FI57333B - Avkodningsanordning foer faergtelevisionssignaler - Google Patents

Description

GS^Tl ΓβΊ mvKUULUTUSJUtKAISU Γ7,,,

JBTa lBJ (11) UTLÄGGNINOSUUUPtS tOOO

^ ^ (51) Kv.tk.a/lnc.ci.a H 04 H 9/50 SUOMI—FINLAND (21) p»t«nttlh*k«m'*-rMwcweimios 1792/71 (22) Htkemtapitvi—AnaMtnlflgriag 23.06.71 ^ ' (23) Alkuptlvi—GlMglMCsdag 23.06.71 (41) Tullut |ulkiMksi — Bllvlt offartMf ^g ol+ 72 noMO- ). rriti«t.rlh.Hltui

Patent- och registeratyrelaen 7 amMcm utu^d och utUkrifcM pubiiMnd 31.03.80 (32)(33)(31) W·tty «uoikeui—Beffrd prforltat 17.10.70 I7.II.7O Japani-Japan(JP)9133U/70, 1012 8V70 (Tl) Sony Corporation, 7~35 Kitashinagawa-6, Shinagawa-ku, Tokyo,

Japani-Japan(JP) (72) Yoshiharu Taira, Tokyo, Japani-Japan(JP) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Väritelevisiosignaalien dekoodauelaite - Avkodningsanordning for färgtelevisionesignaler

Esillä oleva keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 mukaiseen väritelevisiosignaalien dekoodauslaitteeseen vastaanottimia varten, jotka on sovitettu vastaanottamaan juova-vaihevuorottelu-järjestelmän mukaisesti siirrettyjä signaaleja, jota järjestelmää yleensä sanotaan PAL-järjestelmäksi. Tämän tapaisia dekoodauslait-teita on esitetty esimerkiksi saksalaisissa kuulutusjulkaisuissa 1 260 520 ja 2 138 826.

PAL-järjestelmässä kaksi värikkyysinformaatiota sisältävää värierokomponenttia koodataan samanaikaisesti vaimennettua kantoaaltoa käyttävällä kvadratuuriamplitudimodulaatiolla väriapukantoaal-lolle videotaajuuskaistalla. Jos jotakin vaihesäröä esiintyy siirtotiessä televisioasemalla olevan koodauslaitteen ja vastaanottimessa olevien ilmaisimien välillä, tämä vaihesärö todennäköisesti säilyy suhteellisen vakiona, televisionuovan jaksoa pitemmän ajan. Vastaanottimen vastaanotetusta signaalista toistaman kuvan värisävy määräytyy värikkyyssignaalin vaihekulmasta ja se on sen vuoksi altis vaihe-särölle ellei tätä eliminoida. PAL-järjestelmässä aikaansaadaan vaihe-virheen häviäminen kääntämällä värijärjestystä jokaisen juovan lopussa. Kunkin juovan värijärjestystä koskeva informaatio sisällytetään kyseistä juovaa edeltävän purstisignaalin vaiheeseen siirtämällä purs- 57333 tisignaalin vaihetta 90° eteenpäin yhdellä juovalla sekä 90° taaksepäin seuraavalla juovalla. Vaihesärö, joka pyrkisi siirtämään kuvaa kohti värispektrin sinistä aluetta jollakin värivaiheen järjestyksellä, joka esiintyy yhdellä juovalla, tulee edelleen aikaansaamaan samaa vaihevirhettä seuraavalla juovalla. Koska ensimmäisen ja toisen juovan välillä on kuitenkin eroa vaihejärjestyksen suhteen, tämä vai-hevirhe siirtää nyt värisävyä kohti spektrin punaista aluetta. Jos oletetaan valotiheys suhteellisen vakioksi ja otetaan huomioon se, että televisiojuovan sisältämä informaatio eroaa hyvin vähän seuraa-van juovan informaatiosta, niin molemmat värisävyn siirtymät, toisaalta siniseen ja toisaalta punaiseen päin, pyrkivät tasoittamaan toisiaan.

Ns. yksinkertaisessa PAL-vastaanottimessa tämä tasoittaminen aikaansaadaan ottamalla visuaalisesti juovan keskiarvo, mutta tämä pyrkii aiheuttamaan juovien lomitusilmiötä, jota tunnetaan ,rsäle-kaihdinhäiriönä". Monimutkaisemmassa PAL-vastaanottimessa on myös mahdollista tasoittaa virheet viivästämällä värikkyyssignaalia täsmälleen yhden juovajakson ajaksi ja sen jälkeen yhdistää viivästetty signaali seuraavan pyyhkäisyjuovan signaaliin. Tämä eliminoi oleellisesti sälekaihdinhäiriön huonomman pystysuoran värikkyys-erotuskyvyn kustannuksella ja edelleen vastaanottimen huomattavan monimutkaisuuden kasvun kustannuksella.

Vaikkakin PAL-järj es telinä eliminoi värisävyyn vaikuttavia vaiheensiirtovirheitä, se samalla tekee tahallisen värisävyn säädön säätöelintä käyttäen mahdottomaksi.Sellainen säätö on joskus toivottava ilmiöiden tasoittamiseksi, joilla ei ole mitään tekemistä vaihe virheen kanssa.

Suomalaisessa patentissa n:o 53053 esitetään uutta järjestelmää PAL-väritelevisiosignaalien dekoodaamiseksi tavalla, jolla vältetään eräät nykyisten PAL-dekooderien rajoitukset. Mainittu uusi dekoodausjärjestelmä pystyy myös teoreettisesti vastaanottamaan joko PAL-järjestelmän taikka Yhdysvalloissa käytetyn ns. NTSC-järjestelmän mukaan siirrettyjä signaaleja, joskin tämänhetkiset apukan-toaallon taajuudet, joita käytetään näissä kahdessa televisiojärjestelmässä, tekevät viimemainitun piirteen eduksi käyttämisen mahdottomaksi .

Mainitun patentin mukainen dekoodausjärjestelmä käsittää kytkentäpiirin elimet, jotka on sovitettu päästämään läpi ajoittaisesta tiettyjä valittuja vastaanotettuja värikkyyskomponentteja niin, että valitut värikkyyskomponentit päästetään läpi aikaväleillä, joi- 3 57333 loin ensimmäisillä ja toisilla värikkyyskomponenteilla on sama suhteellinen vaihe modulaatioakseliensa välillä, viivästyselimet ainakin valittujen värikkyyskomponenttien viivästämiseksi aikajaksoksi, joka on sama kuin mainittu aikaväli tai on sen kokonainen pariton monikerta, viivästettyjen toistojen muodostamiseksi ainakin valituista värikkyyskomponenteista, ja demodulaatioelimet valituista vä-rikkyyskomponenteista koostuvan videosignaalin muodostamiseksi siten, että toistetun videosignaalin kestoisuus on sama kuin vastaanottimen vastaanottaman väritelevisiosignaalin kestoisuus.

Suomalainen patenttihakemus 1791/71 taas kohdistuu parannettuun dekoodaus- eli ilmaisinjärjestelmään, jossa käytetään erillisiä kytkinelimiä sekä invertteriä purstisignaalien tai niiden käännettyjen toistojen aikaansaamiseksi, joilla ohjataan toista apukanto-aaltogeneraattoria muodostamaan sopivan vaiheista vertailuapukanto-aaltoa toista demodulaattoria eli ilmaisinta varten. Toisen ilmaisimen apukantoaaltoa muodostetaan ohjaamalla erillistä oskillaattoria jokaisen peräkkäisen purstisignaalin avulla ja riippuen integroinnista tai keskiarvon ottamisesta ja jos on tarpeellista, kääntämisestä, toisen sopivanvaiheisen vertailuapukantoaallon muodostamiseksi, joka on vaiheeltaan siirrettynä 90° ensimmäisen vertailuapukantoaallon suhteen. Kyseisen patenttihakemuksen jokaisen suoritusmuodon mukaisesti käytetään jokaista peräkkäistä purstisignaalia vertailuapukantoaaltojen sopivan ohjauksen ja vaihekulman saavuttamiseksi, joskin yhdistetyillä kytkintoiminnalla ja viivästyselimillä käytettiin vain puolet vä-rikkyyssignaaleista.

Esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada parannettu dekoodausjärjestelmä PAL-televisiosignaalin värikkyyssig-naalien dekoodaamiseksi.

Keksinnön mukaisen dekoodauslaitteen pääasialliset tunnusmerkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

Muut keksinnön piirteet ja edut tulevat selviämään alivaatimuksista sekä seuraavasta selostuksesta ja piirustuksista.

Keksinnön mukaan järjestetään erilliset oskillaattorijärjestelmät, jotka kehittävät vertailuapukantoaaltosignaaleja molempia värikkyyskomponentteja varten. Itse värikkyyskomponentteja moduloidaan vaihekvadratuurissa apukantoaallolle, ja toisen komponentin modulaatioakseli on vakio toisen komponentin modulaatioakselin kääntyessä l80° televisiosignaalin kunkin juovajakson lopussa.

4 57333 Kääntyvä akseli on joko +90° tai -90° vakioakseliin nähden ja hetkellinen värikkyyssignaali on molempien komponenttisignaalien vektori-summa. Vektorisumman vaihe edustaa värikkyyssignaalin värisävyä.

Keksinnön mukaan demoduloidaan modulaatioakseliltaan vakiota signaalia synkronisessa ilmaisimessa käyttäen paikallisesti kehitettyä vertailuapukantoaaltoa, jolla on sopiva vaihe, signaalin ilmaisemiseksi. Eräässä suoritusmuodossa syötetään sama värikkyyssignaali toiseen ilmaisimeen, ja sitä ilmaistaan vertailuapukantoaal-lon avulla, jolla on sama vaihe kuin vuorottelevilla purstisig-naaleilla. Tämä vaihe on 45° siirrettynä oikeasta vaiheesta, ja sen vuoksi yhdistetään ilmaistu signaali matriisipiirissä toiseen ilmaistuun signaaliin sekä valotiheyssignaaliin kolmen primaarisen 'väriulostulosignaalin muodostamiseksi, jotka johdetaan väritelevision katodisädeputkeen.

Vaihtoehtoisesti voidaan mainittu väärävaiheinen paikallisesti kehitetty vertailuapukantoaalto vektorina suunnata paikallisesti kehitettyyn oikea- ja vakiovaiheiseen vertailuapukantoaaltoon. Vektorisumma on toinen vertailuapukantoaalto, jonka vaihekulma on oikea 90° siirrettynä vakiokulmaisesta apukantoaaltosignaalista. Edelleen voi tämä vektorien yhteenlasku tapahtua automaattisesti purstisignaalin kanssa,joka vastaa viivästys- ja kytkinelimien kautta siirtyvää värikkyyssignaalia. Resultoiva paikallisesti kehitetty vertailuapukantoaalto ei tule olemaan ainoastaan 90° kulmassa verrattuna vakioon vertailuapukantoaaltosignaaliin, vaan se siirtyy myös automaattisesti oikeaan kulmasuuntaan.

Piirustuksissa esittävät: kuvio 1 vektoridiagrammia PAL-televisiojärjeatelmän koodauksen ja ilmaisemisen selostamiseksi, kuvio 2 lohkokaaviota eräälle tämän keksinnön mukaisen ilmaisin järjestelmän suoritusmuodolle, kuviot 3-5 vektoridiagrammeja, jotka näyttävät suhteelliset vaihekulmat purstisignaalien, vertailuapukantoaaltosignäalien ja värikkyyssignaalien sekä näiden komponenttien välillä, kuvio 6 esillä olevan keksinnön muunnetun suoritusmuodon lohkokaaviota., kuvio 7 esillä olevan keksinnön toisen muunnoksen lohkokaaviota, kuviot 8-9 vektoridiagrammeja kuviossa 7 esitetyn ilmaisinjär-jestelmän selostamiseksi, kuvio 10 vielä toisen keksinnön suoritusmuodon lohkokaaviota, 5 57333 kuvio 11 vektoridiagrammeja kuviossa 10 esitetyn ilmaisinjär-jestelmän toimiessa kehitetyille signaaleille, kuvio 12 summauspiiriä, jota käytetään kuvion 10 mukaisessa ilmaisinjärjestelmässä, kuvio 13 ilmaisuvektoridiagrammeja kuvion 10 mukaiselle piirille, ja kuviot 14, 15 vektoridiagrammeja keksinnön vertailua varten yksinkertaiseen PAL-järjestelmään.

Oleellisinta PAL-väritelevisiojärjestelmässä on vaihesuhde näiden kahden värierosignaalin välillä, jotka moduloidaan yhteiselle apukantoaallolle värikkyyssignaalin muodostamiseksi. Tätä vaihesuh-detta esitetään kuviossa 1. Toinen värikkyyskomponentti Εβ - Εγ sisältää televisiokuvan sinisiä komponentteja koskevaa informaatiota. Toinen komponentti ER - Εγ sisältää punaisiin komponentteihin liittyvää informaatiota. Nämä molemmat värikkyyskomponentit moduloidaan samalle kantoaallolle, täi oikeammin samalle apukantoaallolle, mutta modulointi suoritetaan erikseen ja siten, että tiettynä ajanjaksona, joka vastaa televisiokuvan yhtä juovaa, on sen kantoaallon vaihe Φο, jolle värikkyyskomponentti ER - Εγ moduloidaan. Samana aikavälinä on sen kantoaallon vaihe Φο - ^ , jolle moduloidaan värikkyyskomponentti Eg - Εγ. Tästä syystä esitetään tiettynä juova-jaksona n sinistä informaatiota edustavaa värikkyyskomponenttia (Eg - Εγ)η vaakasuora.nanuolena ja samana juovana n esiintyvää punaista värikkyyskomponenttia (ER - Εγ&η, esitetään pystysuorana nuolena. Näiden kahden värikkyyskomponentin yhteenlasku vektoreina antaa resultoivan signaalin PR, joka on yhtälön Fn = <eb “ Εγ)η + j<ER “ Εγ)η m^äräämä kompleksi jännite.

Seuraavan juovan n + 1 vaihesuhdetta esitetään myös kuviossa 1. Tässä tapauksessa on juovan n + 1 sininen värikkyyskomponentti (Eg - Εγ)η + jonka suunta on sama kuin komponentin (Εβ - Εγ)η. PAL-järjestelmässä on kuitenkin punainen värikkyyskomponentti (ER - Εγ)η + 1 käännettynä edelliselle juovalle n ominaiseen vä-rikkyyskomponenttiin verrattuna. Signaalin Fn + 1 yhtälö on siten

Fn + 1 s <EB " EY^n + 1 “ J^ER " EY*n + 1*

Esillä olevan keksinnön selostuksen yksinkertaistamiseksi tullaan käyttämään termejä "plus" ja ’’miinus” pursti- ja värikkyys-signaalien yhteydessä. Sanaa "plus” tullaan käyttämään sellaisten juovien määrittämiseksi, joissa punaisen värierosignaalin komponentin ER - Εγ modulaatioakseli on pystysuora suunnassa Φ0. Sellaisina aikaväleinä voidaan värikkyyskomponenttien vektorisummaa merkitä 6 57333 F , ja sitä esitetään kuviossa 1 ensimmäisessä kvadrantissa. Pursti-signaalia samana aikavälinä merkitään B+ ja se sijaitsee toisessa kvadrantissa. Se on akseliin Φσ nähden 45° edellä. Vuorottelevina aikaväleinä, jolloin punaisen värikomponentin modulaatioakseli on “Φ0 ja punainen värierosignaali voidaan kirjoittaa -(ER - Ey), on purstisignaali B_ kolmannessa kvadrantissa ja on 45° -φ0-akselia jäljessä. Värikkyyssignaalia voidaan merkitä F_ ja se sijaitsee neljännessä kvadrantissa.

Kuvio 2 on lohkokaavio ilmaisiiljärjestelmästä, joka on taCkoi-tettu käytettäväksi väritelevisiovastaanottimessa, joka pystyy vastaanottamaan PAL-järjestelmän mukaan siirrettyjä signaaleja sekä muodostamaan näiden signaalien avulla televisiokuvan. Järjestelmän sisäänmeno on kaistanpäästövahvistimessa 1, joka on viritetty päästämään läpi yhdistetyn televisiosignaalin värikkyyssignaalit. Kais-tanpäästövahvistimen 1 ulostulo on kytketty viivästyspiirin 2 sisäänmenoon sekä kytkinpiirin 4 sifiäänmenoliitäntään 3· Viivästys-piirin 2 ulostulo on kytketty kytkinpiirin 4 toiseen sisäänmenoon 5, joka kytkin käytännössä toimii yksitie-kaksiasentoisena kytkimenä. Kytkinpiirissä on ulostuloliitäntä 6, joka on yhdistetty kahden ilmaisimen 7 ja 8 sisäänmenoihin, joissa värierosignaalit erotetaan toisistaan. Kytkinpiiri 4 on yhdistetty flip-flop’iin 9, joka ohjaa sen toimintaa.

Kytkinpiirin 4 ulostulo 6 on myös liitetty purstiveräjään 10. Purstiveräjän 10 ulostulo on vuorostaan yhdistetty jatkuvaan aalto-generaattoriin 11, joka voi olla kideoskillaattori, ja jatkuvan aalto-oskillaattorin 11 ulostulo on kytketty oskillaattoriin 12 tämän toiminnan ohjaamiseksi. Oskillaattorista 12 tulevat signaalit johdetaan ilmaisimeen 7·

Kaistanpäästövahvistimen 1 ulostulo on myös liitetty toiseen purstiveräjäpiiriin 13. Tämä piiri sekä purstiveräjäpiiri 10 ovat yhdistetyt veräjägeneraattoriin 14 niiden ohjaamiseksi. Purstiveräjä-piirin 13 ulostulo on kytketty jatkuvaan aaltogeneraattoriin 15» joka voi olla kideoskillaattori, ja jatkuvan aaltogeneraattorin 15 ulostulo on liitetty oskillaattoriin 16 tämän toiminnan ohjaamiseksi. Oskillaattorin 16 ulostulo on vuorostaan kytketty invertteriin 17, joka syöttää signaaleja ilmaisimeen 8. Molempien ilmaisimien 7 ja 8 ulostulot on kytketty matriisipiiriin 18, ja valotiheyssignaali Ey johdetaan myös tähän matriisipiiriin sisäänmenohavan 19 kautta.

Kuviossa 2 esitetyn piirin toimintaa selostetaan kuvioiden 3-5 mukaisten vaihediagrammien yhteydessä.Jonon Fn, Fn + + 2* 7 57333

Fn + 3»·*·· edustama värikkyyssignaali päästetään kaistanpäästö-vahvistimen 1 läpi ja sitä viivästetään viivästyspiirissä 2 yhden juovajakson ajaksi. Viivästetty signaali, jonka tunnistamiseksi merkitään pilkku kunkin komponentin kohdalle, kirjoitetaan F'n, F^ + 1, Pn + 2* Fn + 3» *** se J°hdetaan jatkuvana signaalina kytkin-piirin it sisäänmenonapaan 5. Alkuperäinen värikkyyssignaali Fn,

Fn + Fn + 2» pn + 3* **' johdetaan myös suoraan sisäänmenonapaan 3. Napoihin 3 ja 5 syötetyt signaalit päästetään kytkinpiirin 4 läpi vuorotellen flip-flop’in 9 valvomana. Seurauksena tästä on kytkinpiirin 4 navan 6 ulostulosignaalit Fn, F’n, Fn + 2» F*n + 2*"' +> Ensimmäinen termi Fn muodostuu yhden juovajakson viivästämättömästä signaalista navan 3 ollessa kytkettynä ulostulonapaan 6 kuten esitettynä .Seuraavana juovajaksona saa flip-flop 9 kytkinpiirin 4 yhdistämään sisäänmenona»an 5 ulostulonapaan 6. Tämä aiheuttaa saman signaalin toistamista ulostulonavassa 6 signaalina F^. Kolmantena juovajaksona kytkinpiiri 4 palautetaan kuviossa 2 esitettyyn asentoon, niin että uusi* viivästämätön signaali Fn + 2 kaksi juovaa myöhemmin kuin ensimmäinen viivästämätön signaali, päästetään läpi ilmaisimiin 7 ja 8. Neljännen juovan aikana vaihtaa kytkinpiiri 4 vastakkaiseen asentoon, jossa ulostulonapa 6 on yhdistetty sisäänmenonapaan 5 ja, johtuen piirin 2 aiheuttamasta viivästyksestä, kolmantena aikavälinä esiintynyt signaali + 2 Päästetään taas läpi ilmaisimiin 7 ja 8. Näin ollen ilmaisimet 7 ja 8 vastaanottavat saman signaalin kahtena peräkkäisenä aikavälinä ja sen jälkeen toisen signaalin kahden seuraavan juovan aikaväleinä jne.

Jos signaalit Fn, pn + 2» Pn + 4* ··· sattuvat olemaan plus-" signaaleja ja kytkinpiiri 4 on kuviossa 2 esitetyssä tilassa näiden plus-signaalien saapuessa, kehittyy sarja plus-värierosignaaleja ilmaisimen ulostulossa. Vuorottelevina juovajaksoina, jotka vastaa-- vat signaalien Fn + FR + FR + 5,... eaapumisaikoja, joiden täytyy olla miinus-signaaleja koska toiset olivat plus-signaaleja, vaihtaa kytkinpiiri 4 vastakkaiseen tilaan. Tuloksena saadaan vain peräkkäisiä plus-signaaleja, kutakin kaksi, kytkinpiiristä 4 järjestyksessä Fn, F’n, Fn + 2» ···» eikä siitä saada yhtään miinus-signaalia. Ilmaisin 8 vastaanottaa samat plus-värikkyyssignaalit F+. Signaalien ilmaisemiseksi ilmaisimissa 8 sillä tavalla, että aikaansaadaan oikeat siniset värierosignaalit, on ilmaisimeen 8 johdetta- if va vertailukantoaaltosignaalit, joiden vaihe on Φ0 - Ilmaisimen ulostulo olisi sitten värisignaalien jono järjestyksessä: (Εβ - Ey)n, (EB ” EY*n» (EB " EY^n + 2» (EB Vn + 2» *** 8 57333

Joe plus-signaalien Fn, Fn + 2, Fn + saapuessa flip- flop’ia 9 käännetään kytkinpiirin 4 kääntämiseksi kuviossa esitetyn suhteen vastakkaiseen asentoon, saadaan kytkinpiiristä M vain miinus-signaaleja peräkkäin kahdesti seuraavassa järjestyksessä:

Fn ^ F'n + Fn + F'n + j,... eikä siitä saada yhtään plus-signaalia. Ilmaisimeen 8 täytyy edelleen syöttää vertailuapukanto-aaltoa, jonka vaihe on Φ0 - ^ kuten edellä, koska sen vaihe pysyy vakiona. Tämän seurauksena saadaan ilmaisimesta 8 ilmaistujen väri-signaalien jono (Eg - Εγ)η + (Eg - Εγ)’n + (Eg - Εγ)η + (Eg - Εγ)’η + 3,...

Kaistanpäästövahvistimen 1 erottama värikkyyssignaali johdetaan purstiveräjäpiiriin 13. Kuviossa 5 esitetyt ja plus- ja mii-nus-signaaleihin sisältyvät purstisignaalit B+ ja B_ päästetään vuorotellen tämän purstiveräjäpiirin läpi purstigeneraattorin IM ohjauksella. Nämä purstisignaalit johdetaan jatkuvaan aaltogeneraatto-ripiiriin 15 johtamaan siitä jatkuvaa aaltosignaalia S2, joka on vaiheeltaan signaalien B+ ja B_ keskivälissä. Tämä jatkuva aalto-signaali S2 johdetaan edelleen oskillaattoriin 16 S2:n kanssa samanvaiheisen signaalin kehittämiseksi siinä.Viimemainittu signaali johdetaan vaiheenkääntäjään 17, josta aina saadaan vertailuapukan-toaaltosignaaliän S^, jonka vaihe on φ0 - |· ja joka on tarkoitettu syötettäväksi ilmaisimeen 8. Tuloksena ennakolta määrätty ilmaistu väri- * signaali (Eg - Εγ)η, (Eg - Ey)’n» (Eg - Ey)n + 2* ^ΕΒ ” ΕΥ^*η + 2**** saadaan ilmaisimesta 8 ja syötetään matriisipiiriin 18.

Ilmaisimeen 7 kantoaaltona syötettävän signaalin johtaminen alkaa kytkinpiirin 4 ulostulosignaalin syöttämisellä purstiverä-jään 10. Tämä ulostulosignaali on sama värikkyyssignaali, joka johdetaan ilmaisimiin. Olettaen sen olevcmr.plus-värikkyyssignaali F+, se sisältää purstisignaalin B+. Tämä purstisignaali erotetaan muusta signaalista purstiveräjässä 10 purstigeneraattorin 14 ohjauksella.

Sen sijaan, että tämä purstisignaali johdettaisiin jokaisella juovalla, se johdetaan vain joka toisella, ja sen vuoksi sillä on aina sama vaihe. Näin ollen sen vaihe ei siirry keskiarvoa otettaessa siitä jatkuvan aaltogeneraattorin aikavakiota käyttäen, vaan generaattori kehittää yksinkertaisesti purstisignaalin kanssa samanvaiheisen signaalin. Jatkuvan aaltogeneraattorin ulostulo johdetaan oskillaattoriin 12 ulostulosignaalin S-j^ muodostamiseksi, joka on l»5° edellä akselia φσ kuten kuviossa 3A esitetään.

Kun kuvion 3A signaalia S^ käytetään ilmaisemaan värikkyys-signaalia F+, kuten kuviossa 3B esitetään, on resultoivalla ilmais- 9 57333 tulla signaalilla sama akseli, kuin signaalilla pystysuoran akselin sijasta, joka olisi oikea punaiselle värierosignaalille. Sininen värierosignaali (Efi - Ey) on kuitenkin oikea, ja kun tämä signaali yhdessä ilmaisimen 7 ulostulosignaalin kanssa johdetaan mat-riisipiiriin 18, johon myös johdetaan valotiheyssignaali liitännän 19 kautta, syntyy kölme primääristä värisignaalia ER, E^ ja Εβ.

Jos kytkinpiiri 4 on kuvion 2 esittämässä asennossa miinus-värikkyys signaalin F_ saapuessa, niin sitä johdetaan purstiTeräjä-piirin 10 avulla purstisignaalia B_, joka saa oskillaattorin 12 synnyttämään kuviossa 4A esitetyn signaalin S^. Kun tämä signaali sekä signaali S-j johdetaan ilmaisimiin 7 vastaavasti 8 F_-värikkyys-signaalin ilmaisua varten, saadaan sininen värierosignaali (Εβ - Ey) oikeana ku.ten edellä, mutta ilmaisimesta 7 saadaan signaali, joka ' yhtyy signaalin määräämään akseliin. Jos kyseessä on signaali F+ niin näiden ilmaistujen signaalien johtaminen yhdessä valotiheys-signaalin kanssa matriisipiiriin 18 aikaansaa asianmukaiset primääriset valosignaalit ER, EQ sekä Εβ.

Kuvio 6 esittää tämän keksinnön erästä toista suoritusmuotoa, joka on samanlainen kuin kuvion 2 mukainen lukuunottamatta sitä, että signaalien kytkemistoiminta suoritetaan ennen viivästystoimin-taa. Kaistanpäästövahvistimen 1 läpi siirretyt värikkyyssignaalit otetaan kytkinpiirin 4 erottamista yhdistetyn väritelevisiosignaalin vuorotteluista juovista, joka kytkin on toiminnaltaan yksitie-kak-siasentoinen kytkin, ja johdetaan ilmaisimiin 7 ja 8 kahta tietä. Toinen on suora tie ja toinen kulkee viivästyspiirin 2 kautta, jonka avulla signaaleja viivästetään yhden juovajakson ajaksi.

Täsmälleen sama ilmaisutoiminta kuin kuviossa 2 voidaan saavuttaa kuvion 6 piirissä. Kuvion 3 esittämiä vektoridiagrammeja voidaan soveltaa mikäli ilmaistaan värikkyyssignaaleja F+ ja kuvion 4 mukaiset,vektoridiagrammat pätevät F_-värikkyyssignaaleja ilmaistaessa.

Kuvio 7 esittää keksinnön toista sovellutusmuotoa, käsittäen diodikytkinjärjestelyn viivästetyn ja viivästämättömän värikkyys-signaalin erottamiseksi toisistaan. Kaistanpäästövahvistimen 1 muusta yhdistetystä televisiosignaalista erottamat värikkyyssignaalit johdetaan suoraan diodikytkinpiirin 22 yhteen sisäänmenonapaan 21 sekä myös viivästyspiiriin 2. ViivästyspiiriÄ ulostulo johdetaan kytkinpiirin 22 toiseen sisäänmenonapaan 23» Kytkinpiirin 22 toimintaa ohjaa flip-flop-piiri 9, joka saa kytkimen vaihtamaan toisesta* asennostaan toiseen jokaisen vaakasuoran pyyhkäisyjuovan lopussa.

10 57333

Kytkinpiirin 22 ulostulo 24 on kytketty ilmaisimen 7 sisään-menonapaan. Kyfckinpiirissä on myös toinen ulostulonapa 25, joka on yhdistettynä ilmaisimen 8 sisäänmenonapaan.

Kytkinpiirissä 22 on neljä diodia 26-29. Kaksi diodia 26 ja 27 on kytketty flip-flop·in 9 erääseen ulostulonapaan, jotta ne tulisivat johtaviksi samanaikaisesti. Muut kaksi diodia 28 ja 29 on kytketty flip-flop^piirin 9 toiseen ulostuloon, jotta ne tulisivat johtaviksi diodien 26 ja 27 ollessa johtamattomat. Diodit saavat esijännitteensä flip-flop'in 9 ulostulosignaalista niin että toista ilmaisinta syötetään vain plus-signaalilla F+ ja toista syötetään vain miinus-signaalilla F_, mutta syötetäänkö ilmaisinta 7 plus-signaalilla ja ilmaisinta 8 miinus-signaalilla tai päinvastoin riippuu kytkimen 22 asettelusta vastaanottimen vastaanottaman signaalin suhteen.

Ilmaisimiin 7 ja 8 syötettävät vertailusignaalit värikkyys-signaalien ilmaisun aikaansaamiseksi muodostetaan samalla tavalla kuin kuvion 2 piirin yhteydessä on selostettu. Kuvio 8 esittää plus-värikkyyssignaalin F+ ilmaistuja komponentteja, jotka on saatu käyttämällä signaaleja ja (kuvio 3A) ilmaisimien 7 vast. 8 kantoaaltoina. Kuvio 9 esittää miinus-värikkyyssignaalin F_ ilmaistuja komponentteja kun käytetään signaaleja ja (kuvio 4) kantoaaltoina ilmaisimia 7 ja 8 varten.

Kuvio 10 esittää keksinnön erästä toista suoritusmuotoa käyttäen monia kuvion 2 mukaisen suoritusmuodon komponentteja. Näihin sisältyvät viivästyselimet 2, kytkinpiiri 4 sekä ilmaisimet 7 ja 8. Kytkinpiirin toimintaa ohjaa flip-flop 9. Purstiveräjä 10 on kytketty kytkinpiirin 4 ulostulonapaan 6 sekä jatkuvaan aaltogeneraattoriin 11. Toinen purstiveräjä 13 on kytketty kaistanpäästövahvi3timen 1 ulostuloon ja se päästää purstisignaaleja jatkuvaan aaltogeneraattoriin 15. Jatkuvan aaltogeneraattorin 11 Ulostulo on tason-valvontapii-rin 30 kautta yhdistetty summauspiirin 31 sisäänmenoon. Jatkuvan aaltogeneraattorin 15 ulostulo on vaiheinvertterin 32 kautta yhdistetty oskillaattoriin 16 selä toiseen t&sorjvalvontapiiriin 33· Tason-valvontapiirin 33 ulostulo on liitetty summauspiiriin 31. Summauspiirin 31 ulostulo johdetaan ohjaamaan oskiUaattoria 12, joka on kytketty ilmaisimeen 7 kantoaaltosignaalien syöttämiseksi siihen. Oskillaattori 16 syöttää kantoaaltosignaaleja toiseen ilmaisimeen 8.

Kuvion 10 mukaisen piirin toimiessa joko plus-värikkyyssig-naaleja F+ tai miinus-värikkyyssignaaleja F_ saadaan kytkinpiiristä 4 ja johdetaan molempiin ilmaisimiin 7 ja 8 sekä purstiveräjään 10.

11 57333

Jos oletetaan hetkeksi signaalien olevan plus-värikkyyssignaaleja F , ne sisältävät purstisignaalit B+, joita esitetään kuviossa 5.

Nämä signaalit läpäisevät purstiveräjän 10 ja ohjaavat jatkuvan aaltogeneraattorin 11 toimintaa siten, että se kehittää samanvaiheis-ta jatkuvaa aaltoa. Tämä aalto johdetaan tascnvalvontapiiriin 30, joka automaattisesti ohjaa aallon amplitudia sekä siirtää sitä summauspiiriin 31 ennakolta määrätyllä amplitudilla.

Toiseen purstiveräjään 13 johdetut värikkyyssignaalit sisältävät sekä B+- ja B_-pursteja, ja sen seurauksena on piirin 15 kehittämän jatkuvan aallon vaihe purstien B+ ja B_ vaiheiden keskivälissä kuten vektori S2 osoittaa kuviossa 5. Tämä aalto käännetään vaiheen-kääntäjässä 31 ja johdetaan ohjaamaan oskillaattoria 16, niin että viimemainitun ulostulosignaalin vaihe tulee olemaan Sj ja siten olemaan oikea värikkyyssignaalin plus-värierokomponenttien (E0 - Ey) ilmaisua varten.

Tasonvalvontapiirin 30 ulostulosignaalia S·^ esitetään kuviossa 11. Tämä signaali lasketaan yhteen signaalin kanssa summaus-piirissä 31 ja näiden signaalien suhteelliset suuruudet ovat sellaiset, että vektorisumma on ja on ♦0-akselin suuntainen, joka on oikea akseli värikkyyssignaalien F+ punaisten värierokomponenttien ilmaisua varten. Summauspiirin 31 ulostulosignaali saa oskillaattorin 12 kehittämään aaltoa, jolla on signaalin vaihe, kuten esitetään kuviossa 11.

Kun kaistanpäästövahvistime^ta 1 sisääntulevan signaalin sekä kytkinpiirin 4 toiminnan välinen suhde on sellainen, että värikkyyssignaalit F_ siirtyvät ilmaisimiih 7 ja 8 sekä purstiveräjään 10, niin toimintaa havainnollistaa kuvio 11B. Näissä olosuhteissa kehittää oskillaattori 16 kuten edellä signaalia Sj, mutta purstiveräjän 10 kautta siirtynyt purstisignaali B_ saa piirin 11 kehittämään samanvaiheista jatkuvaa aaltoa, joka tasonvalvontapiirin 30 kautta johdetaan summauspiiriin 31. Summatispiirin 31 kohdalla voidaan tämän signaalin vaihetta ja amplitudia kuvata S^sllä, ja tämän signaalin sekä signaalin Sj vektorisummaa sopivalla amplitudiin esitetään kuviossa 11B Sg:na ^Q-akselia pitkin. Tämä on sopiva suhde värikkyyssignaalien F_, punaisten värierokomponenttien ilmaisua varten.

Seurauksena tästä automaattisesta joko signaalin tai Sg muodostamisesta, riippuen siitä onko värikkyyssignaali F+ tai F_, ovat ilmaistut komponentit kuviossa 13A vast. 13B esitetyt. Ilmaistujen komponenttien suhteellinen kulmasiirtymä on oikea, mikä helpottaa matriisioperaatiota signaaleja ER, EQ ja Εβ muodostettaessa, 12 57333 mutta tämän oikean vaihesuhteen ylläpitämiseksi on oleellista, että ylläpidetään suhteelliset amplitudit toisaalta signaalien ja Sj ja toisaalta signaalien ja kesken. Vektorisummasignaalien Sjj ja Sg vaihe riippuu niitä muodostavien komponenttisignaalien suhteellisista amplitudeista.

Kuvio 12 esittää sopivaa piiriä käytettäväksi piirinä 31 kuviossa 10. Kahden transistorin 3^ ja 35 kollektorit on kytketty yhteen yhfeiseen kuormaan 36. Niiden emitterit ovat maadoitetut vastuksien 37 vast. 38 kautta. Transistorin 3*< kannan sisäänmeno 39 on kytketty tesenvalvontapiirin 30 ulostuloon ja transistorin. 35 kannan sisäänmeno MO on kytketty taeonvalvontapiirin 32 ulostuloon. Transistorien ; 31* ja 35 yhteiset kollektorit on kytketty transistorin äl kantaan ja ulostulosignaali saadaan kollektorinavasta 38. Tämä napa voidaan yhdistää kuvion 10 oskillaattoriin 12 tämän toiminnan valvomiseksi.

Edellä olevassa selostuksessa käytetään vaihtoehtoisesti vii-västämätöntä alkuperäistä värikkyyssignaalia tai sen jälkeen yhden vaakasuoran juovan ajaksi viivästettyä värikkyyssignaalia jatkuvan valikoidun värikkyyssignaalin muodostamista varten. Vaihtoehtoisesti on mahdollista käyttää tiettyä alkuperäisen värikkyyssignaalin juovaa sekä signaalia, jota on viivästetty vaakasuoran pyyhkäisyajan parittoman monikerran verran. Edelleen keksintö ei ole rajoitettu vertailuapukantoaaltojen muodostamiseen R-Y- ja B-Y-akselia pitkin. Keksintöä voidaan myös soveltaa kantoaaltojen muodostamiseksi I ja Q-signaalien tai sentapaisten ilmaisua varten.

Esillä olevan keksinnön mukaan piirin rakenne on yksinkertainen eikä kuvaa toistettaessa tapahdu huononemista. Vastaanottimeesa käytetään ainoastaan viivästyspiiriä 2 sekä kytkinpiiriä kaistan-päästövahvistimen 1 ja ilmaisimien 7 ja 8 Sälissä. Tämä on erittäin yksinkertaista verrattuna ns. standardi-PAL-järjestelmään. Yksinkertaistetussa PAL-ilmaieiijjärjestelmässä johdettaisiin kaistanpäästö-vahvistimesta tuleva signaali suoraan ilmaisimiin. Jos vaihesäröä o esiintyy, kuten esitetään kuviossa lM, niin vierekkäisten juovien ilmaistut värisignaalit vaihtelevat suuruudeltaan vastakkaisiin suuntiin, ja kylläisyysero vierekkäisten juovien värisignaalien välillä tulee riittävän suureksi aiheuttaakseen laadun huononemista toistetussa kuvassa. Esillä olevan keksinnön mukaan ei kuitenkaan esiinny kylläisjiyseroa saman signaalin vierekkäisten juovien välillä. Lisäksi on vierekkäisten juovien välisen vaihesärön a aiheuttama kylläisyysero liian pieni aiheuttaakseen minkäänlaista toistetun kuvan 13 57333 laadun kärsimistä. Tämä käy ilmi vektoridiagrammiöta kuviossa 15.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti muodostetaan edelleen vuorotellen kahta vertailusignaalia. Näistä on toisella sama vaihe kuin valikoiduilla purstisignaaleilla, jotka vastaavat juovan aikaväliä, jolloin eräällä värisignaalilla on tietty vaihe. Toinen vertailusignaali on vaiheeltaan jokaiseen juovajaksoon kuuluviin purstisignaaleihin nähden vastakkainen. Näitä signaaleja muodostetaan poimimalla ensin viivästämätön värikkyyssignaali ja sitten värikkyys-signaali, jota on viivästetty yhden tai parittoman vaakasuoran pyyhkäisyn ajan verran. Apukantoaaltoja, joita käytetään värikkyys-' signaalien ilmaisemiseksi, muodostetaan mainittujen vertailusignaa- lien ohjauksella. Näin ollen voidaan ilmaisimiin syötettyjä värikkyys-signaaleja aina ilmaista määrätynvaiheisilla apukantoaaltosignaaleilla - riippumatta viivästämättömän ja viivästetyn signaalin vuorottaises-ta kehittämisoperaatiosta. Lisäksi tätä kehittämistä ei tarvitse ohjata, mikä sallii keksinnön mukaisen piirirakenteen yksinkertaistamisen edelleen.

«

Claims (13)

14 57333

1. Väritelevisiosignaalien dekoodauslaite vastaanotinta varten, joka on tarkoitettu vastaanottamaan täydellistä väritelevisio-signaalia, joka sisältää väritahditus-purstisignaaleja, valotiheys-signaalikomponentin, sekä värikkyyssignaalin ensimmäisen ja toisen komponentin, jotka ovat amplitudimoduloidut yhteiselle apukantoaal-lolle ja joiden modulaatioakselit ovat 90°:een vaihesiirrossa keskenään, jolloin toisen värikkyyssignaalikomponentin modulaatioakselin vaihetta invertoidaan jokaisella juovajaksolla, johon dekoodauslait-teeseen kuuluu viivästyslaite (2) värikkyyssignaalikomponenttien viivästämiseksi ennakolta määrätyksi aikaväliksi, joka on vaakasuoran juovan jakson pariton monikerta, ensimmäisen ja toisen generaattorin (15,16; 11,12) ensimmäisen ja toisen paikallisen vertailu-kantoaaltosignaalin synnyttämiseksi, jolloin ensimmäisen paikallisen kantoaaltosignaalin vaihe on sama kuin toisen modulaatioakselin, ensimmäisen ja toisen demodulaattorin (8,7) värikkyyssignaalin komponenttien demoduloimiseksi, sekä viivästyslaitteen (2) ja ainakin toisen generaattorin välillä olevan kytkinelimen (4,22), jota ohjataan vaakajuovajakson tahdissa, t u n ne t t u siitä, että mainittu kytkinelin (4) ja viivästyslaite (2) toimivat yhdessä viivästettyjen ja viivästämättömien värikkyyssignaalin komponenttien siirtämiseksi vuorotellen ja jatkuvan valikoidun värikkyyssignaalin toimittamiseksi toiselle demodulaattorille (7), jossa signaalissa toisen värikkyyssignaalin komponentin modulaatioakseli on sama jokaisella juovajaksolla, kytkimen (4; 22)^ollessa kytkettynä mainittuun toiseen generaattoriin (11,12) siten, että toisen paikallisen kantoaallon (S1) vaihe tulee olemaan sama kuin valikoidun värikkyyssignaalin purstisignaalien vaihe, ja että dekoodauslaite edelleen käsittää ensimmäisen ja toisen purstiveräjäpiirin (13*10), jotka ovat kytketyt ensimmäiseen ja toiseen generaattoriin (15,16; 11,12) pai-kalliskantoaaltosignaalien vaiheen ohjaamiseksi, piirin (17), joka yhdistää ensimmäisen generaattorin (15,16) ensimmäiseen demodulaatto-riin (8) siten, että ensimmäinen värikkyyssignaalin komponentti (B-Y) voidaan demoduloida tällä, ja piirin, joka kytkee toisen generaattorin (11,12) toiseen demodulaattoriin (7) siten, että värikkyyssignaalin toinen komponentti (R-Y) voidaan demoduloida tällä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dekoodauslaite, tunnet-t u siitä, että se lisäksi käsittää matriisipiirin (18), joka on yhdistetty molempiin demodulaattoreihin (8,7) sekä valotiheyssig-naalikomponentin lähteeseen värikomponenttisignaalien synnyttämiseksi. 15 57333

3· Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen dekoodauslaite, tun nettu siitä, että ensimmäinen purstiveräjäpiiri (13) on kytketty vastaanottamaan ainakin tahdistavat purstisignaalit, ja että laite käsittää veräjägeneraattorin (14), joka on kytketty pursti-veräjäpiirin (13) sen saattamiseksi johtavaksi purstisignaalien päästämistä varten ensimmäiseen generaattoriin (16).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen dekoodauslaite, tunnet-t u siitä, että ensimmäisen generaattorin (15*16) aikavakio on ••riittävän suuri siihen syötettyjen purstisignaalien vaiheiden keskiarvon määräämiseksi, jolloin ensimmäinen generaattori (15,16) kehittää ensimmäistä signaalia, jonka vaihe on ensimmäisen purstiveräjä-piirin (13) kautta siirrettyjen peräkkäisten purstisignaalien vaiheiden keskivälissä ja joka signaali invertoidaan ensimmäisen vertailu- *· kantoaaltosignaalin muodostamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen dekoodauslaite, tunnet-t u siitä, että ensimmäinen generaattori (15,16) käsittää: aalto-generaattorin (15), joka on kytkettynä mainittuun ensimmäiseen purstiveräjäpiiriin (13) tämän kautta siirrettyjen purstisignaalien ohjaamaksi; ensimmäisen oskillaattorin (16), joka on kytkettynä mainittuun ensimmäiseen aaltogeneraattoriin (15) tämän ohjaamaksi, jolloin ensimmäinen aaltogeneraattori (15) ja ensimmäinen oskillaattori (16) kehittävät purstisignaalien taajuisia värähtelyjä (S2), joiden vaihe on l80°:een siirrossa kiinteään modulaatioakseliin nähden; sekä vaiheinvertterin (17), joka on kytketty ensimmäiseen oskillaattoriin (16) mainittujen värähtelyjen invertoimiseksi ensimmäisen vertailukantoaaltosignaalin (S,) muodostamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen dekoodauslaite, tunnettu siitä, että toinen purstiveräjäpiiri (10) on kytketty vastaanottamaan kytkinelimestä (4) ja viivästysläitteesta (2) " tulevat ulostulosignaalit, toisen purstiveräjäpiirin (10) ollessa myös kytkettynä mainittuun veräjägeneraattoriip (14) tämän ohjaamaksi purstisignaalien siirtämiseksi mainituista kytkinelimen (4) ulostulosignaaleista toiseen generaattoriin (12).

7· Patenttivaatimuksen 6 mukainen dekoodauslaite, tunnet-t u siitä, että viivästyslaite (2) käsittää sisäänmenonavan, joka on tarkoitettu kytkettäväksi värikkyyssignaalikomponenttien lähteeseen (1), sekä ulostulonavan, ja että kytkinelin (4,22) käsittää ensimmäisen (3,21) ja toisen (5,23) sisäänmenonavan sekä ulostulonavan (6,24), ensimmäisen sisäänmenonavan (3,21) ollessa kytkettynä värikkyyssignaalikomponenttien lähteeseen (1) ja toisen sisäänmenonavan (5,23) ollessa kytkettynä viivästyslaitteen (2) ulostulonapaan, 16 57333 jolloin kytkinelimen (4,22) ulostulonapa (6,24) on yhdistetty molempiin demodulaattoreihin (7,8) sekä toiseen purstiveräjään (10) kytkinelimen ulostulosignaalien syöttämiseksi näihin.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen dekoodauslaite, tunnet-t u siitä, että kytkinelin (4) käsittää värikkyyssignaalikomponent-tien lähteeseen (1) kytkettävän sisäänmenonavan (3), sekä ulostulo-navan (6), ja että viivästyslaite (2) käsittää kytkinelimen (4) ulos-tulonapaan kytketyn sisäänmenonavan sekä ulostulonavan, joka on kytketty molempiin demodulaattoreihin (8 ja 7) ja toiseen purstiveräjä-piiriin (10) värikkyyssignaalikomponenttien viivästettyjen toistojen syöttämiseksi siihen kytkinelimen (4) valitsemilla juovajaksoilla.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen dekoodauslaite, tunnettu siitä, että viivästyslaite (2) käsittää sisäänmenonavan, joka on tarkoitettu yhdistettäväksi värikkyyssignaalikomponenttien lähteeseen (1), sekä ulostulonavan, ja että kytkinelin (4,22) käsittää ensimmäisen sisäänmenonavan (3*21), joka on yhdistetty värikkyyssignaalikomponenttien lähteeseen (1), toisen sisäänmenonavan (5*23), joka on yhdistetty viivästyslaitteen (2) ulostulo-napaan, sekä ensimmäisen ulostulonavan (24), joka on yhdistetty mainittuun toiseen demodulaattoriin (7) ja ohjauselimeen (13,15 ja 10, 11. kytkinelimen (4,22) ulostulosignaalien syöttämiseksi siihen, sekä toisen ulostulonavan (25), joka on yhdistetty ensimmäiseen demodulaattoriin (8) kytkinelimen (4,22) ulostulosignaalien syöttämiseksi siihen.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen dekoodauslaite, tunnettu siitä, että piiri, joka yhdistää toisen generaattorin (30) toiseen demodulaattoriin (7), käsittää summauspiirin (31), joka on kytketty ensimmäiseen (15) ja toiseen generaattoriin (11) näiden signaalien yhteenlaskemiseksi vektorimuodossa ulostulosignaalin kehittämiseksi, jonka vaihe vastaa mainitun toisen valitun värik-kyyssignaalin modulaatioakselia.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen dekoodauslaite, tunnet-t u siitä, että se käsittää lisäksi signaalin tasoa valvovan piirin (30 tai 33) niiden signaalien suhteellisen tason valvomiseksi, jotka johdetaan summauspiiriin (31), sen signaalien vektorisumman ulostulo-va ih een oh j asuni seksi.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen dekoodauslaite, tunnet-t u siitä, että tasoa valvova piiri (30 tai 33) käsittää ensimmäisen automaattisen tasonvalvontapiirin (33), joka on kytketty ensimmäisen generaattorin (15) ja summauspiirin (31) väliin, sekä toisen auto- 17 57333 maattisen tasonvalvontapiirin (30), joka on kytketty toisen generaattorin (11) ja summauspiirin (31) väliin.

13· Patenttivaatimuksen 12 mukainen dekoodauslaite, tunnet- t u siitä, että se käsittää lisäksi oskillaattorin (12), joka on kytketty summauspiiriin (31) tämän ohjaamaksi ja värähtelyjen synnyttämiseksi, jotka ovat vaiheessa summauspiirin (31) ulostulosignaalin kanssa, jolloin oskillaattori (12) on yhdistettynä toiseen demodulaattoriin (7) vertailuapukantoaallon syöttämiseksi siihen, jonka vaihe vastaa mainitun valitun toisen värikkyyssignaalin komponentin (R-Y) modulaatioakselia.