FI128269B

FI128269B - Kaidelasitusjärjestelmä sekä vaakajohde kaidelasitusjärjestelmään

Info

Publication number: FI128269B
Application number: FI20165767A
Authority: FI
Inventors: Teemu Lehtohalme
Original assignee: Alutec Oy
Priority date: 2016-10-11
Filing date: 2016-10-11
Publication date: 2020-02-14
Also published as: EP3312361A1; FI20165767A; EP3312361B1; PL3312361T3

Abstract

Keksinnön kohteena on kaidelasitusjärjestelmä ja vaakajohde kuten alajohde tai käsijohde kaidelasitusjärjestelmää varten. Vaakajohde (DR) käsittää lasitusuran (DRG) lasitusrakennetta varten. Kiinnitysrakenteena (FS) lasitusrakenteen kiinnittämiseksi vaakajohde (DR) käsittää lasitusuraa reunustavassa vaakajohteen seinämässä (W) tuohon seinämään nähden etäännytettävän kiristysulokkeen (PR) ja lisäksi pesän (THRN) joka on pesään asetettavissa olevan työntöelimen ohjain, joka pesä (THRN) on järjestetty ohjaamaan pesään asetettavissa olevan työntöelimen työntämään mainittua kiristysuloketta (PR) sivulta päin kohti lasitusuraa (DRG).

Description

Kaidelasitusjärjestelmä sekä vaakajohde kaidelasitusjärjestelmään

20165767 prh 28 -11- 2019

Keksinnön tausta

Parvekkeella, terassilla tai muussa vastaavassa tilassa olemisen turvallisuuden takia on tilan kuten esim, parvekkeen etureunassa kaiderakenne. Peitelevyillä kuten lasituksella varustettu kaiderakenne toimii myös tuulisuojana ja mahdollisesti myös näkösuojana.

Kaiderakenne voi olla kiinnitetty parvekelaatan kylkeen eli käytännös10 sä parvekelaatan etureunaan. Toinen tapa, jota hyödynnetään myös nyt esillä olevassa keksinnössä, on sellainen että kaiderakenne on parvekelaatan päällä. Kaiderakenteen sijainnin määrää kaiderakenteen vaakasuuntaisen alaprofiilin kiinnityspaikka.

Keksinnön mukainen rakenne soveltuu sekä alustan kuten laatan pääl15 le että alustan kuten laatan sivulle eli kylkeen kuten parvekelaatan ulkokylkeen asennettavaksi.

Arkkitehtonisista ja kustannuksiin liittyvistä syistä on yhä suositummaksi tullut kaiderakenne, jossa ei käytetä erillisiä pystytolppia alaprofiilin ja yläprofiilin eli käsijohteen välillä. Tuo rakenneperiaate asettaa uusia haasteita 20 kaiderakenteen vakaudelle ja jäykkyydelle siten käyttöturvallisuudellekin.

Tolpattomissa kaidelasitusjärjestelmissä alaprofiilin päällypinnassa on ura lasituksen vaakasuuntaiselle alareunalle ja vastaavasti lasituksen päällä yläkiskon eli ns. käsijohteen alapinnassa on ura lasituksen vaakasuuntaiselle yläreunalle.

Eräs tärkeä seikka ilman pystytolppia olevissa kaiderakenteissa on se miten lasitusrakenne eli peitelevy-elementit ovat suhteessa lasituksen alla olevaan vaakasuuntaiseen alajohteeseen/alaprofiiliin ja lasituksen päällä olevaan vaakasuuntaiseen yläjohteeseen jota voidaan nimittää kaiteen käsijohteeksi.

Tunnetaan kiinnitystäpä jossa lasi on vaakasuuntaisesta alareunastaan liimattu alaprofiilin päällypinnan lasitusuraan ja vaakasuuntaisesta yläreunastaan liimattu käsijohteen alapinnan lasitusuraan.

20165767 prh 28 -11- 2019

Tunnetaan myös kiinnitystäpä jossa alaprofiilin osalta on rakenne sellainen, että esimerkiksi parvekelaatan etureunassa olevassa syvennyksessä on laatan ja alaprofiilin välillä kookkaat ja järeät kiristysrakenteet, joilla alaprofiilin lasitusuraa rajaavaa sisempää seinämää koko seinämään kohdistuen pusketaan 5 kohti lasitusurassa olevaa lasitusta. Lopuksi parvekelaatan etureunan syvennys ja siinä olevat kookkaat ja järeät kiinnitysrakenteet lisättävän betonivalun alle.

Julkaisuista W02015145477 ja US2015197959 tunnetaan eräitä rakenteita.

Tunnetut ratkaisut ovat joko vaikutukseltaan puutteellisia tai raken10 teellisesti tai toteutukseltaan hankalia, kookkaita ja kalliita.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää kaidelasitusjärjestelmä ja vaakajohde, että yllä mainittuja ongelmia voidaan vähentää. Keksinnön tavoite saavutetaan kaidelasitusjärjestelmällä ja vaakajohteella, joille on tunnusomaista 15 se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu uudenlaiseen kiinnitykseen lasituksen ja vaakajohteen välillä.

Keksinnöllä saavutetaan etuja, eli rakenne on hyvä niin valmistuksen 20 kannalta kuin kiinnityksen lujuuden ja asentamistyön näkökulmasta. Keksintö vähentää tai poistaa tunnetun tekniikan haittoja. Keksintö mahdollistaa lasituksen hyvän kiinnityksen edullisella tavalla ja siten että kiinnitykset voivat osallistua kuormituksen siirtämiseen pois lasitukselta.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää alajohteen päädyn suunnasta alajohteen yhteydessä olevaa lasituksen kiinnitysjärjestelyä,

Kuvio 2 esittää hieman etuviistosta kuvion 1 kaltaista rakennetta,

Kuvio 3 esittää pystyleikkauksena periaatekaaviota kaidelasitusjärjestelystä parvekelaatan päällä, katsantosuunnan ollessa kaiteen pituussuunnassa.

Kuvio 4 päältäpäin periaatekaaviona kaidelasitusjärjestelyä parvekelaatan päällä,

Kuvio 5 esittää periaatekaaviona alajohdetta ja käsijohdetta ja niiden 35 lasitusuria,

20165767 prh 28 -11- 2019

Kuvio 6 esittää karkaisematonta laminoitua lasituselementtiä,

Kuvio 7 esittää kuvion 1 tyyppisesti mutta alajohteen vastakkaisesta suunnasta alajohteen yhteydessä olevaa lasituksen kiinnitysjärjestelyä,

Kuvio 8 esittää kolmella lasituselementillä varustettua kaidelasitusra5 kennetta suoraan edestä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Asennettu kokonainen kaidelasitusjärjestelmä on havaittavissa lähinnä kuvioista 3, 4 ja 8, yksityiskohdat on parhaiten havaittavissa kuvioista 1, 2 ja 7.

Kuvioihin viitaten kyseessä on kaidelasitusjärjestelmä GA, jonka sijoituskohteena on eräässä toteutusmuodossa parveke 1 jossa parvekelaatta 10, joka esimerkiksi on sopivan vahvuinen betonilaatta 10, joko elementti-betonilaatta tai paikallavalettu.

Kaidelasitusjärjestelmä GA käsittää parvekelaatan päällä alaprofiilin 15 DR kuten alakiskon DR eli alajohteen DR.

Keksinnön mukainen rakenne soveltuu sekä alustan kuten laatan päälle että alustan kuten laatan kylkeen kuten parvekelaatan ulkokylkeen asennettavaksi /kiinnitettäväksi.

Lisäksi kaidelasitusjärjestelmä GA käsittää yläjohteen UR eli yläprofii20 Iin 31 kuten yläkiskon 31, joka on kaidelasitusjärjestelyn käsijohde, johon käyttäjä voi kädellään nojata.

Viitaten esim, kuvioon 8, kaidelasitusjärjestelmä GA lisäksi käsittää yhdestä tai useammasta lasituselementistä G1-G3, muodostuvan lasitusrakenteen G joka on peitelevyrakenne suojaten parveketta. Lasitusrakenteen G kukin lasi25 tuselementti G1 on ns. kaidelasi tai kaidelevy.

Alaprofiili DR kuten myös yläprofiili UR voi olla esimerkiksi pudottamalla valmistettu alumiinilista kuten profiililista.

Kyseessä siis on kaidelasitusjärjestelmä GA, joka käsittää vaakasuuntaisen alajohteen DR ja vaakasuuntaisena yläjohteena HR käsijohteen HR, sekä la30 situsuran DRG eli lasiuran alajohteessa DR ja lasitusuran URG eli lasiuran käsijohteessa URG, sekä yhden tai useampia lasituselementtejä G1-G3 käsittävän lasitusrakenteen G joka on lasitusurien DRG, URG avulla alajohteen DR ja käsijohteen UR välissä.

20165767 prh 28 -11- 2019

Viitaten kuvioihin 1-2, lisäksi kaidelasitusjärjestely käsittää kiinnitysrakenteen FS lasitusrakenteen G kiinnittämiseksi alajohteeseen ja yläjohteeseen. Sekä alajohteessa DR että yläjohteessa UR on omat kiinnitysjärjestelynsä FS lasitusta G varten.

Viitaten erityisesti kuvioon 8, yksittäistäkin vaakajohdetta kuten alajohdetta DR tai yläjohdetta UR tarkasteltaessa on eräässä toteutusmuodossa niin että kiinnitysrakenteita FS on vaakajohteen kuten DR, UR pituussuuntaisen ulottuman matkalla useita ja ne ovat välimatkan päässä toisistaan. Tällöin saadaan pistemäinen voimakas kiinnitysvoima lasituksen G, G1-G3 ja vaakajohteen kuten 10 DR, UR, välille. Kiinnitysrakenteet FS, FS1-FS5 lasituksen G kiinnittämiseksi ovat esimerkiksi siten, että 300 cm pituisen alajohteen DR matkalla on 5 kiinnitysjärjestelyä, jolloin tasaisella jaolla on kiinnityskohtien FS välimatka noin 60 cm jos reunimmaiset kiinnitysjärjestelyt FS1, FS5 ovat alajohteen DR päiden lähellä. Kiinnitysrakenteiden FS, FS1-FS5 sijaintikohtien välinen etäisyys voi olla enem15 mänkin tai vähemmänkin kuin em. esimerkinomainen 60cm.

Kiinnitysrakenteista FS todetaan, että kiinnitysrakenne käsittää alajohteessa DR ja/tai käsijohteessa DR lasitusuraa DRG, URG reunustavassa seinämässä W tuohon seinämään W nähden etäännytettävän kiristysulokkeen PR. Lisäksi kiristysrakenne FS käsittää alajohteessa DR ja/tai yläjohteessa UR pesän ku20 ten kierrepesän THRN ja suhteessa tuohon kierrepesään TRHN kierrettävissä olevan kierrepintaisen eli ulkokierteellä THRO varustetun työntöelimen PD. Työntöelin PD on eräässä toteutusmuodossa kierrepintainen eli ulkokierteellä THRO varustettu.

Vaikka edellä ja jatkossakin käsitellään pesää THRN kierrepesänä ja työntöelintä PD kierrepintaisena työntöelimenä, on keksintö ymmärrettävä laajemmin eli kierre-periaate ei ole välttämätön, joskin hyväksi todettu. Pesä TRHN ohjaa työntöelintä PD siten että vaakajohteen DR, UR lasiuran DRG, URG seinämän W integraalinen kiristysuloke PR saadaan poikittaiseen kiristysliikkeeseen kohti lasiuraa ja lasitusta tms. peitelevyrakennetta.

Joten todetaankin, että sekä kaidelasitusjärjestelmää että vaakajohdetta tarkasteltaessa on siten, että kiinnitysrakenteena FS lasitusrakenteen kiinnittämiseksi vaakajohde kuten DR käsittää lasitusuraa reunustavassa vaakajohteen seinämässä W tuohon seinämään nähden etäännytettävän kiristysulokkeen PR ja lisäksi pesän THRN joka on pesään asetettavissa olevan työntöelimen PD ohjain, 35 joka pesä THRN on järjestetty ohjaamaan pesään asetettavissa olevan työntöelimen PD työntämään mainittua kiristysuloketta PR sivulta päin kohti lasitusuraa

20165767 prh 28 -11- 2019

DRG. Työntöelin PD voidaan nähdä vaakajohteen osana tai siihen lisättävänä osana.

Kierrepesä THRN käsittää sisäkierteen THRI. Työntöelimen PD käsittämä ulkokierre THRO ja kierrepesän THRN käsittämä sisäkierre THRI yhdessä 5 aikaansaavat kierrevälityksen joka on työntöelimen PD ja vaakajohteessa DR olevan kierrepesän välillä.

Edetessään kierrepesässä THRN on työntöelin PD järjestetty työntämään mainittua kiristysuloketta PR kohti lasitusurassa olevan lasitusrakenteen G sivupintaa sen reuna-alueella. Lasituksen sivupinnan reuna alue on alajohteen DR 10 puolella urassa DRG esim, alimmaiset 25-30mm lasituksen sivupinnasta.

Kuvioiden esimerkeissä havaitaan että uran kuten URG ja lasin G välissä on tiiviste S, joten kuviossa kiristysuloke PR liikkuu vasten tiivistettä S kun työntöelintä PD kuten pulttia kierretään kierrepesässä THRN eteenpäin, jolloin työntöelin pääsee puskemaan kiristysulokkeen PR selkäpintaa BS. Havaitaan että 15 kierrepesän THRN ja pulttityyppisen työntöelimen PD alapuolisella alueella kiristysulokkeen selkäpinta BS ulottuu viistosti suhteessa kierrepesän THRN ja työntöelimen PD pituussuuntaan, koska tällöin työntöelin PD työntää kiristysuloketta PD sitä voimakkaammin kohti tiivistettä S ja lasitusuraa URG mitä pidemmälle työntöelintä PD kierretään. Kiristysulokkeen PR viisto selkäpinta BS ulottuu ala20 johteessa kierrepesän alapuolelle (yläjohteessa UR eli käsijohteessa kierrepesän yläpuolelle) eli siis kierrepesän THRN näkökulmasta työntöelimen PD ulostulopuolelle. Tällöin saavutetaan se, että saman kierrepesän ja siihen asetettavissa olevan kierrepintaisen työntöelimen PD avulla saadaan säädettävä kiristys, koska työntövälinettä PD yhä eteenpäin kierrettäessä kiilautuu integraalinen kiris25 tysuloke PR yhä lähemmäs tiivistettä S ja lasitusta G. Tiiviste S ei ole välttämätön eli kiristysuloke PR voi olla suorassakin kontaktissa lasituselementin tms. peitelevyelementin sivupintaan sivupinnan alaosassa ja/tai yläosassa.

Tiiviste S kuviossa on U-tyyppinen tiivistekouru, jolla saadaan molemminpuolinen tiivistys ja nopea asennettavuus. Tiivisteessä S on ulokkeita SPR 30 kohtia lasitusta G, kontaktin parantamiseksi. Alajohteessa DR tiivisteen S alla uran DRG aivan pohjalla voi olla tukikappale SP kuten kuvio 1 esittää.

Havaitaan, että eräässä toteutusmuodossa kaidelasitusjärjestelmä on sellainen, että lasitusuraa kuten DRG reunustavassa seinämässä W olevan tuohon seinämään W nähden etäännytettävissä olevan kiristysulokkeen PR lisäksi myös 35 kierrepesä THRN kierrepintaiselle työntöelimelle PD on tuossa lasitusuraa reunustavassa seinämässä.

20165767 prh 28 -11- 2019

Vaakajohde kuten alajohde DR on integraalinen esim, pursotettu rakenneosa joten kiristysuloke PR on integraalinen alue/kohta/osa muun vaakajohteen DR kanssa, ja samoin on vaakajohteen DR seinämässä W oleva pesä THRN kuten kierrepesä, joka on koneistettu vaakajohteeseen. Tällöin nuo rakenteet aut5 tavat tekemään lasituksen G kiinnityksestä vaakajohteeseen DR kiinteän eli eikelluvan ja sellaisen että se paremmin välittää voimaa lasitukselta vaakajohteelle, asiaa edesauttaa myös se että tartunta kiinnitysulokkeelta PR lasitukseen on lasituksen sivupinnasta sen alareunasta (alajohde DR) ja/tai yläreunassa (yläjohde UR eli käsijohde). Rakenne voi olla vastaava yläjohteessa eli käsijohteessa UR.

Viitaten erityisesti kuvioon 3 ja myös 4 ja 6 todetaan, että esitetyn rakenteen avulla päästään siihen että parvekkeen puolelta eli ikään kuin sisältäpäin tulevaa voimaa jaetaan suunnan A lisäksi lasituselementin kuten G1 ja siinä olevan kalvon F avulla myös suuntiin B jolloin iskuenergia siirtyy lasielementiltä kaiteen käsijohteelle ja viereiselle/viereisille lasielementille/lasielementeille.

Erityisesti kuvioon 4 viitaten, seuraavaksi käsitellään asiaa kaiderakenteen sivujen a, b ja c suhteen, joista sivun b on keskimmäinen eli tavanomaisesti pisin sivu ja sivut a ja c ovat reunasivut. Kyseessä on kahden vierekkäisen erillisen sivun sivunsuuntaisen vaakavoiman siirtäminen sille toiselle sivulle jolloin siis otetaan lasilla vastaan vaakaprofiilien DR, UR suuntaista voimaa.

Täten sivun a, b sivun suuntaiset vaakavoimat otetaan vastaan sillä että sivun b käsijohde ja alajohde UR on kiinnitetty toisiinsa siirtymättömästi.

Vastaavasti sivun b sivujen a ja/tai c suuntaiset vaakajohteiden DR, UR suuntaiset voimat on järjestetty otettavan vastaan sivun a ja/tai a:n ja b:n sivujen kokonaisuudella eli käsijohteen UR ja lasien G, G1-G3 ja alajohteen toisiinsa sido25 tulla kokonaisuudella, jossa on myös kiinnitysjärjestelyt FS, FS1-FS5 alajohteessa (vastaavasti yläjohteessa).

Voidaan todeta, että jos tulee isku sisältäpäin sivulle b, niin lasista G, G1-G3 voima johdetaan alaprofiilille DR joka on kiinni laatassa 10, ja voima johdetaan myös käsijohteelle DR, joka on kiinni seinässä kiinnityksillä WF. Koska lasit 30 G1-G3 on kiinnitetty kiinnitysjärjestelyillä FS, FS1-FS5 puristamalla vaakajohteisiin DR, UR, niin iskutilanteessa käy niin, että lasi johon isku kohdistuu taipuu ulospäin, jolloin vaakajohde kuten käsijohde UR pyrkii alaspäin tai ylöspäin, mutta koska lasit ovat kiinni vaakajohteissa niin ne jäävät tukemaan käsijohteen UR liikettä, ettei se irtoa laseista ja ettei iskun saanut lasi pääse irtoamaan kaiteesta.

20165767 prh 28 -11- 2019

Kun sisältäpäin tulee isku sivulle a nuolen Cl suuntaisesti, niin alajohde DR ottaa lasista tulevan voiman vastaan koska alajohde DR on laatassa 10 kiinni.

Kuviossa 4, koska sivun b eli etusivun eli pisimmän sivun lasit G1-G3 5 on kunnolla puristettu kiinni ala- ja yläjohteisiin DR, UR, niin ne tukevoittavat sen sivun c suuntaista tukea niin paljon, että kaide kestää Cl suunnasta tulevan iskun.

Tällöin käsijohde UR, URI, UR2 on kyllin tukeva rakenne esimerkiksi parvekelasituksen kiinnittämiseen sen päälle.

Kaiderakenteen jäykistämiseen käytetään kuvion 4 mukaisen käsijoh10 teen ääripäiden seinäkiinnityksiä WF esim, pultein.

Esitetty rakenne sopii sekä suorille kaiteille että L-muotoisille että myös U-muotoisille.

Eräässä toteutusmuodossa pesä kuten kierrepesä THRN työntöelintä PD varten on oleellisesti pystysuuntainen, joka suunta vertautuu poikittaisena 15 suuntana vaakajohteen pituussuuntaan. Tällöin asennustyö on helppo suorittaa ja kiristyksen säädettävyys on helppo toteuttaa koska kiristysulokkeen selkäpintaan BS työntökontaktin ottava työntöelin PD pääsee työntämään kiristysuloketta poikittaiseen suuntaan eli kuvioissa poikittaiseen vaakasuuntaan kohti tiivistettä S ja lasitusta G, siis lasituksen sivupinnan alaosaa alajohteessa ja yläjohteessa eli käsi20 johteessa lasituksen sivupinnan yläosaa.

Eräillä toteutusmuodoilla voidaan yhä parantaa keksinnön käytettävyyttä ja ominaisuuksia.

Eräässä toteutusmuodossa on siten että kierrepesä THRN työntöelintä PD varten on oleellisesti yhdensuuntainen lasitusuran kuten DRG syvyyssuunnan 25 eli pystysuunnan kanssa. Ja on myös siten että tuo kierrepesä työntöelintä varten on oleellisesti yhdensuuntainen kiristysulokkeen pituussuunnan kanssa.

Kierrepesä THRN on halkaisijaltaan esim. 8mm ollen siis tarkoitettu 8mm halkaisijaiselle kierrepintaiselle työntöelimelle PD. Halkaisija voi toki olla muukin, esim. 6mm.

Kierrepesä TRHN sisätyöntöelintä varten ulottuu ainakin osittain rinnakkain kiristysulokkeen PR kanssa. Lisäksi on eräässä toteutusmuodossa niin että kiristysuloke PR on oleellisesti yhdensuuntainen lasitusuran DRG syvyyssuunnan eli pystysuunnan kanssa, koska tällöin uloke on hyvässä kohdassa ja helpommin saatettavissa kiristysliikkeeseen kohti tiivistettä S ja lasitusta G.

20165767 prh 28 -11- 2019

Kierrepesän THRN läpimeno-suuntainen pituus on esimerkiksi 5-20 mm, koska sillä saadaan hyvä tuki kierrepintaiselle työntöelimelle, PD jolla lasitusuran DRG reunalla olevaa kiristysuloketta PR työnnetään sivustapäin.

Kiristysuloke PR on työntöelimellä PD taivutettava varsi jonka raken5 teestä voidaan todeta, että kiristysuloke PR käsittää vapaan pään T ja vastakkaisessa reunassa kiristysuloketta kiristysulokkeen kannan BA. Eräässä toteutusmuodossa tuo kiristysulokkeen PR vapaa pää T on kauempana lasitusuran pohjasta kuin kiristysulokkeen kanta eli kiristysulokkeen PR vapaa pää T on sillä puolella josta lasitus G, G1-G3 tulee uraan joten kiristysuloke PR pääsee kontaktiin la10 sin sivunpinnan kanssa alueella joka on etäällä lasin vaakareunasta joskin lähellä vaakareunaa.

Havaitaan, että eräässä toteutusmuodossa on niin että kiristysuloke PR ulottuu ainakin osittain rinnakkain lasitusuran DRG kanssa, tällöin kiristysulokkeen PR sijainti on hyvä ja sille on helpommin saatavissa toivottu liike15 suunta kohti tiivistettä S ja lasitusta G, jotka siis ovat urassa DRG.

Liittyen kiristysjärjestelyjen FS toteutustavan merkitykseen, voidaan todeta, että mainitunlaiset kiristysjärjestelyt muodostavat lasitusrakenteelle G, Gl, G2 kiinteän ei-kelluvan kiinnityksen sekä alajohteen DR että käsijohteen UR kanssa. Tuollainen kiinteä ei-kelluva kiinnitys on täten järjestetty siirtämään lasi20 tusrakenteeseen G kohdistuvan kuormituksen sekä alajohteeseen DR ja sitä kautta kaidelasitusjärjestelyn asennusalustaan 10 kuten parvekelaattaan että lisäksi myös käsijohteeseen UR ja sitä kautta käsijohteen molempien päiden kautta asennuskohteen pystyreunoihin kuten seiniin.

Esitettyjen rakenteiden avulla mahdollistetaan myös karkaisematta 25 man laminoidun lasin käyttö (ei tarvetta kalliille ja painavammalle karkaistulle lasille) vaikka lasituksen G kiinnitys vaakajohteisiin DR, UR on kiinteä eli eikelluva.

Viitaten kuvioon 6, lasitusrakenne eli käytännössä sen yksittäinen lasituselementti siis käsittää kaksi kalvon F välityksellä toisiinsa laminoitua karkai30 sematonta lasitusosaa GLA, GLB. Kukin lasituselementti kuten Gl ja G2 siis on kahdesta vastakkain asetetusta lasitusosasta GLA, GLB ja välikalvosta F muodostettu laminoitu lasituselementti. Välikalvolla F on aiemmin mainittu rooli kuormituksen siirtämisessä sivusuuntaan. On kuitenkin niin että joissakin kohteissa tai maissa on suotavaa tai välttämätöntä käyttää lasituselementtejä, joissa on kalvon 35 F avulla laminoitu lasielementti mutta siten toinen sen laseista on karkaistu ja toinen karkaisematon.

20165767 prh 28 -11- 2019

Liittyen asennusaikaisen työn helpottumiseen on niin että alajohteessa DR lasitusuran DRG syvyys vähintään 28 mm ja lasitusuran DRG poikittaisleveys on korkeintaan 1,5 mm, esim. 0,2mm - 0,8mm, leveämpi kuin lasitusrakenteen paksuus. Laminoidun lasitusrakenteen paksuus voi olla esim. 4mm+4mm, ja lasi5 tusuran leveys hieman enemmän.

Lasiura kuten DRG on kyllin syvä mutta kapea, jotta lasi G, G1-G3 pysyy pystyssä asennuksen ajan jo ilmankin väliaikaistukia, mutta on mahdollista että alajohteen DR puolella lasin kiristysjärjestelyt FS, PD, PR kiristetään jo ennen käsijohteen UR asentamista.

Kaidelasitusjärjestelmän GA asennus aloitetaan siten että aluksi kiinnitetään alajohde DR alustaan kuten parvekelaattaan 10, seuraavaksi nostetaan lasitusrakenteen G lasituselementit G1-G3 paikalleen alakiskon DR päällypinnan uraan DRG.

Seuraavaksi asetetaan yläjohde UR eli käsijohde paikalleen ja kiriste15 tään sekä alajohteessa DR että käsijohteessa/yläjohteessa UR kukin kiristysjärjestely FS kiertämällä työntöelimet PD pesissä THRN niin pitkälle että kiristysuloke PR kantansa BA varassa taipuen kiilautuu tiukemmin kohtia lasia G, kuviossa 1 tiivisteen S välityksellä.

Hakijan havaintojen mukaan soiva asennusjärjestys on: ensin alajohde, 20 DR, seuraavaksi lasituselementit/peitelevyelementit G1-G3, seuraavaksi yläjohde eli käsijohde UR, seuraavaksi käsijohteen UR kiinnitys kiinnityksillä WF seiniin, ja lopuksi keksinnön mukaisilla kiinnitysjärjestetyillä FS (PR, THRN, PD) elementtien G1-G3 kiristys alajohteeseen DRjayläjohteeseen UR.

Yläjohteelle UR olevat kiristysjärjestelyt kuten FS ovat vastaavat kuin 25 mitä alajohteelle DR, ja yläjohteen päinvastaisesta asennosta johtuen on pesän THRN suu johteen alapinnalla ja pesä THRN suuntautuu ylöspäin.

Pystysuunnan sijaan voi pesä THRN olla esim, vaakasuuntainenkin, niin alajohteessa DR kuin yläjohteessa UR.

Keksintö soveltuu myös esim, liiketilan tai muun tilan tilanjakajaksi.

Koko kaidelasitusjärjestelmän GA lisäksi tai sijasta keksintöä voidaan tarkastella vaakajohteena. Eli kyseessä on vaakajohde kuten alajohde DR tai käsijohde UR eli yläjohde UR kaidelasitusjärjestelmää varten. Vaakajohde kuten DR, UR käsiä lasitusuran kuten DRG, URG lasitusrakennetta G varten.

Kuten jo koko kaidelasitusjärjestelmän GA osalta tuotiin esiin, niin 35 kiinnitysrakenteena FS lasitusrakenteen G kiinnittämiseksi vaakajohteeseen DR, UR vaakajohde käsittää lasitusuraa DRG, URG reunustavassa vaakajohteen seinä10 mässä W tuohon seinämään W nähden etäännytettävän kiristysulokkeen PR ja lisäksi pesän THRN kuten erityisesti kierrepesän. Lisäksi tarvitaan suhteessa tuohon pesään liikutettavissa kuten kierrettävissä olevan työntöelimen. Työntöelin PD voi eräässä toteutusmuodossa olla kierrepintainen kuten pulttityppinen tai 5 kierretappi-tyyppinen työntöelin, joka on pesän THRN ohjaamana järjestetty työntämään mainittua kiristysuloketta PR sivulta päin eli reunaseinämän W suunnasta kohti lasitusuraa DRG eli myös kohti tiivistettä S ja lasitusta G. Merkityksellistä on kiristysuloke PR ja sen läheisyydessä pesä THRN koska ne mahdollistavat työntöelimen PD asettamisen, liikuttamisen suhteessa pesään THRN ja ki10 ristysulokkeeseen PR ja työntöelimellä PD vaikuttamisen kiristysulokkeen PR pukkaamiseen kohti lasiuraa ja siellä olevaa lasitusta.

Kuvioon 7 viitaten todetaan, että kiristysulokkeen PR etupinnalla eli lasiuraan DRG päin olevalla pinnalla kiristysuloke käsittää kohouman Hl, joka sekä parantaa lasien G1-G3 kiristystä uraan mutta kuvion 7 mukaisesti myös ase15 moi tiivisteen S paikalleen kun tiivisteessä S on vastaava kolo tai muu tila. Havaitaan myös että lasiuraa DRG rajaava ulompi seinämä WW vaakajohteessa DR käsittää kohouman H2, joka myöskin asemoi tiivisteen S ja parantaa kiristystä lasiin.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot 20 eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims

Patenttivaatimukset

1. Kaidelasitusjärjestelmä, joka käsittää vaakasuuntaisen alajohteen (DR) ja vaakasuuntaisena yläjohteena käsijohteen (UR), sekä lasitusuran (DRG)

5 alajohteessa (DR) ja lasitusuran (URG) käsijohteessa, sekä yhden tai useampia lasituselementtejä (G1-G3) käsittävän lasitusrakenteen (G) joka on lasitusurien (DRG, URG) avulla alajohteen (DR) ja käsijohteen (UR) välissä, ja lisäksi kiinnitysrakenteen (FS) lasitusrakenteen (G) kiinnittämiseksi, ja että kiinnitysrakenne (FS) käsittää alajohteessa (DR) ja/tai käsijohteessa 10 (UR) kiristysulokkeen (PR) ja lisäksi kiristysrakenne (FS) käsittää alajohteessa (DR) ja/tai käsijohteessa (UR) pesän (THRN) ja suhteessa tuohon pesään liikutettavissa olevan työntöelimen (PD), joka on järjestetty työntämään mainittua kiristysuloketta (PR) kohti lasitusurassa (DRG, URG) olevan lasitusrakenteen (G, GIGS) sivupintaa sen reuna-alueella, tunnettu siitä, että kiristysuloke (PR) on 15 lasitusuraa (DRG, URG) reunustavassa alajohteen (DR) ja/tai käsijohteen (UR) seinämässä (W) oleva integraalinen tuohon seinämään (W) nähden etäännytettävä kiristysuloke (PR).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaidelasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että lasitusuraa (DRG, URG) reunustavassa alajohteen ja/tai käsi-

20 johteen seinämässä (W) olevan tuohon seinämään (W) nähden etäännytettävissä olevan integraalisen kiristysulokkeen (PR) lisäksi myös pesä (THRN) työntöelimelle on tuossa lasitusuraa reunustavassa seinämässä.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaidelasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että pesä (THRN) työntöelintä (PD) varten on oleellisesti pys-

25 tysuuntainen.
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kaidelasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että pesä (THRN) työntöelintä varten on oleellisesti yhdensuuntainen lasitusuran (DRG, URG) syvyyssuunnan kanssa.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kaidelasitusjärjes30 telmä, tunnettu siitä, että pesä (THRN) työntöelintä (PD) varten on oleellisesti yhdensuuntainen kiristysulokkeen (PR) pituussuunnan kanssa.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kaidelasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että pesä (THRN) työntöelintä varten ulottuu ainakin osittain rinnakkain kiristysulokkeen kanssa.

20165767 prh 28 -11- 2019
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kaidelasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että kiristysuloke (PR) on oleellisesti yhdensuuntainen lasitusuran (DRG) syvyyssuunnan kanssa.
8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kaidelasitusjärjes-

5 telmä, tunnettu siitä, että kiristysuloke (PR) ulottuu ainakin osittain rinnakkain lasitusuran (DRG) kanssa.
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kaidelasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että kiristysuloke (PR) käsittää vapaan pään (Τ) ja vastakkaisessa reunassa kiristysuloketta kiristysulokkeen kannan (BA), ja että kirisit) tysulokkeen vapaa pää (T) on kauempana lasitusuran (DRG) pohjasta kuin kiristysulokkeen kanta (BA).
10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kaidelasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että lasitusrakenne (G, G1-G3) käsittää kaksi kalvon (F) välityksellä toisiinsa laminoitua lasitusosaa (GLA, GLB), joista ainakin toinen on

15 karkaisematon.
11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kaidelasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että lasitusrakenteen asennusaikaisen riittävän tuen antamiseksi pelkällä alajohteella (DR), on alajohteessa lasitusuran (DRG) syvyys vähintään 28 mm ja lasitusuran (DRG) leveys on korkeintaan 1,5 mm leveämpi kuin

20 lasitusrakenteen paksuus.
12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-6 mukainen kaidelasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että pesä (THRN) on kierrepesä ja että työntöelin (PD) on kierrepintainen.
13. Vaakajohde kuten alajohde tai käsijohde kaidelasitusjärjestelmää 25 varten, ja joka vaakajohde (DR, UR) käsittää lasitusuran (DRG, URG) lasitusraken- netta varten, ja että kiinnitysrakenteena (FS) lasitusrakenteen kiinnittämiseksi vaakajohde (DR, UR) käsittää lasitusuraa reunustavassa vaakajohteen seinämässä (W) tuohon seinämään nähden etäännytettävän kiristysulokkeen (PR) ja lisäksi pesän 30 (THRN) joka on pesään asetettavissa olevan työntöelimen ohjain, joka pesä (THRN) on järjestetty ohjaamaan pesään asetettavissa olevan työntöelimen työntämään mainittua kiristysuloketta (PR) sivulta päin kohti lasitusuraa (DRG, URG), tunnettu siitä, että kiristysuloke (PR) on lasitusuraa (DRG, URG) reunustavassa vaakajohteen DR, UR) (UR) seinämässä 35 (W) oleva integraalinen tuohon seinämään (W) nähden etäännytettävä kiristysuloke (PR).
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen vaakajohde, tunnettu siitä, että lasitusuraa (DRG, URG) reunustavassa seinämässä (W) olevan tuohon seinämään (W) nähden etäännytettävissä olevan integraalisen kiristysulokkeen (PR) lisäksi myös pesä (THRN) työntöelimelle (PD) on tuossa lasitusuraa (DRG, URG)

5 reunustavassa seinämässä (W).
15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 13-14 mukainen vaakajohde, tunnettu siitä, että pesä (THRN) työntöelintä (PD) varten on oleellisesti yhdensuuntainen kiristysulokkeen (PR) pituussuunnan kanssa.
16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen vaakajohde, tunnettu siitä, 10 että vaakajohde käsittää sen käsittämään ohjaavaan pesään asetetun työntöelimen (PD).
17. Patenttivaatimuksen 13 tai 16 mukainen vaakajohde, tunnettu siitä, että pesä (THRN) on kierrepesä käsittäen sisäkierteen (THRI)