FI54160C - Foerfarande foer behandling av material i en virvelbaeddreaktor - Google Patents

Description

- - Jl ,D, .... KU ULUTUSJ ULKAISU - , 4 - - ^ 11 UTLÄGG NI NGSSKRI FT 54160 (45) (51) K».ik.'/int.ci.· D 21 C 11/12 B 01 J 8/24 P 23 D 19/00 SUOMI —FINLAND (21) P»tenttihakemus — Patenumöknlng 762695 (22) Hikemitpilvl — AnsSknlngidag 22.09.76 ^ (23) Alkuplivi — Giltlghttsdag 22.09.76 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offentllg 23.03.78

Patentti- ja rekirterihallitus Nihtivikslpanon ja k«ut.|u.ka.sun pvm. - „

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skrlften publlcerad 3U . Uu . f o (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird priorltet (71) A. Ahlström Osakeyhtiö, Noormarkku, Suomi-Finland(FI) (72) Folke Engström, Karhunkatu lU F, U8600 Karhula, Jorma Juhani Nieminen, Linjurinkatu k B 12, 78200 Varkaus 20, Suomi-Finland(Fl) (5b) Menetelmä aineiden käsittelemiseksi leijukerrosreaktorissa - Förfarande för behandling av material i en virvelbäddreaktor

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää aineiden ja erikoisesti erilaisten lietteiden ja jäteliemien käsittelemiseksi leijukerrosreaktorissa. Menetelmä soveltuu käytettäväksi esimerkiksi aineiden kuivatuksen, polttamisen, pyrolyysin tai kemiallisten reaktioiden yhteydessä.

On tunnettua, että leijukerrosreaktoria voidaan käyttää yllä mainittuihin tarkoituksiin. Tällöin käsiteltävä aine syötetään reaktorin petiin, jossa se joutuu kosketukseen leijuvan raemaisen aineen kanssa. Esimerk-_ kinä eräästä tällaisesta sovellutuksesta viitataan amerikkalaiseen pa tenttijulkaisuun 3«319·586, joka esittää orgaanisia komponentteja sisältävien jätelietteiden polttoa. Koska ko. lietteiden vesipitoisuus mekaanisen vedenpoistokäsittelyn jälkeen vielä on suhteellisen korkea, niin niiden polttamiseen liittyy eräitä ongelmia.

Mekaanisella käsittelyllä voidaan esimerkiksi kunnallislietteestä poistaa niin pa3£>n vettä, että sen kuiva-ainepitoisuus on noin 20 Jos lietteeseen lisätään sopivia kemikaaleja, kuten esimerkiksi kalkkia ja ferrikloridia, voidaan saavuttaa noin k5 °/o'. n kuiva-ainepitoisuus, 2 54160 jolloin palaminen leijukerrosreaktorissa tapahtuu lähes autogeenisesti .

Jos kuiva-ainepitoisuus on alhaisempi, on palamisen ylläpitämiseksi uuniin syötettävä tukipolttoainetta. Useista teollisuuden jätelietteis-tä voidaan mekaanisin keinoin poistaa vain sen verran vettä, että niiden kuiva-ainepitoisuus on pienempi kuin 20 °fo. Kaikkien näiden lietteiden polttaminen aiheuttaa suuria käyttökustannuksia, jotka suurenevat lietteen vesipitoisuuden noustessa.

Polttoprosessin lämpötalouden parantamiseksi voidaan savukaasujen lämpö käyttää lietteen esikuivattamiseen joko suoralla tai epäsuoralla lämmönsiirrolla. Suorassa menetelmässä joutuvat savukaasut välittömään — kosketukseen lietteen kanssa ja tästä johtuen poistokaasut sisältävät haisevia kaasuja. Koska kaasumäärät ovat suuria, aiheuttaa haisevien komponenttien jälkipoltto huomattavia lisäkustannuksia. Epäsuora mene- — telmä vaatii suuria lämmönsiirtopintoja, joten laitekustannukset muodostuvat korkeiksi.

Esimerkkimenetelmä, jossa liete esikuivataan saattamalla se kosketukseen savukaasujen kanssa, on esitetty kanadalaisessa patenttijulkaisussa 524,796.

Erään yleisesti käytetyn menetelmän mukaan otetaan sulfaattiselluloosa-teollisuuden jäteliemien kemikaalit ja lämpö talteen polttamalla ne höyrykattilassa, jolloin orgaaniset aineosat palavat ja epäorgaaniset aineosat saadaan talteen liuottamalla saatu sulate veteen. Jäteliemien palaminen tapahtuu siinä kolmessa vaiheessa: kuivatus, pelkistävä palaminen ja hapettava palaminen. Tämän johdosta on palamisprosessin ” eri vaiheiden ohjaaminen siten, että haluttu lopputulos saavutetaan, vaikeaa. Pieniä selluloosatehtaita varten ratkaisu tulee liian kalliiksi. Höyrykattila ei ole myöskään täysin käyttövarma, josta ovat todistuksena useat tuhoisat kattilaräjähdykset.

Jäteliemiä on myös ehdotettu käsiteltäviksi pyörivissä uuneissa. Amerikkalaisessa patenttijulkaisussa 3·787·283 on esitetty kemikaalien talteänottomenetelmä, jossa väkevöity natriumpohjäinen jäteliemi ja reaktiivinen alumiinihydraatti sekoitetaan ja pelletoidaan lisättäessä natriumaluminaattituhkaa. Pelletit syötetään pyörivään uuniin, jossa ylläpidetään natriumaluminaatin sulamispistettä alempaa lämpötilaa.

Osa reaktiossa syntyneestä natriumaluminattituhkasta liuotetaan ja v saatetaan kosketukseen rikkidioksiidia sisältävien uunin savukaasujen kanssa, jolloin saadaan natriumsulfiittia sisältävä liuos, josta 3 54160 saostunut natriumhydraatti erotetaan suodattamalla. Jäljelle jäävä osa muodostuneesta natriumaluminaattituhkasta sekoitetaan jäteliemeen pellettien muodostamisen yhteydessä.

Pyörivän uunin käyttöön sisältyy kuitenkin useita haittoja. Se on kallis ja huoltoa vaativa laite. Sen lämpötalous on epäedullinen, koska on käytettävä tukipolttoainetta reaktion vaatiman lämpötilan ylläpitämiseksi. Lämmönsiirto kaasusta käsiteltävään aineeseen on pyörivässä uimissa tunnetusti huono, joten uuni on mitoitettava suureksi. Pöly-häviöiden vähentämiseksi on materiaali käsiteltävä pellettinä, joka —' vaatii lisälaitteita sekä ennen uimia että sen jälkeen. Pelletisoinnin takia on myös uuniin syötettävän materiaalin kuiva-ainepitoisuuden oltava korkea, mikä vaatimus aiheuttaa huomattavia käyttökustannuksia.

Jäteliemiä on myös ehdotettu poltettaviksi leijukerrosreaktorissa. Esimerkkinä tällaisesta ratkaisusta voidaan viitata amerikkalaiseen patenttijulkaisuun 3-635.790. Koska palamislämpötilan on oltava kemikaalien sulamislämpötilaa alhaisempi, esimerkiksi natriumpohjäisten keit-tokemikaalien ollessa kysymyksessä korkeintaan noin 750°C, niin palaminen tapahtuu alueella, jossa stabiilin palamisen ylläpitäminen on vaikeaa. Lämpötilaa voidaan rajoittaa syöttämällä uuniin jätelientä, jonka kuiva-ainepitoisuus on alhainen tai jäähdyttämällä prosessia suurella ilman ylijäämällä. Molemmissa tapauksissa tulee uuni suurikokoiseksi ja vaikeasti ohjattavaksi.

Edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi on ehdotettu, että käsitel-^ tävä materiaali sekoittimessa saatetaan kosketukseen leijukerrospedis- tä saadun kuuman materiaalin kanssa, ennen kuin se syötetään reaktorin petiin. Tällainen ratkaisu on esitetty saksalaisessa patenttihakemuk-sessa 25 32 99^· Sen haittoina ovat kuitenkin mm. kiertävän petimate-riaalin kuljetus reaktorista ja takaisin sekä siihen liittyvät säätö-ongelmat käsiteltävän materiaalin määrän tai kosteuden vaihdellessa. Lisäksi aiheuttaa petimateriaalin ja laitteiden kuluminen ongelmia. Koska höyrystyksen lämpöenergia otetaan pedistä, on myös lämpöä tuotava petiin vastaava määrä, ts. palamisen on tapahduttava pedissä, jonka on oltava tämän vuoksi verraten suuri ja lisäksi syöte petiin joudutaan jakamaan useisiin eri linjoihin, joten laitekustannukset nousevat.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, jolla on aikaisemmin tunnettuun tekniikkaan verrattuna useita etuja, kuten seuraavassa k lähemmin on esitetty. 54160

Leijukerrosreaktorin polttokammiosta poistuvat kaasut sisältävät hienojakoista materiaalia, joka voidaan erottaa esimerkiksi sykloonierot-timessa. Erotettu materiaali sisältää tuhkaa, hienorakeista petima-teriaalia ja yleensä myös käyttökelpoisia kemikaaleja. Sen lämpösisäl-tö voi olla myös melkoinen.

Keksinnön mukaan saatetaan käsiteltävä aine kosketukseen leijukerros-reaktorista poistuvista kaasuista erotettujen kiinteiden hiukkasten kanssa, jotka edullisimmin sekoitetaan siihen, ennen kuin aine syötetään reaktoriin. Tässä yhteydessä aineessa voi tapahtua kemiallisia ja/tai termisiä reaktioita. Käsittelyn yhteydessä mahdollisesti syntyvistä höyryistä ja kaasuista voidaan hyödylliset aineosat ottaa talteen tunnettua tekniikkaa käyttäen.

Keksinnön suurimpina etuina ovat menetelmän hyvä lämpötalous ja tehokkuus. Lisäksi sen soveltamiseen käytettävä laitteisto tarvitsee vähemmän tilaa kuin aikaisemmin käytetyt laitteet. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan reaktoriin syötettävä aine esilämmittää ja esikuivat-taa savukaasuista erotettujen kuumien hiukkasten avulla, jolloin reaktorissa kehittyy vähemmän höyryä ja savukaasumäärä pienenee. Sekoittamalla käsiteltävään aineeseen sopiva määrä kiinteitä hiukkasia, voidaan sen koostumus ja konsistenssi muuttaa sellaiseksi, että se voidaan helposti syöttää reaktoriin tasaisesti jakautuneena reaktorin koko poikkipinnalle. Mikäli reaktorin kuormitus kasvaa, nousee poistokaasuista erotettujen hiukkasten lämpötila tai määrä. Reaktorin toiminta on täten helposti säädettävissä. Riippuen reaktorin ja sen leijuvan ai-nekerroksen läpi virtaavan kaasun nopeudesta on sen käyttäytyminen erilainen. Jos virtausnopeus on suuri, tempaa kaasu mukaansa niin paljon leijuvaa ainetta, ettei mitään selvää rajaa pedin ja kaasutilan välille muodostu. Tällöin kasvaa myös reaktorista poistuvissa kaasuissa olevien hiukkasten määrä.

Keksintöä selostetaan seuraavassa oheisiin piirustuksiin viitaten, joista kuvio 1 esittää erästä menetelmän sovellutusta, kuvio 2 esittää erästä toista sovellutusta ja kuvio 3 esittää erästä kolmatta sovellutusta.

5 54160

Kuviossa 1, joka esittää lietteiden polttamiseen tarkoitettua järjestelmää, on viitenumerolla 1 merkitty leijukerrosreaktoria, johon kuuluu ilmakaappi 2, arina 3 ja polttokammio k. Arinan päällä on reaktorin petiä muodostava ainekerros 5» joka saatetaan leijuvaan tilaan syöttämällä siihen ilmaa arinan lävitse. Leijutusta ja palamista varten tarvittava ilma syötetään ilmakaappiin siihen liitetyn johdon 6 kautta. Palamista varten tarvittava lisäilma syötetään polttokammioon johtojen 7, 8 ja 9 kautta. Palamis- ja muussa kemiallisessa reaktiossa syntyvät kaasut poistetaan reaktorin yläpäästä poistokanavan 10 kautta, josta savukaasut virtaavat pölynerottimeen 11, ilman esilämmitti-meen 12 ja savukaasupesuriin 13· Mahdollisesti tarvittava tukipoltto-aine syötetään reaktoriin johdon 1¾ kautta. Johdon 15 kautta lisätään sekoittimessa 16 reaktoriin petiainetta.

Pölynerottimessa erotetaan poistokaasujen kiinteät hiukkaset kaasuista ja johdetaan sekoittimeen, jossa ne joutuvat kosketukseen siihen johdon 17 kautta syötetyn lietteen kanssa. Sekoittimessa on kaksi ruuvia, jotka pyörivät vastakkaisiin suuntiin ja täen aikaansaavat lietteen ja kuumien hiukkasten tehokkaan sekoittumisen toisiinsa samalla kuljettaen ne sekoittimen toiseen päähän, josta aineet johdetaan syöttö-johdon 18 kautta reaktoriin. Sekoittimessa tapahtuu reaktoriin syötettävän lietteen esilämmitys ja kuivatus, jonka yhteydessä kehittyy höyryä, joka johdetaan johdon 19 kautta pölynerottimeen 20 ja edelleen lauhti-meen 21. Sen alaosasta poistetaan lauhde, joka johdetaan esimerkiksi vedenpuhdistuslaitokseen ja yläosasta lauhtumattomat kaasut, jotka johdetaan reaktoriin poltettaviksi, koska ne sisältävät pahalta haisevia komponentteja. Osa erottimessa 11 erotetuista hiukkasista poistetaan johdon 22 kautta kierrätetyn aineen määrän säätämiseksi.

Käytettäessä kuvion 1 mukaista laitteistoa kosteiden orgaanisten aineiden kaasuuntumiseen syötetään märkä polttoaine 17 sekoittimeen 16, jossa siihen sekoitetaan pölynerottimessa 11 erotettu kutuna hiukkasvir-ta. Vesi höyrystyy ja poistuu mahdollisesti höyrystyvien palavien aineiden kanssa pölynerottimeen 20, jossa kaasuista erotetaan pöly. Täältä kaasut kulkeutuvat lauhduttimeen, jossa vesihöyry pääasiallisesti lauhtuu. Loput kaasut ohjataan leijukerrosreaktoriin 1. Kuivunut polttoaine ja lämmöntuojana toimineet hiukkaset syötetään leijukerrosreaktoriin, jossa polttoaine osittain poltetaan ja palamaton osa johdetaan pääasiallisesti kaasumuodossa 10 syklonierottimeen 11, josta kaasut johdetaan käyttökohteeseen 23, esimerkiksi höyrykattilaan. Näin

. S

6 54160 kehitetyissä polttokaasuissa inerttikaasun määrä on oleellisesti pienempi kuin jos polttoaine olisi syötetty suoraan märkänä leijukerrok-seen, koska polttoaineen sisältämä vesi on poistettu ennen varsinaista kaasutusta. Jos polttoaine olisi kuivattu suoraan kuumilla kaasuilla, olisi polttoaineesta osa poistunut kuivauskaasujen mukana. Näin saatu polttokaasu on siis selvästi parempaa ja tuotettu yksinkertaisilla laitteilla.

Kuviossa 2 on esitetty nk. soodakeitosta, jossa keittokemikaalina käytetään NaOHja, peräisin olevan jäteliemen kemikaalien taiteenottamiseen tarkoitettua järjestelmää, jossa natrium saadaan talteen NaCO^-liuoksen muodossa, josta kaustisoimalla saadaan keittoliuos.

Kuviossa 2 on viitenumerolla 2k merkitty leijukerrosreaktoria, johon syötetään leijutusta ja palamista varten tarvittavaa ilmaa johdon 25 kautta. Jäteliemi syötetään johdon 26 kautta sekoittimeen 27, johon myös johdetaan suotimessa 28 erotettu alimiinihydraatti sekä johdon 29 kautta täydennyskemikaalina reaktiivinen Al(OH)^. Alimiinihydraatti muodostaa jäteliemessä olevan natriumin kanssa natriumaluminaattiyhdis-teitä, jotka johdon 30 kautta syötetään lietteenä, jonka kuiva-ainepitoisuus on 30 - 70 sekoittimeen 31· Reaktorin yläosasta poistuvien savukaasujen sisältämä lämpö käytetään hyväksi höyryn kehittämiseen johtamalla ne jätelämpökattilaan 32, josta ne virtaavat savukaasu-pesuriin 33· Osa savukaasujen lentopölystä laskeutuu jäähtyneenä noin 300°C:n lämpötilaan kattilan alaosaan, josta se viedään johdon Jk kautta sekoittimeen 31 ja osa erottuu savukaasupesurissa.

Osa jätelämpökattilassa 32 erotetusta, natriumaluminaattia sisältävästä pölystä johdetaan liuottimeen 39· Liuottimesta syötetään johdon kO kautta aluminaattisuspensiota kaasupesuriin 33» jolloin se savukaasujen sisältämän hiilidioksidin vaikutuksesta neutraloituu pH-arvoon noin 8 Al(0H)^sn saostuessa. Liuottimesta johdetaan suspensio kypsy-tyslaitteen 41 kautta, jossa alimiinihydraatti kiteytyy, suotimeen 28, jossa liuennut natriumsuola erotetaan alumiinihydraatista. Natriurapi-toinen liuos johdetaan johdon k2 kautta keittoliuoksen valmistusosastolle ja alimiinihydraatti johdon kj kautta sekoittimeen 27.

Kuviossa 3 on esitetty soodakeitosta peräisin olevan jäteliemen kemikaalien talteenottamiseen tarkoitettua järjestelmää, jossa natrium saadaan talteen NaOH-liuoksen muodossa.

54160

Kuviossa 3 on viitenumerolla 44 merkitty leijukerrosreaktoria, johon syötetään esilämmitettyä ilmaa johdon 45 kautta. Jäteliemi syötetään johdon 46 kautta sekoittimeen 47, johon myös johdetaan suotimessa 48 erotettu alumiinihydraatti sekä johdon 49 kautta täydennyskemikaalina reaktiivinen Al(OH)^. Muodostunut natriumaluminaattiliemi syötetään johdon 50 avulla sekoittimeen 51· Sekoittimeen 51 johdetaan myös osa leijukerrosreaktorin savukaasuista, pölynerottimessa 52 erotetusta kuumasta, natriumaluminaattia sisältävästä pölystä johdon 53 kautta. Se-koittimessa syntynyt haihde poistetaan johdon 54 kautta ja siitä voidaan sinänsä tunnetulla tavalla erottaa vesihöyryä, joka poistetaan lauhteena johdon 55 kautta.Lauhtumattomat kaasut johdetaan reaktoriin poltettaviksi johdon 56 kautta. Sekoittimesta syötetään esikuivatettu liete johdon 57 kautta reaktoriin. Palamis- ja muussa kemiallisessa reaktiossa syntyvät kaasut poistetaan reaktorin yläpäästä poistokanavan 58 kautta, josta savukaasut virtaavat pölynerottimeen 52, jäteläm-pökattilaan 59 ja savukaasupasuriin 60.

Osa pölynerottimessa 52 erotetusta natriumaluminaattia sisältävästä pölystä johdetaan liuottajaan 62, johon lisätään vettä johdon 61 kautta. Mikäli natriumaluminaatti on vaikealiukoinen, toimii liuottaja 62 autoklaavina noin 2-4 MPa:n paineessa vastaten l60-190°C:n liuotus-lämpötilaa. Höyry,jota käytetään lämmitysaineena autoklaavissa syötetään johdon 63 kautta. Muodostunut suspensio johdetaan saostussäiliöön 64, jo ssa noin 90°C:n lämpötilassa epäpuhtauksia erotetaan. Epäpuhtaudet sekä aluminaattilipeä syötetään johdon 65 kautta toiseen saostussäiliöön 66, jossa lopullinen erotus tapahtuu. Epäpuhtaudet poistetaan johdon 67 kautta suotimeen 69, jossa epäpuhtaudet erotetaan aluminaat-tilipeästä käyttämällä pesuvettä johdosta 71· Epäpuhtaudet poistetaan johdon 72 kautta ja laimennettua aluminaattilipeää syötetään saostussäiliöön 66 johdon 70 kautta. Saostussäiliöstä 66 palautetaan suurin osa aluminaattiliuosta saostussäiliöön 64 johdon 68 kautta.

Ensimmäisessä saostussäiliössä 64 erotettu aluminaattilipeä syötetään johdon 73 kautta jäähdyttäjään 74. Jäähdytysaineen tulo- ja menojohdot ovat 75 ja 76. Noin 50°C:een jäähdytetty aluminaattiliuos johdetaan kyp-sytyssäiliöön 77, Jossa Al(OH)^ kiteytyy seuraavien reaktioiden mukaisesti s 3Na20· AlgO^* 6H20 —3>6NaOH + 2A1(.0H)3

Na20 * A1203 * 4H20 —^ 2NaOH + 2Al(0H)3 8 54160

Suotimessa 48 erotetaan seostettu A1(oh)^, joka pestään vedellä johdosta 78 ja syötetään johdon 80 kautta sekoittimeen 47. Natriumkemikaa-lit poistetaan johdon 79 kautta uudelleen käytettäviksi keittoliuokses-sa.

Keksintöä havainnollistetaan vielä muutamien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1.

Kunnallislietteen poltto Lietteen kuiva-ainepitoisuus 20 $

Tuhkapitoisuus 30 % laskettuna kuiva-aineesta Kalorimetrinen lämpöarvo 16 Mj/kg kuiva-ainetta Esilämmitetyn ilman lämpötila 500°C

Lietteeseen sekoitettiin savukaasuista erotettua pölyä, jonka lämpötila en 800°C ja kuivatettu liete syötetään reaktoriin 100°C:n lämpöisenä.

Lietteeseen sekoitettu pölymäärä kg/kgKA 13»7

Energian tarve Kj/kgKA 1440

Ilman ylimäärä 30

Savukaasun määrä kg/kgKA 8,75

Savukaasun kokoonpano: - 02 io 4,5 - C02 " 12,0 - N2 " 72,7 - H20 " 10,8

Syötetty energia: - lisäenergia $ 6,5 _ - liete " 73,5 - ilma " 20,0

Poistuva energia: - savukaasut uunista $ 45,9 - höyry sekoittimesta " 47,7 - savukaasujen tuhka " 1,2 - lämpöhäviöt " 5,2

Kuten esimerkistä käy ilmi, tapahtuu keksinnön mukaisessa menetelmässä, jolloin lietteestä poistetaan vesi, ennen kuin se syötetään reaktoriin, palaminen lähes autogeenisesti.

:

Claims (8)

9 54160 Esimerkki 2 Soodakeiton jäteliemen poltto ja kemikaalien talteenotto 1,24 kg/s jätelientä, jonka kuiva-ainepitoisuus on noin 45 %, syötetään sekoittimeen 27 (kuvio 2), johon johdetaan 0,2 kg/s alumiinihydraattia. Alimiinijäteliemisekoitus syötetään sekoittimeen 31, johon johdetaan 5,8 kg/s natriumaluminaattipölyä jätelämpökattilasta. Noin 0,53 kg/s vettä höyrystyy ja kuivatettu alumiinijäteliemi kierrätettävän sykloni-pölyn kanssa syötetään pyörrekerrosreaktoriin. Palaminen tapahtuu noin 1000°C:n lämpötilassa. Natriumalumiiniyhdisteet reagoivat nat-riumaluminaateiksi, jotka poistuvat suurelta osin savukaasujen mukana. Jätelämpökattilassa kehittyy noin 1,8 kg/s höyryä. ~ Osa natriumaluminaatista = 0,2 kg/s johdetaan liuottimeen 39, jossa neutraloiminen tapahtuu savukaasujen avulla, jolloin muodostuu Na2C0^-liuos. Kypsytyssäiliössä 41 tapahtuu Al(0H)^:n kiteytyminen, jonka jälkeen alumiinihydraatti erottuu suotimessa 28, ja 0,22 kg/s muodostettua natriumkarbonaattiliuosta käytetään keittoliuoksen valmistuksessa. Venturipesuriin johdetaan 0,8 kg/s vettä.

1. Menetelmä korotetussa lämpötilassa vesihöyryä ja/tai muita kaasuja luovuttavien aineiden käsittelemiseksi leijukerrosreaktorissa, tunnettu siitä, että käsiteltävä aine saatetaan kosketukseen leiju-kerrosreaktorin savukaasuista erotettujen kiinteiden hiukkasten kanssa ennen kuin se syötetään leijukerrosreaktoriin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että savukaasuista erotettuja hiukkasia sekoitetaan käsiteltävään aineeseen.

3· Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunne t tu siitä, että vähintään osa savukaasujen kiinteistä hiukkasista jäähdytetään ennen kuin ne saatetaan kosketukseen käsiteltävään aineeseen.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että savukaasuista erotettujen hiukkasten avulla aikaansaadaan käsiteltävän aineen kuivatus ja lämmitys.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että savukaasuista erotettujen hiukkasten avulla saadaan 10 54160 aikaan käsiteltävän aineen terminen hajoaminen tai pyrolyysi.

6. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että savukaasuista erotettujen hiukkasten ja käsiteltävän aineen annetaan reagoida kemiallisesti keskenään ennen kuin aine syötetään leijukerrosreaktoriin.

7. Patenttivaatimuksen 4, 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunne t tu siitä, että syntyneet höyryt ja/tai kaasut erotetaan aineesta ennen kuin se syötetään leijukerrosreaktoriin.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsiteltävä aine on natriumiin perustuvan sel-lukeiton jäteliemi, joka sisältää alumiinihydraattia, ja että leiju-kerrosreaktorin savukaasuista erotettuja kiinteitä hiukkasia, jotka sisältävät natriumaluminaattia, sekoitetaan jäteliemeen ja näin saatu seos syötetään leijukerrosuuniin.