FI58041B - Herbicida blandningar innehaollande vissa n-fosfonometylglysiner som aktiva bestaondsdelar - Google Patents

Description

(«5=Γη [8} (11)KUULUTUSJULKAISU ,λλ^

LJ ' } UTLÄGGNI NGSSKRiFT O ö U ^ I

·&§ ° (4S> "" 1-’ W~° ^ ^ (51) Ky.lk?/lntCU3 A 01 N 57/10 SUOMI—’FINLAND (21) P«*nttlh»k»rm)*-.l»*t*nt»n*alwln| 783501 (22) H*k«nlsptlvt — Aiweknlngsd«| 16.11.78 ^ (23) AIVuplM — Glttlghttsdtg 22.10.71 (41) Tullut jullclMkil — Bllvlt offtntllg 16.11.78

Patentti· Ja rekisterihallitus (44) NihttvUuipanon |« kuuL|ulkaiwn pvm. —

Patent- och registerstyrelsan ' Amökan utitjd oeh uti.$krifUn publiund 29-06.80 (32)(33)(31) Prrl«tty «tuolkws —Bugirt prtorit* 10.03.71 O9.O8.7i USA(US) I23O57, 170385 (71) Monsanto Company, 800 North Lindbergh Boulevard, Saint Louis, Missouri 63166, USA(US) (72) John Edward Franz, Crestwood, Missouri, USA(US) (7*0 Leitzinger Oy (5I+) Herbisidisiä seoksia, jotka sisältävät aktiivisina ainesosina tiettyjä N-fosfonometyyliglysiinejä - Herbicida blandningar innehällande vissa N-fosfonometylglysiner som aktiva beständsdelar (62) Jakamalla erotettu hakemuksesta 3000/71 (kuulutusjulkaisu 57955) -Avdelad frän ansökan 3000/71 (utläggningsskrift 57955)

Keksinnön kohteena ovat uusia N-metyyliglysiinejä sisältävät seokset, joita voidaan käyttää herbisideinä.

"Herbisidillä" tarkoitetaan tässä yhteydessä ainetta, joka (l) tehokkaasti säännös-telee kaikkia kasveja tietyllä alueella tai (2) selektiivisesti säännöstelee yhden tai useamman kasvilajin kasvua muiden kasvilajien läsnäollessa. Analogisesti tämän kanssa tarkoitetaan ilmaisulla "herbisidisyys" niiden keksinnön mukaisesti käytettyjen seosten selektiivistä- ja kokonaisaktiivisuutta. Nimitystä "säännöstellä" käytetään tässä yhteydessä siten, että siihen sisältyy (l) kasvien tappaminen, (2) kasvun, reprodusoitavuuden tai lisääntymisen ehkäiseminen ja (3) esiintymisen ja aktiivisuuden poistaminen, hävittäminen tai muutoin pienentäminen, ja nimitystä voidaan soveltaa mihin tahansa mainittuihin aktiivisuuksiin tai niiden yhdistelmään .

Nimityksellä "kasvit" tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä maakasveja että vesikasveja. Maakasveihin luetaan itävät siemenet, esiintyötyvät taimet ja ruohomainen kasvillisuus, mukaanlukien juuret ja niiden maanpäällä oleva osat, sekä asettuneet puumaiset kasvit.

Nimitys "vesikasvit" tarkoittaa sekä leviä että kehittyneempiä vesikasveja. Tällä jälkimmäisellä tarkoitetaan vesikasveja, jotka kasvitieteellisesti ovat kehitty- 58041 2 neempiä kuin levät. Nimitys sisältää vegetatiiviset organismit, jotka suurimmaksi Ossiksi ovat tavallisesti vedenpinnan alla, esimerkiksi sellaiset kasvit, joiden juuret (Lemna) tai lehdet (Vallisneria) ovat vedenpinnan alapuolella, ja sellaisia, jotka normaalisti ovat kokonaan vedenpinnan alapuolella (Anacharis). Nimitys "kehittyneemmät vesikasvit" sisältää siten kaikki vesikasvit, olivatpa ne sitten normaalisti vapaasti vedessä, kuten Salvinia, tai olivat pinnanalaisia kasveja, jotka tavallisesti ovat juurtuneet meren tai järven pohjaan, kuten Vallisneria, tai olivat kasveja, jotka näyttävät kasvavan normaalisti kaikissa suhteissa joko vapaasti liikkuvina tai juurtuneina, kuten Anacharis tai Alternanthera.

Tämän keksinnön mukaisille seoksille on tunnusomaista se, että vaikuttava aine on yleiskaavan (II) mukainen N-fosfonometyyliglysiini 0 11 0 rm V t f! ί \ 11 )

R-C-CHg-N-CHgP-R

R2 1.2 jossa R, R ja R ovat toisistaan riippumatta -OH, 33 ... . .

K)R , jossa R on C^-C^g alkyyliryhma, joka voi olla substituoitu 1-3 halogeeni-

atomilla, C^-Cg alkenyyliryhmä, C^-C^0 alkoksialkyyliryhmä, C -C^ alkoksialkoksi-alkyyliryhmä, joka sisältää kaksi happiatomia, fenoksietyyliryhmä, tai ryhmä RU

/ -C H -N n 2n \ x R? 1 5 .

jossa n on 1 - U, ja R ja R ovat toisistaan riippumatta vety, alkyyli tai hyd- .... . . . H . 5 roksialkyyli, jossa on 1 - ** hiiliatomia tai C^-C^ alkenyyli, tai R ja R yhdessä typen kanssa voivat muodostaa pyrrolidiinin, piperidiinin tai morfoliinin tai -OR^, jossa R^ on suolan muodostava kationi, joka on alkalimetalli, maa-alkali-metalli, kupari, sinkki, mangaani, nikkeli, ammonium, C^-C^g mono-, di- tai tri-alkyyliammonium, C^-C^ mono-, di- tai tri alkenyyli ammonium, C^-C^ mono-, di- tai trialkynyyliammonium, C^-C^ mono-, di- tai trialkanoliammonium, morfoliini, pyri-diini, piperidiini tai pyrrolidiini, edellyttäen, että ryhmissä R, R^- ja R2 on enintään kaksi -OR ’, kun R1 on ammonium tai orgaaninen ammonium, . . . 1) s . U . 5 jolloin on lisäksi mahdollista, että P. on -NR R , jossa R ja R on edellä selitetty, tai kaavan (II) mukaisen yhdisteen suola vahvojen happojen kanssa.

3 58041 3 · .

Ryhmän R edustamia ryhmiä ovat mm. 2-metoksietyyli, 4-etoksi-2- metyyli-butyyli, 2-etoksietyyli, 3-propoksipropyyli, 4-metoksibutyyli, 4-metoksi-2-etyylibutyyli , 4-butoksibutyyli , 2-(2-metoksietoksi)etyy-li, 2-(2-butoksietoksi)etyyli, 4-(3-metoksipropyyli)-butyyli.

3

Ryhmän R edustamista halogenoiduista alkyyliryhmistä voidaan valaisevina esimerkkeinä mainita kloorimetyyli, jodimetyyli, bromimetyyli , fluorimetyyli, kloorietyyli, jodietyyli, bromietyyli, 1,2-dikloori-etyyli, 1,2-dijodietyyli, 2,2-dibromietyyli, kloori-n-propyyli , bromi-n-propyyli, jodi-isopropyyli, bromi-n-butyyli, bromi-t-butyyli , 1.3.3- triklooributyyli, 1,3,3-tribromibutyyli, klooripentyyli , bromi-pentyyli, 2,3-diklooripentyyli, 3-3-dibromipentyyli, klooriheksyyli , bromiheksyyli, 2,4-diklooriheksyyli, 1,3-dibromiheksyyli, 1,3,4-triklooriheksyyli, klooriheptyyli, bromiheptyyli, fluoriheptyyli , 1.3- diklooriheptyyli, 1,4 ,4-triklooriheptyyli, 2,4-dikloorimetyyli-heptyyli, kloorioktyyli, bromioktyyli, jodioktyyli, 2,4-dikloorimetyy-liheksyyli, 2, 4-dikloorioktyylj, 2,4,4-trikloorimetyylipentyyli , 1,3,5-tribromioktyyli ja halogenoidut, suoraketjuiset ja haarautuneet ryhmät nonyyli, dekyyli, undekyyli, dodekyyli, tridekyyli, tetra-dekyyli, pentadekyyli, heksadekyyli, heptadekyyli ja oktadekyyli.

Ilmaisuun "alkalimetalli" sisältyy litium, natrium, kalium, cesium ja rubidium, ja ilmaisuun "maa-alkalimetalli" sisältyy beryllium, magnesium, kalsium, strontium ja barium.

Edellä annetun kaavan mukaisia orgaanisia ammoniumsuoloja ovat yhdisteet, jotka on valmistettu pienimolekyylisistä orgaanisista amiineista, esimerkiksi molekyylipainoltaan alle noin 300. Tällaisiin orgaanisiin amiineihin lasketaan alkyyliamiinit, alkyleeniamiinit ja alkanoli-amiinit, jotka sisältävät enintään kaksi amiiniryhmää, kuten metyyli-amiini, etyyliamiini, n-propyyliamiini, isopropyyliamiini , n-butyyli-amiini, isobutyyliamiini, sek.-butyyliamiini, n-amyyliamiini , iso-amyyliamiini, heksyyliamiini, heptyyliamiini, oktyyliamiini, nonyyli-amiini, dekyyliamiini, undekyyliamiini, dodekyyliamiini, tridkyyli-amiini, tetradekyyliamiini, pentadekyyliamiini, heksadekyyliamiini, 58041 u heptadekyyliamiini, oktadekyyliamiini, metyylietyyliamiini, metyyli-isopropyyliamiini, metyyliheksyyliamiini , metyylinonyyliamiini, metyylipentadekyyliamiini, metyylioktadekyyliamiini, etyylibutyyli-amiini, etyyliheptyyliamiini, etyylioktyyliamiini, heksyyliheptyyli-amiini, heksyylioktyyliamiini , dimetyyliamiini, dietyyliamiini, di-n-propyyliamiini, di-isopropyyliamiini, di-n-amyyliamiini, di-iso-amyyliamiini, diheksyyliamiini, diheptyyliamiini, dioktyyliamiini , trimetyyliamiini, trietyyliamiini, tri-n-propyyliamiini, tri-iso-propyyliamiini, tri-n-butyyliamiini, tri-isobutyyliamiini, tri-sek.-butyyliamiini, tri-n-amyyliamiini, etanoliamiini, n-propanoliamiini, isopropanoliamiini, dietanoliamiini, N,N-dietyylietanoliamiini, N-etyylipropanoliamiini, N-butyylietanoliamiini, allyyliamiini, n-butenyyli-2-amiini, n-petenyyli-2-amiini, 2,3-dimetyylibutenyyli-2-amiini, dibutenyyli-2-amiini, n-heksenyyli-2-amiini, propyleenidiamii-ni, heterosykliset amiinit, kuten pyridiini, morfoliini, piperidiini ja pyrrolidiini.

Suositelluista keksinnön mukaisista yhdisteistä mainittakoon yhdisteet, joilla on edellä olevan mukainen kaava, jossa vähintään yksi X 2 3 6 6 ryhmistä R, R ja R on OR tai OR ja muut ovat OH tai OR . Kaikkein parhaina pidettyjä keksinnön mukaisia yhdisteitä ovat ne yhdisteet, joilla on edellä olevan mukainen kaava, jossa vähintään yksi symbo-leista R, R ja R on OR ja muut ovat OH, ja jossa R on suolan muodostava kationi. Erityisen suositeltuja keksinnön mukaisia yhdisteitä ovat ne yhdisteet, joilla on edellä olevan mukainen kaava, jos-sa yksi symboleista R, R ja R on OR ja muut ovat Oh, ja R on ammonium tai orgaaninen ammonium, nimittäin monoalkyyliammonium, di-alkyyliammonium, trialkyyliammonium, monoalkenyyliammonium, dialke-nyyliammonium, trialkenyyliammonium, monoalkynyyliammonium, dialkynyy-liammonium, trialkynyyliammonium, monoalkanoliammonium, dialkanoli-ammonium, trialkanoliammonium, heterosyklinen ammonium tai aryyli-ammonium, kuten orgaaninen ammoniumryhmä, jossa on 1 - 18 hiiliatomia.

Yksi edellä olevan kaavan mukainen yhdiste, nimittäin N-fosfonometyy- liglysiini, on tunnettu. Tällä yhdisteellä on kaava, jossa kaikki 1 . 2 edellä mainitut symbolit R, R ja R ovat -OH. Kaikki muut yleiskaavan mukaiset yhdisteet ovat uusia. Kaikki keksinnön mukaiset yhdisteet 5 58041 ovat kuitenkin uusia ja uusia herbisidejä.

N-fosfonometyyliglysiini on itse hyvin tehokas herbisidinä. Johtuen siitä, että se on suhteellisen liukenematon veteen ja tavanomaisiin orgaanisiin liuottimiin, sitä ei voida kuitenkaan helposti käyttää teknillisten preparaattien valmistukseen, mikä päinvastoin on asianlaita monilla sen johdoksilla. Sen vuoksi on yleensä suositeltavaa käyttää helpommin liukenevia keksinnön mukaisia yhdisteitä, joissa ainakin yksi N-fosfonometyyliglysiinin hydroksiryhmien vetyatomeista on vaihdettu alkalimetalliin tai maa-alkalimetalliin tai yhdistetty ammoniakin tai orgaanisen amiinin kanssa. Fosfonometyyliglysiinin aminoalkyyliesterit ovat myös tehokkaita fytotoksisia aineita. Yllättäen sekä nämä että muut edellä olevan yleiskaavan mukaiset yhdisteet ovat vesiliukoisia, mutta niillä on suuruusluokaltaan yhtä voimakas aktiivisuus kuin glysiinillä.

Fosfonometyyliglysiini voidaan lisäksi helposti dehydratisoida lineaariksi tai syklisiksi anhydrideiksi, jotka myös ovat erinomaisia herbisidejä.

N-fosfonometyyliglysiinit voidaan valmistaa fosfonometyloimalla glysiini, parhaiten kloorimetyylifosfonihapoilla. Ne voidaan valmistaa myös fosfiittiadditoimalla atsometiineihin. Esimerkkinä voidaan mainita, että etyyliglysinaatin reaktio formaldehydin ja dietyylifosfiitin kanssa johtaa N-fosfonometyyliglysiinin tri-etyyliesterin muodostumiseen. Tässä kyseesen tulevat yhdisteet voidaan sitä paitsi helposti valmistaa hapettamalla vastaavat aminofosfiinihappoyhdisteet käyttämällä elohopea(II)kloridia tai muita hapettimia. N-fosfonometyyliglysiinit ovat rakeisia tai kiteisiä, kiinteitä aineita, jotka yleensä ovat vesiliukoisia.

Vahvoja happoja, jotka muodostavat suoloja N-fosfonometyyliglysiinin kanssa, ovat ne hapot, joiden pK-arvo on 2,5 tai alle, esimerkiksi suolahappo, rikkihappo, fosforihappo, trifluorietikkahappo, trikloori-etikkahappo ja vastaavat. Eräissä tapauksissa nämä siolat eristetään puolisuoloina, so. yksi molekyyli happoa yhtyy kahden molekyylin kanssa N-fosfonometyyliglysiiniä, ja ne voivat sisältää kidevettä.

6 53041 N-fosfonometyyliglysiinin happohalogenidit valmistetaan tunnetuilla menetelmillä. Siten esimerkiksi kloorijohdokset voidaan valmistaa saattamalla N-fosfonometyyliglysiini reagoimaan fosforipentakloriidin tai tionyylikloridin kanssa vedettömässä liuottimessa, esimerkiksi eetterissä jne. tai muussa orgaanisessa liuottimessa.

N-fosfonometyyliglysiinin amidit, esterit tai tioesterit voidaan valmistaa saattamalla happohalogenidit reagoimaan liuottimessa sopivan amiinin, tiolin tai alkoholin kanssa halogeenivetyakseptorin, kuten trietyyliamiinin, pyridiinin jne. läsnäollessa; tai vaihto-esteröimällä N-fosfonometyyliglysiinin metyyliesterin kanssa.

N-fosfonometyyliglysiinin suolat valmistetaan neutraloimalla happo osittain tai kokonaan sopivalla emäksellä, emäksisellä karbonaatilla, ammoniakilla tai orgaanisella amiinilla.

On osoittautunut, että itävien siementen, esiintunkeutuvien taimien, kehittyvien tai kehittyneiden puumaisten ja ruohomaisten kasvien sekä vesikasvien kasvua voidaan säännöstellä asettamalla esiintun-keutuvat taimet tai kehittyvien tai kehittyneiden kasvien maanpäälliset osat tai vesikasvit alttiiksi tehokkaalle määrälle keksinnön mukaisia yhdisteitä. Yhdisteitä voidaan käyttää sellaisenaan, kahden tai useamman seoksina tai seoksena apuaineen kanssa. Nämä yhdisteet ovat tehokkaita pintaan tunkeutumisen jälkeisinä fytctok-sisina aineiha tai herbisideinä, säännösteltäessä selektiivisesti yhden tai useamman yksisirkkalehtisen lajin ja/tai yhden tai useamman kaksisirkkalehtisen lajin kasvua muiden yksisirkkalehtisten ja/tai kaksisirkkalehtisten kasvien läsnäollessa. Näille yhdisteille on lisäksi tunnusomaista laaja aktiivisuusspektri, so. ne säännöstelevät monien erilaisten kasvien kasvua mukaanlukien, niihin kuitenkaan rajoittumatta, sananjalkojen, havupuiden (mänty, kuusi ja vastaavat), vesikasvien, yksisirkkaisten ja kaksisirkkaisten kasvien kasvua.

Suomalaisessa patenttihakemuksessa 3000/71 on esitetty esimerkkejä eräiden keksinnön mukaan käytettyjen yhdisteiden valmistamiseksi .

7 58041

Esimerkki 1;

Keksinnön mukaisten seosten fytotoksisen aktiivisuuden osoittamiseksi vesilajien suhteen suihkutettiin Alternanthera philoperorides kasville N-fosfonometyyliglysiinin vesiliuosta 0,140 kg/ha vastaava määrä. Kasveja pidettiin kasvihuoneolosuhteissa 4 viikkoa, minkä jälkeen ne tarkastettiin. Neljän viikon jakson lopussa tarkastettaessa osoittautui, että kaikki kasvit olivat kuolleet. Vertailukasvit olivat normaaleja neljän viikon jälkeen.

Esimerkki 2:

Keksinnön mukaisten eri seosten herbisidinen esiintunkeutumisen jälkeinen aktiivisuus osoitettiin seuraavalla kokeella: Seokset levitettiin suihkeena eri lajien 14 tai 21 päivää vanhoille taimille. Suihkeena käytettiin aktiivisten ainesosien liuosta vedessä tai orgaanisen liuottimen ja veden seoksessa, joka liuos sisälsi myös kostutusainetta (35 osaa dodekyylibentseenisulfonihapon butyyli-amiinisuolaa ja 65 osaa mäntyöljyä kondensoituna etyleenioksidin kanssa suhteessa 11 moolia etyleenioksidia per 1 mooli mäntyöljyä). Käsitellyt kasvit sijoitettiin kasvihuoneeseen ja vaikutukset määritettiin ja laitettiin muistiin noin kahden tai noin neljän viikon kuluttua (kts. taulukon I viimeinen pystyrivi).

Tunkeutumisen jälkeinen herbisidinen aktiivisuus arvioitiin indekseillä seuraavasti: 8 58041

Indeksi Indeksi

Vahingoittumaton 0 Paljon vahingoittunut 3

Hieman vahingoittunut 1 Kasvi kuoli h

Kohtalaisesti vahingoittunut 2 Näissä kokeissa käytetyt kasvilajit on esitetty seuraavien kirjaimien A-T avulla: A - Soijapavut K - Polygonum B - Sokerijuurikkaat L - Verbascum C - Vehnä M - Bromus D - Riisi N - Panicum Spp E - Hirssi 0 - Echinochloa crusgalli F - Xanthium P - Digitaria sanguinalis 6 - Villitatar Q - Gyperus H - Impomoea R - Agropyron repens I - Sesbahiahamppu S - Sorghum halepense J - Cenopdoium album T - Cirsium arvense x)

Kasvatettu vegetatiivisista istukkaista Kokeet ja niistä saadut tulokset on koottu taulukkoon I: 58041

Taulukko I

Yhdiste kg/ha ABCDEFGHIJKLMNOPQRST Viikkoa I 4,5 4-2-4-44-4-434- 2 I 1,1 0131321303-13433 ---- 4 II 4,5 -----4-3-4444-4-444- 2 II 1,1 3443432334-44444 ---- 4 III 4,5 -----4-4-4-44---443- 4 III 1,1 3444441234433444 ---- 2 IV 4,5 -----4-3-4-44---4444 4 IV 1,1 3434443344-44444 ---- 2 V 4,5 -----4-3-4-44---444- 4 V 1,1 2444442234-34444 ---- 2 VI 4,5 -4-4-4444-4-4444 4 VI 1,1 3443443244-34444---- 2 VII 4,5 3-1-3222-3-1232 2 VIII 4,5 3-2-3433-3-2443 2 IX 4,5 3-3-4433-4-243- 2 X 4,5 3-3-4444-4-3444 2 XI 4,5 4-3-4443-4-33-4 2 XII 4,5 4-3-4444-4-24-4 4 XIII 4,5X) 4-2-3-31-3-1213 2 XIV 4,5X) 03221102 --- 10333 ---- 2 XV 11,2X) ----- 1-1-4 -- 2-4-1420 2 XVI 4,5X) 2-2-3232-3-1022 2 XVII 4,5 -----4-3-4-44-4-4444 2 XVIII 4,5 3-1-4-33-3-233- 2 XIX 4,5 3-2-3-33-2-234- 2 XX 4,5 -----4-3-4-43-4-3444 2 XXI 4,5 -4-3-4-33-3-44-4 2 XXII 4,5 3-1-4-43-2-2143 2 XXIII 4,5 -----4-3-4-33-4-4444 2 XXIV 4,5 -----4-2-4-34-4-344- 2 XXV 4,5 -----4-2-4-44-4-4444 2 XXVI 4,5 -----4-3-4-43-4-4444 xx) XXVII 4,5 -----4-2-4-43-4-3421 xx) XXVIII 4,5 -----4-3-4-42-4-4443 xx) XXIX 4,5 -____4_4-4_44_4_4444 2 XXX 4,5 4-4-4-44-4-44-4 2 XXXI 4,5 -----4-4-4-44-4-44-4 2 XXXII 4,5 -----4-4-4-44-4-44-4 2 XXXIII 4,5 -----4-2-4-44-4-3444 2 XXIV 4,5 -----4-2-4-44-4-4444 2 10 X) 58041

Levitetty 3 viikon vanhoille kasveille. Kaikki muut kokeet suoritettiin 2-viikkoisilla kasveilla.

VV ) Nämä arvioitiin 11 päivän kuluttua.

Edellä olevan taulukon roomalaiset numerot tarkoittavat seuraavia yhdisteitä: I N-fosfonometyyliglysiini II Natrium-N-fosfonometyyliglysinaatti III Dinatrium-N-fosfonometyyliglysinaati, sp.x^ 150-155°C (h)x^

IV Trinatrium-N-fosfonometyyliglysinaatti, sp. yli 300°C

x) V N-fosfonometyyliglysiini-monoetanoliamiinisuola, pp.

alle 250ÖC

VI N-fosfonometyyliglysiini-monoammoniumsuola, sp. 2082-10°C(h) VII N-fosfonometyyliglysiinin kalsiumsuolan monohydraatti VIII N-fosfonometyyliglysiinin magnesiumsuola IX Magnesium-bis-(N-fosfonometyyliglysinaatti) X N-fosfonometyyliglysiinin kaliumsuola XI N-fosfonometyyliglysiinin dimetyyliamiinisuola, sp. 150°C(h) XII Kupari-bis-(N-fosfonometyyliglysinaatti), sp. 216°C (h)

XIII N-fosfonometyyliglysiinin dilitiumsuola, sp. yli 300°C

XIV N-(fosfonometyyli)-glysiinin sinkkisuola, sp. yli 300°C

XV N-fosfonometyyliglysiiniamidi XVI Metyyli-N-(fosfonometyyli)-glysinaatti XVII Etyyli-N-(fosfonometyyli)-glysinaatti XVIII n-propyyli-N-(fosfonometyyli)-glysinaatti XIX n-butyyli-N-(fosfonometyyli)-glysinaatti XX n-heksyyli-N-(fosfonometyyli)-glysinaatti XXI Sykloheksyyli-N-(fosfonometyyli)-glysinaatti XXII Oktyyli-N-(fosfonometyyli)-glysinaatti XXIII Dekyyli-N- (fosfcrometyyli) -glysinaatti XXIV Dodekyyli-N-(fosfonometyyli)-glysinaatti XXV Kloorietyyli-N-(fosfonometyyli)-glysinaatti XXVI N-fosfonometyyliglysiinin mono-(metyyliamiini)-suola, sp. 83°C (h)

XXVII N-fosfonometyyliglysiinin mono-(di-isopropyyliamiini)-suola sp. 172-175°C

XXVIII N-fosfonometyyliglysiinin mono-(dietanoliamiini)-suola, sp. alle 25°C

11 58041 'XXIX N-fosfonometyyliglysiinin mono-(trietyyliamiini)-suola, sp. 70°C (h)

-XXX N-fosfonometyyliglysiinin mono-(pyridiini)-suola, sp. 215°C

(h) XXXI- N-fosfonometyyliglysiinin mono-(aniliini)-suola, sp. 21CrC (h)· XXXII Bis-(N-fosfonometyyliglysiini)-hydrokloridihydraatti

XXXIII N-fosfonometyyliglysiinin mono-(isopropyyliamiini)-suola, sp. 95°C

XXXIV N-fosfonometyyliglysiinin mono-(n-butyyliamiini)-suola, sp. 89°C

x) sp. = sulamispiste, pp. = pehmenemispiste, (h) = hajoaa.

Keksinnön mukaiset seokset ovat erittäin käyttökelpoisia, koska niiden avulla on mahdollista siemeniä kylvettäessä työstää maata mahdollisimman vähän. Jos siten esimerkiksi halutaan viljellä viljaa kesannolla olevalla tai muutoin kasvittuneella maalla kyntämättä tai muulla tavoin mekaanisesti työstämättä, vilja voidaan kylvää vakoihin niin, että ennen tätä tai tämän jälkeen levitetään keksinnön mukainen seos ei-toivotun kasvuston hävittämiseksi, edellyttäen, että seos levitetään ennenkuin kylvetyt siemenet tunkeutuvat viljelymaan pinnan läpi.

Keksinnön mukaiset seokset ovat myös käyttökelpoisia poistettaessa ruohoa (turvetta, alfaheinää, laidunmaat jne.) tai muunnettaessa tällaista kasvillisuutta. Jos esimerkiksi ei-toivotut kasvilajit ovat peittäneet ruohomaton tai sen osan, alue voidaan ruiskuttaa keksinnön mukaisella fytotoksisella seoksella kaiken kasvillisuuden säännöstelemiseksi, minkä jälkeen noin 2-24 tunnin kuluttua riippuen sääolosuhteista jne. haluttu laji voidaan kylvää kuolevaan kasvustoon. Kun halutaan viljellä siemeniä, kylväminen tulisi suorittaa noin 2-3 viikkoa käsittelyn jälkeen, jotta varmistauduttaisiin siitä, että ei-toivottujen kasvien kaikki osat ovat asimmiloineet seosta.

Vaihtoehtoisessa ruohon poistamistavassa voidaan alue kylvää ja välittömästi tämän jälkeen ruiskuttaa keksinnön mukaisella seoksella. Kummassakin tapauksessa kylvetään siemenet kasvustoon, ja kun ruiskutetut kasvit kuivuvat ja kuolevat, ne toimivat lannoitusolkena ja pidättävät kosteutta niin, että siemenet voivat itää. Tämä menetelmä on erityisen käyttökelpoinen elvytettäessä paikoittain nurmikoita, golf-ratoja ja vastaavia, koska keksinnön mukaisten seosten heribisis 58041 dinen vaikutus kokonaan tai suuressa määrin nienenee, kun ne tulevat kosketukseen maan kanssa. .Maassa olevat siemenet voivat siten itää ilman, että ei-toivottujen kasvien ruiskuttaminen vaikuttaa ennenkuin siemenet alkavat itää.

Keksinnön mukaiset seokset säännöstelevät laajaspektrisesti rikkaruohoja, ja ne ovat myös erittäin käyttökelpoisia herbisideinä sekä säännösteltäessä ei-toivottua kasvillisuutta hedelmätarhoissa, duu-tiloilla ja erilaisissa viljoissa. Siten on esimerkiksi osoittautunut, että ei-toivottua kasvillisuutta voidaan selvästi torjua vahingoittamatta hedelmäpuita, esimerkiksi ruiskuttamalla keksinnön mukaisia seoksia vasten ei-toivottua kasvillisuutta ja samanaikaisesti välttämällä oleellisesti ruiskuttamasta puiden lehtiä. Jos tällöin keksinnön mukaiset seokset osuvat puiden puumaisiin osiin, niin tällä ei ole ilmeisesti mitään vaikutusta. Tällä tavoin voidaan siten käyttää keksinnön mukaisia seoksia käsiteltäessä plantaasiviljelmiä (kuminuut, kahvipensaat, banaanikasvit, teepensaat jne.), hedelmätarhoja (joissa viljellään sitrushedelmiä, omenoita, persikoita, päärynöitä, Pähkinöitä, oliiveja), viinitarhoja, rubus-viljelmiä ja taimiviljelmissä ei-toivotun kasvillisuuden torjuntaan j>a sellaisissa viljelmissä, kuten puuvilla, soijanavut, sokeriruoko ja vastaavat.

Keksinnön mukaisia seoksia voidaan my^s käyttää rikkaruohojen torjuntaan satokausien välissä, vanhojen siemenpohjien elvyttämiseen ja vastaavasti .

Levitettäessä keksinnön mukaisia, seoksia torjuttaville kasveille, on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, että kasvit ovat tunkeutuneet viljelysmaan pinnan läpi, ja mahdollisimman suuren tehon aikaansaamiseksi niiden tulee olla ainakin 2-lehtivaiheessa.

On osoittautunut, että. kun osa torjuttaviksi tarkoitetuista kasveista on maanpinnan tai vedenpinnan päällä ja kun tämä osa saatetaan kosketukseen sopivan annoksen kanssa keksinnön mukaista herbisidiseosta, herbisidisiirtyy niihin osiin, jotka ovat maan tai vedenpinnan alapuolella, ja tappaa ne.

Sellaisilla kasveilla kuin puuvilla, soijanavut, sokeriruoko ja vastaavat, voidaan saada aikaan rajoitettu selektiivisyvs ruiskuttamalla keksinnön mukaista seosta valittu konsentraatio kasvien ympärillä ole- 13 58041 valle kasvustolle niin, että ruiskutus kohdistuu kasvien lehtiin mahdollisimman vähän. Ruiskutus voidaan tällä tavoin suorittaa tarvitsematta suojata viljelykasveja.

Keksinnön mukaisilla seoksilla voidaan torjua seuraavia kasveja taulukossa I annettujen kasvien lisäksi. Luettelo ei ole kuitenkaan täydellinen ja sitä voidaan täydentää, monilla muilla kasveilla taulukossa I annettujen lisäksi:

Medicago sativa Poa annua

Lolium multiflorum Hordeum vulgare

Hordeum murinum Helium paraine

Alopcurus myosuroides Bracharia platyphylla

Agrostis tenuis Plantago lanceolata

Phaseolus vulgaris var. ^ollugo verticillata humilies

Daucus carota var. sativa Portulaca oleracea

Stellaria media Zea mays

Agrostemma githago Spergula arvensis

Gossvpium hirsutum Sanonaria vaccaria

Agropvron cristatum Cucumis sativus

Rumex crispus Eriochloa gracilis

Paspalum dilatatum Camelina microcarpa

Amsinckia intermedia Linum usitatissimum

Setaria faberii Ambrosia trifida

Setaria viridis Lithosnermum officinale

Secale cereale Sisymbrium officinale

Lamium amplexicaule Brassica juncea

Datura stramomium Avena sativa

Arachis hypogaea Pisum sativum

Solanum tuberosum Sida spinosa

Cyperus rotundus Polynogon monspeliensis

Raohanus sativus Ambrosia artemisiifolia

Rottboellia exaltata Brassica napus

Beta vulgaris Orvza sativa

Amranthus retroflexus Poa trivialis

Cenchrus pauciflorus Rummex acetosella

Cassia obstusifolia Androooaon saccharoides

Zea mays var. saccharata Fagomrrum tataricum “ 58041

Lycopersicon eschulentum Citrullus vulgaris

Sorghum bicolor Brassica kaber var. pinnatifida

Avena fatua Erigeron canadensis

Plantago lanceolata Trifolium pratense

Dactylis glomerata Daucus carota

Solanum carolinense Solanum elaegnifolium

Franseria tomentosa Poa pratensis

Festuca arundinaceae Festuca rubra

Agrostis spp Cyonodon dactylon

Panicum dichotomiflorum Commelina diffusa or communis

Pennisetum clanaestinum Paspalum spp

Mikania cordata Ottochloa nodosa

Imperata cylindrica Axonopus compressus

Scleria bancara Commellina nudiflora

Eleucine indica

Keksinnön mukaiset seokset mukaanlukien kcnsentraatit, jotka on laimennettava ennen käyttöä, sisältävät vähintään yhtä aktiivista ainesosaa ja yhtä apuainetta nestemuodossa tai kiinteässä muodossa. Seokset valmistetaan sekoittamalla keskenään aktiivinen ainesosa ja apuaine mukaanlukien laimennusaineet, jatkoaineet, kantoaineet ja viimeistelyaineet niin, että seokset saadaan jauheina, tabletteina, liuoksina, dispersioina tai emulsioina. Aktiivinen ainesosa voidaan käyttää yhdessä tällaisen apuaineen kanssa, kuten hienojakoinen, kiinteä aine, orgaanisperäinen neste, vesi, kostutusaine, dispergointiaine, emulgointiaine tai näiden aineiden sopiva yhdistelmä. Taloudelliselta kannalta käytetään parhaiten vettä, erityisesti yhdessä veteen hyvin liukoisten glysiinisuolojen kanssa, kuten alka-limetallisuolojen ja amiini-ammoniumsuolojen kanssa. Näillä johdoksilla voidaan helposti valmistaa liuoksia, jotka sisältävät aktiivista ainesta 0,6 kg tai enemmän litraa kohti.

Keksinnön mukaiset seokset, erityisesti nesteet ja liuekenevat jauheet, sisältävät parhaiten viimeistelyaineena yhtä tai useampaa pinta-aktiivista ainetta määrän, joka riittää tekemään seoksen helposti dispergoitavaksi veteen tai öljyyn. Pinta-aktiivisten aineiden sekoittaminen seokseen lisää suuresti sen tehokkuutta. Ilmaisuun "pinta-aktiivinen aine" sisältyy kostutusaineet, dispergoin-tiaineet, peptisointiaineet ja emulgaattorit. Yhtä hyvällä tuloksella voidaan käyttää anioniaktiivisia, kationiaktiivisia ja ei-ionillisia aineita.

*15 5 8041

Suositeltuja kostutusaineita ovat alkyylibentseeni- ja alkyylinafta-leenisulfonaatti, sulfatoidut rasva-alkoholit, amiinit tai happo-amidit, natriumisotionaatin pitkäketjuiset esterit, natriumsulfo-sukkinaatin esterit, sulfatoidut tai sulfonoidut rasvahappoesterit, öljysulfonaatti, sulfonoidut kasvisöljyt, di-tertiääriset asetylee-niset glykolit, alkyylifenolien (erityisesti iso-oktyylifenoli ja nonyylifenoli) polyoksietyleenijohdokset ja heksitolianhydridien (esimerkiksi sorbitaani) mono-(korkeampi rasvahappo)-estereiden polyoksietyleeniiohdokset. Suositeltuja dispergointiaineita ovat metyyliselluloosa, polyvinvylialkoholi, natriumligniinisulfonaatti, polymeerinen alkvleeninaftaleenisulfonaatti, natriumnaftaleenisul-fonaatti, polymetyleeni-bisnaftaleenisulfonaatti ja natrium-N-metyyli-N-(pitkäketjuinen happo)-lauraatti.

Voidaan valmistaa myös veteen dispergoitavia jauheseoksia, jotka sisältävät yhtä tai useampaa aktiivista ainesosaa, inerttiä, kiinteää jatkoainetta ja yhtä tai useampaa kostutusainetta ja disper-gointiainetta. Inertit, kiinteät jatkoaineet ovat tavallisesti mineraaliperäisiä, esimerkiksi luonnon savilajeja, piimaata ja piidioksidista peräisin olevia synteettisiä aineita ja vastaavia. Tällaisista jatkoaineista ovat esimerkkejä kaoliniitit, attapulgiit-tisavi ja synteettinen magnesiumsilikaatti. Keksinnön mukainen veteen dispergoitava jauhe sisältää tavallisesti noin 5-95 paino-osaa aktiivista ainesosaa, noin 0,25 - 25 paino-osaa kostutusainetta, noin 0,25 - 25 paino-osaa dispergointiainetta ja noin 4,5 - 94,5 paino-osaa inerttiä, kiinteää jatkoainetta, kaikki laskettuna lOO paino-osaa kohti seosta. Tarvittaessa noin 0,1 - 2,0 paino-osaa kiinteää, inerttiä jatkoainetta voidaan vaihtaa korroosionestoai-neeseen ja/tai vaahdonestoaineeseen.

Vesidispersiot voidaan valmistaa sekoittamalla ja jauhamalla veteen liukenemattoman aktiivisen ainesosan vesilietettä dispergointiaineen läsnäollessa niin, että saadaan kosentroitu liete hyvin hienojakoisia hiukkasia. Konsentraatiolle on tunnusomaista erittäin pieni hiukkas-koko, jolloin laimentamisen jälkeen saadaan suihkutettaessa yhtenäinen peittämisvaikutus.

Emulgoitavat öljyt ovat tavallisesti aktiivisten ainesosien liuoksia veteen sekoittumattomissa tai osittain sekoittuvissa liuoksissa yhdes- 58041 li.

sä pinta-aktiivisen aineen kanssa. Keksinnön mukaisten aktiivisten ainesosien sopivia liuottimia ovat hiilivedyt ja veteen sekoittumat-tomat eetterit, esterit tai ketonit. Emulgoitavat öljyseokset sisältävät yleensä noin 5-95 osaa aktiivista ainesosaa, noin 1-50 osaa pinta-aktiivista ainetta ja noin 4-94 osaa liuotinta, kaikki laskettuna paino-osina yhteensä 100 paino-osaa kohti emulgoitavaa öljyä.

Vaikkakin keksinnön mukaiset seokset voivat sisältää myös muita lisäaineita, esimerkiksi lannoitusaineita, fytotoksisia aineita, aineita, jotka säännöstelevät kasvien kasvua, peptisidejä ja vastaavia, joita käytetään lisäaineena tai yhdistelmänä jonkin edellä mainitun apuaineen kanssa, mahdollisimman suuren tehon kannalta on suositeltavaa, että keksinnön mukaisia seoksia käytetään yksinään ja että käsittely muilla fytotoksisilla aineilla, lannoitusaineilla ja vastaavilla suoritetaan erikseen. Esimerkiksi pelto voidaan ruiskuttaa keksinnön mukaisella seoksella joko ennen tai sen jälkeen, kun pelto on käsitelty lannoitteilla, muilla fytotoksisilla aineilla jne. Keksinnön mukaisia seoksia voidaan myös sekoittaa muiden aineiden, esimerkiksi lannoitteiden, muiden fytotoksisten aineiden jne. kanssa, ja tämä seos voidaan tämän jälkeen viedä peltoon yhdessä vaiheessa. Kemikaaleja, joita voidaan käyttää yhdistelmänä keksinnön mukaisten aktiivisten ainesosien kanssa joko samanaikaisesti näiden kanssa, näitä ennen tai näiden jälkeen, ovat esimerkiksi triatsiini, karbami-dit, karbamaatit, asetamidit, asetnilidit, urasiilit, etikkahapot, fenolit, tiolikarbamaatit, triatsolit, bentsoehapot, nitriilit ja vastaavat, esimerkiksi: 3-amino-2,5-diklooribentsoehappo 3-amino-l,2,4-triatsoli 2-metoksi-4-etyyliamino-6-isopropyyliamino-s-triatsiini 2-kloori-4-etyyliamino-6-isopropyyliamino-s-triatsiini 2-kloori-N,N-diallyyliasetamidi 2-klooriallyyli-dietyyliditiokarbamaatti N'-(4-kloorifenoksi)-fenyyli-N,N-dimetyylikarbamidi 1, l,-dimetyyli-4,4 '-bipyridiniumdikloridi isopropyyli-N-(3-kloorifenyyli)-karbamaatti 2,2-diklooripropionihappo S-2,3-diklooriallyyli-N,N-di-isopropyylitiolikarbamaatti 2-metoksi-3,6-diklooribentsoehappo 17 58041 2.6- diklooribentsonitriili N,N-dimetyyli-2,2-difenyyliasetamidi 6.7- dihydrodipyrido-(1,2-a:2',1'-c)-pyratsidiumsuola 3—(3,4-dikloori fenyyli)-1,1-dimetyylikarbamidi 4.6- dinitro-o-sek.-butyylifenoli 2- metyyli-4,6-dinitrofenoli etyyli-N,N-dipropyylitiolikarbamaatti 2.3.6- trikloorifenyylietikkahappo 5-bromi-3-isopropyyli-6-metyyliurasiili 3- (3,4-clikloorifenyyli) -1-metoksi-l-me tyy likarbamidi 2- metyyli-4-kloorifenoksietikkahppo 3- (p-kloorifenyyli)-1,1-dimetyylikarbamidi 1- butyyli-3-(3,4-dikloorifenyyli)-1-metyylikarbamidi N-l-naftyyliftalamidihappo 1,1'-dimetyyli-4,4'-dipyridiniumsuola 2- kloori-4,6-bis-(isopropyyliamino)-s-triatsiini 2-kloori-4,6-bis-(etyyliamino)-s-triatsiini 2.4- dikloorifenyyli-4-nitrofenyylieetteri, alfa, alfa, alfa-trifluori-2,6-dinitro-N,N-dipropyyli-p-touluidiini S-propyyli-dipropyylitiolikarbamaatti 2.4- dikloorifenoksietikkahappo N-isopropyyli-2-klooriasetanilidi 2',6'-dietyyli-N-metoksimetyyli-2-klooriasetanilidi mononatrium-vety-metaaniarsonaatti dinatrium-metaaniarsonaatti N-(1,1-dimetyylipropynyyli)-3,5-diklooribentsamidi.

Aktiivisten ainesosien kanssa yhdistelmänä käyttökelpoisia lannoitteita ovat esimerkiksi ammoniumnitraatti, karbamidi, kaliumkarbonaatti ja superfosfaatti.

Keksinnön mukaisia seoksia käytettäessä levitetään glysiinejä tehokkaat määrät kasvien maanpäällisiin osiin tavalliseen tapaan, esimerkiksi pölyttämällä, ruiskuttamalla ja vastaavasti. Tehokkuutensa ansiosta seokset voidaan jo pieninä annoksina levittää lentokoneesta jauheena tai suihkeena. Kun herbisidisiä seoksia levitetään vesikasveille, suihkutetaan yleensä seokset vesikasvien päälle alueella, jossa halutaan nämä vesikasvit torjua.

Halutun vaikutuksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että keksinnön mukaisia seoksia levitetään tehokas määrä kasveille. Aktiivisen aines- 18.

58041 osan täsmällinen määrä riippuu halutusta tuloksesta, kasvilajeista ja niiden kehitysvaiheesta, kuten myös sademäärästä ja luonnollisesti myös siitä, mitä tiettyä glysiiniä käytetään. Kun kasvien lehtien käsittelyn tavoitteena on säännöstellä vegetatiivista kasvua, levitetään ainesosia noin 0,01 - noin 25 kg/ha tai enemmän. Säännös-teltäessä vesikasveja aktiivisia ainesosia levitetään noin 0,01 -noin 1000 ppm laskettuna veden määrästä. Fytotoksiseen tai herbisi-diseen säännöstelyyn tehokas määrä on se määrä, joka vaaditaan totaaliseen tai selektiiviseen säännöstelyyn, so. fytotoksinen tai herbi-sidinen määrä. Ammattimies voi edellä annettujen tietojen avulla suurin piirtein määrittää annostuksen.

Sivulla 12 annettujen yhdisteiden I - XXXIV lisäksi valmistettiin seuraavat yhdisteet, jotka myös tutkittiin herbisideinä esimerkin 2 mukaisesti. Levitysmäärällä 11,2 kg/har oli kaikilla näillä yhdisteillä erinomainen vaikutus ilmeten siten, että ne lähes täydellisesti tuhosivat taulukossa annetut rikkaruohot.

XXXV N-fosfonometyyliglysiinin dikaliumsuola (valkoinen, kiinteä aine, sulamispiste yli 300 C) XXXVI N-fosfonometyyliglysiinin trikaliumsuola (valkoinen, kiinteä aine, sulamispiste yli 300°C) XXXVII N-fosfonometyyliglysiinin trilitiumsuola (valkoinen, kiinteä aine, sulamispiste yli 300 C) XXXVIII N-fosfonometyyliglysiinin diammoniumsuola (valkoinen, kiinteä aine) XXXIX N-fosfonometyyliglysiinin di(monometyyliamiini)suola (valkoinen, kiinteä aine) XL N-fosfonometyyliglysiinin di(monoetyyliamiini)suola (valkoinen, kiinteä aine) XLI N-fosfonometyyliglysiinin di(monobutyyliamiini)suola (valkoinen, kiinteä aine) XLii N-fosfonometyyliglysiinin di(monopentyyliamiini)suola (valkoinen, kiinteä aine) XLIII N-fosfonometyyliglysiinin di(monoheksyyliamiini)suola (valkoinen, kiinteä aine) XLIV N-fosfonometyyliglysiinin di(mono-oktyyliamiini)suola (valkoinen, kiinteä aine) 197 58041 XLV N-fosfonometyyliglysiinin monopentyyliamiinisuola (valkoinen, kiinteä aine) XLVI N-fosfonometyyliglysiinin monoheksyyliamiinisuola (valkoinen, kiinteä aine) XLVII N-fosfonometyyliglysiinin monoheptyyliamiinisuola (valkoinen, kiinteä aine) XLVIII N-fosfonometyyliglysiinin mono-oktyyliamiinisuola (valkoinen, kiinteä aine) XLIX N-fosfonometyyliglysiinin di(pyridiini)amiinisuola (valkoinen, kiinteä aine) L N-fosfonometyyliglysiinin di(morfoliini)amiinisuola (valkoinen, kiinteä aine)

Seuraavat suolat valmistettiin suomalaisen patenttihakemuksen 3000/71 esimerkin 3 mukaisella tavalla, so. N-fosfonometyyliglysiini liuotettiin veteen ja liuokseen lisättiin 1, 2 tai 3 ekvivalenttia emästä, minkä jälkeen liuos haihdutettiin alipaineessa. Haihdutus-jäännös pestiin metanolilla ja dietyylieetterillä ja kuumennettiin: N-fosfonometyyliglysiinin mononatriumsuola (sulamispiste 220°C, hajoaa) N-fosfonometyyliglysiinin dinatriumsuola (sulamispiste 150 - 155°C, hajoaa) N— fos fonometyyliglysiinin trinatriumsuola (sulamispiste > 300°C) N-fosfonometyyliglysiinin dilitiumsuola (sulamispiste > 300°C) N-fosfonometyyliglysiinin trilitiumsuola (sulamispiste > 300°C) jij— f os f onome ty y 1 i g ly s i inin monoammoni ums uo la (sulamispiste 208 - 210°C, hajoaa) N-fosfonometyyliglysiinin monometyyliamiinisuola (sulamispiste 83°C) N-fosfonometyyliglysiinin (dimetyyliamiini)suola (sulamispiste 150 - 160°C, hajoaa) N-fosfonometyyliglysiini dietyyliamiinisuola (sulamispiste 153 - 155°C, hajoaa) N-fosfonometyyliglysiinin di-isopropyyliamiinisuola (sulamispiste 95°C) 58041 N-fosfonometyyliglysiinin monoisopropyyliamiinisuola (sulamispiste 9 5°C) N-fosfonometyyliglysiinin monoisobutyyliamiinisuola (sulamispiste 89°C) N-fosfonometyyliglysiinin mono-sek.-butyyliamiinisuola (sulamispiste 91 - 95°C) N-foefonometyyliglysiinin monoetyyliamiinisuola (sulamispiste 82°C) N-fosfonometyyliglysiinin monoetyleenidiamiinisuola (sulamispiste 95°C) N-fosfonometyyliglysiinin monoaniliinisuola (sulamispiste 210°C, hajoaa) N-fosfonometyylglysiinin monopiperidiinisuola (sulamispiste 125°C) N-fosfonometyyliglysiinin monopropargyylisuola (sulamispiste 55 - 60°C) N-fosfonometyyliglysiinin monoetanoliamiinisuola (sulamispiste <25°C) N-fosfonometyyliglysiinin mono(dietanoliamiini)suola (sulamispiste < 25°C) N-fosfonometyyliglysiinin kuparisuola (sulamispiste 216°C, hajoaa) N-fosfonometyyliglysiinin sinkkisuola (sulamispiste > 300°C) N-fosfonometyyliglysiinin monotaliammoniumsuola (sulamispiste 125°C) N-fosfonometyyliglysiiniamidin isopropyyliamiinisuola (sulamipiste 175 - 177°C, hajoaa) N-fosfonometyyliglysiinimetyyliamidin natriumsuola (sulamispiste 203 - 205°C, hajoaa) N-fosfonometyylglysiinoktyyliamidin dikaliumsuola (sulamispiste 200°C, hajoaa)

Etyyli-N-fosfonometyyliglysinaatin mononatriumsuola (sulamispiste 155°C, hajoaa)

Fenoksietyyli-N-fosfonometyyliglysinaatin monoisopropyyliamiinisuola (sulamispiste 90°C) 5 80 41

Heksyyli-N-fosfonometyyliglysinaatin dinatriumsuola (sulamispiste > 300°C) N-fosfonometyyliglysiinin kalsiumsuola (sulamispiste 350°C) N-fosfonometyyliglysiinin monodi-isopropyyliamiinisuola (sulamispiste 172 - 175°C, hajoaa) N-fosfonometyyliglysiinin hemimagnesiumsuola (sulamispiste 150°C, hajoaa) N-fosfonometyyliglysiinin monopyridiinisuola (sulamispiste 215°C, hajoaa) N-fosfonometyyliglysiinin magnesiumsuola (sulamispiste > 350°C) Jäljempänä on annettu vielä 28 esimerkkiä valmistetuista yhdisteistä fysikaalisine arvoineen ja fysiologisine aktiivisuuksineen: 1. Pyrrolidiiniamido(N-fosfonometyyli)glysiini (kiinteä aine, joka hajoaa 240°C:ssa) 2. (N-fosfonometyyli)glysiinin diallyyliamiinisuola (valkoinen, kiinteä aine, joka hajoaa 60°C:ssa) 3. (N-fosfonometyyli)glysiinin dipropargyyliamiinisuola (pehmenemispiste 55 - 60°C) 4. Etyyli(N-fosfonometyyli)glysinaatin mononatriumsuola (155°C, hajoaa) 5. (N-fosfonometyyliXglysiinin sekundäärinen butyyliamiinisuola (pehmenemispiste 91 - 95°C) 6. (N-fosfonometyyli)glysiinin etyyliamiinisuola (pehmenemispiste 82°C) 7. (N-fosfonometyyli)glysiinin butyroamidi (sulamispiste 252 - 254°C, hajoaa) 8. (N-fosfonometyyli)glysiinin allyyliamidi (sulamispiste 243 - 254°C, hajoaa) 9. (N-fosfonometyyli)glysiinin morfoliiniamidi (sulamispiste 240 - 242°C, hajoaa) 10. (N-fosfonometyyliXglysiinin piperidinyyliamidi (sulamispiste 227 - 229°C, hjaoaa) 11. (N-fosfonometyyli)alvsiinin hydroksietyyliamidi (sulamispiste 215 - 216°C, hajoaa) 53041 12. (N-fosfonometyyli)glysiinin metoksietyyliamidi (sulamispiste 231 - 233°C, hajoaa) 13. Allyyli(N-fosfonometyyli)glysinaatti (sulamispiste 200 - 202°C, hajoaa) 14. (N-fosfonometyyli)glysiinin isopropyyliamidi (sulamispiste 260 - 262°C, hajoaa) 15. Oktyylioksi(N-fosfonometyyli)glysinaatti (sulamispiste 192 - 194°C, hajoaa) 16. Dietyyli(N-fosfonometyyli)glysiinin kaliumsuola (valkoinen, kiinteä aine, sulamispiste 265°C, hajoaa) 17. (N-fosfonometyyli)glysiinin di(etyyliamiini)suola (valkoinen, kiinteä aine, sulamispiste 153 - 155°C) 18. (N-fosfonometyyli)glysiinin di(monoisopropyyliamiini)suola (valkoinen, kiinteä aine, sulamispiste 110°C, hajoaa) 19. Glysiini, -N-fosfonometyyli-tali-ammoniumsuola (pehmenemispiste 125°C) 20. Glysiini, -N-fosfonometyyli bis-tali-ammoniumsuola 21. Glysiini, -N-fosfonometyyli-tali-ammonium, etyyliesteri 22. Glysiini, -N-fosfonometyyli-tali-ammonium, metyyliesteri 23. 2-metyylioksietyyli-N-(fosfonometyyli)glysinaatti 24. 2-fenoksietyyli-N-(fosfonometyyli)glysinaatti (valkoinen, kiinteä aine, sulamispiste 218,5 - 219°C, hajoaa) 25. 2-(etoksietoksi)etyyli-N-(fosfonometyyli)glysinaatti (valkoinen, kiinteä aine, sulamispiste 136°C) 26. 2-(2-kloorietoksi)etyyli-N-(fosfonometyyli)glysinaatti (valkoinen, kiinteä aine, sulamispiste 187 - 188,5°C) 27. 2-(etoksi)etyyli-N-(fosfonometyyli)glysinaatti (valkoinen, kiinteä aine, sulamispiste 183 - 185 C) 28. 2-(butoksi)etyyli-N-(fosfonometyyli)glysinaatti (valkoinen, kiinteä aine, sulamispiste 189 - 190°C) Näiden 28 yhdisteen vaikutus selviää seuraavasta taulukosta: 58041 t *'

Yhdiste n:o kg/har TQRSFLHJKMO

1 11,2 10232011-22 2 4,5 42344324--4 3 4,5 42324324--4 4 4,5 32443322-24 5 4,5 444-4424--4 6 4,5 4444443---4 7 4,5 10-20004 11 8 4,5 011-0013-01 9 4,5 10022011-02 10 4,5 11101011-01 11 4,5 01111011-01 12 4,5 12 , 121323-14 13 4,5 32333223-14 14 4,5 00000010-00 15 4,5 40201311-13 16 4,5 00001012-01 17 4,5 33323324-23 18 4,5 33444324234 19 4,5 23332223223 20 22,4 32334334434 21 11,2 33444-44444 22 11,2 21123124423 23 1,1 4-122423433 24 4,5 00112021222 25 4,5 43333233333 26 4,5 32433123223 27 4,5 44444434444 28 4,5 44442424444

Seuraavassa taulukossa II on annettu lisää yhdisteitä heribisidisine aktiivisuuksineen: 58041

Taulukko II

(Yhdisteille 1-19 annostus 11,2 kg/har ja yhdisteille 20 - 22 4,48 kg/nar)

Yhdiste

n: o AS£DEFGHI^JK

1 44444444444 2 44444444444 3 44444444444 4 44444444444 5 44444444444 6 44444444444 7 444444-4444 8 444344-4443 9 44444444443 10 44434444443 11 44444444444 12 44444444444 13 44444444444 14 444444-4444 15 44434444443 16 44434444443 17 01314411424 18 01324411424 19 12222122323 20 44434444444 21 00112021233 22 44434443434 A - Cirsium arvense B - Canthium C - Abutilon theophrasti D - Ipomoea E - Chenopodium album F - Polygonum G - Gyperus H - Agropyron repens I - Sorghum halepense J - Bromus tectorum K - Echinochloa crusgalli “ 58041

Yhdisteet: 1. N-fosfonometyyliglysiinin dikaliumsuola (valkoinen, kiinteä aine) 2. N-fosfonometyyliglysiinin trikaliumsuola (valkoinen, kiinteä aine) 3. N-fosfonometyyliglysiinin trilitiumsuola (valkoinen, kiinteä aine) 4. N-fosfonometyyliglysiinin diammoniumsuola (valkoinen, kiinteä aine) 5. N-fosfonometyyliglysiinin di(monometyyliamiini)-suola (valkoinen, kiinteä aine) 6. N-fosfonometyyliglysiinin di(monoetyyliamiini)-suola (valkoinen, kiinteä aine) 7. N-fosfonometyyliglysiinin di(monobutyyliamiini)-suola (valkoinen, kiinteä aine) 8. N-fosfonometyyliglysiinin di(monopentyyliamiini)-suola (valkoinen, kiinteä aine) 9. N-fosfonometyyliglysiinin di(monoheksyyliamiini)-suola (valkoinen,, kiinteä aine) 10. N-fosfonometyyliglysiinin di(mono-oktyyliamiini)-suola (valkoinen, kiinteä aine) 11. N-fosfonometyyliglysiinin monopentyyliamiinisuola (valkoinen, kiinteä aine) 12. N-fosfonometyyliglysiinin monoheksyyliamiinisuola (valkoinen, kiinteä aine) 13. N-fosfonometyyliglysiinin monoheptyyliamiinisuola (valkoinen, kiinteä aine) 14. N-fosfonometyyliglysiinin mono-oktyyliamiinisuola (valkoinen, kiinteä aine) 15. N-fosfonometyyliglysiinin di(pyridiini)amiinisuola (valkoinen, kiinteä aine) 16. N-fosfonometyyliglysiinin di(morfOliini)amiinisuola (valkoinen, kiinteä aine) 17. N-fosfonometyyliglysiiniamidin isopropyyliamiinisuola (sulamispiste 175 - 177°C, hajoaa) 18. N-fosfonometyyliglysiinimetyyliamidin natriumsuola (sulamispiste 203 - 205°C, hajoaa) 19. N-fosfonometyyliglysiinioktyyliamidin dikaliumsuola (valkoinen, kiinteä aine, joka hajoaa sulaen 200°C:ssa) S S O 41 20. Etyyli-N-fosfonometyyliglysinaatin mononatriumsuola (sulamispiste 155°C, hajoaa) 21. Fenoksietyyli-N-fosfonometyyliglysinaatin monoisopropyyliamiinisuola (pehmenemispiste 90°C) 22. n-heksyyli-N-fosfonometyyliglysinaatin dinatriumsuola (sulamispiste >300°C)

Keksinnön mukaisia seoksia voidaan myös käyttää monien kasvien sadonkorjuun apuaineena. Siten voidaan esimerkiksi kasvit ruiskuttaa keksinnön mukaisilla seoksilla ei-toivotun aineksen enimmän määrän pienentämiseksi ja sadonkorjuun helpottamiseksi. Tällaisina kasveina voidaan mainita maapähkinät, soijapavut ja juurihedelmät, kuten peruna, sokerijuurikas, punajuurikas ja vastaavat.

Oheisen keksinnön ja tekniikan aikaisemman tason vertauksena voidaan mainita seuraavaa:

Amerikkalaisessa patenttijulkaiaussa 3 455 675 on kuvattu fytotoksisia yhdisteitä, joiden kaava on ?ι Γ 0

?[ j| OM

(MOC- CH,) - N - CH- - P

2 m 2 s.

^ OM

_ _n jossa kaavassa M on alkalimetalli, vety tai 1-4-hiiliatominen alkyyli-ryhmä, NH^ tai 1-4-hiiliatomisella alkyylillä substituoitu ammonium-ryhmä, m ja n ovat kokonaisluku 1 tai 2, jolloin n + m = 3.

Tähän verrattuna sisältävät oheisen keksinnön mukaiset seokset yhdisteitä, joiden kaava on 0 HO,

P I H/R

R - C - CH2 - N - CH2P

R2

Selvää on, että amerikkalaisen patenttijulkaisun kaavan mukaisessa typpiatornissa ei milloinkaan voi olla vetyatomia. Keksinnön mukaisiin seoksiin sisältyvät yhdisteet ovat siten uusia tunnettuihin verrattuna.

27 58041

Amerikkalainen patenttijulkaisu 3 556 762 koskee kasvien kehityksen modifioimiseen tarkoitettuja yhdisteitä, joilla on seuraava kaava: r~ —r 2 OR O ,

ii i i I /0M

MO - C - C -----N------C-----P

I p3 ^OM2

R1 R

(_ __ m _ 1 2

jossa m on kokonaisluku O - 2 ja n on kokonaisluku 1 - 3, R, R , R

3 ja R tarkoittavat vetyatomia tai 1-4-hiiliatomista alkyyliä ja 1 2 M, M ja M tarkoittavat vetvä, 1-4-hiiliatomista alkyyliä tai suolan muodostavaa kationia.

On selvää, että oheisen keksinnön mukaiseen seokseen aktiivisena ainesosana sisältyvät yhdisteet eroavat tämän patenttijulkaisun mukaisista yhdisteistä siten, että viimeksi mainitut eivät sisällä mitään typpiatomiin sidottua vetyatomia. Tämä on hyvin tärkeä ero.

On huomattava, että patenttijulkaisun 3 556 762 mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää herbisideinä, jos niitä levitetään tähän tarkoitukseen riittävä määrä. Tätä vaikutusta ei tosin mainita patenttijulkaisussa.

Vertailukokeissa on saatu jäljempänä esitetyt tulokset. Keksinnön mukaiseen seokseen sisältyvät yhdisteet ovat näiden kokeiden perusteella 8-16 kertaa niin tehokkaita kuin edellä mainittujen patenttijulkaisujen mukaiset yhdisteet. Huomionarvoista on, että substatuoimalla alkyyliryhmällä yksi metyyliryhmien vetvatomeista saadaan niille yhdisteille, jotka sisältävät vetyatomin typpiatomissa, täydellinen epäaktiivisuus herbisidinä aina noin 4,5 kg/ha asti.

Tämä osoittaa selvästi, että keksinnön mukaiseen seokseen sisältyvä yhdiste eroaa näiden kummankin patenttijulkaisun mukaisesta yhdisteestä.

Vaikkakin keksintöä on kuvattu viittaamalla tiettyihin suoritusmuotoihin, se ei ole luonnollisesti rajoitettu näihin vaan käsittää kaiken seuraavien patenttivaatimusten piiriin kuuluvan.

28 58041

Taulukko III

Kg/ha Yhdiste A, Yhdiste M, Yhdiste P, herbisidi- herbisidi- herbisidi- _ vaikutus, % vaikutus, % vaikutus/ %

So Ag So Ag So Ag 1/12 100 100 76 95 80 75 0/56 100 100 35 70 30 65 0/28 100 98 35 65 30 50 0,14 90 100 30 55 20 30 0,07 65 70 25 0 15 30 0/03 35 50 20 0 15 20

Kg/ha Yhdiste B, Yhdiste N, Yhdiste Q, herbisidi- herbisidi- herbisidi- _ vaikutus, % vaikutus, % vaikutus, %

So Ag So Ag So Ag 1.12 100 100 50 40 75 40 0,56 99 100 55 35 50 40 0,28 99 98 0 20 0 20 0,14 98 88 0 0 0 0 0,07 95 70 0 0 0 0 0,03 70 65 0 0 0 0

Kg/ha Yhdiste C, Yhdiste 0, Yhdiste R, herbisidi- herbisidi- herbisidi- _ vaikutus, % vaikutus, % vaikutus, %

So Ag So Ag So Ag 1.12 100 100 35 50 70 65 0,56 100 100 25 50 45 50 0,28 99 98 35 40 20 30 0,14 98 100 O 35 O 35 0,07 90 90 0 0 0 0 0,03 65 65 0 0 0 0

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että oheisen keksinnön mukaisilla yhdisteillä A, B ja C on 8-32 kertaa niin suuri herbisidinen vaikutus kuin aikaisemmin tunnetuilla yhdisteillä M, N, 0, P Q ja R. So on Sorghum halepense ja Ag on Agropyron repens.

29 58041

Vertailukoe keksinnön mukaisilla yhdisteillä ja aikaisemmin tunne-tuilla yhdisteillä______

Keksinnön mukaisena yhdisteenä käytettiin seuraavia: A. N-fosfonometyyliglysiinin mono-isopropyyliamiinisuola B. N-fosfonometyyliglysiini C. N--Fos fonometyy liglysiinin mononatriumsuola .

Aikaisemmin tunnettuina yhdisteinä käytettiin: M. N-fosfonometyyli-iminodietikkahapon mono-isopropyyliamiinisuola N. N-fosfonometyyli-iminodietikkahappo O. N-fosfonometyyli-iminodietikkahapon mono-natriumsuola P. Bis-N-fosfonometyyli-imino-etikkahapon isopropyyliamiinisuola Q. Bis-N-fosfonometyyli-imino-etikkahappo R. Bis-N-fosfonometyyli-imino-etikkahapon natriumsuola.

Claims (1)

1. 30 58041 Patenttivaatimus Herbisidinen seos, joka muodostuu yhdestä tai useammasta tavanomaisesta lisäaineesta ja yhdestä tai useammasta vaikuttavasta aineesta, tunnettu siitä, että vaikuttava aine on yleiskaavan (II) mukainen N-fosfonometyyliglysiini OKO H 1 H -i R-C-CH -N-CH P-R ' (II) R 1.2 . . jossa R, R ja R ovat toisistaan riippumatta -OH, 3 3 -OR , jossa R on C^-C^g alkyyliryta®,, joka voi olla substituoitu 1-3 halogeeni-atomilla, Cg-Cg alkenyyliryhmä, cg'c12 alkoksialkyyliryhmä, C^-C^g alkoksialkok-sialkyyliryhmä, joka sisältää kaksi happiatomia, fenoksietyyliryhmä tai ryhmä . . . k . 5 . . .. . jossa n on l-U, ja R ja R ovat toisistaan riippumatta vety, alkyyli tai hyd- roksialkyyli, jossa on 1-U hiiliatomia tai Cg-C^ alkenyyli, tai ja R^ yhdessä typen kanssa voivat muodostaa pyrrolidiinin, piperidiinin tai morfoliinin tai R, R ja/tai R on -OR , jossa R on suolan muodostava kationi, joka on alkali-metalli, maa-alkalimetalli, kupari, sinkki, mangaani, nikkeli, ammonium, C^-C^g mono-, di- tai trialkyyliammonium, Cg-C^ mono-, di- tai trialkenyyliammonium, Cg-C^ mono-, di- tai trialkynyyliammonium, Cg—mono-, di- tai trialkanoliammo— nium, morfoliini, pyridiini, piperidiini tai pyrrolidiini, edellyttäen, että ryhmissä R, ja R^ on enintään kaksi -OR^, kun R^ on ammonium tai orgaaninen ammonium, . . h 5 k . 5 jolloin on lisäksi mahdollista, että R on -NR R , jossa R ja R on edellä selitetty , tai kaavan (II) mukaisen yhdisteen suola vahvojen happojen kanssa. ; . ; Γ'- \ ,