FI57188C - Anordning foer reglering av aotminstone en periodiskt arbetande filtreringsanlaeggning - Google Patents

Description

EaSF*l rB] (11)KUULUTUSJULKAISU

WA 1 j 1 ' UTLÄ6GNINGSSKKIFT 5/188 • eriSjjjP C (45) Patentti oyönnetty 10 06 1900

Patent oeddelat ^ T ^ (51) Kv.ik.*/inta.· G 05 B 15/00 SUO M I —FI N LAND (21) P»tenttll«kGrTOi« — PttMMMtekning 3^01/7^ (22) Htkamlspllvi — Ans6knln|tdtg 25-11.7^ (13) AlkupIlYl-GlltifhM*da| 25-11-7^ (41) Tullut Julkiseksi — Blivit offuntllf 26.05.76

Patentti- ja rekisterihallitut .... ......,. , ,, ' (44) Nlhtivlktlpanon ja kuuL|ulksUun pvm. —

Patent-och regllterstyrelsen ' Ansöksn utlsjd och utl.ikrlftan publlcertd 29.02.80 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird priorftet (71)(72) Vadim Petrovich Abramov, Yaroslavaskaya ulitsa, 1/9, kv. 91, Moskva,

Ruslan Ivanovich Batyrev, V. Maslovka 7, kv. 52, Moskva,

Arkady Natanovich Belogorodsky, Pogonny proezd, *+6, kv. 86, Moskva,

Jury Viktorovich Gutin, ulitsa Karla Marxa, 20, kv. 38, Moskva,

Boris Fisherovich Zaretsky, Murmansky proezd, 16, kv. 71» Moskva,

Boris Nikolaevich Golubev, Ljublinskaya ulitsa 5, korpus 3, kv. bj,

Moskva, Viktor Dmitrievich Chekunov, ulitsa S. Eizenshteina 6, korpus 2, kv. 27^, Moskva, USSR(SU) (7U) Oy Kolster Ab (5I*) Laite vähintään yhden jaksottaistoimisen suodatuslaitoksen ohjaamista varten - Anordning för regiering av ätminstone en periodiskt arbetande filtreringsanläggning

Esillä oleva keksintö koskee laitetta ainakin yhden jaksottaistoimi-sen suodattimen tai suodatuslaitoksen ohjaamista varten, jossa on päätoiminnan, so. varsinaisen suodatuksen lisäksi yksi tai useita lisätoimintaryhmiä, esim. sakan iskupurkaus, tiivistyneen tai konsentroituneen lietteen poisto ja suodatuspohjän (suodattavan kerroksen) uudistaminen niihin liittyvine suo-datustoiminnan keskeytyksinään.

Ennestään tunnetaan laitteita ainakin yhden jaksottaistoimisen suodattimen (suodatuslaitoksen) ohjaamiseksi, jonka läpi liete kulkee ja jonka toimintaa ohjausyksikkö ohjaa ainakin yhden lisätoiminnan suorittamiseksi pääsuodatueprosessin lisäksi, jolloin suodatuksessa saatu suodos johdetaan suodoksen virtausmittariin. Tässä tapauksessa suodatuksen pysäyttäminen ja ohjausyksikön käynnistäminen ainakin yhden lisätoiminnan suorittamiseksi tapahtuu joko käsin (funda-suödatin) tai automaattisesti kellolaitteen toimesta (Chemap-suodatin) suodatusajan ollessa ennalta asetettu.

2 57188

Esim. sveitsiläisen Chemap-yhtiön valmistamat jaksottaistoimiset suodattimet on varustettu "Lucontrol" Järjestelmällä, joka käynnistää työvaiheet reikäkorttiohjelmointilaitteen määräämässä järjestyksessä. Reikäkortin liikenopeus ja siihen tehtyjen käskyreikien välimatka määräävät tässä järjestelmässä työprosessien tai -vaiheiden kestoajan.

"Ducontrol" järjestelmä ei voi muuttaa suodatusprosessin aikaa muutettaessa euodatustoiminnan olosuhteita, esim. lietteen konsentraatiota, lietteessä olevan kiintoainefaasin polydispersisyyttä, sakan suodatetta-vuutta. Työprosessien eli toimintojen kestoaika määrätään etukäteen järjestelmässä käytettävän reikäkortin käskyrei1illä eikä sitä voida automaattisesti muuttaa, kun tuotantoprosessin olosuhteita muutetaan. Tätä aikaa muutetaan vain silloin, kun siirrytään toiseen tuotteeseen, joka vaatii uuden tuotantoprosessin. Tässä tapauksessa tarvitaan uusi reikäkortti. Tämä aiheuttaa jaksottaistoimisen suodattimen tuottavuuden alenemisen, koska suo-datustoimintaa ei pysäytetä eikä lisätoimintoja käynnistetä optimina ajankohtana, ,joka riippuu yllä mainituista olosuhteista. Erityisen paljon menetetään tuottavuudessa silloin, kun käsitellään vaikeasti suodatettavia lietteitä tai suspensioita ja kun prosessiin sisältyy useita kestoajaltaan vaih-televia lisätoimintaryhmiä.

Ensimmäisessä tapauksessa muutetaan optimia suodatusaikaa tavallisesti melko usein (toisinaan 10-15 kertaa) silloin, kun muutetaan lietteen ominaisuuksia, sen euotautuvuutta. On luonnollista, että tunnettuja laitteita käytettäessä keskituottavuus on huomattavasti alentunut (50 $:iin asti).

Kun lisä- tai aputoimintaryhmiä on useita, niin suodatusprosessia seuraavien toimintojen tai toimintaryhmän valinnan suorittaa laitetta hoitava henkilö, jolloin onnistuminen riippuu hänen taidostaan. Optimivalinnan todennököisyys on tässä tapauksessa yhtä kuin nolla. Sen vuoksi useimmissa tapauksissa esiintyy melko suuria ennakoimattomia menetyksiä keskituottavuudessa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on eliminoida yllä mainitut epäkohdat .

Keksinnön päätavoitteena on saada aikaan ainakin yhden jaksottaistoimisen suodattimen (suodatuslaitoksen) ohjaamista varten laite, joka on niin konstruoitu, että se ohjaa euodatustoiminnan kestoaikaa taaten jaksottais-toimiselle suodattimena suurimman mahdollisen keskituottavuuden, kun sen toimintaolosuhteita, esim. lietteen konsentraatiota, kiintoainefaasin polydispersisyyttä, sakeni ominaisvastusta, muutetaan.

Tähän tavoitteeseen päästään laitteella, joka ohjaa vähintään yhtä , 57188 jaksottaistoimista suodatinta, jonka läpi liete kuljetetaan ja jonka toimintaa ohjausyksikkö ohjaa ainakin yhden lisätoiminnan suorittamiseksi pää-suodatustoiminnan lisäksi ja josta saatu suodos menee suodoksen virtausmittariin, jolloin laitteessa on keksinnön mukaan vähintään yhden lisätoiminnan ohjaamista varten ainakin yksi ohjauskanava, joka käsittää yksikön, joka muodostaa jaksottaistoimisen suodattimen toimintaa karakterisoivan kriteerin, sa.. keskikapasiteetin, ja joka on kytketty suodoksen virtausmittariin ja suorittaa vastaanotetun signaalin avulla suodoksen virtauksen integraation ajassa ja jakaa integraation tuloksen suodatustoiminnan kestoajan ja lisä-_ toiminnan ajan summalla, jolloin ohjauskanava käsittää lisäksi optimointi-yksikön, joka optimoi jaksottaistoimisen suodattimen (suodatuslaitoksen) työprosessin ja on kytketty edellä mainitun kriteerinmuodostusyksikön lähtöön ja ohjausyksikön tuloon ja käynnistää ohjausyksikön, kun saavutetaan suodattimen (suodatuslaitoksen) keskikapasiteetin maksimiarvo.

Jatkuvan automaattisen toimintajakson ollessa kyseessä on sopivaa konstruoida keksinnön mukainen laite sellaiseksi, että ohjausyksikkö on lisäksi kytketty toisesta lähdöstään edellä mainitun kriteerinmuodostueyk-sikön ja optimointiyksikön toisiin tuloihin, niin että saatuaan signaalin optimointiyksiköltä ohjausyksikkö palauttaa signaalinsa avulla kriteerinmuodostusyksikön ja optimointiyksikön alkutilaan.

Kun jaksottaistoimisessa suodattimessa on useita lisätoimintaryhmiä, jotka suoritetaan jaksottaisesti päätoiminnan, so. suodatuksen, kanssa, silloin on suodattimen maksimaalisen keskikapasiteetin saavuttamiseksi sopivaa, että keksinnön mukaiseen laitteeseen sisältyy useita ohjauskanavia, niin että kunkin seuraavan kanavan kriteerinmuodostusyksiköllä on lisätoimintaryhmän pitempi kokonaisaika kuin kussakin edellisessä kanavassa olevalla vastaavalla yksiköllä, jolloin jokaisella seuraavalla ohjauskanavalla on oma ohjausyksikkönsä, jonka toinen tulo on kytketty optimointiyksikön lähtöön ja toinen tulo edellisen kanavan ohjausyksikön toiseen lähtöön, toinen lähtö jak-sottaistoimiseen suodattimeen ja toinen lähtö edellisen kanavan ohjausyksikön toiseen tuloon, niin että vastaava ohjausyksikkö käynnistettynä lähettää signaaleja kaikkiin edeltäviin ohjausyksiköihin kaikkien edeltävien ohjaus-kanavien palauttamiseksi alkutilaan ja kaikkiin seuraaviin ohjausyksiköihin vastaavista optimointiyksiköistä tulevien signaalien keskeyttämiseksi.

Vähintään yhtä jaksottaistoimista suodatinta ohjaavan laitteen tällainen konstruktio tekee mahdolliseksi, kum muutetaan tuotantoprosessin suo-ritusolosuhteita, etenkin työskenneltäessä vaikeasti suodatettavilla suspensioilla ja käytettäessä useita lisätoimintaryhmiä jaksottaisesti pää-suodatustoiminnan kanssa, aina saavuttaa suodattimen maksimaalinen keskikapa-siteetti.

4 57188

Keksintöä selitetään lähemmin sen suoritusmuotoja kuvaavien esimerkkien avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisesta jaksottaistoimista suodatinta ohjaavasta laitteesta, jossa on yksi ohjauskanava yhden lisätoi-mintaryhmän ohjaamista varten; kuvio 2 esittää keksinnön mukaiseen laitteeseen sisältyvän kriteerin-muodostusyksikön funktiodiagramman; kuvio 3 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisesta laitteesta, jossa on kolme ohjauskanavaa kolmea lisätoimintaryhmää varten; ja kuvio 4 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisesta laitteesta, joka ohjaa kahta jaksottaistoimista suodatinta.

Seuraavassa kuvataan yhtä jaksottaistoimista suodatinta tai suodatus-laitosta ohjaavan keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuotoa, joka on tarkoitettu ohjaamaan jaksottaistoimisen suodattimen yhtä lisätoimintaa, so. sakan iskupurkausta.

Esitettyyn keksinnön mukaiseen laitteeseen sisältyy jaksottaistoimi-nen suodatin 1 (kuvio l), johon liete eli suspensio syötetään nuolta A pitkin ja jonka toimintaa ohjaa ohjausyksikkö 2, joka on kytketty suodattimeen 1 lisätoiminnan, so. sakan iskupurkauksen suorittamiseksi päätoiminnan, so. lietteen suodattamisen lisäksi. Lietteen suodatuksesta saatu suodos menee suodoksen virtausmittariin 3 ja lähtee siitä nuolen B osoittamaan suuntaan. Mittarin 3 lähtöön on kytketty ohjauskanava 4 lisätoiminnan, so. sakan isku-purkauksen ohjaamista varten.

Ohjauskanava 4 käsittää yksikön 5» joka muodostaa yhden, jaksottaistoimisen suodattimen toimintaa, so. keskikapasiteettia, karakterivoivan kriteerin ja joka on kytketty suodoksen virtausmittariin ja suorittaa signaalinsa avulla suodoksen virtauksen integraation ajassa ja jakaa integraation tuloksen suodatusproseesin kestojen ja lisätoiminnan ajan summalla. Ohjauskanava 4 käsittää myös yksikön 6, joka optimoi jaksottaistoimisen suodattimen 1 toiminnan ja aktivoi ohjausyksikön 2, kun saavutetaan suodattimen 1 maksimaalinen keskikapasiteetti.

Ohjausyksikkö 2 on lisäksi kytketty toisesta lähdöstään kriteerinmuo-dostusyksikön 3 ja optimointiyksikön 6 toisiin tuloihin, niin että saatuaan signaalin optimointiyksiköltä 6 ohjausyksikkö 2 palauttaa signaalinsa avulla kriteerinmuodostusyksikön 3 ja optimointiyksikön 6 alkutilaan.

Tässä on kuvattu keksinnön mukainen suoritusmuoto, jossa jaksottaistoimisen suodattimen (suodatuslaitoksen) 1 toimintaa karakterisoivana kriteerinä on keskikapasiteetti. Samaan kriteeriin viitataan keksinnön mukaisen laitteen muissa suoritusmuodoissa. Jaksottaistoimisen suodattimen (suo- 5 571 88 datuelaitoksen) toimintaa luonnehtivana kriteerinä voidaan kuitenkin käyttää esim. suodattamisen’ suorittamiseen sisältyvien kulujen summaa tai suo-datustoiminnasta saatua hyötyä, tuotehukkaa suodatusvaiheessa tai tuotteen laatua. Tässä tapauksessa on optimointiyksikkö asetettava toimimaan silloin, kun saavutetaan kriteerin maksimiarvo (hyöty, tuotteen laatu) tai minimiarvo (kustannukset, häviöt).

Laitteen kuvattuun suoritusmuotoon sisältyvä jaksottaistoimisen suodattimen 1 toimintaa karakterisoivan kriteerin muodostava yksikkö 5 (kuv. 2) käsittää kertolaskimen 7» jonka tulo on kytketty suodoksen virtausmittarin 3 lähtöön ja jonka lähtö on kytketty integraattorin 8 tuleen. Tällöin kerto-laskin 7 kertoo suodoksen virtausmittarista 3 tulevan signaalin arvon vakiolla kertoimella taaten siten yhtäpitävyyden integraattorin 8 toiseen tuloon saapuvan signaalin arvon ja sen toiminnan kestoajan välillä. Mainitun kertoimen arvo on ykköstä pienempi (mutta se voi myös olla ykköstä suurempi) ja sen määrää laitteen hoitaja (operaattori) virittäessään laitteen erityiseen tuotantoprosessiin. Integraattorin 8 lähtö on kytketty jakolaskimen 9 "jaettava" tuloon. Tämä jakolaskin 9 on kytketty optimointiyksikön 6 tuloon. Laitteen toiminta-ajan asetin (asetuselin) 10 on kytketty integraattorin 11 toiseen tuloon. Integraattori 11 muodostaa signaalin, joka on verrannollinen suodatuksen kestoaikaan. Integraattorin 11 lähtö on kytketty yhteenlaskimen 12 toiseen tuloon. Yhteenlaskimen 12 toinen tulo on kytketty lisätoiminta-ajan asettimen 13 lähtöön. Yhteenlaskimen 12 lähtö on kytketty jakolaskimen 9 "jakaja" tuloon ja tähän tuloon saapuva signaali on verrannollinen suodatuksen kestoajan ja lisätoiminnan ajan summaan. Jakolaskin 9 jakaa "jaettava" tuloon menevän signaalin arvon "jakaja" tuloon saapuvan signaalin arvolla muodostaen siten lähtösignaalin, joka on verrannollinen suodattimen keski-kapasiteettiin, joka on laskettu suodatusajan ja lisätoiminta-ajan summasta. Signaali muodostuu seuraavan yhtälön mukaan: t '-f _ o ftdt J ‘ t+fl missä ^ - jaksottaistoimisen suodattimen 1 keskikapasiteetti; Q - suodoksen virtausmäärä; t - suodatuksen päätoiminnan kestoaika; = lisätoimin nan, so. sakan iskupnrkauksen suoritusaika.

Ohjausyksikön 2 toinen läht8 on kytketty integraattorien 8 ja 11 toisiin tuloihin. Kun ohjausyksikön tästä lähdöstä lähtevä signaali menee integraattorien 8 ja 11 mainittuihin tuloihin, niin silloin integraattorit 8 ja 11 palautetaan alkutilaan ja niiden lähdöissä olevat signaalit palautetaan nollaan (nollataan).

6 57188 Tämän yhden kriteerin muodostavan yksikön 5 eliminä käytetään laajalti tunnettuja pneumaattisia elimiä. Jaksottaistoimisen suodattimen 1 toimintaa optimoivassa yksikössä 6 (kuvio l) käytetään laajalti tunnettua op-timointisäädintä. Panosselkeytyssuodatinta, jossa suodatinelementit on rakennettu lieriömäisiksi panoksiksi, käytetään jaksottaistoimisena suodattimena 1, joka sisältyy keksinnön mukaisen laitteen kuvatun suoritusmuodon toimintaan. Suodoksen virtausmittarina käytetään rotametriä. Ohjausyksikkönä 2 käytetään pneumaattista ohjauskonetta.

Keksinnön mukaisessa laitteessa voidaan pneumaattisten elimien asemesta käyttää myös sähköisiä, hydraulisia, elektronisia tai muita elimiä.

Kun on suoritettava kolme lisätoimintaryhmää jaksottaisesti päätoiminnan, so. suodatuksen lisäksi, niin silloin keksinnön mukainen laite käsittää kolme ohjauskanavaa 4» 14, 15 (kuv. 3).

Tässä tapauksessa pitää ensimmäinen ohjauskanava huolen ensimmäisen lisätoimintaryhmän käynnistämisestä ja suorittamisesta, so. sakan iskupur-kauksesta, toinen ohjuskanava 14 huolehtii lisätoimintojen toisesta ryhmästä, so. sakan iskupurkauksesta ja tiivistyneen lietteen poistamisesta suodat-timelta, ja kolmas ohjauskanava 13 hoitaa kolmannen lisätoimintaryhmän, so. sakan iskupurkauksen, tiivistyneen lietteen poistamisen suodattimelta ja suodatuskerroksen uudistamisen höyryllä. Kahteen jälkimmäiseen lisätoiminta-ryhmään sisältyy vielä yksi toiminta, so. suodattimen 1 täyttäminen lähtö-suspensiolla. Kullakin lisätoimintaryhmällä on oma kestoaikansa. Niinpä missä - ensimmäisen lisätoimintaryhmän suoritusaika, 0» 2 m toisen lisätoimintaryhmän suoritusaika, (ζ j = kolmannen lisätoimintaryhmän suoritusaika.

Jokainen ohjauskanava muodostaa oman kriteerinsä seuraavan yhtälön mukaisesti: ψ = 0 ^ . i - 1 2 3 missä i - kanav&luku, joka vastaa 1isätolmintaryhmää^V..

Kun saavutetaan maksimiarvo $ vastaava kanava lopettaa suodatus-proeessin ja suorittaa siihen liittyvän lisätoimintaryhmän.

Ohjauskanavat 14 ja 13 on konstruoitu samalla tavalla kuin kanava 4 7 57188 ja käsittävät vastaavasti yksiköt 16 ja 17, jotka muodostavat jaksottais-toimisen suodattimen 1 toimintaa, so. keskikapasiteettia, karakterisoivan kriteerin ja ovat kytketyt suodoksen virtausmittarin 3 lähtöön ja integroivat suodoksen virtauksen ajassa ja jakavat integroinnin tuloksen suodatus-prosessin kestoajan ja tähän kanavaan liittyvän lisätoimintaryhmän kokonaie-ajan summalla. Tässä tapauksessa on ohjauskanavan 14 kriteerinmuodostusyk-siköllä 16 pitempi lisätoimintaryhmän kokonaisaika kuin edeltävän ohjaus-kanavan 4 kriteerinmuodostusyksiköllä 3, ja seuraavan ohjauskanavan 15 kri-teerinmuodostusykeiköllä 17 on pitempi lisätoimintaryhmän kokonaisaika kuin edeltävän ohjauskanavan 14 kriteerinmuodostusyksiköllä 16.

Ohjauskanavat 14 ja 15 käsittävät myös vastaavasti yksiköt 1Θ, 13, jotka optimoivat jaksottaistoimisen suodattimen toiminnan ja ovat kytketyt vastaavien kriteerinmuodostusyksikköjen 16, 17 lähtöön. Tässä tapauksessa on kummassakin ohjauskanavaa 4 seuraavassa ohjauskanavassa 14, 15 oma ohjausyksikkönsä, vastaavasti 20, 21, joiden tulot 22, 23 on kytketty optimointi-yksikköjen 18, 19 lähtöihin ja {joiden lähdöt 24, 25 on kytketty jaksottais-toimiseen suodattimeen 1.

Ohjausyksikön 20 toinen tulo 26 on kytketty ohjausyksikön 2 lähtöön 27* Ohjausyksikön 2 tulo 28 on kytketty ohjausyksikön 20 toiseen lähtöön 29, ja ohjausyksikön 21 toinen tulo 30 on kytketty ohjausyksikön 20 lähtöön 31· Ohjausyksikön 20 tulo 32 on kytketty ohjausyksikön 21 lähtöön 33» niin että kun ohjausyksiköt 2, 20, 21 aktivoidaan, ne lähettävät signaalit kaikkiin edeltäviin ohjausyksiköihin 2, 20 kaikkien edellä olevien ohjaus-kanavien 4, 14 palauttamiseksi alkutilaan ja kaikkiin seuraaviin ohjausyksiköihin 20, 21 vastaavista optimointiyksiköistä 18, 19 ohjausyksiköihin 20, 21 saapuvien signaalien keskeyttämiseksi ja siten väärien toimintojen eliminoimiseksi.

Ohjausyksikköjen 2, 20, 21 lähdöt 34, 35» 36 on kytketty kriteerinmuodostusyksikköjen 5» 16, 17 ja optimointiyksikköjen 6, 18, 19 toisiin tuloihin ja niitä käytetään palauttamaan jokainen ohjauskanava 4, 14, 15 alkutilaan. Numerolla 37 on merkitty ohjausyksikön 2 tulo, joka on kytketty optimointiyksikköön 6, ja numerolla 38 on merkitty sen lähtö, joka on kytketty suodattimeen 1.

Kuvion 3 laitteen kaikki osat ovat rakenteeltaan samanlaisia ja suorit- tavat samoja tehtäviä kuin kuvion 1 laitteen vastaavat osat.

Kolmen ohjauskanavan 4, 14, 15 käyttö mahdollistaa kuitenkin valita optimi kolmesta käytettävissä olevasta lisätoimintaryhmästä, mikä antaa lisäparannuksen suodattimen keskikapasiteettiin.

β 57188

Edellä on kuvattu ehdotetun, yhtä jaksottaistoimista suodatuBlaitosta tai suodatinta ohjaavan laitteen suoritusmuotoja. Keksinnön mukainen laite kykenee kuitenkin ohjaamaan kahta, kolmea tai useampia jaksottaistoimisia suodatuslaitoksia. Kuviossa 4 esitetään lohkokaavio keksinnön mukaisesta laitteesta, joka ohjaa samanaikaisesti kahta jaksottaistoimista suodatus-laitosta 1 ja 39 yhden ohjauskanavan 4 ohjatessa lisätoimintaa, so. sakan i skupurkausta.

Tässä laitteessa liete kulkee nuolen A suuntaan jakautuen molempiin suodatuBlaitoksiin tai suodattimiin 1 ja 39, ja saatu suodos menee samanaikaisesti suodattimista 1 ja 39 suodoksen virtausmittariin 3 lähtien siitä nuolen B suuntaan. Ohjausyksikkö 2 on kytketty molempiin jaksottaistoimisiin suodattimiin 1 ja 39. Laitteen kaikkien osien toimintakaavio ja rakenne ovat samanlaiset kuin kuvion 1 laitteessa.

Jaksottaistoimista suodatuslaitosta tai suodatinta ohjaavan laitteen toimintaperiaatetta kuvataan seuraavassa käytettäessä panos- tai patruuna-selkeytyssuodatinta.

Liete syötetään nuolen A suunnassa suodattimeen 1, jonka tehtävänä on erottaa alkuperäisestä lietteestä kiintoaines. Kun suodattimeen 1 on muodostunut paksu sakkakerros, joka jyrkästi vähentää suodattimen kapasiteettia mitä tulee suodoksen virtaukseen, sakka poistetaan suorittamalla ao. lisätoiminta, so. sakan iskupurkaus. Keksinnön mukainen laite määrää tämän toiminnan alkamishetken.

Lietteestä suodattimessa 1 saatu suodos menee suodoksen virtausmittariin 3 ja lähtee siitä nuolen B suuntaan. Tällöin mittari 3 synnyttää signaalin, joka on verrannollinen virtaukseen. Tämä signaali syötetään yksikköön 3, joka muodostaa suodattimen 1 toimintaa luonnehtivan kriteerin ja laskee suodattimen keskikapasiteetin seuraavan yhtälön mukaan: r Ψ- - . (1) J t + iq missä P » jakeottaistoimisen suodattimen 1 keskikapasiteetti, Q - virtaus suodattimessa, t * suodatuksen, so. päätoiminnan kestoaika, o lisätoiminnan, so. sakan iskupurkauksen suoritusaika.

Signaalin muodostaminen suoritetaan yhtälön (l) mukaan seuraavasti. Suodoksen virtausmittarista 3 lähtevä signaali, joka syötetään lisätoiminnan 9 57188 80. sakan iskupurkauksen, ohjauskanavaan 4, kerrotaan vakiolla kertoimella kertolaskimessa 7 (kuv. 2). Tämä on tarpeen tulosignaalin arvon sovittamiseksi yhteen integraatioon vaadittavan ajan kanssa (integraattorissa 8), kun laitteessa on pneumaattisten signaalien arvot rajoitettu alueelle 0,2- 1,0 kp/cm .

Jollei toimenpiteita ole suoritettu kertolaskimen 7 ja tulosignaalin arvon riittävän yhteensopivuuden osalta, niin integraattorin 8 lähtösignaalin arvo saattaisi nousta maksimiarvon saavuttamisajankohtana (sehän kasvaa jatkuvasti, koska signaalin arvo integraattorin 8 tulossa on aina nol- 2 ^ laa suurempi) 1 kp/cm yläraja-arvoon. TäBsä tapauksessa laite lakkaa toi mimasta, ja se voi lähettää joko väärän signaalin tai kieltäytyä toimimasta. Juuri tästä syystä on kertolaskin 7 sisällytetty laitteeseen.

^ Integraattori 8, joka integroi tulosignaalin arvon, joka on verran nollinen suodoksen virtaukseen, synnyttää lähtösignaalin, joka on verrannollinen yhtälön (l) osoittajaan. Tämä signaali syötetään jakolaskimen 9 "jaettava" tuloon. Ingegraattorin 11 lähtöön muodostuu signaali, joka on verrannollinen tthen. Tätä varten syötetään ajaltaan vakio eignaali integraattorin 11 tuloon asettimesta 10, jolla määrätään laitteen toiminta-aika. Signaalin kasvunopeus integraattorin 11 lähdössä riippuu laitteen toiminta-ajan asettimesta 10 tulevan signaalin arvosta, ja niin muodoin koko laitteen pisin mahdollinen toiminta-aika pneumaattisten signaalien rajoissa 0,2-1,0 kp/cm on myös siitä riippuvainen. Sen vuoksi laitteen toiminta-ajan asetti-men (asetyselimen) 10 asento (asetusarvo) on yksi laitteen asetusparamet-reista ja sen määrää suodatustoiminnan pisin mahdollinen kestoaika.

Lisätoiminta-ajan asettimesta 15 tulevan signaalin arvo, joka on verrannollinen suodatuksen lisätoiminnan ennalta määrättyyn suoritusaikaan lisätään yhteenlaskimessa 12 integraattorista 11 tulevan signaalin arvoon, joka on verrannollinen päätoiminnan aikaan t. Lisätoiminta-ajan ^ asettimen 15 asento (asetusarvo) on toinen aseteltava parametri. Yhteenlas kimen 12 lähtösignaali syötetään jakolaskimen 9 "jakaja" tuloon. Jakolaski-messa tapahtuu "jaettava"- ja "jakaja"-tuloihin syötettyjen signaalien arvojen jakaminen ja muodostetaan yhtälön (l) avulla kriteeri, so. suodattimen 1 keskikapasiteetti.

Lähettämällä ohjausyksiköstä 2 signaali integraattorien 8 ja 11 tuloihin palautetaan nämä integraattorit alkutilaan, kun suodatustoiminta on päättynyt ja lisätoiminta on suoritettu loppuun, ja suodatustoiminnan käynnistyessä ne kytketään jälleen toimintaan integraatioperiaatteella.

Suodattimen 1 toiminnan optimoiva yksikkö 6 (kuvio l) seuraa koko ajan kriteerinmuodostusyksiköstä 5 (kuvion 2 jakolaskimesta 9) tulevaa sig* 57188 ίο naalia. Kun tämä signaali saavuttaa maksimiarvonsa (maksimi vP), suodattimen 1 toimintaa optimoiva yksikkö 6 (kuvio l) lähettää impulssin ohjausyksikköön 2 aktivoiden tämän. Ohjausyksikön 2 lähtösignaali pitää huolen suodatustoi-minnan keskeytyksestä, seuraavasta iskupurkaustoiminnasta ja suodatustoimin-nan uudelleen käynnistämisestä. Ohjausyksikön 2 toisesta lähdöstä lähetettävä signaali palauttaa yksiköt ^ ja 6 alkutilaan ja pitää ne siinä koko lisätoiminnan, so« sakan iskupurkauksen ajan. Suodatustoiminnan seuraavan käynnistyksen yhteydessä ohjausyksikkö 2 poistaa signaalin toisesta lähdöstään ja siten käynnistää jälleen yksiköt 3 ja 6.

Edellä kuvatulla tavalla tapahtuu keksinnön mukaisen laitteen automaattinen jaksottainen toiminta.

Jos ^sn kiinteä asetus ei ole rationaalinen, esim. jos riippuu erityisistä lisätoiminnan, so. sakan iskupurkauksen, suoritusolosuhteista ja vaihtelee laajalla alueella suodattimen 1 toiminnan aikana, aika-asetin 13 (kuv. 2) asetetaan nollaan, jolloin ohjausyksikkö 2 lähettää toisessa päässä lyhytaikaisen signaalin, joka palauttaa yksiköt 5 (kuv. 2) ja 6 alkutilaan ja panee ne välittömästi toimimaan. Tässä tapauksessa ei yksiköitä 5 ja 6 kytketä toimintaan ainoastaan suodatuksen eli päätoiminnan aikana, vaan myös lisätoimintaa, bo. sakan iskupurkaueta aloitettaessa. Lisätoiminnan aikana integraattorin 11 lähtöön muodostuva signaali on verrannollinen toiminnan todelliseen kestoaikaan tehden tarpeettomaksi lisäsignaalin Lisäämisen ^^reen ja siten aika-asettimen 13 ja yhteenlaskimen 12 käyttämisen.

Keksinnön mukaiseen laitteen toimintaan suodattimen kanssa, jossa on kolme kestoajaltaan muuttuvaa lisätoimintaryhmää, havainnollistetaan esimerkin avulla jaksottaistoimisen panosselkeytyksisen suodattimen tai suoda-tuslaitoksen 1 yhteydessä. Suodatin 1 (kuvio 3) suorittaa kolme lisätoimintaryhmää tuotantoprosessin aikana. Ensimmäinen hoitaa euodatinelementeille muodostuneen sakan iskupurkauksen pääsuodatusprosessia vastaan suunnatulla voimakkaalla hydraulisella iskulla. Toinen ryhmä sisältää kaksi toimintaa: sakan iskupurkaus ja tiivistyneen lietteen poisto suodattimelta 1. Kolmas ryhmä käsittää kolme toimintaa: sakan iskupurkaus, tiivistyneen lietteen poieto ja suodatuskerroksen uudistaminen, erityisesti höyryä syöttämällä. Kaksi jälkimmäistä ryhmää päättyvät suodattimen tilan täyttämiseen lähtöliet-teellä.

Kummankin jälkimmäisen toimintaryhmän suoritusaika on sitä edeltävän toimintaryhmän suoritusaikaa pitempi, joten: ς < «ζ e*» u 57188

Alanumero vastaa tässä toimintaryhmän järjestysnumeroa.

Keksinnön mukaisessa laitteessa on kolme ohjauskanavaa 4» 14» 15» jotka vastaavat mainittuja kolmea lisätoimintaryhmää. Jokainen ohjauskanava määrittää sen ajankohdan» jona sen oma lisätoimintaryhmä on käynnistettävä ja pysäytettävä.

Liete syötetään nuolen A suunnassa suodattimeen 1, jonka tehtävänä on erottaa lietteestä kiintoaines ja siten selkeyttää se. Lietteen suodatuksessa saatu suodos lähtee nuolen B suunnassa virtausmittarista 3» joka synnyttää suodokseen virtaukseen verrannollisen signaalin.

Suödokeen virtausmittarista 3 lähtevä signaali menee ensimmäisen oh-jauskanavan 4 kriteerinmuodostusyksikön 5 tuloon. Suodatuksen päätoimintaa suorittaessaan tämä yksikkö laskee suodattimen 1 keskikapasiteetin senhetkisen arvon seuraavan yhtälön mukaan: s,. ,,, missä i = suodattimen keskikapasiteetti ottaen huomioon ensimmäisen lisä-toimintaryhmän suorittamiseen vaadittava aika; Q « suodoksen virtauemäärä; t = suodatuksen päätoiminnan aikaj = ensimmäisen lisätoimintaryhmän suoritusaika.

Kriteerinmuodostusyksikön 5 toimintaperiaate on samanlainen kuin edellä kuvatussa ohjauskanavassa 4 (kuvio 2) olevan vastaavan yksikön toimintaperiaate. Optimointiyksikkö 6 (kuv. 3)» jonka tuloon saapuu keskikapasi-teettiin ^ verrannollinen signaali kriteerinmuodostusyksikön 1 lähdöstä» seuraa jatkuvasti tätä signaalia. Kun saavutetaan maksimi yksikkö 6 lähettää impulssin muodossa olevan signaalin ohjausyksikön 2 tuloon 37» jolloin ohjausyksikkö 2 ryhtyy toimimaan. Yksikön 2 lähdöstä 38 syötetään signaali suodattimeen 1 lopettamaan tämän suodatustoiminta ja aloittamaan ensimmäinen lisätoimintaryhmä (sakan iskupurkaus), minkä jälkeen ohjausyksikkö 2 "kytkee" suodattimen takaisin päätoimintaan» suodatukseen, ja palautuu alkutilaan. Toisesta lähdöstään. 34 syötetyn toisen signaalinsa avulla ohjausyksikkö 2 palauttaa yksiköt 5 Ja 6 alkutilaan ja pitää ne siinä ensim-mlisen lisätoimintaryhmän koko suoritusajan. Kun suodatin 1 seuraavan kerran vaihtokytketään suodatustoimintaan, niin alkutilaan palautuessaan ohjausyksikkö 2 keskeyttää signaalien lähettämisen lähdöstään 34 käynnistäen siten yksiköt 5 ja 6. Lähettäeesään signaalin lähdöstään 27 ohjausyksikön 20 tuloon 26 ohjausyksikkö 20 estää toimintansa aikana ohjauskanavan 14 12 57188 ohjausyksikköä 20 katkaisemasta optimointiyksiköstä 16 tuloon 22 syötettyä signaalia eliminoiden siten väärän käynnistyksen. Ohjausyksikkö 20 lähettää tämän ostosignaalin lähdöstään 51 seuraavan ohjausyksikön 21 tuloon 50* jolloin myös tämän ohjausyksikön 21 väärä käynnistys estetään katkaisemalla optimointiyksiköstä 19 ohjausyksikön 21 tuloon 25 syötetty signaali.

Toisen ohjauskanavan 14 toiminta jatkuu seuraavasti:

Suodoksen virtausmittarista 5 syötetään signaali kriteerinmuodostus-yksikön 16 tuloon. Tämä yksikkö laskee suodattimen 1 keskikapasiteetin senhetkisen arvon seuraavan yhtälön mukaan: rt $ 9 -> sat (4) * + ^2 missä = suodattimen 1 keskikapaeiteetti ottaen huomioon toisen lisätoi-mintaryhmän suoritusaika (sakan iskupurkaus ja tiivistyneen lietteen poisto); ^2 = toisen lisätoimintaryhmän suoritusaika. Tämä yhtälö eroaa yhtälöstä (5) arvon ^ osalta. Yksikön 16 toimintaperiaate on sama kuin ensimmäisessä ohjauskanavassa 4 olevan vastaavan yksikön 5 toimintaperiaate, jolloin ainoana erona on, että yksikkö 16 on asetettu pitempään toimintajaksoon ja toiseen lisätoimintaryhmän suoritusaikaan Tämä asetus suoritetaan va litsemalla kerroin kertolaskimessa 7 (kuv. 2), signaalin taso asetuselimen 10 lähdössä, asettamalla laitteen toiminta-aika ja signaalin taso lisätoiminta-ajan asetuselimen 15 lähdössä. Optimointiyksikkö 18, jonka tulo ottaa yksikön 16 lähdöltä vastaan keskikapasiteettiin verrannollisen signaalin, seuraa jatkuvasti tätä signaalia. Kun maksimi saatutetaan, optimointi-yksikkö 18 lähettää impulssin muodossa olevan signaalin ohjausyksikön 20 tuloon 22, jolloin ohjausyksikkö 20 alkaa toimia. Yksikkö 20 lähettää lähdöstään 24 suodattimeen 1 signaalin, joka pysäyttää suodatustoiminnan ja aloittaa toisen lisätoimintaryhmän (sakan iskupurkaus ja tiivistyneen lietteen poisto), minkä jälkeen yksikkö 20 panee uudelleen suodattimen 1 toimimaan päätoiminnan suorittamiseksi ja palaa alkutilaan. Lähdöstä 53 syötetyllä signaalilla ohjausyksikkö 20 palauttaa yksiköt 16 ja 18 alkutilaan ja pitää ne tässä tilassa koko ajan, mikä kuluu toisen lisätoimintaryhmän suorittamiseen. Kun suodatin 1 seuraavan kerran pannaan toimintaan suodatustoiminnan suorittamiseksi ja yksikön 20 palauttamiseksi alkutilaan, yksikkö 20 kytkee pois lähtönsä 53 keskeyttääkseen signaalin lähettämisen ja käynnistäen siten yksiköt 16 ja 18. Lähdöstään 29 ohjausyksikön 2 tuloon 28 syötetyllä signaalilla ohjausyksikkö 20 estää ensimmäisen ohjauskanavan 4 ohjausyksikön 2 13 571 88 väärän toiminnan ja palauttaa yksiköt 5 ja 6 alkutilaan ja käynnistää ne vasta sitten, kun suodatin 1 pannaan seuraavan kerran käyntiin suodatustoi-minnan suorittamiseksi, jolloin tapahtuu myös yksiköitten 16 ja 18 käynnistys. Lähdöstään 31 ohjausyksikön tuloon 30 syötetyllä signaalilla ohjausyksikkö 20 estää seuraavan kanavan 15 ohjausyksikön 21 väärän toiminnan vaikuttamatta kuitenkaan yksiköihin 17 ja 19.

Kolmannen ohjauskanavan 15 toiminta on seuraava. Suodoksen virtaus-mittarista 3 lähtevä signaali syötetään kriteerinmuodostueyksikön 17 tuloon. Yksikkö 1? laskee suodattimen 1 keskikapasiteetin senhetkisen arvon seuraavan „ yhtälön mukaan: / ψ oJ (5) J 5 ‘ t ♦ <r5 missä = suodattimen 1 keskikapasiteetti ottaen huomioon kolmannen lisä-toimintaryhmän suorittamiseen kuluva aika (sakan iskupurkaus, tiivistyneen lietteen poisto, suodatuspohjan uudistaminen); » kolmannen lisä- toimintaryhmän suoritusaika.

Kriteerinmuodostueyksikön 17 toimintaperiaate on samanlainen kuin kahden ensimmäisen ohjauskanavan vastaavien yksikköjen 5 ja. 16 toimintaperiaate, jolloin ainoa ero on, että yksikkö 17 asetetaan vielä pitempään toimintajaksoon ja toiseen lisätoimintaryhmän suoritusaikaan Tämä asetus suoritetaan kertolaskimessa 7 (kuv. 2) ja asetuselimissä 10, 13· Op-" timointiyksikkö 19 (kuv. 3)» jonka tuloon saapuu kriteerinmuodostueyksikön 17 lähdöstä keskikapasiteettiin ^ verrannollinen signaali, tarkkailee koko ajan tätä signaalia. Kun maksimaalinen saavutetaan optimointiyk- ^ sikkö 19 lähettää impulssin muodossa olevan signaalin ohjausyksikön 21 tu loon 23 pannen tämän yksikön toimintaan. Ohjausyksikkö 21 lähettää silloin lähdöstään 25 suodattimeen 1 signaalin, joka pysäyttää suodatustoiminnan ja suorittaa kolmannen lisätoimintaryhmän, minkä jälkeen yksikkö 21 käynnistää uudelleen suodattimen 1 päätoiminnan, suodatuksen, ja palautuu alkutilaan. Lähdöstä 36 syötetyllä signaalilla ohjausyksikkö 21 palauttaa yksiköt 17 ja 19 alkutilaan ja pitää ne tässä tilassa koko ajan, joka kuluu kolmannen lieätlimintaryhmän suorittamiseen. Lähdöstään 33 ohjausyksikön 20 tuloon 32 syötetyllä signaalilla ohjausyksikkö 21 estää edellä olevien kanavien 14 ja 4 ohjausyksikköjen 20 ja 2 väärän toiminnan ja palauttaa yksiköt 16, 18, 5, 6 alkutilaan. Kun suodatin 1 seuraavan kerran käynnistetään suo- 57188 14 datustoiminnan suorittamiseksi ja yksikön 21 palauttamiseksi alkutilaan, yksikkö 21 kytkee pois lähtönsä 36 käynnistäen siten yksiköt 17 ja 19 ja sen lähtö 33 panee myös kaksi ensimmäistä ohjauskanavaa 14 ja 4 (yksiköt 16, 18, 5, 6) toimintaan.

Juuri tällä tavalla laite toimii keksinnön mukaisesti jaksottain. Oh-jausyksiköiden välillä oleva esto- eli sulkuvaikutus takaa lisätoimintaryh-mäluvun optimin valinnan. On huomautettava, että kytkennät optimointiyksikkö-jen välillä ja ohjausyksikköjen estotoiminta voivat tapahtua automaattisesti (kuten kyvatussa suoritusmuodossa) tai käsin hoitohenkilökunnan toimesta. Automaattista ohjausta on pidettävä parempana, koska se eliminoi mahdolliset virheet, mutta se ei ole aina taloudellinen.

Laitteen yksiköt voidaan rakentaa sähköisistä, pneumaattisista, hydraulisista, elektronisista, optoelektronisista ja muista komponenteista ja niiden ohjaus voi tapahtua numeerisen tietokokeen ohjelmien tai alaohjelmien avulla operaattoria neuvovalla tai suoran ohjauksen tavalla.

Keksinnön mukaisen laitteen toimintaperiaatetta sen toimiessa useamman kuin yhden suodattimen kanssa havainnollistetaan esimerkillä laitteen suoritusmuodosta, jossa yksi ohjauskanava on järjestetty ohjaamaan kahta jak-sottaistoimista panosselkeytyksistä euodatuelaitosta tai suodatinta.

Liete syötetään nuolen A suunnassa (kuvio 4) kahtena rinnakkaisena virtana suodattimien 1 ja 39 läpi. Näistä suodattamista lähtevät suodosvir-rat yhdistetään ja johdetaan yhdessä suodoksen virtausmittariin 3» josta ne lähtevät nuolen B suunnassa. Kuviossa 4 esitetyn keksinnön mukaisen laitteen toiminta vastaa kuvion 1 laitteen toimintaa ainoan eron ollessa, että ohjausyksiköstä 2 lähtevät käskyt eli signaalit syötetään rinnakkain ja Samanaikaisesti kahteen ohjattavaan suodattimeen 1 ja 39. Molemmat suodattimet 1 ja 39 voidaan tarvittaessa varustaa ohjausyksiköstä 2 tulevien signaalien vahvistimilla.

Rakenteeltaan tällainen, vähintään yhtä jaksottaistoimista suodatinta ohjaava laite parantaa suodattimen keskikapasiteettia 30 $:iin asti aiemmin tunnettuihin laitteisiin verrattuna. Työskenneltäessä erikoisen vaikeasti suodatettavilla lietteillä tai suspensioilla ja prosessin suoritusolosuhtei-den vaihdellessa laajalla alueella voi tuottavuus nousta 30 $£. Tässä tapauksessa ei jaksottaistoimisen suodatuslaitoksen rakenteessa eikä suodattimen sisältävän tuotantolinjan järjestelyssä tarvitse tehdä muutoksia.

Enää ei myöskään tarvita laajoja alustavia tutkimuksia jaksottaistoi-misen suodattimen hyväksyttävän toimintajakson määrittelemiseksi ennen suodattimen toimintaanpanoa tiettyä lietettä suodatettaessa.

571 88 15

Hyvin usein sisältyy yksi suodatin tai suodatinryhmä jotakin tuotetta valmistavaan tuotantolinjaan. Esimerkkinä tällaisesta tuotantolinjasta on maalien valmistukseen käytettävä linja. Suodattimen huonon valinnan, henkilökunnan riittämättömän taidon tai suodattimeen syötetyn lietteen ominaisuuksissa esiintyvien huomattavan suurien vaihteluiden johdosta voi suodattimen kapasiteetti olennaisesti laskea tuotantolinjan muiden laitteiden tai osien kapasiteettiin verrattuna. Tässä tapauksessa kutsutaan suodatus-vaihetta koko tuotantoprosessin "pullonkaulaksi". Keksinnön mukaisen laitteen käyttäminen tässä tapauksessa antaa suuren taloudellisen hyödyn verraten alhaisilla pääomakustannuksilla, koska se parantaa koko tuotantolinjan tuottavuutta.

Pääomakustannukset vähenevät käytettäessä yhtä laitetta useamman kuin yhden suodattimen ohjaamiseen, koska laitteen hinta jakautuu useiden suodattimien kesken.

Claims (3)

16 5 71 8 8

1. Laite vähintään yhden jaksottaistoimisen suodattimen tai suodatus-laitoksen ohjaamiseksi, jonka läpi liete kuljetetaan ja jonka toimintaa ohjaa ohjausyksikkö (2) ainakin yhden lisätoiminnan suorittamiseksi pää- eli suodatustoiminnan lisäksi, jolloin suodatuksessa saatu suodos syötetään euo-doksen virtausmittariin (3), tunnettu siitä, että siihen sisältyy vähintään yksi ohjauskanava (4) ainakin yhden lisätoiminnan ohjaamiseksi, joka ohjauskanava käsittää yksikön (5)* joka muodostaa jaksottaistoimisen suodattimen (l) toimintaa karakterisoivan kriteerin, so. keskikapasiteetin, ja on kytketty euodoksen virtausmittariin (3) ja suorittaa signaalillaan suodosvirran integraation ajassa ja jakaa integraation tuloksen suodatus-toiminnan kestoajan ja lisätoiminnan ajan summalla, ja yksikön (6), joka optimoi jaksottaistoimisen suodattimen (l) toiminnan ja on kytketty edellä mainitun kriteerinmuodostusyksikön (5) lähtöön sekä ohjausyksikön (2) tuloon ja käynnistää ohjausyksikön (2) saavutettaessa jaksottaistoimisen suodattimen (l) keskikapasiteetin maksimiarvo.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausyksikön (2) toinen lähtö on kytketty kriteerinmuodostusyksikön (5) ja optimointiyksikön (6) toisiin tuloihin, niin että otettuaan vastaan signaalin optimointiyksiköltä (6) ohjausyksikkö (2) palauttaa signaalillaan kriteerinmuodostusyksikön (5) ja optimointiyksikön (6) alkutilaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kun siinä on useita kanavia (4i 14» 15) lisätoimintaryhmien ohjaamista varten, niin kriteerinmuodostusyksiköillä (16,17) on pitempi kokonaisaika lisä-toimintaryhmää varten kuin edellisissä kanavissa (4» 14)» ja kullakin seu- raavalla ohjauskanavalla (14,15) on oma ohjausyksikkönsä (20, 2l), jonka toinen tulo on kytketty optimointiyksikön (18,19) lähtöön, toinen lähtö jaksot-taistoimiseen suodattimeen (l), toinen tulo edellisen kanavan (4* 14) ohjausyksikön (2,20) toiseen lähtöön ja toinen lähtö seuraavan ohjauskanavan (14,15) ohjausyksikön (20,2l) toiseen tuloon, niin että kun vastaava ohjausyksikkö (20,21) käynnistetään, se lähettää signaalin kaikkiin edellä oleviin ohjausyksiköihin (2,20) kaikkien edellä olevien ohjauskanavien (4,14) palauttamiseksi alkutilaan ja kaikkiin jäljempänä oleviin ohjausyksiköihin (20,21) vastaavista optimointiyksiköistä (18,19) syötettyjen signaalien keskeyttämiseksi.