FI59777C - Foerfarande foer foerbaettrande av det ekologiska tillstaondet foer en termiskt avlagrad vattenbassaeng - Google Patents
Foerfarande foer foerbaettrande av det ekologiska tillstaondet foer en termiskt avlagrad vattenbassaeng Download PDFInfo
- Publication number
- FI59777C FI59777C FI800990A FI800990A FI59777C FI 59777 C FI59777 C FI 59777C FI 800990 A FI800990 A FI 800990A FI 800990 A FI800990 A FI 800990A FI 59777 C FI59777 C FI 59777C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- water
- oxygen
- underwater
- groundwater
- temperature
- Prior art date
Links
Classifications
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F3/00—Biological treatment of water, waste water, or sewage
- C02F3/02—Aerobic processes
- C02F3/12—Activated sludge processes
- C02F3/1278—Provisions for mixing or aeration of the mixed liquor
- C02F3/1284—Mixing devices
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
- B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
- B01F23/00—Mixing according to the phases to be mixed, e.g. dispersing or emulsifying
- B01F23/20—Mixing gases with liquids
- B01F23/23—Mixing gases with liquids by introducing gases into liquid media, e.g. for producing aerated liquids
- B01F23/233—Mixing gases with liquids by introducing gases into liquid media, e.g. for producing aerated liquids using driven stirrers with completely immersed stirring elements
- B01F23/2334—Mixing gases with liquids by introducing gases into liquid media, e.g. for producing aerated liquids using driven stirrers with completely immersed stirring elements provided with stationary guiding means surrounding at least partially the stirrer
- B01F23/23341—Mixing gases with liquids by introducing gases into liquid media, e.g. for producing aerated liquids using driven stirrers with completely immersed stirring elements provided with stationary guiding means surrounding at least partially the stirrer with tubes surrounding the stirrer
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F1/00—Treatment of water, waste water, or sewage
- C02F1/58—Treatment of water, waste water, or sewage by removing specified dissolved compounds
- C02F1/62—Heavy metal compounds
- C02F1/64—Heavy metal compounds of iron or manganese
- C02F1/645—Devices for iron precipitation and treatment by air
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F7/00—Aeration of stretches of water
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
- Y02W—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO WASTEWATER TREATMENT OR WASTE MANAGEMENT
- Y02W10/00—Technologies for wastewater treatment
- Y02W10/10—Biological treatment of water, waste water, or sewage
Landscapes
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Water Supply & Treatment (AREA)
- Hydrology & Water Resources (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Environmental & Geological Engineering (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
- Biodiversity & Conservation Biology (AREA)
- Microbiology (AREA)
- Aeration Devices For Treatment Of Activated Polluted Sludge (AREA)
- Revetment (AREA)
- Oxygen, Ozone, And Oxides In General (AREA)
Description
RS?71 Γβ7 /ill KUULUTUSJULKAISU r λπππ JBHa LBJ (11) utläggningsskrift 59/77 (*5) Patent m e i .i e 1 a t ^ ^ (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 C 02 F 7/00 SUOMI — FINLAND (21) PK»nttlh*k*mu* — Pttmumeknlni 800990 (22) H*k*ml*pilvl — Anceknlnpdtf 28.03-80 (23) Alkupllvi —GUtlghatad·! 28.03.80 (41) Tullut |ulklMksl — Bllvlt offentilf _ ' . (44) Nlhtlviktlpenon ji kuul.|ullul»un pvm. — on Rl
Patent- och registerstyrelsen Aniökan utl«(d och utl.*krift*n pubiteend J UD’οχ (32)(33)(31) Pyydetty ttuelk*u*—B*|Ird prlerltet (71)(72) Kalle Matti Lappalainen, Kirnukuja 6 B U, 70780 Kuopio 73,
Reijo Matti Oravainen, Märventie 2 D 31, 362Uo Nattari,
Ami Solin, Soinilankatu 30 D 13, 33730 Tampere 73, Suomi-Finland(FI) (7*+) Forssin & Salomaa Oy (5I*) Menetelmä termisesti kerrostuneen vesialtaan ekologisen tilan parantamiseksi - Förfarande för förbättrande av det ekologiska till-ständet för en termiskt avlagrad vattenbassäng
Keksintö kohdistuu menetelmään termisesti kerrostuneen vesialtaan esim. järven, jossa on vähähappinen syvyysvyöhyke, ekologisen tilan parantamiseksi.
Vesialtaan, esimerkiksi merialueen, järven, lammen tai vastaavan menestyksellinen hyödyntäminen kalantuotannossa edellyttää kalojen elinmahdollisuuksien kannalta suotuisan ekologisen tilan säilymistä vesistössä. Vesistön kalantuotannon eräs edellytys on veden riittävä plankton- ja pohjaeläintuotanto ts. määrätty rehevyystaso, mutta toisaalta liiallinen rehevyys estää kalojen elämisen ja siten rehevyyden hyväksikäyttämisen. Vesialtaan rehevyystasoa voidaan pitää sopivana, kun sen ulkoinen kuormitus, esim. orgaanisia aineita sisältävät jätevedet, ja sisäinen kuormitus, kasviplanktonin hajoamisesta johtuva hapenkulutus, eivät aiheuta vesialtaan tai sen osan hapettomuutta tai haittaavaa hapen vajausta.
Happipitoisuudella on kalojen ja kalojen ravintoeläinten elintilatekijän lisäksi myös toinen tärkeä kytkentä rehevyyteen. Jos nimittäin järven pohjasedimenttien läheiset vesikerroset tulevat vähähappisiksi, alenee sedimentin redox-potentiaali 2 59777 ja tiettyjen kemiallisten reaktioiden tuloksena sedimentistä saattaa liueta veteen rautaa ja mangaania sekä näihin aiemmin sitoutunutta fosforia. Myös kaasukuplia ja kuplimisesta johtuvaa veden sekoittumista saattaa tapahtua. Näiden tapahtumien seurauksena järven rehevyys lisääntyy nopeasti. Puhutaan niin sanotusta rasantista eutrofioitumisesta.
Hapen puute ilmenee selvimmin ja haitallisimmin nimenomaan järven alusvedessä. Alhaisimmat happipitoisuudet ovat pohjan välittömässä läheisyydessä.
Edellä esitettyjen epäkohtien, hapen vajauksen ja siitä johtuvien seurausilmiöiden korjaamiseksi on veden happipitoisuutta yritetty lisätä ilmastamalla tai hapettamalla siten, että pinnan alle syötetään sopivasta lähteestä paineilmaa tai happea.
Erään tunnetun ratkaisun mukaan (US-patenttijulkaisu 3 956 124, AT-patenttijulkaisu 288 273) käsiteltävää syvänteen vettä pumpataan veden pinnan yläpuolella olevaan hapetuslaitteeseen, jossa parannettavaan veteen lisätään happea, jonka jälkeen käsitelty vesi johdetaan takaisin syvänteeseen. Tämän tyyppisten hapettimien toiminnan parantamiseksi on edelleen tunnettua erottaa ennen hapetusta käsiteltävästä vedestä siihen liuenneet kaasut. Tämän tyyppisiä menetelmiä on esitetty FI-patenttijulkaisuissa 49 703 ja 52 661, joista ensiksi mainitussa kaasut erotetaan hajottamalla vesi paineen avulla sumuksi ja jälkimmäisessä käytetään laitteen imuputkeen kohdistettuja mekaanisia värähtelyjä.
Vaikka edellä esitetyn tyyppiset tunnetut menetelmät ovat sinänsä käyttökelpoisia ja niillä on saavutettu positiivisia tuloksia, menetelmien haittoina ovat kuitenkin laitteistojen monimutkaisuus ja kalleus sekä käyttökustannusten, erityisesti energiakustannusten suuruus. Esitetyn kaltaisilla menetelmillä saavutettava hape-tuskyky on yleensä suuruusluokkaa 1-3 kg 02/kWh. Tunnetuissa menetelmissä myös johdetun hapen pysyttäminen alusvedessä on ollut epätäydellistä, sillä suuri osa kuplien sisältämästä hapesta karkaa takaisin ilmakehään. Hapen siirtyminen horisontaalisuunnassa on myös ollut yleensä riittämätöntä.
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on välttää tunnettujen menetelmien haitat ja aikaansaada yksinkertainen ja käyttö- ja perustamiskustannuksiltaan halpa menetelmä, jolla voidaan tehokkaasti vaikuttaa vesialtaan esim. järven ekologiseen tilaan sen happitilannetta, rehevyystasoa tai lämpötilaa säätelemällä.
Edellä mainittuihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että vähähappiseen tai hapettomaan alusveteen johdetaan yhden tai useamman virtauskanavan kautta suhteellisesti happipitoi- 3 59777 sempaa ja keveämpää päällysvettä tämän happisisällön viemiseksi, sekoittamiseksi ja horisontaalisuunnassa siirtämiseksi alusveteen lämpötila- ja tiheyseroja tasoittavan konvektion vaikutuksesta tapahtuvan sekoittumisen avulla siten, että lämpötilakerrostuneisuus säilyy.
Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan kaikki johdettu happipitoinen vesi jäämään alusveteen ja sekoittumaan sinne tasaisesti ja tehokkaasti. Tämä erittäin edullinen vaikutus perustuu siihen, että lämpötila- ja tiheyserot sekä vastaavat tasoittuvat konvektion ansiosta nopeasti ja että syntynyt seos kohoaa aluksi, kunnes se kohtaa syvyyden, jossa ympäröivän veden ja seoksen tiheydet ovat yhtäsuuret, jolloin liike kääntyy horisontaaliseksi. Seos on siten aina päällysvettä raskaampaa eikä se kohoa pintaan. Happitilanteen parantamisella saadaan myös pohjan epäedulliset kemialliset reaktiot estetyksi ja järven arvokkaat pohjavyöhykkeet vapautetuksi kalantuotantoon. Alusveteen johdetun virtauksen mukanaan kuljettaman hapen aikaansaaman välittömän vaikutuksen lisäksi keksinnön mukainen menetelmä pienentää sedimentin huokosveden ja alusveden välistä vedenvaihtoa, koska kevyempi alusveden ja päällysveden seos kelluu paremmin raskaamman sedimentin huokosveden päällä. Talvella, jolloin johdettu päällysvesi on kylmää, menetelmä lisäksi kylmentää alusvettä, josta seuraa hitaampi hapenkulutus ja pitempi kevättäyskierto.
Menetelmän taloudellisuus perustuu osaksi siihen, että virtauskanavan virtausvastus jää hyvin pieneksi käytettäessä pientä virtausnopeutta ja suuriläpimittaista kanavaa. Virtauskanavan tarvitsee kestää vain vähäinen tiheyseroista ja virtausvastuksesta johtuva paine, joten tarvittava laitteisto voidaan tehdä erittäin kevytrakenteiseksi. Keksinnön mukaisen menetelmän taloudellisuus perustuu osaksi siihen, että käytössä ei synnytetä ilma- tai kaasukuplia, jotka muissa menetelmissä vaativat paljon energiaa kuplien synnyttämis- ja johtamisvaiheessa.
Keksinnön erikoisen edullisen suoritusmuodon mukaan alusveteen johdettava päällys-vesi otetaan samasta vesialtaasta. Tämä vesistön happivarojen tasaus perustuu siihen, että vesistöjen päällysvedessä on, äärimmäisen likaantuneita tapauksia lukuunottamatta, riittävän happipitoista vettä myös talvella, sillä pääosa kulutuksesta tapahtuu alusvedessä ja pohjasedimentin pinnalla. Lisäksi alusveden tilavuus on vain murto-osa päällysveden tilavuudesta.
Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti erään suoritusesimerkin avulla oheiseen piirustukseen liittyen, jossa kuvio 1 esittää järven tai vastaavan altaan veden lämpötilan ja tiheyden vaihtelua eri syvyyksillä kerrosteisuusaikoina ja 4 5*777 kuvio 2 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen menetelmän erästä suoritusmuotoa.
Kuviossa 1 on esitetty tyypillinen esimerkki järven tai vastaavan altaan veden lämpötilan ja tiheyden kerrostuneisuudesta eri vuodenaikoina. Käyrät A esittävät tilannetta talvella ja käyrät B kesällä. Kuten käyristä ilmenee veden lämpötila vaihtelee eri vuodenaikoina eniten lähellä pintaa. Lähellä pohjaa lämpötila vaihte-vain vähän veden maksimitiheyttä vastaavan arvon 4°C ympärillä. Vastaava pitää luonnollisesti paikkansa tiheyden suhteen siten, että raskain vesi on aina sy-vinmällä.
Kuviossa 2 on esitetty kaaviollisesti poikkileikkaus edellä esitetyllä tavalla kerrostuneesta järvestä. Vedenpinnan tai talvella jääpeitteen 1 alla oleva vyöhyke on päällysvesi 2, jossa vesi on suhteellisen happipitoista. Tämän alapuolella olevassa piirustuksessa tummennettuna esitetyssä vähähappisessa tai hapettomassa alusvedessä eli syvyysvyöhykkeessä 3 vesi on jokseenkin tasalämpöistä, tiheydeltään päällysvettä raskaampaa ja näistä syistä johtuen lähes paikallaan pysyvää. Päällys-veden tilavuus on yleensä alusveteen verrattuna moninkertainen, sillä järveä tai vastaavaa vesiallasta voidaan verrata kärjellään seisovaan kartioon kuten piirustuksessa kaaviollisesti on havainnollistettu. Usein alusveden syvyys edustaa puolta kokonaissyvyydestä, kuitenkin tällöinkin alusveden tilavuus on järven morfologiasta riippuen vain 10-20 % kokonaistilavuudesta.
Alusveden happitilanteen parantamiseksi alusveteen 3 johdetaan happipitoista päällysvettä 2 suuriläpimittaisen putken 4 kautta. Putken yläpäässä on tätä varten sopivalla syvyydellä pinnan alla ottoaukot 5, joista päällysvesi virtaa putkeen ja edelleen lähellä pohjaa olevaan yhteen tai useampaan poistoaukkoon 6. Kuten tunnettua, liike-energia ja kitka muuttuvat nopeuden neliöön verrannollisena. Tästä syystä putken rakenteen optimoimiseksi putken läpimitta valitaan suureksi ja virtausnopeus pieneksi, jolloin pienellä energiamäärällä saadaan suhteellisen suuri virtaama. Virtaus saadaan aikaan pinnan yläpuolelle sijoitetun voimanlähteen 8 akselin välityksellä käyttämän putken 4 sisälle sijoitetun potkurin 7 avulla. Virtauksen aikaansaavan potkurin 7 tai vastaavan laitteen voimanlähteeksi sopivat sähkö- tai polttomoottorin ohella pienestä tehontarpeesta johtuen hyvin myös vaihtoehtoiset energialähteet kuten tuulivoima, aaltovoima tai vastaava.
Koska virtauskanavaan 4 vaikuttaa vain vähäinen tiheyseroista ja virtausvastuksesta johtuva paine, laitteisto voidaan valmistaa erittäin kevytrakenteiseksi ja virtaus-kanava 4 voi muodostua kevyestä ohutseinäisestä putkesta tai esimerkiksi nuovi-letkusta. Laitteisto voidaan asentaa lauttarakenteen 11 kannattamaksi tai talvella suoraan jään pinnalle.
5 59777
Laitteen toimiessa putkeen 4 ottoaukkojen 5 kautta tuleva happipitoinen vesi, jonka lämpötila on tyypillisesti talvella n. 0,1-0,5°C ja kesällä n. 15°C, poistuu lähellä pohjaa putken alapään 6 kautta ja sekoittuu alusveteen, jonka lämpötila on vastaavasti talvella 2-4°C ja kesällä esim. 5-8°C. Kun päällysvettä johdetaan alus-veteen, syntyy välittömästi konvektiovirtauksia 9 sitä tehokkaammin mitä suurempia päällys- ja alusveden tiheys- ja lämpötilaerot tai vastaavat ovat. Syntyvä seos on aina päällysvettä raskaampaa eikä kohoa pintaan.
Syöttövirtaama ja otto- ja poistoaukkojen syvyydet valitaan siten, että johdettu päällysvesi saadaan mahdollisimman hyvin jäämään alusveteen. Ottoaukko sijoitetaan hapelliseen vesikerrokseen (yleensä 1-3 m vesipinnan alapuolelle). Purkuaukko on pääsääntöisesti n. 1-2 m pohjan pinnan yläpuolella. Tarpeen mukaan purku voidaan kohdistaa myös muuhun vesikerrokseen. Sekoittumisen parantamiseksi ja alkuvaiheessa tapahtuvan nopean ylöspäin suuntautuvan virtauksen estämiseksi voidaan käyttää kuviossa 2 esitetyn kaltaista levymäistä putken 4 ympärillä olevaa virtauksen ohjainta 10, joka suuntaa putken sivulla kulkevan virtauksen ulospäin.
Talvella pohjasedimentin lämpötilajakautuminen on sellainen, että pintaosien lämpötila seuraa veden lämpötiloja ja syvemmällä lämpötila on yleensä 5-7°C. Mikäli veden lämpötila on esim. 3°C, pyrkii se esim. 6°C lämpötilaista vettä raskaampana tunkeutumaan sedimenttiin ja syrjäyttämään sedimentin huokosvettä, mistä seuraa pohjan hapenkulutuksen siirtymistä veteen. Kun keksinnön menetelmässä talvella alusveden lämpötila alenee, kevenee vesi ja se kelluu raskaamman sedimentin huokosveden päällä. Tällöin konvektiosta valtaosa tapahtuu sedimentin sisällä ja veteen tulee aikaisempaa vähemmän huokosvettä. Kesällä alusveden lämmittäminen sopivasti aiheuttaa sen, että alusvesi kelluu paremmin sedimentin päällä, sillä sedimentti on kylmempää kuin alusvesi.
ESIMERKKI
Keksinnön mukaista menetelmää kokeiltiin eräässä alusveden happikadosta kerros-teisuusaikoina kärsivässä järvessä, jonka pinta-ala on 76 ha ja kokonaissyvyys n. 14 m. Edellä esitetyn sovellutusesimerkin mukainen laitteisto asennettiin paikalleen talvella noin kuukauden kuluttua järven jäätymisestä.
Potkuria pyöritettiin 0,55 sähkömoottorilla, jonka kierrosluku oli 127,5 kierr./min. Vesi otettiin putkeen 1,5 m syvyydeltä jään alta (lämpötila 0,6°C) ja johdettiin pohjalle halkaisijaltaan 0,32 m muoviputkessa. Putken alapää oli noin metrin korkeudella sedimentin pinnasta (kokonaissyvyys 13,3 m). Putkessa virtaavaksi vesimääräksi arvioitiin 20-30 1/s.
59777 6
Saavutetut tulokset ilmenevät alla olevasta taulukosta, jossa on esitetty järven veden lämpötila ja happipitoisuus eri syvyyksillä laitteen käynnistysajankohtana ja kuukauden kuluttua käynnistyksestä ja vastaavat arvot kahtena vertailuvuotena.
TULOKSET
Lämpötila °C Vertailuvuodet
Syvyys m käynnistys 1 kk vuosi 1 vuosi 2 ajankohtana käynnistyksestä 11.01.80 11.02.80 22.02.71 01.02.72 I 0,5 0,6 1,2 0,7 3 1,2 1,6 3,2 2,1 5 1,9 2,6 4,1 3,2 7 2,2 2,8 4,3 3,5 9 2,6 2,8 4,7 10 2,7 2,8 - 3,9 11 2,9 2,8 12 3,0 2,8 - 4,0 13 3,2 3,0 14 3,4 3,0 4,9 4,3
Happipitoisuus mg O2/I Vertailuvuodet
Syvyys m käynnistys 1 kk vuosi 1 vuosi 2 ajankohtana käynnistyksestä 11.01.80 11.02.80 22.02.71 01.02.72 1 11,5 10,4 9,4 9,5 3 10,9 9,3 7,0 8,7 5 9,4 5,8 3,1 5,6 7 8,0 3,4 1,8 3,0 9 6,3 - - 10 5,2 3,6 0,6 0,5 II 4,0 - 12 1,6 3,3 - 0 13 0 2,6 0,2 14 0 2,5 - 0 b 7 Ί Ί Ί 7
Kuten taulukosta ilmenee vaikutukset ovat erittäin selvästi havaittavissa kuukauden kuluttua käynnistyksestä mitatuista arvoista. Alusvesi oli muuttunut lähes tasalämpöiseksi ja normaalisti todettava jatkuva alusveden lämpötilan nousu oli pysähtynyt. Hapetonta vettä ei syvännealueella enää todettu. Vertailuvuosina vastaavana aikana alusvesi oli 10 m syvyystason alapuolella käytännöllisesti katsoen hapetonta, kun kuukausi laitteen käynnistämisestä mitatuissa arvoissa happipitoisuus oli tässä vesikerroksessa 2,5-3,5 mg O2/I· Päällysveden happitilanne ei ollut vertailuvuosia huonompi. Alusveden lämpötila oli myös selvästi laskenut ja se oli kokeen jälkeen 2,8-3,0°C. Vertailuvuosina alusveden lämpötila ylitti 4,0°C. Näin alhaisella lämpötila-alueella muutos on hajotustoiminnan intensiteetin kannalta merkittävä koelaitteiston eduksi.
Koetulosten perusteella laitteen voitiin todeta toimivan odotetulla tavalla.
Vaikka keksintö on edellä selitetty määrättyyn suoritusesimerkkiin liittyen, on selvää, että keksintöä voidaan monin eri tavoin muunnella jäljempänä esitettyjen patenttivaatimuksien puitteissa. Siten esimerkiksi käsiteltävän vesialtaan alus-veteen voidaan johtaa myös muusta sopivasta lähteestä peräisin olevaa alusvettä keveämpää happipitoista vettä. Eräissä tapauksissa tarkoitukseen voidaan käyttää sopivasta korkeammalla sijaitsevasta vesistöstä tai muusta lähteestä lappomenetel-mällä johdettua vettä, jolloin ulkoista energiaa tarvitaan vain virtauksen alkuun saamiseksi. Keksinnön yhteydessä voidaan alusveteen johdettuun virtaukseen lisätä myös sinänsä tunnettuja kemikaaleja niiden sekoittamiseksi alusveteen.
Claims (6)
1. Menetelmä termisesti kerrostuneen vesialtaan, esim. järven jossa on vähähap-pinen syvyysvyöhyke, ekologisen tilan parantamiseksi, tunnettu siitä, että vähähappiseen tai hapettomaan alusveteen (3) johdetaan yhden tai useamman virtauskanavan (4) kautta suhteellisesti happipitoisempaa ja keveämpää päällys-vettä (2) tämän happisisällön viemiseksi, sekoittamiseksi ja horisontaalisuunnas-sa siirtämiseksi alusveteen lämpötila- ja tiheyseroja tasoittavan konvektion vaikutuksesta tapahtuvan sekoittumisen avulla siten, että lämpötilakerrostunei-suus säilyy.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääl-lysvettä johdetaan alusveteen kunnostuskohteen tilan ja sekoittumistapahtumien voimakkuuden vaatimissa puitteissa, esim. välillä 10...2000 1/s.
3. Jonkin patenttivaatimuksista 1-2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alusveteen (3) johdettava päällysvesi (2) otetaan samasta vesialtaasta.
4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alusveteen johdettava päällysvesi (2) otetaan eri vesialtaasta.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alus-veteen (3) johdettava virtaus otetaan ylempänä sijaitsevasta toisesta vesialtaasta lappoperiaatteella.
6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alusveden kasvinravinnepitoisuuden alenemista tai muuta haluttua alusveden tilan muutosta tehostetaan johdettavaan veteen lisätyillä sinänsä tunnetuilla kemikaalioilla tai vastaavilla vaikutusainelisäyksillä.
Priority Applications (3)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI800990A FI59777C (fi) | 1980-03-28 | 1980-03-28 | Foerfarande foer foerbaettrande av det ekologiska tillstaondet foer en termiskt avlagrad vattenbassaeng |
| PCT/FI1981/000024 WO1981002731A1 (en) | 1980-03-28 | 1981-03-27 | Procedure for improving the ecological state of a thermally and/or chemically stratified water basin |
| EP81900822A EP0048257A1 (en) | 1980-03-28 | 1981-03-27 | Procedure for impriving the ecological state of a thermally and/or chemically stratified water basin |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI800990A FI59777C (fi) | 1980-03-28 | 1980-03-28 | Foerfarande foer foerbaettrande av det ekologiska tillstaondet foer en termiskt avlagrad vattenbassaeng |
| FI800990 | 1980-03-28 |
Publications (2)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI59777B FI59777B (fi) | 1981-06-30 |
| FI59777C true FI59777C (fi) | 1981-10-12 |
Family
ID=8513367
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI800990A FI59777C (fi) | 1980-03-28 | 1980-03-28 | Foerfarande foer foerbaettrande av det ekologiska tillstaondet foer en termiskt avlagrad vattenbassaeng |
Country Status (3)
| Country | Link |
|---|---|
| EP (1) | EP0048257A1 (fi) |
| FI (1) | FI59777C (fi) |
| WO (1) | WO1981002731A1 (fi) |
Families Citing this family (6)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FI931U1 (fi) * | 1993-04-16 | 1993-09-29 | Toiminimi Koponen & Hiltunen | Anordning foer cirkulation av vatten |
| AUPP526398A0 (en) * | 1998-08-14 | 1998-09-10 | Elliott, Stephen | Apparatus for mixing and circulating a body of water |
| DE10061777C1 (de) * | 2000-12-12 | 2002-02-07 | Schneider Daniel | Vorrichtung zur Sauerstoffanreicherung unterer Schichten stehender Gewässer |
| DE10120111A1 (de) * | 2001-04-25 | 2002-11-07 | Fachhochschule Oldenburg Ostfr | Verfahren zum Einbringen eines Gases, insbesondere von Sauerstoff, in tiefere Bereiche einer Flüssigkeitsansammlung, insbesondere eines Sees, und Vorrichtung zum Durchführen des Verfahrens |
| JP6553433B2 (ja) * | 2015-07-10 | 2019-07-31 | 水ｉｎｇ株式会社 | 分散装置及びこれを具備する上向流式反応装置とその運転方法 |
| CN110117087A (zh) * | 2019-04-28 | 2019-08-13 | 河海大学 | 一种富营养化水体及底泥的方法、装置与整合式掺氧台 |
Family Cites Families (4)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE1928730A1 (de) * | 1968-07-05 | 1970-01-29 | Inst Wasserwirtschaft | Verfahren zum Eintragen von Sauerstoff und Chemikalien in Wasser,insbesondere in Oberflaechengewaesser und Einrichtung zur Durchfuehrung des Verfahrens |
| DE2350467A1 (de) * | 1973-10-08 | 1975-04-10 | Wilhelm Hagstotz | Biologische aufbesserung von tiefen gewaessern |
| DE2507698C2 (de) * | 1975-02-22 | 1984-10-25 | Linde Ag, 6200 Wiesbaden | Vorrichtung zum Begasen einer Flüssigkeit |
| GB2013095B (en) * | 1977-09-12 | 1982-03-10 | Boc Ltd | Dissolving gas in a liquid |
-
1980
- 1980-03-28 FI FI800990A patent/FI59777C/fi not_active IP Right Cessation
-
1981
- 1981-03-27 EP EP81900822A patent/EP0048257A1/en not_active Withdrawn
- 1981-03-27 WO PCT/FI1981/000024 patent/WO1981002731A1/en unknown
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI59777B (fi) | 1981-06-30 |
| EP0048257A1 (en) | 1982-03-31 |
| WO1981002731A1 (en) | 1981-10-01 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| US4280911A (en) | Method for treating water | |
| US3643403A (en) | Downflow bubble contact aeration apparatus and method | |
| JP3286813B2 (ja) | 閉鎖性水域の混合拡散による浄化方法および混合拡散装置 | |
| JP2009202038A (ja) | 太陽光発電による浮体式水循環ろ過エアレーション水質浄化装置 | |
| Boyd et al. | Evaluation of propeller-aspirator-pump aerators | |
| JP2012528714A (ja) | 太陽光を用いた緑藻防止水循環装置 | |
| FI59777C (fi) | Foerfarande foer foerbaettrande av det ekologiska tillstaondet foer en termiskt avlagrad vattenbassaeng | |
| JP2014144451A (ja) | 水力発電装置を配設した曝気装置 | |
| JPS63194721A (ja) | 貯留水の撹拌装置 | |
| JP2001252681A (ja) | オキシデーションディッチの水位制御装置 | |
| KR100333245B1 (ko) | 밀도류 생성방법 및 그 장치 | |
| KR20120134651A (ko) | 태양에너지와 다중순환흐름을 이용한 물순환장치 | |
| KR20120045571A (ko) | 배오존이 적은 고효율 오존 용해장치 | |
| CA1122727A (en) | Waste water aeration tank | |
| US11254595B2 (en) | Microbubble aerator | |
| KR101767402B1 (ko) | 수체 내 산소 공급 장치 | |
| JP2003088886A (ja) | 溶存酸素増加方法および装置 | |
| JPS6125439B2 (fi) | ||
| JPH0314520B2 (fi) | ||
| JPS641199B2 (fi) | ||
| JPS638472Y2 (fi) | ||
| JP4002459B2 (ja) | 下水処理用反応装置 | |
| KR20180111096A (ko) | 음향공진 포기장치를 포함한 태양광 표면 포기장치 | |
| JPH04193399A (ja) | 単槽式嫌気好気活性汚泥法における曝気撹拌装置の運転方法 | |
| JPH05177195A (ja) | 排水の処理方法 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed |
Owner name: SOLIN, AMI Owner name: LAPPALAINEN, KALLE MATTI Owner name: ORAVAINEN, REIJO MATTI |