FI20160292A1 - Tarkkuusmaali - Google Patents

Abstract

Keksinnön kohteena on tarkkuusmaali (20), maalia tai muuta tähtäyskohdetta kohden singottavan pelivälineen osumatarkkuuden harjoittelua varten, joka tarkkuusmaali (20) käsittää kehysosan (21), vastaanotto-osan (22) ja kiinnitysosan (23), ja jossa tarkkuusmaalissa (20) kehysosa (21) järjestetty määrittelemään tarkkuusmaaliin (20) ainakin yhden osuma-alueen (21a), vastaanotto-osa (22) on järjestetty vastaanottamaan ainakin yksi tarkkuusmaalin (20) osuma-alueelle (21a) osunut peliväline ja kiinnitysosa (23) on järjestetty kiinnittämään tarkkuusmaali haluttuun kiinnityskohteeseen (10). Keksinnön mukaisessa tarkkuusmaalissa kiinnitysosa (23) käsittää ainakin yhden kiinnityshihnan, -köyden tai —narun (24, 25), joka on kiinnitettävissä ainakin yhdeltä kiinnityskohdaltaan tarkkuusmaalin (20) kehysosaan (21) ja ainakin yhdeltä kiinnityskohdaltaan kiinnityskohteeseen (10).

Description

TARKKLIUSMAAU

Keksinnön kohde

Keksinnön kohteena on tarkkuusmaali.

Keksinnön taustaa

Joukkuepeleissä, kuten esim, jääkiekossa, salibandyssa, jalkapallossa tai käsipallossa, joissa tavoitteena on pelivälineen (eli esim, jääkiekon, jalkapallon, sählypallon tai käsipallon) saaminen vastustajan maaliin, vaikuttaa joukkueen menestymiseen olennaisesti pelaajien maalia kohti ampumien laukausten (eli pelivälineen potkaisun tai mailalla lyönnin) osumatarkkuus. Tämä on tärkeätä erityisesti, koska useimmiten vastustajan maalia kohti tapahtuvassa hyökkäystilanteessa vastustajan maalivahti ja puolustus pyrkivät peittämään maalinsa edustan niin hyvin kuin se on mahdollista. Vapaita linjoja hyökkäysalueelta maaliin on siksi harvoin ja nämä mahdolliset puolustuksen aukot ovat tavallisesti laukaussuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa pintaalaltaan pieniä. Lisäksi luonteeltaan vauhdikkaissa joukkuepeleissä pelitilanteet muuttuvat aina nopeasti, jolloin aikaa maalia kohti tehtävän laukauksen suorittamiseen on erittäin vähän. Tämän takia on ymmärretty, että hyvän kenttäpelaajan on oltava nopea ja tarkka laukaisija ja siksi joukkueet pyrkivät harjoittelemaan maalia kohti tapahtuvia laukauksia mahdollisimman paljon. Osumatarkkuuden ja pelitaidon kehittäminen on tärkeätä myös urheilijan motivaation ja innostuksen kannalta, koska on selvää, että suoriutuminen harjoituksista on paljon helpompaa ja kehittyminen nopeampaa silloin, kun harjoittelu tuottaa selviä ja mitattavissa olevia tuloksia. Myös monissa yksilöurheilulajeissa on tarvetta harjoitella pelivälineen lyömistä mailalla, potkaisemalla tai heittämällä määrättyyn maaliin. Tällaisia urheilulajeja ovat esim, golf sekä viime aikoina suuren suosion saavuttanut frisbeegolf.

Laukaustarkkuuden ja nopeuden harjoittelun tehostamiseksi on viime aikoina kehitelty erilaisia tarkkuusmaaleja eli maalin suuaukkoa selvästi pienempiä kohteita, joihin esim, joukkuelajin kenttäpelaaja laukauksia harjoitellessaan pyrkii osumaan. Eräässä tunnetussa tarkkuusmaalissa on maalikehän sisäpuolelle erityisen kiinnitysvarren ja maalikehän runkoputkeen puristettavan lukitusmekanismin avulla kiinnitettävä kehysosa, joka on maalikehää olennaisesti uiko- ja sisämitoiltaan pienempi. Kehysosan sisällä on joustava vaimennuselementti, joka vastaanottaa tarkkuusmaalia kohden laukaistun pelivälineen. Joustava vaimennuselementti voi käsittää myös keräilyvälineen, johon tarkkuusmaalia kohden laukaistu peliväline jää silloin, kun peliväline on osunut kehysosan sisäpuolelle.

Tunnetuissa tarkkuusmaaleissa kehysosan kiinnitys maalikehään on monimutkainen ja hankalakäyttöinen. Kiinnitystäpä maalin kehykseen on epäedullinen, koska se ei mahdollista maalin kiinnittämistä mille tahansa kohdalle maaliin nähden. Kiinnittäminen esim, maalin keskikohdalle ei ole mahdollista.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen tarkkuusmaali, joka on kiinnitettävissä haluttuun, sopivaan kiinnityskohteeseen, kuten esim, joukkuepelissä käytettävään maaliin tai esim, kotiharjoituspaikalla olevan puun oksaan aikaisempaa yksinkertaisemmalla ja helpommin kiinnityskohteeseen nähden eri kohdille säädettävällä kiinnityksellä.

Keksinnön tarkoitus saavutetaan tarkkuusmaalilla, jossa tarkkuusmaali on kiinnitetty haluttuun kiinnityskohteeseen, kuten esim, pelissä käytettävään maaliin ainakin yhdellä pituudeltaan säädettävällä hihnalla, köydellä tai narulla. Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle tarkkuusmaalille on tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1. Epäitsenäiset patenttivaatimukset 2-10 esittävät eräitä keksinnön mukaisen tarkkuusmaalin edullisia suoritusmuotoja.

Keksinnön mukaisen tarkkuusmaalin etuna on se, että se on helposti ja nopeasti asennettavissa, irrotettavissa ja säädettävissä mille tahansa kohdalle kiinnitettävään kohteeseen, kuten esim, jonkin joukkuepelin maaliin nähden. Pituudeltaan säädettävällä hihnalla, köydellä tai narulla tapahtuva kiinnitys on myös sinänsä erittäin kestävä, yksinkertainen ja kustannuksiltaan edullinen. Lisäksi keksinnön mukaisessa tarkkuusmaalissa käytetty kiinnitys vaimentaa pelivälineen osumasta aiheutuvia iskuja oikealla tavalla riippumatta siitä, miten voimakas impulssi pelivälineestä tarkkuusmaaliin kohdistuu. Tämän ansiosta tarkkuusmaali saadaan kestämään koviakin pelivälineestä aiheutuvia iskumaisia kuormituksia.

Piirustusten kuvaus

Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää eräällä keksinnön mukaisella tarkkuusmaalilla varustettua jääkiekkomaalia edestäpäin, kuva 2 kuva 3 kuva 4 esittää kuvan 1 mukaista jääkiekkomaalia sivultapäin, esittää kuvien 1 ja 2 mukaiseen jääkiekkomaaliin asennettua tarkkuusmaalia edestäpäin, ja esittää kuvassa 3 esitettyä tarkkuusmaalia sivultapäin.

Keksinnön eräiden edullisten suoritusmuotojen yksityiskohtainen kuvaus

Kuvissa 1-4 esitetty tarkkuusmaali 20 on suunniteltu kuvissa 1 ja 2 esitettyyn jääkiekkomaaliin 10 asennettavaksi. Vastaavaa rakennetta voitaisiin soveltaa kuitenkin myös muiden mailapelien, pallopelien tai sellaisten muiden joukkue- tai yksilöurheilulajien yhteydessä, jossa pelin pelaajan tavoitteena on pelivälineen sinkoaminen mailan tai muun lyöntivälineen avulla, heittämällä tai muulla tavalla kehyksen, reunatolppien tai muiden mitoiltaan ennalta määriteltyjen rakenteiden määrittelemään maaliin tai muuhun kohteeseen, jonka avulla osumatarkkuutta halutaan harjoitella. Kuvissa 1 esitetty jääkiekkomaali käsittää rungon 11, jossa ylärima 11a, vasen tolppa 11b, oikea tolppa 11c ja alakehys lld sekä vasen takatolppa ja oikea takatolppa (ei esitetty kuvissa). Lisäksi jääkiekkomaalissa 10 on maaliverkko 12, joka käsittää kattoverkon 12a, vasemman sivuverkon 12b, oikean sivuverkon 12c ja takaverkon 12d.

Kuvissa 1-4 esitetty tarkkuusmaali 20 käsittää kehysosan 21, vastaanotto-osan 22 ja kiinnitysosan 23. Kehysosa 21 määrittelee tarkkuusmaalin osuma-alueen 21a koon sekä toimii kiinnitysrakenteena, johon vastaanotto-osa 22 kiinnitetään. Vastaanotto-osan 22 tehtävänä on vastaanottaa ja kerätä kehysosan 21 sisäpuolelle osuneet pelivälineet niin, että osumatarkkuusharjoittelun suorittaja voi jälkeenpäin helposti laskea tarkkuusmaalin 20 osuneiden pelivälineiden määrän ja siten todeta osumien määrän tarkkuusmaalia 20 kohden singottujen pelivälineiden kokonaismäärään nähden.

Kuvien 1-4 mukaisen tarkkuusmaalin 20 kehysosa 21 on tässä tapauksessa ontosta teräsputkesta valmistettu kehä, jonka muoto on kuvissa 1-4 esitetyssä suoritusmuodossa pyöreä tai esim, suorakulmainen siten, että kehän kulmat ovat pyöristetyt. Kehysosan 21 putki on poikkileikkaukseltaan pyöreää ulkohalkaisijaltaan tyypillisesti esim. n. 35 - 60 mm (mm. tarkkuusmaalin koosta ja pelivälineestä riippuen) ja putken seinämänvahvuus on tyypillisesti esim. n. 0,5-1,5 mm. Kehysosa 21 voitaisiin vaihtoehtoisesti tehdä esim, umpinaisesta terästangosta, poikkileikkaukseltaan muun kuin pyöreän muotoisesta putkesta jonkin sopivan poikkileikkausmuodon omaavasta palkista. Kehysosa 21 voi siten olla muodoltaan pyöreän sijasta esim, suorakulmainen, ovaali, kolmiomainen tai jonkin muun monikulmion muotoinen. Kehysosan 21 materiaali valitaan myös sen mukaan, että tarkkuusmaalista 20 saadaan painoltaan riittävä niin, että tarkkuusmaali 20 säilyttää ja palauttaa painovoimansa vaikutuksesta asentonsa ja asemansa mahdollisimman nopeasti pelivälineen osuman jälkeen. Painoa voidaan kuitenkin tarvittaessa lisätä sopivaan paikkaan kiinnitettävillä lisäpainoilla. Sopiva lisäpaino voi siten olla putkesta tehdyn kehysosan tapauksessa esim, kehysosan sisälle lisättyä hiekkaa tai muuta jauhemaista riittävän painavaa materiaalia. Kehysosan materiaalin on myös hyvä olla jotain hyvin iskuja kestävää ja riittävän jäykkää, kuten jotain sopivaa metallia (esim, terästä tai ruostumatonta terästä). Putki, tanko tai palkki voi olla myös tehty siten, että sen pinnalle on muodostettu joustava pintakerros esim, jostain kumimaisesta tai muovimaisesta pinnoitteesta, kuten esim, kumista tai neopreenikumista. Pinnoitetun materiaalin etuna on se, että se säästää pelivälinettä ja vaimentaa kovan pelivälineen iskuista aiheutuvaa ääntä.

Vastaanotto-osa 22 käsittää kehysosaan 21 kuvissa esitetyllä tavalla kiinnitetyn pelivälinesäiliön 22a ja kiinnityselementin 22b, jolla pelivälinesäiliö 22a on kiinnitetty kehysosaan 21. Tässä tapauksessa pelivälinesäiliön 22a muodostaa kehysosaan 21, sen koko ympäryksen matkalle kiinnitetyn sopivasta narusta tai köydestä punottu verkko. Verkko on muotoiltu ja mitoitettu siten, että se muodostaa kehysosasta 21 poispäin ulottuvan pussin, joka roikkuu vapaasti kehysosan sillä puolella, mille puolelle tarkkuusmaalia se on kiinnitetty. Tällöin kehysosan 21 rajaamaan osuma-alueeseen 21a osuneet pelivälineet pysähtyvät ja jäävät pelivälinesäiliöön 22a, josta ne voidaan osumatarkkuusharjoittelun jälkeen poistaa ja samalla laskea tarkkuusmaaliin 20 osuneiden pelivälineiden määrä. Pelivälinesäiliön 22a muoto on voi olla putkimainen ja sen pohja voi olla tehty avattavasti suljettavaksi. Avattavasti suljettava pelivälinesäiliön 22a pohjan rakenne saadaan yksinkertaisimmillaan aikaiseksi, kun pelivälinesäiliön pohja jätetään avoimeksi ja pohja suljetaan pelkästään kiertämällä pussimaista tai verkkomaista pelivälinesäiliön 22a takaosaa rullalle. Toinen tapa avattavasti suljettavan pelivälinesäiliön 22a sulkemiseksi on esim, sitoa avoin pohja sopivilla naruilla tai nauhoilla siten umpinaiseksi, etteivät pelivälineet pääse pelivälinesäiliön 22a pohjasta läpi, muutoin kuin avaamalla kiinni sidotun pohjan narut tai nauhat. Avattavasti suljettavaa pohjaa tarvitaan esim, silloin, kun samaan tarkkuusmaaliin singotaan paljon pelivälineitä (kuten esim, tässä tapauksessa esim, jääkiekkoja) ja niiden ei haluta jäävän pelivälinesäiliöön, vaan asettuvan esim, jollekin määrätylle alueelle jääkiekkomaalin 10 takaosaan.

Kiinnityselementti 21b käsittää kehysosaan 21 metallilangasta tasaisin välein muodostettuja silmukoita, johon pelivälinesäiliön 22a muodostaman verkon reunimmaiset narut on pujotettu ja solmittu tai muutoin kiinnitetty niin, että verkon reuna pysyy tasaisesti joka kohdalta kiinni kehysosan 21 reunaan muodostetuissa silmukoissa. Silmukat on tässä suoritusmuodossa muodostettu esim, kiinnittämällä siksak-muotoon taivutettu metallilanka (kuten esim, teräslanka) sen taitososien kohdilta eli nk. kehyskiinnityskohdilta kehysosan 21 ulkopinnalle. Pelivälinesäiliön 22a kiinnitys voi olla myös muunlainen, mutta sen on hyvä olla toteutettu niin, että pelivälinesäiliönä 22a toimivan verkon tai pussin reuna kiinnittyy tasaisesti kehysosan 21 ympärille siten, etteivät kehysosan 21 osuma-alueelle 21a osuneet pelivälineet pääse pelivälinesäilön 22a ulkopuolelle vaan ohjautuvat tarkoitetulla tavalla pelivälinesäiliöön 22a.

Kiinnitysosa 23 käsittää tässä suoritusmuodossa kaksi säädettävien hihnalukkojen 24a ja 25a avulla pituudeltaan säädettävää kiinnityshihnaa 24 ja 25, jotka on kiinnitetty kiinnityshihnoihin 24 ja 25 muodostettujen silmukoiden, solmujen tai vastaavien avulla kuvissa esitetyllä tavalla tarkkuusmaalin 20 kehysosaan 21 ja jääkiekkomaalin 10 ylärimaan. Näin ollen tässä suoritusmuodossa kiinnityshihnojen 24 ja 25 pituuden säätöön soveltuvina säätövälineinä toimivat hihnalukot 24a ja 25a. Lisäksi kiinnityshihnojen 24 ja 25 vapaissa päissä on tässä suoritusmuodossa varmistuskiinnittimet 24b ja 25b, joilla niiden päät ovat kiinnitettävissä esim, jääkiekkomaalin 10 yläverkkoon 12a. Hihnalukot 24a ja 24b mahdollistavat kiinnityshihnojen pituuden muuttamisen ja siten, että tarkkuusmaali 20 saadaan sijoitettua jääkiekkomaaliin 10 nähden mille tahansa halutulle kohdalle. Kiinnityshihnoja 24 ja 25 on tässä suoritusmuodossa kaksi, koska tarkkuusmaalin halutaan pysyvän määrätyssä asennossa jääkiekkomaaliin 10 nähden. Kaksi erillistä kiinnityshihnaa 24 ja 25 voitaisiin kuitenkin korvata myös vain yhdellä riittävän leveällä kiinnityshihnalla tai esim, kaksiosaisella kahdelle kiinnityskohdalle sekä tarkkuusmaaliin että jääkiekkomaaliin kiinnittyvällä yhdellä kiinnityshihnalla. Myös tällaisella kiinnityshihnaratkaisulla tarkkuusmaali 20 on mahdollista saada pysymään määrätyssä asennossa jääkiekkomaaliin 10 nähden.

Keksinnön mukainen tarkkuusmaali voidaan toteuttaa monilta osin edellä kuvastusta esimerkkisuoritusmuodosta poikkeavasti. Kiinnitysosan muodostavat kiinnityshihnoja, -naruja tai -köysiä voi olla jossain suoritusmuodossa enemmänkin kuin kaksi. Kiinnitysosan yksi tai useampi kiinnityshihna, -naru tai -köysi kiinnitetään kohteen ja tarkkuusmaalin välille edullisesti siten, että tarkkuusmaali ei pääse itsestään kiertymään johonkin ei toivottuun asentoon kohteeseen nähden, vaan säilyttää asentonsa halutulla tavalla. Joissakin tapauksissa tähänkään ei välttämättä haluta kiinnittää huomiota, jos halutaan, että tarkkuusmaali on esim, edellä kuvattua vapaammin liikkuva vaikeusasteen edelleen lisäämiseksi tekemällä tarkkuusmaalista vapaasti kääntyilevä. Tavallisimmin toivottu vakaa asento on kuitenkin sellainen, jossa tarkkuusmaalin kehysosan muodostama osuma-alue on kohtisuorassa asennossa tai vähintäänkin vinossa kulmassa siihen suuntaan nähden, josta tarkkuusmaaliin pyritään pelivälineellä osumaan. Keksinnön mukaisen tarkkuusmaalin kiinnitysosa voi käsittää myös erityisiä kiinnityselimiä, joilla kiinnityshihnat, -narut tai köydet kiinnitetään haluttuun kiinnityskohteeseen. Esim. putkimaiseen kiinnityskohteeseen kiinnittämiseksi kiinnityshihnoihin, -naruihin tai köysiin voi olla kiinnitetty esim, saksimaisia pikakiinnityslukkoja, joissa on toisiinsa nähden limittäin ja esim, putkimaisen kohteen, kuten esim, jääkiekko-, jalkapallo-, salibandy- tai käsipallomaalin yläriman ympärille kääntyvät koukkumaiset kynnet, jotka saadaan avattua pikakiinnityslukkoja puristamalla ja suljettua puristus vapauttamalla. Mikäli kiinnitysosa on muodostettu kiinnitysnaruista tai -köysistä voidaan näiden pituuden säätämiseen käyttää niille sopivia säätövälineitä sekä tarvittaessa (mikäli kiinnitys ei tapahdu kiinnitysnaruun tai -köyteen tehdyn solmun tai lenkin avulla) kiinnityskohteeseen ja tarkkuusmaalin kehysosaan kiinnittämiseen niille sopivia kiinnityselimiä. Edelleen myös monet muut tarkkuusmaalin osat voidaan toteuttaa eri tavoin. Jossain suoritusmuodossa tarkkuusmaali voisi esim, käsittää kehysosan, jossa on useita, mahdollisesti erikokoisia osuma-alueita ja näistä yhteys joko jokaiselle tai vain joillekin osuma-alueelle muodostettuun omaan, erilliseen pelivälinesäiliöön tai kaikille osuma-alueille yhteiseen pelivälinesäiliöön. Edelleen jossain tällaisessa suoritusmuodossa pelivälinesäiliöstä osa voi olla pohjasta avoimia ja/tai osa suljettuja ja/tai avattavasti suljettavia. Keksinnön mukainen tarkkuusmaali ei siten rajoitu edellä esitettyyn esimerkkisuoritusmuotoon vaan se voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (10)

1. Patenttivaatimukset

   1. Tarkkuusmaali (20), maalia (10) tai muuta tähtäyskohdetta kohden singottavan pelivälineen osumatarkkuuden harjoittelua varten, joka tarkkuusmaali (20) käsittää kehysosan (21), vastaanotto-osan (22) ja kiinnitysosan (23), ja jossa tarkkuusmaalissa (20) -kehysosa (21) järjestetty määrittelemään tarkkuusmaaliin (20) ainakin yhden osumaalueen (21a),

   -vastaanotto-osa (22) on järjestetty vastaanottamaan ainakin yksi tarkkuusmaalin (20) osuma-alueelle (21a) osunut peliväline,

   -kiinnitysosa (23) on järjestetty kiinnittämään tarkkuusmaali (20) haluttuun kiinnityskohteeseen (10), tunnettu siitä, että kiinnitysosa (23) käsittää ainakin yhden kiinnityshihnan, -köyden tai -narun (24, 25), joka on kiinnitettävissä ainakin yhdeltä kiinnityskohdalta tarkkuusmaalin (20) kehysosaan (21) ja ainakin yhdeltä kiinnityskohdalta kiinnityskohteeseen (10).
2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tarkkuusmaali (20), jossa kiinnitysosa (23) käsittää ainakin yhden säätövälineen (24a, 25a) kiinnityshihnan, -köyden tai narun (24, 25) kiinnityskohtien välisen välimatkan ja tarkkuusmaalin (20) sijainnin säätämiseksi.
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tarkkuusmaali (20), jossa vastaanotto-osa (22) käsittää kehysosaan (21) kiinnitetyn pelivälinesäiliön (22a), joka vastaanottaa osumaalueelle (21a) osuneet pelivälineet.
4. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tarkkuusmaali (20), jossa pelivälinesäiliö (22a) on verkkomaista materiaalia oleva haavi.
5. 5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tarkkuusmaali (20), jossa pelivälinesäiliö (22a) on yhtenäistä materiaalia oleva pussi.
6. 6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tarkkuusmaali (20), jossa pelivälinesäiliö (22a) on kiinteätä materiaalia oleva kotelo.
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 3-6 mukainen tarkkuusmaali (20), jossa pelivälinesäiliössä (22a) on avattavasti suljettava pohja tarkkuusmaalin (20) osuma-alueelle (21a) osuneiden pelivälineiden päästämiseksi pelivälinesäiliön (22a) pohjan kautta pelivälinesäiliön (22a) ulkopuolelle.
8. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 3-7 mukainen tarkkuusmaali (20), jossa vastaanotto-osa (22) käsittää kiinnityselementin (22b), joka on kiinnitetty kehysosaan (21) ja johon pelivälinesäiliö (22a) on kiinnitetty.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tarkkuusmaali (20), jossa kiinnityselementti (22b) on metallilanka, joka on kiinnitetty kehysosaan (21) usealta kehyskiinnityskohdalta ja jossa pelivälinesäiliö (22a) on kiinnitetty kiinnityselementtiin (22b) kehyskiinnityskohtien väliltä.
10. 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen tarkkuusmaali (20), jossa vastaanotto-osa (22) käsittää kaksi tai useampia kehysosan (21) määrittelemiä osuma-alueita, jotka ovat pinta-alaltaan erikokoisia.