FI129227B - Järjestely ajoneuvon renkaiden puhdistamiseksi - Google Patents

Abstract

Keksintö on järjestely (100) ajoneuvon (102) renkaiden (103) puhdistamiseksi, jossa on kourujärjestely (101), jonka yläpinnalla on liuskajärjestely (105) ja harjamattojärjestely (106). Järjestelyn yhdessä päässä on suutinjärjestely (108), joka suihkuttaa tai muuten levittää renkaaseen vettä. Liuskajärjestely levittää vettä renkaaseen ja ravistaa rengasta epäpuhtauksien irrottamiseksi. Harjamattojärjestely puhdistaa rengasta sekä poistaa vettä sen pinnasta. Vesi sekä irronnut lika ja pöly kertyy harjamattojärjestelyn alla olevaan keräysaltaaseen (110). Järjestely on sovelias sisätiloihin.

Description

Järjestely ajoneuvon renkaiden puhdistamiseksi Keksinnön kohteena on järjestely ajoneuvon renkaiden pesemiseksi, jossa järjes- telyssä on suutinjärjestely, joka on konfiguroitu suihkuttamaan vettä ajoneuvon renkaaseen.

TEKNIIKAN TASO On tunnettua, että kaupunkiympäristöissä on katupölyä ja muita epäpuhtauksia, jotka tarttuvat etenkin ajoneuvojen renkaisiin. Renkaissa nämä epäpuhtaudet kul- keutuvat ajoneuvojen säilytystiloihin.

— Ajoneuvojen säilytystilat ovat rakennuksissa olevia tiloja, joissa ajoneuvojaa säily- tetään esimerkiksi yö- tai päiväaikaisessa säilytyksessä. Ajoneuvoja säilytetään myös sisätiloissa lyhyempiä aikoja esimerkiksi kauppaliikkeiden ja työpaikkojen yhteydessä. Edelleen asuntorakentamisen keskittyessä taajamiin ja keskustoihin ajoneuvojen pysäköintipaikat piha-alueilta ja katujen varsilta vähenevät koko ajan.

—Suuntauksena on, että ajoneuvojen pysäköinti järjestetään useimmiten asuinra- kennusten yhteyteen rakennetuissa pysäköintitiloissa, jotka ovat yleensä maata- son alapuolella.

Ajoneuvojen renkaiden mukana tulee jokaisella ajokerralla monenlaisia epäpuh- tauksia pysäköintitilan lattialle. Lattialta se pölisee ilmavirtojen takia ylös seinille ja — leviää koko pysäköintitilan alueelle. Lattialta nämä terveydelle haitalliset partikkelit . tarttuvat kenkiin ja vaatteisiin ja kulkeutuvat siten myös asuintiloihin. Autohallien 5 siivoamisessa ja imuroinnissa kiinnitetään huomio yleensä vain lattiapintojen puh- S distukseen. Seinät, pilarit ja katto jäävät puhdistamatta. Rakenteisiin sitoutuu koko 9 ajan näitä haitallisia aineita. Myös autot likaantuvat. Useasti autohallien ilmastointi K 25 on puutteellinen ja vanhanaikainen, ja se on monesti yhteydessä kiinteistön muu- - hun ilmastointijärjestelmään. Koska nämä saattavat sekoittua keskenään, järjes- E telmä vie ilmassa mukana olevaa pölyä myös asuntoihin sekä muihin kiinteistön N tiloihin. Tätä pölyä kutsutaan katupölyksi. > Katupöly on hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekkaa, mutta se sisältää myös N 30 — esimerkiksi nokihiukkasia, autojen renkaista ja muista osista irtoavaa materiaalia sekä maaperän mikrobeja. Katupöly sisältää myös eläinperäisiä orgaanisia mikro- beja sekä siitepölyjä. Katupölyongelmat ovat pahimmillaan keväisin kuivalla kelillä tuulen ja liikennevirtojen nostaessa kaduille kertynyttä pölyä hengitysilmaan. Ke-

vätkaudella seassa on runsaasti myös siitepölyä. Katupölyyn sisältyy myös raken- nus- ja remonttiprojekteista lähtöisin olevat hiukkaset. Nämä voivat olla ympärivuo- tinen ongelma. Katupöly ei ole yksin suurten kaupunkien ongelma, vaan korkeita hiukkaspitoisuuksia voi esiintyä myös pienissä kuntakeskuksissa ja taajamissa. Kaikki on terveydelle haitallista. Katupölyn poistamiseksi sisätiloissa olevista paikoitushalleista ja vastaavista käy- tetään lattiapintojen säännöllistä pesua. Tämä on kuitenkin kallista ja varsin teho- tonta. Paikoitushalli on tyhjennettävä ajoneuvoista, mikä on hankalaa. Ilmastoinnin tehostaminen on samoin kallista ja huonoimmissa tapauksissa se vain levittää ka- — tupölyä muihin rakennuksen tiloihin. On laitteita, joilla ajoneuvojen renkaita pestään. Yleisesti nämä ovat hankalasti sovitettavissa paikoitushallien tapaisiin sisätiloihin. Ne vaativat toimiakseen kun- nollisesti paljon tilaa ja ovat yleisesti toteutettu niin, että niiden käyttäminen tuo lisäongelmia, kuten melua, veden leviämisen ja merkittävästi lisääntyneen energi- an käytön. Lisäksi monet tunnetuista laitteista ovat sellaisia, että niiden sijoittami- nen valmiiseen tilaan on käytännössä mahdotonta. Patenttijulkaisussa US5341828 esitetään systeemi ajoneuvon renkaiden pese- miseksi, jossa systeemissä on joukko peräkkäin asetettuja suihkutusjärjestelyitä, jotka suihkuttavat vettä ja pesuainetta renkaisiin. Tässä käytetään varsin paljon — vettä ja systeemin läpi kulkeneen ajoneuvon renkaat levittävät paljon vettä sys- teemin ulkopuolelle. Systeemi on myös varsin hankalasti sovitettavissa olemassa oleviin tiloihin. - Patenttijulkaisussa US6561201 esitetään laite ajoneuvon renkaiden pesemiseksi. O Laitteessa on pitkä rakenne, jota pitkin ajoneuvo ajaa, ja rakenteen pohja on täy- LÖ 25 — tetty poikittaisilla poikkileikkaukseltaan kolmiomaisilla esterakenteilla, joissa on ? reikiä veden suihkuttamiseksi. Tämä laite käyttää merkittävän paljon vettä ja toimi- N akseen vaatii voimakkaan pumppujärjestelyn ja moottorin sitä käyttämään. Edel- E leen vesisäiliön on oltava varsin suuri. Laite myös kastelee ajoneuvon niin, että N vettä leviää pakostakin laitteen ulkopuolelle. Laite on sen takia käytännössä mah- = 30 — doton sisätiloihin sijoitettavaksi.

O 2 Patenttijulkaisussa CN107150666 esitetään laite ajoneuvon renkaiden pesemisek- si. Laitteessa on kaksi rinnakkaista kourua, joihin ajoneuvon renkaiden tulisi osua. Kourujen läpi kulkevan ajoneuvon renkaisiin suihkutetaan vettä ja sen jälkeen il- maa renkaiden kuivaamiseksi. Laite on hankala käyttää ja ilmapuhallus voi aiheut-

taa kovaa ääntä, minkä takia sen sisätilakäyttö on epäkäytännöllistä. Edelleen puhdistusveden kerääminen on laitteen rakenteen takia vaikeata.

On selkeä tarve järjestelylle, jolla voitaisiin merkittävästi vähentää katupölyn pää- semistä sisätiloihin ajoneuvojen paikoitustilojen kautta. Lisäksi on tarvetta järjeste- — lylle, joka olisi sijoitettavissa valmiina oleviin sisätiloihin.

YHTEENVETO Keksinnön tavoitteena on ratkaisu, jolla voidaan merkittävästi vähentää tunnettuun tekniikkaan liittyviä haittoja ja epäkohtia. Erityisesti keksinnön tavoitteena on sel- — lainen ratkaisu, joka olisi sovelias sisätiloissa tapahtuvaan ajoneuvon renkaiden puhdistukseen.

Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan järjestelyllä, jolle on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

—Keksinnössä on ajoneuvon renkaiden puhdistamiseksi järjestely, jossa on kouru- järjestely, jonka yläpinnalla on liuskajärjestely ja harjamattojärjestely. Järjestelyn yhdessä päässä on suutinjärjestely, joka suihkuttaa tai muuten levittää renkaa- seen vettä. Liuskajärjestely levittää vettä renkaaseen ja ravistaa rengasta epäpuh- tauksien irrottamiseksi ajoneuvon painon ja renkaan vierintäliikkeen avulla. Harja- mattojärjestely puhdistaa rengasta sekä poistaa vettä sen pinnasta. Vesi sekä ir- . ronnut lika ja pöly kertyy harjamattojärjestelyn alla olevaan keräysaltaaseen. Jär- 5 jestely on sovelias sisätiloihin.

O

N LÖ Kun tekstissä viitataan ylä- tai alapuoleen tai vastaaviin suuntiin, kuvataan tilannet- ? ta, jossa keksinnön mukainen järjestely on normaalissa toiminta-asennossaan.

NM

N I 25 —Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelyssä ajoneuvon renkaiden ~ pesemiseksi on suutinjarjestely, joka on konfiguroitu suihkuttamaan vettä ajoneu- = von renkaaseen. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan järjestelyssä o on lisäksi kourujärjestely, liuskajärjestely ja harjamattojärjestely. Kourujärjestelyllä S on kourujärjestelyn ensimmäinen pää ja kourujärjestelyn toinen pää, ja suutinjär- jestely tai sen osia on ainakin osaksi kourujärjestelyn ensimmäisessä päässä tai sen läheisyydessä. Suutinjärjestely on konfiguroitu niin, että renkaiden aktiivista kastelua tapahtuu vain kourujärjestelyn ensimmäisellä puoliskolla eli sillä puolis-

kolla, joka on lähempänä kourijärjestelyn ensimmäistä päätä. Liuskajärjestely koostuu joukosta ajoneuvon kulkusuuntaan nähden poikittaisista liuskoista, jotka on konfiguroitu taipumaan ainakin ajoneuvon kulkusuuntaan ajoneuvon renkaan kulkiessa liuskan yli ja palaamaan alkuasentoonsa renkaan ohitettua liuskan. Har- jamattojärjestely on vettä läpipäästävä, ja harjamattojärjestely on lähempänä kou- rujärjestelyn toista päätä kuin liuskajärjestely, ja järjestelyssä on lisäksi keräysallas veden keräämiseksi ja keräysallas on ainakin osaksi harjamattojärjestelyn alapuo- lella. Liuskajärjestely sekä levittää suutinjärjestelystä tulevaa vettä renkaan pinnal- le, että tärisyttää hieman rengasta niin, että ainakin osa renkaassa olevista hiuk- — kasistat ja muruista irtoavat renkaasta. Samoin osa vedestä valuu liuskajärjestelyn läpi. Harjamattojärjestely irrottaa renkaasta vettä ja sen mukana veteen sekoittu- nutta katupölyä. Vesi ja siihen sekoittunut katupöly valuvat harjamattojärjestelyn läpi keräysaltaaseen. Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä suoritusmuodossa kourujärjestelyn en- —simmäisessä päässä tai sen läheisyydessä on tunnistusjärjestely ajoneuvon si- jainnin tunnistamiseksi, ja tunnistusjärjestely on konfiguroitu ainakin kytkemään suutinjärjestely päälle. Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä toisessa suoritusmuodossa liuskajärjeste- lyn liuskoissa on liuskan yläreuna ja liuskan alareuna, ja liuska on kiinnitetty lius- kan alareunasta tai sen läheisyydestä, eli liuskan alaosasta, kourujärjestelyyn. Tämä piirre tehostaa liuskajärjestelyn toimintaa. Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä kolmannessa suoritusmuodossa kouru- . järjestelyn toisessa päässä on toinen liuskajärjestely niin, että harjamattojärjestely 5 on ensimmäisen liuskajarjestelyn ja toinen liuskajärjestelyn välissä, ja toinen lius- < 25 — kajärjestely koostuu joukosta ajoneuvon kulkusuuntaan nähden poikittaisista lius- 9 koista, jotka on konfiguroitu taipumaan ainakin ajoneuvon kulkusuuntaan ajoneu- ~ von renkaan kulkiessa liuskan yli ja palaamaan alkuasentoonsa renkaan ohitettua - liuskan. Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä neljännessä suoritusmuodossa E toisen liuskajärjestelyn liuskat ovat ohuempia kuin ensimmäisen liuskajärjestelyn N 30 — liuskat. Toinen liuskajärjestely parantaa veden irrotusta renkaan pinnasta ja näin = minimoi järjestelyn ulkopuolelle pääsevää vettä.

Q Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä viidennessä suoritusmuodossa harjamat- tojärjestelyn alapuolella on ritilärakenne tukemaan harjamattojärjestelyä. Kun har- jamatto pysyy kokonaisuutena suurin piirtein paikoillaan, sen harjakset pyyhkivät — tehokkaammin renkaan pintaa. Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä kuuden-

nessa suoritusmuodossa ritilärakenne on sijoitettu niin, että harjamattojärjestely on erillään keräysaltaaseen kertyvästä vedestä. Tämä piirre estää veden kertymisen harjamattojärjestelyyn ja siten tehostaa harjamattojärjestelyn kuivaavaa vaikutus- ta.

5 Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä seitsemännessä suoritusmuodossa jär- jestelyssä on kaksi rinnakkaista kourujärjestelyä, jotka on konfiguroitu sijoitetta- vaksi niin, että ajoneuvon kulkiessa järjestelyn yli ajoneuvon yhden puolen renkaat kulkevat yhden kourujärjestelyn kautta ja ajoneuvon toisen puolen renkaat kulke- vat toisen kourujärjestelyn kautta. Tämä piirre vähentää järjestelyyn tarvittavan — materiaalin määrä ja joissain tapauksissa helpottaa järjestelyn sijoittamista jo ole- massa oleviin tiloihin.

Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä kahdeksannessa suoritusmuodossa ai- nakin kourujärjestely on konfiguroitu sijoitettavaksi jonkin pinnan päälle. Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä yhdeksännessä suoritusmuodossa kourujärjestelyn — ensimmäisessä päässä ja kourujärjestelyn toisessa päässä on rampit. Nämä piir- teet helpottavat järjestelyn sijoittamista jo olemassa oleviin tiloihin, koska se vä- hentää lattiaan tehtävien muutosten määrää sekä nopeuttaa järjestelyn asennusta. Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä kymmenennessä suoritusmuodossa kou- rujärjestely on konfiguroitu upotettavaksi ainakin osittain jonkin pinnan alle.

—Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä yhdennessätoista suoritusmuodossa har- jamattojärjestelyn pituus, eli matka reunasta reunaan ajoneuvon kulkusuunnassa, on pidempi kuin liuskajärjestelyn pituus tai toisen liuskajärjestelyn pituus. Tämä - piirre tehostaa veden ja kosteuden poistamista renkaasta.

N A Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä kahdennessatoista suoritusmuodossa 8 25 — harjamattojärjestelyn pituus, eli matka reunasta reunaan ajoneuvon kulkusuun- N nassa, on noin ajoneuvon renkaan kehän pituus tai suurempi. Tällä piirteellä var- I mistetaan, että joka kohta renkaan kulutuspinnasta puhdistetaan ja kuivataan.

a N Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä kolmannessatoista suoritusmuodossa = liuskajärjestelyn liuskat ovat alaosastaan erillään toisistaan niin, että ajoneuvon > 30 — renkaan tuoma lika, pöly ja pienkappaleet voivat pudota liuskajärjestelyn läpi. Tä- mä piirre tehostaa katupölyn suurempien hiukkasten keruuta ja myös parantaa liuskajärjestelyn rengasta tärisyttävää vaikutusta.

Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä neljännessätoista suoritusmuodossa suu- tinjärjestely tai osa siitä on liuskajärjestelyn kohdalla tai ennen sitä ajoneuvon kul- kusuunnassa, ja keräysallas ulottuu ainakin osaksi liuskajärjestelyn alapuolelle tai liuskajärjestelyn alapuolella on yhde keräysaltaaseen. Tämä piirre tehostaa liuska- järjestelyn vettä levittävää vaikutusta sekä veden keräämistä liuskajarjestelyn koh- dalta. Keksinnön etuna on, että sillä saadaan aikaan järjestely, joka pystyy sisätiloissa olennaisesti poistamaan ajoneuvon renkaissa olevaa katupölyä. Keksinnön mu- kainen järjestely pystytään myös helposti sijoittamaan valmiina oleviin tiloihin ilman — suurempia muutoksia. Keksinnön mukainen järjestely pystytään tekemään olen- naisesti lyhyemmäksi kuin tunnetun tekniikan pesulaitteet ilman, että pesutulos olisi merkittävästi heikompi. Keksintö on myös energiatehokas. Lisäksi sen käyttämä vesimäärä on myös vä- häinen tunnettuun tekniikkaan verrattuna. Keksintö on myös helposti mitoitettavis- sa erikokoisille ajoneuvoille. Keksinnön mukaisella laitteella pesutapahtuma on nopea ja automaattinen. Ajoneuvon kuljettajalta ei tarvita mitään lisätoimenpiteitä. Keksinnön etuna on myös se, että sitä voidaan käyttää erityyppisissä tiloissa. Edelleen keksinnön etuna on se, että se ei levitä vettä ja likaa ympäristöönsä käy- tön aikana.

. KUVIEN SELITYS O Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan LÖ oheisiin piirustuksiin, joissa

O N kuva 1 esittää esimerkin eräästä järjestelyn suoritusmuodosta sivultapäin tar- I 25 kasteltuna, a N kuva 2 esittää esimerkin eräästä toisesta järjestelyn suoritusmuodosta päästä- = päin tarkasteltuna, ja

O N kuva 3 esittää esimerkin eräästä kolmannesta järjestelyn suoritusmuodosta ylhäältäpäin tarkasteltuna kuva 4 esittää esimerkin eräästä neljännestä järjestelyn suoritusmuodosta yl- häältäpäin tarkasteltuna, ja kuva 5 esittää esimerkin eräästä viidennestä järjestelyn suoritusmuodosta.

KUVIEN YKSITYISKOHTAINEN SELITYS Seuraavassa selityksessä olevat suoritusmuodot ovat vain esimerkinomaisia ja alan ammattilainen voi toteuttaa keksinnön perusajatuksen myös jollain muulla kuin selityksessä kuvatulla tavalla. Vaikka selityksessä voidaan viitata erääseen — suoritusmuotoon tai suoritusmuotoihin useissa paikoissa, niin tämä ei merkitse sitä, että viittaus kohdistuisi vain yhteen kuvattuun suoritusmuotoon tai että kuvattu piirre olisi käyttökelpoinen vain yhdessä kuvatussa suoritusmuodossa. Kahden tai useamman suoritusmuodon yksittäiset piirteet voidaan yhdistää ja näin aikaan- saada uusia keksinnön suoritusmuotoja.

— Kuvassa 1 on järjestely 100 ajoneuvon 102 renkaiden 103 pesemiseksi. Järjestely on pitkänomainen rakennelma, jonka yli ajoneuvo ajaa järjestelyn pitkittäissuun- nassa. Järjestely on tässä esimerkissä osaksi lattiapinnan 104 yläpuolella.

Keksijä on havainnut, että suurin osa parkkihalleissa ja vastaavissa tiloissa olevas- ta pölystä on kulkeutunut tiloihin ajoneuvojen renkaissa ja etenkin renkaiden ajora- — taan koskevilla pinnoilla. Täten renkaiden puhdistaminen ja puhdistuksessa irron- - neen pölyn ja muun lian talteenotto olennaisesti vähentää parkkihallin likaisuutta. O Tämä vähentää siivoustarvetta ja parantaa koko rakennuksen ilmanlaatua. Samal- LÖ la vähennetään ajoneuvojen likaisuutta sekä terveyshaittoja.

O N Järjestelyssä 100 on kourujärjestely 101, liuskajärjestely 105, harjamattojärjestely I 25 106, toinen liuskajärjestely 107, suutinjärjestely 111 sekä keräysallas 110. Järjes- ~ telyssä on myös ensimmäinen ajoramppi 112, toinen ajoramppi 113, ritilärakenne I 114 ja tunnistusjärjestely 115. Järjestelyllä on puhdistuspinnat. Ainakin liuskajär- o jestely ja harjamattojärjestely muodostavat järjestelyn puhdistuspinnat.

O N Kourujärjestely 101 on rakenne, jolla on ainakin sivuseinät ja pohja. Nämä rajoitta- vat sisälleen keräilyaltaan 110. Kourujärjestelyllä on kourujärjestelyn ensimmäinen pää 108 ja kourujärjestelyn toinen pää 109. Kourujärjestelyssä on rakenteita, jotka tukevat kourujärjestelyn yläosaan tulevia liuskajärjestelyä 105, harjamattojärjeste-

lyä 106 ja toista liuskajärjestelyä 107. Joissain suoritusmuodoissa kourujärjestely tai ainkin osa siitä voidaan muodostaa muotoilemalla pintaa, jolle järjestely asete- taan. Kourujärjestely on sellaista materiaalia, joka estää veden pääsemisen keräi- lyaltaan ulkopuolelle. Lisäksi sen on oltava tarpeeksi tukeva, jotta se kestää rasi- tukset ja pystyy tukemaan järjestelyn 100 muita osia. Esimerkiksi teräs on eräs tällainen materiaali, mutta joissain suoritusmuodoissa ainakin osa kourujärjestelys- tä voidaan valmistaa muista materiaaleista kuin metalleista, kuten esimerkiksi so- veliaista muovilaaduista. Kourujärjestelyn 101 kourujärjestelyn ensimmäisessä päässä 108 on ensimmäi- nen ajoramppi 112 ja kourujärjestelyn toisessa päässä 109 on toinen ajoramppi

113. Järjestelyssä 100 on konfiguroitu niin, että ajoneuvo 102 voi ajaa pitkin kouru- järjestelyä niin, että ajoneuvon kaikki käytössä olevat renkaat kulkevat kourujärjes- telyn kautta niin, että järjestely pystyy pesemään renkaita. Ajorampit on sijoitettu niin, että kun kuvan mukaisessa suoritusmuodossa kourujärjestelyn yläpinta on — lattian 104 tasoa ylempänä ajoneuvo pystyy helposti nousemaan kourujärjestelyn päälle ja poistumaan kourujärjestelyn päältä. On suoritusmuotoja, joissa kourujär- jestely on sijoitettu niin, että kourujärjestelyn yläpinta on lattian tasossa tai lähellä tasoa, jolloin ajoramppeja ei tarvita. Suutinjärjestely 111 käsittää vesiputken tai vesiputkia ja ainakin yhden suuttimen — veden suihkuttamiseksi kourujärjestelyn kautta kulkeneen ajoneuvon renkaisiin. Joissain suoritusmuodoissa suutin voi olla liikuteltava vesisuihkun ohjaamiseksi. Suutinjärjestely on kytketty vesijohtojärjestelmään ja suuttimet on konfiguroitu niin, että vesijohtojärjestelmän oma paine on riittävä haluttujen vesisuihkujen aikaan- » saamiseksi. On myös suoritusmuotoja, joissa järjestelyllä 100 on oma vedenkulje- N 25 — tusjärjestelmä, jossa on vesisäiliö ja pumppu. Suutinjärjestelyn suutin tai suuttimet N ovat pääsääntöisesti kourujärjestelyn ensimmäisessä päässä 108 tai siis järjeste- 8 lyn 100 siinä päässä, josta ajoneuvo 102 saapuu kourujärjestelyn päälle. Suutin- N järjestely on konfiguroitu niin, että suuttimia on vain kourujärjestelyn ensimmäisen I pään puoleisella puoliskolla eli suuttimet ovat kourujärjestelyn keskikohdan ja kou- ~ 30 — rujärjestelyn ensimmäisen pään välissä. Joissain suoritusmuodoissa suuttimet si- = joitetaan renkaan ajolinjan molemmille puolille niin, että vettä suihkutetaan ren- > kaan molemmille puolille.

N Kourujärjestelyn ensimmäisen pään 108 läheisyydessä ajoneuvon 104 saapumis- suunnassa on tunnistusjärjestely 115 järjestelyä 100 lähestyvän ajoneuvon tunnis- — tamiseksi. Tunnistusjärjestelyssä on välineet kytkeä suutinjärjestely 111 päälle suihkuttamaan vettä. Suutinjärjestely voi olla kytketty olemaan käynnissä jonkun tietyn ajan tai järjestelyssä 100 voi olla jokin lisäjärjestely tunnistamaan ajoneuvo, kun se on ohittanut suutinjärjestelyn suuttimet ja sammuttamaan tällöin suutinjär- jestelyn. Tunnistusjärjestely voi käsittää esimerkiksi valokennon, magneettianturin tai paineanturin tai jonkin muun vastaavan välineen ajoneuvon havaitsemiseksi. Tunnistusjärjestelyssä voi myös olla raja-arvoja, jolloin se ei kytke suutinjärjestelyä päälle päällä vaikka tunnistusjärjestely havaitsisi jotain. Näin esimerkiksi voidaan estää polkupyörien kasteleminen, jos esimerkiksi järjestely on sijoitettu niin, että myös polkupyörien on kuljettava järjestelyn yli paikoitustilaan pääsemiseksi. Kourujärjestelyn ensimmäisessä päässä 108 tai sen läheisyydessä on liuskajärjes- — tely 105. Liuskajärjestelyssä on liuskajärjestelyn ensimmäinen pää ja liuskajärjes- telyn toinen pää, ja tässä esimerkissä liuskajärjestelyn ensimmäinen pää on kou- rujärjestelyn ensimmäisessä päässä. Tässä esimerkissä liuskajärjestely ulottuu kourujärjestelyn laidasta laitaan. Joissain toisissa suoritusmuodoissa liuskajärjes- tely on konfiguroitu niin, että liuskajärjestelyä on ainakin niissä kohden kourujärjes- — telyä, missä ajoneuvon renkaan on tarkoitettu kulkevan. Liuskajärjestely koostuu joukosta ajoneuvon kulkusuuntaan nähden poikittaisista liuskoista. Liuskat ovat joustavaa materiaalia, joka muuttaa muotoaan, kun siihen kohdistuu voimaa ja palautuu kun voiman kohdistaminen loppuu. Eräitä soveliaita materiaaleja ovat erilaiset muovi- ja kumiyhdisteet. Liuskat on asetettu niin, että lepotilassa peräk- — käiset liuskat ovat ainakin osaksi erillään toisistaan eli peräkkäisten liuskojen vä- lissä on tilaa eli siinä on väli tai rako.

Liuskat on konfiguroitu taipumaan ainakin ajoneuvon kulkusuuntaan ajoneuvon renkaan kulkiessa liuskan yli ja palaamaan alkuasentoonsa renkaan ohitettua lius- » kan. Liuskat ovat levymäisiä kappaleita, joilla on vaakasuuntaiset yläsivu ja alasi- N 25 — vu, ensimmäinen puoli ja toinen puoli sekä pystysuuntaiset sivut. Liuskan ensim- N mäinen puoli on kohti kourujärjestelyn ensimmäistä päätä 108 ja liuskan toinen 8 puoli on kohti kourujärjestelyn toista päätä 109. Liuskat on kiinnitetty kourujärjeste- N lyyn 101 niin, että liuskat voivat liikkua kourujärjestelyn pitkittäissuunnassa. Tämä I voidaan tehdä kiinnittämällä liuskat kourujärjestelyyn tai kourujärjestelyssä oleviin ~ 30 — rakenteisiin liuskan alareunasta tai pystysuuntaisten sivujen alaosista tai molem- I mista. On myös suoritusmuotoja, joissa liuskajärjestely on moduulimainen ja lius- 5 kajärjestely kiinnitetään kokonaisuutena kourujärjestelyyn. Olennaista on liuskajär- 2 jestelyssä se, että liuskojen liikkuessa ajoneuvon renkaan alla liuskat taipuvat se- kä joustavat ajoneuvon painosta ja renkaan vierintäliikkeestä, ja renkaan ohitettua — liuskat, ne palaavat alkuperäiseen asentoonsa. Tällöin liuskajärjestely aiheuttaa renkaaseen värähtelevää liikettä, joka tärisyttää rengasta. Tällöin renkaasta irtoaa pölyä ja suurempia hiukkasia kuten hiekkaa.

Liuskajärjestely on konfiguroitu niin, että sen aiheuttama tärinä, esimerkiksi henkilöautolle, on niin pieni, että tärinä ei ole merkittävän häiritsevä ajoneuvon kuljettajalle.

Tärinän lisäksi liuskajärjestely levittää suutinjärjestelystä 111 tulevaa vettä renkaan pinnalle.

Liuskojen painuessa — yhteen, niiden välissä olevaa vettä purskahtaa ulos liuskajärjestelystä kohti liusko- ja painavaa rengasta.

Suutinjärjestelyn suuttimia on ainakin kourujärjestelyn reu- noissa liuskajärjestelyn kohdalla.

Joissain suoritusmuodoissa suuttimia on liuska- järjestelyn alapuolella, jolloin ainakin joidenkin liuskajärjestelynliuskojen väliin suihkutetaan vettä.

Tällöin veden levittäminen renkaaseen edelleen tehostuu.

Tässä esimerkissä liuskajärjestelyn 105 liuskat ovat pystysuorassa.

Joissain suori- tusmuodossa liuskajärjestelyn liuskat ovat kallistuneena kohti kourujärjestelyn tois- ta päätä 109. Tällä voidaan tehostaa veden levittymistä.

Joissain suoritusmuo- doissa liuskan poikkileikkaus sen poikittaissuunnassa on muotoiltu.

Esimerkiksi on suoritusmuotoja, joissa liuskan yläreuna on kapeampi kuin liuskan alareuna.

Lius- kan muotoilulla voidaan kontrolloida liuskojen taipumista ja muotoutumista ja sa- malla liuskajärjestelyn aiheuttamaa täristämistä ja veden levittämistä.

Harjamattojärjestelyllä 106 on harjamattojärjestelyn ensimmäinen pää ja harjamat- tojärjestelyn toinen pää.

Harjamattojärjestelyn ensimmäinen pää on kohti liuskajär- jestelyn 105 toista päätä ja harjamattojärjestelyn toinen pää on kohti kourujärjeste- lyn toista päätä 109. Harjamattojärjestely ulottuu kourujärjestelyn 101 laidasta lai- taan.

Harjamattojärjestely on vettä läpäisevää.

Harjamattojärjestelyssä on harjak- sia ja maton pohja.

Harjakset ovat lankamaisia rakenteita, jotka ovat toisesta päästään kiinni maton pohjassa.

Harjaksia on tiheässä ja ne ovat jäykkiä niin, että » ajoneuvon renkaan kulkiessa harjamattojärjestelyn ylitse harjakset taipuvat enem- N 25 pi maton kiinnityskohdasta.

Harjamattojärjestelyn harjakset harjaavat rengasta ja N poistavat siitä pölyä ja muita epäpuhtauksia sekä vettä.

Maton pohjassa on reikiä, 8 joista vesi ja sen kuljettamat epäpuhtaudet pääsevät läpi.

Suutinjärjestelyn 111 N suuttimia on joissain suoritusmuodoissa kourujärjestelyn 101 reunoissa harjamat- I tojärjestelynkin kohdalla, mutta ne ovat harjamattojärjestelyn ensimmäisen pään ~ 30 — läheisyydessä.

Suutinjärjestelyn suuttimia on enimmillään kourujärjestelyn ensim- = mäisestä päästä kourujärjestelyn puoleenväliin asti, jotta vältettäisiin harjamatto- 5 järjestelyn liiallinen kastuminen ja mahdollistetaan, että se kuivaa ainakin loppu- 2 päällään eli sillä osalla, joka on lähempänä kourujärjestelyn toista päätä 109. Jois-

sain suoritusmuodoissa suihkutettavan veden seassa voi olla jotain puhdistusta

— edistävää ainetta.

Tässä suoritusmuodossa harjamattojärjestely 106 on pidempi kuin liuskajärjestely

105. Joissain suoritusmuodoissa harjamattojärjestelyn pituus on suurin piirtein yh- tä suuri tai suurempi kuin puhdistettavien renkaiden kehä, jotta renkaan pinta tulisi harjattua ainakin suurimmaksi osaksi. Jos järjestely 100 on tarkoitettu henkilöauto- jen renkaiden puhdistukseen täksi pituudeksi voidaan valita joissain suoritusmuo- doissa minimissään noin kaksi metriä (vaihtelu voi olla 10 % molempiin suuntiin). Kuvan 1 mukaisessa esimerkissä on toinen liuskajärjestely 107 harjamattojärjeste- lyn 106 toisen pään ja kourujärjestelyn toisen pään 109 välissä. Toinen liuskajär- jestely on vastaavanlainen rakenne kuin liuskajärjestely 105, mutta toisen liuska- — järjestelyn liuskat ovat lähempänä toisiaan kuin liuskajärjestelyn liuskat. Tällöin toisen liuskajärjestelyn aiheuttama tärinä on vaimeampi kuin liuskajärjestelyn ai- heuttama tärinä. Tällöin ainakin osa renkaassa olevista pisaroista irtoaa. Joissain suoritusmuodoissa myös liuskat voivat olla eri muotoisia. Toista liuskajärjestelyä käytetään niissä suoritusmuodoissa, joissa järjestelyyn halutaan lisätä renkaan — lisäkuivausta. Tämä voi olla esimerkiksi tilanteissa, joissa järjestelyn kokonaispi- tuutta halutaan lyhentää. Liuskajärjestelyn 105, harjamattojärjestelyn 106 ja toisen liuskajärjestelyn 107 ylä- pinnat muodostavat ainakin osan järjestelyn 100 yläpinnasta kourujärjestelyn 101 kohdalla. Liuskajärjestelyn, harjamattojärjestelyn ja toisen liuskajärjestelyn korkeus on pienempi kuin kourujärjestelyn korkeus eli etäisyys kourujärjestelyn pohjasta sen yläreunaan. Kourujärjestelyn pohjaosassa on keräysallas 110 puhdistukseen käytetyn veden keräämiseksi. Keräysallas on ainakin osaksi harjamattojärjestelyn alapuolella. Joissain suoritusmuodoissa keräysallas ulottuu myös liuskajärjestelyn » ja toisen liuskajärjestelyn alapuolelle. Joissain suoritusmuodoissa liuskajärjestelyn N 25 ja toisen liuskajärjestelyn alapuolella on yhteet keräilyaltaaseen. Kourujärjestelys- N sä on ritilärakenne 114, joka on ainakin harjamattojärjestelyn alapuolella. Ritilära- 8 kenne erottaa liuskajärjestelyn, harjamattojärjestelyn ja toisen liuskajärjestelyn N keräilyaltaasta. Ritilärakenne on sijoitettu niin, että harjamattojärjestely ei pääse I kosketuksiin keräilyaltaassa olevan veden kanssa, jolloin harjamattojärjestely ei ~ 30 — kastu tarpeettomasti. Ritilärakenne on irrotettavissa keräilyaltaan puhdistamista ja I järjestelyn huoltoa varten. Joissain suoritusmuodoissa keräilyaltaassa on välineitä 5 veden kasittelyn hallitsemiseksi kuten esimerkiksi vedenpinnan tunnistin tai veden 2 poistojärjestely 120. Kun järjestelyä 100 käytetään ajoneuvon renkaiden puhdistukseen, ajoneuvo 104 — ajetaan kourujärjestelyn 101 päälle. Järjestelyssä ajoneuvon tulosuunnassa oleva tunnistusjärjestely 115 tunnistaa ajoneuvon ja kytkee suutinjärjestelyn 111 päälle.

Suutinjärjestelyn suutimista suihkuaa vettä ajoneuvon renkaisiin 103 ja ainakin liuskajärjestelyyn 105. Ajoneuvon renkaan ylittäessä liuskajärjestelyä, liuskajärjes- telyn liuskat tärisyttävät rengasta ja levittävät vettä renkaalle. Harjamattojärjestely 106 levittää edelleen renkaan pinnoille vettä ainakin alkupäässään eli siinä harja- mattojarjestelyn päässä, joka on lähempänä kourujärjestelyn ensimmäistä päätä

108. Vesi voi tulla harjamattojärjestelylle joko suutinjärjestelystä tai kosteiden ren- kaiden mukana tai molemmilla tavoilla. Harjamattojärjestelyn harjakset sekä puh- distavat rengasta että kuivaavat sitä. Kourujärjestelyn toisessa päässä 109 voi joissain suoritusmuodoissa olla toinen liuskajärjestely 107, joka tärisyttää ja kuivaa rengasta. Ajoneuvo ajaa pois järjestelystä kourujärjestelyn toisesta päästä. Järjes- tely rakenteen takia siitä voidaan tehdä olennaisesti lyhyempi kuin tunnetun teknii- kan pesureista ja pystytään vähentämään järjestelyn ulkopuolelle tulevaa vettä, eli veden irrottama lika ei pääse leviämään järjestelyn ulkopuolelle. Kuva 2 esittää esimerkin eräästä toisesta järjestelyn 200 suoritusmuodosta pääs- — täpäin tarkasteltuna. Järjestelyssä on kaksi kourujärjestelyä: ensimmäinen kouru- järjestely 201a ja toinen kourujärjestely 201b. Kouru järjestelyillä on kourujärjeste- lyn runko 216, jossa on ainakin reunat ja pohja. Ensimmäinen kourujärjestely ja toinen kourujärjestely on sijoitettu niin, että ajoneuvon yhden sivun renkaat kulke- vat yhden kourujärjestelyn kautta ja toisen sivun renkaat toisen kourujärjestelyn — kautta ajoneuvon ajaessa järjestelyä pitkin eli järjestelyä käytettäessä. Järjestelys- sä 200 on lisäksi tunnistusjärjestely 215, keräysallas 210, ritilärakenne 214, suutin- järjestely 211 ja järjestelyn puhdistuspinnat 217. Kourujärjestelyjen rungot 216 rajoittavat sisälleen keräilyaltaat 210. Puhdistuspin- » nat 217 ovat keräilyaltaiden yläpuolella. Ritilärakenne 214 on puhdistuspintojen ja N 25 — keräilyaltaan välissä, ja se tukee puhdistuspintoja. Kourujärjestelyjen rungot, ja N tarkemmin sanottuna rungon reunojen yläosat, on muotoiltu niin, että pesussa käy- 8 tetty vesi roiskuisi mahdollisimman vähän järjestelyn 200 ulkopuolelle. Tässä suo- N ritusmuodossa rungon reunojen yläosat ovat hieman sisäänpäin taipuneita, jolloin I ne ohjaavat runkoon osuvia vesipisaroita ja -suihkuja. Suutinjärjestelyn 211 suut- ~ 30 timia voi olla rungon reunojen läheisyyden lisäksi myös puhdistuspintojen 217 ala- = puolella.

O O Kuva 3 esittää esimerkin eräästä kolmannesta järjestelyn 300 suoritusmuodosta N päältäpäin tarkasteltuna. Järjestelyssä on kaksi kourujärjestelyä: ensimmäinen kourujärjestely 301a ja toinen kourujärjestely 301b. Kourujärjestelyillä on kourujär- — jestelyn ensimmäinen pää 308 ja kourujärjestelyn toinen pää 309. Järjestelyssä on lisäksi tunnistusjärjestely 315 ja suutinjärjestely 311. Kourujärjestelyissä on järjes-

telyn puhdistuspinnat 317. Tässä suoritusmuodossa puhdistuspinnat käsittävät liuskajärjestelyn 305, harjamattojärjestelyn 306 ja toisen liuskajärjestelyn 307. Liuskajärjestely 305 koostuu joukosta ajoneuvon kulkusuuntaan nähden poikittai- sista liuskoista.

Liuskat ovat joustavaa materiaalia.

Liuskajärjestelyssä on liuska- järjestelyn ensimmäinen pää ja liuskajärjestelyn toinen pää, ja liuskajärjestelyn ensimmäinen pää on kourujärjestelyn ensimmäisessä päässä 308. Liuskat on kiinnitetty kourujärjestelyn runkoon niin, että ne pystyvät liikkumaan ajoneuvon kulkusuunnassa eli kourujärjestelyn pitkittäisakselin suuntaisesti.

Liuskat joustavat myös pystysuunnassa.

Liuskajärjestelyssä on liuskajärjestelyn ensimmäinen osa 318 ja liuskajärjestelyn toinen osa 319. Liuskajärjestelyn ensimmäinen osa on lä- hempänä kourujärjestelyn ensimmäistä päätä 308 kuin liuskajärjestelyn toinen osa.

Liuskajärjestelyn ensimmäisen osan liuskat ovat paksumpia ja niiden etäisyys naapuriliuskoista on suurempi kuin liuskajärjestelyn toisen osan liuskoilla.

Liuska- järjestelyn ensimmäinen osa tärisyttää rengasta.

Liuskajärjestelyn toisen osan — liuskat keräävät vettä väliinsä ja levittävät sitä ajoneuvon renkaalle, kun liuskat puristuvat toisiaan vasten ajoneuvon renkaan kulkiessa yli.

Liuskajärjestelyssä voi luonnollisestikin olla useammankin tyyppisiä liuskoja.

Kuva 4 esittää esimerkin eräästä neljännestä järjestelyn 400 suoritusmuodosta päältäpäin tarkasteltuna.

Järjestelyssä on kaksi kourujärjestelyä: ensimmäinen — kourujärjestely 401a ja toinen kourujärjestely 401b.

Kourujärjestelyillä on kourujär- jestelyn ensimmäinen pää 408 ja kourujärjestelyn toinen pää 409. Järjestelyssä on lisäksi keräysallas 410, suutinjärjestely 411 ja veden poistojärjestely 420. . Suutinjärjestelyssä 411 on yhde 419 vesijohtojärjestelmään ja joukko suuttimia 5 418. Kun suutinjärjestelmä on toiminnassa, se suihkuttaa vettä suuttimista.

Suutin- < 25 — järjestely ja suuttimet on konfiguroitu niin, että suuttimet kastelevat ajoneuvon ren- 9 kaita sekä järjestelyn puhdistuspintoja.

Tämä kastelu tapahtuu kourujärjestelyjen K 401a, 401b ensimmäisessä päässä ja sen läheisyydessä eli alueella, johon ajo- - neuvot tulevat ensimmäiseksi järjestelyä käytettäessä.

Kuvaan 4 on merkitty suut- E timista tulevia vesisuihkuja.

Tässä esimerkissä vesisuihkut muodostavat ristikkäi- N 30 sen kuvion.

Vesisuihkut voivat esimerkiksi olla kapeita tai viuhkamaisia.

Suutinjär- = jestelmä on asetettu niin, että ajoneuvon renkaiden aktiivista kastumista, eli suo- O raan vesisuihkuista tapahtuvaa, ei tapahtuisi kuin kourujärjestelyn ensimmäisellä N puoliskolla eli alueella kourujärjestelyn puolestavälistä kourujärjestelyn ensimmäi- seen päähän 408. Tällöin järjestelyn puhdistuspinnat ehtivät kuivata renkaita riittä- — västi estämään merkittävää veden ja kosteuden leviämistä järjestelyn ulkopuolelle.

Keräysallas 410 voi olla yhteinen ensimmäiselle kourujärjestelylle 401a ja toiselle kourujärjestelylle 401b tai kummallekin kourujärjestelylle voi olla oma keräilyal- taansa.

Keräilyaltaassa 410 on vedenpoistojärjestely 420 poistamaan puhdistuksessa käy- tettyä vettä. Vedenpoistojärjestely voi käsittää suodatusjärjestelyjä veteen sekoit- tuneen lian erottamiseksi. Joissain suoritusmuodoissa vesi ja keräilyaltaaseen ker- tynyt muu materiaali voidaan poistaa keräilyaltaasta imurilla tai vastaavalla laitteel- la, kun keräysallasta peittävät rakenteet poistetaan. Vedenpoistojärjestely voi olla myös yhteydessä viemärijärjestelmään tai ulkoiseen säiliöön.

Kuva 5 esittää esimerkin eräästä viidennestä järjestelyn 500 suoritusmuodosta. Järjestelyssä on kourujärjestely 501, suutinjärjestely 511, keräysallas 510 ja ve- denpoistojärjestely 520. Järjestelyssä on myös ensimmäinen ajoramppi 512, toi- nen ajoramppi 513 ja tunnistusjärjestely 515. Järjestelyssä on myös puhdistuspin- ta, joka on kourujärjestelyn päällä.

— Järjestelyssä 500 on yksi kourujärjestely 501, jonka yli ajonneuvo ajaa. Suutinjär- jestely 511 on konfiguroitu suihkuttamaan vettä ajoneuvon renkaisiin, kun tunnis- tusjärjestely 515 on havainnut ensimmäiselle ajorampille 512 ajavan ajoneuvon. Suutinjärjestely on muotoiltu niin, että siinä on haaroja, joiden välistä rengas kul- kee ajoneuvon ylittäessä puhdistuspinnan. Suutinjärjestelyn suuttimia on sijoitettu — näihin haaroihin niin, että renkaan kumpaakin sivua kohti voidaan suihkuttaa vettä. Puhdistuspinta voi ulottua kourujärjestelyn yli laidasta laitaan, mutta on myös suo- ritusmuotoja, joissa puhdistuspintaa on vain niissä kohden, joiden yli ajoneuvon . renkaat kulkevat. Tällöin puhdistuspintoja on kaksi kaistaletta, ja niiden välissä on 5 joissain suoritusmuodossa tukirakenteita, johon suutinjärjestelyn osia voidaan < 25 — kiinnittää. Tässä tukirakenteessa voi lisäksi olla huoltoluukkuja tai vastaavia.

S Edellä on kuvattu eräitä keksinnön mukaisia edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei N rajoitu juuri kuvattuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa E lukuisilla tavoilla patenttivaatimusten asettamissa rajoissa.

5

N

Claims (15)

Patenttivaatimukset

1. — Järjestely (100; 200; 300; 400; 500) ajoneuvon (102) renkaiden (103) pese- miseksi, jossa järjestelyssä on suutinjärjestely (111; 211; 311; 411; 511), joka on konfiguroitu suihkuttamaan vettä ajoneuvon renkaaseen, tunnettu siitä, että jär- jestelyssä on lisäksi kourujärjestely (101; 201a, 201b; 301a, 301b; 401a, 401b; 501) liuskajärjestely (105; 305) ja harjamattojärjestely (106; 306), ja kourujärjeste- lyllä on kourujärjestelyn ensimmäinen pää (108; 308; 408; 508) ja kourujärjestelyn toinen pää (109; 309; 409; 509), ja suutinjärjestely tai sen osia on ainakin osaksi kourujärjestelyn ensimmäisessä päässä tai sen läheisyydessä, ja liuskajärjestely — koostuu joukosta ajoneuvon kulkusuuntaan nähden poikittaisista liuskoista, jotka ovat levymäisiä kappaleita, ja jotka on konfiguroitu taipumaan ainakin ajoneuvon kulkusuuntaan ajoneuvon renkaan kulkiessa liuskan yli ja palaamaan alkuasen- toonsa renkaan ohitettua liuskan, ja harjamattojärjestely on vettä läpipäästävä, ja harjamattojärjestely on lähempänä kourujärjestelyn toista päätä kuin liuskajärjeste- — ly, ja järjestelyssä on lisäksi keräysallas (110; 210; 410; 510) veden keräämiseksi ja keräysallas on ainakin osaksi harjamattojärjestelyn alapuolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; 500), tunnet- tu siitä, että kourujärjestelyn ensimmäisessä päässä (108; 308; 408; 508) tai sen läheisyydessä on tunnistusjärjestely (115; 215; 315; 515) ajoneuvon (102) sijainnin — tunnistamiseksi, ja tunnistusjärjestely on konfiguroitu ainakin kytkemään suutinjär- jestelyn (111; 211; 311; 411; 511) päälle.

3. — Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; 500), tunnettu siitä, että liuskajärjestelyn (105; 305) liuskoissa on liuskan yläreuna » ja liuskan alareuna, ja liuska on kiinnitetty liuskan alareunasta tai sen läheisyydes- N 25 tä, eli liuskan alaosasta, kourujärjestelyyn (101; 201a, 201b; 301a, 301b; 401a, N 401b; 501).

LO 8 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; N 500), tunnettu siitä, että kourujärjestelyn toisessa päässä (109; 309; 409; 509) on E toinen liuskajärjestely (107; 307) niin, että harjamattojärjestely (106; 306) on lius- N 30 — kajärjestelyn (105; 305) ja toisen liuskajärjestelyn välissä, ja toinen liuskajarjestely = koostuu joukosta ajoneuvon kulkusuuntaan nähden poikittaisista liuskoista, jotka = on konfiguroitu taipumaan ainakin ajoneuvon kulkusuuntaan ajoneuvon renkaan N kulkiessa liuskan yli ja palaamaan alkuasentoonsa renkaan ohitettua liuskan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; 500), tunnet- — tu siitä, että toisen liuskajärjestelyn (107; 307) liuskat ovat ohuempia kuin liuska- järjestelyn (105; 305) liuskat.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; 500), tunnettu siitä, että harjamattojärjestelyn (106; 306) alapuolella on ritilära- kenne (114; 214) tukemaan harjamattojärjestelyä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; 500), tunnet- tu siitä, että ritilärakenne (114; 214) on sijoitettu niin, että harjamattojärjestely (106; 306) on erillään keräysaltaaseen (110; 210; 410; 510) kertyvästä vedestä.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; 500), tunnettu siitä, että järjestelyssä on kaksi rinnakkaista kourujärjestelyä (201a, 201b; 301a, 301b; 401a, 4016), jotka on konfiguroitu sijoitettavaksi niin, että ajo- — neuvon kulkiessa järjestelyn yli ajoneuvon yhden puolen renkaat kulkevat yhden kourujärjestelyn kautta ja ajoneuvon toisen puolen renkaat kulkevat toisen kouru- järjestelyn kautta.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; 500), tunnettu siitä, että ainakin kourujärjestely (101; 201a, 201b; 301a, 301b; 401a, 401b; 501) on konfiguroitu sijoitettavaksi jonkin pinnan päälle.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; 500), tunnet- tu siitä, että kourujärjestelyn ensimmäisessä päässä (108; 308; 408; 508) ja kou- rujärjestelyn toisessa päässä (109; 309; 409; 509) on rampit (112, 113; 512, 513).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; 500), tunnettu siitä, että kourujärjestelyn (101; 201a, 201b; 301a, 301b; 401a, 401b; 501) yläpinta on lattian tasossa tai lähellä sitä.

12. Jonkin patenttivaati muksen 1-11 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; . 500), tunnettu siitä, että harjamattojärjestelyn (106; 306) pituus, eli matka reunas- 5 ta reunaan ajoneuvon (102) kulkusuunnassa, on pidempi kuin liuskajarjestelyn < 25 (105; 305) pituus. 8

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; N 500), tunnettu siitä, että harjamattojärjestelyn (106; 306) pituus, eli matka reunas- I ta reunaan ajoneuvon (102) kulkusuunnassa, on noin ajoneuvon renkaan (103) ~ kehan pituus tai suurempi. = 30

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; = 500), tunnettu siitä, että liuskajärjestelyn (105; 305) liuskat ovat alaosastaan eril- N lään toisistaan niin, että ajoneuvon renkaan tuoma lika, pöly ja pienkappaleet voi- vat pudota liuskajärjestelyn läpi.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen järjestely (100; 200; 300; 400; — 500), tunnettu siitä, että suutinjärjestely (111; 211; 311; 411; 511) tai osa siitä on liuskajärjestelyn (105; 305) kohdalla tai ennen sitä ajoneuvon kulkusuunnassa, ja keräysallas (110; 210; 410; 510) ulottuu ainakin osaksi liuskajärjestelyn alapuolelle tai liuskajärjestelyn alapuolella on yhde keräysaltaaseen.

N

O

N

LO <Q

NM

N

I & a ~

O

O

N