FI57180C - Stroemningsmaetare - Google Patents

Description

rBl KUULUTUSJULKAISU C 7-f O n JBTV lBJ (11>UTLÄOCNINGS*KAIFT ^/100 C (45) Fate:;LLi myönnetty 10 G6 1930

Patent meddelat v (51) Kv.lk.*/lnt.CI.· G Oi J 1/06 SUOMI —FINLAND (21) FWtUhak.mu.-PK.nttn.Btci.Jng 78200Θ (22) HakemliplM—AiMBIcnlngadag 22.06.7d (23) AlkupUvi—Glttlgh«ttd>g 22.06.78 (41) TVIIut JulklMksI — Bllvlt off«nt»| 2 3 · 12.79

Patentti- Ja r.kistorihallittu M.^Tt „

Patent- och raglstcntyralMn AmMo» uthgdoch irtuIikrtfMn puMlcwad 29 - 02.80 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Bagtrd prlorlcet (71) Valmet Qy, Punanotkonkatu 2, 00130 Helsinki 13, Suomi-Finland(Fl) (72) Matti Mäntylä, Pirkkala, Väinö Halin, Tampere, Esa Mäkelä, Soppeenmäki, Kaliko Koskinen, Pirkkala, Matti Silekoski, Tampere, Kauko Siitojoki, Tampere, Suomi-Finland(FI) (7*0' Forssen & Salomaa Oy (5I+) Virtausmittari - Strömningsmatare

Keksinnön kohteena on virtausmittari, joka käsittää runko-osan, runko-osan sisäpuolella olevan mittauskoneiston, tuloyhteen nesteen johtamiseksi virtaus-mittariin ja lähtöyhteen nesteen johtamiseksi pois virtausmittarista.

Tällaiset virtausmittarit, joita käytetään yleisesti ns. vesimittareina, ovat rakenneratkaisultaan olleet jo hyvin kauan aikaa olennaisesti muuttumattomina. Varsinkin pienien vesimittarien rungot on yleensä valmistettu kupari seoksesta valamalla tai kuumapuristamalla. Viime aikoina kupari seoksien korroosionkestävyyttä on jouduttu huomattavasti parantamaan erilaisien lisäaineiden avulla sekä lisäämällä kuparin osuutta seoksessa. Varsinkin kiinteistöjen vesi- ja viemäri-laitteistoissa käytettäviltä vesimittareilta vaaditaan hyvää syöpymiskestävyyt-tä, jolloin myös vesimittarit on jouduttu valmistamaan materiaalista, joka on kestävä sinkki katoa vastaan.

Kun vesi mittareiden valmistuksessa käytetyissä kupariseosmateriaaleissa kuparin osuutta on Jouduttu lisäämään, on tästä ollut seurauksena materiaalin vaikeampi työstettävyys. Haitallinen seuraus on myös se, että vesimittarien runkojen valmistukseen soveltuva materiaali on tullut lisääntyvässä määrin riippuvaikseksi kuparin maailmanmarkkinahinnasta.

57180

Edellä esitettyä haittaiImlötä on pyritty eliminoimaan valmistamalla vesimittarien rungot tai kotelot kestomuoveista puristamalla. Sopivilla muovimateriaaleilla korroosionkestävyys saadaan paremmaksi sekä samalla myöskin valmistuskustannukset alenevat. Vesimittarien muoviset rungot eivät kuitenkaan ole tulleet yleisesti hyväksyttyyn käyttöön lähinnä muovien hygroskooppisuuden ja vähäisen virumislujuuden johdosta. Vielä eräs vakava este muovien käyttömahdollisuudelle on se, että muovien lujuus alenee huomattavasti ajan ja lämpötilan funktiona. Muovien kemiallinen kestävyys käyttöveden pakollisille lisäaineille ei myöskään ole riittävän hyvä.

Keksinnön päämääränä on aikaansaada virtausmittari, jonka runko-osa on hyvin sekä lämpimän ja kylmän käyttöveden korroosiota kestävä. Keksinnön päämääränä on lisäksi aikaansaada virtausmittari, jonka runko-osa on mekaanisesti luja ja luotettava. Keksinnön päämääränä on myös aikaansaada virtausmittari, jonka runko-osa voidaan valmistaa siten, että materiaaIinkulutus on mahdollisimman vähäinen ja siten valmistuskustannuksiltaan edullinen. Vielä eräänä keksinnön päämääränä on aikaansaada virtausmittari, jonka runko-osa soveltuu hyvin suur-sarjatuotannon valmistusteknologiaan. Keksinnön muut tavoitteet ja sillä saavutettavat edut käyvät ilmi keksinnön selityksestä.

Keksinnön päämäärät aikaansaadaan virtausmittarilla, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että virtausmittarin runko-osa muodostuu kahdesta läpimitaltaan eri suuresta sisäkkäin sijoitetusta kuppimaisesta osasta, Jotka on yhdistetty toisiinsa siten, että mainittujen kuppimaisien osien välinen tila muodostaa virtauskanavan mittauskoneistosta poistuvaa tai sinne tulevaa nestettä varten, ja että tulevan nesteen johtamiseksi mittauskoneistoon sisäpuolinen kuppimainen osa on varustettu aukolla, joka on yhteydessä tulo- tai lähtöyhdettä varten ulkopuolisessa kuppimaisessa osassa olevaan aukkoon.

Keksinnöllä saavutetaan huomattavia ja mm. seuraavat edut: - virtausmittarien runko-osan valmistaminen voidaan tehdä muokkaavalla työstöllä, ts. syvävetämäI Iä sopivasta levymäisestä materiaalista, - virtausmittarien runko-osan hinta huomattavasti halvempi kuin valamalla tai kuumapuristamaI la valmistettujen runko-osien hinta, - virtausmittarien runko-osan koko saadaan pienemmäksi ja seinämävahvuus ohueksi, josta johtuen runko-osa on kevyt ja materiaalien käyttö on taloudellista, - materiaalien laaja valintamahdollisuus korroosionkestävyyttä silmälläpitäen, 3 571 80 - samoja työkaluja voidaan käyttää eri materiaaleista olevien runko-osien valmistukseen, - valmistuksen automatisointi pitkälle mahdollinen, jolloin valmistuksessa päästään taloudellisuuden lisäksi hyvään mittatarkkuuteen.

- sileitten pintojen ansiosta epäpuhtaudet eivät iskostu niihin, mittaustarkkuus säilyy hyvänä pitkään ja kävi toi nti vaara vähenee.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen edulliseen suoritusmuotoon, johon keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan rajoittaa.

Kuvio I esittää keksinnön mukaista virtausmittaria päältäpäin nähtynä.

Kuvio 2 esittää läpileikkausta kuvion I mukaisesta virtausmittarista.

Kuvioiden I ja 2 mukaisessa suoritusmuodossa keksinnön mukaista virtausmittaria on merkitty yleisesti viitenumerolla I0. Virtausmittari I0 käsittää runko-osan II, tuloyhteen I2 nesteen johtamiseksi virtausmittariin I0 ja lähtöyhteen I3 nesteen johtamiseksi pois virtausmittarista I0. Runko-osan II sisällä on mittauskoneisto I4, joka on jokin sinänsä tunnettu virtausmittareissa käytetty mittauskoneisto. Mittauskoneistoon I4 kuuluu mm. suihkukuppi I5 ja siipipyörä I6.

Keksinnön perusoivalluksen mukaisesti runko-osa II muodostuu kahdesta läpimitaltaan eri suuresta kuppimaisesta osasta 2I ja 22, Jotka on sijoitettu sisäkkäin. Ulkopuolisessa kuppimaisessa osassa 2I on aukko 25 ja vastaavasti aukko 26 tu-loyhdettä I2 ja vastaavasti lähtöyhdettä I3 varten. Sisäpuolisessa kuppimaisessa osassa 22 on aukko 27, joka on sovitettu menemään ulkopuolisessa kuppimaisessa osassa 2I olevaan aukkoon 25.

Virtausmittari I0 käsittää lisäksi kansiosan I8, joka on kiinnitetty edullisesti ns. bajonettikiinnityksellä ulkopuoliseen kuppimaiseen osaan 2I. Bajonetti-kiinnitysrengasta on merkitty viitenumerolla I9. Kansiosan I8 kiinnityksen tiiviyden varmistamiseksi on edullista käyttää 0-rengastiivistettä 20. Bajonettiki innitys mahdollistaa painetiiviin kansiosan I8 nopean, vaivattoman ja varman Iukituksen.

Sisäpuolinen kuppimainen osa 22 on edullisesti kiinnitetty ulkopuoliseen kuppimaiseen osaan 2I puristussovitteeI la. Kuppimaisien osien 2I ja 22 väliin jäävä tila toimii mittauskoneistosta I4 poistuvan nesteen virtauskanavana 24. Sisäpuolisen kuppimaisen osan 22 yläreuna on mittauskoneiston I4 asennustaso ja 4 57180 tiivistyspinta. Sisäpuolisessa kuppimaisessa osassa 22 olevan aukon 27 muodostaa edullisesti ulospäin työntyvä kaula 28, jonka ympärille on asetettu nollarengas tai vastaava tiiviste 23. Tällöin tuleva neste ei pääse virtaamaan mittausko-neiston I4 ohitse. Sihti I7 on sijoitettu sisäpuolisen kuppimaisen osan 22 sisäpuolet le.

Keksinnön mukaisen virtausmittarin I0 runko-osan II muodostavat kuppimaiset osat 2I ja 22 voidaan tehdä muokkaavalla työstöllä, ts. syvävetämällä käyttötarkoitukseen soveltuvasta levymäisestä materiaalista. Soveltuvia levymateriaaleja ovat esim. ruostumaton ja haponkestävä teräs tai tietyissä käyttötarkoituksissa kupari- tai alumiiniseosmateriaalit, Jotka on varustettu sopivilla suojapinnoit-teilla korroosio-olosuhteet huomioonottaen. Levymäisestä materiaalista syvävetämäl lä valmistettujen kuppimaisien osien 2I ja 22 pinta on olennaisesti sile-ämpi kuin aikaisemmin valamalla valmistettujen runko-osien sisäpinta. Sileästä pinnasta on seurauksena se etu, että nesteen mukanaan kuljettamat epäpuhtaudet eivät iskostu virtausmittarin sisäpintoihin ja siten mittaustarkkuus säilyy hyvänä. Sileän pintaprofiiI in ansiosta myös kävi toi nti vaara on vähäisempi kuin valetuissa runkorakenteissa.

Keksinnön mukainen runko-osa II mahdollistaa lisäksi sen, että virtausmittariin I0 kuuluvat tulo- ja lähtöyhteet I2 ja I3 voidaan valmistaa erikseen sopivasta tankomateriaalista automaattikoneiI la ja liittää ulkopuoliseen kuppimaiseen osaan 2I esim. hitsaamalla, juottamalla, niittaamalla, manglaama Ma tai muulla vastaavalla tavalla. Tällöin tällaiset liitäntäpäät eli tulo- ja lähtöyhteet I2 ja I3 on varustettu kierteillä, jolloin virtausmittari I0 voidaan liittää putkistoon sopivien liittimien avulla nopeasti Ja yksinkertaisella tavalla.

Keksinnön mukaisessa virtausmittarissa 10 korroosion suojaus on helposti tehtävissä, koska runko-osa II jakautuu erillisiksi komponenteiksi niiltä osin, joita vesi tai muu mitattava neste koskettaa. Tällöin esim. sisäpuolinen kuppimainen osa 22 voi olla myös muovipuriste, joka on valmistuskustannuksiltaan erittäin edulIinen.

Edellä on esitetty ainoastaan keksinnön eräs edullinen suoritusmuoto ja alan ammattimiehelle on selvää, että siihen voidaan tehdä lukuisia modifikaatioita oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (7)

1. Virtausmittari, joka käsittää runko-osan (II), runko-osan (II) sisäpuolella olevan mittauskoneiston (I4), tuloyhteen (I2) nesteen johtamiseksi virtausmittariin (I0) ja lähtöyhteen (I3) nesteen johtamiseksi pois virtausmittarista (I0), tunnettu siitä, että virtausmittarin (I0) runko-osa (II) muodostuu kahdesta läpimitaltaan eri suuresta sisäkkäin sijoitetusta kuppimaisesta osasta (2I,22), jotka on yhdistetty toisiinsa siten, että mainittujen kuppimaisien osien (2I,22) välinen tila muodostaa virtauskanavan (24) mittauskoneistosta (I4) poistuvaa tai sinne tulevaa nestettä varten, ja että tulevan nesteen johtamiseksi mittauskoneistoon (I4) sisäpuolinen kuppimainen osa (22) on varustettu aukolla (27), joka on yhteydessä tulo- tai lähtöyhdettä (I2) varten ulkopuolisessa osassa (2I) olevaan aukkoon (25).

2. Patenttivaatimuksen I mukainen virtausmittari, tunnettu siitä, että kuppimaiset osat (21,22) on kiinnitetty toisiinsa puristussovitteella.

3. Patenttivaatimuksen I tai 2 mukainen virtausmittari, tunnettu siitä, että sisäpuolisen kuppimaisen osan (22) yläreuna on mittauskoneiston (I4) asennus-taso ja tiivistyspinta.

4. Jonkin patenttivaatimuksen I-3 mukainen virtausmittari, tunnettu siitä, että sisäpuolisessa kuppimaisessa osassa (22) oleva aukko (27) on ulospäin työntyvä kaula (28), jonka ympärille on sijoitettu tiivisterengas (23).

5. Jonkin patenttivaatimuksien I-4 mukainen virtausmittari, tunnettu siitä, että sisäpuolisen kuppimaisen osan (22) sisäpuolelle on sijoitettu sihti (I7).

5 57180 Pa+en+t i vaat i mukset

6. Jonkin patenttivaatimuksien I-5 mukainen virtausmittari, tunnettu siitä, että virtausmittarin (I0) kansiosa (I8) on kiinnitetty ulkopuoliseen kuppimaiseen osaan (2I) bajonettirenkaan (19) tai muun vastaavan kiinnitys-renkaan avulla.

7. Jonkin patenttivaatimuksien I-6 mukainen virtausmittari, tunnettu siitä, että ulkopuoliseen kuppimaiseen osaan (2I) on kiinnitetty siinä olevien aukkojen (25,26) kohdalle kierteillä varustettu tuloyhde (I2) ja vastaavasti kierteillä varustettu lähtöyhde (I3) hitsaamalla juottamalla, niittaamalla, manglaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.