FI20225218A1 - Järjestely kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä ja vastaava menetelmä - Google Patents

Järjestely kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä ja vastaava menetelmä Download PDF

Info

Publication number
FI20225218A1
FI20225218A1 FI20225218A FI20225218A FI20225218A1 FI 20225218 A1 FI20225218 A1 FI 20225218A1 FI 20225218 A FI20225218 A FI 20225218A FI 20225218 A FI20225218 A FI 20225218A FI 20225218 A1 FI20225218 A1 FI 20225218A1
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
water
heat exchanger
district heating
water heat
temperature
Prior art date
Application number
FI20225218A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI130379B (fi
Inventor
Timo Holopainen
Original Assignee
Instmsto Mittatyoe Timo Holopainen Ky
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Instmsto Mittatyoe Timo Holopainen Ky filed Critical Instmsto Mittatyoe Timo Holopainen Ky
Priority to FI20225218A priority Critical patent/FI130379B/fi
Priority to EP23161145.0A priority patent/EP4242528B1/en
Application granted granted Critical
Publication of FI20225218A1 publication Critical patent/FI20225218A1/fi
Publication of FI130379B publication Critical patent/FI130379B/fi

Links

Classifications

    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D10/00—District heating systems
    • F24D10/003—Domestic delivery stations having a heat exchanger
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D17/00—Domestic hot-water supply systems
    • F24D17/0073—Arrangements for preventing the occurrence or proliferation of microorganisms in the water
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D17/00—Domestic hot-water supply systems
    • F24D17/0078—Recirculation systems
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D19/00—Details
    • F24D19/10—Arrangement or mounting of control or safety devices
    • F24D19/1006—Arrangement or mounting of control or safety devices for water heating systems
    • F24D19/1066—Arrangement or mounting of control or safety devices for water heating systems for the combination of central heating and domestic hot water
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D19/00—Details
    • F24D19/10—Arrangement or mounting of control or safety devices
    • F24D19/1006—Arrangement or mounting of control or safety devices for water heating systems
    • F24D19/1066—Arrangement or mounting of control or safety devices for water heating systems for the combination of central heating and domestic hot water
    • F24D19/1069—Arrangement or mounting of control or safety devices for water heating systems for the combination of central heating and domestic hot water regulation in function of the temperature of the domestic hot water
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D3/00—Hot-water central heating systems
    • F24D3/08—Hot-water central heating systems in combination with systems for domestic hot-water supply
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24H—FLUID HEATERS, e.g. WATER OR AIR HEATERS, HAVING HEAT-GENERATING MEANS, e.g. HEAT PUMPS, IN GENERAL
    • F24H15/00—Control of fluid heaters
    • F24H15/10—Control of fluid heaters characterised by the purpose of the control
    • F24H15/14—Cleaning; Sterilising; Preventing contamination by bacteria or microorganisms, e.g. by replacing fluid in tanks or conduits
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24H—FLUID HEATERS, e.g. WATER OR AIR HEATERS, HAVING HEAT-GENERATING MEANS, e.g. HEAT PUMPS, IN GENERAL
    • F24H15/00—Control of fluid heaters
    • F24H15/10—Control of fluid heaters characterised by the purpose of the control
    • F24H15/156—Reducing the quantity of energy consumed; Increasing efficiency
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24H—FLUID HEATERS, e.g. WATER OR AIR HEATERS, HAVING HEAT-GENERATING MEANS, e.g. HEAT PUMPS, IN GENERAL
    • F24H15/00—Control of fluid heaters
    • F24H15/10—Control of fluid heaters characterised by the purpose of the control
    • F24H15/174—Supplying heated water with desired temperature or desired range of temperature
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24H—FLUID HEATERS, e.g. WATER OR AIR HEATERS, HAVING HEAT-GENERATING MEANS, e.g. HEAT PUMPS, IN GENERAL
    • F24H15/00—Control of fluid heaters
    • F24H15/20—Control of fluid heaters characterised by control inputs
    • F24H15/212—Temperature of the water
    • F24H15/215—Temperature of the water before heating
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24H—FLUID HEATERS, e.g. WATER OR AIR HEATERS, HAVING HEAT-GENERATING MEANS, e.g. HEAT PUMPS, IN GENERAL
    • F24H15/00—Control of fluid heaters
    • F24H15/20—Control of fluid heaters characterised by control inputs
    • F24H15/212—Temperature of the water
    • F24H15/219—Temperature of the water after heating
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24H—FLUID HEATERS, e.g. WATER OR AIR HEATERS, HAVING HEAT-GENERATING MEANS, e.g. HEAT PUMPS, IN GENERAL
    • F24H15/00—Control of fluid heaters
    • F24H15/30—Control of fluid heaters characterised by control outputs; characterised by the components to be controlled
    • F24H15/305—Control of valves
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24H—FLUID HEATERS, e.g. WATER OR AIR HEATERS, HAVING HEAT-GENERATING MEANS, e.g. HEAT PUMPS, IN GENERAL
    • F24H15/00—Control of fluid heaters
    • F24H15/30—Control of fluid heaters characterised by control outputs; characterised by the components to be controlled
    • F24H15/335—Control of pumps, e.g. on-off control
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D2200/00—Heat sources or energy sources
    • F24D2200/13—Heat from a district heating network

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Thermal Sciences (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Water Supply & Treatment (AREA)
  • Steam Or Hot-Water Central Heating Systems (AREA)

Abstract

Keksintö koskee järjestelyä kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä, johon järjestelyyn kuuluu • käyttöveden lämmönsiirrin (10), jonka kautta kaukolämpövesi on johdettu ja joka on sovitettu luovuttamaan lämpöä käyttöveteen, • käyttöveden lämmönsiirtimen (10) säätöventtiili (12) käyttöveden lämmönsiirtimeen (10) johdettavan kaukoläm- pöveden virtaaman säätämiseksi, • käyttövesikierto (15), johon menevä lämmin vesi (LV) on lämmitetty käyttöveden lämmönsiirtimellä (10) ja josta palaava lämminkiertovesi (LVK) on johdettu käyttöveden lämmönsiirtimeen (10), • erillinen kiertoveden lämmönsiirrin (20), jonka kautta kaukolämpövesi on johdettu ja joka on sovitettu luovut- tamaan lämpöä lämminkiertoveteen (LVK), • kiertoveden lämmönsiirtimen (20) säätöventtiili (22) kiertoveden lämmönsiirtimeen (20) johdettavan kaukoläm- pöveden virtaaman säätämiseksi, • ohjainlaitteet kaukolämpöveden virtaaman ohjaamiseksi valitussa järjestelyn osassa esiasetetun ohjelman mukaisesti, Lisäksi • kiertoveden lämmönsiirrin (20) on sovitettu lämmittämään käyttövettä 1 - 5 °C, edullisesti 2 - 4 °C korkeampaan asetuslämpötilaan kuin käyttöveden lämmönsiirrin (10), ja • kiertoveden lämmönsiirtimen (20) kaukolämpöveden tulomitoituslämpötila on 2 – 10 °C, edullisesti 4 – 6 °C matalampi kuin käyttöveden lämmönsiirtimen (10) kaukolämpöveden tulomitoituslämpötila. Keksintö koskee myös vastaavaa menetelmää.

Description

JÄRJESTELY KIINTEISTÖN KAUKOLÄMMÖN LÄMMÖNSIIRTIMIEN YHTEYDESSÄ
JA VASTAAVA MENETELMÄ
Keksinnön kohteena on järjestely kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä, johon järjestelyyn kuuluu e käyttöveden lämmönsiirrin, jonka kautta kaukolämpövesi on johdettu ja joka on sovitettu luovuttamaan lämpöä käyttöveteen, ja joka on mitoitettu valittuun kaukoläm- pöveden tulomitoituslämpötilaan, e käyttöveden lämmönsiirtimen säätöventtiili tai sää- töventtiilit käyttöveden Jlämmönsiirtimeen johdettavan kaukolämpöveden virtaaman säätämiseksi, e lämpimän käyttöveden kiertoputkisto, johon menevä lämmin vesi on lämmitetty käyttöveden lämmönsiirtimellä ja josta palaava lämminkiertovesi on johdettu käyttöveden lämmönsiirtimeen, e erillinen kiertoveden 7lämmönsiirrin, jonka kautta kaukolämpövesi on johdettu ja joka on sovitettu luovuttamaan lämpöä lämminkiertoveteen, ja joka on mitoitettu valittuun kaukolämpöveden tulomitoituslämpötilaan, e kiertoveden lämmönsiirtimen säätöventtiili kiertoveden lämmönsiirtimeen johdettavan kaukolämpöveden virtaaman säätämiseksi,
N e ohjainlaitteet kaukolämpöveden virtaaman ohjaamiseksi
N 25 valitussa järjestelyn osassa esiasetetun ohjelman mukai- ? sesti, jotka ohjainlaitteet on sovitettu ainakin säätämään > käyttöveden lämmönsiirtimen säätöventtiilin avausastetta & ja kiertoveden lämmönsiirtimen säätöventtiilin avausas- = tetta lämminkiertoveden lämpötila-anturin ja lämpimän veden a 30 lämpötila-anturin lukemien perusteella.
N Keksinnön kohteena on myös vastaava menetelmä.
Tyypillisesti kiinteistön lämmintä käyttövettä kierrätetään jatkuvasti putkistossa, jolloin käyttäjälle on lämmintä käyttövettä saatavilla lähes heti kun käyttövesihana avataan.
Lämmin käyttövesi on pidettävä myös koko ajan riittävän lämpimänä, jotta vältetään haitallinen mikrobikasvusto kier- tovedessä. Haitallinen legionellabakteeri voi lisääntyä lämpimässä, alle 50 °C vedessä. Suomessa voimassa olevien YM:n asetusten ja THL:n suositusten mukaan lämpimän käyttöveden lämpötilan tulee olla koko kiertoputkistossa + 55 °C .. + 65 °C välillä. Yläraja asetukseen on valittu turvallisuusnäkökohtien perusteella (palovamma). Ruotsissa suositeltu lämpötila-alue lämpimälle vedelle on + 50 °C .. + 60 °C. Nykyisten asetuksien ja energiateollisuuden määräysten ja ohjeiden mukaan vakiintunut lämpimän käyttöveden mitoituslämpötila on + 58 °C ja kierto- vesiputkiston paluulämpötila on + 55 °C. Putkistossa kiertävä käyttövesi jäähtyy, jolloin sitä pitää koko ajan lämmittää.
Tyypillisesti käyttöveden lämmönsiirtimeltä lähtevän lämpimän käyttöveden menolämpötilaksi asetetaan 58 °C, jolloin palaava lämminkiertovesi pysyy yli 55 °C lämpötilassa. Käyttöveden kulutus on kuitenkin suuren osan ajasta hyvin vähäistä tai kulutusta ei ole lainkaan.
Kiinteistön lämmönjakokeskuksessa kaukolämpöveden lämpö
N siirretään käyttöveteen tyypillisesti yhdellä suuritehoisella
O 25 käyttöveden lämmönsiirtimellä. Suomessa käyttöveden lämmön- se siirtimien ensiöpuoli mitoitetaan kesäajan kaukolämpöveden - tulolämpötilan 70 °C mukaan. Mitoitusvirtaama la&mpimdlle = käyttövedelle lasketaan käyttäen vesipisteiden lukumäärään ja
N normivirtaamiin perustuvaa todennäköisyyskaavaa. Ruotsissa
N 30 käytetään kesäajan kaukolämpöveden tulolämpötilan mitoitusarvoa
N + 65 °C. Pyrkimys matalampiin kaukolämmön menovesitiloihin voi
N alentaa kesäajan mitoituslämpötilan myös Suomessa + 65 °C.
Käyttöveden lämmönsiirtimet ovatkin teholtaan lämmityskaudella selvästi ylimitoitettuja. Ylisuuri lämmönsiirrin ja käyttöveden mitoitusvesivirran mukaan mitoitettu säätöventtiili tekevät osaltaan säädöstä vaikeaa. Lämpimän käyttöveden kulutukselle on tyypillistä suuret ja nopeat vaihtelut. Lämmönsiirtimen tehontarve ei ole lineaarinen, vaan vaihtelee satunnaisesti vuorokausi- ja viikkorytmien mukaan. Periaatteessa yksinker- taiselta vaikuttava säätöjärjestelmä, jossa säädetään kauko- lämpövirtausta lämmönsiirtimeen lämpimän käyttöveden asetus- arvon mukaan, onkin hankala. Säätö on epälineaarinen ja aiheuttaa voimakasta huojuntaa erityisesti pienillä käyttövesivirtaa- milla. Kiertojohdon virtaama on normaalisti n. 30 % mitoitus- virtaamasta.
Edellä kuvattua ongelmaa on pyritty ratkaisemaan suomalaisessa patenttijulkaisussa FI 110027 B esitetyllä laitteistolla lämpimän käyttöveden lämmittämiseksi, jossa kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteyteen kuuluu erillinen lämmönsiirrin palaavan kiertoveden lämmittämiseksi. Kyseisessä julkaisun esittämässä ratkaisussa on kuitenkin ongelmana se, että kiertoveden lämpötilaa ei voida tarkasti säätää ja suuritehoisen käyttöveden lämmönsiirtimen säätöventtiili avautuu ja sulkeutuu jatkuvasti, kun käyttövettä ei käytetä. Kiertoveden lämpötilan tarkka säätö omana säätöpiirinä on edellytys sille, että saadaan varmistettua kiertoveden pysyminen oikean lämpöisenä ja puhtaana
N haitallisista mikrobikasvustoista.
S 25 se Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada parannettu järjestely - kiinteistön kaukolämmön l&mmdnsiirtimien yhteydessä, jolla = järjestelyllä käyttövesikierron sekä kylmästä käyttövedestä
N lämmitettävän käyttöveden lämpötilan säätö saadaan tarkemmaksi
N 30 ja kaukolämpöveden jäähtymää saadaan samanaikaisesti paran-
N nettua. Tämän keksinnön tunnusomaiset piirteet ilmenevät
N oheisesta patenttivaatimuksesta 1. Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada parannettu menetelmä kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä, jolla menetelmällä käyttöve-
sikierron sekä kylmästä käyttövedestä lämmitettävän käyttöveden lämpötilan säätö saadaan tarkemmaksi ja kaukolämpöveden jäähtymää saadaan parannettua. Tämän keksinnön tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 9.
Keksinnön mukaisessa järjestelyssä kiinteistössä on kaksi erillistä lämminkäyttövesiverkostoon liittyvää lämmönsiirrintä.
Toinen lämmönsiirrin on tavanomainen suuritehoinen käyttöve- sisiirrin, joka lämmittää kylmää käyttövettä haluttuun lämpö- tilaan, kuten 58 °C (asetusarvo voi vaihdella kiinteistöstä riippuen 55 - 58 °C). Toinen pienempitehoinen lämmönsiirrin on kytketty lämpimän käyttövesikierron paluuputkeen lvk-pumpun ja varsinaisen käyttövesisiirtimen väliin. Tämä käyttövesikierron lämmönsiirrin voi nostaa kiertojohdossa palaavaa + 55 °C asteisen veden + 60 °C:seen. Näin kiertoputkisto pysyy aina turvallisessa lämpötilassa, kun käyttövettä ei käytetä.
Kiertoveden lämmönsiirrin on sovitettu lämmittämään käyttövettä 1-5 *C, edullisesti 2 — 4 °C korkeampaan asetuslämpötilaan kuin käyttöveden 7lämmönsiirrin, ja kiertoveden lämmönsiirtimen kaukolämpöveden tulomitoituslämpötila on 2 — 10 °C, edullisesti 4 - 6 °C matalampi kuin käyttöveden lämmönsiirtimen kaukoläm- pöveden tulomitoituslämpötila. Tällä tavoin käyttövesikierron
N lämpötila saadaan pidettyä tarkasti asetuslämpötilassa, jolloin
O 25 käyttövesikierto pysyy vapaana haitallisista mikrobeista, kuten se legionellabakteerista. Käyttöveden lämmitys on tällöin myös - energiataloudellista ja kaukolämpöveden jäähtymää saadaan
E parannettua. ©
N 30 Tässä yhteydessä kiertoveden lämmönsiirtimen asetuslämpötilan
N sovittamisella tarkoitetaan sitä, että ohjainlaitteet on
N sovitettu ohjaamaan kaukolämpöveden virtaamaa käyttöveden lämmönsiirtimeen ja kiertoveden lämmönsiirtimeen ohjaamalla käyttöveden lämmönsiirtimen säätöventtiilin avausastetta ja kiertoveden lämmönsiirtimen säätöventtiilin avausastetta siten, että lämminkiertoveden Jlämpötila-anturin lukema pyritään pitämään 1 - 5 °C, edullisesti 2 — 4 °C korkeammassa lukemassa kuin lämpimän veden lämpötila-anturin lukema. 5
Kiertoveden lämmönsiirtimen mitoituksella puolestaan tarkoi- tetaan sitä, että lämmönsiirtimen geometriset parametrit, kuten lämmönsiirtopinnan pinta-ala, on sovitettu mitoitusvirtaamalle siten, että käyttövesi saadaan lämmitettyä asetuslämpötilaan kaukolämpöveden tulomitoituslämpötilalla. Levylämmönsiirti- messä mitoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä lämmönsiirtolevyjä lämmönsiirtopinnan pinta-alan kasvatta- miseksi. Käyttöveden lämmönsiirrin voidaan mitoittaa esimerkiksi 70 °C kaukolämpöveden tulomitoituslämpötilaan, ja kiertoveden lämmönsiirrin voidaan mitoittaa esimerkiksi 65 °C kaukolämpö- veden tulomitoituslämpötilaan.
Edullisesti kiertoveden lämmönsiirtimen nimellisteho on huomattavasti pienempi kuin käyttöveden lämmönsiirtimen nimellisteho. Tällöin kiertoveden lämmönsiirtimen kaukolämpö- veden tulomitoituslämpötilan pienentäminen lämmönsiirtopinnan pinta-alaa lisäämällä on kustannuksiltaan edullisempaa ver- rattuna suuritehoisempaan käyttöveden lämmönsiirtimeen.
N
S 25 Esimerkiksi pieniä asuntoja sisältävässä 40 asunnon kerrosta- se lossa on asetusten mukainen lämminkäyttövesisiirrin teholtaan - 252 kW (mitoitusvirtaama 1,25 1/s) ja käyttövesikierto on = vähintään 30 % mitoitusvirtaamasta. Käyttövesikierron lämmi-
N tyssiirrin voi olla tässä tapauksessa teholtaan kiertoputkiston
N 30 —lämpöhäviöistä riippuen vain 5 - 20 kW.
N
S
Toisaalta käyttövesisiirtimen toisiopuolen mitoituslämpötilat ovat normaalisti 10 °C - 58 * ja kiertoveden lämmityssiirtimen tässä tapauksessa kiertojohdon häviöistä riippuen 55 — 60 °C tai 57 — 60 °C.
Tämä kytkentä mahdollistaa pesutilojen lämmittämisen turval- lisesti ja taloudellisesti erillisen patentoidun (eurooppapa- tentti nro 3746711) menetelmän mukaan (200 — 250 W/pesutila).
Keksinnön mukaisessa järjestelyssä toteutetaan edullisesti myös kiertoputkiston 7lämpötilavalvonta ja lämpimän käyttöveden lämpötilojen valvonta ja käyttövesikierron energiankulutuksen mittaus.
Keksinnön mukainen järjestely voidaan toteuttaa olemassa olevaan vanhaan lämmönjakolaitteistoon, jolloin suuritehoista ja kustannuksiltaan kallista käyttöveden lämmönsiirrintä ei ole välttämätöntä uusia, vaan lämmönjakolaitteistoon voidaan lisätä keksinnön mukainen mitoituslämpötiloiltaan optimoitu, mutta pienitehoinen kiertoveden Jlämmönsiirrin tekemällä samalla tarvittavat muutokset järjestelyn ohjainlaitteisiin. Tällöin vanhaa lämmönjakolaitteistoa voidaan nykyaikaistaa energiate- hokkaammaksi ja säädöiltään toimivammaksi. Kaukolämpöveden jäähtymää saadaan parannettua pienin kustannuksin.
N Kiertoveden lämmönsiirrin voidaan sovittaa tuottamaan lämmintä
O 25 käyttövettä, jonka asetuslämpötila on 60—63 °C, edullisesti 60 se °C, ja käyttöveden lämmönsiirrin voidaan sovittaa tuottamaan - lämmintä käyttövettä, jonka asetuslämpötila on 55-59 °C, = edullisesti 58 °C. Tällöin käyttöveden lämmönsiirtimen säätö-
N venttiili ei aukea pienestä käyttövesihanan avauksesta, jolloin
N 30 kaukolämpövettä ei turhaan johdeta käyttöveden lämmönsiirtimen
N kautta. Käyttövesikierto pystytään tällöin pitämään tavoite-
N lämpötilassa pelkästään erillisellä kiertoveden lämmönsiirti- mellä. Vasta kun lämpimän käyttöveden kulutus kasvaa selvästi ja siirrin jäähtyy, käyttövettä aletaan lämmittää myös käyttöveden lämmönsiirtimellä.
Keksinnön eräässä sovellusmuodossa käyttöveden lämmönsiirrin on joko kaksivetoinen käyttöveden lämmönsiirrin, joka käsittää korkeammassa lämpötilassa olevan ensimmäisen osan lämpimän veden tuottamiseksi sekä matalammassa lämpötilassa olevan toisen osan kylmän veden esilämmittämiseksi, ja jossa lämminkiertovesi on johdettu ensimmäisen osan ja toisen osan väliin, tai vastaavasti järjestetty kahden yksivetoisen lämmönsiirtimen ja väliputki- tusten muodostama kokonaisuus. Tällä tavoin kaukolämpöveden jäähtymää saadaan parannettua käyttöveden lämmityksen yhtey- dessä.
Keksinnön eräässä toisessa sovellusmuodossa käyttöveden lämmönsiirrin on yksivetoinen. Tällöin lämminkiertovesi johdetaan kiertoveden lämmönsiirtimeltä yksivetoiseen käyttö- veden lämmönsiirtimeen menevään kylmän veden johtoon. Keksinnön mukainen järjestelmä ei sinänsä ole riippuvainen varsinaisen käyttöveden lämmönsiirtimen rakenteesta.
Edullisesti kiertoveden lämmönsiirtimen käyttöveden paluuputki on liitetty käyttöveden lämmönsiirtimeen lämmitetyn kiertoveden
N johtamiseksi käyttöveden lämmönsiirtimeen. Tällä tavoin
O 25 käyttövesikierron lämmin vesi saadaan lämmitettyä tarkasti se haluttuun asetuslämpötilaan. = Edullisesti järjestelyyn kuuluu ainakin yksi lämmityskiertopiiri
N ja yksi lämmityskierron lämmönsiirrin ja kiertoveden lämmön-
N 30 siirrintä lämmittävän kaukolämpöveden paluuputki on liitetty
N lämmityskierron lämmönsiirtimelle menevään kaukolämpövesiput-
N keen. Tällä tavoin kiinteistössä käytetty kaukolämpövesi saadaan jäähdytettyä hyvin tehokkaasti kierrättämällä sama kaukoläm-
pövesi sekä kiertoveden lämmönsiirtimen että lämmityskierron lämmönsiirtimen läpi.
Edullisesti lämmityskierron lämmönsiirtimen kaukolämpöveden paluuputki on liitetty suoraan kiinteistön kaukolämmön paluu- johtoon siten, että lämmityskierron lämmönsiirtimeltä palaava kaukolämpövesi ei kulje enää käyttöveden lämmönsiirtimen kautta.
Tällä tavoin kiinteistössä käytetty kaukolämpövesi voidaan saada jäähdytettyä niin matalaan lämpötilaan, että sitä ei voida enää hyödyntää kylmän veden esilämmitykseen. Erityisesti kesäaikana, kun merkittävää lämmitystarvetta ei ole, mutta on lämpimän käyttöveden tarve, lämmityskierron lämmönvaihtimelle voidaan johtaa kaukolämpövettä ainoastaan kiertoveden lämmönvaihtimen kautta. Tällöin kiertoveden lämmönsiirtimeltä tulevan kauko- lämpöveden lämpö siirtyy erittäin tehokkaasti lämmityskiertoon, jossa vettä kierrätetään jatkuvasti myös silloin, kun varsinaista lämmitystarvetta ei ole.
Eräässä toisessa keksinnön mukaisessa sovellusmuodossa lämmi- tyskierron lämmönsiirtimeltä poistuva kaukolämpövesi johdetaan käyttöveden lämmönsiirtimen välisyöttöön lämmittämään kylmää vettä.
N Edullisesti käyttöveden 7lämmönsiirtimen säätö toteutetaan
O 25 käyttäen kahta erillistä rinnankytkettyä säätöventtiiliä. Tällä se tavoin käyttöveden lämmönsiirtimeen johdettavan kaukolämpöveden - virtaamaa pystytään säätämään hyvin tarkasti ja käyttöveden
E lämpötila. ©
N 30 Kiertoveden lämmönsiirtimen nimellisteho voi olla 2—20 kW,
N edullisesti 5—15 kW, ja käyttöveden lämmönsiirtimen nimellisteho
N voi olla 100-600 kW, edullisesti 150—400 kw. Tällä tavoin pienellä käyttöveden kulutuksella käyttöveden lämmitys voidaan toteuttaa pienitehoisella 7lämmönsiirtimellä, jolloin kaukolämpöveden jäähtymää saadaan parannettua.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä kaukolämpöveden lämpöä siirretään käyttöveteen käyttöveden lämmönsiirtimellä, joka mitoitetaan valittuun kaukolämpöveden tulomitoituslämpötilaan, käyttöveden lämmönsiirtimeen menevän kaukolämpöveden virtaama asetetaan säätämällä käyttöveden lämmönsiirtimen säätöventtiilin avaus- astetta, käyttövettä kierrätetään käyttövesikierrossa, johon menevä lämmin vesi lämmitetään käyttöveden lämmönsiirtimellä ja josta palaava lämminkiertovesi johdetaan käyttöveden lämmön- siirtimeen, kaukolämpöveden lämpöä siirretään lämminkiertove- teen lisäksi erillisellä kiertoveden lämmönsiirtimellä, joka mitoitetaan valittuun kaukolämpöveden tulomitoituslämpötilaan, kiertoveden lämmönsiirtimeen menevän kaukolämpöveden virtaama asetetaan säätämällä kiertoveden lämmönsiirtimen säätövent- tiilin avausastetta, kaukolämpöveden virtaamaa ohjataan valitussa menetelmän vaiheessa ohjainlaitteilla esiasetetun kriteerin mukaisesti, jotka ohjainlaitteet ainakin säätävät käyttöveden 7lämmönsiirtimen säätöventtiilin ja kiertoveden lämmönsiirtimen säätöventtiilin avausastetta lämminkiertoveden lämpötila-anturin ja lämpimän veden lämpötila-anturin lukemien
N perusteella. Kiertoveden lämmönsiirrin asetetaan lämmittämään
O 25 käyttövettä 1 - 5 °C, edullisesti 2 - 4 °C korkeampaan ase- se tuslämpötilaan kuin käyttöveden lämmönsiirrin, ja kiertoveden - lämmönsiirrin mitoitetaan 2 —- 10 °C, edullisesti 4 - 6 °C = matalampaan kaukolämpöveden tulomitoituslämpötilaan kuin
N käyttöveden 7lämmönsiirrin. Tällä tavoin käyttövesikierron
N 30 lämpötila saadaan pidettyä tarkasti asetuslämpötilassa, jolloin
N käyttövesikierto pysyy vapaana haitallisista mikrobeista, kuten
N legionellabakteerista. Käyttöveden lämmitys on tällöin myös energiataloudellista ja kaukolämpöveden jäähtymää saadaan parannettua.
Kiertoveden lämmönsiirtimen asetuslämpötilaksi voidaan asettaa 60-63 °C, edullisesti 60 °C, ja käyttöveden lämmönsiirtimen asetuslämpötilaksi voidaan asettaa 57—59 °C, edullisesti 58 °C.
Tällöin käyttöveden lämmönsiirtimen säätöventtiili ei aukea pienestä käyttövesihanan avauksesta.
Edullisesti kaukolämpövesi ohjataan käyttöveden lämmönsiirti- meen kaksiosaisen säätöventtiilin kautta, joka säätöventtiili käsittää kaksi erillistä rinnankytkettyä säätöventtiiliä. Tällä tavoin käyttöveden lämmönsiirtimeen johdettavan kaukolämpöveden virtaamaa pystytään säätämään hyvin tarkasti.
Edullisesti kiertoveden lämmönsiirtimen kautta kulkenut kaukolämpövesi johdetaan Jlämmityskierron lämmönsiirtimelle menevään kaukolämpövesiputkeen. Tällä tavoin kiinteistössä käytetty kaukolämpövesi saadaan jäähdytetty hyvin tehokkaasti kierrättämällä sama kaukolämpövesi sekä kiertoveden lämmön- siirtimen että lämmityskierron lämmönsiirtimen läpi.
Edullisesti lämmityskierron lämmönsiirtimeltä palaava kauko- lämpövesi johdetaan suoraan kiinteistön kaukolämmön paluujoh- toon. Tällä tavoin kiinteistössä käytetty kaukolämpövesi saadaan
N jäähdytettyä hyvin matalaan lämpötilaan.
S 25 se Edullisesti lämmityspiirissä kierrätetään vettä jatkuvasti myös - silloin, kun lämmitystarvetta ei ole. Tällä tavoin kiertoveden = lämmönsiirtimeltä palaavan kaukolämpöveden lämpöä saadaan
N tehokkaasti siirrettyä lämmityspiirin veteen, kun kiertoveden
N 30 lämmönsiirtimeltä palaava kaukolämpövesi johdetaan lämmitys-
N kierron lämmönsiirtimen kautta.
N
Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheiseen erästä keksinnön sovellusta kuvaavaan kuvaan 1, joka esittää erään keksinnön mukaisen lämmönjakokeskuksen kytkennän.
Kuvassa 1 on esitetty eräs keksinnön mukainen järjestely, jonka pohjalla on tavanomainen kaukolämmön lämmönjakokeskus. Lämmintä käyttövettä kierrätetään kiinteistön käyttövesikierrossa 15 lvk-pumpulla 24. Käyttöveden lämmitys on järjestetty siten, että käyttöveden lämpötila käyttövesikierrossa 15 pysyy jatkuvasti vähintään 55 °C lämpötilassa.
Kiinteistön käyttöveden lämmittämiseksi kaukolämpövesi johde- taan kiinteistön kaukolämmön KL tulojohdosta 17 säätöventtiilin 12 kautta käyttöveden lämmönvaihtimelle 10. Tässä sovellus- muodossa säätöventtiili 12 on kaksiosainen käsittäen kaksi erillistä rinnankytkettyä säätöventtiiliä 12.1, 12.2.
Käyttöveden lämmönvaihtimessa 10 kaukolämpöveden lämpö siir- retään käyttöveteen. Tässä sovellusmuodossa käyttöveden lämmönvaihdin 10 on kaksiosainen eli ns. kaksivetoinen käsittäen korkeammassa lämpötilassa olevan ensimmäisen osan 10.1 lämpimän veden LV tuottamiseksi sekä matalammassa lämpötilassa olevan toisen osan 10.2 kylmän veden KV esilämmittämiseksi. Kylmä vesi
N KV johdetaan siis ensiksi käyttöveden lämmönsiirtimen 10 toiseen
O 25 osaan 10.2. Lämminkiertovesi LVK johdetaan käyttöveden läm- se mönsiirtimeen 10 ensimmäisen osan 10.1 ja toisen osan 10.2 väliin. - Näin ollen lämminkiertovesi LVK ja esilämmitetty kylmä vesi KV = ohjataan lämmitettäväksi käyttöveden lämmönsiirtimen 10
N ensimmäiseen osaan 10.1, josta palaava käyttövesi on lämmintä a 30 vettä LV.
S
Käyttövesikierrosta 15 palaavaa lämminkiertovettä LVK lämmi- tetään etupäässä erillisellä kiertoveden lämmönsiirtimellä 20.
Kiertoveden lämmönsiirrin on 20 on pienitehoinen (esim. 6 kW)
varsinaiseen käyttöveden lämmönsiirtimeen 10 nähden (esim. 200 kW). Kiertoveden Jlämmönsiirtimelle 20 johdetaan lämmintä kaukolämpövettä kiinteistön kaukolämmön KL tulojohdosta 17 säätöventtiilin 22 kautta. Kiertoveden lämmönsiirrin 20 siirtää kaukolämpöveden lämmön lämminkiertoveteen LVK, joka johdetaan kiertoveden lämmönsiirtimen 20 jälkeen varsinaiselle käyttöveden lämminsiirtimelle 10 paluuputkessa 54.
Järjestelyyn kuuluu lämminkiertoveden LVK lämpötila-anturi 41 ja lämpimän veden LV lämpötila-anturi 42. Järjestelyyn kuuluu myös ohjauslaitteet, jotka lukevat lämminkiertoveden LVK lämpöti- la-anturin 41 ja lämpimän veden LV lämpötila-anturin 42 lukemia ja säätävät lukemien ja asetusarvojen perusteella säätövent- tiilien 22, 12.1 ja 12.2 avausasteita. Esimerkiksi avaamalla säätöventtiiliä 22 voidaan kiertoveden lämmönsiirtimeen 20 johtaa lisää lämmintä kaukolämpövettä, jolloin lämpöä siirtyy enemmän lämminkiertoveteen LVK.
Kuvan 1 mukaisessa järjestelyssä kiertoveden ja lämmityskier- tojen 30, 40 lämpötilat mitataan jatkuvatoimisesti lämpöti- la-antureilla 41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, ja energiankulutus mitataan jatkuvatoimisesti energiamittareilla 61, 62, 63.
Lämpimän käyttöveden kiertoputkiston lämpötilat ja kiertojohdon
N energiakulutus ovat näin ollen valvottavissa.
S 25 se Kiertoveden lämmönsiirrin 20 on sovitettu lämmittämään käyt- - tövettä korkeampaan asetuslämpötilaan kuin varsinainen käyt- = töveden lämmönsiirrin 10. Tässä sovellusmuodossa pienitehoisen
N kiertoveden lämmönsiirtimen 20 asetuslämpötila on 60 °C ja
N 30 ylimitoitetun käyttöveden lämmönsiirtimen 10 asetuslämpötila on
N 58 °C. Toisin sanoen lämminkiertoveden LVK lämpötila-anturin 41
N lukema pyritään pitämään 60 ”C:ssa ja lämpimän veden LV lämpötila-anturin 42 lukema pyritään pitämään 58 *C:ssa. Tällöin käyttöveden lämmönsiirtimen 10 säätöventtiilit 12.1, 12.2 eivät aukea pienestä käyttövesihanan aukaisusta. Lisäksi tässä sovellusmuodossa kiertoveden lämmönsiirtimen 20 kaukolämpöveden tulomitoituslämpötila on 65 °C, joka on matalampi kuin käyt- töveden lämmönsiirtimen 10 kaukolämpöveden tulomitoituslämpö- tila, joka on tässä sovellusmuodossa 70 °C.
Kuvassa 1 esitettyyn järjestelyyn kuuluu lisäksi kaksi lämmi- tyskiertoa 30, 40. Nämä voivat olla tarkoitettu esimerkiksi lattialämmitysverkoston ja ilmanvaihdon lämmitykseen. Lämmi- tyskierrossa 30 kierrätetään vettä pumpulla 35 ja lämmitys- kiertoon 30 siirretään kaukolämpöveden lämpöä lämmityskierron lämmönsiirtimellä 31, johon kaukolämpövesi johdetaan kiinteistön kaukolämmön KL tulojohdosta 17 säätöventtiilin 33 kautta.
Vastaavasti lämmityskierrossa 40 kierrätetään vettä pumpulla 36 ja lämmityskiertoon 40 siirretään kaukolämpöveden Jlämpöä lämmityskierron lämmönsiirtimellä 32, johon kaukolämpövesi johdetaan kiinteistön kaukolämmön KL tulojohdosta 17 säätö- venttiilin 34 kautta.
Järjestelyssä kiertoveden lämmönsiirtimen 20 kaukolämpöveden paluuputki 51 on liitetty lämmityskierron 30 lämmönsiirtimelle 31 menevään kaukolämpövesiputkeen 52. Vastaavasti kiertoveden lämmönsiirtimeltä 20 palaava kaukolämpöveden paluuputki 51 on
N yhdistetty myös lämmityskierron 40 lämmönsiirtimeen 32 menevään
O 25 kaukolämpövesiputkeen 53. Tässä sovellusmuodossa ei käytetä ns. se välisyöttökytkentää, vaan lämmityskiertojen 30, 40 lämmön- - siirtimiltä 31, 32 palaava kaukolämpövesi johdetaan kiinteistön = kaukolämmön KL paluujohtoon 18. Toisin sanoen lämmityskierron 30
N lämmönsiirtimen 31 kaukolämpöveden paluuputki 55 on liitetty
N 30 suoraan kiinteistön kaukolämmön KL paluujohtoon 18. Vastaavasti
N lämmityskierron 40 lämmönsiirtimen 32 kaukolämpöveden paluuputki
N 56 on liitetty suoraan kiinteistön kaukolämmön KL paluujohtoon 18. Kun kiertoveden lämmönsiirtimeltä 20 poistuva kaukolämpövesi johdetaan lämmityskiertojen 30, 40 lämmönsiirrinten 31, 32 kautta, kaukolämpövesi saadaan jäähtymään kiinteistön lämmön- jakokeskuksessa erittäin tehokkaasti. Lammityskiertojen 30, 40 lämmönsiirtimiltä 31, 32 palaava kaukolämpövesi on tällöin liian kylmää käytettäväksi kylmän veden KV esilämmitykseen.
Kesäaikana, kun lämmitystarvetta ei ole, mutta on lämpimän käyttöveden tarvetta, lämmityskierron 30 lämmönsiirtimen 31 säätöventtiili 33 ja lämmityskierron 40 lämmönsiirtimen 32 säätöventtiili 34 pidetään kiinni, mutta lämmityskiertojen 30, 40 vettä kierrätetään pumpuilla 35, 36. Tällöin kiertoveden lämmönsiirtimeltä 20 palaava kaukolämpövesi saadaan jäähdytettyä hyvin matalaan lämpötilaan, kun kaukolämpövesi kierrätetään lämmityskiertojen 30, 40 lämmönsiirrinten 31, 32 kautta eikä käytetä ns. välisyöttökytkentää.
N
N
O
N
O
<Q
I a a 00
N
O
N
N
O
N

Claims (14)

PATENTTIVAATIMUKSET
1. Järjestely kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä, johon järjestelyyn kuuluu e käyttöveden lämmönsiirrin (10), jonka kautta kauko- lämpövesi on johdettu ja joka on sovitettu luovuttamaan lämpöä käyttöveteen, ja joka on mitoitettu valittuun kaukolämpöveden tulomitoituslämpötilaan, e käyttöveden lämmönsiirtimen (10) säätöventtiili (12) käyttöveden lämmönsiirtimeen (10) johdettavan kaukoläm- pöveden virtaaman säätämiseksi, e käyttövesikierto (15), johon menevä lämmin vesi (LV) on lämmitetty käyttöveden lämmönsiirtimellä (10) ja josta palaava lämminkiertovesi (LVK) on johdettu käyttöveden lämmönsiirtimeen (10), e erillinen kiertoveden lämmönsiirrin (20), jonka kautta kaukolämpövesi on johdettu ja joka on sovitettu luovuttamaan lämpöä lämminkiertoveteen (LVK), ja joka on mitoitettu valittuun kaukolämpöveden tulomitoituslämpötilaan, e kiertoveden lämmönsiirtimen (20) säätöventtiili (22) kiertoveden lämmönsiirtimeen (20) johdettavan kaukoläm- pöveden virtaaman säätämiseksi, e ohjainlaitteet kaukolämpöveden virtaaman ohjaamiseksi N valitussa järjestelyn osassa esiasetetun ohjelman mukai- N 25 sesti, jotka ohjainlaitteet on sovitettu ainakin säätämään ? käyttöveden lämmönsiirtimen (10) säätöventtiilin (12) > avausastetta ja kiertoveden lämmönsiirtimen (20) säätö- E venttiilin (22) avausastetta lämminkiertoveden (LVK) = lämpötila-anturin (41) ja lämpimän veden (LV) lämpöti- a 30 la-anturin (42) lukemien perusteella, N tunnettu siitä, että e kiertoveden lämmönsiirrin (20) on sovitettu lämmit- tämään käyttövettä 1-5 °C, edullisesti 2 — 4 °C korkeampaan asetuslämpötilaan kuin käyttöveden lämmönsiirrin (10), ja e kiertoveden lämmönsiirtimen (20) kaukolämpöveden tulomitoituslämpötila on 2 - 10 °C, edullisesti 4 - 6 °C matalampi kuin käyttöveden lämmönsiirtimen (10) kauko- lämpöveden tulomitoituslämpötila.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kiertoveden lämmönsiirrin (20) on sovitettu tuottamaan lämmintä käyttövettä, jonka asetuslämpötila on 60—63 °C, edullisesti 60 °C, ja käyttöveden lämmönsiirrin (10) on sovitettu tuottamaan lämmintä käyttövettä, jonka asetuslämpötila on 55—59 °C, edullisesti 58 °C.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että käyttöveden lämmönsiirrin (10) on — joko kaksivetoinen käyttöveden lämmönsiirrin, joka käsittää korkeammassa lämpötilassa olevan ensimmäisen osan (10.1) lämpimän veden (LV) tuottamiseksi sekä matalammassa lämpötilassa olevan toisen osan (10.2) kylmän veden (KV) esilämmittämiseksi, ja jossa läm- minkiertovesi (LVK) on johdettu ensimmäisen osan N (10.1) ja toisen osan (10.2) väliin, N 25 -tai vastaavasti järjestetty kahden yksivetoisen läm- 3 mönsiirtimen ja väliputkitusten muodostama koko- - naisuus. x a
© 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen järjestely, io 30 tunnettu siitä, että kiertoveden lämmönsiirtimen (20) käyttö- O veden paluuputki (54) on liitetty käyttöveden lämmönsiirtimeen (10) lämmitetyn kiertoveden johtamiseksi käyttöveden lämmön- siirtimeen (10).
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestelyyn kuuluu ainakin yksi lämmi- tyskierto (30) ja yksi lämmityskierron (30) lämmönsiirrin (31) ja kiertoveden lämmönsiirrintä (20) lämmittävän kaukolämpöveden paluuputki (51) on liitetty lämmityskierron (30) lämmönsiir- timelle (31) menevään kaukolämpövesiputkeen (52).
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että lämmityskierron (30) lämmönsiirtimen (31) kauko- lämpöveden paluuputki (55) on liitetty suoraan kiinteistön kaukolämmön (KL) paluujohtoon (18) siten, että lämmityskierron (30) lämmönsiirtimeltä (31) palaava kaukolämpövesi ei kulje enää käyttöveden lämmönsiirtimen (10) kautta.
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että käyttöveden lämmönsiirtimen (10) säätö- venttiili (12) on kaksiosainen käsittäen kaksi erillistä rinnankytkettyä säätöventtiiliä (12.1, 12.2).
8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kiertoveden lämmönsiirtimen (20) nimel- listeho on 2-20 kW, edullisesti 5-15 kW, ja käyttöveden N lämmönsiirtimen (10) nimellisteho on 100—600 kW, edullisesti O 25 150—400 kW. S
- 9. Menetelmä kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien E yhteydessä, jossa menetelmässä 0 e kaukolämpöveden lämpöä siirretään käyttöveteen käyt- N 30 töveden lämmönsiirtimellä (10), joka mitoitetaan ä valittuun kaukolämpöveden tulomitoituslämpötilaan, e käyttöveden lämmönsiirtimeen (10) menevän kaukoläm- pöveden virtaama asetetaan säätämällä käyttöveden lämmönsiirtimen (10) säätöventtiilin (12) avaus- astetta, e käyttövettä kierrätetään käyttövesikierrossa (15), johon menevä lämmin vesi (LV) lämmitetään käyttöveden lämmönsiirtimellä (10) ja josta palaava lämmin- kiertovesi (LVK) johdetaan käyttöveden Zlämmön- siirtimeen (10), e kaukolämpöveden lämpöä siirretään lämminkiertoveteen (LVK) lisäksi erillisellä kiertoveden lämmönsiir- timellä (20), joka mitoitetaan valittuun kauko- lämpöveden tulomitoituslämpötilaan, e kiertoveden lämmönsiirtimeen (20) menevän kaukoläm- pöveden virtaama asetetaan säätämällä kiertoveden lämmönsiirtimen (20) säätöventtiilin (22) avaus- astetta, e kaukolämpöveden virtaamaa ohjataan valitussa mene- telmän vaiheessa ohjainlaitteilla esiasetetun kriteerin mukaisesti, jotka ohjainlaitteet ainakin säätävät käyttöveden lämmönsiirtimen (10) säätö- venttiilin (12) ja kiertoveden lämmönsiirtimen (20) säätöventtiilin (22) avausastetta lämminkiertoveden (LVK) lämpötila-anturin (41) ja lämpimän veden (LV) lämpötila-anturin (42) lukemien perusteella, N tunnettu siitä, että N 25 e kiertoveden lämmönsiirrin (20) asetetaan lämmittämään ? käyttövettä 1 — 5 °C, edullisesti 2 — 4 °C korkeampaan > asetuslämpötilaan kuin käyttöveden lämmönsiirrin (10), ja & e kiertoveden lämmönsiirrin (20) mitoitetaan 2 — 10 °C, = edullisesti 4 — 6 °C matalampaan kaukolämpöveden tulomi- a 30 toituslämpötilaan kuin käyttöveden lämmönsiirrin (10). N
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiertoveden lämmönsiirtimen (20) asetuslämpötilaksi asetetaan 60—63 °C, edullisesti 60 °C, ja käyttöveden lämmön- siirtimen (10) asetuslämpötilaksi asetetaan 55-59 °C, edulli- sesti 58 °C.
11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaukolämpövesi ohjataan käyttöveden lämmönsiirtimeen (10) kaksiosaisen säätöventtiilin (12) kautta, joka säätöventtiili (12) käsittää kaksi erillistä rinnankyt- kettyä säätöventtiiliä (12.1, 12.2).
12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiertoveden lämmönsiirtimen (20) kautta kulkenut kaukolämpövesi johdetaan lämmityskierron (30) läm- mönsiirtimelle (31) menevään kaukolämpövesiputkeen (52).
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmityskierron (30) lämmönsiirtimeltä (31) palaava kaukolämpövesi johdetaan suoraan kiinteistön kaukolämmön (KL) paluujohtoon (18).
14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmityspiirissä (30) kierrätetään vettä jatkuvasti myös silloin, kun lämmitystarvetta ei ole. N N O N O <Q I jami a 00 N O N N O N
FI20225218A 2022-03-11 2022-03-11 Järjestely kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä ja vastaava menetelmä FI130379B (fi)

Priority Applications (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20225218A FI130379B (fi) 2022-03-11 2022-03-11 Järjestely kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä ja vastaava menetelmä
EP23161145.0A EP4242528B1 (en) 2022-03-11 2023-03-10 Arrangement for heat exchangers of a district-heating system of a building and corresponding method

Applications Claiming Priority (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20225218A FI130379B (fi) 2022-03-11 2022-03-11 Järjestely kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä ja vastaava menetelmä

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20225218A1 true FI20225218A1 (fi) 2023-08-04
FI130379B FI130379B (fi) 2023-08-04

Family

ID=86328820

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20225218A FI130379B (fi) 2022-03-11 2022-03-11 Järjestely kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä ja vastaava menetelmä

Country Status (2)

Country Link
EP (1) EP4242528B1 (fi)
FI (1) FI130379B (fi)

Family Cites Families (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE20316161U1 (de) * 2003-10-22 2003-12-24 Weigerstorfer Gmbh Fernheizungssystem mit häuslicher Warmwasserbereitung
DE102008038617B4 (de) * 2008-08-12 2013-10-10 Frank Triesch Verfahren und Vorrichtung zur Wärmenutzung
DE102010044535B4 (de) * 2010-09-07 2014-07-31 Richter Pumpentechnik Gmbh Warmwasserbereitungsanlage und Verfahren zum Betreiben einer Warmwasserbereitungsanlage
DE102014116368A1 (de) * 2014-11-10 2016-05-12 Helmut Bälz GmbH Wärmeübertragungssystem für Gebäude
FI13093Y1 (fi) * 2020-01-29 2022-01-21 Hoegforsgst Oy Järjestelmä kaukolämmön jäähtymän parantamiseksi

Also Published As

Publication number Publication date
FI130379B (fi) 2023-08-04
EP4242528C0 (en) 2024-03-06
EP4242528A1 (en) 2023-09-13
EP4242528B1 (en) 2024-03-06

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US11209174B2 (en) Heat pump system and method for controlling a heat pump system
EP1564616A3 (en) System for independently regulating temperatures in different spaces and temperatures of one or more hot-water suplies
DK2375175T3 (da) Indretning og fremgangsmåde til varmeforsyning af bygninger
SE1551511A1 (en) Methods and systems for heat pumping
DK2369243T3 (en) Process for heating drinking water, building technology system, housing station and building
KR100936162B1 (ko) 온도차를 이용한 냉. 난방 유량제어 시스템
FI130379B (fi) Järjestely kiinteistön kaukolämmön lämmönsiirtimien yhteydessä ja vastaava menetelmä
GB2568947A (en) A combi-boiler device
KR101794002B1 (ko) 외부 냉각 열교환기를 구비하는 급탕 난방 통합배관 시스템
NO326440B1 (no) Arrangement og fremgangsmate for styring av temperaturendring av fluid
EP2722596B1 (en) Heating installation and method related thereto
KR102624261B1 (ko) 난방 및 급탕 공급장치
KR101706146B1 (ko) 지역 및 중앙 난방에 적용되는 난방 및 온수 공급 장치 및 그 제어 방법
JP4889438B2 (ja) 熱供給システム
FI129363B (fi) Menetelmä ja järjestelmä kaukolämmön jäähtymän parantamiseksi
KR20110097430A (ko) 보일러 시스템
KR101092688B1 (ko) 소각열을 이용한 지역난방공급시스템 및 그 제어방법
CN108548212A (zh) 地源热泵与燃气锅炉复合供能调控区域的热平衡控制方法
CN104654015B (zh) 一种多级匹配供能设备及工艺
CN107345683A (zh) 即时循环热水系统及其控制方法
ATE391271T1 (de) Elektrischer durchlauferhitzer
GB2528314A (en) A heating supply arrangement
SK9414Y1 (sk) Združený systém na ohrev úžitkovej vody a vykurovacieho média na domové vykurovanie a/alebo na chladenie vykurovacieho média na domové chladenie
CN112963896A (zh) 一种控制用户回水温度的集中供热（冷）方法
FI110027B (fi) Laitteisto lämpimän käyttöveden lämmittämiseksi