikana suuri energianhukka tarpeetonta ilmanvaihtoa lämmitettäessä silloin, kun näitä tiloja ei käytetä, vetoisuus, tarpeeton energiankäyttö riittävän kosteuden ylläpitämiseksi varsinkin pakkasella, ikkunoiden jäätymistä ja terveydellisiä haittoja, jotka tulevat kansantaloudellisesti kalliiksi.

Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen ja toisaalta niiden sulkeminen ja avaaminen vaikuttavat järjestelmän tasapainoon aiheuttaen myös ilmanvaihdon sekoittumista huoneistojen välillä.

Järjestelmä on altis itseisvedon ja tuulen aiheuttamien painevaihtelujen vaikutukselle. Näin varsinkin silloin, kun ilmanvaihtoa vähennetään kollektiivisesti alentamalla imurin kierroslukua esim. alle -15°C lämpötilan vallitessa ulkona 3 60069 ja paine-eron pudotessa alle 10 mm vp.

Kuten ylläolevasta ilmenee, huoneistokohtaisen säädön mahdollisuus olisi erittäin tärkeä energiasäästön, kansanterveyden ja viihtyvyyden kannalta ja omaisi suurta kansantaloudellista merkitystä. Se on perusedellytys huoneistokohtaisen lämpölaskutuksen soveltamiseksi täysitehoisesti energiansäästöä silmälläpitäen.

Ennestään tunnetaan mm. sellaisia laitteita, joissa tilavuusvirran vakioimiseen käytetyn elimen tarvitsema energia saadaan väliaineen liike-energiasta. Haittoina ovat tarvittava suhteellisen suuri paine-ero, hankalasti aikaansaatava säädettävyys ja pölyn vaikutukset, jotka kohdistuvat erityisesti laakerointeihin ja ohjaus-elimiin heikentäen toimintaa ja sen tarkkuutta.

Samoin ovat tunnettuja laitteet, joissa tilavuusvirran vakioiminen perustuu kuristuksen säätöön siten, että muutetaan joustavasta materiaalista valmistetun sulkuelimen muotoa paine-eron avulla. Haitat ovat samat kuten edellä ja lisäksi se, että laitteet eivät täytä paloteknillisiä vaatimuksia.

Lisäksi ennestään tunnetaan laitteita, jotka käyttävät ulkoista energiaa ja laitteita tilavuusvirran vakioimiseen. Nämä soveltuvat kalleutensa vuoksi vain suurempien ilmavirtojen säätöön.

Ennestään tunnetaan esim. US-patenttijulkaisusta n:o 4 121 762 laitteisto kaasun virtauksen säätämiseksi. Laitteisto käsittää virtauskammion, jonka poistokanavaan on sijoitettu virtauksen kuristusvälineillä varustettu akseli, jota voidaan pituussuunnassaan siirtää paljelaitteen avulla. Virtauksen säädön automatiikka perustuu siihen, että virtausta säätävän venttiililautasen eri puolilla vallitsee paine-ero, joka ilmenee lautaseen kohdistuvana voimana. Venttiililautanen pidetään tasapainossa jousen avulla, joka kumoaa edellä mainitun paineen aiheuttaman voiman. Paineen muutos aiheuttaa vastaavasti venttiililautasen siirtymisen aksi-aalisuunnassa ja täten myös virtausta säädetään paineen muutosta vastaavalla tavalla.

Jotta edellä selitetty laitteisto toimisi toivotulla tavalla, se edellyttää, että venttiililautasen tasapainotusjousen jousivakio on epälineaarinen. Käytännössä tällaisten jousien käyttäminen on 4 60069 kuitenkin mahdotonta, joten mainitussa julkaisussakin on ilmoitettu käytettävän useita erilaisilla jousivakioilla varustettuja jousia. Paljelaitteella voidaan valita haluttu tilavuusvirta.

Ennestään tunnetaan suomalaisesta patenttijulkaisusta n:o 30 755 laite kaasumaisen väliaineen virtauksen automaattiseksi säätämiseksi. Ko. säätölaite käsittää virtausaukon ja sitä rajoittavan rajoituselimen, jonka liikesuunta on likimain poikittainen virtauksen suunnan kanssa. Rajoituselin on siten muotoiltu, että virtaus aiheuttaa paine-eron rajoituselimen reunan eri puolille. Paine-eron aiheuttama voima on sen suuntainen, että se pyrkii sulkemaan virtausaukon. Laitteistoon kuuluu lisäksi jousi, joka vaikuttaa virtauksen synnyttämää voimaa vastaan ja pyrkii siis pitämään virtausaukon avoinna. Jousivoimaa säätämällä saadaan aukon läpi tapahtuvaa tilavuusvirtaa säädetyksi tiettyjen rajojen puitteissa. Laitteistoon kuuluu lisäksi heilahtelujen vaimennus-välineet .

Edelleen suomalaisessa patenttijulkaisussa n:o 30 542 on esitetty laite väliaineen tilavuusvirran säätämiseksi. Laite käsittää virtaus-kanavan ja siihen sovitetun kuristuskappaleen. Virtauksen aiheuttama vastus pyrkii siirtämään kappaletta kanavassa, joka on muodostettu ylöspäin kaareutuvaksi ja samalla suppenevaksi. Täten kuristuskappaleeseen vaikuttaa sen painon suuruinen voima, joka pyrkii palauttamaan kappaleen alkuasentoon. Koska virtauskanava on muodostettu suppenevaksi, aiheuttaa paineen kasvu ja kuristuskappaleen liikkuminen ylöspäin kanavassa samalla virtauksen kuristumisen.

Edellä mainituissa patenttijulkaisuissa julki tuoduissa laitteissa voidaan katsoa olevan jo esitettyjen lisäksi seuraavia haittoja. Laitteissa on lukuisia toisiinsa nähden lähekkäin liikkuvia ja jopa toisiaan hankaavia pintoja, jotka aiheuttavat kiinnijuuttu-misen, jos virtaava väliaine, esim. tuloilma, tai laitetta ympäröivä väliaine, esim. poistoilma, sisältävät rasvaista keittiö-tai teollisuuspölyä. Jo vähäinenkin määrä vaikuttaa laitteiden toimintaan ja tarkkuuteen voimakkaasti. Laitteiden kanavamelun vaimennusominaisuudet ovat olemattomat. Lisäksi laitteet eivät sovellu seinäasennukseen asuinhuoneistoissa. Suomalaisessa 5 60069 patenttijulkaisussa n:o 30 542 julkituodussa laitteesta puuttuu edelleen vaimennusvälineet.

Mainitussa US-patenttijulkaisussa esitetyssä väliaineen virtauksen säätäjässä on edellä esitetyt haitat lukuunottamatta ehkä kanavamelun vaimennusta, jonka sijaan laite itse aiheuttaa runsaasti melua. Laite vaatiikin toimiakseen esitetyissä olosuhteissa päävirtauksen tehokkaan suodatuksen ja huomattavan suuren paine-eron.

Keksinnön tarkoituksena on mm. edellä mainittujen epäkohtien välttäminen. Tämä saadaan aikaan niillä keksinnön tunnusomaisilla piirteillä, jotka on esitetty patenttivaatimuksissa 1 j a 2 .

Keksinnön tärkeimmät teknilliset edut ovat seuraavat:

Koko ohjausjärjestelmä ja kaikki laakerointipinnat ovat suodatetun ohjausilman tilassa, joten toiminta ei kärsi päävirtauksen epäpuhtauksista. Kuristusalueella syntyvän alipainekentän ansiosta laite saadaan pienikokoiseksi. Järjestelmä toimii laajalla painealueella alhaisista paineista alkaen tarkasti. Se voidaan rakentaa seuraamaan haluttua paine/tilavuusvirta-funktiota.

Laite on sovellettu seinäasennusta varten ja toimii lämpölaukai-sulla varustettuna myös palosulkuventtiilinä, jolloin erillisiä palosulkuventtiilejä ei tarvita. Laitteen toiminta-alue on säädettävissä. Laitteessa on ominaisvaimennus, se avautuu täysin puhaltimen pysähtyessä ja sulkeutuu virtauksen muuttuessa päinvastaiseksi.

Keksinnön tärkeimmät edut esitetyssä sovellutusmuodossa ovat seuraavat. Koska tilavuusvirta voidaan pitää tietyllä tarkkuudella vakiona paine-erojen vaihtelusta riippumatta voidaan ilmanvaihtoa säädellä huoneistokohtaisesti paikallisen ja ajallisen tuuletustarpeen sekä terveydellisten vaatimusten mukaisesti muuttamatta ja häiritsemättä samalla muiden samaan järjestelmään liitettyjen huoneistojen ilmanvaihtoa. Tämä tekee mahdolliseksi huomattavan energiasäästön ja parantaa asuntojen terveydellisiä olosuhteita.

6 60069

Venttiili vakauttaa yhteiskanavajärjestelmän tasapainoa niin, että lämpötila- ja korkeuseroista johtuvien itseisvetoerojen ja tuulen suunnan muutoksista johtuvien paine-erojen vaihtelujen vaikutus vähenee tai poistuu. Näin myös mahdollisuudet keskus-säädön hyväksikäyttöön paranevat.

Kokonaisjärjestelmän suunnittelu yksinkertaistuu ja varmistuu, kun venttiilit poistavat painehäviölaskelmisssa syntyneiden virheiden ja putkistovuotojen vaikutuksen.

Ilmanvaihdon vakioituminen parantaa lämmitysjärjestelmän säätöä.

Huoneistoa voidaan pikatuulettaa häiritsemättä muiden huoneistojen ilmanvaihtoa.

Mahdollisuus huoneistokohtaiseen ilmanvaihdon säätöön on välttämätön edellytys huoneistokohtaisen lämpölaskutuksen täydelliseksi hyödyntämiseksi energiansäästömielessä.

Varustettuna palonsulkemismekanismilla venttiili tekee tarpeettomiksi, tietyin edellytyksin, erilliset palonsulkuventtiilit huoltoluukkuineen, järjestelmät varmistuvat ja huolto helpottuu. Haluttu määrä ilmanvaihtoventtiilejä voidaan asentaa samaan tilaan.

Pneumaattinen ohjaus muodostaa itsessään vaimennuksen, jonka ansiosta venttiili ei joudu värähtelevään liikkeeseen.

Rakenteensa ja toimintatapansa ansiosta venttiili on helppo varustaa toiminnan kauko- ja aikaohjauksella eri menetelmiin perustuen.

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti oheisen piirustuksen avulla.

Kuvio 1 esittää keksinnön yhtä edullista toteutusesimerkkiä leikkauskuvantona

Kuvio 2 esittää lisälaitetta kuvion 1 laitteeseen Kuvio 3 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaisen laitteiston säätöperiaatetta.

7 60069

Ilmanvaihtokanavaan 1 kiinnitetään asennusmass»n ja naulojen tai ruuvien 17 avulla perusrenkaalla 35 varustettu asennusrengas 2, johon puolestaan kiinnitetään tiivistemassan ja ruuvien 34 avulla venttiilin runko 3. Viimeksimainittuun on kolmen tuen avulla kiinnitetty laakeripesä 16, johon vuorostaan mutterin 28 avulla ja tiivisteen 29 tiivistämänä venttiilin pohja 19. Laakeriholkki 15 ja kuulakehyksen 13 kuulat 14 muodostavat symbolisesti kuvatun lineaarilaakeroinnin, jonka varassa liukuu venttiilin kara 11 varustettuna etupäästään pääventtiililautasella 20 ja takapäästään ohjausventtiililautasella 10. Laakeripesän takapää on suljettu istukkarenkaalla 9, joka vastaa 0-renkaan 8 tiivistämänä asetin-levyynl2. Viimeksimainittuun vastaa em. laakeriholkki 15, jonka etupään sulkevat asetinlevy 27 ja lukkoprikka 26.

Pääventtiililautasen etuosa muodostaa pesän, jonka takalevyyn on porattu kaskadiohjauksen tuloaukko d^. Pesä on varustettu huopa-suodattimella 25 ohjausilman puhdistamiseksi. Tarvittaessa voidaan suodatin suurentaa käsittämään koko sylinteritila kääntämällä venttiilin pohja päinvastaiseen asentoon ja tekemällä pääventtii-lilautanen kahdesta osasta, joista etummainen on irroitettava suodattimen vaihtamista varten. Pääventtiililautanen on kiinnitetty venttiilin karaan niittaamalla koteloprikan 21 välityksellä. Viimeksimainittu muodostaa samalla pesän teflon-renkaalle 22 ja liukuprikalle 23, johon vastajousi 24 vastaa toisesta päästään.

Venttiilin kansi 30 on varustettu kierteellisillä urilla, jotka kantta kierrettäessä siirtävät sitä aksiaalisesti karan suunnassa määräten sen aseman, joka puolestaan vaikuttaa jousivoimaan ja sen tilavuusvirtaan. Ohjaimina ovat tapit 32, jotka on upotettu muovirenkaaseen 33. Viimeksimainittu peittää samalla ruuvien 34 kannat ja rakenne tekee mahdolliseksi kannen helpon poistamisen venttiilin puhdistamista varten.

Venttiilin kansi 30 tiivistyy mineraalihuopatiivisteellä 18 ja muodostaa sen keskiosan kotelon, johon vastajousi 24 vastaa etupäästään. Kansi on varustettu metallivillasta puristetulla äänieristyksellä 31.

Laakeripesä istukkarenkaineen, venttiilin pohja ja pääventtiili lautanen muodostavat suljetun tilan, jonka sulkee hermeettisesti ohut kumi- tai muovikalvo 6. Viimeksimainittu kiinnitetään 8 60069 muovisten O-renkaiden 5 ja 7 avulla sisäreunastaan venttiilin pohjaan 19 ja ulkoreunastaan pääventtiililautaseen 20. Viimeksimainittu liitos suojataan ja varmistetaan vaipalla 4, joka samalla toimii virtauskappaleena. Venttiilin pohjan 19 reuna on taivutettu suojaamaan kalvoa ja estämään palotapauksessa palavien ei-metal-listen jätteiden pääsyn kanavistoon.

Kuva 2 esittää automaattista palonsulkumekanismia, joka voidaan asentaa istukkarenkaan 9 tilalle. Laitteessa on pesään 39 sijoitettu, jousen 40 ja pitimen 37 avulla viritetty työntäjä 41, joka lämpövarokkeen 36 rikkoutuessa n. +70°C:een lämpötilassa sulkee koko venttiilin sen säätöasennosta riippumatta metallitiiviisti työntämällä ohjausventtiilin lautasta 10 ja karaa 11 eteenpäin. Järjestelmä tekee erilliset palonsulkuventtiilit tarpeettomiksi siellä, missä venttiilin ja palo-osaston rajapinnan välinen kanava on riittävästi eristetty.

Venttiilin toiminta:

Yksityisen venttiilin toiminta perustuu pneumatiikassa tunnettuun nk. kaskadi-ilmiöön (esim. Kurt W Geisler: Regelung von Heiz- und Klima-Anlagen, 2. Auflage, Marhold-Verlag, Berlin 1969, s. 65), jonka mukaan, kohtuullisilla paine-eroilla ja kuvan 3 mukaisessa järjestelyssä, jos merkitään suhdetta (p2 - PjJ/Cpj ~ P3) = n, on voimassa n = -—-— .

(d^dj)4 + 1

Laitteessa on aukkona d^ poraus pääventtiililautasen 20 kotelon takalevyssä ja porausta d2 vastaa ohjausventtiililautasen 10 ja istukan 9 rajoittama ekvivalentti aukko 0β^ν· Näinollen esim. jos d^ = on paine-ero sylinterin sisäpuolen ja huonetilan välillä = 1/2 x kokonaispaine-ero.

Venttiilin pohja 19, pääventtiililautanen 20 ja kalvo 6 muodostavat sylinterimäisen tilan, joka sijaitsee kanavassa alipaineen puolella. Tähän tilaan vaikuttaa etuosan kautta huonetilan normaalipaine, joka pyrkii työntämään venttiilin kiinni, kun sylinterin poikkipinta ja samalla sen mäntävoima on tarpeeksi suuri voittamaan ilmavirran kokonaisvastuksen, aukon ulkopuolella olevan pääventtiililautasen osan poikkipintaan kohdistuvan staattisen paineen, kalvovastuksen, laakerikitkan ja jousikuorman. Mäntä- 9 60069 voiman lisäksi vaikuttaa pääventtiililautaseen samansuuntainen voima, joka syntyy rengasmaisesta alipainekentästä sen etupinnalla ja johon vaikuttaa suuresti purkausaukon jälkeisen tilan geometrinen muoto.

Mittaamalla kullakin kannen asennolla ja paine-erolla syntyvät pääventtiilautaseen kohdistuvat voimat voidaan valitun d-^-aukon ja edellä esitetyn kaavan avulla mitoittaa vastaava ^ekv -aukko sellaiseksi, että vallitsee tasapaino sylinteri- ja vastavoimien välillä. Tällöin, jos venttiili toimii kiinteänä eli käytetään vain yhtä kannen asentoa ja esim. paine-eron kasvaessa ja pää-venttiililautasen työntyessä eteenpäin, De^v kasvaa heikentäen mäntävoimaa niin, että virtausaukon pienennyttyä tarpeeksi säilyttämään tilavuusvirta ennallaan, mäntävoima ja alipainekentän voima yhdessä ovat sopivan suuret pysäyttämään liikkeen uuteen tasapainoasemaan. Vastaavasti paine-eron pienentyessä pääventtii-lilautanen siirtyy vasemmalle, kunnes pienentynyt D on lisännyt alentunutta mäntävoimaa tarpeeksi liikkeen pysäyttämiseksi uuteen tasapainoasentoon, jossa tilavuusvirta on ennallaan aukon suurennuttua pienentynyttä paine-eroa vastaavaksi. Ohjausventtiilin kartion leikkauspinnalle ja samalla aukon Dg^y kuvaajalle liikkeen funktiona on näin muodostunut eräs käyrä, joka on aina koneellisesti määrättävissä ja säilyttää tilavuusvirran vakiona painevaihteluista riippumatta.

Kun venttiili on säädettävä, syntyy lisäehto, että kutakin kannen 30 asentoa vastaavalla ohjausventtiilin asennolla saatujen käyrien täytyy riittävällä tarkkuudella muodostaa yhteinen verhokäyrä, joka saadaan siirtämällä ne vaaka-akselin suunnassa päällekkäin. Tällöin löytyy aina sellainen ohjausventtiilin asento, joka täyttää tasapainvaatimukset sekä säädön että painevaihtelujen suhteen ja venttiiliä voidaan käyttää sekä kiinteänä että säädettävänä.

Jotta riittävän säätötarkkuuden antava verhokäyrä muodostuisi, on edellämainittujen vastavoimien summakäyrällä liikkeen funktiona oltava määrätty muoto. Tämä saadaan sopivalla venttiilikarakte-ristikalla (tilavuusvirran ja sitä vastaavan kokonaisvastuksen suuruus liikkeen funktiona), jousivakiolla (vastavoimien summa-käyrän jyrkkyys ja asema liikkeen funktiona), kannen aukon ja sen jälkeisen kanavanosan muotoilulla (alipainekentän muoto ja ίο 60069 voimakkuus liikkeen funktiona) ja virtausvastuksen komponenteilla (hankaus- ja muotovastus liikkeen funktiona).

Venttiilin rakennetta voidaan monin tavoin muuttaa käyttöolosuhteita vastaavaksi. Niinpä esim. alhaisilla paineilla ilma voidaan poistaa halutussa suunnassa kohtisuoraan tulosuuntaa vastaan, jolloin vastavoimat huomattavasti pienenevät. Tällöin ohjausilma johdetaan erillisellä kanavalla poistokanavaan. Lisäksi ohjauksen säätöä voidaan haluttaessa suorittaa myös siirtämällä istukkarengasta 9 muuttamalla sen tiivistystapaa ja laakeriholkin 15 lukitsemistapaa. Tällöin, esim. putken sisäisessä asennuksessa, kansi voi olla myös kiinteä ja pääventtiililautanen liikkua yksin suorittaen sekä ilman tai muun kaasumaisen väliaineen tilavuus-virran perussäädön että sen korjauksen paineen vaihdellessa. Ohjauksen säätöä voidaan suorittaa myös d^-aukkoa säätämällä joko samanaikaisesti -aukon kanssa tai erikseen. Koska sylin-teritilan muodolla ei ole säädön kannalta merkitystä, voidaan d^-aukko sijoittaa tarvittaessa myös sen ulokkeeseen. Korkeammilla paineilla ja suuremmissa lämpötiloissa kalvo voi olla korvattu metallisella palkeella.

Claims (5)

11 60069

1. Menetelmä ilman ja muiden kaasumaisten väliaineiden virtauksen vakioimiseksi ja/tai säätämiseksi, jossa menetelmässä virtaus-aukon kuristusta säädetään käyttäen hyväksi väliaineen omaa virtauksesta syntyvää paine-eroa tunnettu siitä, että - virtauskanavaan järjestetään aukoilla (Dg^y» dj varustettu edullisimmin sylinterimäinen tila, joka -- muodostuu kiinteästi asennetusta pohjasta (19) ja siihen joustavasti liitetystä esim. pääventtiililautasena (20) toimivasta männästä -- on ensimmäisen aukon (Dg^y) kautta yhteydessä matalamman paineen puolelle (p^) ja toisen aukon (d^) kautta korkeamman paineen (p^) puolelle - sylinterimäisen tilan paineen (P2) säätö saadaan aikaan muuttamalla aukkojen (0β^ν> d^) keskinäistä pinta-alasuhdetta esim. pääventtiililautasen (20) itsensä toimesta ja/tai ulkopuolelta säätäen niin, että virtauksen säätämisessä tarvittava virtausaukkoa kuristava ja virtauksen säätämiseen tarvittava mäntävoima kullakin hetkellä ja paine-erolla on yhtä suuri kuin sitä vastustavien virtaus- ja muiden voimien summa.

2. Laite ilman ja muiden kaasumaisten väliaineiden virtauksen vakioimiseksi ja/tai säätämiseksi, johon laitteeseen kuuluu virtausaukolla varustettu kansi (30) ja pääventtiililautanen (20), joiden asema toistensa suhteen on säädettävissä, sekä säätölaitteet, jotka muodostuvat sylinteri-mäntä-yhdistelmästä, jonka männän liike on yhdistetty pääventtiililautaseen (20), tunnettu siitä, että sylinteritila (43) on yhdistetty aukolla (d^) korkeamman paineen puolelle (p-^) ja toisella aukolla (Dekv) matalamman paineen puolelle (P3) ja mainittujen aukkojen pinta-alojen suhde on säädettävä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen mainituista säätölaitteen aukoista on muodostettu istukkarenkaaksi (9), jonka keskelle on sijoitettu esim. kartiomaisella pinnalla varustettu ohjausventtiililautanen (10). 12 60069

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että sylinteritilan muodostaa matalamman paineen puolelle sijoitettu kiinteä pohja (19) sekä pääventtiililautanen (20), jotka on yhdistetty hermeettisesti toisiinsa joustavalla elimellä (6).

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että pääventtiililautanen (20) on yhdistetty karalla (11) ohjausventtiililautaseen (10). 13 60069