FI58077C - Foerfarande och anordning foer mekanisk eller kemiskmekanisk behandling av vaetskor - Google Patents

Description

2 58077 siä valmistavana vaiheena taloudellisesti tapahtuvaa veden lopullista poistamista ja käyttöä varten. Sakeutusprossin tärkein osa perustuu olennaisesti eri sääntöihin kuin laskeutuksessa.

Yleensä voidaan olettaa, että veden tai jäteveden mekaanisessa tai kemiallismekaanisessa käsittelyssä saostusyksikön on määrä ottaa vastaan aikayksikössä lietemäärä, joka muodostaa 20-100 r kertaa suuremman tekijän kuin sen pohjavirtalietteen tilavuus, joka tulee laskeutusvaihetta seuraavaan toiseen vaiheeseen, sa-keutukseen. Sakeutusprosessi ei siis kerta kaikkiaan tapahdu laskeutusolosuhteiden alaisena tavanomaisissa selkeytysyksi-köissä,

Molemmille prosesseille on yhteistä se, että ne ovat erittäin herkkiä hydraulisille iskukuormituksille, joita aina ilmenee joko laskeutuksen tai sakeutuksen yhteydessä. Prosessin optimi-valvontaa ei voida saavuttaa erottamatta näitä kahta vaihetta toisistaan.

Erikoisvaatimuksista riippuen sanottuihin prosesseihin voidaan yhdistää lisäkäsittelyvaiheita, jolloin laskeutuksen ollessa kyseessä liuenneet, hajoamattomat ja/tai kolloidiset ainesosat muutetaan sopivalla tavalla laskeutuviksi ainesosiksi.

Erikoisesti veden ja jäteveden mekaanisessa ja kemiallisessa käsittelyssä käytetään niin sanottuja lietteen kontaktiyksiköi-tä. Nämä on erikoisesti suunniteltu tehokasta laskeutusta varten edellyttäen, että erotettavien ainesosien laskeutumisnopeu-den on lisäännyttävä hyvän tehokkuuden saavuttamiseksi. Sopivia toimenpiteitä tätä tarkoitusta varten ovat höytelöivien aineiden lisääminen veteen ja/tai jäteveteen sekä perustamalla niin sanottu lietekontakti, jossa aikaisemmin höytelöitetty aines sekoitetaan raakaveden ja höytelöivien ainesten kanssa lietteen kiinteiden ainesosien koon lisäämiseksi.

Tietyn minimilaskeutusmisnopeuden omaavien hiukkasten aikaansaaminen on tarpeen lähinnä siksi, että lietteen kontaktiyksik-köjen laskeutusalueella, kuten muissakin laskeutusjärjestelmissä, kehittyy pystysuoria tai vaakasuoria virtauksia, jotka ovat enemmän tai vähemmän taipuvaisia vaikuttamaan höytäleiden 3 58077 laskeutumiseen. Lisääntynyt höytälekoko suosii siten kiinteiden saasteainesosien laskeutuvuutta lisäten täten laitoksen tehokkuutta sen poistovirtauksen laadun suhteen.

Kun höytälöittämis- ja lieteyksikköprosessit vaativat erilaisia pyörreolosuhteita kontaktiyksikköjen eri käsittelyolosuhteissa, höytälöittämistä ja koaguloitumista varten vaadittavat olosuhteet voivat vaikuttaa laskeutusprosessiin. Tämä on toisena syynä siihen, miksi lietteen kontaktiyksiköissä saavutettava sakeutusteho on yleensä sangen alhainen. On samanaikaisesti mahdotonta lisätä hydraulista kuormitusta lietteen kontakti- yksikön laskeutusalueella niin suuresti, että läpisyöttö suh- 3 2 teessä tehopinta-alaan on korkeampi kuin 2-5 m nestettä/m / tunti. Lietteen kontaktiyksikön laskeutusalue vaatii yleensä 85 % tällaisten järjestelmien koko pinta-alasta.

Mikäli laskeutuksen ja lietteen poiston on määrä tapahtua tehokkaasti, vaaditaan säiliöltä tiettyä maksimi- ja minimisy-vyyttä. Niinpä tavanomaisten laskeutussäiliöiden kuormitusker-roin on pidettävä suhteellisen alhaisena verrattuna säiliön tilavuuteen ja pinta-alaan ja säiliöiden tehoastetta ei optimoida niiden laskeutusalueella ilmenevien kontrolloimattomien virtauksien vuoksi. Nämä kontrolloimattomat laskeutus- ja virtausolosuhteet lähinnä selittävät erotetun liejun alhaisen kiinteäainespitoisuuden, joka aiheuttaa vaatimuksen lietteen sakeuttamisesta ennen sen käsittelyä edelleen. Liete sakeutetaan tavallisesti mekaanisesti, esim. hämmennyslaitteilla, erillisessä sakeutussäiliössä. Näistä syistä kuvatunlaiset aikaisemmin tunnetut laitteet vaativat paljon tilaa, niiden alkuperäiset kustannukset ovat myös korkeat ja niiden tehokkuus ei ole optimaalinen.

Viime vuosina on valmistettu uusia korkeatehoisia laskeutus-laitteita, jotka sisältävät vaakasuoran tason suhteen kaltevia levyjä tai putkia, jotka muodostavat kulkuväylän erotettavaa nestettä varten. Niiden tehtävänä on lyhentää laskeutusmatkoja. Laskeutusaika on verraten lyhyt ja vaadittavaa tilaa voidaan vähentää.

On tehty ehdotuksia tällaisten kaltevalevy tai -putkierottimi- 4 58077 en käyttämiseksi biologisista käsittelylaitoksista tulevien aktiivilietteiden laskeutukseen. Kuitenkin näissä yhdistetyissä levyissä tai putkissa laskeutuva ja niiden sisäpintoja myöten liukuva liete ei tule optimaalisesti sakeutetuksi, vaan vaatii myös erillistä lisäkäsittelyä. Kuvatunlaisen vastavir-talaitteen ollessa kyseessä liete kerätään tästä syystä levyjen tai putkien alapäihin ja johdetaan kuljetuslaitteiden avulla erilliseen sakeuttimeen johon se tulee määrätyssä kohdassa, niin että se täytyy jakaa kauttaaltaan koko sakeuttimelle. Tämän seurauksena on haitallisia pyörteitä ja laimentumista, joka viivyttää prosessia; tämä johtaa kustannus- ja tilavaatimusten kasvuun.

Tunnetaan myös sellaiset selkeytyslaitteet, jotka käsittävät säiliön, joka on jaettu ylempään laskeutusosastoon ja alempaan sakeutusosastoon, jolloin ylemmässä laskeutusosastossa, jossa myös käsiteltävän nesteen tulokohta sijaitsee, on useita la-mellierottimia, joiden alapäässä sijaitsevat lietteen poisto-aukot ovat yhteydessä sakeutusosastoon ja sakeutusosasto on varustettu sekoitinelimillä sen läpi painovoiman vaikutuksesta laskeutuvan lietteen sakeuttamiseksi mekaanisesti ja pohja-alueella toimivilla sakeutetun lietteen poisto- ja/tai kaavinlait-teilla.

Näissä tunnetuissa laitteissa lamellierottimet käsittävät päällekkäin pinottuja ylösalaisin käännettyjä katkaistuja kartioita, joilla on samansuuruinen ulkoläpimitta. Täten kehällle muodostuu rengasmaisia aukkoja, joiden kautta sekä ulkoa tuleva käsittelemätön neste että sisältä tulevat laskeutuneet kiintoaineet joutuvat kulkemaan. Täten syntyy rengasaukkojen kohdalla ristivirtauksia eri käsittelyvaiheista peräisin olevien suspensioiden kesken, minkä johdosta suspensiot sekoittuvat uudelleen ja laskeutuksella saavutettu tulos kumoutuu. Täten ei päästä kovin suuriin kiinteäainepitoisuuksiin ulostulevassa lietteessä.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena- laskeutus- ja sakeutus-vaiheiden tehokkuuden lisäämisen ohella - on saada aikaan kuvatunlainen laite, jonka tilantarve on suuresti vähentynyt ja jossa on minimimäärä kuljetus-, säätö- ja ohjauslaitteita kuvattujen haittojen poistamiseksi. On havaittu, että tämä tar- 5 58077 koitus voidaan saavuttaa suuressa määrin käyttämällä olennaisesti tunnettuja myötävirtaerottimia, joissa on samansuuntaiset levyt tai putket, ja alistamalla samojen erottimien alaosista tuleva laskeutunut liete tasaisesti jakaantuneiden ainesosien muodossa sakeutusprosessiin käyttämättä mitään kuljetus- tai muita välineitä, jotka häiritsevät prosessia pyörre-virtauksillaan.

Keksintö tarkoittaa näin ollen sen tyyppistä laitetta nesteiden mekaaniseksi tai kemiallismekaaniseksi käsittelemiseksi, etenkin veden tai jäteveden selkeyttämiseksi, joka sisältää laskeutuvia epäpuhtauksia, joka laite käsittää säiliön, joka on jaettu ylempään laskeutusosastoon ja alempaan sakeutusosas-toon, jolloin ylemmässä, käsiteltävän nesteen tulokohdan käsittävässä laskeutusosastossa on useita keskenään yhdensuuntaisesti sovitettuja kaltevalevy- tai kaltevaputkierottimia, joiden alapäässä sijaitsevat lietteen poistoaukot ovat yhteydessä sa-keutusosastoon, ja jolloin sakeutusosasto on varustettu sekoi-tinelimillä, esimerkiksi haravasekoittimilla, painovoiman vaikutuksesta sakeutusosaston läpi laskeutuvan lietteen sakeutta-miseksi mekaanisesti ja pohja-alueella toimivilla sakeutetun lietteen poisto- ja/tai kaavinlaitteilla, ja keksintö on tunnettu siitä, että kaikkien kaltevalevyerottimien lietteen poistoaukot sijaitsevat olennaisesti tasaisesti jaettuina laskeu-tusosaston ja sakeutusosaston välisen rajapinnan muodostavassa vaakatasossa ja täten aukeavat välittömästi sakeutusosastoon, ja että käsiteltävän nesteen tulokohta ja käsitellyn nesteen poistokohta sijaitsevat kaikissa erottimissa tämän vaakatason yläpuolella siten, että liete joutuu poistoaukoista välittömästi sekoitinelinten toimintapiiriin sekoittumatta uudelleen käsittelemättömän nesteen kanssa ja ilman laskeutumista vaikeuttavaa pyörrevirtausta.

Laitteessa vältetään lietteen ainesosien kuljetus, laimennus ja pyörteisyys niiden kulkiessa laskeutuksesta sakeutusalueil-le, ja saadaan aikaan myös lietteen ainesosien optimisakeutuk-sen niiden yhtäläisen jakautumisen johdosta sakeutusalueen tilavuudelle ja johtuen niiden pystysuorasta tulosuunnasta tälle alueelle, niin että sakeutusalue, jonka teho lisääntyy, voidaan 6 58077 pitää paljon pienempänä kuin aikaisemmin tunnetuissa tavanomaisissa sakeuttimissa. Samanaikaisesti yhdensuuntaisten myötä-virtalevy- tai -putkierottimien käyttö vähentää saostusalueen kokoa, niin että sen tilavaatimukset tulevat samoiksi kuin sa-keutusalueen. Järjestämällä laskeutusalue suoraan sakeutusalu-een yläpuolelle vältytään lisätilavuusvaatimuksista ja saostus-alueelta tulevista kiinteiden ainesten konsentraatiota häiritsevistä haitallisista virtauksista, mikä ei olisi mahdollista vastavirtatyyppisissä laskeutusyksiköissä, jotka ovat varustetut levyerottimilla tai ilman niitä.

Samanlainen optimisaostus ja -sakeutus saavutetaan pienimmällä mahdollisella alueella ja hyvin lyhyen käsittelyäjän kuluessa verrattuna kuvatunlaisen tyyppisiin tavanomaisiin järjestelmiin. Esillä olevan keksinnön eräänä lisäetuna on se, että äkilliset-kään kuormitusvaihtelut saostusalueella eivät vaikuta sakeutus-prosessiin. Lisäksi itse sakeutusvyöhyke, suotuisten toiminnallisten ominaisuuksiensa johdosta, voi ottaa vastaan 3-10 kertaisen kuormituksen tavanomaisiin järjestelmiin verraten, riippuen erotettavien kiinteiden aineksien rakenteesta. Tämä johtaa koko ylenmääräisiä kiinteiden aineosien kuormituksia käsittelevän järjestelmän lisääntyneeseen kapasiteettiin.

Tavanomaisissa kaltevalevy- tai -putkierottimissa, jotka käsittelevät aktiivilietelaitoksesta tulevaa lietettä, liete tulee erottimien alapäähän. Puhdas neste nousee sanotuissa yksiköissä, kun taas laskeutuneet kiinteät ainesosat kulkevat vastavirtaan kohti sanottujen kanavien pohjaa. Nouseva virtaus ja alaspäin suuntautuva kiinteiden ainesten laskeutuminen vaikuttavat toisiinsa siten, että vain sellaiset kiinteät ainesosat laskeutuvat tehokkaasti, joiden laskeutusmisnopeus ylittää nousevan nesteen virtausnopeuden. Tämän virtauskuvion soveltaminen esillä olevaan keksintöön johtaisi siihen lisähaittaan, että suspensio olisi johdettava sakeutusalueelle, missä se sekoittuisi lietteen kiinteiden ainesosien sakeutuksen ja sanotulle alueelle tulevan tasaisen lietevirran kanssa. Esillä olevan keksinnön suositeltavan sovellutusmuodon mukaisesti prosessi tapahtuu siten, että tuleva neste johdetaan myötävirtana lietteen laskeutuneiden kiinteiden ainesosien kanssa kanavien kautta niiden yläpäästä alapäähän ja että puhdas neste lähtee ka- 7 58077 navista niiden alapäiden yläpuolella olevassa kohdassa. Saos-tusalueen virtauskanavissa muodostuu laskeutumista ja lietteen saostuneiden kiinteiden ainesosien alaspäin suuntautuvaa liikettä edistävä myötävirtaus, kanavien pääteosien olematta nesteen kulkuväylinä, niin että liete liukuu ulos sanotuista pää-teosista ja syötetään painovoiman avulla sakeutusalueelle.

Seuraavassa esitetään keksinnön suositeltavien sovellutusmuo-tojen yksityiskohtainen kuvaus, joka suoritetaan pelkästään esimerkin vuoksi ja jossa:

Kuvio 1 on osittainen pystyleikkauskuva keksinnön mukaisesta jäteveden käsittelylaitteesta.

Kuvio 2 on tasokuva kuviosta 1.

Kuvio 3 on pitkittäinen kuvion 1 kaltainen leikkauskuva, esittäen kuitenkin keksinnön erästä toista sovellutusta.

Kuvio 4 on tasokuva kuviosta 3.

Kuvio 5 on myös kuvioiden 1 ja 3 kaltainen pitkittäinen leikkauskuva, esittäen kuitenkin keksinnön erästä vielä toista sovellutusta .

Seuraavassa viitataan piirustuksiin, joissa samoja osia on merkitty vastaavilla viitenumeroilla eri kuvioissa.

Viitaten ensiksi kuvioihin 1 ja 2, jotka esittävät käsittely-säiliötä 1 sisältäen: laskeutusosaston 2, höytälöittämisosas-ton 3, koagulaatio-osaston 4, osastojen 2, 3 ja 4 ollessa sijoitettuina toistensa viereen yleensä suorakulmaisessa säiliössä, ja sakeutusosaston 5 asetettuna laskeutusosaston 2 alapuolelle. Tässä sovellutuksessa laskeutusosasto 5 on poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoinen helpottaakseen pyörivän hämmennys- ja kaavinlaitteen 6 asennusta, joka sisältää lietekaa-vinterät 12 lieteaineksen kaapimiseksi lietekaivoon 13, josta liete poistetaan lietepumpun 21 avulla. Suorakulmaisen laskeutusosaston 2 ja ympyränmuotoisen sakeutusosaston 5 sivut on rakennettu tasaisesti liittyviksi toisiinsa.

Koagulaatio-osasto 4 sisältää hämmennyselementin 7 asennettuna sopivalle siltarakenteelle 9 ja höytälöittämisosastossa 3 8 58077 on kiinteälle tukisijalle 10 asennettu hämmennyselementtipari 8. Samanlainen alusta 11 tukee laskeutus- ja sakeutusosastoja 2 ja 5 sisältävää säiliötä ja pystysuoraa akselia, joka ala-päästään on kiinnitetty hämmennys- ja kaavinlaitteeseen 6 sen pyörittämiseksi tämän pystysuoran akselin ympäri.

Laskeutusosasto sisältää useita ryhmiä 14a-14d, jotka muodostuvat kaltevista erotinlevyistä 14 tai vastaavista laitteista asetettuina yhdensuuntaisesti keskenään tulopäät ylhäällä, kun taas niiden alemmat lietteenpoistopäät sijaitsevat välittömästi sa-ostusosaston 5 yläpuolella. Näiden erottimien levyt 14 ovat kaltevia alaspäin kohti höytälöittämisosastosta 3 tulevaa virtausta, niin että sisäänvirtaava neste poikkeaa suunnastaan tuloaukon kohdalla enemmän kuin 90°. Levyt voivat kuitenkin myös olla kaltevia vastakkaiseen suuntaan. Eroitinlevyjen poh-japäät on taivutettu kuten kuviosta 1 näkyy. Erottimet 50 on sijoitettu tähän taivutuskohtaan erottamaan höytäleitä sisältämätön vesi ja suorittamaan välitön poisto poistoaukkojen kautta, välttäen täten asiaankuulumatonta pyörteisyyttä levyissä 14 ja niiden alapuolella. Tällaisten erotinlevyjen pois-toaukot on yhdistetty putkiin 15, jotka johtavat ylöspäin ja suorittavat poiston nesteen vaakasuoriin yläkanaviin 16. Nestepintaa näissä kanavissa 16 ja sen yläpuolella olevassa poistokanavassa säädellään höytälöittämis- ja saostusosastojen pinnan suhteen siten, että puhdistettu vesi pääsee virtaamaan vapaasti erottimista 14 kokoojakanaviin 16, 17. Höytälöittämis-osasto 3 ja laskeutusosasto 2 on yhdistetty toisiinsa sulkupa-don 18 kautta.

Höytälöittämisosastosta 3 tuleva neste kulkee sulkupadon 18 poikki levyjen 14a, 14b, 14c ja 14d. tulopäihin. Levyjen 14b ja 14c välissä sijaitsee keskusalue 51, jota rajoittaa yhdeltä sivulta seinä 52 ja kahdelta pitkältä sivulta seinät 53, näiden seinien ollessa kyllin korkeita estääkseen nesteen virtauksen ylhäältäpäin tälle alueelle 52. Hämmennys- ja kaavinlaitteen 6 akseli ulottuu myös alaspäin tälle alueelle 51.

Osastojen 2 ja 3 välissä oleva seinä 19 estää raskaampien höy-täleitten pääsemisen laskeutusosastoon 2. Nämä raskaat höytä-leet laskeutuvat sen sijaan suoraan höytälöittämisosastoon 3, 58077 jossa ne kerääntyvät osaston viistolle pohjalle ja josta ne poistetaan lattia-aukon kautta lietepumpun 21 avulla.

Käsiteltävä neste johdetaan kuvion 1 oikeanpuolisesta päästä, sen yläosassa olevan nuolen suuntaisesti, koagulaatio-osastoon 4 ja siinä tapahtuvan käsittelyn jälkeen osastoja 3 ja 4 erottavan seinän sisältämän aukon kautta höytälöittämisosastoon 3. Tässä tapahtuvan käsittelyn jälkeen neste lähellä sen pintaa muodostuneine pienine höytäleineen (suurimpien höytäleiden laskeutuessa osaston 3 pohjaan) virtaa padon 18 yli laskeutusosas-toon 2. Pinnassa oleva puhdas neste virtaa suoraan kanavaan 16 ja sitä pitkin kuvioiden 1 ja 2 esittämien nuolien suuntaan poistokanavaan 17 ja ulos vasemmasta päästä, kuten on esitetty nuolella kuvion 1 vasemmassa yläosassa. Höytäleet sisältävä neste alkaa virrata alaspäin erotinlevyjen 14 välissä, osan tästä nesteestä virratessa osastoa 3 lähinnä olevien levyjen kautta. Osaston 2 poikki kulkeva virtaus on kuitenkin sellainen, että huomattava määrä erotettavia höytäleitä sisältävästä nesteestä virtaa vasemmanpuoliseen levysarjaan. Neste virtaa sitten samansuuntaisesti yhdensuuntaisten levyjen välissä. Niiden alapäiden kohdalla, kiinteiden ainesosien ollessa nyt kerääntyneinä laskeutusmiskohtaansa, neste poistetaan välittömästi erottimien 50 avulla ja johdetaan putkien 15 kautta, joista vain kaksi on esitetty kuvioissa, suoraan kanaviin 16. Sillä välin kiinteä aines putoaa levyjen välisistä pohja-aukoista sakeutusosastoon 5, jossa kiinteä aines sakeutetaan laitteen 6 hämmennyksen avulla, minkä jälkeen liete poistetaan kaapimalla kiinteä liete terien 12 avulla viemärikaivoon 13, josta aines poistetaan pumpun 21 välityksellä.

Kuvioiden 3 ja 4 mukainen sovellutus eroaa ylläolevasta kuvioiden 3 ja 4 mukaisesta sovellutuksesta siinä, että koko höy-tälöittämisosasto 23 on asetettu sakeutusosaston 25 osan yläpuolelle ja että se pääosaltaan rajoittuu saostusosastoon 22. Osasto 23 on suorakulmainen ja sen syvempi osa ympäröi häm-mennysyksiköitä 8 ja matalampi osa ulottuu erotinlevyjen 24 yläpäiden ylitse. Koagulaatio-osasto 4 sijaitsee osittain höy-tälöittämisosaston 23 ja vastaavasti laskeutusosaston 25 yläpuolella. Tuloksena on hyvin tiivis yksikkö. Hämmennys- ja kaa-vinlaitteita kannattaa yksinkertainen ristikkomainen tukisil- 10 58077 ta 20, josta käsin putkien 26 kautta lähtevän puhdistetun veden laatua voidaan tarkkailla.

Kuvioiden 3 ja 4 mukainen sovellutus eroaa muutamissa vähäisem-missä kohdin kuvioiden 1 ja 2 sovellutuksesta. Niinpä levyjen 24 putket oikeanpuolisella sivulla eivät voi johtaa suoraan ylöspäin, koska ne sekoittuisivat höytälöittämisosastoon 23. Näiden putkien 15 on siis kuljettava mutkikkaammin, jota tapaa ei ole näytetty, kokoojakanaviin 26. Kuvioiden 3 ja 4 so-vellutus sisältää myös levyistä tyhjän keskiosan 51, jonka kautta hämmennys- ja kaavinlaitteen 6 akseli kulkee. Kuviossa 4 tämä osa 51 jää suurennetun tukisillan 20 peittoon. Tässä sovellutuksessa laitteen 6 akseli kulkee itse asiassa alaspäin osaston 23 ja sen raoilla varustetun vasemman alaseinän kautta (kuten kuviosta 3 näkyy) ja sitten alaspäin osaan 51 levyjen 24a ja 24b väliin.

Kuvio 5 esittää pitkittäisleikkauksena kuvioiden la ja 2 sovellutuksen erästä lisämuunnelmaa. Tässä tapauksessa sakeutus-osasto 11a ei ole ympyränmuotoinen vaan sillä on suorakulmainen poikkileikkaus, joka on identtinen laskeutusosaston 2 poikkileikkauksen kanssa, niin että näiden osastojen seinät ulottuvat toistensa yli eikä vinoja pintoja esiinny. Tämä suorakulmainen tai neliömäinen sakeutusosasto 35 on varustettu häm-mennyslaitteella 28 ja kaavinlaitteella 29 kiinnitettyinä rakenteeseen 27, joka vuorostaan tukeutuu säiliön harjalla edestakaisin kulkevaan siltatyyppiseen rakenteeseen 30. Kaavinte-rät ovat kaksiteräisiä, niin että säiliötä voidaan kaapia molemmissa suunnissa. Liikkuvan rakenteen 30 pysäyttimet 31 estävät hämmennyslaitteen 28 ja kaavinlaitteen 29 iskeytymisen säiliön seiniin ja vahingoittumisen.

Molempiin suuntiin kaavittava sakeutusosasto 32 on varustettu lietteenkokoojakaukaloilla 32 molemmissa etupäissään, liete poistetaan näistä kaukaloista pumppulaitteiden 21 avulla.

Sakeutusosaston suorakulmaisella poikkileikkauksella ei vain •.vältytä vinoista liitospinnoista laskeutusosaston kanssa, vaan myös käytetään olemassa oleva tila paremmin hyödyksi, mikä on huomattava etu. Lisäksi suorakulmainen säiliö on halvempi kuin 11 58077 osittain ympyränmuotoinen, osittain suorakulmainen säiliö. Kaikki nämä edut ovat riippumattomia siitä, onko laskeutusosas-to sijoitettu sakeutusosaston yläpuolelle ja onko kuvatunlainen eroitin korvattu toisilla eroitinlaitteilla tai -prosesseilla. Suorakulmaisen säiliön sisällä pitkittäisuunnassa toimivat hämmennys- ja kaavinlaitteet ovat lisäksi edullisia siinä, että ne ovat riippumattomia siitä, missä ja miten sakeutettava liete kasaantuu.

Kuvion 5 sovellutus on muissa suhteissa samanlainen kuin kuvion 1 sovellutus. Esimerkiksi osaston 2 poikittaisella leveydellä voi olla neljä erotinlevysarjaa 24a-24d, joista vain 24b näkyy piirustuksessa. Ja tietenkin numerolla 51 merkityn keskusalueen kaltainen alue on tyhjä erotinlevyistä, niin että rakenne 27 voi liikkua pitkittäisestä säiliön lävitse.

Laitteen toiminta on seuraava: käsiteltävä vesi tai jätevesi tulee koagulaatio-osastoon, missä siihen normaalisti sekoitetaan hydrolysoivia metallisuoloja, kuten rautakloridia(IXX), alumiinisulfaattia tai polymeerisiä kationisia polyelektrolyyt-tejä. ρΗ-arvo voidaan säätää samassa osastossa lisäämällä säätelevää ja tasoittavaa ainetta olosuhteiden mukaan. Näin muodostettu seos lähtee koagulaatio-osastosta 4 höytälöittämis-osaston suuntaan, jossa muodostuvat laskeuttavat höytäleet ja jossa virtausolosuhteet ovat täysin erilaiset verrattuna koagulaatio-osastoon 4. Viipymäaika näissä kahdessa osastossa riippuu normaalisti vastaavan prosessin vaatimuksista.

Höytäleitten ja veden muodostama seos lähtee höytälöittämis-osastosta tullakseen laskeutusosastoon, johon on sijoitettu kaltevat erotinlevyt. Seos tulee osastoon ylhäältäpäin virraten yhdensuuntaisesti alas yhdessä laskeutuvien höytäleitten kanssa. Puhdistettu vesi poistetaan putkien 15 kautta ja höytäleet laskeutuvat vähitellen alas sakeutusosastoon.

Olosuhteet ovat sellaiset, että käytännöllisesti katsoen mitään pyörteisyyttä ei kehity kaltevien erotinlevyjen 14, 24 alapuolella, laskeutettavien kiinteiden ainesten laskeutus-prosessin tapahtuessa sakeutusosastossa ilman vakavia häiriöitä. Kuvatunlaisen laskeutusprosessin johdosta erotinlevyil-

Claims (5)

58077 tä tulevat erotetut höytäleet, jotka leviävät yli 80 %:lle säiliön lattiapinta-alasta, voivat kulkeutua laskeutusosaston alla sijaitsevaan sakeutusosastoon hyvin tasaisesti. Sakeu-tusosasto on muodostettu tavanomaisten lietteen laskeutusväli-neistön mittavaatimusten mukaisesti sallien laskeutusalueella erotettujen kiinteiden ainesten optimikonsentraation. Sakeutettu liete poistetaan pumppulaitteiden 21 avulla keskeisesti sijoitetusta kartiomaisesta lietekaivosta 13 tai kahdesta sakeutusosastojen lietteenkeräyskaukalosta 32. Samean veden täydentämiseksi laskeutussäiliössä suhteessa aikayksikössä poistettuun lietemäärään, poistetaan jatkuvasti tietty määrä vettä ylemmästä laskeutusosastosta tuottamatta häiriötä laskeutus-prosessille. Tämän seurauksena on nesteen vaihtuminen laskeutuvan lietteen yläpuolella, mikä estää samean veden sekoittumisen erottimien alapuolelle. Yhdistetyn mekaanisen ja kemaillisen menetelmän mukainen käsittelylaitos vaatii 6-12 kertaa vähemmän tilaa kuin tavanomainen lietteen kontaktilaitos, riippuen siitä käytetäänkö sitä jäteveden vai veden käsittelyyn; tavanomainen lietteen kontaktilaitos ei salli koaguloimis-, höytälöittämis- ja laskeutusproses-sien erottamista toisistaan. Vaikkakin keksintöä on selostettu huomattavan yksityiskohtaisesti suositeltavan sovellutuksen suhteen, niin on ilmeistä, että keksintöön sisältyy lukuisia ammattimiehelle ilmeisiä vaihtoehtoja ja muunnelmia, jotka eivät eroa keksinnön hengestä ja alueesta.

1. Laite nesteiden mekaaniseksi tai kemiallismekaaniseksi käsittelemiseksi, etenkin veden tai jäteveden selkeyttämiseksi, joka sisältää laskeutuvia epäpuhtauksia, joka laite käsittää säiliön (1), joka on jaettu ylempään laskeutusosastoon (2) ja alempaan sakeutusosastoon (5), jolloin ylemmässä, käsiteltävän nesteen tulokohdan käsittävässä laskeutusosastossa on useita keskenään yhdensuuntaisesti sovitettuja kaltevalevy-tai kaltevaputkierottimia, joiden alapäässä sijaitsevat liet- 58077 teen poistoaukot ovat yhteydessä sakeutusosastoon, ja jolloin sakeutusosasto on varustettu sekoitinelimillä (6), esimerkiksi haravasekoittimilla, painovoiman vaikutuksesta sakeutusosas-ton läpi laskeutuvan lietteen sakeuttamiseksi mekaanisesti ja pohja-alueella toimivilla sakeutetun lietteen poisto- ja/tai kaavinlaitteilla (12), tunnettu siitä, että kaikkien kaltevalevyerottimien (14) lietteen poistoaukot sijaitsevat olennaisesti tasaisesti jaettuina laskeutusosaston (2) ja sa-keutuosaston (5) välisen rajapinnan muodostavassa vaakatasossa ja täten aukeavat välittömästi sakeutusosastoon, ja että käsiteltävän nesteen tulokohta ja käsitellyn nesteen poistokohta sijaitsevat kaikissa erottimissa tämän vaakatason yläpuolella siten, että liete joutuu poistoaukoista välittömästi sekoitin-elinten (6) toimintapiiriin sekoittumatta uudelleen käsittelemättömän nesteen kanssa ja ilman laskeutumista vaikeuttavaa pyörrevirtausta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskeutusosasto (2) on tasopoikkileikkaukseltaan suorakulmainen ja sakeutusosasto (5) ympyränmuotoinen, näiden kahden osaston liittyessä tasaisesti toisiinsa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että sekä sakeutus- että laskeutusosastolla on samanlainen suorakulmainen tasopoikkileikkaus.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, jossa on keskeinen, pyöritettävissä oleva akseli, joka kannattaa sekoitinelimiä ja mahdollisesti poisto- ja/tai kaavinlaitteita, tunnettu siitä, että akseli on viety laskeutusosaston läpi ylöspäin ja on laakeroitu tämän osaston yläpuolella sijaitsevaan kiinteään siltaan.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että sekoitinelimiä ja mahdollisesti poisto- ja/tai kaavinlaitteita kannattaa rakenne, joka laskeutusosastossa olevien pitkittäisrakojen kautta on viety ylöspäin ja on kiinnitetty tämän osaston yläpuolella pituussuunnassa siirrettävään siltaan.