FI130383B - Menetelmä puunkäsittelylaitteella käsitellyn pölkyn tarkistusmittaamiseen, vastaava mittausjärjestelmä, metsäkone, tietokoneohjelmatuote ja laitteisto - Google Patents

Abstract

Keksintö koskee menetelmää puunkäsittelylaitteella (12) käsitellyn pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3) tarkistusmittaamiseen. Menetelmässä mitataan puunkäsittelylaitteella käsitellyn ainakin yhden pölkyn läpimittaa (D1 - Dn) mittausvälineellä (10) pölkylle muodostetun mittausohjeen (17.1 — 17.10) mukaisesti, joka on määritettynä puunkäsittelylaitteella pölkyn käsittelyn yhteydessä muodostetun mittausdatan (28) perusteella, verrataan mittausvälineellä mitattua yhtä tai useampaa ainakin yhden pölkyn läpimittaa puunkäsittelylaitteella pölkyn käsittelyn yhteydessä määritettyyn läpimittaan (dl - dn), määritetään vertailun perusteella puunkäsittelylaitteella pölkyn käsittelyn yhteydessä määritetyn läpimitan tarkkuutta ja ohjataan puunkäsittelylaitteellä pölkyn käsittelyn yhtey dessä suoritettavaa läpimitan määritystä ja/tai muodostetaan informaatiota suoritettua läpimitan määritystä koskien määritettyyn mittauksen tarkkuuteen perustuen. Lisäksi keksintö koskee myös vastaavaa mittausjärjestelmää (51), metsäkonetta (100), tietokoneohjelmatuotetta ja laitteistoa (45).

Description

MENETELMÄ PUUNKASITTELYLAITTEELLA KÄSITELLYN PÖLKYN TARKISTUS-

MITTAAMISEEN, VASTAAVA MITTAUSJÄRJESTELMÄ, METSÄKONE, TIETOKO-

NEOHJELMATUOTE JA LAITTEISTO

Keksintö koskee menetelmää puunkäsittelylaitteella käsitellyn pölkyn tarkistusmittaamiseen. Lisäksi keksintö koskee myös vas- taavaa mittausjärjestelmää, metsäkonetta, tietokoneohjelmatuo- tetta ja laitteistoa.

Monitoimikoneella varustettuna harvesteripäällä puunhakkuuta suoritetaan tavaralajimenetelmän (CTL) mukaisesti. Siinä sa- malla kertaa harvesteripäällä suoritetaan puun kaataminen, osista karsiminen ja katkonta määrämittaisiksi pölkyiksi. Puuta ajettaessa harvesteripään läpi samalla mitataan myös puun lä- pimittaa puun ja siten siitä tehtävän pölkyn pituussuuntaisessa asemassa asetetulla tarkkuudella. Näin saadaan selville puun ja siten myös niistä tehtävien pölkkyjen tilavuus. Mittauksen perusteella maksetaan myyjälle hakatuista puista.

Puun läpimittaa mitataan esimerkiksi anturein, jotka voivat olla järjestettyinä esimerkiksi harvesteripään kääntyviin kar- sintateriin ja/tai kääntyviin syöttörulliin tai -teloihin. Pi- tuutta ja siten myös läpimittamittauksen pituusasemaa voidaan

N mitata esimerkiksi mittapyörällä, jossa on sitä varten antu-

O 25 rointinsa. Nämä kaikki kulkevat puuta harvesterin läpi syötet-

N täessä puun pintaa vasten. Näiden perusteella saadaan selville e puun läpimitta kussakin puun pituussuuntaisessa mittauspis-

E teessä ja niiden perusteella laskettu tilavuus.

R

D 30 Nykyisen käytännön mukaan aika ajoin on suoritettava tarkas-

N tusmittauksia harvesteripään suorittaman mittaustoiminnan

N tarkkuuden valvomiseksi ja mahdollisesti myös korjaamiseksi.

Jos mittauksen todetaan tarkastusmittauksen perusteella olevan pielessä, on harvesteripään mittausjärjestelyä viritettävä ja se tehdään myös tarkastusmittauksen perusteella. Monitoimiko- neen automaatio voi ilmoittaa, kun on aika tarkastusmittauksen.

Eräs tyypillinen tarkastusmittaus on satunnaismittaus, jonka määräämiseen on olemassa erilaisia sääntöjä. Tarkastusmittaus tehdään asetetun ohjeen mukaan, joka voi esimerkiksi maakoh- taisesti vaihdella. Tällöin kuitenkin tyypillisimmin tehdään harvesteripäällä useampia pölkkyjä eri läpimittaluokkiin tar- kastusmittausta varten. Pölkkyjen läpimitat tallennetaan ja niitä vastaavat pituusasemat. Pölkkyjen tekemisen jälkeen suo- ritetaan manuaalinen tarkastusmittaus. Se tapahtuu esimerkiksi mittasaksilla niin sanottuna ristimittauksena. Mittauksen suo- rittaa tällöin esimerkiksi metsäkoneen kuljettaja.

Mittasaksilla tarkastusmittaus tehdään ennalta määrätyistä ja siten kiinteistä pölkyn pituussuuntaisista mittauspisteistä.

Esimerkiksi Suomessa kunkin pölkyn läpimitta ohjeistetaan mi- tattavaksi pölkyn päästä lukien tietyissä vakiomittauspisteissä pölkyn pituussuunnassa. Pölkyn viimeinen läpimitta ohjeistetaan mitattavaksi viimeisen pölkynosan puolivälistä. Lisäksi vakio- mittauspisteet voivat olla erilaisia esimerkiksi tyvipölkyn ja muiden pölkkyjen kesken.

Ristimittaus tarkoittaa puolestaan sitä, että pölkyn läpimitta

N mitataan samasta mittauskohdasta kahdesta suunnasta, joiden vä-

O 25 linen ero edullisimmin on 90 astetta. Tällä on tarkoitus kom-

N pensoida esimerkiksi puun mahdollista soikeutta. Pölkkyjen lä- e pimitat kussakin mittauskohdassa tallennetaan mittauksen yh- = teydessä esimerkiksi mittasaksiin ja läpimitat siirretään esi-

N merkiksi monitoimikoneelle sen, vastaavista pölkyistä, tekemiin = 30 mittauksiin vertailua varten.

Mittasaksilla tehtyihin mittauksiin liittyy kuitenkin monia epätarkkuustekijöitä, niin pölkyistä tai mittausolosuhteista johtuvia kuin myös inhimillisiäkin. Eräs ensimmäinen näistä on pölkyissä olevat oksakyhmyt, pahkurat, laajentumat, soikeus, lenkous ja muut vastaavat epämuotoisuudet. Esimerkiksi oksa- kyhmyjä voi olla pölkyssä lukuisia sen pituussuunnassa esimer- kiksi vuosikasvuoksaryhmissä. Tällaisen oksakyhmyn sijaitessa pölkyn kiinteässä vakiomittauspisteessä, josta pölkyn läpimitan mittaus on määrätty esimerkiksi mittauslaissa tai -asetuksessa suoritettavaksi, tulee mittaukseen suurella todennäköisyvydellä mittausvirhettä tai ainakin poikkeamia eri mittaajien välillä.

Karsitusta puusta, josta kuori on usein ainakin osin irronnut, on varsinkin kokemattoman saksimittaajan vaikea havaita edellä mainittuja. Siten mittaustulos voi olla suuresti mittaajariip- puvainen. Tyypillisimmin ja huolellisestakin mittaustyöskente- lystä huolimatta kokeneella mittaajalla virhe on pienempi kuin kokemattomalla mittaajalla.

Edellisen lisäksi, pölkyn ristimittaus kussakin mittauskohdassa suoritettuna, ohjeistetulla 90 asteen kulmalla, ei ole lähes- kään aina mahdollista. Sitä voi rajoittaa esimerkiksi maasto, johon pölkky on tehty (esimerkiksi mättäät osuessaan määrättyyn mittauskohtaan) ja talvella myös lumi. Tällöin saksimittaa ei voida kääntää esimerkiksi edellytettyä 90 astetta, vaan risti- mittaus on suoritettava pienemmällä kääntökulmalla. Ja vaikka saksimittaa voitaisiinkin kääntää riittävästi ristimittausta

N varten, saattaa pölkyn sillä puolen, johon mittaaja ei näe,

S 25 olla toispuoleinen oksakyhmy tai kuorta kaksin kerroin mitta-

N saksen mittakärjen ja pölkyn välissä, joka vääristää mittaus- e tulosta. Mittaustulokseen voi lisäksi vielä vaikuttaa myös itse = tehdyn pölkyn muoto. Esimerkiksi aluspuiden päälle pölkkyä teh-

N täessä se kääntyy leveälle kyljelleen pudotessaan harvesteri- = 30 pään otteesta maahan. Tämä myös vaikuttaa osaltaan saksimit-

N tauksen mittaustarkkuuteen. Vaikka edellä mainittujen tekijöi-

N den eliminoimiseksi onkin olemassa erilaisia mittaussääntöjä ja -ohjeistuksia, silti saksimittaukseen liittyy vielä aina inhimillinen tekijä, joka aiheuttaa eroja mittaustulokseen.

Tästä eräänä esimerkkinä mainittakoon puristusvoima, jolla mit- taaja puristaa mittasaksen mittakärkiä pölkyn pintaa vasten.

Metsäkoneen kuljettajalle mittauskohtien valitseminen ja edellä mainittujen poikkeaminen havaitseminen pölkyistä voi olla haas- tavaa. Lisäksi mittaustuloksiin voi tulla isoja eroja eri kul- jettajien välillä. Sen johdosta saksimittauksen mittauserot eli hajonta eri mittaajien välillä voi olla tilavuudessa ilmoitet- tuna jopa 5 - 6 %. Kokeneiden ja hyvin asiaan perehtyneiden mittaajien välillä erot voivat olla alle 2 % luokkaa.

Esimerkiksi Suomessa käytössä olevasta monitoimikoneen omaval- vontamittauksesta seuraa se, että kuljettajille, jotka tekevät saksimittauksia, ei ole vertailumittausta, jos he eivät mittaa kahdesti vuodessa tehtävää 30 pölkyn tarkastusmittauserää sa- malla, kun ulkopuolinen mittaaja tekee sen. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi nuorille tai alalle tuleville kuljettajille on hyvin haasteellista oppia mittamaan pölkkyjä oikealla ta- valla huomioiden esimerkiksi niiden oksakyhmyt ja soikeus.

Tästä seuraa puolestaan se, että puunkäsittelylaitteen läpimi- tan mittauksen viritys voi olla virheellinen. Silloin samalla monitoimikoneella eri vuorossa työskentelevien kuljettajien vä- lillä saattaa olla isot mittauserot ja monitoimikoneen läpimi-

N tan mittausta säädetään koko ajan.

S 25

N Tekniikan tasona viitataan myös US-patenttihakemusjulkaisuun e numero US 2021/0195856 Al. x a ~~ Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja mit- = 30 tausjärjestelmä puunkäsittelylaitteella käsitellyn pölkyn tar-

N kistusmittaukseen, jolla parannetaan tarkistusmittauksen mit-

N taustarkkuutta. Keksinnön mukaisen menetelmän tunnusomaiset piirteet on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 1 ja mit- tausjärjestelmän patenttivaatimuksessa 15. Keksinnön mukaisen metsäkoneen tunnusomaiset piirteet on puolestaan esitetty ohei- sessa patenttivaatimuksessa 17 ja tietokoneohjelmatuotteen pa- tenttivaatimuksessa 18 ja laitteiston vaatimuksessa 19. 5 Keksinnön mukaisesti mitataan puunkdsittelylaitteella käsitel- lyn ainakin yhden pölkyn läpimittaa mittausvälineellä mit- tausohjeen mukaisesti, joka on määritettynä puunkäsittelylait- teella pölkyn käsittelyn yhteydessä muodostetun mittausdatan perusteella. Siten, jokaista tarkistusmittausta varten tehtyä pölkkyä ei mitata välttämättä saman kaavan mukaan, vaan ainakin osalle pölkyistä on oma mittausohjeensa, joka perustuu ainakin osittain puunkäsittelylaitteella pölkyn käsittelyn, kuten esi- merkiksi tekemisen yhteydessä muodostettuun mittausdataan. Näin keksinnön myötä voidaan huomioida pölkyissä olevia ja puun- käsittelylaitteella suoritetun käsittelyn yhteydessä muodoste- tun mittausdatan perusteella eksaktisti määritettyjä, mittaus- välineellä suoritettavaan tarkastusmittaukseen vaikuttavia virhetekijöitä ja/tai poistaa myös mittaukseen liittyviä inhi- millisiä mittausvirheitä.

Siten keksinnön mukaisessa menetelmässä ja mittausjärjestel- mässä voidaan myös sanoa käytettävän adaptiivisia mittauspis- teitä osana pölkkykohtaisia mittausohjeita määritettynä puun-

N käsittelylaitteella suoritetun pölkyn käsittelyn yhteydessä

O 25 muodostetusta mittausdatasta. Adaptiivisia mittauspisteitä

N voidaan käyttää yksinomaan tai sitten myös yhdessä vakiomit- e tauspisteiden kanssa, jollaisia käytetään tunnetussa teknii- = kassa ja esimerkiksi nykyisen tarkastusmittausohjeistuksen yh-

N teydessä.

Lo 30

N Erään sovellusmuodon mukaan keksinnön mukaisilla luotettavam-

N milla adaptiivisilla mittauspisteillä voidaan myös mahdolli- sista vakiomittauspisteistä esimerkiksi suodattaa epäluotettavia mittauspisteitä pois ja/tai esimerkiksi vähentää niiden painoarvoa.

Keksinnön myötä käytettäessä puunkäsittelylaitteella suorite- tun käsittelyn yhteydessä muodostettua mittausdataa menetelmän mukaisesti saadaan esimerkiksi työkoneen ja/tai puunkäsittely- laitteen läpimitan mittauksen virityksestä paljon varmempaa kuin pelkillä tunnetun tekniikan mukaisilla vakiomittauspis- teillä.

Keksinnön myötä työkoneen ja/tai puunkäsittelylaitteen läpimi- tan mittauksen viritys tulee mahdolliseksi myös huonompilaa- tuisilla rungoilla. Keksinnön myötä saadaan mittausdatan pe- rusteella määritettyä myös huonompilaatuisista rungoista sel- laiset mittauspisteet, jotka ovat mittausvälineellä ja puun- käsittelylaitteella suoritetun käsittelyn yhteydessä luotetta- vasti mitattavissa.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja mittausjärjestelmän myötä työ- koneen ja/tai puunkäsittelylaitteen läpimitan mittauksen tark- kuuden määritykseen liittyvät toimenpiteet, kuten esimerkiksi mittauksen viritys, mittaustarkkuuden valvonta ja siihen pe- rustuvat raportoinnit perustuvat oleellisesti luotettavampaan

N mittausdataan kuin tunnettujen käytäntöjen mukaisissa toimin-

O 25 tatavoissa. Muut keksinnölle ominaiset piirteet käyvät ilmi

N oheisista patenttivaatimuksista ja lisää saavutettavia etuja e on lueteltu selitysosassa. x a ~~ Seuraavassa keksintöä, jota ei ole rajoitettu seuraavassa esi- = 30 tettäviin suoritusmuotoihin, selostetaan tarkemmin viittaa-

N malla oheisiin kuviin, joissa

N

Kuva 1 esittää yksinkertaistettuna periaatekuvana erästä esimerkkiä työkoneesta ollen nyt metsäkone ja mittausvälineestä ollen nyt mittasakset, joiden yhteydessä keksintöä voidaan soveltaa,

Kuva 2 esittää erästä esimerkkiä puunkäsittelylait- teesta ollen nyt harvesteripää, jonka yhtey- dessä keksintöä voidaan soveltaa,

Kuva 3 esittää kaaviokuvana menetelmään ja mittaus- järjestelmään liittyvää toimintaympäristöä,

Kuva 4 esittää erästä menetelmän mukaista suoritus- muotoa vuokaaviona puunkäsittelylaitteella pölkkyjä tarkistusmittausta varten tehtä- essä,

Kuva 5 esittää erästä esimerkkiä mittausdatasta ja sen perusteella muodostettavasta mittausoh- jeesta puusta tehtäville pölkyille,

Kuva 6 esittää erästä menetelmän mukaista suoritus- muotoa vuokaaviona mittausvälineellä tarkis- tusmittausta tehtäessä,

Kuva 7 esittää erästä esimerkkiä yhdestä pölkystä, siitä puunkäsittelylaitteella suoritetun kä- sittelyn yhteydessä muodostetusta mittausda- tasta ja siitä muodostetusta mittausoh- jeesta,

N Kuva 8 esittää erästä menetelmän mukaista suoritus-

O 25 muotoa vuokaaviona mittausvälineellä suori-

N tettujen mittaustulosten käsittelemiseksi ja e käyttämiseksi ja = Kuvat 9a ja 9b esittävät erästä sovellusmuotoa pölkyn soi-

N keuden määrittämiseksi mittausvälineellä.

N Kuva 1 esittää yksinkertaistettuna periaatekuvana erästä esi-

N merkkiä työkoneesta 11 ollen nyt metsäkone 100 ja mittausväli- neestä 10 ollen nyt mittasakset 36, joiden yhteydessä keksin- töä, erityisemmin, menetelmää ja mittausjärjestelmää 51 voidaan soveltaa. Työkoneena 11 on esitetty nyt metsäkone 100 ja vielä erityisemmin monitoimikone, jota yleisesti myös harvesteriksi kutsutaan. Tällaisella konekokonaisuudella puu 106 ensin kaa- detaan ja välittömästi sen jälkeen, kaadettu puu 106 voidaan karsia oksista 105 ja katkoa pölkyiksi tavaralajimenetelmän (CTL harvesting) mukaisesti. Esitetyssä sovellusmuodossa puun- käsittelylaite 12 on kuvissa 1 - 3 esitetty harvesteripää 104.

Se on joko ripustettu tai muutoin liitetty työkoneen 11 eli nyt metsäkoneen 100 puomistoon 102, joka toimii nosturina 47.

Tästä eteenpäin keksinnön sovellusmuotoja selitettäessä käyte- tään esimerkkinä puunkäsittelylaitteesta 12 harvesteripäätä 104. Alan ammattilainen kuitenkin ymmärtää, että harvesteripään 104 sijasta puunkäsittelylaite 12 voi yhtä lailla olla mikä tahansa työkalu, jolla suoritetun käsittelyn yhteydessä voidaan mitata puun 106 tai pölkyn pituusasemaa ml - mn ja siitä mi- tattua vastaavaa läpimittaa dl - dn läpimitan ja pituuden mit- tauksen yhteydessä. Tällöin puuta 106 tai siitä tehtyä pölkkyä, oksineen 105 tai ilman niitä, esimerkiksi syötetään työkalun eli puunkäsittelylaitteen 12 läpi. Siten puunkäsittelylaite 12 voi olla esimerkiksi katkaisulaite, joka tekee puusta 106 pölk- kyjä tai katkaisee sen latvuksen tai karsinta- / kuorintalaite, joka karsii joko puusta 106 tai siitä tehdyistä pölkyistä oksat

N 105 tai näiden yhdistelmä, ilman esimerkiksi harvesteripäälle

O 25 104 ominaista kaatokatkaisutoimintoa. Puunkäsittelylaitteelle

N 12 ja/tai sitä käyttävälle työkoneelle 11 on kuitenkin omi- e naista, että sillä suoritetun käsittelyn yhteydessä mitataan = mittauskohtaan ml - mn sidottua puun 106 tai pölkyn läpimittaa

N dl - dn, jonka mittauksen mittaustarkkuutta on valvottava, mit- = 30 tausta viritettävä, tarkistettava ja/tai raportoitava esimer-

N kiksi työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 ulkopuoli-

N sella mittauksella, joka tapahtuu puunkäsittelylaitteella 12 suoritetun puun 106 tai pölkyn käsittelyn tai pölkyn teon jäl- keen, joihin liittyy läpimitan mittaus. Siten, vielä yleisemmin voidaan puhua puun ja/tai pölkyn käsittelystä työkoneella 11 ja/tai puunkäsittelylaitteella 12, jonka yhteydessä puusta ja/tai pölkystä muodostetaan mittausdataa 28 sen muodostusta- vasta tai -välineistä riippumatta.

Tavaralajimenetelmän (CTL), jota tässä hakemuksessa eräänä me- netelmän sovellusesimerkkinä käytetään, lisäksi keksinnön mu- kainen menetelmä soveltuu yhtä lailla myös esimerkiksi koko- runkomenetelmään. Erään sovellusmuodon mukaan myös sitä voidaan suorittaa esimerkiksi harvesteripäällä 104. Siinä kullekin vai- heelle voi olla oma koneensa ja/tai puunkäsittelylaitteensa, mutta yhtä lailla vaiheita voidaan myös yhdistellä samalla ko- neella ja puunkäsittelylaitteella tehtäviksi. Erään sovellus- muodon mukaan kokorunkomenetelmässä puu 106 voidaan esimerkiksi kaataa yhdellä laitteella ja sitten ajaa puu 106 omana itse- näisenä prosessinaan puunkäsittelylaitteen 12 läpi, jonka yh- teydessä sitä mitataan esimerkiksi joko syöttörullilla ja/tai karsintaterillä. Lopuksi puusta 106 voidaan katkaista sen latva pois. Siten, keksinnön asiayhteydessä määre pölkky voidaan ym- märtää myös määrämittaan katkaistun tavaralajimenetelmän pölkyn sijasta kokorukomenetelmän mukaisena puun runkona, josta mah- dolliset oksat on karsittu pois, jota on mahdollisesti kuorittu ja josta ainoastaan latva on katkaistu pois.

N

< 25 Metsäkoneeseen 100 kuuluu myös sinällään tunnetulla tavalla

N nosturi 47. Nosturin 47 voi muodostaa sinällään tunnetulla ta- e valla puomisto 102. Puomisto 102 voi olla ainakin kahdesta = toisiinsa nivelletystä puomista eli pääpuomista 102.1 ja ni-

N velpuomista 102.2 muodostuva, metsäkoneen 100 runkoon käänty- = 30 västi nivelletty rakenne. Puomiston 102 uloimman puomin 102.2

N päähän 101 liitetty puunkäsittelylaite 12. Puunkäsittelylaite

N 12 on tässä tapauksessa nyt harvesteripää 104 toimilaitteineen, ohjausvälineineen ja määritysvälineineen puiden 106 kaata- miseksi, karsimiseksi ja katkaisemiseksi määrämittaisiksi pölkyiksi. Puomiston 102 nivelpuomi 102.2 voi käsittää piden- nettävän jatkeen 102.3, niin sanotun teleskooppijatkeen, puo- miston 102 ulottuman lisäämiseksi. Metsäkone 100 voi olla esi- merkiksi pyörillä tai tela-alustalla varustettu.

Keksinnön asiayhteydessä tulee myös ymmärtää, että metsäkoneen 100 lisäksi keksinnön mukainen menetelmä ja vastaava mittaus- järjestelmä 51 soveltuu käytettäväksi yhtä lailla myös esimer- kiksi kaivinkoneiden ja muiden työpuomistoilla varustettujen työkoneiden kanssa, joilla voidaan käyttää puunkäsittelylai- tetta 12. Yhtä lailla, työkone 11 ei ole edes välttämätön me- netelmän tai mittausjärjestelmän 51 kannalta. Esimerkiksi ko- kopuumenetelmässä ei välttämättä ole lainkaan erityistä työko- netta puunkäsittelylaitetta varten, vaan puunkäsittelylaite, kuten esimerkiksi karsijalaite, on oma itsenäinen yksikkönsä.

Mittausvälineenä 10 on esitetty kuvassa 1 esimerkkinä kontak- tillinen mittausväline 10, joka on nyt mittasakset 36. Mitta- sakset 36 voi olla toimintaperiaatteeltaan sinällään tekniikan tasosta tunnettu, joka toimii työntömitan periaatteella. Siinä on kiinteä mittakärki 36.1 ja liukuvarressa 36.3 liikkumaan sovitettu liikkuva mittakärki 36.2. Yleisemmin, mittakärkien 36.1, 36.2 sijasta voidaan puhua myös mittausvälineen 10 var-

N sista, joissa on mittapinta. Lisäksi mittasaksissa 36 on käyt-

O 25 töliittymä 40, muistia 41, suoritinyksikkö 44, tiedonsiirtora-

N japinta 42 ja -välineet ja pituusaseman eli mittauspisteen MI1 e - Mn määritysvälineet 43. Pituusaseman määritysvälineinä 43 voi = toimia esimerkiksi rullamitta 43’, elektroninen mittanauha tai

N ultraäänimittaus. Mittasaksien 36 toimintaa selitetään hake- = 30 muksessa hieman tuonnempana varsinaisen menetelmäkuvauksen yh- ä teydessä.

Kuva 2 esittää erästä esimerkkiä puunkäsittelylaitteesta 12 ollen nyt harvesteripää 104. Harvesteripää 104 on kokoonpano,

joka liitetään esimerkiksi rotaattorin 103 (kuva 1) eli pyöri- tyslaitteen kautta työkoneen 11 puomiston 102 päähän 101 osin sijoitettuun riipukkeeseen 107. Riipukkeesta 107 näkyy kuvassa 2 vain harvesteripään 104 puoleinen kappale.

Harvesteripään 104 toimintojen suorittamista varten harveste- ripäähän 104 kuuluu toimilaitteet, jotka voivat olla esimer- kiksi hydraulisia sylintereitä tai moottoreita. Ne käyttävät esimerkiksi kuvan 2 harvesteripään 104 karsintateriä 23.1, 23.2, 24.1, 24.2 niitä aukaisten ja sulkien, syöttörullia 22.1 = 22.3 niitä pyörittäen ja syöttörullien 22.1, 22.2 avaus- ja sulkumekanismia 25. Esitetyssä harvesteripään 104 sovellusmuo- dossa kääntyviä karsintateriä 23.1, 23.2, 24.1, 24.2 on kaksi vastakkaista paria, yksi pari molemmin puolin avautuvia ja sul- keutuvia syöttörullia 22.1, 22.2. Lisäksi harvesteripään 104 rungossa on vielä yksi kiinteä karsintaterä 38. Syöttörullia 22.1 — 22.3 on kuvassa 2 esitetyssä harvesteripään 104 sovel- lusmuodossa puolestaan kolme kappaletta. Niistä yksi pari syöt- törullia 22.1, 22.2 on toisiaan vasten avautuvasti sulkeutuva ja yksi syöttörulla 22.3 on kiinteästi eli harvesteripään 104 rungossa pyörivästi sovitettuna, alemman karsintateräparin 24.1, 24.2 yhteyteen. Karsintaterillä 23.1, 23.2, 24.1, 24.2, 38 karsitaan rungoista oksat 105 pois samalla myös rikkoen

N paikoittain puun kuorta. Syöttörullilla 22.1 - 22.3 puolestaan

S 25 syötetään runkoa harvesteripään 104 läpi, jolloin tapahtuu ok-

N sien 105 poiskarsiutuminen karsintaterillä 23.1, 23.2, 24.1, e 24.2, 38. Isojen runkojen tapauksessa syöttö voi tapahtua si- = nällään tunnetulla tavalla puomistolla 102 auttaen. Tässä kar-

N siminen ja syöttäminen harvesteripään 104 läpi voidaan ymmärtää = 30 pölkyn käsittelynä. Katkaisulaite 26 voi olla esimerkiksi ket- ä jusaha 27.

Harvesteripäähän 104, yleisemmin puunkäsittelylaiteeseen 12 ja/tai työkoneeseen 11 kuuluu myös määritysvälineitä 33', jotka suorittavat harvesteripään 104 läpi ajetun puun 106 ja/tai pöl- kyn läpimitan dl - dn ja sitä vastaavan puun 106 ja/tai pölkyn pituusaseman ml - mn mittaamista ja/tai estimoimista tuottaen niiden määritystuloksen. Määritysvälineet 33’ ovat kuvassa 2 esitetyssä suoritusmuodossa esimerkiksi antureita 33, jotka mittaavat harvesteripään 104 eri toimintoja, kuten kääntyvien karsintaterien 23.1, 23.2, 24.1, 24.2 asentoa, kääntyvien syöt- törullien 22.1, 22.2 asentoa ja yhden tai useamman mittapyörän 39 ja/tai svyöttörullan pyörimistä, jolla mitataan puun 106 ja/tai harvesteripään 104 läpi ajettavan pölkyn pituutta ja kulloistakin pituusasemaa. Esitetyssä sovellusmuodossa mitta- pyöriä 39 on yksi ja se on harvesteripään 104 runkoon pyörivästi sovitettuna.

Erään sovellusmuodon mukaan puun 106 ja/tai pölkyn läpimitta dl - dn voidaan saada sinällään tunnetulla tavalla selville esimerkiksi karsintateriltä 23.1, 23.2, 24.1, 24.2 ja/tai syöt- törullilta 22.1, 22.2 määritetyn tiedon perusteella. Karsinta- terät 23.1, 23.2, 24.1, 24.2, 38 ja syöttörullat 22.1 - 22.3 liikkuvat tiiviisti harvesteripään 104 läpi ajettavan puun 106 ja/tai pölkyn pintaa vasten ja silloin niiden suhteellisesta asemasta toisiinsa nähden pystytään laskemalla määrittämään harvesteripään 104 läpi ajettavan kohteen läpimittaa eli hal-

N kaisijaa ja sen muuttumista. Tässä käytetään hyväksi myös kiin-

S 25 teän karsintaterän 38 ja syöttörullan 22.3 asemaa. Laskenta

N voidaan tehdä esimerkiksi sinällään tunnetulla tavalla kol- e miomittauksena. Toisin sanoen, voidaan mitata esimerkiksi kään- = töterien 23.1, 23.2, 24.1, 24.2 etäisyyttä kiinteästä terästä

N 38. Voidaan myös mitata kääntyvien syöttörullien 22.1, 22.2 = 30 asemaa suhteessa kiinteään syöttörullaan 22.3. Näin karsinta-

N terien ei tarvitse olla edes suljettu, vaan läpimittatieto voi-

N daan saada yksinomaan myös syöttörulliltakin 22.1 - 22.3 mää- ritettyyn tietoon perustuen.

Karsintaterien 23.1, 23.2, 24.1, 24.2 ja/tai syöttörullien 22.1, 22.2 yhteyteen järjestetyt anturit 33 antavat niiden eri asennoissa asentoon verrannollisen mittaussignaalin, jota las- kennassa käyttäen, saadaan selville myös puun 106 ja/tai pölkyn paksuus dl - dn kussakin puun 106 pituussuuntaisessa L mittaus- kohdassa ml - mn. Tunnetusti paksuus tyypillisesti muuttuu puun 106 pituussuunnassa L, jolloin myös karsintaterien 23.1, 23.2, 24.1, 24.2 ja/tai syöttörullien 22.1, 22.2 asema muuttuu, josta seuraa muutos anturien 33 antamassa mittaussignaalissa. Mit- taussignaalia tallennetaan esitetyssä sovellusmuodossa esimer- kiksi työkoneen 11 ohjausjärjestelmänä 35 toimivan keskustie- tokoneen 45 muistiin 32 (kuva 3) tai sitä käsitellään pääasi- allisen reaaliaikaisesti ja läpimitan mittaustoiminnolla 16 eli esimerkiksi mittalaiteohjelmistolla se muutetaan esimerkiksi sinällään tunnetulla tavalla harvesteripään 104 kautta kulkevan puun 106 ja/tai pölkyn läpimitaksi dl - dn, joka on yhdistet- tävissä esimerkiksi sinällään tunnetulla tavalla mittapyörällä 39 tehtyyn määritykseen puun 106 ja/tai pölkyn kulloisestakin pituussuuntaisesta L mittausasemasta ml - mn. Toisin sanoen, tässä muodostetaan paikka (ml) - läpimitta (dl) -datapareja asetetulla paikkatarkkuudella.

Kuvassa 2 esitetyssä sovellusmuodossa määritysvälineet 33’ on

N esitetty harvesteripäähän 104 järjestettyinä antureina 33. Yhtä

S 25 lailla tai niiden ohella, määritysvälineinä 33’ voivat toimia

N myös puunkäsittelylaitteesta 12 erilleen sijoitetut mittausvä- e lineet. Tällöin ne voivat olla esimerkiksi työkoneeseen 11 si- = joitettuja tai jopa drooni, joka kulkee ja lentää työkoneen 11

N mukana. Työkoneeseen 11 voi olla järjestettyinä esimerkiksi = 30 erilaisia läpimittasensoreita tai tutkalaitteita, jotka mitta-

N vat puun 106 ja/tai käsiteltävän pölkyn läpimittaa. Esimerkkinä

N voidaan mainita lidarilla mitattu puu. Siten, puun 106 ja/tai pölkyn ajaminen puunkäsittelylaitteen 12 läpi voidaan laajentaa myös puun 106 ja/tai pölkyn käsittelyksi puunkäsittelylaitteella 12. Toisin sanoen, puun ja/tai pölkyn läpimitta saadaan selville ilman, että niitä olisi ajettava puunkäsittelylaitteen 12 läpi.

Kuviin 3 - 8 viitaten selitetään eräs keksinnön mukainen so- vellusmuoto menetelmästä puunkäsittelylaitteella 12 käsitellyn pölkyn tarkistusmittaamiseen. Koska pölkky on jo mitattu puun- käsittelylaitteella 12 sille suoritetun käsittelyn yhteydessä, kuten esimerkiksi sitä tehtäessä, voidaan puhua myös pölkyn jälkimittaamisesta. Kuva 3 esittää kaaviokuvana menetelmään ja mittausjärjestelmään 51 liittyvää toimintaympäristöä. Kuva 4 puolestaan esittää erästä menetelmän mukaista suoritusmuotoa vuokaaviona puunkäsittelylaitteella 12 pölkkyjä käsiteltäessä ja niitä tarkistusmittausta varten tehtäessä ja sitä valmis- teltaessa. Vaiheena 401 syötetään puuta 106 harvesteripään 104 läpi samalla mitaten ja tallentaen puun 106 pituusasemaa ml - mn ja sitä vastaavaa läpimittaa dl - dn. Samalla puuta 106 myös karsitaan ja sitä katkotaan pölkyiksi syötön edetessä. Tätä suoritetaan jo edellä, esimerkiksi kuvan 2 yhteydessä selite- tyllä tavalla. Yleisesti kuitenkin käytetään niin sanottua ap- teerausohjelmaa, jossa puuta 106 katkotaan esimerkiksi sen mit- tojen mukaan sopiviksi määrämittaisiksi pölkyiksi esimerkiksi eri läpimittaluokkiin. Yleisesti pölkyiksi katkonta voi tapah-

N tua erilaisiin pituus- ja läpimittaluokkiin. Asiaa hoidetaan

O 25 esimerkiksi sinällään tunnetulla tavalla esimerkiksi työkoneen

N 11 keskustietokoneella 45 ajetulla läpimitan mittaustoiminnolla e 16 eli esimerkiksi mittalaiteohjelmistolla. x a ~~ Jos kyse on satunnaisarvontamittauksesta, työkoneen 11 ja/tai = 30 puunkäsittelylaitteen 12 läpimitan mittaustoiminto 16 eli esi-

N merkiksi mittalaiteohjelmisto esimerkiksi arpoo ennalta ase-

N tettujen arvontaparametrien perusteella tarkastusmittauksen ajankohdan. Kun se osuu kohdalle vaiheessa 402, edetään prose- duurissa pölkkyjen tekoon tarkistusmittausta varten.

Yleisemmin, keksinnön menetelmän mukaisella tarkistusmittauk- sella voidaan käsittää esimerkiksi mittaustarkkuuden omaval- vontaa, läpimitan mittaustoiminnon 16 eli esimerkiksi mitta- laiteohjelmiston kalibrointimittaus (mittaeron todentaminen) ja sen perusteella suoritettavaa läpimitan mittaustoiminnon 16 viritystä ja/tai tarkastusmittausta (esimerkiksi puolivuosit- tainen tai jonkin mittausosapuolen vaatimuksesta).

Vaiheena 403 tehdään pölkyt 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 puunkäsittelylaitteella 12 tarkistusmittausta varten mi- taten ja tallentaen nyt puunkäsittelylaitteen 12 läpi ajetun puun 106 ja/tai pölkyn pituusasemaa ml - mn ja sitä vastaavaa läpimittaa dl - dn. Yleisemmin, voidaan puhua pölkyn käsittelyn yhteydessä suoritetusta mittauksesta. Pituusaseman ja sitä vas- taavan läpimitan mittaus voi olla esimerkiksi pääasiallisen jatkuvaa ja tuottaa puun 106 ja/tai pölkyn läpimitasta mittaus- dataa esimerkiksi 1 cm välein puun 106 ja/tai pölkyn pituus- suunnassa L. Pölkyn läpimittaa D ja/tai poikkileikkausmuotoa voidaan määrittää puunkäsittelylaitteessa 12 esimerkiksi yhteen tai useampaan kolmiomittaukseen perustuen, jota suoritetaan karsintaterillä 23.1, 23.2, 24.1, 24.2, 38 ja/tai svyöttörul- lilla 22.1 — 22.3. Pituusasemaa puolestaan mitataan esimerkiksi

N ainakin yhdellä mittapyörällä 39 (kuva 2). Riippuen määritys-

S 25 välineistä 33', mittausdataa voidaan yhtä lailla muodostaa myös

N vasta puunkäsittelylaitteella 12 tapahtuneen käsittelyn jäl- e keenkin, varsinkin, jos sitä muodostetaan työkoneeseen 11 kuu- = luvilla kosketuksettomilla määritysvälineillä, kuten esimer-

N kiksi tutkalla.

K

Lo 30

N Esitetyssä sovellusmuodossa vaiheena 404 määritetään ainakin

N osalle kustakin tarkastusmittausta varten puusta 106 tehdystä, yleisemmin, käsitellystä pölkyistä 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 yksi tai useampia mittauskohtaehdotuksia 18.1 -

18.n pölkyn pituussuuntaisesti L. Erään sovellusmuodon mukaan mittauskohtaehdotuksiin 18.1 - 18.n voi kuulua yksi tai useam- pia pölkyn pituussuuntaisia L mittausalueita 19.1 - 19.n. Mit- tauskohtaehdotukset 18.1 — 18.n, kuten esimerkiksi mittausalu- eet 19.1 - 19.n tai mittauspisteet MI - Mn ovat määritettynä puunkäsittelylaitteella 12 pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 — 15.3 käsittelyn, nyt siis tekemisen, yhteydessä muodos- tetun mittausdatan 28 perusteella. Mittausdata 28 voi olla työ- koneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 läpimitan mittaus- toiminnon 16 eli esimerkiksi mittalaiteohjelmiston muodostamaa raakadataa ja/tai siitä asetetulla tavalla suodatettua mittaus- dataa.

Kuvassa 5 esitetään erästä esimerkkiä puunkäsittelylaitteella 12 pölkkyä tehtäessä muodostetusta mittausdatasta 28. Mittaus- datan 28 perusteella muodostetuille mittauskohtaehdotuksille 18.1 — 18.n ja niihin kuuluville mittausalueille 19.1 - 19.n on ominaista, että niiden alueella pölkyn läpimitta käyttäytyy asetetulla tavalla. Pölkyn läpimitta voi tällöin joko suuren- tua, pienentyä tai jopa pysyä pääasiallisen vakiona pölkyn pi- tuussuunnassa L. Läpimitan käyttäytymistä mittauskohtaehdotuk- sien 18.1 - 18n alueella voidaan erään sovellusmuodon mukaan luonnehtia esimerkiksi siten, että suurenevan (tai pienenevän)

N läpimitan oraafisen kuvaajan (pölkyn pituusasema m - läpimitta

O 25 d) kulmakerroin on mittauskohtaehdotuksien 18.1 - 18.n alueella

N suhteellisen pieni verrattuna toisaalla pölkyn pituussuunnassa e olevaan läpimitan kuvaajan kulmakertoimeen, joka aiheutuu pöl- = kyssä olevasta paikallisesta oksakyhmystä 49, joka on esimer-

N kiksi oksaryhmän aiheuttama. Toisaalta, kulmakerroin voi olla = 30 myös pääasiallisen nollakin tai sen lähellä oleva arvo, jos

N pölkyn paksuus ei juuri muutu sen pituussuunnassa L. Mittaus-

N kohtaehdotusta 18.1 - 18.n, ja erityisemmin, mittausaluetta 19.1 — 19.n voidaan erään sovellusmuodon mukaan luonnehtia myös siten, että siitä mittaus tehtäessä on inhimillisen mittausvirheen mahdollisuus pienempi kuin pölkyn sellaisesta kohdasta, jossa pölkyssä on poikkeavuuksia. Tällainen kohta on juurikin paikallisen oksaryhmän aiheuttama paksunnos pölkyn poikkileikkauksessa. Sellaista voi olla mittaajan 20 hyvin vai- kea havainnoida silmämääräisesti pölkystä, etenkin, jos siitä on vielä kuoriutunut kuorta pois.

Vaiheena 405 ainakin osalle puunkäsittelylaitteella 12 teh- dyistä, yleisemmin, käsitellyistä pölkyistä 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 määritetään pölkkyä 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 — 15.3 vaiheessa 402 puunkäsittelylaitteella 12 teh- täessä muodostetun mittausdatan 28 perusteella oma mittausoh- jeensa 17.1 - 17.10. Siten pölkkyjen mittausohjeen 17.1 — 17.10 voidaan sanoa olevan pölkkykohtainen ainakin osalle tarkistus- mittausta varten tehdyille, yleisemmin, puunkäsittelylait- teella 12 käsitellyille pölkyille. Mittausohje 17.1 - 17.10 perustuu mittausdataan 28, joka on muodostettu esimerkiksi työ- koneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 läpimitan mittaus- toiminnolla 16 eli esimerkiksi mittalaiteohjelmistolla suori- tetun mittauksen perusteella puunkäsittelylaitteella 12 pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 käsittelyn yhteydessä.

Hyödyntämällä läpimitan mittauksen raakadata sekä kaikkien lä- pimitta-antureiden 33 tieto saadaan rungosta tarkasti tietoon

N esimerkiksi siinä olevat epämuodostumat, jotka vaikuttavat mit-

O 25 tauksen luotettavuuteen, kun esimerkiksi puun ja/tai pölkyn

N läpimittamittauksen mittaustoimintoa 16 tuonnempana vaiheessa e 804 viritetään tehdyn tarkkuusmäärityksen perusteella. x a ~~ Käytettäessä menetelmän mukaisesti puunkäsittelylaitteella 12 = 30 suoritetun käsittelyn yhteydessä muodostettua suodattamatonta

N (raaka)mittausdataa 28” ja/tai suodatettua mittausdataa hyö-

N dyksi voidaan esimerkiksi yhden tai useamman vakiomittapistei- den 48 lisäksi laskea esimerkiksi noin 10 - 20 kpl menetelmän mukaisesti määritettyä mittauspistettä M1 - Mn / runko. Tällöin työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 läpimitan mittauk- sen virityksestä saadaan paljon varmempaa kuin pelkillä vakio- mittapisteillä 48. Erään sovellusmuodon mukaan saksimittaus voidaan tehdä myös pelkästään adaptiivisilla eli keksinnön mu- kaisilla mittauspisteilld M] - Mn. Tämä esimerkiksi silloin, jos mittauslaissa ja -asetuksissa ei ole määrätty pölkyille kiinteitä mittauskohtia eli vakiomittauspisteitä 48. Ja näin myös esimerkiksi silloin, kun ei esimerkiksi tarvitse laskea tilavuutta eli jos verrataan vain pölkkyjen läpimittojen mit- tausta.

Kuvassa 5 esitetään erästä esimerkkiä puunkäsittelylaitteella 12 pölkkyä tehtäessä muodostetusta mittausdatasta 28 ja siitä muodostettavasta mittausohjeesta 17.1 — 17.4 eräästä puusta 106 tehtäville pölkyille 13.1, 14.1, 15.1, 16.1. Mittausdata 28 voi olla raakadataa, jossa näkyy oksakyhmyt 49. Myös suodatettua dataa voidaan käyttää tässä hyväksi. Raakadatassa erään sovel- lusmuodon mukaan näkyy esimerkiksi oksakyhmyt 49 pölkyn 13.1, 14.1, 15.1, 16.1 pituussuunnassa 1 ensin paikallisesti hieman suurenevana pölkyn läpimittana ja sitten heti perään pienevänä pölkyn läpimittana pölkyn pituussuunnassa L. Oksakyhmyjen 49 kohtia on kuvaajassa esitetty viitenumerolla 49’. Suodatetussa mittausdatassa nämä oksakyhmyjen 49 aiheuttamat läpimittamuu-

N tokset eivät näy vastaavalla tavalla, koska dataa on siinä

O 25 suodatettu.

N e Yhtä lailla, molempia mittausdatoja 28 tai niitä yhdessä tai = niiden avulla tehtyä vertailua voidaan tässä siis käyttää mit-

N tausohjeen 17.1 - 17.4 muodostamisessa kullekin pölkylle 13.1, = 30 14.1, 15.1, 16.1 mittausdataan 28 perustuvan määrityksen pe- ä rusteella.

Eräs esimerkillinen kriteeri mittauspisteen M] - Mn määrittä- miseksi voi olla esimerkiksi se, että mittausdatasta 28 etsitään kohtia, joissa pölkyn läpimitta paikallisesti ensin suurenee ja sitten pienenee oksakyhmyn 49 johdosta. Eräs kri- teeri voi olla myös, että ei sallita pölkyn läpimitta-arvon suurenemista, jos puuta ajetaan harvesteripään 104 läpi siten, että sen läpimitta pienenee karsinnan edetessä. Eli mittaus- pisteet M1 - Mn ovat määritettyinä pölkyistä vain alueilta, joissa pölkyn läpimitta pienenee. Määritys voidaan tehdä joko raakadatasta pelkästään tai sitten sen lisäksi käyttää apuna myös suodatettua dataa. Keksinnössä hyödynnettävässä raakada- tassa ja siitä suodatetussa datassa mittauspisteet ml - mn voivat olla esimerkiksi senttimetrin välein. Suodatettu data voi toimia myös perusdatana, jonka päälle tulee raakadata. Raa- kadataa voidaan verrata suodatettuun dataan ja vertailun / eron perusteella päätellä oksakyhmyjen 49 sijainti ja niiden perus- teella määrittää sopivat mittausalueet 19.1 - 19.n, joilla ei ole oksakyhmyjä 49. Suodatetusta datasta löytyy varma tieto missä ei ole oksakyhmyjä. Raakadatasta saadaan määritykseen yksi varmuustekijä lisää. Kourasensorin 33 tuottamasta datasta ei ole poistettu oksakyhmyjä 49 / muita epämuotoisuuksia. Suo- datetusta datasta ne voi olla poistettuna suodattamalla jollain menetelmällä. Mittausalueiden 19.1 - 19.n ja -pisteiden M1 -

Mn määrityksessä voidaan hyödyntää algoritmeja, joilla löyde- tään ja eliminoidaan oksakyhmyt 49. Menetelmät voivat olla di-

N gitaalisia, analogisia, laskennallisia ja/tai mekaanisia. Suo-

O 25 datuksessa voidaan käyttää yleisesti tunnettuja tilastollisia

N menetelmiä ja/tai signaalinkäsittelyä. Suodatuksella signaalia e on siistitty siten, että virheet ja kohina saadaan mittausda- = tasta pois, mutta todelliset mittojen muutokset jäävät näkyviin

N eli esimerkiksi oksakyhmyt 49 näkyvät datassa.

N Erään sovellusmuodon mukaan esimerkiksi raakadatan mukana voi

N kulkea mittauskohdittain ml - mn tieto, jos kuljettaja on oh- jannut mittauslaitteita eli syöttörullia tai etuteriä irti puun 106 rungosta. Tällöin raakadataan voidaan muodostaa sisäinen parametri, esimerkiksi jokaiselle mitatulle arvolle tai sitten se annetaan silloin, kun irrotus alkaa ja milloin se loppuu (ohjattu irti = True/False). Tällöin raakadatan pomput olisivat varmasti rungon vioista tai poikkeavuuksista aiheutuvia. Samoin tiedetäisiin varmemmin milloin mittalaite on laskeutunut ta- kaisin runkoon kiinni. Ja muutenkin tästä tiedetään milloin kone on oikeasti mitannut. Näitä mittauskohtia ei tarvitse ver- tailla tai käyttää viritykseen. Esitetyllä sovellusmuodolla eliminoidaan ja otetaan huomioon kuitenkin kuljettajan mahdol- lisesti tekemät mittausta huonontaneet asiat.

Erään sovellusmuodon mukaan pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 läpimitan D määrityksen lisäksi puunkäsittelylait- teella 12 pölkkyä 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 tehtä- essä, yleisemmin, käsiteltäessä voidaan määrittää lisäksi myös pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 poikkileikkaus- muotoa, kuten esimerkiksi sen soikeutta sen pituussuuntaisesti

L. Tätä määritettyä pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 poikkileikkausmuotoa koskevaa tietoa voidaan myös käyttää pölkyn 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 mittausohjeen 17.1 = 17.10 muodostuksessa. Toisin sanoen, jos pölkky on joltain alueeltaan suuresti soikea, siltä alueelta ei välttämättä tar- kistusmittausta mittasaksilla 36 tai vastaavalla välineellä 10

N ehdoteta / määrätä tehtäväksi. Tyypillisesti, jos soikeutta on,

O 25 sitä on suuremmin puun 106 tyvessä esimerkiksi 10 - 20 mm ja

N vähemmän latvassa esimerkiksi 2 - 5 mm. Yleensä soikeutta on e kuitenkin koko puun 106 pituudelta, jos sitä siinä on. x a ~~ Vaiheena 406 siirretään muodostetut mittausohjeet 17.1 - 17.10 = 30 mittausvälineelle 10 ja vaiheena 407 mittausvälineellä 10 vas-

N taanotetaan mittausohjeet 17.1 — 17.10 ja tallennetaan ne mit-

N tausvälineen 10 muistiin 41 sillä seuraavaksi suoritettavaa pölkkyjen tarkistusmittausta varten.

Kuvassa 6 esitetään erästä menetelmän mukaista suoritusmuotoa vuokaaviona mittausvälineellä 10 pölkkyjen 13.1 — 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 tarkistusmittausta tehtäessä. Vaiheessa 601 tarkistusmittaus suoritetaan kustakin pölkystä 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 niille yksilöidysti muodostetun mit- tausohjeen 17.1 - 17.10 mukaisesti. Vaihe 601 voi sisältää useita alivaiheita 602 - 607 kunkin pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 mittaamiseksi erikseen menetelmän mukaisesti omalla mittausohjeellaan 17.1 - 17.10 ainakin osittain tai jopa täysin toisistaan poikkeavista mittauskohdista M1 - Mn. Mit- tausvälineellä 10 suoritettavassa tarkistusmittauksessa mita- taan puunkäsittelylaitteella 12 vaiheessa 403 käsitellyn, kuten esimerkiksi tehdyn ainakin yhden pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 läpimittaa Dl - Dn mittausvälineellä 10.

Mittaus suoritetaan yhdestä tai useammasta pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 pituussuuntaisesta L mittauspisteestä

M1 - Mn, 48. Näihin mittauspisteisiin M1 - Mn, 48 kuuluu yksi tai useampia mittauspisteitä M1 - Mn määritettynä puunkäsitte- lylaitteella 12 pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 käsittelyn yhteydessä muodostetun mittausdatan 28 perusteella.

Nyt pölkkyjen käsittely on ollut niiden tekemistä. Siten, mit- tauspisteet M1 - Mn tulevat työkoneen 11 ja/tai puunkäsittely- laitteen 12 läpimitan mittaustoiminnon 16 eli esimerkiksi mit-

N talaiteohjelmiston muodostaman mittausdatan 28 perusteella ja

O 25 läpimitan mittaustoiminnon 16 eli esimerkiksi mittalaiteohjel-

N miston määräämänä. © = Mittausvälineellä 10 suoritettavan tarkistusmittauksen alivai-

N heena 602 erään sovellusmuodon mukaan voidaan mittaajalle 20 = 30 esimerkiksi esittää ehdotus 18.2 ensimmäisestä mittauskohdasta

N M1. Siten, ainakin osalle vaiheessa 601 mitattavista pölkyistä

N 13.1 — 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 mittausohjeeseen 17.1 - 17.10 kuuluu yksi tai useampi mittauskohtaehdotus 18.1 - 18.n. Edelleen,

mittauskohtaehdotuksiin 18.1 - 18.n voi kuulua yksi tai useam- pia pölkyn 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 pituussuun- taisia L mittausalueita 19.1 — 19.n, joista valitaan tai mää- rätään yksi tai useampi mittauskohta M1 - Mn pölkkyä 13.2 mi- tattaessa.

Vaiheena 603 voidaan päättää pölkyn 13.2 mittausohjeeseen 17.2 kuuluvan mittauskohtaehdotuksen 18.2 perusteella itse tarkka ensimmäinen mittauspiste M1 pölkyltä 13.2 (kuva 3). Siten, pöl- kyn 13.2 mittausohjeeseen 17.2 on järjestetty ainakin yksi pöl- kyn 13.2 pituussuuntainen L mittauspiste M1 mittauskohtaehdo- tuksena 18.2 ja vielä erityisemmin mittausalueena 19.2 ja sieltä määritettynä mittauspisteenä M1 pölkyn 13.2 läpimitan

D1 mittaamiseksi mittausvälineellä 10. Tällöin yhdestä tai use- ammasta mittauskohtaehdotuksesta 18.1 - 18.n ja vielä erityi- semmin, niiden määrittelemistä mittausalueista 19.1 - 19.n eh- dotetaan, valitaan tai määrätään ainakin yksi mittauspiste M1 - Mn pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 mittausta varten mittausvälineellä 10.

Vaiheena 604 mitataan päätetystä mittauspisteestä M1 pölkyn 13.2 läpimitta D1 ja mahdollisesti myös varmistetaan mittaus- pistettä MI vastaava pölkyn 13.2 pituusasema. Yleisemmin, vai-

N heessa 604 pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 läpi-

S 25 mitan D1 - Dn mittauksessa mittausvälineellä 10 mitataan pölkyn

N 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 läpimitta D1 - Dn ainakin e yhdellä mittausalueella 19.1 - 19.n sijaitsevasta mittauspis- = teestä M1 - Mn. Mittaus suoritetaan ristimittauksena, jos mit-

N tausväline 10 on mittasakset 36.

N Kuten edellä mainittu, vaihtoehtoja toimia tässä voi olla usei-

N takin. Erään ensimmäisen sovellusmuodon mukaan pölkkyä 13.2 mittausvälineellä 10 mitattaessa mittaaja 20 määrätään mittaa- maan ainakin yksi mittauspiste M1 mittauskohtaehdotukseen 18.2,

yleisemmin, mittausohjeeseen 17.2 kuuluvasta mittausalueesta 19.2, josta mittaaja 20 suorittaa pölkyn 13.2 läpimitan mit- tauksen. Erään toisen sovellusmuodon mukaan mittaaja 20 voi valita pölkystä 13.2 ainakin yhden mittauspisteen M1 mittaus- kohtaehdotukseen 18.2, yleisemmin, mittausohjeeseen 17.2 kuu- luvasta mittausalueesta 19.2. Erään kolmannen sovellusmuodon mukaan mittaajalle 20 ehdotetaan pölkystä 13.2 ainakin yhtä mittauspistettä M1 mittauskohtaehdotukseen 18.2, yleisemmin, mittausohjeeseen 17.2 kuuluvasta mittausalueesta 19.2. Erään neljännen sovellusmuodon mukaan mittausväline 10 voi mitata jopa automaattisesti ainakin yhdestä mittauskohtaehdotukseen 18.2, yleisemmin, mittausohjeeseen 17.2 kuuluvasta mittausalu- eesta 19,2 ja/tai siitä määritetystä mittauspisteestä Ml.

Näistä voidaan toteuttaa samassa sovellusmuodossa eli tarkis- tusmittauksessa tai jopa saman pölkyn 13.2 yhteydessä yksi tai useampia toimintatapavaihtoehtoja. Tyypillisimmin voidaan mit- taajalle 20 ja/tai mittausvälineelle 10 kertoa eksakti paikka

M1 tai ainakin mittausväli eli -alue 19.2, josta mittaus mit- tausvälineellä 10 tulee suorittaa. Jos mittaaja 20 saa valita alueesta vapaasti mittauspaikan M1, ainakin silloin myös sitä vastaava paikkatieto M1 tallennetaan. Kun mittauspaikka M1 mää- rätään, paikkatiedon M1 tallennus voi silloin olla mittauskoh- taa varmentavana.

N

S 25 Kuva 7 esittää erästä esimerkkiä yhdestä pölkystä 13.2 muodos-

N tetusta mittausdatasta 28 ja siitä muodostetusta mittausoh- e jeesta 17.2. Mittausohje 17.2 sisältää mittauskohtaehdotuksina = 18.1 - 18.4 nyt mittausalueita 19.1 - 19.4, joista mittaus

N keksinnön menetelmän mukaisesti suoritetaan. Kuten aiemminkin = 30 jo selitetty, mittausalueella 19.1 - 19.4 pölkyn 13.2 läpimitta

N Dl - Dn on esimerkiksi tasaisesti muuttuva tai sitten esimer-

N kiksi pääasiallisen vakio. Tällöin pölkyn 13.2 läpimitta D joko pienenee tai suurenee suhteellisen suurelta ja tarkkuuteen vaa- dittavalta pituudelta, ilman läpimitassa ilmeneviä oleellisia hypähdyksiä 497 eli kulmakerroinmuutoksia. Pituus, jolla muutos tapahtuu, voi olla hyvin lyhytkin, kuten esimerkiksi mittaus- alue 19.3 kuvassa 7. Esimerkiksi lasermittauksella saadaan mi- tattua hyvin lyhyitäkin etäisyyksiä. Jos käytössä on rullamit- taus, voi pituus, josta mittauspiste MI on määrätty, olla vain muutaman senttimetrinkin pituinen osuus. Tyypillisesti oksa- kyhmy 49 aiheuttaa pölkyn 13.2 läpimittaan esimerkiksi 10 — 50 mm tai joissain tapauksissa jopa 100 mm muutoksen, molempiin suuntiin. Läpimitta D voi myös olla esimerkiksi pääasiallisen vakio eli ilman olennaisia muutoksia.

Kuvassa 7 esitetyssä sovellusmuodossa nähdään, että mittaus- alueessa 19.1 on yksi mittauspiste M1, mittausalueessa 19.2 on kaksi mittauspistettä M2, M3, mittausalueessa 19.3 on yksi mit- tauspiste M4 ja mittausalueessa 19.4 on kaksi mittauspistettä

M5 ja M6.

Erään keksinnön sovellusmuodon mukaan pölkyn 13.1 — 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 — 15.3 puunkäsittelylaitteella 12 käsittelyn yh- teydessä muodostetun mittausdatan 28 perusteella määritettyjä mittausohjeita 17.1 - 17.10, kuten esimerkiksi mittauspisteitä

M1 - Mn voidaan käyttää yhden tai useamman tarkistusmitattavan pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 kohdalla joko

N ilman mittauslaissa, -asetuksessa tai -ohjeistuksissa määrät-

O 25 tyjä vakiomittauspisteitä 48 tai yhdessä ainakin osan niiden

N kanssa. Erään keksinnön sovellusmuodon mukaan pölkyn 13.1 - e 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 puunkäsittelylaitteella 12 kä- = sittelyn yhteydessä muodostetun mittausdatan 28 perusteella

N voidaan suodattaa vakiomittauspisteistä 48 epäluotettavia mit- = 30 tauspisteitä 48” pois ja/tai vähentää vakiomittauspisteiden 48

N painoarvoa. Toisin sanoen, jos puunkäsittelylaitteella 12 teh-

N täessä muodostetun mittausdatan 28 perusteella havaitaan, että vakiomittauspiste 48’ osuu rungossa poikkeavuuskohtaan, kuten esimerkiksi oksakyhmyyn 49, voidaan vakiomittauspiste 48”

määrätä jättää mittaamatta tai vaihtoehtoisesti antaa siitä mitatulle mittaustulokselle pienempi painoarvo.

Vaiheena 605 tallennetaan esimerkiksi mittausvälineen 10 muis- tiin 41 tietoa koskien mittausvälineellä 10 mitattua pölkyn 13.2 pituusasemaa eli mittauspistettä M1 ja ainakin mittausvä- lineellä 10 mitattua pölkyn 13.2 läpimittaa D1 kyseisessä mit- tauspisteessä Ml.

Vaiheena 606 tutkitaan, onko kyseinen mittauksen kohteena ollut pölkky 13.2 jo kokonaan mitattu. Jos kyseisessä, sillä kertaa mittauksen kohteena olevassa pölkyssä 13.2 on sen mittausohjeen 17.2 perusteella vielä jäljellä muita mittauspisteitä M2 - Mn, siirrytään sen pituussuunnassa L seuraavaan mittausohjeen 17.2 esimerkiksi määräämään mittauspisteeseen M? määritettynä puun- käsittelylaitteella 12 pölkyn 13.2 käsittelyn yhteydessä muo- dostetun mittausdatan 28 perusteella, ja toistetaan vaiheet 602 = 605 vastaavalla tavalla kuin edellä selitettiin. Jos väliin osuu vakiomittauspisteitä, jotka on määrätty mitattavaksi, niin myös ne mitataan. Siten, pölkylle 13.2 muodostetusta mittausoh- jeesta 17.2 määrätään toinen mittauspiste M2, joka voi sisältyä toisen mittauskohtaehdotukseen 18.3, joka on esitetyssä sovel- lusmuodossa toisen mittausalueen 19.2 muodossa.

N

S 25 Sen sijaan, jos vaiheessa 606 todetaan, että koko pölkky 13.2

N on jo mitattu eli kaikki pölkylle 13.2 määritetyt mittauspis- e teet M1 - Mn, 48 on käyty mittausvälineellä 10 läpi, siirrytään = vaiheeseen 607. Vaiheessa 607 tutkitaan, että onko kaikki tar-

N kistusmittaukseen tehdyt pölkyt 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 = 30 — 15.3 jo mitattu. Jos mittaamattomia pölkkyjä 13.3, 14.1 -

N 14.4, 15.1 — 15.3 on vielä jäljellä, palataan takaisin vaihee-

N seen 601 ja vaiheet 602 - 605 seuraa kuten edellä. Eli seuraa- vana mitataan järjestyksessä sarjan seuraava pölkky 13.3, jolle on muodostettu omat mittausohjeensa 17.3,

mittauskohtaehdotuksineen 18.1 - 18.n ja niiden sisältämine mittausalueineen 19.1 - 19.n, joista määrätään yksi tai useam- pia mittauspisteitä M1 - Mn tarkistusmittauksen suorittamiseksi mittausvälineellä 10.

Jos vaiheessa 607 todetaan, että mittaamattomia pölkkyjä ei ole enää jäljellä, siirrytään vaiheeseen 608. Vaiheena 608 voidaan siirtää pölkkyjä 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 koskevat mittaustulokset 30 mittauspisteistd M] - Mn ja niitä vastaa- vista läpimitoista D1 - Dn esimerkiksi työkoneelle 11 ja/tai puunkäsittelylaitteelle 12. Vaiheena 609 esimerkiksi työkone 11 ja/tai puunkäsittelylaite 12 vastaanottaa mittausvälineeltä 10 mittaustulokset 30 ja tallentaa ne muistiinsa 32 mittaustu- losten 30 prosessointia / jatkotarkastelua varten. Mittaustu- lokset 30 voidaan lähettää myös pilvipalveluun niillä suori- tettavaa laskentaa / analysointia varten. Ne voivat tapahtua paikkariippumattomasti tietoverkkojen kautta.

Tässä yhteydessä viitataan vielä kuvaan 3 ja siellä esitettyyn pölkkyyn 14.4, joka on pahoin mutkainen. Keksinnön myötä myös puunkäsittelylaitteen 12 läpimitan mittauksen viritys tulee mahdolliseksi myös huonompilaatuisilla rungoilla. Keksinnön myötä saadaan mittausdatasta 28 määritettyä sellaiset pölkyn

N 13.4 mittauspisteet M1, M2, jotka ovat mittausvälineellä 10 ja

O 25 esimerkiksi puunkäsittelylaitteella 12 luotettavasti mitatta-

N vissa. Voi olla myös niinkin, että huonoja pölkkyjä ei välttä- e mättä mitata lainkaan adaptiivisilla mittauspisteilla M1 - Mn. = Tällöin on silti edelleen vakiomittauspisteet 48 joka pölkylle

N ja vain ne mitataan. Siksi mittausohje 17.1 — 17.10 on järjes- = 30 tettynä ainakin yhdelle pölkylle, ei välttämättä kaikille tar-

N kistusmittauksen kohteena oleville.

N

Kuva 8 esittää erästä menetelmän mukaista suoritusmuotoa vuo- kaaviona mittausvälineellä 10 suoritettujen mittaustulosten 30 käsittelemiseksi. Tämä voi tapahtua sinällään tekniikan tasosta tunnetulla tavalla ja käsittää myös tekniikan tasosta tunnet- tuja toimenpiteitä, ohjausta ja raportointia. Esimerkiksi työ- koneen 11 vastaanotettua vaiheena 609 mittaustulokset 30 ne tallennetaan sen muistiin 32 tulosten analysointia varten. Ana- lysoinnin voi suorittaa esimerkiksi työkoneen 11 ja/tai puun- käsittelylaitteen 12 läpimitan mittaustoiminto 16 eli esimer- kiksi mittalaiteohjelmisto, jota ajetaan esimerkiksi työkoneen 11 keskustietokoneella 45.

Vaiheena 801 analysoidaan mittaustietoja vertaamalla mittaus- välineellä 10 ja esimerkiksi puunkäsittelylaitteella 12 mitat- tuja pölkkyjen 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 läpimittoja

D1 = Dn, dl - dn toisiaan vastaavista pituussuuntaisista mit- tauspisteistä M1 - Mn, ml - mn. Tällöin verrataan mittausväli- neellä 10 mitattua yhtä tai useampaa ainakin yhden pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 läpimittaa D1 - Dn puunkäsit- telylaitteella 12 esimerkiksi pölkkyä 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 tehtäessä mitattuun ja sen perusteella määritettyyn läpimittaan dl - dn toisiaan vastaavassa pituussuuntaisessa L mittauspisteessä M1 - Mn, ml - mn.

Vaiheena 802 määritetään vertailun perusteella puunkäsittely-

N laitteella 12 pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3

O 25 käsittelyn yhteydessä määritetyn läpimitan mittauksen tark-

N kuutta toisiaan vastaavissa pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, e 15.1 - 15.3 pituussuuntaisissa L mittauspisteissä M1 - Mn. = Toisin sanoen, määritetään puunkäsittelylaitteella 12 suorite-

N tun käsittelyn yhteydessä suoritetun mittauksen paikkansapitä- = 30 vyyttd toisiaan vastaavissa mittauspisteissä.

Vaiheena 803 muodostetaan mittauksen tarkkuuden määrityksen pe- rusteella johtopäätökset, toimintaehdotukset ja/tai raportit.

Tällöin vaiheena 803 ohjataan puunkäsittelylaitteella 12 pölkyn

13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 käsittelyn yhteydessä suoritettavaa läpimitan määritystä mittausta ja/tai muodoste- taan informaatiota 29 suoritettua läpimitan mittausta ja siten määritystä koskien vaiheessa 802 määritettyyn mittauksen tark- kuuteen perustuen. Toisin sanoen, tällöin tehdään toimenpiteitä mittauksen tarkkuuden paikkansapitävyyteen perustuen.

Vaiheena 804 mittausvälineellä 10 muodostettuihin mittaustu- loksiin 30 perustuvia johtopäätöksiä ja toimintaehdotuksia käy- tetään esimerkiksi työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 mittaustoiminnassa, kuten esimerkiksi työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 läpimitan mittaustoiminnon 16 eli esi- merkiksi mittalaiteohjelmiston tarkkuuden ylläpitämisessä, ku- ten esimerkiksi virittämisessä, mittaustarkkuuden omavalvon- nassa, kuten esimerkiksi mahdollisissa reklamaatiotilanteissa, mittaus- ja hakkuutoiminnan raportoinnissa ja/tai työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 tarkistusmittauksessa (esimer- kiksi puolivuosittainen mittaus / jonkin mittausosapuolen vaa- timuksesta tehty mittaus), työkoneen 11 ja/tai puunkäsittely- laitteen 12 vikojen tunnistamisessa, mittauslaadun varmistami- sessa ja/tai työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 toi- minnan valvonnassa ja/tai säätämisessä. Tietojen loppukäyttö ja hyödyntäminen eivät rajaa mitenkään menetelmän sovelletta-

N vuutta eri tilanteisiin ja sovelluksiin. Mahdollisuudet ovat

O 25 siten hyvinkin moninaiset.

N e Erään sovellusmuodon mukaan, esimerkiksi vaiheessa 601, voi = olla eräänä alivaiheena keksinnön sovellus, jossa määritetään

N mittausvälineellä 10 myös pölkyn 13 soikeutta eli yleisemmin, = 30 poikkileikkausmuotoa. Viitataan myös kuviin 9a ja 9b, jotka

N esittävät erästä sovellusmuotoa pölkyn 13 soikeuden määrittä-

N miseksi mittausvälineellä 10. Tähän on olemassa useitakin eri tapoja ja sovellusmuotoja kyseiseen toimintaan liittyen. Mää- ritetyn poikkileikkausmuodon perusteella voidaan määrittää pölkyn 13 kehäsuuntaiset 21 mittaussuunnat, josta pölkyn 13 läpimitan mittaus saadaan suoritettua ristimittauksena siten, että pölkyn 13 soikeus vaikuttaa vähemmän mittaustulokseen.

Erään sovellusmuodon mukaan mittausvälineellä 10 pölkyn 13 1ä- pimittaa D mittauspisteessä M mitattaessa mitataan pölkyn 13 läpimittaa D kahdesta tai useammasta kohdasta sen kehäsuunnassa 21 ja tallennetaan niitä vastaava pölkyn 13 läpimitta D', D'/'.

Pölkyn 13 läpimittamittauksesta sen kehäsuuntaisesti 21 kah- desta tai useammasta kohdasta muodostetaan tietoa, kuten esi- merkiksi pölkyn 13 läpimitan D'. D'' keskiarvo mittauspisteessä

M. Lisäksi, pölkyn 13 läpimitan mittauksesta sen kehäsuuntai- sesti 21 yhdessä tai useammassa kohtaa voidaan muodostaa ky- seiseen mittauspisteeseen M ristimittausohje, jonka perusteella mittaus suoritetaan. Esimerkiksi kehäsuuntaisen 21 mittauksen perusteella tällöin haetaan kaksi tai useampia ristimittaus- asentoja kyseisessä mittauspisteessä M, joissa mittaus määrä- tään tai opastetaan tehtäväksi. Toisin sanoen, määritetään ase- tetut kriteerit täyttävät mittaussuunnat mittausvälineellä 10 suoritettavalle ristimittaukselle ja suoritetaan ristimittaus mittausvälineellä 10 kyseisissä määritetyissä mittaussuun- nissa. Näin saadaan mittasaksilla 36 tehtävästä mittauksesta eliminoitua mahdollisia soikeuden aiheuttamia virheitä mittaus-

N tulokseen, jo mittausvälineellä 10 suoritetun ristimittauksen

O 25 yhteydessä.

N e Erään toisen sovellusmuodon mukaan mittausvälineellä 10 pölkyn = 13 läpimittaa D mittauspisteessä M mitattaessa voidaan pölkyn

N 13 läpimittaa D mitata sen kehäsuuntaisesti 21 jopa jatkuvana = 30 mittauksena samalla eli mittauksen aikana pölkyn 13 läpimittaa

N D tallentaen. Tällöin mittauksia samasta mittauspisteestä M

N tapahtuu enemmän kuin kaksi. Mittauksen aikana havaittaessa tehdyn kehämittauksen perusteella asetetun kriteerin mukainen soikeus yhdessä mittauspisteessä M, kuten esimerkiksi yli 7 mm voidaan antaa hälytys, jonka perusteella voidaan esimerkiksi hylätä kyseinen pölkyn 13 pituussuuntainen L mittauspiste M, jos sopivia mittasaksien 36 mittausasentoja ei löydetä kysei- sestä mittauspisteestä M.

Edellä olevan mukaisesti mittasaksiin 36 voidaan erään sovel- lusmuodon mukaan järjestää myös niiden asennon mittaus. Mitta- saksiin 36 järjestetyllä yhdellä tai useammalla asentoanturilla 46 saadaan saksimittauksesta luotettavaa tietoa pölkkyjen 13 soikeudesta. Erään sovellusmuodon mukaan mittasakset 36 voivat neuvoa mittaajaa 20 pölkyn 13 yhdessä tai useammassa adaptii- visessa mittauskohdassa M1 ja/tai vakiomittauspisteessä 48 pu- ristamaan mittasaksia 36 normaalilla puristusvoimalla ja sa- malla pyöräyttämään mittasaksia 36 vähintään 90 astetta mitta- saksien 36 ollessa 90 asteen kulmassa pölkyn 13 pituusakseliin

IL nähden. Tällöin siis mitataan läpimittaa useammassa kuin kah- dessa mittausvälineen 10 mittausasennossa. Sama kierto voidaan tehdä vielä myös päinvastaisessa suunnassa mittauksen varmis- tamiseksi. Tällöin mittasakset 36 mittaavat kokoajan pölkyn 13 läpimittaa D sen kehäsuuntaisesti 21 eli tallennetaan useita läpimitta - asento -pistepareja. Suoritetun mittauksen perus- teella voidaan laskennalla hakea oikeat mittaussuunnat par- haalle ristimittaukselle. Kiertomittauksen ja määrityksen jäl-

N keen mittasakset 36 esimerkiksi ilmoittavat oikean mittausasen-

O 25 non kyseisestä mittauspisteestä Ml esimerkiksi mittasaksien 36

N näytöllä ja/tai äänimerkillä, kun ollaan määritetyssä mittaus- e asennossa. Jos kyseisestä mittauspisteestä M1 on lähtenyt = kuorta, niin silloin kyseinen mittauspiste M1 voidaan ohittaa

N ja suorittaa vastaava esimerkiksi seuraavassa mittauspisteessä = 30 M2. Mittauspisteen M1 - Mn valinta ja soikeuden mittaus saadaan

N vielä varmemmaksi esimerkiksi mittasaksien 36 yhteyteen jär-

N jestetyllä kameralla 50. Sillä voidaan varmistaa onko kysei- sestä mittauspisteestä MI esimerkiksi lähtenyt kuorta tai onko siinä muita vastaavia mittaukseen mahdollisesti vaikuttavia poikkeamia.

Toisin sanoen, edellä olevan perusteella ristimittausta voidaan ohjata pölkyn 13 soikeuden määrityksen perusteella. Siinä in- dikoidaan yksi tai useampia mittaussuuntia mittausta mittaa- jalle 20 opastavana ja annetaan mittaajalle 20 merkki, kun mittausvälineen 10 todetaan asentoanturilla 46 olevan määrite- tyn mittaussuunnan mukaisessa asennossa. Näin ollen mittaajaa 20 opastetaan soikeuden määrityksen perusteella. Mittaaja 20 voi ottaa esimerkiksi ensin yhden mittauspisteen ja sitten voi- daan opastaa, että miten suurin välein kehäsuunnassa 21 tehdään seuraava yksi tai useampi läpimitan mittaus. Voi olla esimer- kiksi yksi piste opastettuna tai sitten useampia pisteitä opas- tettuna. Suorakulmaisessa mittauksessa mittausväline 10 antaa merkin, kuten esimerkiksi äänimerkin, kun sitä on käännetty 90 astetta ensimmäiseen mittausasentoon nähden.

Tieto pölkyn 13 soikeudesta voidaan saada mittausvälineen 10 sijasta tai lisäksi myös esimerkiksi puunkäsittelylaitteen 12 karsintateriltä ja/tai syöttörullilta, kun teknologia sen tu- levaisuudessa sen mahdollistaa. Myös tätä tietoa voidaan käyt- tää esimerkiksi adaptiivisten mittauspisteiden M1 - Mn määrit-

N tämisessä.

S 25

N Adaptiiviset mittauspisteet M1 - Mn, yleisemmin, sellaisia si- e sältävät tai määrittävät mittausohjeet 17.1 - 17.10, voidaan = määrittää mittausdataan 28 perustuen esimerkiksi työkoneen 11

N tai puunkäsittelylaitteen 12 keskustietokoneella 45. Yhtä = 30 lailla ne voidaan määrittää myös esimerkiksi pilvipalveluna

N jossain toisaalla. Lisäksi ne voidaan määrittää myös itse mit-

N tausvälineessäkin 10. Siten, keksinnön kannalta ei ole oleel- lista merkitystä missä mittausohje 17.1 — 17.10 kullekin pöl- kylle määritetään, se ei ole paikkaan sidottua. Mittausohjeen

17.1 - 17.10 muodostaminen voi tapahtua missä vaiheessa ta- hansa. Yhden yksittäisen ohjeen muodostaminen voi tapahtua useassakin paikassa ja/tai esimerkiksi peräkkäisinä vaiheina.

Dataa voidaan siirtää tietoverkon kautta niin mittausdatan 28 osalta kuin myös siitä muodostetun mittausohjeen 17.1 - 17.10 osalta. Samoin mittausvälineellä 10 muodostetut mittaustulokset 30 voidaan siirtää prosessoitaviksi työkoneelle 11, puunkäsit- telylaitteelle 12, pilvipalveluun esimerkiksi kolmansien osa- puolien analysoitavaksi, matkaviestimelle, kannettavalle tie- tokoneelle tai mittaustulokset 30 voidaan analysoida jopa itse mittausvälineessä 10. Mittaustulosten 30 analysointi, vertailu ja niiden perusteella suoritettava toiminta ei myöskään ole paikkaan sidottua tai keksinnön kannalta kriittistä.

Erään esimerkillisen sovellusmuodon mukaan esimerkiksi vai- heessa 401 voidaan analysoida esimerkiksi kolmannen osapuolen toimesta työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 läpimitan mittaustoimintoa 16. Kun työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylait- teen 12 mittaustuloksissa havaitaan poikkeamia, tehdään vai- heena 402 päätös, että seuraavat rungot mitataan. Siten työko- neesta 11 ja/tai puunkäsittelylaitteesta 12 voi olla jatkuva online -tietoliikenneyhteys osapuolelle, joka analysoi online

N eli pääasiallisen reaaliaikaisesti työkoneen 11 ja/tai puun-

S 25 käsittelylaitteen 12 mittaustuloksia. Osa tai kaikki mittaus-

N ohjeista 17.1 — 17.n voi tulla myös esimerkiksi mittasaksilta e 36, osa työkoneelta 11 ja osa kolmannelta esimerkiksi mittaus- = dataa 28 analysoivalta osapuolelta. Tarkistusmittaus voidaan

N käynnistää eri syistä. Mittausohjeita 17.1 — 17.10 voidaan myös = 30 muuttaa vielä mittausvälineillä 10 jo aloitetun mittauksen ai- ä kana.

Menetelmän lisäksi keksintö koskee myös mittausjärjestelmää 51 puunkäsittelylaitteella 12 käsitellyn pölkyn 13.1 — 13.3, 14.1

- 14.4, 15.1 - 15.3 tarkistusmittaamiseen. Järjestelmään kuuluu puunkäsittelylaite 12, jolla on sovitettu käsiteltäväksi, kuten esimerkiksi tehtäväksi pölkkyjä 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3. Järjestelmään kuuluu myös määritysvälineet 33’ sovi- tettuina mittausdatan 28 muodostamiseksi pölkkyjen 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 käsittelyn yhteydessä koskien pölkky- jen 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 pituusasemaa ml - mn ja sitä vastaavaa läpimittaa dl - dn kussakin pölkyn pituus- suuntaisessa L mittauspisteessä ml - mn. Määritysvälineet 33” voivat olla esimerkiksi puunkäsittelylaitteessa 12 ja/tai työ- koneessa 11. Edelleen, järjestelmään kuuluu myös mittausväline 10, kuten esimerkiksi mittasakset 36 puunkäsittelylaitteella 12 käsitellyn pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 läpimitan D1 - Dn mittaamiseksi yhdessä tai useammassa pölkyn 13.1 — 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 pituussuuntaisessa L mittauspisteessä M1 - Mn. Osana järjestelmää voi myös olla yksi tai useampia suorittimia 45' ja siihen liitettyä muistia 32, joista ainakin yksi suoritin 45’, kuten esimerkiksi työkoneen 11 ohjausjärjestelmän 35 suoritin 45, on sovitettuna vertaamaan määritysvälineillä 33” muodostettuun mittausdataan 28 perustu- vaa pölkyn 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 läpimittaa dl - dn mittausvälineellä 10 mitattuun pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 läpimittaan D1 - Dn ainakin osassa toisiaan

N vastaavia pölkyn 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 pituus-

S 25 suuntaisia L mittauspisteitä M1 - Mn.

N e Mittausjärjestelmään 51 kuuluva ainakin yksi suoritin 45’ on = sovitettu muodostamaan puunkäsittelylaitteella 12 pölkyn 13.1

N - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 käsittelyn yhteydessä muodos- = 30 tetun mittausdatan 28 perusteella mittausohjeen 17.1 — 17.10

N ainakin yhdelle pölkylle 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3,

N vertaamaan mittausvälineellä 10 mitattua yhtä tai useampaa ai- nakin yhden pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 läpi- mittaa D1 - Dn puunkäsittelylaitteella 12 pölkyn 13.1 - 13.3,

14.1 - 14.4, 15.1 —- 15.3 käsittelyn yhteydessä määritettyyn läpimittaan dl - dn, määrittämään vertailun perusteella puun- käsittelylaitteella 12 pölkyn 13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 käsittelyn yhteydessä määritetyn läpimitan tarkkuutta ja ohjaamaan puunkäsittelylaitteella 12 pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3 käsittelyn yhteydessä suoritettavaa läpi- mitan määritystä ja/tai muodostamaan informaatiota 29 suori- tettua läpimitan määritystä koskien määritettyyn mittauksen tarkkuuteen perustuen.

Lisäksi mittausjärjestelmään 51 kuuluvalla mittausvälineellä 10 on sovitettu mitattavaksi puunkäsittelylaitteella 12 käsi- tellyn, kuten esimerkiksi tehdyn ainakin yhden pölkyn 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3 läpimittaa D1 - Dn pölkylle 13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3 muodostetun mittausohjeen 17.1 = 17.10 mukaisesti.

Ainakin yhdellä järjestelmän suorittimella 45’ on sovitettu toteutettavaksi keksinnön mukainen menetelmän osavaiheita.

Keksinnön kohteena on myös metsäkone 100, joka on sovitettu toteuttamaan yhden tai useamman menetelmän osavaiheen. Metsä- kone 100 voi olla osana edellä mainittua järjestelmää tai se

N on sovitettu toteuttamaan yhden tai useampia edellä selostetun

O 25 menetelmän mukaisia osavaiheita ja/tai toimintoja. Metsäkoneen

N 100 tapauksessa puunkäsittelylaite 12 voi olla harvesteripää e 104, joka on sovitettu työkoneeseen 11, kuten esimerkiksi juuri

E metsäkoneeseen 100.

R

D 30 Erään sovellusmuodon mukaan metsäkone 100 voi olla osana kek-

N sinnön mukaista järjestelmää 51 eli metsäkone 100 varustetaan

N jo sen valmistuksen yhteydessä keksinnön mukaisen mittausjär- jestelmän 51 vaatimin välinein. Vaihtoehtoisesti mittausjär- jestelmän 51 toteutuksen kannalta tarvitut elementit voidaan järjestää jo olemassa oleviin metsäkoneisiin, joissa muilta osin on mittausjärjestelmän 51 vaatimat komponentit. Yksinker- taisimmillaan pelkkä ohjelmistopäivitys voi riittää, joka muo- dostaa adaptiiviset mittauspisteet M1 - Mn kullekin pölkylle omanlaisensa mittausdatasta 28, joihin ei osu esimerkiksi ok- sakyhmyjä 48.

Edelleen, keksinnön kohteena on myös tietokoneohjelmatuote puunkäsittelylaitteella 12 käsitellyn, kuten esimerkiksi tehdyn pölkyn tarkistusmittaamiseen. Tuote käsittää ohjelmakoodiväli- neet 34 tallennettuna tietokoneella 45 luettavalle medialle / tallennuslaitteelle. Ohjelmakoodivälineet 34 on järjestetty suorittamaan minkä tahansa menetelmän osavaiheen mukaiset as- keleet, kun ohjelma ajetaan tietokoneella 45.

Ohjelmakoodivälineet 34 ovat osana ohjelmistoa tai tietokoneoh- jelmaa tai tietokoneohjelmatuotetta, joka toimii ohjausjärjes- telmän 35 päällä. Erään sovellusmuodon mukaan ohjelmakoodivä- lineet 34 voivat sijaita myös etäyhteyden päässä esimerkiksi pilvipalveluna, jolloin metsäkoneen 100 ohjausjärjestelmän 35 tiedot lähetetään etäyhteyttä käyttäen ohjelmallisille väli- neille toiseen paikkaan.

N Keksinnön kohteena on myös laitteisto 45, johon kuuluu muisti-

O 25 yksikkö 32 ohjelmakoodin 34 tallentamiseksi ja suoritin 45”

N ohjelmakoodin 34 suorittamiseksi. Suoritettaessa laitteisto 45 e toteuttaa ainakin joitain menetelmän mukaisia vaiheita. Lait- = teisto 45 tai ainakin osa siitä voi olla esimerkiksi metsäko-

N neen 100 keskustietokone 45.

K o 30

N Mittausväline 10 voi olla mikä tahansa olemassa oleva mittausta

N tarkistava laite. Se voi olla esimerkiksi mekaaninen mittaus- laite 37, kuten esimerkiksi sovellusesimerkkinä esitetty mit- tasakset 36, mittapihdit tai mittanauha. Se voi olla myös elektroninen mittauslaite, kuten esimerkiksi kameralaite, la- serlaite, valokennoon, infrapunaan, ultraääneen, säteilyyn pe- rustuva, tutkalaite tai jokin näiden yhdistelmä. Myös työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 määritysvälineet 33” voivat perustua johonkin, yhteen tai useampaan, näistä teknologioista.

Mittausvälineenä 10 voi toimia myös itse puunkäsittelylaitekin 12. Siten, sillä voidaan määrittää pölkyn läpimittaa tarkis- tusmielessä sen tekemisen jälkeen. Tällöin pölkky ajetaan esi- merkiksi karsintaterien osalta sellaiseen kohtaan, jossa ei varmastikaan ole oksakyhmyjä 48 vaikuttamassa mittaukseen ja mitataan esimerkiksi pölkyn ollessa paikoillaan sen läpimitta kyseisessä kohdassa. Myös tässä mittauskohta määräytyy keksin- nön mukaisesti mittausdatan 28 perusteella, joka muodostettiin pölkylle puunkäsittelylaitteella 12 esimerkiksi sitä tehtäessä, yleisemmin prosessoitaessa. Mittauksen kohteena oleva pölkky voi olla yhtä lailla myös niin sanottu standardipölkky ja sillä suoritettu mittaus.

Työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 toiminnan valvon- taan ja/tai säätämiseen, joihin keksintö myös tuo parannuksia, voidaan lukea, eräinä ei-rajoittavina esimerkkeinä, terä- / rullapaineet, huoltotarpeet, terien teroitustarve ja työkoneen

N 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 polttoaineenkulutus. Korke-

O 25 ampi terä- / rullapaine lisää polttoaineenkulutusta. Läpimitan

N mittaustarkkuus vaikuttaa myös ketjusahan 27 sahalaipan pysäh- e tymiseen juuri oikeaan kohtaan. Keksinnön myötä parantuneen = mittaustarkkuuden seurauksena harvesteripää 104 saadaan toimi-

N maan paremmin kaikilla läpimitta-alueilla ja myös optimaali- semmin.

S

Keksinnön myötä myös mittausvälineen 10, kuten esimerkiksi mit- taussaksien 36 hankinta tuo metsäkonetoimijalle säästöä. Har- vesterin tuottavuus kasvaa. Keksinnön myötä mitattaessa pölkyn

13 vakiomittauspisteiden 48 lisäksi adaptiivisia mittauspis- teitä M1 - Mn tai pelkästään adaptiivisia mittauspisteitä M1 -

Mn tulee mahdolliseksi saada työkoneen 11 ja/tai puunkäsitte- lylaitteen 12 läpimitan mittaustarkkuus paljon paremmaksi jo pienemmällä erällä tarkistusmittausta varten tehtyjä pölkkyjä.

Tämä säästää kuljettajan työaikaa ja siten lisää myös työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 tuottavuutta. Lisäksi toi- minnasta jää pois ylimääräisiä toimia, jotka usein joudutaan tekemään hankalissa työskentelyolosuhteissa, kuten esimerkiksi lumessa, pakkasessa tai sateessa, jotka voivat vaikeuttaa mit- tausta. Laatuvaurioita aiheuttavalta alisahaukselta eli pölkyn liian aikaisin katkeamiselta myös vältytään, kun läpimitan mit- taustarkkuus paranee. Siten keksinnön mukaisen menetelmän edut ovat hyvin moninaiset.

Keksinnöstä hyötyy yhtä lailla myös loppuasiakas eli esimer- kiksi tukkeja sahaava sahalaitos. Sahalaitokset tilaavat tuk- keja kappalemäärissä eri sahausluokkiin, joka on pituusriippu- vainen. Eräänä esimerkkinä tilauksesta mainittakoon esimerkiksi 5,20 m pitkien runkojen tilaus latvaläpimittaluokkaan 22 - 23 runkomäärän ollessa esimerkiksi 550 kpl. Myös sahalla suorite- taan pölkkyjen pituus- ja läpimitan mittaus. Työkoneen 11 ja/tai puunkäsittelylaitteen 12 mittausvirheestä johtuen ei ole

N mitenkään tavatonta, että sahalla runkojen mittaustulos osoit-

O 25 tautuukin kappalemäärän osalta virheelliseksi eli toisin sa-

N noen, tilauksen perusteella sahalle onkin saapunut esimerkiksi e vain 450 kpl kyseisen mittaluokan runkoja. Tämän asian huomi- = oimiseksi sahalaitos joutuu ennakoimaan tilannetta esimerkiksi

N siten, että se joutuu tilaamaan, johtuen mahdollisesti virheel- = 30 lisesti pölkkyjen mittausta suorittavalta työkoneelta 11 /

N puunkäsittelylaitteelta 12, runkoja joko liikaa tai vaihtoeh-

N toisesti liian vähän, jos työkoneen 11 / puunkäsittelylaitteen 12 mittausvirhe on alaspäin kyseisessä läpimittaluokassa, jotta tilauksella saadaan varmasti vaadittu kappalemäärä puuta.

Mittausvirheen merkitystä läpimitan mittauksessa kuvastaa erin- omaisesti se, että 1 cm virhe pituusmittauksessa voi olla sa- halaitokselle useiden miljoonien, jopa yli 10 miljoonan euron lisäkulu vuodessa, varsinkin, kun kyse on isommasta sahalai- toksesta. Tässäkin suhteessa keksinnön mukainen menetelmä pa- rantaa tilannetta.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuvat on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä ole- vaa keksintöä. Keksintöä ei siten ole rajattu pelkästään edellä esitettyihin tai patenttivaatimuksissa määriteltyihin sovel- lusmuotoihin, vaan alan ammattimiehelle tulevat olemaan ilmei- siä monet erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnokset, jotka ovat mahdollisia oheisten patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

N

N

O

N

N

0

I jami a

K

K

LO

N

N

O

N

Claims (1)

1. PATENTTIVAATIMUKSET

   1. Menetelmä puunkäsittelylaitteella käsitellyn pölkyn tarkis- tusmittaamiseen, jossa - mitataan (604) puunkäsittelylaitteella (12) käsitellyn (403) ainakin yhden pölkyn (13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 = 15.3) läpimittaa (D1 - Dn) mittausvälineellä (10) pöl- kylle (13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3) muodostetun mittausohjeen (17.1 - 17.10) mukaisesti, joka on määri- tettynä puunkäsittelylaitteella (12) pölkyn (13.1 - 13.3,

   14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3) käsittelyn yhteydessä muodoste- tun mittausdatan (28) perusteella, - verrataan (801) mittausvälineellä (10) mitattua (604) yhtä tai useampaa ainakin yhden pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3) läpimittaa (D1 - Dn) puunkäsittely- laitteella (12) pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 -

   15.3) käsittelyn yhteydessä määritettyyn läpimittaan (dl - dn), - määritetään (802) vertailun perusteella puunkäsittely- laitteella (12) pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 -

   15.3) käsittelyn yhteydessä määritetyn läpimitan tark- kuutta, - ohjataan (804) puunkäsittelylaitteella (12) pölkyn (13.1 N - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3) käsittelyn yhteydessä S 25 suoritettavaa läpimitan määritystä (401) ja/tai muodoste- N taan informaatiota (29, 803) suoritettua läpimitan määri- e tystä koskien määritettyyn mittauksen tarkkuuteen perus- = tuen. a R D 30 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ä että - ainakin osalle sanotuista pölkyistä (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3) määritetään puunkäsittelylaitteella (12) pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 —- 15.3)

   käsittelyn yhteydessä muodostetun mittausdatan (28) pe- rusteella oma mittausohjeensa (17.1 - 17.10), — järjestetään mittausohjeeseen (17.1 - 17.10) yksi tai useampia pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 — 15.3) pituussuuntaisia (L) mittauspisteita (M1 - Mn) pölkyn

   (13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3) läpimitan (D1 - Dn) mittaamiseksi mittausvälineellä (10) mittauspisteistä (M1 - Mn).

   3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin osalle sanotuista pölkyistä (13.1 - 13.3,

   14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3) pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4,

   15.1 — 15.3) mittausohjeeseen (17.1 - 17.10) kuuluu yksi tai useampi mittauskohtaehdotus (18.1 - 18.n), joista yhdestä tai useammasta valitaan tai määrätään ainakin yksi mittauspiste (M1 - Mn) pölkyn (13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3) mittausta varten mittausvälineellä (10).

   4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen menetelmä, tun- nettu siitä, että mittausohjeeseen (17.1 - 17.10) kuuluu yksi tai useampia pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3) pituussuuntaisia (L) mittausalueita (19.1 - 19.n) määritettynä puunkäsittelylaitteella (12) pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, N 15.1 - 15.3) käsittelyn yhteydessä muodostetun mittausdatan O 25 (28) perusteella, joista pölkyn (13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 N = 15.3) läpimitan (D1 - Dn) mittauksessa mittausvälineellä (10) e ainakin yhdestä mittausalueesta (19.1 - 19.n) mitataan pölkyn E (13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3) läpimitta (D1 - Dn). R D 30 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tun- N nettu siitä, että pölkkyä (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - N 15.3) mittausvälineellä (10) mitattaessa toteutetaan yksi tai useampia seuraavista:

   - mittaaja (20) valitsee ainakin yhden mittauspisteen (Ml - Mn) mittausohjeen (17.1 - 17.10) perusteella ja/tai - mittaajalle (20) ehdotetaan ainakin yhtä mittauspistettä (M1 - Mn) mittausohjeen (17.1 - 17.10) perusteella ja/tai - mittaaja (20) määrätään mittaamaan ainakin yhtä mittaus- pistettä (M1 - Mn) mittausohjeen (17.1 - 17.10) perus- teella ja/tai - mittausvälineellä (10) mitataan automaattisesti ainakin yhdestä mittausohjeen (17.1 — 17.10) määräämästä mittaus- alueesta (19.1 — 19.n) ja/tai mittausohjeen (17.1 - 17.10) määräämästä mittauspisteestä (M1 - Mn).

   6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen menetelmä, tun- nettu siitä, että mittauspiste (M1 - Mn) on pölkyn (13.1 -

   13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3) pituussuunnassa (L) alueella, jossa pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3) läpimitta (D1 - Dn) on tasaisesti muuttuva tai pääasiallisen vakio.

   7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen menetelmä, tun- nettu siitä, että pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 -

   15.3) läpimitan (D) määrityksen lisäksi — määritetään pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 -

   15.3) puunkäsittelylaitteella (12) käsittelyn yhteydessä N pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3) poikkileik- O 25 kausmuotoa sen pituussuuntaisesti (L), N - käytetään määritettyä pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, e 15.1 — 15.3) poikkileikkausmuotoa koskevaa tietoa pölkyn = (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3) mittausohjeen N (17.1 — 17.10) muodostuksessa.

   N 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen menetelmä, tun- N nettu siitä, että mittauksen lisäksi mittausvälineellä (10) suoritetaan yksi tai useampia seuraavista:

   - vastaanotetaan ainakin osa mittausohjeista (17.1 -

   17.10) mittausta varten, - muodostetaan ainakin osa mittausohjeesta (17.1 - 17.10) mittausta varten puunkäsittelylaitteella (12) käsittelyn yhteydessä muodostetusta pölkkyjen (13.1 - 13.3, 14.1 -

   14.4, 15.1 — 15.3) mittausdatasta (28), - lähetetään mittaustulokset (30).

   9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen menetelmä, tun- nettu siitä, että pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 -

   15.3) puunkäsittelylaitteella (12) käsittelyn yhteydessä muo- dostetun mittausdatan (28) perusteella määritettyjä mittausoh- jeita (17.1 — 17.10) käytetään yhden tai useamman pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3) kohdalla joko ilman esimer- kiksi mittauslaissa tai -asetuksessa määrättyjä vakiomittaus- pisteitä (48) tai yhdessä ainakin osan niiden kanssa.

   10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3) puunkäsit- telylaitteella (12) käsittelyn yhteydessä muodostetun mittaus- datan (28) perusteella suoritetaan yksi tai useampia seuraa- vista: - suodatetaan vakiomittauspisteistä (48) epäluotettavia N mittauspisteitä (487) pois ja/tai S 25 —- vähennetään vakiomittauspisteiden (48, 48’) painoarvoa. N e 11. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 10 mukainen menetelmä, tun- = nettu siitä, että mittausvälineellä (10) pölkyn (13.1 - 13.3, N 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3) läpimittaa (Dl - Dn) mittauspisteessä = 30 (Ml - Mn) mitattaessa N - mitataan pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3) N läpimittaa (D) kahdesta tai useammasta kohdasta sen ke- häsuunnassa (21) ja tallennetaan niitä vastaava pölkyn

   (13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3) läpimitta (D),

   - käytetään pölkyn (13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3) läpimittamittauksesta muodostettua tietoa yhdessä tai use- ammassa seuraavista: - määritetään pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 = 15.3) läpimitan (D1 - Dn) keskiarvo mittauspisteessä (M1 - Mn), - määritetään asetetut kriteerit täyttävät mittaus- suunnat mittausvälineellä (10) suoritettavalle risti- mittaukselle ja suoritetaan ristimittaus mittausväli- neellä (10) kyseisissä määritetyissä mittaussuunnissa ja/tai - ohjataan ristimittausta määrityksen perusteella, jossa indikoidaan yksi tai useampia mittaussuuntia mittausta mittaajalle (20) opastavana ja annetaan mit- taajalle (20) merkki, kun mittausvälineen (10) tode- taan olevan määritetyn mittaussuunnan mukaisessa asen- nossa.

   12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausvälineellä (10) pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4,

   15.1 - 15.3) läpimittaa (D1 - Dn) mittauspisteessä (M1 - Mn) mitattaessa mitataan pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 -

   15.3) läpimittaa (D) sen kehäsuunnassa (21) jatkuvana mittauk- N sena pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3) läpimittaa S 25 (D) tallentaen. N e 13. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 12 mukainen menetelmä, tun- = nettu siitä, että puunkäsittelylaite (12) on harvesteripää N (104), joka on sovitettu työkoneeseen (11), kuten esimerkiksi = 30 — metsäkoneeseen (100). N S

   14. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 13 mukainen menetelmä, tun- nettu siitä, että mittausvälineellä (10) muodostettuja mittaus- tuloksia (30) käytetään yhdessä tai useammassa seuraavista:

   - työkoneen (11) ja/tai puunkäsittelylaitteen (12) läpi- mitan mittaustoiminnon (16) tarkkuuden ylläpitäminen, ku- ten esimerkiksi kalibrointimittaus ja sen perusteella suo- ritettava läpimitan mittaustoiminnon (16) virittäminen, - työkoneen (11) ja/tai puunkäsittelylaitteen (12) mit- taustarkkuuden omavalvonta, - työkoneen (11) ja/tai puunkäsittelylaitteen (12) tar- kastusmittaus, - työkoneen (11) ja/tai puunkäsittelylaitteen (12) vikojen tunnistaminen, - mittauslaadun varmistaminen ja/tai - työkoneen (11) ja/tai puunkäsittelylaitteen (12) toi- minnan valvonta ja säätäminen.

   15. Mittausjärjestelmä puunkäsittelylaitteella käsitellyn pöl- kyn tarkistusmittaamiseen, johon kuuluu - puunkäsittelylaite (12), jolla on sovitettu käsiteltä- väksi pölkkyjä (13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3), - määritysvälineet (337) sovitettuina mittausdatan (28) muodostamiseksi pölkkyjen (13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 = 15.3) käsittelyn yhteydessä koskien pölkkyjen (13.1 -

   13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3) pituusasemaa (ml - mn) ja sitä vastaavaa läpimittaa (dl - dn), N - mittausväline (10) puunkäsittelylaitteella (12) käsi- O 25 tellyn pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3) N läpimitan (D1 - Dn) mittaamiseksi yhdessä tai useammassa e pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3) pituussuun- = taisessa (L) mittauspisteessä (M1 - Mn), N - yksi tai useampia suorittimia (45') ja siihen liitettyä = 30 muistia (32), joka ainakin yksi suoritin (457) on sovi- N tettuna vertaamaan määritysvälineillä (33') muodostettuun N mittausdataan (28) perustuvaa pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 -

   14.4, 15.1 — 15.3) läpimittaa (dl - dn) mittausvälineellä

   (10) mitattuun pölkyn (13.1 — 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 -

   15.3) läpimittaan (D1 - Dn), tunnettu siitä, että mittausjärjestelmään (51) kuuluva ainakin yksi suoritin (457) on sovitettu - muodostamaan puunkäsittelylaitteella (12) pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 - 15.3) käsittelyn yhteydessä muodostetun mittausdatan (28) perusteella mittausohjeen

   (17.1 — 17.10) ainakin yhdelle pölkylle (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - 15.3), - vertaamaan mittausvälineellä (10) mitattua yhtä tai use- ampaa ainakin yhden pölkyn (13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 = 15.3) läpimittaa (D1 - Dn) puunkäsittelylaitteella (12) pölkyn (13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3) käsittelyn yhteydessä määritettyyn läpimittaan (dl - dn), - määrittämään vertailun perusteella puunkäsittelylait- teella (12) pölkyn (13.1 — 13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 — 15.3) käsittelyn yhteydessä määritetyn läpimitan tarkkuutta, - ohjaamaan puunkäsittelylaitteella (12) pölkyn (13.1 -

   13.3, 14.1 — 14.4, 15.1 —- 15.3) käsittelyn yhteydessä suoritettavaa läpimitan määritystä ja/tai muodostamaan in- formaatiota (29) suoritettua läpimitan määritystä koskien määritettyyn mittauksen tarkkuuteen perustuen, ja mittausjärjestelmään (51) kuuluvalla mittausvälineellä (10) N on sovitettu mitattavaksi puunkäsittelylaitteella (12) käsi- O 25 tellyn ainakin yhden pölkyn (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, 15.1 - N 15.3) läpimittaa (D1 - Dn) pölkylle (13.1 - 13.3, 14.1 - 14.4, e 15.1 - 15.3) muodostetun mittausohjeen (17.1 - 17.10) mukai- = sesti. a R D 30 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen järjestelmä, tunnettu N siitä, että ainakin yhdellä suorittimella (457) on sovitettu N toteutettavaksi jonkin yhden tai useamman patenttivaatimuksen 2 - 14 mukaisen menetelmän osavaiheista.

   17. Metsäkone, tunnettu siitä, että metsäkone (100) on sovi- tettu toteuttamaan jonkin yhden tai useamman patenttivaatimuk- sen 1 — 14 mukaisen menetelmän osavaiheista.

   18. Tietokoneohjelmatuote puunkdsittelylaitteella käsitellyn pölkyn tarkistusmittaamiseen, tunnettu siitä, että tuote kä- sittää ohjelmakoodivälineet (34) tallennettuna tietokoneella (45) luettavalle medialle / tallennuslaitteelle, mikä ohjelma- koodivälineet (34) on järjestetty suorittamaan minkä tahansa vaatimuksen 1 - 14 mukaiset askeleet, kun ohjelma ajetaan tie- tokoneella (45).

   19. Laitteisto, johon kuuluu muistiyksikkö (32) ohjelmakoodin (34) tallentamiseksi ja suoritin (457) ohjelmakoodin (34) suo- rittamiseksi, tunnettu siitä, että suoritettaessa laitteisto (45) toteuttaa ainakin jonkin menetelmävaatimuksen 1 - 14 mu- kaisia vaiheita. N N O N N 0 I jami a K K LO N N O N