FI56758C - Metod foer inskrivning medelst taendning av respektive uppraetthaollande av ett haolltillstaond hos gasceller i en gaspanel samt anordning foer tillaempning av metoden - Google Patents

Description

R5F7I M (11)*UU„LUTUSJULKAISU ,-.-(-0 4ε£2^>& ,,_ Patent meddelat •S® (4S) (51) Kv.lk.»/lnt.CI.· H 01 J 61/54 SUOMI — FINLAND (21) Pttenttlhtkemu* — Pttentanifikning 3328/70 (22) H»k*ml*pilyl — AnsBkningtdag 10.12.70 ^ ^ ^ (23) Alku pilvi — Giltighettdag 10.12.70 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllg l6.06.71

Patentti- ja rekisterihallitus (44) N4hUvlkllpanon ]a kuul.,u,k4liun pvm.- * * _—

Patent- och ragisterstyralsan Ansökan utlagd och utl.skrlften publlctrad 30.11.79 (32)(33)(31) Pyydetty •tuoik.us— Begird prlorltet 15.12.69 USA(US) 885086 (71) International Business Machines Corporation, Armonk, N.Y. 10501+, USA(US) (72) Tony Nick Criscimagna, Woodstock, N.Y. , Albert Otto Piston, Catskill, N.Y., USA(US) (7M Oy Kolster Ab (5^) Kirjoitusmenetelmä, jonka mukaan kaasupaneelin kaasukennoja sytytetään ja niissä ylläpidetään pitotila sekä laite menetelmän soveltamiseksi -Metod för inskrivning medelst tändning av respektive upprätthällande av ett hälltillständ hos gasceller i en gaspanel samt anordning för tillämpning av metoden Tämä keksintö kohdistuu näyttölaitteisiin ja erityisesti se kohdistuu sellaisiin laitteisiin, jotka käyttävät kaasutäytteisiä levyjä.

Aikaisemmin tunnetut kaasutäytteisten näyttölevyjen laitteiden tyypit käyttivät melko monimutkaisia piirijärjestelyjä lukuisten vaakasuorien ja pystysuorien, koordinaatistoon kuuluvien käyttöjohtimien jännitteitä varten. Koska tarvittiin korkeita jännitteitä vaati tämä suuria jännitekomponentteja ja useissa tapauksissa käytettiin erillistä muuntajaa ja suurjännitetransistoreita erikseen kutakin näistä pystysuorista käyttöjohtimista ja kutakin vaakasuorista käyttö-johtimista varten. Integroitua piiristöä ei voitu käyttää näitten korkean jännitteen vaatimusten takia. Niinpä tämän johdosta hinnaltaan kalliimpien transis-toreiden ja muuntajien käyttö johti lisääntyneeseen hintaan sekä valmistuksessa että ylläpidossa. Jopa tämän jälkeen oli edelleen olemassa epätasalaatuisuutta yli koko näyttölevyn vallitsevassa käyttösignaalin suuruudessa.

Käyttösignaalien vaakasuoriin johtoihin ja pystysuoriin johtoihin kaasu-täytteisessä näyttölaitteessa täytyy olla tasalaatuisia suhteellisen korkealuokkaisella tarkkuudella ja kunkin kennon dynaamisten ominaisuuksien täytyy olla G 06 k 15/18, G 09 f 9/32 2 56758 tasalaatuisia huomattavan korkealla tarkkuudella mikäli luotettavan kirjoittamisen ja poispyyhkimisen toimenpiteitten tulee valinnaisesti tapahtua. Sitä mukaa kun kennojen lukumäärä yksikön pinta-alaa kohden tässä levyssä kasvaa»tarvitaan käyttömerkeiltä joita tuodaan vaakasuorille ja pystysuorille koordinaatiston käyttöjohdoille yhä suurempaa tarkkuutta. Puolivalitsevien kirjoittamisen ja poispyyhkimisen signaalien läsnäolo valitsematta jätetyissä kennoissa lisää ongelmia sitä mukaa kun kennojen tiheys tässä kaasutäytteisessä levyssä kasvaa.

Nämä puolivalintasignaalit ovat sellaisia signaaleja, jotka tuodaan kaikkiin kaasukennoihin valitulla vaakasuoralla rivillä ja valitulla pystysuoralla rivillä. Se jännite-ero, joka sovitetaan valitun kaasukennon yli tiettyä kirjoittamistoimen-pidettä varten ylittää syttymisjännitteen tässä kennossa. Voimakas plasmapurkauk-sen vaikutus valitussa kaasukennossa pyrkii leviämä.än viereisiin kennoihin ja tämä aikaansaa sen haitallisen mahdollisuuden, että myöskin viereiset kennot syttyisivät,erityisesti ne, jotka saavat puolivalintasignaalin suuruisen jännite-eron vaikuttamaan itseensä. Kun tietyn valitun kaasukennon kirjoittamispulssi sattuu ajallisesti yhteen vierekkäisten kennojen ylläpitämisen purkausvyöryn kanssa, saattaa tähän kaasuun tapahtuva voimakas plasman purkaustoiminta muuttaa ja muuttaakin nyt kyseessä olevan kaasukennon läheisten kaasukennojen päällejoutu-misen ja poisjoutumisen ominaisuuksia. Sitä paitsi on ylläpidettävien kennojen lukumäärä kunkin määrätyn pimeän kennon vieressä sekä näiden läheisyys jatkuvasti muuttuvien suureiden yhdistelmä, joka johtaa erilaisiin kenno-olosuhteisiin ja ominaisarvojen suuruuksiin. Tämä tekee syttymisominaisuuksista missä tahansa määrätyssä kennossa ennalta arvaamattomasti muuttuvan suureen ja se pyrkii tekemään valinnaisen kirjoittamisen poispyyhkimisen toimenpiteet käytännöllisesti katsoen mahdottomiksi. Eräs ratkaisu tähän on kennojen mekaaninen erottaminen niin, että plasmapurkauksen toiminta yhdessä kennossa ei ’’huuhdoudu" viereisille kennoille. Tämä aikaansaa kuitenkin useita teknillisiä ja taloudellisia ongelmia mikäli tässä suhteessa turvaudutaan kunkin kennon mekaaniseen erottamiseen käyttäen nk. "hunajakenno”-rakennetta. Eikä edes tällaisen hunajakennorakenteen käyttäminen tarjoa sähköistä eristysmahdollisuutta ja valintamerkin puoliskon suuruisten merkkien ongelma on edelleen olemassa erilaisissa valitsematta jätetyissä kaasukennoissa.

Niinpä onkin tämän keksinnön eräs päämäärä, että sillä alennetaan niiden piirien monimutkaisuutta, jotka käyttävät vaakasuoria ja pystysuoria koordinaa-tistoviivoja käyttämällä tähän a) yhtä ainoata käyttölaitetta jolla aikaansaadaan suurjännite kaikkiin vaakasuoriin koordinaattijohtimiin, h) yhtä ainoata käyttölaitetta aikaansaamaan korkea jännite kaikkiin pystysuoriin koordinaattijohtimiin ja c) yhtä ainoata transistoria kutakin vaakasuoraa johdinta varten ja yhtä ainoata transistoria kutakin pystysuoraa johdinta varten joiden kautta nyt lisätään 3 56768 yhteenlaskien algebrallisesti alhaisen jännitteen ja alhaisen tehon pulsseja tämän suurjännitteen merkkien kanssa niin, että täten valinnaisesti suoritettaisiin kirjoittamisen ja poispyyhkimisen toimenpiteet. Koska nämä transistorit pystysuoria ja vaakasuoria käyttöjohtimia varten ovat alempaa jännitettä ja tehotarvetta varten rakennettuja, voidaan käyttää integroitua piiristöä joka alentaa oleellisesti valmistuksen ja huollon kustannuksia. Tasalaatuisen suur-jännitteen aikaansaannin ongelma alentuu sen johdosta että käytetä.än kahta käyttölaitetta, toista näistä vaakasuoraa koordinaatistojohtimien käyttöä varten ja toista pystysuorien koordinaatistojohtojen käyttölaitetta varten, sen sijaan että käytettäisiin yhtä korkean jännitteen käyttölaitetta kutakin koordinaatiston käyttöjohdinta varten. Keksinnön tarkemmat tunnusmerkit ilmenevät oheisista pat entt ivaat imuk s i st a.

Nämä edellä mainitut ja muut tämän keksinnön tarkoitukset, ominaisuudet ja edut käyvät ilmi alempana seuraavasta yksityiskohtaisemmasta tämän keksinnön edullisen suoritusmuodon kuvauksesta, joka on havainnollistettu oheisissa piirustuksissa.

Kuvio 1 havainnollistaa tämän keksinnön mukaista kaasutäytteisen levyn systeemiä.

Kuvio 2A ja kuvio 2B havainnollistavat yksityiskohtaisesti eräitä kuviossa 1 lohkokaavion muodossa esitetyn systeemin osia.

Kuvio 2C esittää kuinka kuviot 2A ja 2B tulisi kytkennässä järjestää.

Kuvio 3 esittää aaltomuotoja jotka ovat käyttökelpoisia selitettäessä purkausta ylläpitävää toimintaa.

Kuvio 4 esittää aaltomuotoja, jotka ovat käyttökelpoisia selitettäessä kirjoittamisen toimenpidettä.

Kuvio 5 esittää aaltomuotoja, jotka ovat käyttökelpoisia selitettäessä poispyyhkimisen toimenpidettä.

Tämän keksinnön mukaisessa systeemissä on kaasutäytteinen levy 10, jossa on vaakasuoria viivoja H1-HN sen päälle sijoitettuna sekä pystysuoria viivoja V1-VN sijoitettuna sen alle. Tähän kaasutäytteiseen näyttölevyyn 10 sisältyy tämän suljetun kuoren sisälle sijoitettu, valaisemaan pystyvä kaasu ja alueet pystysuorien ja vaakasuorien johtojen koordinaattileikkauspisteiden läheisyydessä muodostavat kaasukennoja. Tämä kaasutäytteinen levy 10 saattaa olla sitä tyyppiä, joka on esitetty ja kuvattu USA-patenttihakemuksessa 785 210, joka on jätetty 19· joulukuuta 1968, keksijänä George M. Krembs. Nämä kaasukennot sytytetään valinnaisesti, mistä toiminnasta käytetään nimitystä, kirjoittaminen, syöttämällä tietty jännite vaakasuoraan johtimeen ja erilainen jännite pystysuoraan johtimeen tämän jännite-eron ollessa riittävän suuren ylittää,kseen tämän valoa muodostamaan kykenevän kaasun syttyrni sjännitteen. Sen jälkeen kun tällainen kaasutäytteinen kenno on kerran sytytetty, pidetään kukin niistä sytytetyssä 56768 li tilassaan jaksottaisesti tuodulla, purkausta ylläpitävällä merkillä vaakasuoriin ja pystysuoriin johtimiin, joiden suuruus on riittävän suuri ollakseen yhtä suuri tai ylittääkseen tämän purkausta ylläpitävän jännitteen tason, mutta tämä purkausta ylläpitävä jännitetaso on alempi kuin mitä on syttymisjännite. Mikä tahansa sytytetyistä kennoista voidaan myös sammuttaa, mistä käytetään nimitystä poispyyhkimisen toimenpide ensin alentamalla tämän kennon yli vaikuttavaa jännitettä nollan suuruiseksi ja tuomalla sitten siihen pulssi, jonka amplitudi ja napaisuus tässä poispyyhinnässä. on vastakkainen sille, mitä oli viimeinen purkausta ylläpitävä jännitevaihtelu ja lopuksi ylläpitämällä tätä nollan suuruista jännitettä määräsuuruisen aikavälin aikana tämän poispyyhkivän pulssin jälkeen. Valinnaisilla kirjoittamistoimenpiteillä voidaan tietoa esittää taululla merkkien, symhoolien, viivojen ja vastaavien muodossa tässä kaasutäytteisessä levyssä 10 ja tällaista tietoa voidaan siihen uudelleen muodostaa niin kauan kuin vain halutaan käyttämällä purkausta ylläpitäviä toimenpiteitä. Esitetyt tiedot voidaan sitten poistaa valinnaisesti pois pyyhkivillä toimenpiteillä.

Johdot 11 ja 12 on sijoitettu kuten on esitetty niin, että ne muodostavat neljä ohjauskennoa, joita on merkitty P1-Ph. Aluksi nämä näytekennot on sytytetty ja ne pysyvät sytytettyinä kaasutäytteisen levyn 10 täytön aikana läpeensä sen toimiessa näyttölaitteena. Nämä ohjauskennot ionisoivat valaisemaan kykenevän kaasun tämän kaasutäytteisen levyn 10 neljästä nurkasta ja tämä aikaansaa tasalaatuisemman toiminnan jäljellä olevien kaasukennojen sytyttämiseen. Jännitteen PH-suuruus johtimessa 11 ja jännite PV johtimessa 12 aikaansaavat jännite-eron, joka on suuruudeltaan riittävä sytyttääkseen ja ylläpitääkseen näytekennojen purkausta P1-PU minä tahansa ajanhetkenä tämän kaasutäytteisen näyttÖlevyn 10 toiminnan kestäessä.

5 56768

Johtimien käyttölaitteet 21-21+ syöttävät käyttöjännitteitä vastaaville vaakasuorille johdoille H1-HN. Vaakasuoran valinnan piiri 25 aikaansaa napaisuudeltaan määrätyn merkin määrättyyn johtimista 26-29 täten valiten määrätyn näistä johtimien käyttölaitteista 21-2*+ kirjoittamisen tai poispyyhkimisen toimenpidettä varten. Purkauksia ylläpitävä käyttölaite 30 aikaansaa suur-jännitteisiä käyttömerkkejä kytkinkiskoon 31 ja kiskoon 32 näitten johtimien käyttölaitteitten 21-21+ toiminnan säätämiseksi. Sisäänsyötön säädön merkit syötetään johtoon 33 ja sieltä purkausta ylläpitävään voimanlähteeseen 30.

Johtojen voimanlähteet 51-5^ syöttävät käyttöjännitteet vastaaviin pystysuoriin johtimiin V1-VN. Pystysuoran valinnan piiri 55 kehittää merkin, jonka napaisuus on määrätty, valittuun näistä johtimista 56-59 täten valiten määrätyn näistä johtimien käyttölaitteista 51-5¾ tiettyä kirjoittamisen tai poispyyhkimisen toimenpidettä varten. Purkauksia ylläpitävä käyttölaite 60 syöttää suurjännitteisiä, käyttömerkkejä kytkinkiskoon 61 sekä kiskoon 62 ja sieltä johtimien käyttölaitteisiin 51_5^· Tämä purkauksia ylläpitävä käyttölaite 60 saa säätömerkkejä sisääntuloonsa johdosta 63.

Tämä purkausta ylläpitävä voimanlähde 30 ja purkausta ylläpitävä voimanlähde 60 saavat myös säätömerkkejä poispyyhkimisen ja kirjoittamisen säätöpiiristä 70 aina kun tapahtuu poispyyhkimisen tai kirjoittamisen toimenpide. Kaikkina muina aikoina purkausta ylläpitävä voimanlähde 30 ja purkausta ylläpitävä voimanlähde 60 suorittavat purkausta ylläpitäviä toimintoja seurauksena säätömerkeistä vastaavissa sisääntulojohtimissa 33 ja 63· Tämä poispyyhkimisen ja kirjoittamisen säätöpiiri 70 vastaanottaa säätömerkkejä johtimiin 81-86 kirjoittamisen ja poispyyhkimisen toimenpiteitten toteuttamiseksi.

6 S 6 ? 5 8

Johtimet 81-84 vastaanottavat positiivisia säätömerkkejä kirjoittamisen toimenpiteen suorittamiseksi ja johtimet 81, 82, 85,ja 86 vastaanottavat positiivisia säätömerkkejä poispyyhkimisen toimenpiteen suorittamiseksi.

Ne säätömerkit, Jotka tuodaan johtimiin 81-86 kirjoittamisen ja poispyyhkimisen toimenpiteitten aikana tullaan selostamaan täsmällisemmin tässä alempana viitaten siinä yhteydessä kuvioihin 5» 4 ja 5·

Seuraavaesa tullaan nyt viittaamaan kavioihin 2A ja 2B, jotka havainnollistavat yksityiskohtaisesti purkausta ylläpitävää voimanlähdettä 50, purkausta ylläpitävää voimanlähdettä 60, pois pyyhkimisen ja kirjoittamisen säätöpiiriä 70 ja johtimien käyttölaitteita, joita kuviossa 1 on havainnollistettu lohkokaavion muodossa. Kuviot 2A ja 2B tulisi järjestää yhteen kuten on havainnollistettuna kuviossa 2C. Johtimet 81 ja 82 kuviossa 2A on kytketty vastaavien transis-toreiden 101 ja 102 kannalle. Vastukset 105 ja 104 on kytketty vastaavien johtimien 81 ja 82 osalta jännitelähteisiin. Kollektorielektoridit transistoreilta 101 ja 102 on kytketty vastakkaisiin päihin ensiökäämitystä 105, jonka keski-ulosotto on liitetty käyttöjännitteen syöttölähteeseen. Ensiökäämitys 105 on kytketty magneettisen sydämen 106 välityksellä toisiokäämitysksiin 107 ja 108. Vastus 109 on kytketty transistoreiden 101 ja 102 emittereiden välille.

Säätöjohdin 85 kuviossa 2A on kytketty vastuksen 121 kautta transistorin 122 kannalle. Transistorin 125 kollektori on kytketty vastuksen 124 kautta transistorin 122 emitterille. Säätöjohdin 84 on kytketty transistorin 125 kannalle ja vastus 125 on kytketty transistorin 125 kannalta jännitelähteeseen. Säätöjohdin 85 on kytketty kiinteään, mutta säädettävissä olevaan jännitteeseen (vaihtelee välillä 0-6 V) säätämään kirjoittamisen pulssien amplituudia. Kun transistori 125 käännetään päälle merkillä säätöjohtimessa 84 joutuu transistori 122 päälle ja sitä säädetään virtalähteenä johdossa 85 olevan jännitteen avulla. Tämän virtalähteen suuruutta säädetään säätöjohtimessa 85 olevan positiivisen jännitteen suuruuden avulla. Transistoreita 122 ja 125 käytetään niin että ne joutuvat johtavaan tilaan aina kun tulee suorittaa kirjoittamisen toimenpide. Aina kun molemmat transistoreista 122 ja 125 ovat toiminnassa ne toimivat säädettynä virtalähteenä ja kytkimenä, joka liittää vastuksessa 109 olevan säädettävän sivuulosoton maahan.

Säätöjohtimet 85 ja 86 kuviossa 2A vastaanottavat säätömerkkejä poispyyhkimisen toimenpiteen aikana, näiden samanaikaisesti saattaessa transistorit 151 ja I52 niiden johtavaan tilaan. Säätöjohdin 85 on kytketty vastuksen 155 kautta transistorin 151 kannalle. Säätöjohdin 86 on kytketty transistorin 152 kannalle. Transistorin 152 kanta on kytketty vastuksen 154 kautta jännitelähteeseen. Vastus 155 on kytketty transistorin 151 emitterin ja transistorin 152 kollektorin väliin. Aina kun ylipyyhkimisen toimenpide tapahtuu saatetaan johtoon 56 virtaa että transistoreita 151 ja 152 käytetään samanaikaisesti ja ne toimivat säädettävissä olevana virtalähteenä ja kytkimenä, joka tällöin kytkee 7 56768 säädettävissä olevan sivu-ulosoton vastuksesta 109 maahan.

Seuraavaksi tullaan selittämään kuvioissa 2A ja 2B olevat käyttövoimanlähteet ?0. Pulssisarja, josta käytetään viitemerkintää SH syöttö tässä säätö-johtimessa 33 käyttää transistoria 141 jonka ulostulo sitten 1) käyttää transistoria 142 kehittäen käyttömerkkejä johtoon 11 niin että tällä sytytetään ja ylläpidetään syttymistilaa ohjauskeinoissa ja 2) käyttää transistoria 143 joka on kytketty väliulosottoon toisiokäämityksessä 107, ja on tämän tarkoituksena aikaansaada ulostulomerkkejä kiskoihin 31 ja 32 täten käyttäen johtimien teholähteitä 21-24 kuviossa 2B.

Kuviossa 2 oleva säätöjohto 33 on kytketty BC piirin kautta transistorin 14I kannelle. Tähän BC piiriin sisältyy vastus 144 sekä kondensaattori 143* Säätöjohdln 33 on kytketty vastuksien 146 ja 147 kautta jännitelähteeseen. Transistorin 141 kollektori on kytketty vastuksen 161 kautta transistorin 142 kannalle. Transistorin 142 emitter! on kytketty -vastuksen 162 kautta maahan. Diodi I63 on kytketty transistorin 142 emitterin ja kannan välille. Tämän transistorin 142 emitteri on kytketty vaakasuorien johtimien käyttöjohtoon 11, joka kehittää vaakasuoran käyttötehon ohjauskennojaPl-P4 varten.

Transistorin 141 kollektori kuviosta 2A on kytketty vastuksien 171 ja 172 kautta käyttöjännitteen lähteeseen. Zenerdiodi 173 on kytketty vastuksen 171 yli kytketyksi. Vastus 174 on kytketty transistorin 143 kannan ja vastuksien 171 ja 172 liitospisteen väliin. Transistorin 143 emitteri on kytketty vastuksen 173 kautta maahan ja sen emitter! on kytketty myös toisiokäämityksen 107 keskiulosottoon. Diodi 176 on kytketty transistorin 143 emitterin ja vannan välille. Transistorin 143 kollektori on kytketty käyttöjännitteen lähteeseen.

Sarjakytketty piiri, johon sisältyy diodi 181 ja vastus 182 on kytketty toisiokäämityksen 107 alemman puoliskon yli ja sarjakytketty piiri, johon sisältyy vastus 183 ja diodi 184 on kytketty toisiokäämityksen 107 ylemmän puoliskon yli. Tämän toisiokäämityksen 107 ylempi pää on kytketty diodin 183 ja vastuksen 186 välityksellä transistoreiden 187 ja 188 kantaelektrodeille. Transis-toreiden 189 ja 190 pari on niiden kantaelektrodeilta kytketty vastuksen 191 ja diodin 192 kautta toisiokäämityksen 107 alempaan päähän. Vastukset 193 ja 194 on kytketty rinnakkain mitä tulee kondensaattoreihin 193 ja 196 kuten kuviossa on esitetty.

Tietty pulssisarja, josta käytetään viitemerkintää SV syöttö johtimessa 63 kuvion 2A mukaisesti käyttää transistoria 241« jonka ulostulo 1) käyttää transistorin 242 aikaansaaden käyttötehon merkkejä pystysuoriin käyttöjohtimiin 12 tämän aikaansaadessa pystysuoran syötön ohjauskennoille P1-P4 kuvion 1 mukaisesti ja 2) käyttää transistorin 243 kehittäen ulostulomerkkejä kiskoihin 61 ja 62 täten käyttäen kuvion 2B mukaisia johtimian käyttölaitteita 51-54.

Johto 63 kuviossa 2 on kytketty BC piirin kautta transistorin 241 kannelle. Tähän BC piiriin sisältyy vastus 244 ja kondensaattori 245· Johto 63 on 56768 kytketty vastuksien 246 ja 247 lävitse jännitelähteeseen· Transistorin 241 koi-lektori on kytketty vastuksen 261 kautta transistorin 242 kannalle. Transistorin 242 emitter! on kytketty vastuksen 262 kautta maahan. Diodi 263 on kytketty transistorin 242 kannan ja emitterin väliin. Transistorin 242 emitter! on kytketty käyttöjohtimeen 12 ja sen kollektori on kytketty käyttöjännitteen syöttö -lähteeseen.

Transistorin 241 kollektori on kytketty vastuksien 271 ja 272 kautta käyttöjännitteen syöttölähteeseen. Zenerdiodi 273 on kytketty vastuksen 271 yli· Vastus 274 on kytketty transistorin 243 kannan ja vastuksien 271 ja 272 liitos-pisteen väliin. Vastus 273 on kytketty transistorin 243 emitterin ja maan väliin. Diodi 276 on kytketty transistorin 273 emitterin ja kannen välille. Transistorin 243 emitter! on kytketty toisiokäämityksen 108 keskiulostottoon ja sen kollektori on kytketty käyttöjännitteen syöttölähteeseen.

Sarjakytketty piiri, mihin sisältyy diodi 281 ja vastus 282 on kytketty toisiokäämityksen 108 alemman puoliskon yli ja sarjakytketty piiri johon sisältyy vastus 283 ja diodi 284 on kytketty toisiokäämityksen 108 ylemmän puoliskon yli. Diodi 283 ja vastus 286 on kytketty sarjaan transistoreiden 287 ja 288 kantaelektrodien kanssa. Transistoreiden 289 ja 290 kantaelektxodit on kytketty vastuksen 291 ja diodin 292 kautta toisiokäämityksen 108 alempaan päähän. Vastukset 293 ja 294 on kytketty rinnakkain vastaaviin kondensaattoreihin 295 ja 296 kuten kuviossa on esitetty.

Seuraavassa tullaan viittaamaan kuvioon 2B, joka havainnollistaa yksityiskohtaisesti niitä käyttöjohdinlaitteita 21-24 jotka kuviossa 1 on esitetty lohkokaavion muodossa. Kuviossa 2B on johtimien käyttölaitteet 21 ja 24 havainnollistettu mielivaltaisesti valittuna. Johtimen käyttölaitteeseen 21 sisältyy transistori 321 vakiovirtadiodin 322 ollessa kytkettynä sen kollektorin ja käyt-töjohtimen 31 väliin. Transistorin 321 emitter! on kytketty käyttöjohtimeen 32. Transistorin 321 kanta on kytketty johtoon 26 Ja siellä vaakasuoran valinnan piireihin 25 kuviossa 1. Vastus 323 on kytketty transistorin 321 kannan Ja käyttö-johtimen 32 väliin. Käyttöjohdin Hl on kytketty transistorin 321 kollektoril-le. Johtimen käyttölaite 24 kuviossa on rakenteeltaan samanlainen kuin johtimen käyttölaite 21, Ja tässä yhteydessä käytetään samoja viitenumeroja liittäen viitekirjain "a" osoittamaan aina kutakin asiaankuuluvaa osaa.

Kuvio 2B havainnollistaa myös yksityiskohtaisesti niitä pystysuorien johtimien käyttölaitteita 51-54 joita kuviossa 1 on esitetty lohkokaavion muodossa. Tällainen johtimien käyttölaite 51 ja 54 on mielivaltaisesti esitettäväksi valittu. Tähän johtimen käyttölaitteeseen 51 sisältyy transistori 351· Tämän transistorin 331 emitteri on kytketty käyttöjohtimeen 62 ja transistorin 331 kollektori on kytketty vakiovirtadiodin 332 lävitse käyttöjohtimeen 61. Laitteen 331 kollektori on kytketty myös käyttöjohtimeen VI. Tämän transistorin 331 kanta on kytketty johtoon 56 ja sieltä pystysuoran valinnan piireihin 55 kuvion 1 mu- 9 b 6 7 S 8 kaisesti. Yastus 333 on kuvion tapaisesti kytketty transistorin 331 kannan ja käyttöjohtomen 62 väliin. Pystysuoran johtimen käyttölaite 34 on rakenteeltaan identtinen pystysuoran johtimen käyttölaitteelle 31 Ja vastaavat viitenumerot, jotka on lisäksi varustettu osoittavalla viitekirjaimella "a" ovat käytössä osittamaan vastaavia osia.

Kuviossa 1 olevaa systeemiä käytetään esittämään tietoja kaasutäytteisellä näyttölevyllä 10 sytyttämällä valinnaisia kennoja niin että muodostuu kirjaimia, numeroja ja merkkejä joilla on mikä tahansa haluttu muoto· Tietoa kirjoitetaan tähän tauluun sytyttämällä valittu kuvio kaaeukennoista. Se jännite-ero, joka syötetään valittujen kennojen yli ylittää syttymisjännitteen kirjoittamisen toimenpidettä varten· Sen jälkeen kun tieto kerran on kirjoitettu ylläpidetään sitä siellä sytytettynä purkausta ylläpitävillä merkeillä, joita syötetään kaikkiin vaakasuoriin ja pystysuoriin johtoihin. Nämä purkausta ylläpitävät merkit vaakasuorissa ja pystysuorissa johtimissa aikaansaavat jännite-eron näiden joh- ✓ timien välille, joka jännite on pienempi kuin mitä on syttymistaso mutta joka on suurempi kuin purkausta ylläpitävä taso täten ylläpitäen sytytetyssä tilassaan. Tieto pyyhitään pois alentamalla jännite-eroa valittujen kennojen yli purkausta ylläpitävän tason alapuolelle tietyksi ajanjaksoksi, joka ajanjakso vaihtelee käytettyjen kaasuseoksien tapauksen mukaisesti tässä kaasutäytteisessä näyttö-levyssä ja sitten purkauksia ylläpitävä merkki jälleen sinne syötetään täten sytyttäen uudelleen kaikki ne muut kaasutäytteiset kennot, paitsi ylipyyhityn kaasukennon, jotka aikaisemmin muutoin oli sytytettynä. Seuraavaksi tullaan alempana esittämään kuviossa 1 olevan systeemin toimintaa.

Purkausta ylläpitäviä toimintoja tullaan kuvaamaan ensinnä. Tätä tarkoitusta varten viitataan kuvioihin 1, 2A ja 2B piirien esittämiseksi ja kuvioon 3 aaltomuotojen esityksen kannalta. Johtimessa 33 olevat SH käyttömerkit ovat kuvion 2A tapauksessa neliöaallon muotoista jonoa kuten on esitettynä kuviossa 3A. Nämä johtimessa 33 olevat SH käyttömerkit kuvion 2A mukaan invertoidaan käyttäen transistoria 141« Nämä napaisuudeltaan käännetyt SH käyttömerkit joutuvat virtavahvistuksen kohteeksi transistorissa 142, joka on kytketty emitte-riseuraajakytkentään ja ulostulomerkit syötetään johtoon 11 ja sieltä ohjaus-kaaeukennoihin P1-P4 kuvion 1 esittämällä tavalla. Nämä käännetyt SH käyttömerkit joutuvat vastaavasti virtavahvistuksen alaiseksi transistorissa 143, joka on kytketty emitteriseuraajakytkentään ja ne syötetään väliulosoton kautta toi-siokäämityksessä 197» vastuksen 186 kautta transistoreiden 187 ja- 188 parin kan-taelektorodeille, näiden transistoreiden toimiessa komplementtäärisenä emitte-riseuraajien parina. Ulostulomerkit kiskossa 31f joista käytetään viitemerkintää SH+ merkki on sitten havainnollistettuna kuviossa 3C. Ne merkit jotka syötetään keskiulosottoon toisiokäämitykeessä 107 syötetään myös vastuksen 191 kautta transistoreiden 189 ja 190 kannalle, näiden ollessa myös kytketty komplementtää-rieten emitter!seuraajien pariksi. Ulostulomerkit transistoreista 189 ja 190, 10 S67S6 jotka saadaan kiskoon 32 ja joita merkitään viitemerkinnällä SH, syötetään sitten johtimien käyttölaitteisiin 21 ja 24· Näillä merkeillä on sama suuruus ja napaisuus kuin mitä on SH+ merkeillä kiskoesa 31. Nämä SH merkit on esitettynä kuviossa 3B· Nämä merkit SE+ ja SH vastaavissa kiskoissa 31 ja 32 syötetään vastaaville kollektori- ja emitterielektrodeille transistoreista 321 ja 321A kuvion 2B esittämään tapaan. Nämä SH+ merkit syötetään vakiovirran diodien 322 ja 322A kautta vastaavien transistoreiden 321 ja 321A kollektorielektrodeille. Purkausta ylläpitävää toimintaa varten ei vaakasuoran valinnan piirin 23 kuviosta 1 tarvitse kehittää valintamerkin määrää valittuihin johtimista 26-29 käyttäen vastaavaa johtimien teholähteistä 21-24· Mikäli se näin tekee ei tästä kuitenkaan aiheudu mitään haittaa, syistä, jotka tullaan esittämään alempana. Mikäli valinnan poistavia merkkejä syötetään johtimiin 26-29 kuvion 1 esittämällä tavalla ne saattavat suuruudeltaan olla sellaisia, että ne ovat riittävästi enemmän positiivisia kuin mitä on SH merkki niin että ne saattavat transistorit käyttölaitteessa 26-29 niiden johtotilaan. Niinpä tämän johdosta kuviossa 2B olevat transistorit 321 ja 321A johtavat virtaa ja johtimissa Hl sekä HN olevilla merkeillä on yhtä suuri suuruus ja napaisuus kuin mitä on SH merkillä kiskossa 32. Sivumennen sanottuna kun transistorit 321 ja 321A ovat poissa päältä eli johtamattomana on johtimissa Hl ja HN olevien merkkien suuruus napaisuudeltaan ja suuruudeltaan sama kuin merkin SH+ paitsi pientä jänniteputoamaa, joka tapahtuu vakiovirtadiodeissa 322 sekä 322A ja tämän johdosta voidaan nähdä, että ei ole merkityksellistä purkausta ylläpitävän toiminnan kannalta kuten yllä jo on osoitettu ovatko käyttölaitteiden 21-24 transistorit päällä vai ovatko ne poissa toisin sanoen onko ne valittu tai jätetty valitsematta vaakasuorilla valinta-tapiireillä 23· Johtimiin H2 ja H3 kuviossa 1 syötetään purkausta ylläpitävät merkit niihin lätyvistä johtimien voimanlähteistä 22 ja 23, näiden ollessa napaisuudeltaan ja suuruudeltaan identtisiä johtimiin Hl ja NH syötettyjen merkkien kanssa kuten on jo selitetty kuvioon 2B viittauksen yhteydessä. Se purkausta ylläpitävä merkki, joka syötetään vaakasuoriin johtimiin Hl-NH on havainnollistettuna kuviossa 3D* Voidaan helposti nähdä sitä tarkastelemalla, että kuviossa 3D oleva aaltomuoto on kuvioissa 3B ja 3C olevien aaltomuotojen kaltainen.

Se SV käyttömerkki, joka syötetään johtoon 63 kuvion 2A tapauksessa on neliönmuotoinen aaltojono mikä on havainnollistettuna kuviossa 3®· Tämä SV käyttömerkki on identtinen SH käyttömerkille paitsi että SV käyttömerkki sijaitsee vaiheeltaan 90° edellä mainitun SH käyttömerkin jälkeen. Tämä merkki käännetään napaisuudeltaan transistorin 241 avulla. Tämä invertoitu eli käännetty ulostulo transistorista 241 joutuu virtavahvistuksen alaiseksi transistorissa 242, joka on kytketty emitteriseuraajakytkentään ja sen ulostulo syötetään johtoon 12 ja sieltä näytekennoihin P1-P4 kuvion 1 mukaisesti. Tämä invertoitu ulostulomerkki transistorista 241 syötetään myös vastaavasti transistorin 243 kannalle, joka myös on kytketty emitteriseuraajakytkentään aikaansaadakseen se η 56756 virtavahvistusta. Tämän transistorin 243 ulostulo on kytketty toisiokäämityksen 108 keskiulosottoon vastuksen 286 kautta ja sieltä transistoreiden 287 ja 288 kantaelektrodeille kuvion 2B mukaan näiden ollessa kytkettynä komplementtääri-seksi emitteriseuraajien pariksi niiden täten aikaansaadessa virtavahvistusta. Ulostulomerkit ST transistoreista 287 ja 288 kiskossa 61 ovat muodoltaan neliönmuotoinen aaltojono mikä on esitettynä kuviossa 3F. Tämä ulostulomerkki transistorista 243 kuviossa 2A on kytketty toisiokäämityksen 108 keskiulosottoon sen kulkiessa vastuksen 291 kautta transistorien 289 ja 290 kantaelektrodeille näiden samoin ollessa kytkettynä komplementtääriseksi emitteriseuraajien pariksi niiden täten aikaansaadessa virtavahvistusta. Nämä ulostulomerkit SV transistoreista 289 ja 290 kiskossa 62 ovat muodoltaan neliönmuotoinen aaltojono mikä on havainnollistettuna kuviossa 3G·· Tämä merkki ST ja merkki ST-vastaavissa kiskoissa 61 ja 62 ovat suuruudeltaan napaisuudeltaan samoja mikä voidaan helposti havaita tarkastelemalla kuvioita 3F ja 3G·· Johdossa 61 oleva merkki ST kuvion 233 mukaisesti syötetään vakiovirtadiodien 332 ja 332A kautta vastaavien transistoreiden 331 ja 331A kollektorielektrodeille. Johdossa 62 oleva merkki' ST-kuvion 233 mukaisesti syötetään transistoreiden 331 ja 331A emitterielektro-deille. Purkausta ylläpitävää toimintaa varten pystysuoran valinnan piiri 93 kuviossa 1 joko saattaa valita tai jättää syöttämättä valinnan suuruisen merkin yhteen johtimista 36-39 vastaavan johtojen teholähteistä 31-34 kautta. Mikäli valinnan merkkitaso syötetään tiettyyn määrättyyn näistä johtojen teholähteistä 31-34 ei sillä ole mitään merkitystä jo yllä kuvattujen syiden johdosta. Olettakaamme nyt, että mitään valinnan merkkitasoa ei syötetä. Viitaten erityisesti johtimien teholähteisiin 31 ja 34 kuviossa 2B siirtävät tällaiset valintaa aiheuttamattomat merkit johdoissa 56 ja 39 vastaavia transistoreita 331 ja 331A niiden virtaa johtamattomaan eli poissa päältä olevaan tilaan. Johdoissa ^ 36 ja 39 olevien merkkien tasojen kannalta asiaa tarkastellen näillä saattaa olla sama suuruus ja napaisuus kuin mitä on kiskossa 62 olevalla ST merkillä. Transistorit 331 ja 331A pakoitetaan täten tämän johdosta pois päältä purkauksen ylläpidon ajaksi ja merkit johdoissa Tl ja TN ovat oleellisesti ottaen identtisiä napaisuudeltaan ja suuruudeltaan kuin mitä on ST merkki kiskossa 61 paitsi pienehköä jännitteen putoamaa, joka tapahtuu vastaavien vakiovirtadiodien 332 ja 332Δ ylitse siirryttäessä. Merkit johdoissa VI ja VN ovat neliömuo-toista aaltojonoa mikä on havainnollistettuna kuviossa 3H. Purkausta ylläpitävät merkkejä jotka ovat napaisuudeltaan ja suuruudeltaan identtisiä kuviossa 3H havainnollistettujen kanssa syötetään johtojen teholähteitten 32 ja 33 välityksellä kuvion 1 mukaisesti myös pystysuoriin johtoihin T2 ja V3.

Jännite-eron vaakasuorien johtojen Hl-HN sekä pystysuorien johtojen Tl-TN välillä täytyy kussakin koordinaattien leikkauskohdassa tätä kuvion 1 esittämää kaasutäytteistä näyttölevyä 10 ylittää sen kyseisen erityisen kaasun taikka kaasujen seoksen mitä tässä kaasutäytteisessä näyttölevyssä käytetään purkausta ylläpitävä jännitetaso. Jännitteen kussakin vaakasuorassa johdossa yksinään otet- 12 567S8 tuna on oltava riittävän suuri ollakseen yhtä suuri tai ylittääkseen purkausta ylläpitävän tason näissä kaasukennoissa kussakin koordinaatistojen leikkauskohdassa tässä kuvion 1 kaasutäyttelsessä näyttölevyssä, mutta sillä on vain tietty toinen määrätty napaisuus ja jännitteen kussakin pystysuorassa johdossa on yksinään otettuna vastaavasti oltava riittävän suuri ollakseen yhtä suuri tai ylittääkseen kaasutäytteisten kennojen purkausta ylläpitävän jännitetason kussakin koordinaatistojen leikkauspisteessä kuvion 1 mukaisessa kaasutäytteises-sä näyttölevyssä 10, mutta tällä jännitteellä on päinvastainen napaisuus. Kuitenkin aikaansaavat kussakin vaakasuorassa johtimessa ja kussakin pystysuorassa johtimessa oleva jännite yhdistettynä vaihtelevan jänAite-eron tämän kaasutäyt-teisen näyttölevyn 10 yli kuhunkin koordinaatiston leikkauskohtaan, tämän jännitteen ollessa yhtä suuri tai ylittäessä kyseisen käytetyn kaasun tai kaasujen seoksen purkausta ylläpitävän jännitetason suuruuden. Jännite kussakin vaakasuorista johdoista tässä kaasutäyttelsessä kuvion 1 mukaisessa näyttölevyssä on neliönmuotoinen aaltojono, millainen on havainnollistettuna kuviossa 3D ja jännite kussakin pystysuorista johdoista on neliönmuotoinen aaltojono jollainen on havainnollistettuna kuviossa 3H. Tästä tuloksena oleva jännite-ero kunkin kuvion 1 mukaisen näyttölevyn kaasukennon yli on neliömuotoinen aaltojono, jonka aaltomuoto on havainnollistettuna kuviossa 31· Tämä kuvion 31 aaltomuoto voidaan saada vähentämällä kuvion 3H aaltomuoto kuvion 3D aaltomuodosta. Purkausta ylläpitävä jännitetaso on esitetty katkoviivoilla kuviossa 31· Tämä kuvion 31 neliönmuotoiset aallot ylittävät suuruudeltaan purkausta ylläpitävän tason sekä positiiviseen että negatiiviseen suuntaan heilahdelleesaan. Kukin näistä positiivisista taikka negatiivisista heilahduksista on riittävän suuri ylläpitääkseen kaikkia jo aikaisemmin sytytettyjä kennoja niiden valaisevassa tilassa. Kuitenkaan eivät kuvion 31 positiiviset ja negatiiviset jännitepoikkea-mat ole riittäviä sytyttääkseen mitään kennoa joka jo aikaisemmin ei ollut tässä valaisevassa tilassa.

Seuraavassa tullaan nyt kuvaamaan kirjoittamisen toimenpidettä. Kuviossa 4 olevat aaltomuodot ovat käyttökelpoisia selitettäessä niitä tapahtumia, joita tapahtuu kuvion 1 mukaisissa piireissä 2A ja 2B kirjoittamisen toimenpiteen aikana. Kirjoittamisen toimenpidettä varten alennetaan SH käyttömerkin sekä myös SV käyttömerkin Jaksolukua riittävästi näiden merkkien sen jaksoluvun alle, mikä vallitsee purkausta ylläpitävän toimenpiteen aikana. Eräässä järjestelyssä tämän keksinnön mukaan käytettiin kaasuseosta, jossa oli 99»9 i° neonia ja 0,1 $ argonia tämän kaasutäytteisen näyttölevyn kaasuna. Jaksoluku, jota käytettiin SH käyttömerkkejä sekä myös SV käyttömerkkejä varten oli 30 kilohertsiä purkausta ylläpitäviä toimenpiteitä varten. Jaksoluku alennettiin tätä SH käyttömerk-kiä ja myös SV käyttömerkkiä varten 13 kilohetrzin suuruiseksi kirjoittamisen toimenpiteen ajaksi. Eräs tämän keksinnön ominaispiirre on että purkausta ylläpitäviä toimenpiteitä suoritetaan kaikkina ajanhetkinä, myöskin kirjoittamisen 15 £>6758 toimenpiteitten aikana kaikkiin jo aikaisemmin sytytettyihin kennoihin. Toisin sanoen purkausta ylläpitävät toimenpiteet kaikkiin sytytettyihin kennoihin toteutetaan kaikkina ajanhetkinä paitsi silloin kun tietty määrätty sytytetyistä kennoista valitaan ylipyyhinnän toimenpidettä varten. Nämä SH ja SV käyttömer-kit kehittävät jännitteiden aaltomuotoja näyttölevyjen kennoihin kuviossa 1 näiden toteuttaessa purkausta ylläpitävät toiminnat kaikkiin jo aikaisemmin sytytettyihin kennoihin myöskin kirjoittamisen toimenpiteen aikana ja tällaisen toimenpiteen aikana valittu pimeänä oleva eli valaisemattoman oleva kenno sitten sytytetään. Neliönmuotoisia aaltoja kehitetään kuviossa 1 olevan näyttölevyn kennojen yli tätä tarkoitusta varten. Tämän johdosta voidaan havaita, että kirjoittamisen toimenpiteen aikana nämä neliönmuotoiset aallot suorittavat kahta eri tehtävää, nimittäin purkausta ylläpitäviä ja kirjoittavia toimenpiteitä. Tietyn neliönmuotoisen aaltojännitteen eron etureuna, joka jännite kehitettiin jo aikaisemmin sytytetyn kaasukennon yli toteuttaa tämän purkausta ylläpitävän toiminnan. On välttämätöntä, että neliönmuotoisen aallon etureuna kohoaa laajuudeltaan riittäväksi ollakseen yhtäsuuri tai ylittääkseen purkausta ylläpitävän merkin tason tässä kaasukennossa ja on toivottavaa, että kirjoittamisen toimenpide tapahtuu myöhemmin ajanhetken kuluessa. Tämä aika viive sallii plasma-purkauksen aktiviteetin näissä purkaukseltaan ylläpidetyissä kaasukennoissa tasoittuvan normaaliksi ja kirjoittamisen toimenpide voi sitten tapahtua pienimmällä mahdollisella häiriöllä viereisiin pimeisiin eli valaisemattomiin kennoihin nähden. Tämän johdosta ajoitetaan kirjoittamisen toimenpide tapahtumaan lätel-lä valittuun kennoon tuodun neliönmuotoisen aaltojonon päättyrniskohtaa. Juuri tätä ajanjakson pidetämistä varten neliönmuotoisen aaltopulssin etureunan, joka toteuttaa purkausta ylläpitävän toiminnan ja tämän saman neliönmuotoisen aaltojonon jälkimmäisen osan välille, joka osa aikaansaa kirjoittamisen toiminnan näitten SH ja ST käyttömerkkien - jaksolukua alennettiin kirjottamistoimenpidet-tä varten. Nämä sytytetyt kaasukennot pyrkivät tasoittumaan noin 4-8 mikrosekunnin kuluessa purkausta ylläpitävän toiminnan jälkeen tämän tarkan ajan riippuessa käytettyjen kaasuseoksen tapauksesta. Jo mainitun erityisen kaasuseoksen kyseessä ollen on 50 kilojakson suuruinen jaksoluku SH käyttömerkkiä sekä myös ST käyttömerkkiä varten riittävän korkea toteuttaakseen purkausta ylläpitävät toiminnat ja jaksoluku suuruudeltaan 15 kilojaksoa on riittävä kirjoittamisen toimenpidettä varten. Tämä alempi jaksoluku mahdollistaa riittävän aikaeron tämän neliönmuotoisen aaltojännitteen eron etureunan, joka syötettiin näihin kaasukennoihin purkausta ylläpitävää toimintaa varten ja saman aaltomuodon jälkimmäisen osan välille, millä osalla toteutetaan kirjoittamisen toimenpide.

Kirjoittamisen toimenpidettä varten johtoon 5? kuviossa 2A syötetty SH käyttömerkki on esitettynä kuviossa 4C ja voidaan helposti tätä tarkastelemalla nähdä, että nämä pulssit ovat kaksi kertaa niin laajoja kuin mitä on kuviossa 3A esitetty SH käyttömerkki. Tässä johtimessa 33 oleva SH käyttömerkki aikaan- *4 56758 saa vastaavan invertoidun merkin SE kuviossa 4D sekä merkin SE+ kuviossa 4& näihin johtoihin 31 ja 32 kuviossa 2B kuten yllä on jo esitetty· Tietty mää-rätty johtimien voimanlähteistä 21-24 kuviossa 1 valitaan kirjoittamisen toimenpiteen aikana ja jälellä olevat näistä johtimien voimanlähteistä jätetään vastaavasti valitsematta· Tämä valittu johtimen käyttölaite pakoitetaan pois päältä ja valitsematta jätetyt syöttölähteet jäävät päällä olevaan tilaan· Tätä tarkoitusta varten vastaanottaa valittu johtimen teholähde merkin siihen liittyvään johtimista 26-29 sen saapuessa vaakasuoran valinnan piiristä 25, tämän merkin ollessa.yhtä suuri tai pienempi kuin mitä on SH käyttömerkki kiskossa 32. Valitsematta jätetyt johtimien teholähteet vastaanottavat merkit niihin liittyviin johtoihin 26-29 näiden merkkien ollessa positiivisia siihen SE käyt-tömerkkiin verrattuna, joka saatiin kiskosta 32.

Mikäli kuviossa 2B oleva johtimen käyttölaite 21 valitaan vastaanottaa se merkin johtoon 26, tämän merkin ollessa suuruudeltaan yhtä suuri tai pienempi kuin mitä on kiskossa 32 oleva merkki SE ja*, transistori 321 pakoitetaan pois päältä· Tässä tapauksessa jätetään johtimien käyttölaitteet 22-24 kuvion 1 mukaisesti valitsematta. Johtimen käyttölaite 24 kuviossa 2B ottaakin vastaan merkin johtoon 29 joka on positiivisempi kuin mitä on SH merkki kiskossa 32 ja transistori 321A on edelleen johtavassa tilassa. Vastaavat transistorit johtimien käyttölaitteissa 22 ja 23 kuvion 1 mukaisesti ovat virtaa johtavassa tilassaan. Koska transistori 321 valitusta johtimen käyttölaitteesta 21 on poissa päältä valitun johdon Hl merkin aaltomuoto noudattaa merkin SH+ aaltomuotoa kiskosta 31 lukuunottamatta pientä jänniteputoamaa vakiovirtadiodin 322 ylitse. Merkin aaltomuoto valitussa johdossa El on havainnollistettuna kuviossa 4F. Merkki kussakin valitsematta jätetyissä vaakasuorissa johtojen käyttölaitteessa on havainnollistettuna kuviossa 4G* Viitaten nyt johtimen käyttölaitteeseen 24 kuviosta 2B en transistori 321A virtaa johtavana ja merkki valitsematta jätetyssä johdossa EN noudattaa merkin SE aaltomuotoa kiskosta 32.

Johtimessa 63 kuviossa 2A olevan käyttömerkki SV on havainnollistettuna kuviossa 4Ξ. Tämä SV käyttömerkki on identtinen SE käyttömerkille paitsi että SV käyttömerkki on vaiheeltaan 90° tämän aikaisemman SE käyttömerkin jälkeen. Tämä SV käyttömerkki kehittää SV ja myös SV-merkit vastaaviin kytkinkiskoihin 61 ja 62 kuvion 2B tapaan jo ylläkuvattujen syiden takia. Tämän SV merkin aaltomuoto on esitettynä kuviossa 41 ja SV-merkin aaltomuoto on esitettynä kuviossa 4J.

Kirjoittamisen toimenpidettä varten valitaan määrätty pystysuorista johtimien käyttölaitteista 51-54 kuviosta 1 ja jälellä olevat näistä johtimien käyttölaitteista jätetään valitsematta. Nämä valinnan ja valitsematta jättämisen merkit syötetään pystysuoran valinnan piirillä 55 kuviossa 1 johtoihin 36-39* Valittu pystysuoran johtimen käyttölaite pakoitetaan päälläolevaan tilaan ja valitsematta jätetyt johtimien käyttölaitteet pakoitetaan pois päältä olevaan tilaan. Viitaten nyt kuvioon 2B pakoitetaan transistori 331 päälle mikäli joh- 15 56758 timen käyttölaite 51 valitaan. Tätä tarkoitusta varten valinnan merkki johdossa 56 tehdään positiivisemmaksi kuin mitä on SV-merkki kiskossa 62. Niinpä tämän johdosta transistori 331A pakoitetaan pois päältä. Merkin aaltomuoto valitussa johtimessa VI kuviossa 2B noudattaa merkin SY-aaltomuotoa kiskosta 62, koska transistori 331 on virtaa johtavana. Merkin aaltomuoto valitussa pysty» suorassa johtimessa VI on havainnollistettuna kuviossa 4K. Merkin aaltomuoto valitsematta jätetyissä pystysuorissa johtimissa V2-V4 on havainnollistettuna kuviossa 41 ja ne ovat indenttisiä merkin SV aaltomuodolle kiskossa 61 lukuunottamatta pientä jännitteen putoamaa siihen liittyvän vakiovirtadiodin kautta. Esim. tämän johtimen käyttölaite 54 kuviossa 2B on transistoristaan 331A pakoi-tettu virtaa johtamattomaksi ja aaltomuoto valitsematta jätetyssä johtimessa TN noudattaa merkin SV aaltomuotoa kiskossa 61 lukuunottamatta pientä jännitteen putoamaa vakiovirtadiodin 332A kautta kuljettaessa.

Kirjoittamisen toimenpidettä varten saa pois pyyhinnän ja kirjoittamisen säätöpiiri 70 kuviossa 2A positiivisen merkin, josta käytetään nimitystä kirjoittamis jännite, tämän tullessa johtoon 83 ja määrätessä sen vakiovirran suuruuden, joka transistorilla 122 kehitetään kun se on virtaa johtavassa tilassaan. Positiivinen merkki, josta käytetään nimitystä kirjoituskytkentämerkki syötetään johtoon 84 pakottamaan transistorin 123 sen virtaa johtavaan tilaan. Kun tämä transistori 123 on virtaa johtavana tulee myös transistori 122 olemaan virtaa johtavana. Mikäli transistorit 122 ja 123 ovat virtaa johtavina aikaansaadaan virtatie vastuksen 109 kesklulosotosta maahan. Suuruudeltaan positiivinen A käyttöpulssi, jollainen on esitettynä kuviossa 4A syötetään nyt johtoon 81. Tämä positiivinen A käyttöpulssi johdossa 81 pahoittaa transistorin 101 sen virtaa johtavaan tilaan ja nyt kulkee virtaa jännitelähteestä, joka on kytketty eneiökäämityksen 105 keskiulosottoon ensiökäämityksen 105 ylemmän puoliskon kautta, transistorin 101 ja vastuksen 109 kautta väliulosottoon ja sitten transistorin 122, vastuksen 124 ja transistorin 123 lävitse maahan. Tämän virran suuruus ensiökäämityksen 105 ylemmässä puoliskossa on säädettävissä virta-lähdetransistorin 122 avulla. Tämä säädetty virtapulssi kehittää pulssimaisen merkin toisiokäämityksiin 107 ja 106. Toisiokäämitykseen 107 kehitetty merkki lasketaan algebrallisesti yhteen invertoituun SH käyttömerkkiin, joka syötetään toisiokäämityksen 107 keskiulosottoon. Tämä algebrallisesti yhteenlaskettu pulssi saattaa toisiokäämityksen 107 ylemmän pään tulevan positiivisemmaksi kuin mitä on sen keskikohta ja mitä on toisiokäämityksen 107 alempi pää. Nyt johtaa diodi 185 yhteistuloksena olevan merkin vastuksen 186 kautta transisto-reiden 187 ja 188 kannalle. Tämä yhdistetty merkki SH+ kytketään sitten kiskoon 31 ja sen muoto on havainnollistettuna kuviossa 4&. Koska käämityksen 107 alempi pää saa negatiivista jännitettä siirtää diodi 192 tämän yhdistetyn merkin vastuksen 191 kautta kuvassa 2B olevien transistoreiden 189 ja 190 kannalle.

Tämä yhdistetty merkki SH kytketään sitten kiskoon 32 ja tämä on muodoltaan havainnollistettuna kuviossa 4D· Koska - alitukia vaakasuoralla johtimella on aal- 16 B6758 tomuoto, joka noudattaa kiskossa 31 olevan merkin SH+ aaltomuotoa on tämän algebrallisesti yhteenlasketun pulssin vaikutuksena sen merkin lisääminen positiiviseen suuntaan, joka vaikuttaa valitussa vaakasuorassa johtimessa. Tämä on vaikutukseltaan esitetty kuviossa 4?· Aaltomuoto merkeissä valitsematta jätetyissä vaakasuorissa johdoissa noudattaa SE merkin aaltomuotoa kiskossa 32 ja algebrallisesti yhteenlasketun pulssin vaikutuksena on sen merkin vähentäminen negatiiviseen suuntaan, joka vaikuttaa valitsematta jätetyissä vaakasuorissa johdoissa. Tämä on tulokseltaan esitetty kaviossa 4G.

Kuviossa 2A olevassa johtimessa 81 esiintyvä A käyttöpulssi aikaansaa merkin synnyttämisen toisiokäämitykseen 108, tämän napaisuuden ollessa positiivinen tämän käämityksen 108 ylemmässä päässä ja negatiivinen sen alemmassa päässä. Tämä indusoitu positiivinen merkki ylemmässä päässä ensiökäämitystä 108 lasketaan algebrallisesti yhteen invertoituun SV käyttömerkkiin, joka syötetään toisiokäämityksen 108 keskiulosottoon, se viedään kuviossa 2A olevien diodin 285 ja. vasAuksen 286 kautta kuviossa 2B olevien transistoreiden 287 ja 282 kannalle. Tämä yhdistelmänä oleva merkki SV kytketään sitten kiskoon 61. Koska tämä SV käyttömerkki on tänä ajanihetkenä negatiivinen lisää indusoitu positiivinen pulssi tämän SV aaltomuodon suuruutta kuten on esitettynä kuviossa 41.

Indusoitu negatiivinen merkki alemmassa päässä toisiokäämitystä 108, joka on algebrallisesti laskettu yhteen invertoituun SV käyttömerkkiin, joka on tuotu toisiokäämityksen 108 keskiulosottoon viedään nyt sitten diodin 292 ja vastuksen 291 kautta kuviossa 23 olevien transistoreiden 289 ja 290 kannalle. Tämä yhdistetty merkki SV-kytketäähn sitten kiskoon 62 ja sen yhteistehovaikutuksena on, että kisko 62 saatetaan voimakkaammin negatiiviseksi, kuten on havainnollistettuna kuviossa 4J* Valitussa pystysuorassa johtimessa olevan jännitteen aaltomuoto on havainnollistettuna kuviossa 4K· Valitun pystysuoran johtimen jännitteen aaltomuoto noudattaa SV merkkien aaltomuotoa, kuten jo yllä on aikaisemmin selitetty. Niinpä on tämän johdosta indusoidun negatiivisen pulssin vaikutuksena valitun pystysuoran johtimen saattaminen voimakkaammin negatiiviseksi kuten on esitettynä kuviossa 4K·

Valitsematta jätettyjen pystysuorien johtimien merkkien aaltomuoto noudattaa SV merkin aaltomuotoa kiskossa 61 kuten jo yllä on esitetty. Näissä valitsematta jätetyissä pystysuorissa olevissa johtimissa olevien merkkien aaltomuoto on havainnollistettuna kuviossa 4I7 ja indusoidun positiivisen pulssin vaikutus on,, että se lisää valitsematta jätettyjen pystysuorien johtimien jännitteen suuruutta.

Jännite-ero vaakasuorien ja pystysuorien johtojen välillä valitussa kennossa näitten koordinaattien leikkauspisteissä on esitettynä kuviossa 4M. Tämä aaltomuoto saavutetaan vähentämällä valitussa pystysuorassa johtimessa oleva merkki valitussa vaakasuorassa johtimessa olevasta merkistä· Merkki valitussa vaakasuorassa johtimessa on havainnollistettuna kuviossa 4F ja merkki valitussa pystysuorassa johtimessa on havainnollistettuna kuviossa 4K. Vähentämällä 17 56758 kuviossa 4K oleva aaltomuoto kuviossa 4E olevasta aaltomuodosta saadaan lopputulokseksi kuviossa 4M oleva aaltomuoto. Tämän indusoidun pulssin vaikutuksena Joka aiheutuu A käyttöpulssista on Jännite-eron lisääminen valitun kennon yli Ja tämän indusoidun pulssin amplituudi on riittävän soiri ylittääkseen syttymis-tason, Jota on osoitettu katkoviivalla kuviossa 4M. Nyt tulee huomauttaa, että kuviossa 4M olevan indusoidun pulssin loppuminen tapahtuu samanaikaisesti sen aatomuodon loppumisen kanssa, Joka edustaa Jännite-eroa, Joka sovitettiin vaikuttamaan valitun kennon yli. Positiivinen pulssi 401 kuviossa 4M on varustettu ensimmäisellä nousureunalla 402 sekä myös toisella nousureunalla 403· Ensimmäinen näistä nousureunoista 402 syntyy ajanhetkenä Tl Ja toinen nousureunoista 403 syntyy ajanhetkenä T2. Ajanhetken Tl kohdalla tapahtuu purkauksia ylläpitävät toiminnat kaikissa kennoissa paitsi valitussa kennossa, joka on pimeänä kirjoittamisen toimenpidettä varten. AJanhetkellä T2 alkaa kirjoittamisen toiminta valitussa kennossa. Etureuna 403 aloittaa kirjoittamisen toiminnan ja kirjoittamisen toiminta päättyy taas pulssissa 401 olevan jälkireunan 404 kohdalla. Aikaviive ajanhetken Tl ja ajanhetken T2 välillä on riittävän korkea salliakseen kaasuseoksen niissä kennoissa, joissa purkausta ylläpidettiin mutta jotka oli jätetty valitsematta tasoittuvan riittävästi, jotta kirjoittamisen toimenpide voitaisiin aloittaa ajanhetkenä T2 ilman että "ylivuotamisenn vaaraa olisi olemassa. Tällainen ylivuotaminen tarkoittaa haitallista ja tarkotuk-setonta pimeään kennon syttymistä lähellä valittua kennoa kirjoittamisen toimenpiteen aikana. Tällainen saattaisi pyrkiä tapahtumaan koska sitä voimakasta plasmapurkauksen toimintaa, joka tapahtuu kaasuissa lähellä olevissa kennoissa joissa purkausta ylläpidetään seuraa läheisesti se voimakas plasmapurkauksen toiminta, joka tapahtuu kaasuissa läheisessä valitussa kennossa kirjoittamisen toimenpiteen aikana.

Merkin laajuus, joka sovitetaan puoleksi valittuun kennoon on esitettynä kuviossa 4N ja tämä aaltomuoto on peräisin jännite-erosta, joka saavutetaan vähentämällä kuviossa 41* oleva aaltomuoto kuviossa 4F olevasta aaltomuodosta tai vähentämällä kuviossa 4K oleva aaltomuoto kuviossa 4G olevasta aaltomuodosta. Nämä puoleksi valitut kennot ovat niitä kennoja valituissa pystysuorissa johdois· sa, jotka ovat muita kuin mitä on valittu todellinen kenno ja myöskin kennoja valitussa vaakasuorassa johdossa, jotka ovet muita kuin todellinen valittu kenno. Jotta asiaa voitaisiin havainnollistaa voidaan todeta, että valittu kenno on kenno (Tl, Hl) aina kun johdot Hl ja VI on valittu. Tässä tapauksessa ovat puoleksi valittuja kennoja kaikki ne kennot, jotka ovat vaakasuoralla johdolla Hl paitsi itse valittu kenno (Hl, VI) ja lisäksi ovat puoleksi valittuja kennoja kaikki kennot pystysuoralla johdolla VI paitsi valittu kenno (Hl, VI). Valitsematta jätetyt kennot ovat kaikki muut kennot kuviossa 1 tässä tapauksessa. Yksityiskohtaisemmin ilmaistuna ovat valitsematta jätettyjä kennoja kaikki kennot paitsi ne kennot, jotka sijaitsevat pitkin viivaa Hl tai pitkin viivaa VI.

ie 56758 Jännite-ero valitsematta jätettyjen kennojen yli on sellainen aaltomuoto, joka on havainnollistettuna kuviossa 4?· Tämä aaltomuoto on tuloksena jännite-erosta, joka saadaan vähentämällä kuviossa 4L oleva aaltomuoto kuviossa 4G olevasta aaltomuodosta. Positiivinen pulssi 410 kuviossa 4N on varustettu etureunalla 411, joka suorittaa purkausta ylläpitävää toimintaa puoleksi valituissa kennoissa ja positiivinen pulssi 4*5 kuviossa 4? omaa etureunan 416» joka suorittaa purkausta ylläpitävää toimintaa valitsematta jätetyissä kennoissa. Nyt tulee huomauttaa, että kuvioissa 4M, 4N ja 4P olevat aaltomuodot ovat indenttisiä kuviossa 51 olevalle purkausta ylläpitävälle aaltomuodolle paitsi indusoidun pulssin vaikutusta, joka lisää amplituudia pulssissa 401 kuviossa 4M ja alentaa'.pulssin 415 amplituudia kuviossa 4?· Tämä pulssin 401 kuviossa 4M lisääntynyt ampli-tuudi on tarpeen jotta ylitettäisiin valitun kennon syttyrnisjännite niin että täten voitaisiin suorittaa kirjoittamisen toimenpide sytyttämällä valittu kenno. Tässä yhteydessä voidaan huomauttaa, että indusoitu pulssi lisää jännite-eroa valitun ja ainoastaan valitun kennon ylitse. Aaltomuodon amplituudi puoleksi valittujen kennojen yli, joka on esitettynä kuvioissa 4^ ai muutu indusoidun pulssin vaikutuksesta. Itse asiassa kuviossa 4N olevan pulssin aaltomuoto on identtinen kuviossa 31 olevalle aaltomuodolle paitsi eitä pulssin leveyden muutosta, joka aiheutuu alemman jaksoluvun käyttämisestä kirjoittamisen toimenpiteen aikana.

Indusoidun pulssin vaikutus kirjoittamisen toimenpiteessä sen jännite-eron aaltomuotoon, joka vaikuttaa valitsematta jätettyjen kennojen yli on esitettynä kuviossa 4P ja pulssilla 415 on ensin jälkireuna 417» joka esiintyy aikaisemmin kuin mitä esiintyy jälkireuna 41β, joka on vaiheeltaan siirtynyt ajassa, kuten kuviossa esitetään. Tämä jälkireuna 417 esiintyy aikaisemmin kuin mitä esiintyy jälkireuna 41Θ koska indusoitu pulssi aiheuttaa molempien, sekä valitsematta jätettyjen pystysuorien johtimien kasvavan että valitsematta jätettyjen vaakasuorien johtojen alentuvan jännitteeltään. Kuten kuitenkin jo aikaisemmin on osoitettu kuvioon 4M viitattaessa tapahtuu purkausta ylläpitävä toiminta sytytettyjä valitsematta jätettyjä kennoja varten ajanhetkellä Tl ja päättyy ajanhetkellä T2 ja on pulssin 415 positiivinen heilahdus kuvion 4F esittämällä tavalla amplituudiltaan ja kestoajaltaan riittävä suorittaakseen purkausta ylläpitävän toiminnan kirjoittamisen toimenpiteen aikana niihin valitsematta jätettyihin kennoihin, jotka jo aikaisemmin olivat sytytettyinä.

Sen jälkeen kun kuviossa 2A esitetty johtimeen 61 tuotu A käyttöpulssi päättyy syötetään kuviossa 4B esitetty B käyttöpulssi johtoon 82 kuvion 2A esittämässä kohdassa sitä tarkoitusta varten, että ferriittisydän 106 palautettaisiin lähtötilaan. Kun johdossa 81 oleva A käyttöpulssi päättyy siirtyy transistori 101 virtaa johtamattomaan tilaan. Johdossa 82 oleva positiivinen B käyttöpulssi pakoittaa transistorin 102 sen virtaa johtavaan tilaan ja virtaa kulkee jännitelähteestä ensiökäämityksen 105 keskiulosotosta tämän käämityksen G 6 7 5 β alemman puoliskon kautta, sitten transistorin 102 ja vastuksen 109 kautta sen keskiulosottoon, transistorin 122, vastuksen 124 ja transistorin 123 kautta maahan. Sähkövirta tämän ensiökäämityksen 105 alemman osan kautta palauttaa ferriittisydämen 106 lähtöasentoonsa ja toisiokäämityksiin 107 ja 108 indusoituu tällöin merkit. Indusoitujen pulssien napaisuus pakoittaa käämitysten 107 ja 108 alemman pään positiiviseen suuntaan ja se pakoittaa näitten käämitysten ylemmät päät negatiiviseen suuntaan. Diodi 185 estää Indusoitunutta negatiivista merkkiä kulkemasta ja diodi 192 estää indusoitunutta positiivista merkkiä kulkemasta täten estäen tätä indusoitunutta merkkiä vaikuttamasta kiskoissa 31 ja 32 kuvioissa 2B oleviin merkkeihin. Vastaavalla tavalla estää kuviossa 2A oleva diodi 285 indusoitunutta negatiivista merkkiä ja diodi 292 estää indusoituneen positiivisen merkin pääsemästä kulkemaan täten estäen indusoitunutta merkkiä vaikuttamasta kiskoissa 61 ja 62 kuviossa 2B oleviin merkkeihin. Kuviossa 2A oleva diodi 1Θ4 johtaa virtaa ja indusoitunut negatiivinen merkki käytetään vastuksessa 183* Samoin johtaa diodi 181 virtaa ja vastus 182 käyttää indusoituneen positiivisen merkin. Diodi 284 johtaa virtaa ja vastus 283 käyttää indusoituneen negatiivisen merkin. Diodi 281 johtaa virtaa ja vastus 282 käyttää indusoituneen positiivisen merkin. Hiinpä palauttääkin B käyttömerkki ferriittisydämen 106 Sähtöasentoon sen vaikuttamatta kiskoissa 31 ja 32 tai kiskoissa 61 ja 62 kuviossa 2B oleviin säätömerkkeihin. Hiin pian kuin tämä B käyttöpulssi päättyy poistetaan se positiivinen merkki, josta käytetään nimitystä kirjoittamiskytkentämerkki johtimessa 84 pois mikäli nyt ei enää tule suorittaa mitään muita kirjoittamistoimenpiteitä. Mikäli taas muita kirjoittamis-toimenpiteitä tulee nyt suorittaa valitsee vaakasuoran valinnan piiri 25 kuviossa 2B määrätyn johtimien käyttölaitteista 21-24 ja pystysuoran valinnan piiri 55 valitsee yhden johtimien käyttölaitteista 51-54. Jo aikaisemmin selitetyllä tavalla tuodaan sekä A käyttöpulssi että B käyttöpulssi suorittamaan toinen kirjoittamisen toimenpide johonkin toiseen valittuun kennoon. Sarja kirjoittamisen toimenpiteitä voidaan suorittaa koska purkauksen ylläpitäminen tapahtuu myös kirjoittamisen toimenpiteitten aikanakin. Kun kaikki kirjoittamisen toimenpiteet on suoritettu loppuun poistetaan se positiivinen merkki, josta käytetään nimitystä kirjoittamiskytkentämerkki johtimesta 84 kuvionsa 2A ja SH käyttö-merkin jaksoluku kuten myös SY käyttömerkin jaksoluku muutetaan takaisin niitten korkeammalle jaksoluvulle purkausta ylläpitäviä toimintoja varten näiden jatkuessa tämän jälkeen automaattisesti. Asian mielenkiinnon kannalta tulee tässä yhteydessä huomauttaa, että purkausta ylläpitävät toiminnat saattavat tapahtua automaattisesti palauttamatta lähtöasentoon vaakasuoran ja pystysuoran valinnan piirejä. Yllä jo osoitettiin, ettei purkausta ylläpitäviin toimintoihin vaikuta vaakasuorien ja pystysuorien johtimien käyttölaitteitten valittu tai valitsematta jättämisen tila. Häin on asianlaita koska kirjoittamisen toimenpiteen lopettamisen jälkeen ovat kiskoissa 31 ja 32 olevat aaltomuodot indentti-siä Ja vaakasuorissa johtimissa ΗΙ-τΐΗ olevan ulostulomerkin aaltomuoto täytyy 20 56758 olla samanlainen käin mitä on kiskossa 31 tai mitä on kiskossa 32· Vastaavasti on kiskossa 61 oleva aaltomuoto Identtinen kiskossa 62 olevalle aaltomuodolle ja pystysuorissa johtimissa Vl-VN olevien aaltomuotojen täytyy noudattaa kiskossa 61 olevan merkin aaltomuotoa tai kiskossa 62 olevan merkin aaltomuotoa.

Seuraavaksi tullaan nyt kuvaamaan poispyyhkimisen toimenpide, jota käytetään sammuttamaan valittu jo aikaisemmin sytytetty kaasutäytteisessä näyttöle-vyssä 10 kuvion 1 mukaan oleva kaasukenno. Poispyyhkimisen toimenpidettä varten valitsee vaakasuoran valinnan piiri 23 kuviossa 1 erään johtimien käyttölaitteista 21-24 ja jättää valitsematta jälellä olevat muut näistä johtimien käyttölaitteista. Pystysuoran valinnan piiri 35 valitsee erään johtimien käyttölaitteista 51—54 ja jättää valitsematta jälellä olevat muut näistä j&timien käyttölaitteista. Kuvio 3 havainnollistaa aaltomuotoja poispyyhkimisen toiminnan aikana.

Aina kun toiminnassa tapahtuu pois pyyhkiminen toiminta jätetään sekä SH käyttömerkki johtimessa 33 kuviossa 2A että SV käyttömerkki johtimessa 63 salvatuksi niitten seuraavien positiivisten heilahdusten ajaksi kuten on esitettynä kuvidssa 5A ja 3B. Tietty positiivinen säädettävissä oleva jännite, josta käytetään nimitystä pois pyyhkimisen jännite syötetään johtoon 83 kuviossa 2A ja se säätää virtalähteen transistoria 131· Positiivinen merkki, josta käytetään nimitystä poispyyhkimisen kytkinmerkki syötetään johtoon 86 ja niinpä tämän johdosta transistori 132 ja 131 tulevat virtaa johtaviksi.

Koska SH käyttömerkki johtimessa 33 kuviossa 2A on salvattu päälle kuten on esitettynä kuviossa 5B aiheuttaa tämä invertoitujen eli alaspäin suuntautuvina merkkien syöttämisen kiskoihin 31 ja 32 jo aikaisemmin selitettyjen syiden takia* Nämä SH käyttömerkin kuviosta 2A käännetyt voimakkuustasot on esitettynä kuvioissa 5E ja 5F. Koska SV käyttömerkki johtimessa 63 kuviossa 2A on salvattu päällä olevaan tilaan aikaansaa tämä käännetyn eli alaspäin suuntautuneen jännitetason muodostumisen kiskoihin 61 ja 62 jo aikaisemmin selitettyjen syiden takia. Nämä SV käyttömerkin käännetyt voimakkuustasot kuviosta 2B on esitettyinä kuvioissa 31 ja 5J·

Kuviossa 2A olevaan johtimeen 81 syötetään positiivinen A käyttöpulssi ja tämä pakoittaa transistorin 101 sen virtaa johtavaan tilaan. Virtaa kulkee tämän ensiökäämityksen 103 keskiulosottoon kytketystä jännitelähteestä tämän ensi ökäämityksen ylemmän puoliskon, transistorin 101, vastuksen 109 ylemmän puoliskon, transistorin 131, vastuksen 135 ja transistorin 132 kautta maahan. Positiivinen pulssi aiheutetaan käämityksien 107 Ja 108 ylempään puoliskoon ja nämä yhdistetään purkausta ylläpitävään tilaan ja syötetään kiskoihin 31 ja 61 kuviossa 2Bjo aikaisemmin selitetyllä tavalla. Negatiiviset pulssit aiheutetaan käämityksien 107 ja 108 alempiin puoliskoihin ja nämä yhdistetään purkausta ylläpitävään jännitteeseen ja syötetään kiskoihin 32 ja 62 kuviossa 2E jo aikaisemmin esitetyllä tavalla. Kuviossa 5C esitetään A käyttöpulssin muoto. Kiskossa 32 kuviossa 2B esiintyvä indusoitu negatiivinen pulssi on esitettynä kuviossa 21 56758 5E ja kiskossa 31 kuviossa 2B esiintyvä positiivinen indusoitu pulssi on esitetty kuviossa 5F* Kiskossa 61 kuviossa 2B esiintyvä indusoitu positiivinen pulssi on havainnollistettu kuviossa 51 ja kiskossa 62 kuviossa 2B esiintyvä indusoitu negatiivinen pulssi on havainnollistettu kuviossa 5J·

Valittu vaakasuorien johtimien käyttölaitteisto 21-24 kuviosta 1 on tran-sistoriosastaan pakoitettu sen virtaa johtamattomaan tilaan tietyllä valintamer-kin jännitteellä tietyssä johtimista 26-29 ja jälellä olevat vaakasuorien johtimien käyttölaitteista 21-24 pahoitetaan virtaa johtavaan tilaan valitsematta jättävillä merkeillä jälellä olevissa johtimista 26-29· Mikäli esim. vaakasuoran johtimen käyttölaite 21 kuviosta 2B täten valitaan pakoitetaan transistori 321 poissa päältä olevaan tilaan ja merkki valitussa vaakasuorassa johtimessa Hl noudattaa kiskossa 31 olevan merkin aaltomuotoa paitsi pientä jänniteputoamaa, joka syntyy vakiovirtadiodin 322 yli siirryttäessä. Merkin aaltomuoto valitussa vaakasuorassa johtimessa Hl on esitettynä kuviossa 5G· Koska vaakasuoran johtimen käyttölaite 24 kuviossa 2B ei ole valittu on transistori 3211 pakoitettu sen virtaa johtavaan tilaan ja aaltomuoto tämän vaakasuoran johtimen MH merkissä noudattaa kiskossa 32 olevan merkin aaltomuotoa. Vastaavasti jälellä olevat valitsematta jätetyt vaakasuorat johtimet H2 ja H3 noudattavat kiskossa 32 olevan merkin aaltomuotoa. Kukin valitsematta jätetyistä vaakasuorista johdoista on varustettu merkillä jonka aaltomuoto on esitetty kuviossa 5H.

Kuviossa 1 esitetty pystysuoran valinnan piiri 35 syöttää valinnan merkin voimaisen jännitteen yhteen johtimista 56—59 tämän pakoittaessa valitun näistä johtimien käyttölaitteista 51-54 transistorin sen virtaa johtavaan tilaan ja jälellä olevat pystysuorien johtimien käyttölaitteista 51-54 saavat valitsematta jättämistä osoittavat merkit niihin liittyviin johtimista 36-39« jotka merkit pakoittavat niihin liittyvät transistorit niiden virtaa johtamattomaan tilaan.

- Esim. mikäli kuviossa 2B oleva johtimen käyttölaite 31 valitaan pakoitetaan transistori 331 sen virtaa johtavaan tilaan ja merkki valitussa pystysuorassa johtimessa VI noudattaa kiskossa 62 olevaa merkkiä. Valitun pystysuoran johti-„ men VI merkin aaltomuoto on esitettynä kuviossa 3K. Kunkin valitsematta jätetyistä pystysuorista johtimista V2-HV merkin aaltomuoto on esitettynä kuviossa 5L. Mikäli esim. pystysuoran johtimen käyttölaite 34 kuviosta 2B on jätetty valitsematta pakoitetaan transistori 33IA sen virtaa johtamattomaan tilaan ja merkki johdossa VI noudattaa kiskossa 61 olevaa merkkiä lukuunottamatta pientä jänniteputoamaa, joka tapahtuu vakiovirtadiodin 3221 yli siirryttäessä.

Valittu kaasukenno näyttölevyssä 10 kuviosta 1 saa ylipyyhinnän toimenpiteen aikana jännite-eron, jonka aaltomuoto on esitettynä kuviossa 3M. Positiivinen pulssi 430 edustaa sitä jännite-eroa, joka on sovitettu valitun kaasu-kennon yli seurauksena A käyttöpulssista kuviossa 3C. Kuviossa 3M olevaa aaltomuoto saadaan vähentämällä kuviossa 5K oleva aaltomuoto kuviossa 5G olevasta aaltomuodosta. Kuviossa 3N oleva aaltomuoto edustaa sitä jännite-eroa, joka kehitetään puoleksi valittujen kennojen yli ja tämä aaltomuoto saadaan vähentä- 22 66756 mällä kuviossa JiL oleva aaltomuoto kuviossa JG olevasta aaltomuodosta tai vähentämällä kuviossa J1L oleva aaltomuoto kuviossa 5H olevasta aaltomuodosta. Kuviossa 5C olevalla A käyttömerkillä ei ole mitään vaikutusta puoleksi valittuihin kennoihin ylipyyhinnan toimenpiteen aikana, koska indusoidut merkit kysymyksessä olevilla vaakasuorilla Ja pystysuorilla pohtimilla omaavat toisensa kumoavan vaikutuksen. Se jännite-ero, joka sovitetaan valitsematta jätettyjen kennojen yli on aaltomuodoltaan sellainen, mikä on esitettynä kuviossa 5P ja tämä aaltomuoto on seurauksena kun vähennetään kuviossa JL oleva aaltomuoto kuviossa olevasta aaltomuodosta. Tuotu A käyttömerkki aikaansaa pulssin 451 kuviossa 5? kehittämisen vaikuttamaan valitsematta jätettyjen kennojen yli. Tämä pulssi ei kuitenkaan aikaansaa mitään toimintaa kuten tullaan alempana osoittamaan.

Kuviossa 5M oleva positiivinen pulssi 450 kehitetään valitun kaasukennon yli seurauksena A käyttöpulseista. Tällä pulssilla 430 ei ole riittävää laajuutta, jota se toteuttaisi purkausta ylläpitävän toiminnan, mutta sillä on riittävä laajuus että se suorittaisi poispyyhkimisen toiminnan. Tässä valitussa kaasukennossa oli viimeksi ylläpidetty purkausta negatiivisella pulssilla 452 kuviossa JM· Koska positiivinen pulssi 430 syöttää valitun kaasukennon kaasu-seosta merkillä, jonka napaisuus on vastakkainen sille, mitä oli viimeinen purkausta ylläpitävä pulssi 432» aikaansaa nyt pulssi 430 täten heikon vyörypur-kauksen eli plasmapurkauksen ja alentaa valitun kaasukennon seinälatauksen määrää lähes nollan suuruiseksi. Kun kuviossa 5M esitetty aika T4 on kulunut, on valittu kaasukenno kadottanut jälellä olevan seinävarauksen osuutensa hajonnan seurauksena ja sen purkaustoiminta on lakannut. Niinpä tämän johdosta valittu kaasukenno pysyy pimeänä eli sytyttämättömänä. Pulssin 430 napaisuuden tulisi aina olla vastakkainen sille, mitä oli viimeinen purkausta ylläpitävä pulssi 432 ennenkuin suoritetaan ylipyyhkivä toiminta. Kuviossa 5K ja kuviossa JV esitetty ajanjakso T3 on suhteellisen pitkä jakso, mutta se ei ole riittävän pitkä jotteivät aikaisemmin jo sytytetyt kennot syttyisi uudestaan niiden positiivisten purkausta ylläpitävien pulssien vaikutuksesta, jotka saapuvat ajanjakson T3 lopussa. Kuviossa JIM oleva pulssi 431 on vaikutukseltaan merkityksetön koska tämän pulssin napaisuus on sama kuin viimeisen purkauksia ylläpitävän pulssin 434 napaisuus ja pulssi 431 ei aikaansaa mitään vySrypurkausta eikä se tämän johdosta aiheuta muutosta kennojen tilanteisiin. Aikaisemmin sytytettyjen, valitsematta jätettyjen kennojen luontainen ominaisuus pystyä syttymään uudestaan seurauksena purkausta ylläpitävästä merkistä ajanjakson T3 lopulla pysyy muuttumattomana. Täten voidaan nähdä, että valittu kenno on sammutettu ajanjakson T4 lopulla ja että jälellä olevat kennot kaasutäytteisessä näyttölevyssä 10 syt yvät jälleen uudelleen ajanjakson T3 lopulla mikäli ne ennen tätä toimenpidettä olivat sytytettyinä.

23 56768

Nyt tulee huomauttaa, että mikäli kaikki kennot olisivat täsmälleen tasalaatuisia ei ylipyyhkimisen pulssin jälkeen tarvitsisi seurata kuollutta aikaa koska ylipyyhkimisen pulssi olisi alentanut seinälatauksen (eli muistiarvon) määrän nollan suuruiseksi, mutta kaikki kennot eivät käytännön näyttölevyssä ole tasalaatuisia. Tämän johdosta jonkin verran jälellä olevaa seinalatausta edelleen on jälellä vaikka sitä olisikin vain vähän. Tämä kuollut aika sallii sitten tämän jäännöksenä olevan seinälatauksen määrän hajoavan nollan suuruiseksi.

Ylipyyhkimisen toiminta saadaan täten tasalaatuiseksi siinäkin tapauksessa että kennot eivät sitä ole. Valitsematta jääneet kennot säilyttävät silti edelleen riittävästi seinälatausta (vaikkakin hajoamista tapahtuu niissäkin tämän kualleen ajan kuluessa) syttyäkseen uudelleen tämän kuolleen ajan jälkeen.

Sen jälkeen kun kuviossa 5C oleva A käyttöpulssi on päättynyt palaa transistori 101 sen virtaa johtamattomaan tilaan ja kuviossa 3D esitetty B käyttö-pulssi syötetään johtimeen 82 kuviossa 2A tämän pulssin pakoittaessa transistorin 102 sen virtaa johtavaan tilaan. Virtaa kulkee ensiökäämityksen 105 kes-kiulosottoon kytketystä jännitelähteestä tämän käämityksen alemman puoliskon, transistorin 102, vastuksen 109 alemman puoliskon, transistorin 131, vastuksen 139 j^ transistorin 132 kautta maahan. Ferriittisydän 106 palautetaan täten lähtötilaan. Toisiokäämityksiin 107 ja 106 aiheutetut merkit käytetään kuten jo aikaisemmin on esitetty niitten vaikuttamatta kiskoissa 31 ja 32 tai kiskoissa 6l ja 62 oleviin merkkeihin. Kuviossa 2A esitetyissä johdoissa 65 ja 86 olevat positiiviset merkit poistetaan ja poispyyhkimisen toiminta päättyy. Kuviossa 5 tämän poispyyhkimisen toiminta päättyy ajanjakson T3 lopussa ja oikeanpuoleisella osuudella esitetyt aaltomuodot suorittavat purkausta ylläpitäviä toimintoja kuten jo aikaisemmin on esitetty.

Transistorit 321, 321A, 331 ja 331A vastaavista johtimien käyttölaitteista 21, 24, 51 ja 54 omaavat hyvin alhaisen tehotarpeen määrän koska niiden ensisijaisena tehtävänä on suhteellisen pienitehoisen ja -jännitteisen indusoidun merkin asettaminen lisäksi käyttöjohtoihin päälle seurauksena kuviossa 2A olevaan johtoon 81 syötetystä A käyttöpulssista. Koska transistorit näissä johtimien käyttölaitteissa kuviossa 2B omaavat suhteellisen alhaisen tehontarpeen voidaan näitten johtimien käyttölaitteiden piiriosat valmistaa käyttäen integroidun piirin menetelmiä. Intergoitujen piirien käyttäminen alentaa rakenteen hintaa erityisesti tämäntyyppisissä laitteissa joissa vaakasuorien ja pystysuorien johtojen kokonaismäärä saattaa olla tuhansia. Transistorit purkausta ylläpitävässä käyttölaitteessa 30 ja purkausta ylläpitävässä käyttölaitteessa 60 kuvioissa 2A ja 2B ovat suurjäzmitteislä, kohtalaisen tehon tyyppisiä laitteita, koska niiden täytyy käsitellä niiden suuren jännitteen merkkien tehotarpeita, jolta syötetään kiskoihin 31» 32, 61 ja 62. Kuitenkin tulee huomauttaa, että näiden transistoreiden lukumäärä on kiinteä mitä tahansa käytännöllistä näyttö-levyn systeemiä varten minkä johdosta hinta on pieni.

56758 Täten voidaan nähdä, että tämän keksinnön mukaan on aikaansaatu uusi menetelmä ja laitteisto kaasutäytteisen näyttölevyn systeemiä varten. Vaihtelut syötettyjen SH käyttömerkkien ja SV käyttömerkkien muodossa ovat sallittavissa. Vakinaisen virran diodit kuviossa 2B voidaan korvata kollektorivastuksilla, jotka on puskuroitu emitteriseuraajatransistoreilla, diodien ollessa kytkettynä kannalta emitterille auttamaan negatiivisia tilamuutoksia tai ne voidaan korvata millä muulla tahansa kollektorikuormalla, jolla on ominaisuutena suhteellisen alhainen ulostuloimpedanssi. Tätä vaklovirran diodia käytettiin havainnollistamaan vain yhtä tällaista alhaisen ulostuloimpedanssin rakennetta.

Vaikkakin keksintöä nyt on erityisesti kuvattu ja havainnollistettu viitaten sen erääseen edullisena pidettyyn suoritusmuotoon, ymmärtää alan asiantuntija edellä olevan perusteella, että äskeisiä ja muitakin muutoksia rakenteeseen ja yksityiskohtiin voidaan aina tehdä silti poikkeamatta tämän keksinnön puitteista ja piiristä.

Claims (9)

1. 25 56758
2. 1. Kirjoitusmenetelmä, jonka mukaan kaasupaneelin kaasukennoja sytytetään ja niissä ylläpidetään pitotila, joka kaasupaneeli koostuu kaasutäyttöisestä laitteesta, jonka toisella puolella on useita vaakasuoria johtoja ja jonka vastakkaisella puolella on useita pystysuoria johtoja, jolloin pystysuuntaiset johdot ovat suorassa kulmassa vaakasuoriin johtoihin nähden ja vaaka- ja pystysuuntaisten johtojen väliset koordinaattileikkauskohdat määrittävät kaasukennoja, tunnettu siitä, että kaikkiin koordinaattijohtoihin syötetään pitosignaaleja, että kennon tilan muuttamiseksi valitseva ohjaussignaali syöte- - tään niiden molempien koordinaattijohtojen signaalien päälle, joiden kohdalla valittu kenno sijaitsee, ja että kaikkiin muihin koordinaattijohtoihin syötetään päälle ei-valitseva ohjaussignaali, jolla on valitsevaan ohjaussignaaliin nähden vastakkainen napaisuus.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaikille kennoille kehitetään resultoiva pitosignaali siten, että kaikkiin koordinaatijohtoihin syötetään nelikulmiosignaali pitosignaalina, jolloin nelikulmiosignaali on toisessa koordinaattisuunnassa vaihesiirretty 90° toisen koordinaattisuunnan signaaliin verrattuna.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kennoon kirjoittamista, ts. kennon sytyttämistä varten pitosignaalien päälle syötettävät ohjaussignaalit mitoitetaan niin, että pitojännitteen kohoaminen vähintään sytytysjännitteeseen saadaan aikaan valitussa kennossa, että puoleksi valituissa kennoissa ei juuri tapahdu muutosta, ja että ei-valittujen kennojen kohdalla pitojännite alenee. U. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, - että pitosignaali vaihtelee jaksottaisesti ja että sen taajuus on matalampi sinä aikana, kun jonkin kennon tila muuttuu, kuin muina aikoina, kun kennoissa ei esiinny tilanmuutoksia. -- 5· Patenttivaatimusten 1 ja 1*· mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kirjoitustoimenpidettä, ts. kennon sytyttämistä varten, ohjaussignaalit syötetään pitosignaalien päälle siten, että resultoiva pitosignaali ensin saavuttaa tavallisen positiivisen tai negatiivisen tasonsa, niin että kaikki sytytettyinä olleet kennot syttyvät uudelleen, ja että tämän jälkeen resultoivan pitosignaalin amplitudin nousu sytytysjännitteen yli esiintyy valitun kennon kohdalla.
5. 6. Patenttivaatimusten 1 ja U mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kennon sammuttamiseksi ohjaussignaalit mitoitetaan siten, että valitun kennon yli syntyy jännite, joka on pitojännitettä alempi ja jolla on puhtaan pitosignaalin viimeiseen amplitudiin nähden vastakkainen napaisuus, kun taas 26 56758 muiden kennojen yli esiintyy jännite, joka on joko likimain nolla tai joka on pienempi kuin pitojännite ja jolla on sama napaisuus kuin puhtaan pitosignaalin viimeisellä amplitudilla.
6. 7· Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sammutustoimenpiteen yhteydessä koordinaattijohtojen pitosignaalit pidetään määrätyllä tasolla siten, että ainoastaan ohjaussignaalien summat ja erot vaikuttavat kaikkiin kennoihin, kun taas ylläpidetyistä pitosignaaleista muodostuu nollasignaali, joka säilyy määrätyn ajan ohjaussignaalien loppumisen jälkeen.
7. 8. Laite patenttivaatimusten 1-7 mukaisen menetelmän soveltamiseksi kaasupaneelin yhteydessä, joka koostuu kaasutäyttöisestä laitteesta, jonka toisella puolella on useita vaakasuoria johtoja ja jonka vastakkaisella puolella on useita pystysuoria johtoja, jolloin pystysuuntaiset johdot ovat suorassa kulmassa vaakasuoriin johtoihin nähden ja vaaka- ja pystysuuntaisten johtojen väliset koordinaattileikkauskohdat määrittävät kaasukennojä, tunnettu siitä, että kutakin koordinaattisuuntaa varten on olemassa pitokäyttöpiiri (30,60), jonka avulla voidaan kehittää kaksi eri käyttösignaalia kahdella käyttöjohdolla (31,32,61,62) ja että jokaista koordinaattijohtoa (H1-HN, V1-VN) varten on johdonkäyttöpiirinä kytkentälaite (21-2U, 51~5M, joka on liitetty molempiin pitokäyttöpiiriin kuuluviin käyttöjohtoihin ja joka kulloinkin päästää esiin toisen käyttösignaalin asianomaiselle koordinaattijohdolle.
8. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että molempia koordinaattisuuntia varten on laitteessa valintapiiri (25,55), joka voi vaikuttaa asianomaiseen johtopiiriin (21-2U, 51-5*0 siten, että yksi piiri kulloinkin päästää esiin käyttösignaalin toisesta käyttöjohdosta (31,62), kun taas muut piirit päästävät esiin käyttösignaalin toisesta käyttöjohdosta (32,6l).
9. 10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteessa on ohjauspiiri (70), joka ainakin kirjoitus- ja pyyhkimistoimintoja varten voi syöttää pitokäyttöpiireihin (30,60) aktivointisignaaleja, ja että kukin pitokäyttöpiiri on sovitettu siten, että se aktivointisignaalin jäädessä pois antaa samanlaiset pitosignaalit kummallekin käyttöjohdolle (31,32,61,62) ja aktivointisignaalin esiintyessä antaa pitosignaalin, jonka päälle on syötetty valitseva ohjaussignaali, toiselle käyttöjohdolle ja vastaavasti pitosignaalin, jonka päälle on syötetty ei-valitseva ohjaussignaali, toiselle käyttöjohdolle. 27 56758