FI59714C - Aonglocktaong - Google Patents

Description

@ SUOMI — FINLAND patenttijulkaisu—patentskrift 5971 4 -, o , © (sj) Kv.lk7lnt.Cl. A 45 D 1/04 ^ (¾) Patenttihakemus — Patentansöknlng 77209¾ A (§) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 40.09.77 • @ Alkupäivä — Glltlghetsdag 25.02.7¾ S® Tullut julkiseksi — Blivlt offentllg 30.09*77 @ Nähtäväksi panon ja kuul.julkalsun pvm.—

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 30.06.8l

Patentti- ja rekisterihallitus © Patentti myönnetty — Patent meddelat 06.06.83

Patent- och registerstyrelsen Λ _ _ ©©© Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 28.02.73 USA(US) 336676 (73) Bristol-i^yers Company, 3^5 Park Avenue, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) John H. Kronheim, Stamford, Conn., Henry J. Walter, Wilton, Conn.,

Harvey Levine, Fairfield, Conn., USA(US) (7¾) Oy Kolster Ab (5¾) Höyrykiharrin - Anglockt&ng (62) Jakamalla erotettu hakemuksesta ^U6/'(k (kuu.lutusjulkai.su 59713) -Avdelad fr an ansökan ^UG/']h (utläggningsskrift 59713) Tämän keksinnön kohteena on höyrykiharrin, joka käsittää kä-densijan, kädensijaan kiinteästi liitetyn onton kuumennusosan, jossa on hiusten käärintäosa ja sen sisällä sähköinen kuumennuselementti, jolloin kehänmuotoinen tila onton kuumennusosan, jonka seinämissä on reikiä,ja kuumennuselementin välillä muodostaa kuumennuskammion, kuumennusosan aksiaalisena jatkeena olevan nestesäiliön, nesteen-jakelulaitteen, jossa on nestesäiliöstä kuumennuskammioon ulottuva absorboiva sydän, höyrystettävän nesteen siirtämiseksi säiliöstä kuumennuskammioon ja höyrystämiseksi käyttöelintä käyttämällä, sekä kiinnittimen, joka on liitetty kääntyvästi kädensijaan ja joka painautuu jousen vaikutuksesta onttoa kuumennusosaa vasten.

Höyryn käyttäminen hiusten kiinnittämiseksi on hyvin tunnettua ja on tehty lukuisia yrityksiä sellaisten laitteiden kuin papil-jottien ja kiharrusrautojen varustamiseksi rakenteella, jonka avulla voidaan käyttää höyryä hiusten kiharruksen ja kiinnittämisen parantamiseksi kuumuuden avulla.

2 5971 4

Aikaisemmat laitteet hiusten kihartamiseksi, kuten kuumennettavat papiljotit, joita kuumennetaan erillisessä sähkökuumennusyksi-kössä ja sitten pannaan tukkaan, samalla kun ne antavat tulokseksi eri laatuisia kiinnityksiä, vaativat suhteellisen paljon aikaa kiinnittämistä varten eivätkä muodosta kiharrusta, joka olisi kestävä hyvin kosteissa olosuhteissa. Höyryä yhdessä kuumuuden kanssa käyttävien laitteiden on havaittu olevan erinomaisia edellä mainittuihin kuumennettaviin papiljotteihin verrattuna. Kuitenkaan tällaisilla laitteilla ei ole voitu riittävästi valvoa hiuksiin käytetyn höyryn määrää ja sen mukaisesti niitä ei ole täysin hyväksytty käytettäväksi kiharrusten kiinnittämiseen.

Aikaisemmilla höyrykihartimilla ei ole voitu saada aikaan pysyvää kiharrusta sekä sen vuoksi, että höyryä on käytetty jatkuvasti kiinnitysprosessin aikana, että sen vuoksi, että kiinnitettäviin hiuksiin käytettävän höyryn määrä ei ole säädetty. US-patenttijulkaisuissa 2 880 299 ja 3 220 421 on esitetty esimerkkejä sähköisesti kuumennettavista kihartimista, joissa käytetään jatkuvasti kehitettävää höyryä hiusten kiinnittymisen parantamiseksi. Kuitenkin samalla, kun höyry auttaa hiusten pehmentämisessä, kaiken kosteuden poistaminen hiuksista myöhemmin jäykistää hiukset, jotka on kierretty kihartimen ympärille, jotta saataisiin kiharrus, jonka pysyvyys on parempi kuin on saavutettavissa millään muulla tunnetulla menetelmällä käyttämättä kemiallisia keinoja. Tästä johtuen aiemmin tunnetuilla kihartimilla, joissa käytettiin jatkuvasti kehitettyä höyryä, ei saatu optimituloksia. US-patenttijulkaisussa 2 254 266 on esitetty esimerkki sähköisesti kuumennettavista kihartimista, joiden avulla syötetään ei-säädettyjä höyrymääriä kiinnitettäviin hiuksiin.

Koska kihartimella aikaansaatujen kiharoiden ominaisuudet ovat muuttuneet, kun kaikki kosteus on poistettu niistä, täytyy hiuksiin syöttää riittävästi kosteutta, jotta kiharrus kiinnitettäisiin alunperin kuivana kierrettyihin hiuksiin.

Täten optimitulosten saavuttamiseksi hiusten kihartamisen ja pysyvyysominaisuuksien suhteen, kun hiuksia on käsitelty höyrykihar-timella, eritetyn höyryn määrän pitäisi olla määrättyjen rajojen sisällä ja aiemmin laitteissa on ollut se haitta, että niissä on käytetty hiuksiin säätelemättömiä ja epätarkkoja höyrymääriä kihartamisen ja kiinnittämisen aikana.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on saada aikaan höyrykihar-rin, jossa muodostuneen höyryn määrä on tarkasti annosteltu. Keksinnön mukaan on höyrykihartimessa oleva nesteenjakelulaite rakenteel- 5971 4 taan sellainen, että nestesäiliöstä luovutettu nestemäärä ja niin ollen myös kehitetty höyryraäärä säädetään erityisen tarkasti ja erittäin yksinkertaisen laitteen avulla. Tälle laitteelle on tunnusomaista, että absorboivan sydämen kuumennuskammion puoleinen pää on käyttöelimen avulla saatettavissa kosketukseen kammiossa olevan kuu-mennuselementin kanssa, niin että sydämeen imeytynyt säädetty nestemäärä aina käyttöelintä käytettäessä höyrystyy kuumennuskammiossa säädetyksi höyrymääräksi, joka siirtyy reikien läpi hiusten käärin-täosaan käärittyihin hiuksiin.

Tällöin määrätty vesimäärä imetään höyrystymistä varten kuu-mennuselementtiä päin olevaan absorboivan sydämen päähän, minkä jälkeen absorboivan sydämen pää saatetaan kihartimen jatkeen päätä yksinkertaisesti painamalla kosketukseen kuumennuselementin kanssa, jolloin tarkoin määrätty vesimäärä saadaan höyrystetyksi. Huomattavana lisäetuna on tällöin se, että tämän rakenteen valmistus on erittäin yksinkertainen, ja erityisesti myös se, että absorboiva aine estää veden mahdollisen tippumisen kuumennuskammioon. Jos vettä nimittäin laitetta käytettäessä tulee ulos kihartimen aukoista, hiukset kostuvat liikaa eikä kihartuminen ole paras mahdollinen. Silloinkaan, kun laite ei ole kytkettynä, ts. kun kuumennuselementti on kylmä, ei vettä pääse poistumaan, vaikka nesteenjakelulaite vahingossa käynnistettäisiinkin.

Nesteellä kostutettavat sisäkkeet ovat ennestään tunnettuja kihartimien yhteydessä. Tällaisessa laitteessa (US-patenttijulkaisu 1 510 359) on rei'illä varustettuun hoikkiin sovitettu imukykyinen sisäke, joka veteen upotettaessa imee itsensä täyteen vettä, minkä jälkeen hiukset kierretään hoikille ja kuumennettu sauva työnnetään sisään. Tällöin kehittyvä höyry tunkeutuu reikien kautta hiuksiin. Laitteen käsittely on hankalaa ja epäluotettavaa, koska holkki ja imukykyinen sisäke valuvat vedestä poiston jälkeen niin, että hiukset kostuvat liikaa. Lisäksi on aina uudelleen kuumennettavan sauvan kuumennusta vaikea säätää, ja höyryn kehitys samoin kuin sitä seu-raava hiusten kuivaus riippuvat paljolti käsittelyä suorittavan henkilön taidoista. Samoja haittoja on myös tunnetuissa käherryssak-sissa (GB-patenttijulkaisu 243 634), joissa toiseen haaraan on sovitettu vettä imevä sisäke, niin että vettä höyrystyy, kun käherrys-sakset suljetaan. Tässäkään ei höyrystyvää vesimäärää voida säätää, joten hiukset saattavat kostua liikaa ulos tulevan veden vaikutuksesta. Lisäksi tunnetaan laite (US-patenttijulkaisu 2 898 649), 4 5971 4 jossa imusydämen toinen pää ulottuu hajusteella täytettyyn säiliöön ja toinen pää on kiinnitetty hehkulamppuun. Tällöin sydämen imemä parfyymi höyrystyy. Tätä laitetta ei kuitenkaan voida käyttää tarkoin määrätyn höyrymäärän annosteluun hiusten muotoilua varten.

Esillä olevan keksinnön muut tehtävät ja edut käyvät selville seuraavasta edullisten sovellutusmuotojen kuvauksesta, joka on suoritettu oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 on pitkittäisleikkaus esillä olevan keksinnön mukaisesta höyrykihartimesta.

Kuvio 2 on katkaistu pitkittäisleikkaus kuvion 1 mukaisesta höyrykihartimesta säätömekanismin ollessa alaspainettuna.

Kuvio 2a on leikkaus kuvion viivaa 2a-2a pitkin.

Kuvio 3 on katkaistu pitkittäisleikkaus kuvion 1 mukaisesta höyrykihartimesta kiinnitettimen ollessa poistoasennossa.

Kuvio 4 on kuvion 3 viivaa 4-4 pitkin otettu leikkaus.

Kuvio 5 esittää perspektiivisesti kuvion 1 raukaisen höyryki-hartimen kiinnitinjousta.

Esillä olevan keksinnön edullisen sovellutusmuodon mukainen höyrykiharrin 20 on kuvattu kuviossa 1, ja siihen kuuluu putkimainen kädensija 22, joka on muodostettu ylemmästä vaippaelimestä 24 ja alemmasta vaippaelimestä 26, jotka on kiinnitetty toisiinsa ruuveilla 27, jotka on sijoitettu sylinterimäisiin ohjaimiin 28, jotka ovat alemmassa vaippaelimessä 26 ja tartunnassa ylemmän vaippaelimen 24 sylinterimäisissä ohjaimissa 29 olevien sisäpuolisesti kierteitet-tyjen porausten kanssa. Painike 30 on kääntyvästi asennettu vaippaan, jotta tätä voitaisiin ohjata helposti käsin tarttumalla. Kuten kuvi-ossa 4 on parhaiten esitetty, painikkeessa 30 on samansuuntaiset, litteät sivuseinämät 32 ja 34, jotka lähtevät päätyseinämästä 36, ja sylinterimäinen korvake 38 työntyy esille poikittain kummankin sivu-seinämän 32 ja 34 pohjasta. Päätyseinämä 36 viettää ylöspäin etupäästä 40, johon on kiinnitetty pitkänomainen hiuskiinnitin 42 ruuveilla 44, takaseinämään 46 päin, jossa on kaareva syvennys 48, ja joka päättyy porrastettuun päähän 50. Ylemmässä vaippaelimessä 24 on aukko 52, jossa on painike 30. Takaseinänhän 46 porrastettu pää 50 on pysäyttimen 54, joka rajoittaa painikkeen 30 avaamista kääntöliik-keellä, ja porrastetun listan välillä, jossa on pinnat 56 ja 58, jotka on muodostettu ylempään vaippaelimeen 24.

Ylemmässä vaippaelimessä 24 on kaksi sivuseinämää 60, joihin kumpaankin on muodostettu lovi 62. Jokaisessa lovessa 62 on kaari-maiset päät, joilla on suunta, joka yhdistää niiden kaarevuuskeski- 5971 4 pisteet ja joka on kulmassa höyrykihartimen 20 pituusakselin suhteen. Saumalla tavoin alemmassa vaippaelimessä 26 on kaksi sivuseinämää 64, joissa kummassakin on lovi 66, jonka kaarimaiset päät ovat suorassa rivissä loven 62 kaarimaisten päiden kanssa. Lovet 62 ja 66 ovat yhteistoiminnassa kanavien 68 muodostamiseksi, jotka ulottuvat kulmassa poispäin kihartimen akselista. Kanavien 68 suuruus on sellainen, että ne vastaanottavat liukuvasti painikkeen 30 korvakkeet 38, niin että painike voi olla nivelletty korvakkeisiin 38 ja se voidaan poistaa kihartimen akselilta painamalla takaseinämään 46 kihartimen akselin suunnassa korvakkeiden 38 ohjaamiseksi ylöspäin kanavissa 68..

Lehtijousella 70 on S-muoto, kuten on esitetty kuviossa 5, ja se on asennettu siten, että se pyrkii siirtämään painiketta 30 vastapäivään kuvioiden 1 ja 3 suunnan suhteen. Jousessa 70 on kaareva pää 72, joka on ankkuroitu painikkeen 30 porrastettuun päähän 50, ja pää 74, joka on taivutettu kahdesti ankkuroimiseksi aukkoon 76, joka on muodostettu ylempään vaippaelimeen 24. Painikkeen 30 porrastetussa päässä 50 on alaspäin riippuva huuli 78, joka on yhteistoiminnassa rivan 80 kanssa jousen 70 pään pitämiseksi paikallaan, niin että jousi 70 ei vain pyri siirtämään painiketta 30 ulos kädensijasta 22, vaan myös pyrkii siirtämään painiketta 30 vaipan takapäätä kohti korvakkeiden 38 pitämiseksi joustavasti kanavien 68 alemmissa takimmaisissa päissä.

Kädensijassa 22 on aukko 82, jonka takapäässä on tulppa 83, joka kannattaa sähköjohtoja 84 ja 86, jotka on kytketty sarjaan keraamisen vastusjohtimen, kuumennuselementin 88, 120, termostaatin 90 ja sulavan yhdysjohtimen 92, jossa on neonlamppu 94 sen kanssa rinnan kytkettynä, kautta. Neonlamppua 94 pidetään tilassa 96, joka on ylemmän vaippaelimen 24 reunassa painikkeen 30 vieressä. Lamppua peittää värillinen linssi 98, niin että kun sähkövirta on kytkettynä höyrykihartimeen 20, lamppuun 94 kytkeytyy virta ja sen valo näkyy linssin 98 läpi.

Vaipan 22 etupäässä alemmassa vaippaelimessä 26 on sisäänpäin käännetty laippa 100, joka on kosketuksissa ulomman putkimaisen elimen eli kuumennusosan 102 kanssa, jossa on läheisemmässä päässä 104 reikiä, jotka vastaanottavat sylinterimäiset alemman ja ylemmän elimen ohjaimet 28 ja 29, ja sisemmässä putkimaisessa elimessä 106 on samoin reikiä sen läheisemmässä päässä, joihin asennetaan sylinterimäiset vaipan 22 ohjaimet 28 ja 29. Ontto kuumennusosa 102 muodostaa 6 5971 4 kihartimen putkimaisen rungon ja siinä on hiusten käärintäosa 110, joka ympäröi kuumennuskammiota 112. Sisempi putkimainen elin 106 päättyy kauimmaisessa päässä 114 kuumennuskammioon 112 ja tukee siellä kuumennuselementtiä 88, 120, jonka muoto on sylinterimäinen. Kuumennuselementissä 88, 120 on poraus 115, johon on asennettu varsi 118. Kuumennuselementin 88, 120 pää on ilmatiiviisti liitetty sisemmän putkimaisen elimen 106 kauimmaiseen päähän jollakin sopivalla tavalla, kuten juottamalla. Kuumennuselementin päähän on uurrettu kuumennuspinta 122. Kuumennuselementin osa 120 on valmistettu kuumuutta hyvin johtavasta metallista, kuten kuparista ja varsi 118 on lämpöyhteydessä kuumennuselementin osan 88 kanssa, niin että pää saa lämpötilan, joka on hyvin lähellä kuumennuselementin lämpötilaa, yli 100°C. Porauksen 116 toiseen päähän on asennettu jousikiinnittimen 124 halkaisijaltaan pieni tuki 123 hyvään mekaaniseen kosketukseen poiruksen sisähalkaisijän kanssa. Jousikiinnittimen 124 halkaisijaltaan suureen tukeen 124 on asennettu termostaatti 90, joka voi olla tavanomainen bimetallikytkin sekä sulava yhdysjohto 92. Jousi-kiinnitin 124 on edullisesti konstruoitu jousimetallista, kuten fos-foripronssista tai berylliumikuparista, jotta saataisiin hyvä kosketus kuumennuselementin osan 88, termostaatin 90 ja sulavan yhdysjoh-don 92 kanssa maksimaalisten olosuhteiden aikaansaamiseksi kuumuuden johtamisen suhteen. Sisempi putkimainen elin 106 on välimatkan päässä ulommasta putkimaisesta elimestä eli kuumennusosasta 102 niin, että tämä osa 102 lämpenee pikemminkin säteilyn kuin johtumisen vaikutuksesta, jotta kuumennuselementti voisi toimia korkeammissa lämpötiloissa, joita vaaditaan höyryn tuottamiseksi ja ulomman ja sisemmän putkimaisen elimen välille on tiivisteellä 128 muodostettu sulku. Kuumennuselementti, sulava yhdysjohto ja termostaattirakenne on kiinnitetty putkimaisen elimen 106 sisään kuumennuselementin pään sulkemiseksi korkean lämpötilan silikonikumilla 130, joka muodostaa vesitiiviin rakenteen.

Putkimaisen kappaleen hiusten käärintäosassa 110 on useita pituussuuntaisia uurteita 132, joissa on reikiä 134, kuten kuviossa 2a on parhaiten kuvattu. Uurteisiin 132 on muodostettu sivuseinämät, jolloin reiät sijaitsevat sivuseinämissä niin, että höyryt tulevat ulos kuumennuskammiosta 112 reikien 134 kautta kulmassa säteittaisen suunnan suhteen ja melkein tangentiaalisena käyttäjän päänahan palovammojen estämiseksi. Uurteet 132 sallivat höyryn jakelun hiuksien ollessa tiiviisti käärittynä hiusten käärintäosan 110 ympärille.

7 5971 4

Ontto kuumennusosa 102 on edullisesti tehty ruostumattomasta teräksestä tai muusta metallimateriaalista, joka on käsitelty korroosion estämiseksi, ja sen ulkopinta on edullisesti päällystetty kitkaa pienentävällä materiaalilla, kuten esimerkiksi polytetrafluori-etyleenillä.

Pitkänomainen kiinnitin 42 ulottuu putkimaista runkoa pitkin ja se on lisäksi kaareva poikkileikkaukseltaan hyvän kosketuksen aikaansaamiseksi rungon kanssa. Kiinnittimen 42 keskiosassa on pitkänomainen rako 136 höyryn ohjaamiseksi vähitellen kiinnittimelle käärittyihin hiuksiin, kuten myöhemmin kerrotaan, ja kiinnitin 42 on edullisesti päällystetty kitkaa pienentävällä materiaalilla, kuten polytetrafluorietyleenillä.

Kiinnittimen 42 tyvenpuoleisessa päässä on askelma 138, joka on kiinnitetty painikkeeseen 30 ruuveilla 44, ja sen mukaisesti kiinnitin 42 pyrkii normaalisti painautumaan onton kuumennusosan 102 hiusten käärintäosaa 110 vasten ja sitä voidaan kääntää pois hiusten käärintäosasta painamalla painiketta 30, jolloin se liikkuu poispäin hiusten käärintäosasta 110 suunnassa, joka on poikittainen sen aksi-aalisuunnan suhteen, painikkeen 30 korvakkeiden 38 kanavissa 68 tapahtuvan liukuliikkeen johdosta.

Nesteenjakeluelin 140 on asennettu putkimaisen rungon kauimmaiseen päähän 142, ja elimeen kuuluu holkki 144, jonka toisessa päässä 146 on pituussuunnassa ulottuvia ripoja, jotka päättyvät olakkeeseen 148. Hoikin 144 päätä 146 pakotetaan onton kuumennusosan 102 sisään, kunnes sen kauimmainen pää 142 rajoittuu olakkeeseen 148, siten että rivat ovat pitkin päätä 146 muodostaen tiukan puristus-tiukkuuden. Hoikin 144 keskiporäus on porrastettu halkaisijaltaan pienemmän osan 150 muodostamiseksi kulkemaan sen pituuden olennaisella osalla ja halkaisijaltaan suuremman osan 152 päässä 146. Kannessa 154 on sisäpuolisesti kierteitetty reunus 156, joka ulottuu osan 158 huipusta. Reunuksen 156 ulkopinnalle on sijoitettu kiila 160, joka menee kiilauraan 162, joka on muodostettu halkaisijaltaan suuremman osan 152 sisäpinnalle. Kannessa 154 on keskeinen aukko 164 huippuosan 158 läpi, joka on yhteydessä siihen muodostetun ympyrämäisen syvennyksen 166 kanssa.

Nestesäiliössä 168 on pää, joka samalla toimii käyttöelimenä 170 ja joka ulkonee hoikista 144, jolloin sälilön ulkohalkaisija on niin suuri, että se menee liukuvasti hoikin 144 sisään. Nestesäiliössä 168 on ulkopuolisesti kierteitetty suuosa 172, joka on tarkoitettu ruuvattavaksi kanteen 154, ja tiivistysrengas 174 on sijoitettu 8 5971 4 suuosan 172 ja kannen 154 väliin tiiviin kosketuksen aikaansaamiseksi näiden välille. Nesteenjakelulaitteena toimivassa sydämessä 176, joka on muodostettu korkeita lämpötiloja kestävästä sydänhuo-vasta, on varsi 178, joka ulottuu nestesäiliön 168 sisään, jolloin varren päässä on palle 179, joka muodostaa riittävän painon aiheuttaakseen varren pään taipumisen painovoiman vaikutuksesta sydämen kosketuksen varmistamiseksi nestesäiliössä olevan nesteen kanssa, ja varsi 178 ulottuu kannen 154 aukon 164 kautta säiliön ulkopuolella olevaan laajennetun nupin muodostamaan päähän 180, jolla on kartio-mainen pinta, joka sopii hammastuksella varustettuun kuumennuspin-taan 122, joka on muodostettu kuumennuselementin 88, 120 päähän. Kierukkajousi 182 on asennettu puristukseen olakkeiden väliin, jotka uurteet 132 muodostavat ulompaan putkimaiseen elimeen 10 ja neste-säiliön kanteen 154, jonka jousen tarkoituksena on pyrkiä siirtämään sydäntä poispäin kuumentimesta.

Kiharrinta käytettäessä nestesäiliö 168 voidaan täyttää höy-rystettävällä nesteellä ruuvaamalla säiliön muodostava holkkimainen osa irti kannesta 154. Em. holkkimainen osa voi sen jälkeen aksiaalisesta liukua pois hoikista 144, ja se voidaan täyttää höyrystet-tävällä nesteellä. Vedellä täytetty osa sovitetaan sitten hoikkiin 144 ja ruuvataan kanteen 154, kunnes tiivistysrengas 174 on kosketuksissa tiivistyksen muodostamiseksi.

Käytössä höyrykiharrin 20 kuumennetaan edullisesti ensin haluttuun lämpötilaan, edullisesti 60-140°Creen, jolloin kuumennuselementin lämpötilaa säädetään termostaatilla 90 tavanomaisella tavalla ja sulava yhteysjohto muodostaa suojan hiusten vahingoittumista vastaan, jos kuumennuselementin vaikutuksesta saavutetaan korkea raja-lämpötila, esim. termostaatin 90 väärän toiminnan tai rikkoutumisen johdosta. Neonlamppuun 94 kytkeytyy virta merkin antamiseksi käyttäjälle siitä, että höyrykiharrinta kuumennetaan. Jos halutaan, neon-lamppu voidaan yhdistää termostaattiin 90 tai sopivaan kellolaitteeseen, niin että siihen kytkeytyy virta vain, kun höyrykiharrin 20 on saavuttanut halutun lämpötilan.

Höyrykihartimen ollessa halutussa lämpötilassa, kiinnitettävä hiuskimppu kääritään kuumennusosan 102 hiusten käärintäosan 110 ympärille kimpun pää puristettuna hiusten käärintäosaan 110, mikä aikaansaadaan painamalla painiketta 30 kiinnittimen 42 kääntämiseksi pois hiusten käärintäosasta, sijoittamalla kimpun pää kiinnittimen alle ja sitten päästämällä painike vapaaksi, jotta sallittaisiin 9 5971 4 jousen 70 jousivoiman pitää hiuksia hiusten käärintäosaa vasten, painikkeen ja kiinnittimen asennon ollessa rajoitettuna sen johdosta, että painikkeen porrastettu pää 50 on kosketuksissa ylemmän vaippaelimen 24 pinnan 58 kanssa. Koko kimppu kääritään sitten höy-rykihartimen ympärille ja kiinnittimen 42 päälle kiertämällä kihar-rinta, jolloin voidaan olettaa, että kun hiukset on käärittynä jo kuumennetun kihartimen 20 ympärille, hiusten kosteuspitoisuus pienenee. Sen jälkeen, kun hiukset on täydellisesti kääritty hiusten käärintäosan ympärille, nestesäiliötä 168 siirretään aksiaalisesti putkimaisen rungon sisään jousen 182 voimaa vasten, kunnes sydämen 176 kuumennuskammion puoleinen pää 180 koskettaa kuumennuselementin 88, 120 hammastettua koveran holvimaista kuumennuspintaa 122. Pään 180 koskettaminen kuumennuspintaan 122 saa aikaan nesteen höyrystymisen päässä 180, jolloin kuumennuskammioon 112 saadaan aikaan säädetty määrä höyryä ilman että yhtään enemmän nestettä tunkeutuu kuumennuskammioon kuin mitä on kannatettuna sydämen päässä. Kuumennus-elementin 88, 120 pään pinta-alaa on suurennettu hammastuksen ja koveran muodon avulla, jolloin elementin ja sydämen 176 välisen kosketuksen seurauksena saadaan nopeasti höyryä ja edelleen hammastus estää kalsiumin tai muiden nesteen epäpuhtauksien kertymisestä aiheutuvan haitallisen lämmön siirtymistä vastustavan kerroksen syntymisen. Sydämen 176 päässä olevaan palteeseen 179 vaikuttaa painovoima, jolloin se seuraa nestesäiliössä olevaa nestettä huolimatta asennosta, jossa höyrykiharrinta pidetään. Sydän absorboi nestettä ja kuormittaa päätä 180 nesteellä kapillaarivoiman vaikutuksesta, niin että sen jälkeen, kun neste päässä 180 on höyrystynyt ennalta määrätyn höyrymäärän muodostamiseksi ja nestesäiliö 168 on päästetty vapaaksi, jotta annettaisiin jousen 182 siirtää sydän pois kuumennus-elementistä 88, 120, päätä kuormitetaan uudelleen nesteellä.

Kuumennuskammio 112 rajoittuu toisessa päässä kanteen 154 ja vastakkaisessa päässä tiivisteeseen 128, ja siihen kuuluu pieni välitila sisemmän putkimaisen elimen 106 ja onton osan 102 välissä. Tämän mukaan kuumennuskammiossa 112 nesteestä muodostettu höyry johdetaan kihartimen ulkopuolelle olennaisesti tangentiaalisten reikien 134 kautta, joita on aksiaalisten uurteiden 132 sivuseinämissä, jolloin höyry tunkeutuu höyrykihartimen ympärille käärittyihin hiuksiin ja pehmentää niitä sekä virtaa kiinnittimessa 42 olevan raon läpi kiinnittimen 42 päälle kierretyille hiuksille.

5-15 sekunnin pituisen ajanjakson aikana, normaalisti 10 sekunnin aikana, putkimaisesta rungosta tuleva kuumuus haihduttaa 10 5971 4 hiuksille kiharoiden kiinnittämiseksi syötetyn kosteuden. Käyttäjä ottaa sitten hiuskimppua pois rullalta puoli kierrosta ja painaa painikkeen 30 takaseinämää 46, mikä helpottuu tarttumalla kaarevaan syvennykseen 48, jotta aiheutettaisiin korvakkeiden 38 meneminen kanaviin 68, jotka ovat siten kulmassa putkimaisen rungon akselin suhteen, että kiinnitin 42 liikkuu poikittain putkimaisen rungon pituusakselin suhteen asentoon, joka on yhdensuuntainen hiusten kää-rintäosan kanssa ja noin 1,6 mm:n päässä siitä, kuten kuviossa 3 on esitetty. Painikkeen 30 porrastettu pää 50 siirretään nyt kosketuksiin ylemmän vaippaelimen 24 pinnan 56 kanssa, jotta täten sijoitettaisiin painike ja kiinnitin stabiiliin asentoon ja hiuskimppu voidaan nyt helposti poistaa aksiaalisesti kihartimelta ilman kiin-nittimestä 42 aiheutuvia haittoja. Holkki 144 on edullisesti muodostettu muodoltaan kartiomaiseksi, minkä tarkoituksena on helpottaa kiinnitettyjen hiusten aksiaalista poistamista.

Edellä esitetyn perusteella voidaan selvästi nähdä, että nesteen jakelussa käytettyjen laitteiden sijainti kihartimen putkimaisen rungon kanssa samalla suoralla rungon toisessa päässä helpottaa säätömekanismin toimintaa ennalta määrätyn nestemäärän aikaansaamiseksi ja siitä kehitetyn ennalta määrätyn höyrymäärän syöttämiseksi hiuksiin, ilman että aiheutetaan kiinnittämisen jälkeen hiusten suoristumista.

Koska keksintöön voidaan tehdä patenttivaatimusten puitteissa useita muunnoksia, muunnelmia ja poikkeamia yksityiskohdissa, on kaiken edellä kuvatun oheisissa tai piirustuksissa esitetyn tarkoituksena kuvata keksintöä vain esimerkin luontoisesti eikä rajoittajassa mielessä.

Claims (6)

11 5971 4

1. Höyrykiharrin, joka käsittää kädensijan (22), kädensijaan kiinteästi liitetyn onton kuumennusosan (102), jossa on hiusten kää-rintäosa (110) ja sen sisällä sähköinen kuumennuselementti (88, 120), jolloin kehänmuotoinen tila onton kuumennusosan, jonka seinämissä on reikiä (134), ja kuumennuselementin välillä muodostaa kuumennus-kammion (112), kuumennusosan aksiaalisena jatkeena olevan nestesäi-liön (168), nesteenjakelulaitteen (176), jossa on nestesäiliöstä kuumennuskammioon ulottuva absorboiva sydän (176), höyrystettävän nesteen siirtämiseksi säiliöstä kuumennuskammioon ja höyrystämisek-si käyttöelintä (170) käyttämällä, sekä kiinnittimen (42), joka on liitetty kääntyvästi kädensijaan ja joka painautuu jousen vaikutuksesta onttoa kuumennusosaa vasten, tunnettu siitä, että absorboivan sydämen (176) kuumennuskammion puoleinen pää (180) on käyt-töelimen (170) avulla saatettavissa kosketukseen kammiossa (112) olevan kuumennuselementin (120) kanssa, niin että sydämeen imeytynyt säädetty nestemäärä aina käyttöelintä (170) käytettäessä höyrystyy kuumennuskammiossa säädetyksi höyrymääräksi, joka siirtyy reikien (134) läpi hiusten käärintäosaan (110) käärittyihin hiuksiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen höyrykiharrin, tunnettu siitä, että sydän (176) voi liikkua kuumennuselementtiä (88, 120) kohti, jolloin jälkimmäinen on kiinteä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen höyrykiharrin, tunnettu siitä, että sydämen (176) kuumennuselementtiin (88, 120) päin oleva pää (180) on muodostettu laajennetuksi nupiksi, joka sisältää sen nestemäärän, joka muutetaan höyryksi.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen höyrykiharrin, tunnettu siitä, että kuumennuselementin (88, 120) sydämen pään (180) puoleinen päätypinta on muodostettu kuumennuspinnaksi (122) .

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen höyrykiharrin, tunnettu siitä, että sydämen nupin (180) päätypinta ja kuumennuselementin (88, 120) päätypinta on muodostettu holvimaisiksi keskenään yhteensopivalla tavalla.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen höyrykiharrin, tunnettu siitä, että kuumennuspinta (122) on koverasti hol-vimainen ja varustettu hammastuksella. Patentkrav: 5 971 4 1 2