FI20216245A1 - Apupuomi energiapuukouraa varten ja järjestelmä ja menetelmä energiapuun korjuuseen - Google Patents

Abstract

Keksintö koskee apupuomia energiapuukouraa varten. Apupuomiin kuuluu runko (11) varustettuna ensimmäisellä kiinnitysjärjestelyllä (12) apupuomin (10) järjestämiseksi kaivinkoneen (100) puomiston (101) päähän (102), jonka asento on puomiston päähän sovitetulla varsistolla (103) muutettavissa, runkoon sen yhteen päähän (11.1) sovitettu toinen kiinnitysjärjestely (13) energiapuukouran (200) järjestämiseksi apupuomiin, runkoon sen toisen pään (11.2) yhteyteen järjestetty tukijalka (34) sovitettuna vastaanottamaan puomiston ja kaivinkoneen painoa apupuomin maakontaktissa, joka tukijalka on sovitettuna rungon vastakkaiselle puolelle ensimmäiseen kiinnitysjärjestelyyn nähden. Toiminnallisesti sanotun tukijalan yhteyteen on nivelöity toimilaitteella (17) kääntyvästi liikuteltavissa oleva ensimmäinen leuka (14), joka tukijalan kanssa yhdessä on sovitettu muodostamaan avattavasti suljettavissa olevan kouran (16) apupuomilla suoritettavissa olevaa materiaalinkäsittelyä varten. Lisäksi keksintö koskee myös menetelmää ja järjestelmää energiapuun korjuuseen. Kuvio 4.

Description

APUPUOMI ENERGIAPUUKOURAA VARTEN JA JÄRJESTELMÄ JA MENETELMÄ

ENERGIAPUUN KORJUUSEEN

Keksinnön kohteena on apupuomi energiapuukouraa varten, johon kuuluu - runko varustettuna ensimmäisellä kiinnitysjärjeste- lyllä apupuomin järjestämiseksi kaivinkoneen puomiston päähän, jonka asento on puomiston päähän sovitetulla varsistolla muutettavissa, - runkoon sen yhteen päähän sovitettu toinen kiinni- tysjärjestely energiapuukouran järjestämiseksi apu- puomiin, - runkoon sen toisen pään yhteyteen järjestetty tuki- jalka sovitettuna vastaanottamaan puomiston ja kaivin- koneen painoa apupuomin maakontaktissa, joka tukijalka on sovitettuna rungon vastakkaiselle puolelle ensim- mäiseen kiinnitysjärjestelyyn nähden.

Lisäksi keksinnön kohteena on myös menetelmä ja järjestelmä energiapuun korjuuseen.

Energiapuukouralla työskentelyn tehostamista varten tunnettua on työkoneena toimivan kaivinkoneen puomiston pään jatkeeksi kiinnitettävissä oleva apupuomi. Sen päähän järjestetään ener- giapuukoura puomiston pään sijasta. Apupuomilla parannetaan esimerkiksi energiapuukouran työskentelyulottuvuutta. Ssillä

N energiapuukoura on vietävissä helposti esimerkiksi ojien tai

N muiden kaivinkoneen liikkumista rajoittavien kohteiden yli il-

A man, että kaivinkonetta on tarvetta ajaa hankaliin paikkoihin. 7 Esimerkiksi tasaiselta peltoalueen tai tien reunalta käsin voi-

S 30 daan korjata ojan takana penkalla ja jopa sen takana kasvavaa 3 kasvustoa. Apupuomi toimii myös puomiston jatkeena muissakin = tilanteissa, jolloin kaivinkonetta ei ole tarvetta siirtää niin

N usein.

Lisäksi apupuomiin voi kuulua kaivinkoneen liikkumista helpot- tava nojatuki. Apupuomi varsinaisesta puomiston päästä ulkone- vana rakenteena sellaisenaan estää tai ainakin oleellisesti hankaloittaa sinällään tunnetulla ja varsinkin tela-alustai- selle kaivinkonetyöskentelylle ominaisella tavalla tuen otta- misen maasta eli siis siihen nojaamisen. Sellaiselle on useinkin tarvetta esimerkiksi tela-alustaista kaivinkonetta käännettä- essä tai ojia ylitettäessä. Apupuomin päähän sijoitetun ener- giapuukouran kuormittaminen voimakkaasti maata vasten ei myös- kään ole suositeltavaa tässä tarkoituksessa. Tätä varten apu- puomiin on järjestetty nojatukena toimiva tukijalka. Sitä vas- ten kuormitus voidaan tehdä ilman, että muihin rakenteisiin kohdistuu ylimääräistä rasitusta. Tyypillisesti tukijalka on apupuomin puomiston puoleisessa päässä ja puomiston päähän näh- den apupuomin vastakkaisella puolella. Tällöin se on normaa- lissa energiakouran käyttötilanteessa suuntautuneena alaspäin eli maata kohden.

Vaikka tunnetunlainen apupuomi tehostaakin energiapuunkorjuuta, energiapuunkorjuu kaikkein tehokkaimmillaan edellyttää kuiten- kin sitä, että kaadetut puut saadaan jo korjuuketjun alkupäässä järjestettyä siten, että niiden lastaus ja sitä seuraava pois- kuljetus tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti. Itse energia- puukouralla, jos se on toteutettu joukkokäsittelyominaisuu- della, voidaan käsitellä useita puita kerrallaan ja muodostaa

S niistä kouran mittojen määrittelemiä pieniä kouranippuja.

N e Varsinkin tiheiköissä kouranippuja voi kuitenkin kertyä hyvin r pienelle alalle useita, jolloin varsinkin niiden kuormaus vie

S 30 aikaa ja edellyttää kuormaimelta puomiston edestakaista liikut- 3 telua nippujen siirtämiseksi kuormaan. Työskentelyn tehokkuuden 5 lisäksi tämä vaikuttaa myös energiapuukorjuun polttoainetalou-

N teen. Vastaava ongelma on ja tiheiköissä toimittaessa se jopa kertautuu, varsinkin, jos käytettävissä oleva energiapuukoura on ilman joukkokäsittelyominaisuutta. Kuormauksen lisäksi myös itse energiapuukouralla operoiminen voidaan kokea tietyissä ti- lanteissa tehottomaksi ja aikaa vieväksi. Esimerkkinä tästä voidaan mainita ajouran raivaus tiheikköön. Jotta kone pääsisi etenemään sille energiapuukouralla muodostetulla ajouralla on energiapuukouralla muodostetut niput siirrettävä sillä ajouran viereen. Myös tästäkin seuraa puomiston vaakasuunnassa tapah- tuvaa edestakaista liikuttelua energiapuukouraan muodostuneiden nippujen siirtämiseksi pois tieltä.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada apupuomi, joka tehostaa kaivinkoneella energiapuukouran käytön yhteydessä suoritettavaa työskentelyä ja vielä erityisemmin materiaalinkäsittelyä. Kek- sinnön mukaisen apupuomin tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on ai- kaansaada järjestelmä ja menetelmä energiapuun korjuuseen, joka tehostaa kaivinkoneella energiapuukouran käytön yhteydessä suo- ritettavaa työskentelyä, erityisesti ilman joukkokeräysominai- suutta olevilla energiapuukourilla. Keksinnön mukaisen menetel- män ja järjestelmän tunnusomaiset piirteet on esitetty patent- tivaatimuksissa 12 ja 15.

Keksinnön mukaiseen apupuomiin on sovitettu koura materiaalin- käsittelyn suorittamista varten. Koura on erillään itse ener- giapuukourasta ja sillä voidaan operoida itsenäisesti. Kouran muodostamisessa hyödynnetään yllättävästi apupuomiin järjestet-

N tyä tukijalkaa, jolla muutoin vastaanotetaan puomiston ja kai-

N vinkoneen painoa apupuomin avulla toteutettavassa maakontak-

A tissa. Tukijalka toimii tällöin materiaalinkäsittelykouran apu- 7 puomiin muodostavana kiinteänä leukana. Tukijalan lisäksi apu-

S 30 puomiin on nivelöidysti järjestetty ainakin yhdellä toimilait- 3 teella edestakaisin käännettävissä oleva liikkuva leuka. Se, = yhdessä tukijalan muodostamaan sovitetun kiinteän leuan kanssa

S on sovitettu muodostamaan apupuomiin materiaalinkäsittely- kouran.

Erään sovellusmuodon mukaan tukijalka voi olla kotelorakenne ja siten levytyötä. Tällöin, erään sovellusmuodon mukaan, tukija- lan on sovitettu muodostamaan kaksi rinnakkaista seinämäraken- netta sovitettuna ulkonevasti apupuomin rungosta ja etäisyyden päähän toisistaan, joiden väliin liikkumaan sovitettu leuka on käännettävissä. Siten, seinämärakenteet voivat tällöin olla osa kotelorakennetta, jonka sisään liikkuva leuka on kääntäen so- vitettavissa sen saamiseksi pois tieltä muulta työskentelyltä.

Liikkuvan leuan kääntöliike tapahtuu seinämärakenteiden eli myös niiden muodostaman tukijalan määrittelemän tason suuntai- sesti. Liikkuva leuka on tällöin mitoitettu sen mahduttamiseksi kotelorakenteen sivulla olevan avoimen aukon kautta kotelora- kenteen sisään eli siis seinämärakenteiden väliin. Näin liik- kumaan sovitettu leuka ja kiinteä leuka menevät sisäkkäin toi- siinsa nähden ja liikkuva leuka saadaan suojaan ja piiloon sei- nämärakenteiden väliin.

Rinnakkaisista seinämärakenteista ainakin toisen päähän on so- vitettu tukijalkaan kuuluva maavaste. Erään sovellusmuodon mu- kaan myös maavaste voi olla osa tukijalan kotelorakennetta.

Tällöin se yhdistää tukijalan seinämärakenteet niiden päästä ja on sovitettuna muodostamaan tukijalkaan kontaktielimen eli kan- tapään maata vasten. Näin toteutettuna kotelorakenne eli kouran kiinteä leuka vahvistaa myös tukijalan rakennetta. Koteloraken- teen ansiosta myös liikkuvaa leukaa kääntävä toimilaite saadaan

N suojaan tukijalan eli kiinteän leuan sisään, kun se on sijoi-

N tettuna seinämärakenteiden väliin ja siten myös tukijalan muo- e dostavan kotelorakenteen sisään. x + 30 Kotelorakenteen ja siihen sovitetun, seinämärakenteisiin nähden 3 kohtisuoran ja edullisesti levymäisen maavasteen ansiosta pie- = nenee myös tukijalan maahan aiheuttama pintapaine. Tämä paran-

S taa tukijalan kantavuutta erityisesti pehmeillä alustoilla.

Toisin sanoen, tämän ansiosta tukijalka ei niin helposti pääse painumaan maahan, vaikka sitä kuormitetaankin kaivinkoneen pai- nolla puomiston pään kautta maata vasten.

Erään sovellusmuodon mukaan kaikki kiinteät nivelpisteet eli 5 toimilaitteen yksi pää ja sen lisäksi vielä liikkuvan leuan kääntönivel voidaan järjestää tukijalan muodostavaan kotelora- kenteeseen ja vielä erityisemmin, sen seinämärakenteisiin. Si- ten, itse apupuomin runkoon ei kohdisteta kouralla lainkaan rasitusta tältä osin.

Keksinnön mukaisen menetelmän ansiosta apupuomiin järjestetyllä kouralla tulee mahdolliseksi suorittaa materiaalinkäsittelyä jo energiapuukouralla suoritettavan toiminnan yhteydessä. Näin se nopeuttaa ja myös helpottaa myöhemmin esimerkiksi kuormausta ja materiaalin poisvientiä. Erityisesti vähenee tarve työkoneen edestakaiselle kääntöliikkeelle alavaunun eli tela-alustansa päällä, joka on pois energiapuukouralla tehtävästä työskente- lystä ja myös myöhemmästä materiaalia käsittelevästä kuormaus- toiminnasta. Erityisemmin, tällöin kouranippuja ei tarvitse vä- littömästi niiden muodostamisen jälkeen viedä puomistolla yk- sitellen niiden kuormaussijaintiinsa, kuten esimerkiksi ajouran viereen, vaan voidaan kerätä energiapuukouralla kouranippuja ensin yhteen lähempänä raivauskohtaa, esimerkiksi kaivinkoneen eteen, tai sitten jopa omiksi itsenäisiksi pienemmiksi nipuiksi lähelle niiden korjuupistettä.

S

A Ennen siirtymistä ajouralla eteenpäin keksinnön mukaisella apu-

A puomin materiaalinkäsittelykouralla voidaan sitten mahdolli- 7 sesti koota tai ainakin siirtää koottu isompi energiapuunippu a 30 kerralla sen kuormaussijaintiinsa eli kohtaan, josta se on help- 3 poa kuormata kuljetusvälineeseen. Ennen tätä siirtoa voidaan = apupuomin kouralla myös kerätä vielä pienempiä nippuja yhteen,

S joka sitten siirretään isompana nippuna, esimerkiksi ajouran viereen, josta se on helpompi ja nopeampi kuormata myöhemmin sen kuljettamiseksi pois. Tällöin, vasta apupuomin kouralla toimittaessa, käännetään kaivinkoneen ylävaunua sen tela-alus- tan eli alavaunun suhteen oleellisemmin. Tällä tavoin toimit- taessa toiminta tehostuu erityisesti ajouraa kaivinkoneelle muodostettaessa. Kun pienet niput on koottu kouralla yhteen tai ainakin siirretty kouralla sivuun pois tieltä, voidaan kaivin- koneella ajaa ajouralla eteenpäin seuraavaan kohtaan, jossa jälleen jatketaan energiapuun korjuuta esimerkiksi ajouran mo- lemmin puolin ja sen suunnassa.

Lisäksi toiminta tehostuu varsinkin energiapuukourilla, joissa ei ole joukkokäsittelyominaisuutta. Muut keksinnöllä saavutet- tavat lisäedut ilmenevät selitysosasta ja ominaispiirteet ohei- sista patenttivaatimuksista.

Keksintöä, jota ei ole rajoitettu seuraavassa esitettävään so- vellusmuotoon, selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin ku- viin, joissa

Kuva 1 esittää erästä esimerkkiä apupuomista viistosti ener- giapuukouran kiinnittymispuolen suunnasta tarkastel- tuna,

Kuva 2 esittää kuvassa 1 esitettyä apupuomia tukijalan puo- leisesta päästä tarkasteltuna,

Kuva 3 esittää kuvissa 1 ja 2 esitettyä apupuomia työkoneen puomistoon järjestettynä ja erästä sovellusesimerkkiä

N keksinnön mukaisesta menetelmästä,

N Kuva 4 esittää kuvan 3 suurennusta puomiston pään yhteydestä e apupuomin ollessa työkoneeseen järjestettynä ja r Kuva 5 esittää kuvissa 1 ja 2 esitettyä apupuomia sivulta a 30 päin tarkasteltuna liikkumaan sovitetun leuan puo-

S lelta.

N

N Kuvissa 1 ja 2 on esitetty eräs esimerkki keksinnön mukaisesta apupuomista 10 energiapuukouraa 200 varten. Kuva 1 esittää apu- puomia 10 viistosti energiapuukouran 200 kiinnittymispuolen suunnasta tarkasteltuna ja kuva 2 tukijalan 34 puoleisesta päästä tarkasteltuna. Apupuomiin 10 kuuluu perusosinaan runko 11, tukijalka 34, kouran 16 muodostamaan sovitettu leukapari 13 ja hydraulinen toimilaite 17 kouraa 16 varten eli kouran 16 avaamiseksi ja sulkemiseksi.

Apupuomin 10 runko 11 on varustettuna ensimmäisellä kiinnitys- järjestelyllä 12 apupuomin 10 järjestämiseksi työkoneen, kuten esimerkiksi kaivinkoneen 100 puomiston 101 päähän 102 (kuvat 3 ja 4). Kaivinkoneen 100 puomiston 101 pää 102 voi olla varus- tettuna sinällään tunnetulla tavalla kauhankääntövarsistolla 103 apupuomin 10 asennon muuttamiseksi pystysuuntaisessa ta- sossa. Lisäksi kaivinkoneen 100 puomiston 101 pää 102 voi olla varustettuna sinällään tunnetulla tavalla kiinnitysrajapinnalla työlaitetta, kuten esimerkiksi kauhaa tai nyt, apupuomia 10 varten.

Kaivinkoneen 100 puomistoon 101 kuuluu tunnetusti kaivinkonee- seen nivelöity pääpuomi 104 ja sen päähän nivelöity varsi, jota myös kaivuuvarreksi 105 usein kutsutaan, jonka päässä on työ- välineen 10' kiinnitysrajapinta tai ainakin osa siitä. Puomis- ton 100 päässä 102 voi olla mahdollinen valittu pikaliitin, johon valitulla yhteensopivalla vastakappaleella eli sovit- teella varustettu työväline 10’, kuten esimerkiksi kauha tai nyt, keksinnön tapauksessa, keksinnön mukainen apupuomi 10 on

N irrotettavasti pikakiinnitettävissä vastakappaleestaan esimer-

N kiksi ilman työkaluja ja työkoneen kuljettajan ohjaamosta pois-

A tumatta. Pikaliitin voi olla järjestettynä suoraan puomiston 7 101 päähän 102 kauhankäännön nivelpisteisiin 106.1, 106.2 tai

S 30 sitten se voi olla esimerkiksi pyörittimessä tai kauhanpyörit- 3 timen ja kallistajan yhdistelmässä eli rototiltissä, osana = niitä. Toisaalta, kiinnitysjärjestely 12 voi toki olla sovitet-

S tuna suoraan myös pyörittimeenkin kiinnitettäväksi, siis ilman mitään erityisiä adaptereita.

Apupuomin 10 runko 11 on sovitettu muodostamaan pitkänomaisen kotelorakenteen 29. Sen tehtävänä on tarjota ulottuvuutta ener- giapuukouralla 200 toimimiselle, kun apupuomi 10 on kiinnitet- tynä kaivinkoneen 100 puomiston 101 päähän 102. Kotelorakenne 29 voi olla esimerkiksi levytyötä. Siinä voi olla rakennetta jäykistäviä kotelopalkkeja. Kotelorakenteen 29 nyt pääasialli- sen suorakulmaiseksi muotoillussa ja viistosti ylöspäin suun- natussa päädyssä 30 eli rungon 11 toisessa päässä 11.2 on kiin- nitysjärjestelynä 12 nyt aukkojärjestely 31. Aukkojärjestely 31 on sovitettu asetelmaltaan sellaiseksi, että se soveltuu kah- delle tai useammalle pikakiinnityssovittimelle eli niiden apu- puomiin 10 kiinni tuleville vastakappaleille tai suoraan pyö- rittäjiin. Kunkin sovitinmallin vastakappaleelle voi aukkojär- jestelyssä 31 olla omat aukkonsa, joihin vastakappale on kiin- nitettävissä esimerkiksi pultein. Siten aukkojärjestelyn 31 an- siosta apupuomi 10 on järjestettävissä useaan eri sovitinmal- liin, jollaisia kaivinkoneille 100 on lukuisia erilaisia tar- jolla tai vaihtoehtoisesti myös suoraan pyörittäjiin varustet- tuna esimerkiksi mahdollisella kallistuksella (tai päinvas- toin).

Edelleen, apupuomin runkoon 11 on sen yhteen päähän 11.1, ollen vastakkainen pää apupuomin 10 kiinnittymiselle kaivinkoneen 100 puomistoon 101, sovitettu toinen kiinnitysjärjestely 13 ener- giapuukouran 200 järjestämiseksi apupuomiin 10 etäisyyden pää-

N hän kaivinkoneen 100 puomiston 101 päästä 102. Esitetyssä so-

N vellusmuodossa apupuomin 10 kyseinen pää 11.1 on kitamainen eli

A sivuprofiililtaan apupuomin 10 päädystä 11.1 ulospäin aukeava 7 V. Kotelorakenteen 29 päähän järjestettyyn kitaan 39 on kiin-

S 30 nitettävissä energiapuukoura 200 sen kiinnityspisteestään. Myös 3 kidassa 39 voi olla aukkojärjestely 41, johon energiapuukoura = 200 tulee esimerkiksi pultein kiinni.

O

N

Energiapuukoura 200 on sinällään tunnetulla tavalla tarkoitettu pienpuun korjuuseen. Siinä voi olla katkaisulaite, joka on toteutettuna esimerkiksi giljotiinikatkaisulla tai teräsahalla.

Giljotiinikatkaisussa voi olla joko liikkuva tai sitten pai- koillaan oleva terä. Paikoillaan olevassa terässä katkaistavaa puuta puristetaan pihdeillä 201 terää vasten, jolloin se leik- kaantuu poikki. Pihtejä käytetään tällöin hydraulisella toimi- laitteella 202.

Energiapuukoura 200 voi olla joko joukkokäsittelyominaisuudella varustettu tai sitten ilman sitä. Joukkokäsittelyominaisuus mahdollistaa useampia eriaikaisia katkaisuja ilman, että ener- giapuukouran 200 mukaan jo poimituista puista välillä irrottau- dutaan. Joukkokäsittelyä varten siinä voi olla esimerkiksi ke- ruukäpälät, joilla jo katkaistuja ja kouran mukaan poimittuja puita pidellään energiapuukouran 200 yhteydessä seuraavan kat- kaisun aikana.

Ilman joukkokäsittelyominaisuutta totutettu energiapuukoura 200 suorittaa jokaisen katkaisun jälkeen katkaistusta puuaineksesta luopumisen. Puuaineksessa voi tällöin olla esimerkiksi ainakin yksi runko, ranka, kasvuston varsi tai latvus, mutta varsinkin tiheiköissä toimittaessa, näitä voi olla energiapuukourassa 200 kerrallaan useampiakin, vaikka se ei olisikaan varustettuna joukkokäsittelyominaisuudella.

Apupuomin 10 runkoon 11 on sen toisen pään 11.2 yhteyteen jär-

N jestetty tukijalka 34. Tukijalka 34 on sovitettuna vastaanot-

N tamaan puomiston 101 ja kaivinkoneen 100 painoa apupuomin 10

A maakontaktissa. Tukijalka 34 on sovitettuna suuntautumaan run- 7 gon 11 vastakkaiselle puolelle ensimmälseen kiinnitysjärjeste- a 30 lyyn 12 nähden.

O

3

N Toiminnallisesti tukijalan 34 yhteyteen on nivelöity toimilait-

S teella 17 kääntyvästi liikuteltavissa oleva ensimmäinen leuka 14. Ensimmäinen leuka 14 on tukijalan 34 kanssa yhdessä sovi- tettu muodostamaan avattavasti suljettavissa olevan kouran 16 apupuomilla 10 suoritettavissa olevaa materiaalinkäsittelyä varten. Siten, kouran 16 apupuomiin 10 muodostavan leukaparin 13 toinen leuka 15 eli nyt siis tukijalka 34 on kiinteä eli liikkumaton rungon 11 suhteen.

Ensimmäinen kouran 16 muodostamaan sovitetuista leuoista 14 on nivelöity apupuomiin 10 ja nyt vielä erityisemmin, sen tukijal- kaan 34 kääntyvästi kouran 16 avaamiseksi ja sulkemiseksi. Si- ten, leuka 14 on sovitettu kouraan 16 ja runkoon 11 liikkuvasti.

Liike saadaan aikaan hydraulisella toimilaitteella 17. sillä leukaa 14 käännetään sille tukijalkaan 34 järjestetyn kääntö- nivelen 22 suhteen. Kääntönivel 22 on leuan 14 päässä.

Esitetyssä sovellusmuodossa tukijalan 34, ja siten myös kouran 16 kiinteän leuan 15, on sovitettu muodostamaan kaksi seinämä- rakennetta 25.1, 25.2. Siten seinämärakenteet 25.1, 25.2 muo- dostavat kiinteälle leualle 15 kaksi etäisyyden päässä toisis- taan olevaa rinnakkaista kynttä 33. Seinämärakenteet 25.1, 25.2 ovat niiden määrittämien tasojen suunnassa rinnakkaisesti. Li- säksi seinämärakenteet 25.1, 25.2 ovat sovitettuina ulkonevasti apupuomin 10 rungosta 11 suuntautuen alaspäin, apupuomin 10 pääasiallisessa käyttöasennossa.

Rinnakkaisista seinämärakenteista 25.1, 25.2 ainakin toisen päähän 27 on sovitettu maavaste 26. Myös se voi olla levymäinen

S kappale 42. Sen ansiosta tukijalan 34 aiheuttama pintapaine on al pieni eikä tukijalka 34 siten uppoa niin helposti esimerkiksi

A pehmeässä maastossa, kun sen varaan varataan kaivinkoneen 100 7 painoa. = 3 Kaksi rinnakkaista seinämärakennetta 25.1, 25.2 on sovitettu = osaksi kotelorakennetta 24, jonka tukijalka 34 on sovitettu

N muodostamaan. Kotelorakenne 24 on avoin liikkumaan sovitetun leuan 14 puolelta leuan 14 kääntämiseksi ja siten myös vie- miseksi kotelorakenteen 24 sisään. Siten, liikkumaan sovitettu leuka 14 on käännettävissä seinämärakenteiden 25.1, 25.2 reu- noja kohden ja myös niiden väliin. Toisin sanoen, liikkumaan sovitettu leuka 14 on käännettävissä edestakaisin seinämäraken- teiden 25.1, 25.2 määrittelemän tason suunnassa.

Kotelorakenteeseen 24 voi kuulua liikkuvalle leualle 14 avoi- meksi jätettyyn puoleen nähden, myös kotelorakenteen 24 vastak- kaiselle puolelle sovitettu takaseinämä 28. Sillä on sovitettu yhdistettäväksi rinnakkaiset seinämärakenteet 25.1, 25.2 toi- siinsa niiden pituussuunnassa eli rungosta 11 alaspäin ulkone- vassa suunnassa. Takaseinämä 28 osaltaan myös jäykistää tuki- jalkaa 34.

Myös maavaste 26 on esitetyssä sovellusmuodossa sovitettu yh- distämään rinnakkaiset seinämärakenteet 25.1, 25.2 niiden päästä 27 toisiinsa. Tämä osaltaan myös jäykistää seinämäraken- teista 25.1, 25.2 muodostettua ja rungosta 11 ulkonevaa tuki- jalkaa 34.

Sen lisäksi, että liikkumaan sovitettu leuka 14 on kaareva, myös seinämärakenteet 25.1, 25.2 on sovitettu kaareviksi liik- kumaan sovitetun leuan 14 puoleiselta reunaltaan 32. Tällä pa- rannetaan materiaalin 300’ pysyvyyttä kourassa 16 leukojen 14, 15 ollessa toisiaan vasten ja materiaalin 300’ puristuneena niiden väliin. Reunalla 32 voi olla levikkeet 45 lisäämässä

S kiinteään leukaan 15 aksiaalista kontaktipinta-alaa.

N

A Tukijalka 34 ja esitetyssä sovellusmuodossa vielä erityisemmin, 7 sen seinämärakenteet 25.1, 25.2 on sovitettu jatkumaan myös

S 30 apupuomin 10 rungon 11 sisään. Tällöin tukijalkaa 34 käytettä- 3 essä kuormittavat voimat välittyvät tasaisemmin apupuomin 10 = runkoon 11. Sen lisäksi tällä tavoin saadaan helposti myös jär-

S jestettyä liikkumaan sovitetulle leualle 14 nivelpiste 22 sen kääntöä varten. Tällöin liikkumaan sovitettua leukaa 14 varten tukijalan 34 muodostavissa levykappaleissa eli seinämärakenteissa 25.1, 25.2 ja liikkumaan sovitetussa leuassa 14 on nivelpisteaukot, joiden kautta liikkumaan sovitetun leuan 14 nivelöinti saadaan aikaan. Leuka 14 liittyy seinämärakentei- siin 25.1, 25.2 aukkojen kautta kulkevalla niveltapilla 37.

Esitetyssä sovellusmuodossa seinämärakenteet 25.1, 25.2 ulot- tuvat myös hieman liikkumaan sovitetun leuan 14 puolelle tuki- jalkaa 34. Viitenumerolla 46 esitetään tätä osaa seinämäraken- teista 25.1, 25.2 kuvassa 2. Näin leuan kääntönivel 22 saadaan optimaalisempaan paikkaan.

Liikkumaan sovitetun leuan 14 toimilaite 17 on sovitettu sei- nämärakenteiden 25.1, 25.2 väliin eli kotelorakenteen 24 ja siten tukijalan 34 sisään. Hydraulinen toimilaite 17 on varus- tettuna liikkuvalla toimielimellä 19. Toimielimen 19 muodostaa tässä tapauksessa hydraulisen toimilaitteen 17 edestakaisin liikkumaan sovitettu männänvarsi 197. Sen päässä oleva mäntä on sovitettu liikkumaan edestakaisin sylinterin sisällä sen lie- riöosassa 17* paineväliaineen, kuten esimerkiksi nesteen vai- kuttamana. Yhdestä päästään 17.1 hydraulinen toimilaite 17 on, tässä tapauksessa lieriöosastaan 17* kiinnitetty tapilla 36 (kuvat 1 ja 2) tukijalan 34 kotelorakenteeseen 24 lenkistään.

Siten, seinämärakenteisiin 25.1, 25.2 on sovitettu nivelöinti 35 leuan 14 toimilaitetta 17 varten sen kiinnittämiseksi siihen yhdestä päästään 17.1. Hydraulinen toimilaite 17 voi olla si-

N nällään entuudestaan tunnettu kaksitoiminen yhdellä männällä ja

N männänvarrella varustettu nestekäyttöinen hydraulisylinteri. 2 r Toimielin 19 eli nyt siis männänvarsi 19’ on sovitettuna vai-

S 30 kuttamaan toiseen kouran 16 muodostavista leukaparin 13 leu- 3 oista 14 eli nyt liikkuvaksi sovitettuun leukaan 14 kouran 16 = avaamiseksi ja sulkemiseksi. Tässä leuan 14 päähän sovitetun

S kääntönivelen 22 ja männänvarren 19” pään välissä on esitetyssä sovellusmuodossa kääntövarsi 23, jolla leukaa 14 käännetään.

Kääntövarsi 23 käsittää kaksi niveltä 21, 22, jolla on sovitettu käännettäväksi liikkumaan sovitettua leukaa 14 hydraulisen toi- milaitteen 17 liikkuvan toimielimen 19 lineaariliikkeellä. Yh- destä päästään kääntövarsi 23 on nivelöitynä hydrauliseen toi- milaitteeseen 17 ja nyt erityisemmin sen liikkuvaan toimieli- meen 19 sen päähän sovitettuun lenkkiin. Toisesta, vastakkai- sesta päästään kääntövarsi 23 on nivelöitynä liikkumaan sovi- tetun leuan 14 kääntöniveleen 22. Lisäksi liikkumaan sovitettu leuka 14 on nivelen 22 puoleisesta päästään eli kantaosastaan 20 kulmassa suhteessa leuan 14 kynteen 40 nähden. Kääntövarsi 23 muodostaa liikkumaan sovitetulle leualle 14 sen päähän so- vitetun kulmassa olevan kääntökynkän. Siten voidaankin todeta, että liikkumaan sovitetun leuan 14 kantaosaan 20 on järjestetty sivuttaissiirtymä 18. Toimilaite 17 on sovitettu vaikuttamaan liikkumaan sovitettuun leukaan 14 kääntövarren 23 kautta. Näin kääntövarsi 23 on sovitettu osaksi sivuttaissiirtymää 18 ja siihen on järjestetty nivelöinti 21 toimilaitetta 17 varten.

Kun kääntövarren 23 kautta liikkumaan sovitetun leuan 14 nivel- pisteeseen 22 kohdistetaan hydraulisen toimilaitteen 17 liik- kuvalla toimielimellä 19 joko työntö- tai vetoliike, leuka 14 on pakotettu kääntymään sen kääntönivelen 22 suhteen ja siten koura 16 joko aukeaa tai sulkeutuu. Kulman järjestetyn kääntö- varren 23 ja liikkumaan sovitetun leuan 14 kantaosan 20, ja vielä yleisemmin, sivuttaissiirtymän 18, ansiosta hydraulinen

N toimilaite 17 on kaikissa liikkumaan sovitetun leuan 14 asen-

N noissa kokonaan suojassa kotelorakenteen 24 eli tukijalan 34

A sisällä. Tällöin se ei ole missään tilanteessa vaarassa vauri- 7 oitua. = 3 Tukijalkaan 34, erityisemmin, sen seinämärakenteisiin 25.1, = 25.2 voi kuulua yksi tai useampia poikittaistukia 38 kiinnitet-

S tyinä apupuomin 10 runkoon 11.

Liikkumaan sovitetussa leuassa 14 on kaksi tai useampia kynsiä 40. Niillä saadaan työleveyttä kohteisiin tarttumiseksi kou- ralla 16. Esitetyssä sovellusmuodossa kynsiä 40 on kaksi kap- paletta. Ne ovat päästä yhdistettyinä toisiinsa leuan 14 jäyk- kyyden kasvattamiseksi. Lisäksi kynnet 40 yhdistyvät nyt toi- siinsa myös niiden ulkoreunoiltaan 43 levykappaleella 44. Osal- taan myös se jäykistää liikkumaan sovitettua leukaa 14.

Apupuomin 10 lisäksi keksintö koskee myös menetelmää energia- puun 300 korjuuseen. Menetelmässä energiapuun 300 korjuuta suo- ritetaan energiapuukouralla 200, jota käytetään kaivinkoneen 100 puomiston 101 päähän 102 järjestetyn apupuomin 10 kautta.

Energiapuunkorjuussa käytetään keksinnön mukaista apupuomia 10.

Lisäksi apupuomiin 10 kuuluvalla kouralla 16 energiapuulle 300 suoritetaan kokoavaa materiaalinkäsittelyä energiapuun 300 kor- juun eli energiapuukouran 200 käytön yhteydessä.

Erään sovellusmuodon mukaan menetelmän mukaisesti energiapuu- kouralla 200 korjataan energiapuuta sinällään tunnetulla ta- valla. Kourassa 200 kerrallaan olevaa korjattua eli katkaistua kasvustoa 305 voidaan tässä yhteydessä kutsua kouranipuiksi 301.1, 301.2. Kouranippuja 301.1, 301.2 muodostetaan lähelle kouranippujen 301.1, 301.2 korjuusijaintia 302.1 eli kohtaa, josta ne on katkaistu.

N Energiapuukouralla 200 muodostetut kouraniput 301.1, 301.2 voi-

N vat olla joko yksittäisiä tai sitten jo valmiiksi yhteenkoot- e tuja. Tällöin kouranippuja 301.1, 301.2 on koottu kaksi tai r useampia yhteen lähelle kouranippujen 301.1, 302.2 korjuu-

S 30 sijaintia 302.1. Kokoaminen on voinut tapahtua joko energiapuu- 3 kouralla 200 asettamalla sillä korjattua kasvustoa 305 korjuun = jälkeen päällekkäin yhden isomman nipun muodostamiseksi tai

S sitten myös keksinnön mukaisen apupuomin 10 kouralla 16. Tätä toimintaa voidaan suorittaa edullisesti ilman oleellista kai- vinkoneen 100 ylävaunun 108 vaakatasossa tapahtuvaa kääntöliikettä R, joka nopeuttaa korjuutoimintaa. Kuvan 3 so- vellusesimerkissä kaivinkoneella 100 operoidaan esimerkiksi ojan tai muun vastaavan esteen yli 304 olevaa korjuusijaintia 302.1, jossa energiapuukouralla 200 korjattavaksi tarkoitettu kasvusto 305 sijaitsee. Sen sijaan, että energiapuukouralla 200 muodostettua yksittäistä kouranippua 301.1, 301.2 ei heti siir- retä sillä ojan 304 yli kaivinkoneen 100 kanssa samalle puolelle ojaa 304, esimerkiksi ajouran 306 puolelle, kouranippuja 301.1, 301.2 kootaan yhteen niiden korjuusijaintiin 302.1. Koonti voi tapahtua energiapuukouralla 200 asettamalla nippuja päällek- käin, tai sitten, keksinnön mukaisella, apupuomiin 10 järjes- tetyllä kouralla 16, jolla kouranippuja siirrellään vielä isom- pien nippujen muodostamiseksi. Apupuomin kouralla 16 toimitta- essa nippuun tartutaan kouralla 16, nippua siirretään kouralla 16 ja nipusta irrottaudutaan avaamalla koura 16. Lisäksi se mahdollistaa nippujen muodostamisen kokoamalla niitä yhteen.

Energiapuukoura 200 ei mahdollista valmiin, maassa makaavan ni- pun käsittelyä, ainakaan mitenkään tehokkaalla tavalla, vaan ainoastaan sen muodostuksen, nipusta irrottauduttaessa.

Kun koottu nippu on tarpeeksi suuri, niin se voidaan menetelmän mukaisesti poimia keksinnön mukaiseen apupuomiin 10 järjeste- tyllä kouralla 16 ja siirtää sillä ojan 304 sille puolelle, jossa kaivinkonekin 100 on. Siten, yhteenkoottuja kouranippuja 301.1, 301.2 käsitellään apupuomin 10 materiaalinkäsittely-

N kouralla 16 ja siirretään edullisesti ajouran 306 viereen edul-

N lisesti kaivinkoneen 100 puomiston 101 vaakatasossa tapahtu-

A valla kääntöliikkeellä R. Kuten edellä todettu, toki kouranip- 7 puja 301.1, 301.2 voidaan koota apupuomin 10 kouralla 16 jo

S 30 ojan 304 tuolla puolenkin, kaivinkoneeseen 100 nähden, suurem- 3 piin nippuihin kuin pelkät yksittäiset kouraniput, ilman siir- = toa vielä ojan 304 sille puolelle, ajouran 306 viereen, jolla

S kaivinkone 100 itse sijaitsee esimerkiksi korjuun yhteydessä.

Lopullinen nippujen siirto niiden kuormausta varten voidaan suorittaa kuitenkin apupuomiin 10 kuuluvalla kouralla 16,

esimerkiksi ennen kuin siirrytään kaivinkoneella 100 ajouralla 306 eteenpäin seuraavaan energiapuun korjuusijaintiin 302.2.

Keksinnön mukaisella kouralla 16 energiapuuta 300 voidaan siis koota suuremmiksi nipuiksi ja/tai siirtää näinä koottuina isom- pina nippuina energiapuun kuormauksen kannalta helppoon koh- taan, jotta niput eivät jää esimerkiksi ojan 304 penkalle tai sen taakse tai muutoin kauas ajourasta 306, joka mahdollisesti edellyttäisi esimerkiksi kuormauksen yhteydessä oleellista kai- vinkoneen 100 ylävaunun 108 edestakaisin tapahtuvaa kääntölii- kettä R. Jatkuva kouranippujen siirto kaivinkoneen 100 ylävau- nua 108 edestakaisin käännellen penkalta tasaiselle tai ylei- semmin, korjuusijainnin ja kuormaussijainnin välillä, vie aikaa ja kuluttaa polttoainetta. Keksinnön mukaisella kouralla 16 toiminta tapahtuu monessakin energiapuun korjuun osavaiheessa nopeammin ja myös tehokkaammin.

Keksinnön myötä tehostetaan energiapuun korjuuseen liittyvää kokonaistyötä. Keksinnön mukaisella kourallisella apupuomilla 10 ja myös keksinnön menetelmän mukaisesti on tehokkaampaa ensin asetella puita 300 väliaikaisiin nippuihin 301.1, 301.2 ja vasta hetkeä myöhemmin siirtää ne kouralla 16 isompina yksikköinä lopullisille paikoille. Eräs toinen kourallisen apupuomin 10 ja menetelmän sovellusesimerkki voi olla tiheikön 308 raivaus ja ajouran 306 muodostus siihen, sen raivauksen yhteydessä. Täl-

N löin, kun tiheikköä 308 raivataan ja siihen samalla muodostetaan

N ajouraa 306 kaivinkoneelle 100, on usein edullista kasata

A ajouran 306 etenemissuunnan 307 puolelle eli esimerkiksi kai- 7 vinkoneen 100 eteen sen kulkusuunnassa, väliaikaisia nippuja

S 30 301.1, 301.2, ja vasta juuri ennen ajouralla 306 eteenpäin siir- 3 tymistä, siirtää kouralla 16 ja mahdollisesti vielä myös koo- = takin nuo väliaikaiset muodostetut niput 301.1, 301.2 kerralla

N lopullisille paikoilleen 303 esimerkiksi ajouran 306 viereen, josta ne sitten aikanaan kuormataan kuljetukseen. Tällaisen toimintamallin tehokkuushyöty vielä kertautuu, varsinkin, jos käytettävissä oleva energiapuukoura 200 on ilman joukkokäsit- telyominaisuutta.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuvat on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä ole- vaa keksintöä. Keksintöä ei siten ole rajattu pelkästään edellä esitettyihin tai patenttivaatimuksissa määriteltyihin sovellus- muotoihin, vaan alan ammattimiehelle tulevat olemaan ilmeisiä monet erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnokset, jotka ovat mahdollisia oheisten patenttivaatimusten määrittelemän keksin- nöllisen ajatuksen puitteissa.

N

O

N

N

0

O

I jami a 0 +

N

O

N

O

N

Claims (15)

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Apupuomi energiapuukouraa varten, johon kuuluu - runko (11) varustettuna ensimmäisellä kiinnitysjär- jestelyllä (12) apupuomin (10) järjestämiseksi kaivin- koneen (100) puomiston (101) päähän (102), jonka asento on puomiston (101) päähän (102) sovitetulla varsistolla (103) muutettavissa, - runkoon (11) sen yhteen päähän (11.1) sovitettu toi- nen kiinnitysjärjestely (13) energiapuukouran (200) järjestämiseksi apupuomiin (10), - runkoon (11) sen toisen pään (11.2) yhteyteen jär- jestetty tukijalka (34) sovitettuna vastaanottamaan puomiston (101) ja kaivinkoneen (100) painoa apupuomin (10) maakontaktissa, joka tukijalka (34) on sovitet- tuna rungon (11) vastakkaiselle puolelle ensimmäiseen kiinnitysjärjestelyyn (12) nähden, tunnettu siitä, että toiminnallisesti sanotun tukijalan (34) yhteyteen on nivelöity toimilaitteella (17) kääntyvästi liiku- teltavissa oleva ensimmäinen leuka (14), joka tukijalan (34) kanssa yhdessä on sovitettu muodostamaan avattavasti suljetta- vissa olevan kouran (16) apupuomilla (10) suoritettavissa ole- vaa materiaalinkäsittelyä varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen apurunko, tunnettu siitä, N että tukijalan (34) on sovitettu muodostamaan N = kaksi rinnakkaista seinämärakennetta (25.1, 25.2) 5, sovitettuna ulkonevasti rungosta (11), joiden väliin 7 liikkumaan sovitettu leuka (14) on käännettävissä, E 30 - rinnakkaisista seinämärakenteista (25.1, 25.2) ai- 3 nakin toisen päähän (27.1) sovitettu maavaste (26). N

N 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen apurunko, tunnettu siitä, että kaksi rinnakkaista seinämärakennetta (25.1, 25.2) on so- vitettu osaksi kotelorakennetta (24), joka on avoin liikkumaan sovitetun leuan (14) puolelta leuan (14) kääntämiseksi/vie- miseksi kotelorakenteen (24) sisään.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen apurunko, tunnettu siitä, että kotelorakenteeseen (24) kuuluu liikkumaan sovitetulle leu- alle (14) avoimeksi jätettyyn puoleen nähden, kotelorakenteen (24) vastakkaiselle puolelle sovitettu takaseinämä (28), joka on sovitettu yhdistämään rinnakkaiset seinämärakenteet (25.1,

25.2) toisiinsa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2 - 4 mukainen apurunko, tunnettu siitä, että maavaste (26) on sovitettu yhdistämään rinnakkaiset seinämärakenteet (25.1, 25.2) toisiinsa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen apupuomi, tunnettu siitä, että tukijalka (34) on sovitettu kaarevaksi liikkumaan sovitetun leuan (14) puoleiselta reunaltaan (32).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen apupuomi, tunnettu siitä, että tukijalka (34) on sovitettu jatkumaan rungon (11) sisään ja sovitettuna muodostamaan liikkumaan sovitetulle leu- alle (14) nivelpisteen (22).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen apupuomi, tunnettu siitä, että liikkumaan sovitetun leuan (14) toimilaite (17) on S sovitettu tukijalan (34) sisään. N

A 9. Jonkin patenttivaatimuksen 2 - 8 mukainen apupuomi, tunnettu 7 siitä, että tukijalan (34) kotelorakenteeseen (24) on sovitettu a 30 nivelöinti (35) leuan (14) toimilaitetta (17) varten. N 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen apupuomi, tunnettu N siitä, että - liikkumaan sovitetun leuan (14) kantaosaan (20) on järjestetty sivuttaissiirtymä (18),

- toimilaite (17) on sovitettu vaikuttamaan liikkumaan sovitettuun leukaan (14) kääntövarren (23) kautta, joka on sovitettu osaksi sivuttaissiirtymää (18) ja johon on järjestetty nivelöinti (21) toimilaitetta (17) varten.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 10 mukainen apupuomi, tun- nettu siitä, että toinen kiinnitysjärjestely (13) energiapuu- kouran (200) järjestämiseksi apupuomiin (10) on sovitettu muo- dostamaan kidan (39).

12. Menetelmä energiapuun korjuuseen, jossa energiapuun kor- juuta suoritetaan energiapuukouralla (200), jota käytetään kai- vinkoneen (100) puomiston (101) päähän (102) järjestetyn apu- puomin (10) kautta, tunnettu siitä, että menetelmässä - käytetään jonkin patenttivaatimuksen 1 - 11 mukaista apupuomia (10), - suoritetaan energiapuulle (300) kokoavaa materiaa- linkäsittelyä energiapuun (300) korjuun yhteydessä apupuomiin (10) kuuluvalla kouralla (16).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - energiapuukouralla (200) muodostetaan kouranippuja (301.1, 301.2) lähelle kouranippujen (301.1, 301.2) N korjuusijaintia (302.1) edullisesti ilman oleellista N kaivinkoneen (100) ylävaunun (108) vaakatasossa tapah- A tuvaa kääntöliikettä (R), 7 - kouranippuja (301.1, 301.2) käsitellään apupuomin S 30 (10) materiaalinkäsittelykouralla (16) ja siirretään 3 edullisesti ajouran (306) viereen edullisesti kaivin- = koneen (100) puomiston (101) vaakatasossa tapahtuvalla N kääntöliikkeellä (R), - siirrytään kaivinkoneella (100) ajouralla (306) eteenpäin seuraavaan korjuusijaintiin (302.2).

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että energiapuukoura (200) on ilman joukkokäsittelyomi- naisuutta.

15. Järjestelmä energiapuun korjuuseen, johon kuuluu - energiapuukoura (200) puun katkaisemiseksi, - apupuomi (10), johon sanottu energiapuukoura (200) on järjestettävissä työskentelyä varten ja joka sa- nottu apupuomi (10) on järjestettävissä kaivinkoneen (100) puomiston (101) päähän (102), tunnettu siitä, että - apupuomi (10) on jonkin patenttivaatimuksen 1 - 11 mukainen, - energiapuukoura (200) on ilman joukkokäsittelyomi- naisuutta. N O N N 0 O I jami a 0 + N O N O N