FI130991B1 - Ulkoseinäelementti ja rakennus - Google Patents

Abstract

Ulkoseinäelementissä on lämmöneristekerros, jossa on ensimmäinen pinta ja toinen pinta, lämmöneristekerroksen ensimmäisessä pinnassa oleva ensimmäinen pintalevy (12), joka on materiaaliltaan metallia ja lämmöneristeker- roksen toisessa pinnassa oleva toinen pintalevy (14). Ulkoseinäelementin toisen pintalevyn vesihöyryn läpäisevyys on olennaisesti suurempi kuin ensimmäisen pintalevyn vesihöyryn läpäisevyys. Toinen pintalevy voi olla rakennuksen tuulensuojalevyksi soveltuva kipsilevy tai puukuitulevy.

Description

Ulkoseinäelementti ja rakennus

Keksinnön ala —Keksinnön kohteena on ulkoseinäelementti, jossa on lämmöneristekerros, jossa lämmöneristekerroksessa on ensimmäinen pinta ja toinen pinta, lämmöneristeker- roksen ensimmäisessä pinnassa oleva ensimmäinen pintalevy, joka on materiaalil- taan metallia ja lämmöneristekerroksen toisessa pinnassa oleva toinen pintalevy.

Keksinnön kohteena on lisäksi rakennus, jossa on ulkoseinä, jossa ulkoseinässä on — keksinnön mukaisia ulkoseinäelementtejä.

Tekniikan taso

Erityisesti teollisuusrakennusten ulkoseinien rakentamisessa käytetään yleisesti tehdasvalmistettuja sandwich-elementtejä, joissa on valmiina elementin sisäpuoli- nen pintalevy, ulkopuolinen pintalevy ja pintalevyjen välissä oleva lämmöneristeker- ros. Pintalevyt ovat ohuita metallilevyjä ja ne kiinnittyvät suoraan lämmöneristeker- roksen pintaan. Elementit asennetaan paikoilleen ulkoseinään yleensä vaakasuo- raan asentoon siten, että päällekkäisten elementtien pitkät sivut asettuvat toisiaan vasten. Sisä- ja ulkopuolinen pintalevy on pintakäsitelty maalaamalla, jolloin ulko- seinä on elementtien asennuksen jälkeen käytännössä valmis. Ulkopuolinen pinta- levy muodostaa tällöin ulkoseinän ulkoverhouksen ja sisäpuolinen pintalevy seinän sisäverhouksen. Eräs tällainen elementtijärjestelmä on kuvattu julkaisussa

EP2657426 B1.

Em. sandwich-elementtien rakenne on ulkoseinän rakennusfysikaalisen toiminnan kannalta haasteellinen. Rakentamismääräyksissä suositeltavan rakennustavan mu-

N 25 — kaan ulkoseinärakenteen vesihöyrynvastuksen tulisi olla suurin ulkoseinän sisapin-

N nassa ja vesihöyrynvastuksen pitäisi pienentyä siirryttäessä sisäpinnasta seinän ul-

S kopintaa kohti. Lisäksi ulkoseinän ulkoverhouksen ja lämmöneristekerroksen vä- 2 lissä suositellaan käytettäväksi tuuletusrakoa, jonka kautta lämmöneristekerroksen

I läpi mahdollisesti kulkeutuva kosteus pääsee tuulettumaan pois seinärakenteesta. * 30 — Edellä kuvatuissa sandwich-elementeissä nämä yleisesti hyväksi havaitut periaat- = teet eivät toteudu. Tämän seurauksena sandwich-elementin sisään mahdollisesti a joutuva kosteus ei pääse poistumaan elementin sisältä, josta aiheutuu ulkoseinän

Q kosteusvaurioita ja lämmöneristekyvyn heikkenemistä. Ulkoseinien kosteusvauriot lisäävät rakennuksen korjaus- ja ylläpitokustannuksia ja alentavat rakennuksen ar- — voa.

Tunnetuissa sandwich-elementeissä vierekkäiset elementit kiinnittyvät toisiinsa pel- kästään elementtien reunoissa olevan ponttirakenteen avulla. Tällaisen ponttiraken- teen ilmatiiveys on usein heikko, mikä heikentää koko rakennuksen ilmatiiveyttä ja lisää lämmitysenergian tarvetta. —Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin ulkoseinäelementti ja rakennus, joilla voidaan vähentää tunnettuun tekniikkaan liittyviä ongelmia. Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan ulkoseinäelementillä ja rakennuksella, joille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuo- toja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa. —Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön kohteena on ulkoseinäelementti, jossa on lämmöneristekerros, jossa lämmöneristekerroksessa on ensimmäinen pinta ja toinen pinta, lämmöneristeker- roksen ensimmäisessä pinnassa oleva ensimmäinen pintalevy, joka on materiaalil- taan metallia ja lämmöneristekerroksen toisessa pinnassa oleva toinen pintalevy. — Ulkoseinäelementin toisen pintalevyn vesihöyryn läpäisevyys on olennaisesti suu- rempi kuin ensimmäisen pintalevyn vesihöyryn läpäisevyys.

Keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin eräässä edullisessa suoritusmuodossa toinen pintalevy on eri materiaalia kuin ensimmäinen pintalevy. Edullisesti toinen pintalevy on rakennuksen tuulensuojalevyksi soveltuva kipsilevy tai puukuitulevy. —Keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin eräässä toisessa edullisessa suoritus- muodossa on ensimmäinen sivureuna ja toinen sivureuna, joissa sivureunoissa on reunapalkki.

N Keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin vielä eräässä edullisessa suoritusmuo-

N dossa on ensimmäinen päätyreuna ja toinen päätyreuna, joissa päätyreunoissa on

S 25 — päätypalkki. Edullisesti ensimmäisen päätyreunan ja toisen päätyreunan välissä on

O ainakin yksi päätypalkin suuntainen välipalkki.

I

= Keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin vielä eräässä edullisessa suoritusmuo-

LO dossa reunapalkit, päätypalkit ja/tai välipalkit ovat materiaaliltaan puuta.

LO

N Keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin vielä eräässä edullisessa suoritusmuo-

N 30 — dossa reunapalkissa on ulompi lapepinta, ensimmäisen pintalevyn pintaa vasten asettuva ensimmäinen syrjä ja toisen pintalevyn pintaa vasten asettuva toinen syrjä.

Keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin vielä eräässä edullisessa suoritusmuo- dossa ensimmäisen pintalevyn reunapalkkiin kiinnittyvissä reunoissa on reuna- kaista, joka on olennaisesti suorassa kulmassa ensimmäisen pintalevyn keskiosan tasoon nähden ja joka asettuu reunapalkin ulompaa lapepintaa vasten. Edullisesti —reunakaistan vapaassa reunassa on kiinnitysreunus, joka on olennaisesti suorassa kulmassa reunakaistaan nähden ja reunapalkin ulommassa lapepinnassa on ura, johon kiinnitysreunus on järjestetty.

Keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin vielä eräässä edullisessa suoritusmuo- dossa reunapalkin ulommassa lapepinnassa on ensimmäinen soiro ja toinen soiro, — joiden ensimmäisen ja toisen soiron välissä on rako, johon ulkoseinäelementin pai- koituselin, kuten sokkelin alaohjauspuu, on sovitettavissa.

Keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin vielä eräässä edullisessa suoritusmuo- dossa ensimmäisessä soirossa on sivupinta, joka on kiinni ensimmäisessä pintale- vyssä ja toisessa soirossa on sivupinta, joka on kiinni toisessa pintalevyssä. —Keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin vielä eräässä edullisessa suoritusmuo- dossa reunakaistan pinnassa on joustava ja kokoonpuristuva tiivistenauha.

Keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin vielä eräässä edullisessa suoritusmuo- dossa toisen pintalevyn pinnassa on koolausrimoja välimatkan päässä toistaan, joi- hin koolausrimoihin on kiinnitetty ulkoverhous. —Keksinnön kohteena olevassa rakennuksessa on ulkoseinä, jossa on edellä selos- tetun mukaisia ulkoseinäelementtejä. Ulkoseinään on järjestetty ulkoseinäelement- tejä siten, että ulkoseinäelementtien sivureunat ovat olennaisesti vaakasuorassa.

N Keksinnön mukaisen rakennuksen eräässä edullisessa suoritusmuodossa ulkosei-

N nässä on päällekkäin ainakin kaksi ulkoseinäelementtiä siten, että alemman ulko-

S 25 — seinäelementin toinen sivureuna asettuu ylemmän ulkoseinäelementin ensimmäistä

O sivureunaa vasten ja vastakkain asettuvissa sivureunoissa olevat reunapalkit on

I kiinnitetty toisiinsa ruuveilla. a

Lo Keksinnön mukaisen rakennuksen eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa

LO on runko, joka käsittää ainakin kaksi pystysuuntaista kantavaa rakennusosaa, kuten

N 30 — pilaria, jotka kantavat rakennusosat ovat etäisyyden päässä toisistaan ja mainittujen

N ulkoseinäelementtien reunapalkit on kiinnitetty ensimmäisestä päästään ensimmäi- seen rakennusosaan ja toisesta päästään toiseen rakennusosaan.

Keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin etuna on, että sen avulla voidaan rakentaa ulkoseiniä, jotka toimivat kosteusteknisesti oikein. Keksintö vähentää siten kosteus- vaurioiden määrää ja pienentää rakennusten huolto- ja korjauskustannuksia.

Keksinnön erään suoritusmuodon etuna on, että se lisää ulkoseinäelementin taivu- — tuskestävyyttä, mikä mahdollistaa elementtien pituuden kasvattamisen.

Keksinnön erään suoritusmuodon toisena etuna on, että se mahdollistaa päällek- käisten elementtien liittämisen toisiinsa helposti ja luotettavasti.

Piirustusten lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan — oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1a — esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista ulkoseinäelement- tiä sivulta kuvattuna, kuva 1b — esittää kuvan 1a esittämää ulkoseinäelementtiä poikkileikkauskuvana, kuva 1c — esittää ulkoseinäelementin poikkileikkauksen osasuurennosta toisen si- — vureunan kohdalta, kuva 2 esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista rakennusta ylä- viistosta kuvattuna, kuva 3a — esittää esimerkinomaisesti kuvan 2 rakennuksen kahta päällekkäin asen- nettua ulkoseinäelementtiä poikkileikkauskuvana,

N 20 kuva3b esittää kahden päällekkäin asennettavien ulkoseinäelementtien poikki-

O leikkausten osasuurennosta sivureunojen kohdalta,

O

<Q kuva 3c — esittää ulkoseinäelementin erään suoritusmuodon poikkileikkausta 2 osasuurennoksena ensimmaisen sivureunan kohdalta ja

I a = kuva 3d — esittää esimerkinomaisesti kuvan 2 rakennuksen ulkoseinäelementin ja = 25 — sokkelin välistä liitosta poikkileikkauskuvana. &

QA

O

N

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvassa 1a on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen ulkoseinäele- mentti sivulta kuvattuna ja kuvissa 1b ja 1c sama ulkoseinäelementti poikkileikkaus- kuvina. Seuraavassa kaikkia em. kuvia selostetaan samanaikaisesti. 5 Ulkoseinäelementti on laattamainen rakennusosa, jossa on kaksi olennaisesti yh- densuuntaista sivureunaa, ensimmäinen sivureuna 16 ja toinen sivureuna 18, ja kaksi olennaisesti yhdensuuntaista päätyreunaa, ensimmäinen päätyreuna 17 ja toi- nen päätyreuna 19. Sivureunat ovat olennaisesti pitempiä kuin päätyreunat, ts. ul- koseinäelementti on suorakaiteen muotoinen. Ulkoseinäelementin leveys, ts. sivu- — reunojen välinen etäisyys, on edullisesti 1200 mm. Ulkoseinäelementin pituus, ts. päätyreunojen välinen etäisyys, voidaan valita tapauskohtaisesti. Tyypillisesti ulko- seinäelementin pituus on 3500 mm-10 000 mm, mutta ulkoseinäelementti voi olla myös yli 20 000 mm pitkä.

Ulkoseinäelementin sivureunoissa on reunapalkit 20, jotka ulottuvat ensimmäisestä — päätyreunasta 17 toiseen päätyreunaan 19. Reunapalkit ovat materiaaliltaan puuta tai puupohjaista materiaalia. Reunapalkkien välissä on lämmöneristekerros 10.

Reunapalkkien leveys ja paksuus voidaan valita halutusti ulkoseinäelementiltä vaa- ditun lämmöneristyskyvyn ja/tai ulkoseinäelementiltä vaaditun taivutuskestävyyden perusteella. Reunapalkin leveys voi olla esimerkiksi 98 mm, 148 mm tai 198 mm.

Reunapalkin paksuus voi olla 36-48 mm, Edullisesti reunapalkin paksuus on 42 mm. Ulkoseinäelementin molemmissa päätyreunoissa 17, 19 on päätypalkit 31 ja päätypalkkien välissä on välimatkan päässä toisistaan joukko välipalkkeja 33. Pää- typalkit ja välipalkit kiinnittyvät ensimmäisestä päästään ensimmäisessä sivureu- nassa 16 olevaan reunapalkkiin ja toisesta päästään toisessa sivureunassa 18 ole-

N 25 —vaan reunapalkkiin. Päätypalkkien jakoväli k/k on edullisesti 600 mm. Reunapal-

N keilla, päätypalkeilla ja välipalkeilla on edullisesti samat poikkileikkausmitat. Yhteen-

S liitetyt reunapalkit, päätypalkit ja välipalkit muodostavat ulkoseinäelementin jäykän

O rungon.

E: Reunapalkeissa on lämmöneristekerroksen puoleinen sisempi lapepinta 21, ele-

Lo 30 —mentin sivureunan tason määrittävä ulompi lapepinta 22 sekä ensimmäinen syrjä

LO 24 ja toinen syrjä 26. Lämmöneristekerros voi olla mitä tahansa rakennuksen läm-

N möneristeeksi soveltuvaa materiaalia, kuten mineraalivillaa, lasivillaa, puukuitueris-

N tettä tai muovipohjaista eristemateriaalia. Lämmöneristekerroksen ensimmäisessä pinnassa on ensimmäinen pintalevy 12 siten, että reunapalkin 20 ensimmäisen syrjä — asettuu ensimmäisen pintalevyn pintaa vasten. Ensimmäinen pintalevy on ohut metallilevy, edullisesti teräslevy. Ensimmäisen pintalevyn paksuus voi olla 0,4—1,0 mm, edullisesti 0,45 mm. Ensimmäinen pintalevy ulottuu yhtenäisenä levynä ensim- mäisestä sivureunasta toiseen sivureunaan ja ensimmäisestä päätyreunasta toi- seen päätyreunaan. Ensimmäinen pintalevy on valmiiksi pintakäsitelty, jolloin se toi- mii ulkoseinäelementin sisäpuolisena verhouslevynä. Metallista valmistetulla pinta- levyllä on erittäin suuri vesihöyrynvastus, joten se toimii ulkoseinäelementissä sa- malla tehokkaana höyrynsulkukerroksena.

Ensimmäisen pintalevyn reunapalkkien suuntaisissa reunoissa on reunakaista 13, joka on olennaisesti suorassa kulmassa ensimmäisen pintalevyn 12 keskiosan ta- — soon nähden ja joka asettuu reunapalkin 20 ulompaa lapepintaa 22 vasten. Reu- nakaistan vapaassa reunassa on reunakaistan tasosta suoraan kulmaan, reuna- palkkia kohti taittuva kiinnitysreunus 15. Reunapalkin ulommassa lapepinnassa on ura 27, jonka sisään kiinnitysreunus asettuu. Ensimmäinen pintalevy on kiinnitetty reunapalkin, päätypalkkien ja välipalkkien syrjiin liimalla. Liima voi olla mitä tahansa — puun ja metallin liimaamiseen soveltuvaa liimaa tai liima-ainetta sisältävää eriste- materiaalia, kuten polyuretaanivaahtoa. Lisäksi ensimmäinen pintalevy on kiinnitetty molemmista reunoistaan reunapalkkeihin ja molemmista päädyistään päätypalkkei- hin naulaamalla. Edullisesti reunojen kiinnittämisessä käytettävät naulat sijoitetaan ensimmäisen pintalevyn reunakaistan osuuteen, jolloin naulojen kannat eivät jää — näkyviin rakennukseen paikoilleen asennetussa ulkoseinäelementissä.

Lämmöneristekerroksen toisessa pinnassa on ainakin yksi toinen pintalevy 14 siten, että reunapalkin 20 toinen syrjä 26 asettuu toisen pintalevyn pintaa vasten. Toinen pintalevy on jotain ulkoseinien tuulensuojalevyksi soveltuvaa levymateriaalia, kuten kipsilevyä tai huokoista puukuitulevyä, joten sen vesihöyrynvastus on olennaisesti — pienempi ensimmäisellä pintalevyllä. Tyypillisesti ulkoseinäelementin pituus on mo-

N ninkertainen tavanomaisen tuulensuojalevyn pituuteen verrattuna, jolloin läm- > möneristekerroksen toisessa pinnassa on yleensä jonossa useita toisia pintalevyjä, <Q jotka liittyvät päistään puskuliitoksella toisiinsa siten, että toiset pintalevyt peittävät 2 sivureunojen ja päätyreunojen rajaaman alueen olennaisesti kokonaan. Toiset pin-

E 30 — talevyt on kiinnitetty pitkistä sivureunoistaan reunapalkkien toiseen syrjään ja pää-

W tyreunoistaan päätypalkkiin ja/tai välipalkkiin. Toiset pintalevyt kiinnitetään myös nii- jo hin välipalkkeihin, jotka jäävät toisten pintalevyjen peittämiksi. Toisten pintalevyjen

N kiinnittäminen palkkeihin voidaan tehdä nauloilla, ruuveilla tai edullisesti hakasilla.

N Lämmöneristekerros 10 täyttää olennaisesti kokonaan ensimmäisen ja toisen pin- — talevyn, reunapakkien ja päätypalkkien rajaaman tilan.

Ulkoseinäelementin toisen pintalevyn 14 pintaan on kiinnitetty välimatkan päähän toisistaan koolausrimoja 36, joihin on kiinnitetty ulkoverhous 38. Rinnakkaisten koo- lausrimojen välinen etäisyys voi olla 400-600 mm. Koolausrimojen pituus on olen- naisesti yhtä suuri kuin ulkoseinäelementin leveys ja koolausrimat kiinnittyvät päis- tään naulakiinnityksellä reunapalkkeihin 20. Ulkoverhous voi olla paneeliverhous, julkiselilevyistä rakentuva verhous tai poimutetusta tai sileästä metallilevystä muo- dostettu verhous. Ulkoverhous voidaan kiinnittää paikoilleen jo elementtitehtaalla, tai se voidaan kiinnittää seinäelementtiin sen jälkeen, kun seinäelementit on kiinni- tetty paikoilleen rakennukseen. — Kuvassa? on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen rakennus ylä- viistosta kuvattuna. Rakennus on hallirakennus, joka käsittää raudoitetusta beto- nista valmistetun suorakaiteenmuotoisen sokkelin 50 ja sokkelin yläreunan päältä nousevat ulkoseinät 100. Ulkoseinien sisäpuolella on rakennuksen kantava runko, joka kannattelee kattorakeita ja vesikattoa 104. Kantavaan runkoon kuuluu raken- — nuksen pitkällä sivulla välimatkan päässä toisistaan olevia pilareita 102.

Rakennuksen ulkoseinät 100 on valmistettu keksinnön mukaisista ulkoseinäele- menteistä, jotka on asennettu päällekkäin rakennuksen sokkelin yläreunan päälle siten, että ulkoseinäelementtien sivureunat 16, 18 asettuvat olennaisesti vaakasuo- raan ja päällekkäisten ulkoseinäelementtien sivureunat asettuvat toisiaan vasten. — Liitoskohdassa päällekkäin asettuvat ulkoseinäelementtien reunapalkit kiinnitetään toisiinsa ruuveilla. Reunapalkit kiinnitetään päistään pilareihin samoin ruuvikiinnityk- sellä.

Kuvassa 3a on esitetty esimerkinomaisesti kuvan 2 esittämän rakennuksen kahta päällekkäin asennettua ulkoseinäelementtiä poikkileikkauskuvana ja kuvassa 3b on

N 25 — esitetty kahden päällekkäin asennettavan ulkoseinäelementin poikkileikkausten

N osasuurennokset sivureunojen 16, 18 kohdalta. Seuraavassa molempia em. kuvia

S selostetaan samanaikaisesti. 2 - Ulkoseinäelementit asennetaan paikoilleen vaakasuuntaiseen asentoon siten, että = ylemmän ulkoseinäelementin ensimmäinen sivureuna 16, ts. alempi reuna, asettuu

Lo 30 alemman ulkoseinäelementin toista sivureunaa 18, ts. ylempää reunaa, vasten. Ul-

LO koseinäelementtien sivureunoissa olevat reunapalkit 20 asettuvat tällöin päällekkäin

N siten, että niiden ulommat lapepinnat 22 asettuvat vastakkain. Vastakkain asettu-

N vien lapepintojen väliin asennetaan lapepinnan pituinen ja olennaisesti koko lape- pinnan levyinen tiivistekaistale 42, joka voi olla mineraalivillaa tai solumuovia. Alem- man ulkoseinäelementin toisen sivureunan reunakaistan 13 pinnassa on joustava ja kokoonpuristuva tiivistenauha 34, joka ulottuu ulkoseinäelementin ensimmäisestä päätyreunasta toiseen päätyreunaan (kuva 3b). Tiiviistekaistale ja tiivistenauha jää- vät puristuksiin päällekkäisen ulkoseinäelementtien reunapalkkien väliin, jolloin ul- koseinäelementtien välisestä saumasta tulee olennaisesti ilmatiivis. Päällekkäiset elementit kiinnitetään toisiinsa ruuveilla 40, jotka ruuvataan ulkoseinäelementin toi- sen pintalevyn 14 suunnasta siten, että ruuvit kulkevat vinosti ylemmästä reunapal- kista alempaan reunapalkkiin kiinnittäen reunapalkit toisiinsa. Ulkoseinäelementtien paikoilleen asentamisen jälkeen niiden ulkopintaan kiinnitetään ulkoverhous 38.

Kuvassa 3c on esitetty ulkoseinäelementin erään suoritusmuodon poikkileikkaus —osasuurennoksena ensimmäisen sivureunan 16 kohdalta. Tässä suoritusmuodossa ulkoseinäelementin ensimmäinen sivureuna, joka on paikoilleen asennetussa ulko- seinäelementissä alempi vaakasuuntainen sivureuna, on varustettu kahdella reuna- palkin 20 pituussuuntaisella soirolla; ensimmäisellä soirolla 28 ja toisella soirolla 29.

Molemmat soirot ovat samanlaisia, poikkileikkaukseltaan neliön muotoisia puusoi- —roja, jotka on kiinnitetty nauloilla reunapalkin 20 ulompaan lapepintaan 22. Ensim- mäinen soiro on kiinnitetty reunapalkin ensimmäiseen reunaan siten, että ensim- mäisen soiron sivupinta asettuu ensimmäistä pintalevyä 12 vasten ja toinen soiro 29 on kiinnitetty reunapalkin toiseen reunaan siten, että sen sivupinta asettuu toisen pintalevyn 14 pintaa vasten. Tässä suoritusmuodossa toisen sivureunan reuna- — palkki on sijoitettu soiron poikkileikkauksen korkeuden verran lämmöneristekerrosta kohti siten, että soiroilla varustetun ulkoseinäelementin leveys on olennaisesti yhtä suuri kuin ilman soiroja olevalla ulkoseinäelementillä. Ensimmäisen soiron alim- massa pinnassa on vastaava ura 27a kuin toisen sivureunan reunapalkin ulom- massa lapepinnassa ja ensimmäisen pintalevyn kiinnitysreunus 15 on sovitettu uraan.

N Ensimmäisen ja toisen soiron yhteenlaskettu leveys on olennaisesti pienempi kuin > reunapalkin 20 ulomman lapepinnan 22 leveys, jolloin soirojen väliin jää reunapalkin <Q pituussuuntainen rako 30. Tämä rako toimii tilana, joka vastaanottaa ulkoseinäele- 2 menttiin paikoilleen asentamista helpottavan paikoituselimen. Paikoituselin voi olla

E 30 — esimerkiksi sokkelin yläpintaan kiinnitetty alaohjauspuu 32 (kuva 3d). Alaohjaus-

W puuta vastaava palkkimainen paikoituselin voidaan järjestää myös ulkoseinäele- jo mentin toisessa reunassa olevan reunapalkin ulompaan lapepintaan. Tällöin pääl-

N lekkäisten ulkoseinäelementtien välisissä saumoissa on paikoituselimen ja soirojen

S muodostama pontttiliitos. — Kuvassa 3d on esitetty esimerkinomaisesti kuvan 2 esittämän rakennuksen ulkosei- näelementtien ja sokkelin 50 välinen liitos poikkileikkauskuvana. Kuvassa esitetty sokkeli on talonrakentamisessa yleisesti käytetty, poikkileikkaukseltaan suorakai- teen muotoinen teräsbetonisokkeli, jonka sisäpinnassa on lämmöneristelevy 52.

Lämmöneristelevy on jotain kovaa lämmöneristemateriaalia, kuten suulakepuristet- tua polystyreeniä. Sokkelin rajaaman alueen sisäpuolella on rakennuksen teräsbe- —toninen lattialaatta 54 ja sen alapuolella lattian lämmöneriste 56. Sokkelin yläpintaan on kiinnitetty ruuveilla 40 ulkoseinäelementtien alaohjauspuu 32. Alaohjauspuun le- veys on hieman pienempi kuin ulkoseinäelementin ensimmäisen ja toisen soiron 28, 29 välinen rako. Rakennuksen ulkoseinän alin ulkoseinäelementti asennetaan pai- koilleen sokkelin päälle siten, että alaohjauspuu sijoittuu soirojen väliseen rakoon — kuvassa 3d esitetyllä tavalla. Ennen ulkoseinäelementin laskemista paikoilleen ala- ohjauspuun päälle asennetaan huopamainen tiivistekaistale ja lämmöneristelevyn yläreunan päälle asennetaan tiivistenauha 34, joilla varmistetaan liitoksen ilmatii- veys. Ulkoseinäelementit kiinnitetään alaohjauspuuhun ruuveilla 40, jotka ruuvataan rakennuksen ulkopuolen suunnasta toisen soiron 29 läpi siten, että niiden kärki up- —poutuu alaohjauspuuhun.

Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen ulkoseinäelementin ja rakennuksen edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin patenttivaatimusten asettamissa rajoissa.

N

N

O

N

©

Q@

O

T

[am o

LO

0

LO

N

N

O

N

Viitenumeroluettelo: 10 lämmöneristekerros 36 —koolausrima 12 ensimmäinen pintalevy 38 —ulkoverhous 13 reunakaista 40 ruuvi 14 — toinen pintalevy 42 — tiivistekaistale — kiinnitysreunus 50 — sokkeli 16 ensimmäinen sivureuna 52 lämmöneristelevy 17 ensimmäinen päätyreuna 54 — lattialaatta 18 — toinen sivureuna 56 routaeriste 19 — toinen päätyreuna 100 ulkoseinä reunapalkki 102 pilari 21 sisempi lapepinta 104 vesikatto 22 ulompilapepinta 24 ensimmäinen syrjä 26 toinen syrjä 27,27a ura 28 ensimmäinen soiro 29 — toinen soiro

N 30 rako

N

O

N 31 —päätypalkki 3 oO 32 alaohjauspuu z 33 valipalkki o

LO 34 — tiivistenauha

DO

LO

N

N

O

N

Claims (18)

1. Patenttivaatimukset

   1. Ulkoseinäelementti, jossa on lämmöneristekerros (10), jossa lämmöneriste- kerroksessa (10) on ensimmäinen pinta ja toinen pinta, lämmöneristekerroksen en- simmäisessä pinnassa oleva ensimmäinen pintalevy (12), joka on materiaaliltaan metallia ja lämmöneristekerroksen toisessa pinnassa oleva toinen pintalevy (14), tunnettu siitä, että toisen pintalevyn (14) vesihöyryn läpäisevyys on olennaisesti suurempi kuin ensimmäisen pintalevyn (12) vesihöyryn läpäisevyys.

   2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, että toi- nen pintalevy (14) on eri materiaalia kuin ensimmäinen pintalevy (12).

   3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, että toinen pintalevy (14) on rakennuksen tuulensuojalevyksi soveltuva kipsilevy tai puu- kuitulevy.

   4. — Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, että seinäelementissä on ensimmäinen sivureuna (16) ja toinen sivureuna (18), — joissa sivureunoissa (16, 18) on reunapalkki (20).

   5. — Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, että ulkoseinäelementissä on ensimmäinen päätyreuna (17) ja toinen päätyreuna (19), joissa päätyreunoissa (17, 19) on päätypalkki (31).

   6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, että en- — simmäisen päätyreunan (17) ja toisen päätyreuna (19) välissä on ainakin yksi pää- typalkin (31) suuntainen välipalkki (33).

   N 7. — Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, O että reunapalkit (20), päätypalkit (31) ja/tai välipalkit (33) ovat materiaaliltaan puuta. O <Q 8. Jonkin patenttivaatimuksen 4—7 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, 2 25 ettd reunapalkissa (20) on ulompi lapepinta (22), ensimmäisen pintalevyn (12) pin- E taa vasten asettuva ensimmäinen syrjä (24) ja toisen pintalevyn (14) pintaa vasten LO asettuva toinen syrjä (26). LO a 9. — Jonkin patenttivaatimuksen 4-8 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, S että ensimmäisen pintalevyn (12) reunapalkkiin (20) kiinnittyvissä reunoissa on reu- — nakaista (13), joka on olennaisesti suorassa kulmassa ensimmäisen pintalevyn (12) keskiosan tasoon nähden ja joka asettuu reunapalkin (20) ulompaa lapepintaa (22) vasten.

   10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, että reu- nakaistan (13) vapaassa reunassa on kiinnitysreunus (15), joka on olennaisesti suo- rassa kulmassa reunakaistaan (13) nähden ja reunapalkin (20) ulommassa lapepin- nassa (22) on ura (27), johon kiinnitysreunus (15) on järjestetty.

   11. Jonkin patenttivaatimuksen 4-8 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, että reunapalkin (20) ulommassa lapepinnassa (22) on ensimmäinen soiro (28) ja toinen soiro (29), joiden ensimmäisen ja toisen soiron välissä on rako (30), johon ulkoseinäelementin paikoituselin, kuten sokkelin alaohjauspuu (32), on sovitetta- vissa.

   12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, että en- simmäisessä soirossa (28) on sivupinta, joka on kiinni ensimmäisessä pintalevyssä (12) ja toisessa soirossa (29) on sivupinta, joka on kiinni toisessa pintalevyssä (14).

   13. Jonkin patenttivaatimuksen 9—12 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, että reunakaistan (13) pinnassa on joustava ja kokoonpuristuva tiivistenauha (34).

   14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen ulkoseinäelementti, tunnettu siitä, että toisen pintalevyn (14) pinnassa on koolausrimoja (36) välimatkan päässä tois- taan, joihin koolausrimoihin on kiinnitetty ulkoverhous (38).

   15. Rakennus, jossa on ulkoseinä (100), tunnettu siitä, että mainitussa ulkosei- nässä (100) on jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukaisia ulkoseinäelementtejä. 16 Patenttivaatimuksen 15 mukainen rakennus, tunnettu siitä, että ulkoseinään (100) on järjestetty ulkoseinäelementtejä siten, että ulkoseinäelementtien sivureu- nat (16, 18) ovat olennaisesti vaakasuorassa. N O 17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen rakennus, tunnettu siitä, että ulko- & seinässä on päällekkäin ainakin kaksi ulkoseinäelementtiä siten, että ylemmän ul- oO 25 —koseinäelementin ensimmäinen sivureuna (16) asettuu alemman ulkoseinäelemen- > tin toista sivureunaa (18) vasten ja vastakkain asettuvissa sivureunoissa olevat reu- = napalkit (20) on kiinnitetty toisiinsa ruuveilla (40). LO io 18. Jonkin patenttivaatimuksen 15-17 mukainen rakennus, tunnettu siitä, että ra- N kennuksessa on runko, joka käsittää ainakin kaksi pystysuuntaista kantavaa raken- O N 30 — nusosaa, kuten pilaria (102), jotka kantavat rakennusosat ovat etäisyyden päässä toisistaan ja mainittujen ulkoseinäelementtien reunapalkit (20) on kiinnitetty ensimmäisestä päästään ensimmäiseen rakennusosaan ja toisesta päästään toi- seen rakennusosaan.

   N N O N O <Q O I a a LO LO LO N N O N