FI128155B - Jännitelähde, jonka elektrolyytissä on tuhkaa, ja menetelmä jännitelähteen valmistamiseksi - Google Patents

Jännitelähde, jonka elektrolyytissä on tuhkaa, ja menetelmä jännitelähteen valmistamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI128155B
FI128155B FI20185261A FI20185261A FI128155B FI 128155 B FI128155 B FI 128155B FI 20185261 A FI20185261 A FI 20185261A FI 20185261 A FI20185261 A FI 20185261A FI 128155 B FI128155 B FI 128155B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
ash
electrolyte
voltage source
targets
water
Prior art date
Application number
FI20185261A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20185261A1 (fi
Inventor
Juha Leppänen
Mirja Piispanen
Original Assignee
Kalustebetoni Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Kalustebetoni Oy filed Critical Kalustebetoni Oy
Priority to FI20185261A priority Critical patent/FI128155B/fi
Priority to US16/981,781 priority patent/US11688859B2/en
Priority to PCT/FI2019/050215 priority patent/WO2019180311A1/en
Priority to EP19722659.0A priority patent/EP3769354B1/en
Priority to AU2019239818A priority patent/AU2019239818B2/en
Publication of FI20185261A1 publication Critical patent/FI20185261A1/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI128155B publication Critical patent/FI128155B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M6/00—Primary cells; Manufacture thereof
    • H01M6/14—Cells with non-aqueous electrolyte
    • H01M6/18—Cells with non-aqueous electrolyte with solid electrolyte
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M10/00—Secondary cells; Manufacture thereof
    • H01M10/05—Accumulators with non-aqueous electrolyte
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M6/00—Primary cells; Manufacture thereof
    • H01M6/14—Cells with non-aqueous electrolyte
    • H01M6/18—Cells with non-aqueous electrolyte with solid electrolyte
    • H01M6/185—Cells with non-aqueous electrolyte with solid electrolyte with oxides, hydroxides or oxysalts as solid electrolytes
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01F—COMPOUNDS OF THE METALS BERYLLIUM, MAGNESIUM, ALUMINIUM, CALCIUM, STRONTIUM, BARIUM, RADIUM, THORIUM, OR OF THE RARE-EARTH METALS
    • C01F7/00—Compounds of aluminium
    • C01F7/02—Aluminium oxide; Aluminium hydroxide; Aluminates
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B14/00—Use of inorganic materials as fillers, e.g. pigments, for mortars, concrete or artificial stone; Treatment of inorganic materials specially adapted to enhance their filling properties in mortars, concrete or artificial stone
    • C04B14/02—Granular materials, e.g. microballoons
    • C04B14/022—Carbon
    • C04B14/024—Graphite
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B28/00—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements
    • C04B28/02—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements containing hydraulic cements other than calcium sulfates
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B28/00—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements
    • C04B28/02—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements containing hydraulic cements other than calcium sulfates
    • C04B28/021—Ash cements, e.g. fly ash cements ; Cements based on incineration residues, e.g. alkali-activated slags from waste incineration ; Kiln dust cements
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B28/00—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements
    • C04B28/02—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements containing hydraulic cements other than calcium sulfates
    • C04B28/04—Portland cements
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B35/00—Shaped ceramic products characterised by their composition; Ceramics compositions; Processing powders of inorganic compounds preparatory to the manufacturing of ceramic products
    • C04B35/01—Shaped ceramic products characterised by their composition; Ceramics compositions; Processing powders of inorganic compounds preparatory to the manufacturing of ceramic products based on oxide ceramics
    • C04B35/10—Shaped ceramic products characterised by their composition; Ceramics compositions; Processing powders of inorganic compounds preparatory to the manufacturing of ceramic products based on oxide ceramics based on aluminium oxide
    • E—FIXED CONSTRUCTIONS
    • E04—BUILDING
    • E04B—GENERAL BUILDING CONSTRUCTIONS; WALLS, e.g. PARTITIONS; ROOFS; FLOORS; CEILINGS; INSULATION OR OTHER PROTECTION OF BUILDINGS
    • E04B1/00—Constructions in general; Structures which are not restricted either to walls, e.g. partitions, or floors or ceilings or roofs
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M10/00—Secondary cells; Manufacture thereof
    • H01M10/04—Construction or manufacture in general
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M10/00—Secondary cells; Manufacture thereof
    • H01M10/05—Accumulators with non-aqueous electrolyte
    • H01M10/056—Accumulators with non-aqueous electrolyte characterised by the materials used as electrolytes, e.g. mixed inorganic/organic electrolytes
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M10/00—Secondary cells; Manufacture thereof
    • H01M10/05—Accumulators with non-aqueous electrolyte
    • H01M10/056—Accumulators with non-aqueous electrolyte characterised by the materials used as electrolytes, e.g. mixed inorganic/organic electrolytes
    • H01M10/0561—Accumulators with non-aqueous electrolyte characterised by the materials used as electrolytes, e.g. mixed inorganic/organic electrolytes the electrolyte being constituted of inorganic materials only
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M10/00—Secondary cells; Manufacture thereof
    • H01M10/05—Accumulators with non-aqueous electrolyte
    • H01M10/056—Accumulators with non-aqueous electrolyte characterised by the materials used as electrolytes, e.g. mixed inorganic/organic electrolytes
    • H01M10/0561—Accumulators with non-aqueous electrolyte characterised by the materials used as electrolytes, e.g. mixed inorganic/organic electrolytes the electrolyte being constituted of inorganic materials only
    • H01M10/0562—Solid materials
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M10/00—Secondary cells; Manufacture thereof
    • H01M10/05—Accumulators with non-aqueous electrolyte
    • H01M10/058—Construction or manufacture
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M10/00—Secondary cells; Manufacture thereof
    • H01M10/36—Accumulators not provided for in groups H01M10/05-H01M10/34
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M4/00—Electrodes
    • H01M4/02—Electrodes composed of, or comprising, active material
    • H01M4/06—Electrodes for primary cells
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M4/00—Electrodes
    • H01M4/02—Electrodes composed of, or comprising, active material
    • H01M4/06—Electrodes for primary cells
    • H01M4/08—Processes of manufacture
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M4/00—Electrodes
    • H01M4/02—Electrodes composed of, or comprising, active material
    • H01M4/13—Electrodes for accumulators with non-aqueous electrolyte, e.g. for lithium-accumulators; Processes of manufacture thereof
    • H01M4/134—Electrodes based on metals, Si or alloys
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M50/00—Constructional details or processes of manufacture of the non-active parts of electrochemical cells other than fuel cells, e.g. hybrid cells
    • H01M50/40—Separators; Membranes; Diaphragms; Spacing elements inside cells
    • H01M50/403—Manufacturing processes of separators, membranes or diaphragms
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M50/00—Constructional details or processes of manufacture of the non-active parts of electrochemical cells other than fuel cells, e.g. hybrid cells
    • H01M50/40—Separators; Membranes; Diaphragms; Spacing elements inside cells
    • H01M50/409—Separators, membranes or diaphragms characterised by the material
    • H01M50/431—Inorganic material
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M50/00—Constructional details or processes of manufacture of the non-active parts of electrochemical cells other than fuel cells, e.g. hybrid cells
    • H01M50/40—Separators; Membranes; Diaphragms; Spacing elements inside cells
    • H01M50/409—Separators, membranes or diaphragms characterised by the material
    • H01M50/431—Inorganic material
    • H01M50/434—Ceramics
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M50/00—Constructional details or processes of manufacture of the non-active parts of electrochemical cells other than fuel cells, e.g. hybrid cells
    • H01M50/50—Current conducting connections for cells or batteries
    • H01M50/543—Terminals
    • H01M50/547—Terminals characterised by the disposition of the terminals on the cells
    • H01M50/548—Terminals characterised by the disposition of the terminals on the cells on opposite sides of the cell
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M50/00—Constructional details or processes of manufacture of the non-active parts of electrochemical cells other than fuel cells, e.g. hybrid cells
    • H01M50/50—Current conducting connections for cells or batteries
    • H01M50/543—Terminals
    • H01M50/547—Terminals characterised by the disposition of the terminals on the cells
    • H01M50/55—Terminals characterised by the disposition of the terminals on the cells on the same side of the cell
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M50/00—Constructional details or processes of manufacture of the non-active parts of electrochemical cells other than fuel cells, e.g. hybrid cells
    • H01M50/50—Current conducting connections for cells or batteries
    • H01M50/543—Terminals
    • H01M50/552—Terminals characterised by their shape
    • H01M50/553—Terminals adapted for prismatic, pouch or rectangular cells
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M50/00—Constructional details or processes of manufacture of the non-active parts of electrochemical cells other than fuel cells, e.g. hybrid cells
    • H01M50/50—Current conducting connections for cells or batteries
    • H01M50/543—Terminals
    • H01M50/562—Terminals characterised by the material
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M6/00—Primary cells; Manufacture thereof
    • H01M6/14—Cells with non-aqueous electrolyte
    • H01M6/18—Cells with non-aqueous electrolyte with solid electrolyte
    • H01M6/188—Processes of manufacture
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B2103/00—Function or property of ingredients for mortars, concrete or artificial stone
    • C04B2103/10—Accelerators; Activators
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B2111/00—Mortars, concrete or artificial stone or mixtures to prepare them, characterised by specific function, property or use
    • C04B2111/00474—Uses not provided for elsewhere in C04B2111/00
    • C04B2111/00853—Uses not provided for elsewhere in C04B2111/00 in electrochemical cells or batteries, e.g. fuel cells
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B2111/00—Mortars, concrete or artificial stone or mixtures to prepare them, characterised by specific function, property or use
    • C04B2111/10—Compositions or ingredients thereof characterised by the absence or the very low content of a specific material
    • C04B2111/1087—Carbon free or very low carbon content fly ashes; Fly ashes treated to reduce their carbon content or the effect thereof
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M2220/00—Batteries for particular applications
    • H01M2220/10—Batteries in stationary systems, e.g. emergency power source in plant
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
    • H01M2300/00—Electrolytes
    • H01M2300/0017—Non-aqueous electrolytes
    • H01M2300/0065—Solid electrolytes
    • H01M2300/0068—Solid electrolytes inorganic
    • H01M2300/0071—Oxides
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02E—REDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
    • Y02E60/00—Enabling technologies; Technologies with a potential or indirect contribution to GHG emissions mitigation
    • Y02E60/10—Energy storage using batteries
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P70/00—Climate change mitigation technologies in the production process for final industrial or consumer products
    • Y02P70/50—Manufacturing or production processes characterised by the final manufactured product

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Electrochemistry (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • Ceramic Engineering (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Structural Engineering (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Condensed Matter Physics & Semiconductors (AREA)
  • Civil Engineering (AREA)
  • Architecture (AREA)
  • Electromagnetism (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Geology (AREA)
  • Battery Electrode And Active Subsutance (AREA)
  • Processing Of Solid Wastes (AREA)
  • Primary Cells (AREA)

Abstract

Jännitelähteessä on kaksi sähköä johtavaa kohtiota (101, 102) ja niiden välinen elektrolyytti (103). Mainittu elektrolyytti (103) on seos, jonka pääainesosa on voimalaitoksen tai jätteenpolttolaitoksen tuottama tuhka.

Description

TEKNIIKAN ALA
Esillä oleva kuvaus liittyy teollisten jätteiden hyötykäyttöön. Erityisesti kuvaus liittyy siihen, miten voimalaitoksen tai jätteenpolttolaitoksen tuottamaa tuhkaa voidaan hyödyntää sähköenergian tuot10 tamisessa ja/tai varastoimisessa.
TAUSTA
Voimalaitoksen tai jätteenpolttolaitoksen tuottama tuhka on seos, jossa on useiden eri aineiden 15 oksideja pitoisuuksina, jotka riippuvat siitä, mitä voimalaitoksessa tai jätteenpolttolaitoksessa on poltettu. Usein puhutaan erikseen lentotuhkasta ja pohjatuhkasta. Lentotuhka on hyvin hienojakoista ja se on nimensä mukaisesti eroteltu polttokattilan tuottamista 20 palokaasuista, joiden mukana se on leijunut palotilasta palokaasujen käsittely-yksikköön. Pohjatuhka on kerätty palotilan pohjalta.
Tuhka muodostaa merkittävän maailmanlaajuisen jäteongelman, koska sitä syntyy paljon ja koska se voi 25 sisältää esimerkiksi raskasmetalleja, joiden takia tuhkaa ei voi sellaisenaan levittää esimerkiksi metsiin lannoitteeksi. Lentotuhka on myös hienojakoisuutensa takia hankalasti käsiteltävää, koska se lähtee helposti pölisemään ja voi näin aiheuttaa altistumista 30 haitallisille pienhiukkasille.
YHTEENVETO
Esillä olevan keksinnön tavoitteena on esittää tuhkan käyttö, jossa sitä voidaan hyödyntää hel35 posti ja turvallisesti. Keksinnön tavoitteena on myös
20185261 prh 20 -03- 2018 esittää uudenlainen tapa tuottaa ja/tai varastoida sähköä.
Keksinnön tavoitteet saavutetaan käyttämällä voimalaitoksen tai jätteenpolttolaitoksen tuottamaa 5 tuhkaa elektrolyyttinä jännitelähteessä, joka muodostaa primääri- tai sekundääripariston ja joka voi samalla olla rakennetun ympäristön osa.
Keksinnön mukaiselle jännitelähteelle on tunnusomaista se, mitä on sanottu oheisen, jännitelähdet10 tä koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa.
Keksintö kohdistuu myös menetelmään, jolle on tunnusomaista se, mitä on sanottu oheisen, menetelmää koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkki15 osassa.
Epäitsenäisissä vaatimuksissa esitellään keksinnön edullisia suoritusmuotoja.
KUVALUETTELO
Seuraavassa selostetaan keksintöä ja sen suoritusmuotoja tarkemmin viitaten oheisiin kuviin, joissa kuva 1 esittää yksinkertaisen jännitelähteen periaatetta, kuva 2 esittää erästä koekappaleena valmistettua jännitelähdettä, kuva 3 esittää erästä koekappaleena valmistettua jännitelähdettä, kuva 4 esittää erästä koekappaleena valmis30 tettua jännitelähdettä, kuva 5 esittää erästä menetelmää jännitelähteen valmistamiseksi, ja kuva 6 esittää erästä jännitelähdettä, joka on samalla rakennetun ympäristön osa.
Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.
20185261 prh 20 -03- 2018
YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS
Kuvassa 1 on esitetty jännitelähde, jossa on ensimmäinen kohtio 101 ja toinen kohtio 102 sekä niiden välillä elektrolyytti 103. Kohtiot 101 ja 102 on 5 tehty sähköä hyvin johtavasta materiaalista kuten metallista tai hiilestä. Elektrolyytti 103 on seos, jonka pääainesosa on voimalaitoksen tai jätteenpolttolaitoksen tuottama tuhka. Pääainesosalla tarkoitetaan, että mainitun tuhkan osuus painoprosentteina elektro10 lyytistä 103 on suurempi kuin minkään muun sen valmistamiseen käytetyn ainesosan osuus.
Tuhka, jota elektrolyytin 103 valmistamiseen on käytetty, voi olla lentotuhkaa, pohjatuhkaa tai niiden seosta. Keksinnön kannalta merkittävä havainto 15 on, että tuhka sisältää runsaasti ionisoituvia yhdisteitä, erityisesti alumiini- ja piioksideja. Yhdessä kohtiot 101 ja 102 sekä elektrolyytti 103 muodostavat sähköparin, jota voidaan eräin edellytyksin käyttää joko primääriparistona tai sekundääriparistona eli ak20 kuna. Näitä edellytyksiä käsitellään tarkemmin jäljempänä .
Voimalaitoksesta tai jätteenpolttolaitoksesta talteen otettu tuhka on sellaisenaan kuivaa ja pölisevää, joten sen soveltuvuutta elektrolyytiksi on edul25 lista parantaa sekoittamalla tuhkaan esimerkiksi vettä. Erään suoritusmuodon mukaan elektrolyytti 103 on pasta, jonka pääainesosat ovat mainittu tuhka ja vesi. Tuhkaan sekoitettavan veden määrällä ei ole ratkaisevaa merkitystä, joten veden määrä voidaan valita niin, 30 että syntyvän seoksen käsiteltävyys on hyvä. Keksintöä koskevissa tutkimuksissa on käytetty esimerkkinä seosta, jossa 20 grammaan lentotuhkaa sekoitettiin 6 grammaa vettä, mutta kokeiden mukaan veden määrä voi vaihdella esimerkiksi kolmen ja kahdentoista gramman vä35 iillä 20 grammaa tuhkaa kohti.
Keksintöä koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että koska voimalaitoksesta tai jätteenpolttolai
20185261 prh 20 -03- 2018 toksesta talteen otettu tuhka sisältää niin suuria määriä alumiini- ja piioksideja, se on mahdollista saada kovettumaan kiinteäksi aineeksi verrattain yksinkertaisesti. Erään suoritusmuodon mukaan elektro5 lyytti 103 on kiinteää ainetta, joka on muodostettu antamalla mainitun tuhkan sisältämien alumiini- ja piioksidien reagoida keskenään niin, että tämän reaktion seurauksena elektrolyytti on kovettunut kiinteäksi. Tällainen reaktio voidaan saada aikaan jopa yksin10 kertaisesti sekoittamalla tuhkaan vettä.
On kuitenkin hyvin yleistä, että voimalaitoksesta tai jätteenpolttolaitoksesta talteen otettu tuhka sisältää niin paljon hiiltä, että pelkkä veden sekoittaminen siihen ei käynnistä edellä kuvattua reak15 tiota. Hiili reagoi aktiivisemmin alumiinin kanssa kuin pii, joten se kilpailee piin kanssa ja merkittävissä määrin estää kovettumisreaktion, jos hiilen pitoisuus tuhkassa on liian suuri. Keksintöä koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että hiilen pitoisuus tuh20 kassa ei saa olla enempää kuin noin yhden painoprosentin verran, jos kovettumisreaktio halutaan saada aikaan. Näin ollen erään suoritusmuodon mukaan elektrolyytti 103 on kiinteää ainetta, joka on muodostettu vähentämällä voimalaitoksen tai jätteenpolttolaitoksen 25 tuottaman tuhkan hiilipitoisuutta ja sekoittamalla näin saatuun hiiliköyhdytettyyn tuhkaan vettä.
Edelleen on havaittu, että edellä kuvatun kovettumisreaktion kannalta on sitä edullisempaa, mitä suurempi osuus piistä on amorfista piitä. Amorfisen 30 piin osuus tuhkan sisältämästä piistä riippuu palolämpötilasta. Hiukan yksinkertaistaen voidaan sanoa, että mitä korkeampi lämpötila voimalaitoksen tai jätteenpolttolaitoksen palotilassa on vallinnut, sitä suurempi osuus tuhkan sisältämästä piistä on amorfista. Ki35 vihiilen poltossa lämpötila on korkea ja sen seurauksena kivihiilivoimalaitoksesta talteen otettu tuhka onkin kovettumisreaktion kannalta edullista. Mikäli
20185261 prh 20 -03- 2018 amorfisen piin osuus talteen otetusta tuhkasta ei sellaisenaan ole riittävän suuri, tuhkaan voidaan lisätä amorfista piitä elektrolyytin 103 valmistamiseksi, tai eri tuhkalaatuja voidaan sekoittaa niin, että amorfi5 sen piin osuus kasvaa riittävän suureksi.
Tämän lisäksi tai asemesta tuhkaan voidaan lisätä lisäaktivaattoria, joka voi olla happoa tai emästä ja jonka vaikutuksesta myös kiteinen pii saadaan riittävän reaktiiviseksi, jotta elektrolyytti 103 10 voi kovettua kiinteäksi aineeksi. Tällaisen lisäaktivaattorin voidaan ainakin joissakin suoritusmuodoissa ymmärtää tarkoittavan alkalista aktivaattoria. Esimerkkejä aikalisistä aktivaattoreista voivat olla lipeä, hydroksidit, esim, natriumhydroksidi (NaOH) , ka15 liumhydroksidi (KOH), litiumhydroksidi (LiOH), tai niiden kaikki seokset ja yhdistelmät. Alkalinen aktivaattori voi käsittää tai olla hydroksidin vesipohjaista liuosta. Lisäaktivaattorin voidaan ainakin joissakin suoritusmuodoissa ymmärtää tarkoittavan nat20 riumsulfaattia (Na2SO4), natriumkarbonaattia (Na2CO3), kaliumsulfaattia (K2SO4), kaliumkarbonaattia (K2CO3), tai niiden kaikkia seoksia tai yhdistelmiä.
Jos kuvassa 1 kaavamaisesti esitetyt ensimmäinen kohtio 101 ja toinen kohtio 102 ovat eri mate25 riaalia, näin syntyvä jännitelähde on ns. voitan pari ja se on järjestetty toimimaan ainakin primääriparistona. Jännite, joka kohtioiden 101 ja 102 välille muodostuu, riippuu kohtiomateriaalien sijoittumisesta metallien sähkökemiallisessa jännitesarjassa. Keksintöä 30 koskevassa tutkimuksessa on kokeiltu esimerkiksi alumiinia ensimmäisen kohtion 101 ja grafiittiliitua toisen kohtion 102 materiaalina. Tällaisessa jännitelähteessä toinen kohtio 102 on noin 1,5 voltin verran positiivisempi kuin ensimmäinen kohtio 101.
Keksintöä koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että jännitelähdettä, jonka kohtiot ovat eri materiaalia, on mahdollista varata kytkemällä sen kohtiot
20185261 prh 20 -03- 2018 virtalähteeseen, jonka jännite on suurempi kuin kohtioiden välille sähkökemiallisesti muodostuva spontaani jännite. Keksintöä koskevassa tutkimuksessa varattiin kahta jännitelähdettä, joissa molemmissa ensim5 mäinen kohtio 101 oli alumiinia. Toinen kohtio 102 oli joko grafiittiliitua tai terästä. Varausjännitteen suuruus oli 30 volttia, jolloin varausvirran arvo oli aluksi noin 1 ampeeri mutta laski siitä muutaman minuutin kuluessa vakiintuen hiukan alle 0,5 ampeerin 10 tasolle. Varaamista jatkettiin joitakin minuutteja, minkä jälkeen varaava virtalähde irrotettiin ja jännitelähteen kohtioiden välinen jännite mitattiin. Jännite oli heti varauksen päätyttyä noin 2,5 volttia ja vielä puolen vuorokauden kuluttuakin noin 2 volttia.
Jos kuvassa 1 kaavamaisesti esitetyt ensimmäinen kohtio 101 ja toinen kohtio 102 ovat samaa materiaalia, kohtioiden välille ei synny sähkökemiallisesti spontaania jännitettä. Tällöinkin jännitelähde voi kuitenkin olla järjestetty toimimaan sekundääripa20 ristona eli akkuna. Keksintöä koskevassa tutkimuksessa varattiin 30 voltin jännitteellä jännitelähdettä, jonka molemmat kohtiot olivat grafiittiliitua. Varausta koskevat mittaustulokset olivat verrattavissa edellä selostettuihin mittaustuloksiin, jotka koskivat pri25 määriparistona toimivia jännitelähteitä.
Kuvat 2, 3 ja 4 esittävät eräitä pienikokoisia koekappaleita, jollaisia valmistettiin keksintöä koskevan tutkimuksen tarpeisiin. Kuvassa 2 jännitelähde on yleiseltä muodoltaan lieriömäinen ja siinä 30 elektrolyytti 103 on sijoitettu ensimmäisenä kohtiona
101 toimivan alumiiniputken sisään. Toisena kohtiona
102 toimiva sauvamainen grafiittiliitu on sijoitettu samankeskisesti alumiiniputkeen niin, että kokonaisuus on aksiaalisymmetrinen akselin 201 suhteen. Alumiini- putken ulkohalkaisija on noin 25 mm, seinämän paksuus noin 2 mm ja pituus noin 30 mm. Grafiittiliidun paksuus on noin 8 mm. Kuvan 3 esittämä koekappale eroaa
20185261 prh 20 -03- 2018 kuvan 2 esittämästä vain pituutensa suhteen. Mittauksissa vertailtiin kuvan 2 ja 3 esittämiä jännitelähteitä ja todettiin, että kohtioiden 101 ja 102 välille muodostuva jännite ei riipu jännitelähteen koosta vaan 5 ainoastaan sen materiaaleista. Kuvan 4 esittämässä suoritusmuodossa elektrolyytti 103 sijoitettiin sähköä eristävästä kartongista valmistettuun kuppiin, ja kohtioina 101 ja 102 käytettiin edellä kuvatun kaltaisia grafiittiliituj a.
Kuva 5 esittää eräitä vaiheita menetelmässä, jota voidaan käyttää edellä kuvatun jännitelähteen valmistamiseksi. Valmisteleva vaihe 501 sisältää jätteen tai muun energialähteen polttamisen voimalaitoksessa tai jätteenpolttolaitoksessa, jolloin tuloksena 15 syntyy tuhkaa 502. Vaiheessa 503 tutkitaan tuhkan hiilipitoisuus. Jos se on korkeampi kuin noin 1 painoprosentti, vaiheessa 504 vähennetään tuhkan hiilipitoisuutta kemiallisella, sähköisellä ja/tai ominaispainoon perustuvalla menetelmällä niin, että tuhkan hii20 lipitoisuus pienenee arvoon, joka on enintään yksi painoprosentti tuhkasta. Poistettu hiili 505 voidaan ottaa talteen ja sitä voidaan käyttää vaiheen 506 kuvaamassa kohtioiden valmistamisessa.
Vaiheessa 510 hiiliköyhdytettyyn tuhkaan 507 25 lisätään vettä. On huomattava, että hiilen poistaminen (vaihe 504) on mahdollista tehdä ennen tai jälkeen veden lisäämisen, riippuen menetelmästä jota hiilen poistamiseen käytetään. Tätä ennen on voitu analysoida amorfisen piin osuus vaiheessa 508, ja jos se on ha30 vaittu liian pieneksi, amorfisen piin osuutta on voitu kasvattaa tai tuhkaan on voitu lisätä lisäaktivaattoria vaiheessa 509.
Keksintöä koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että jos kovettumisreaktio halutaan saada aikaan 35 ja jos kovettuneen kiinteän elektrolyytin puristuslujuus halutaan saada mahdollisimman suureksi, painosuhde SiO2:A12O3 voi olla alueella noin 10:1 - noin 1:2.
20185261 PRH 20 -03- 2018
SiC>2:n suhteellisen määrän lisääminen voi lisätä sideainekoostumuksen avulla saatavan kovetetun materiaalin puristuslujuutta. Al3O3:n suhteellisen määrän lisääminen voi toisaalta lisätä sideainekoostumuksen 5 avulla saatavan kovetetun materiaalin vetolujuutta ja/tai lämmönkestoa. Hyvin sopivassa sideainekoostumuksessa painosuhde SiO2:A12O3 voi olla esimerkiksi alueella noin 5:1 - noin 1:1 tai noin 4:1 - noin 2:1.
Tätä silmällä pitäen kuvan 5 esittämässä melo netelmässä voidaan vaiheessa 511 analysoida elektrolyytin alumiini- ja piipitoisuuksien suhde. Jos sen havaitaan olevan kaukana optimaalisesta, menetelmässä voi olla vaihe 512, jossa lisätään elektrolyyttiin muusta lähteestä saatua piioksidia ja/tai alumiiniok15 sidia. Tällaisella pii- ja/tai alumiinioksidin lisäämisellä mainitun elektrolyytin alumiini- ja piipitoisuuksien suhdetta muutetaan lähemmäksi yhden suhdetta kolmeen molaarisena pitoisuutena ilmaistuna. Vaiheet 511 ja 512, jos niitä käytetään, voidaan tehdä myös 20 ennen veden lisäämistä vaiheessa 510, esimerkiksi samalla kun amorfisen piin osuus analysoidaan vaiheessa 508 .
Vaihe 513 kuvaa kohtioiden asentamista paikalleen elektrolyyttiin. Kohtioiden asentaminen voi25 daan tehdä sinänsä jo paljon aikaisemminkin, esimerkiksi niin, että kohtiot ovat paikallaan muotissa, johon elektrolyytti valetaan veden sekoittamisen (vaihe 510) jälkeen. Kuva 5 esittää myös vaiheen 514, jossa elektrolyytti kovettuu ja saavuttaa tarvittavan raken30 teellisen lujuuden. Tätä vaihetta ei tarvita niissä sovelluksissa, joissa elektrolyytin ei tarvitse kovettua .
Vedellä ei ole kovettumisreaktion kannalta muuta merkitystä kuin reaktion käynnistäminen. Kun ko35 vettumisreaktio on käynnistynyt, vesi voidaan tarvittaessa poistaa elektrolyytistä esimerkiksi haihduttamalla. Veden haihtumista voidaan tarvittaessa nopeut
20185261 PRH 20 -03- 2018 taa lämmittämällä, esimerkiksi kohdistamalla elektrolyyttiin infrapuna- tai mikroaaltosäteilyä tai jopa johtamalla sen läpi sähkövirtaa, koska elektrolyytti johtaa jonkin verran sähköä.
Edellä käsitellyn mukaisia jännitelähteitä voidaan sähköisten kytkentöjen mielessä käyttää kuten mitä tahansa jännitelähteitä, eli niitä voidaan yhdistää erilaisiksi rinnan- ja sarjakytkennöiksi, jolloin saavutetaan haluttu virranantokyky ja lähtöjännite.
Voimalaitoksesta tai jätteenpolttolaitoksesta talteen otetun tuhkan eräs erityinen ominaisuus verrattuna useimpiin muihin materiaaleihin on sen alhainen hinta. Koska tuhkaa on tavattu pitää jätteenä, sen hinta voi olla jopa negatiivinen eli voimalaitoksen 15 tai jätteenpolttolaitoksen operaattori voi olla valmis maksamaan taholle, joka vastaanottaa tuhkaa sitoutuen huolehtimaan siitä jätteenkäsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Kohtioiden osuus jännitelähteen koko rakenteesta on pieni, ja tarvittaessa kohtioita 20 voidaan valmistaa hiilestä, jota erotetaan tuhkasta, jotta tuhkan hiilipitoisuus saadaan riittävän pieneksi kovettumisreaktion aikaansaamista varten.
Jännitelähteen alhaisten raakaainekustannusten ansiosta jännitelähde voidaan raken25 taa hyvin suureksi ja/tai niitä on mahdollista valmistaa hyvin suuri määrä erittäin edullisesti. Tämä edullisuus tasapainottaa sitä, että jännitelähde ei suorituskyvyltään ole samalla tasolla kuin perinteiset akut ja paristot. Jännitelähde on mahdollista rakentaa jopa 30 niin suureksi, että se on samalla myös rakennetun ympäristön osa. Rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan kaikkien niiden keinotekoisesti luotujen, kiinteiden, fyysisten rakenteiden kokonaisuutta, joilla pyritään parantamaan ihmisten elintasoa, viihtyvyyttä ja toi35 mintaedellytyksiä.
Rakennetun ympäristön osia, jollaisen edellä kuvattu jännitelähde voi muodostaa, ovat esimerkiksi
20185261 prh 20 -03- 2018 rakennukset, rakennusten osat, kalusteet, aidat, kaiteet, vallit, tornit, terassit, sillat, tiet ja ympäristötaideteokset.
Jännitelähde voi olla tai siitä voidaan muo5 dostaa esimerkiksi elementti. Elementti voi olla esimerkiksi rakennuselementti, kuten seinäelementti, ontelolaattaelementti, julkisivuelementti, pilarielementti tai palkkielementti; tai infrarakentamisen elementti, kuten tien- tai kadunrakennuselementti, silta10 elementti, kaide-elementti, tukimuurielementti, reunapalkki, tunnelielementti, ratapölkky, laiturielementti, maatalouselementti tai perustuselementti. Jännitelähde voi myös olla tai siitä voidaan muodostaa esimerkiksi parveke, tierakenne, jalusta, kaivoksen suo15 javalli, perustus, meluseinä, pylväs, säiliö, pihalaatta tai kaapelikouru.
Keksintöä hyödyntäen on mahdollista rakentaa esimerkiksi kuvan 6 esittämä meluvalli 601, johon kiinnitettyjen aurinkopaneelien 602 tuottamalla sähkö20 virralla varataan meluvallia itseään; meluvallin oma fyysinen rakenne siis voi toimia aurinkopaneelien akkuna, kun sen osina käytetään edellä selostetun mukaisia jännitelähteitä. Kuvan 6 mukaisessa esityksessä nämä osat voivat olla esimerkiksi vaakasuoria element25 tejä 603, joihin upotetut kohtiot on yhdistetty toisiinsa ja sopivaan latauksen ja purkauksen ohjauspiiriin haluttujen sähköisten ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kohtioita ja ohjauspiiriä ei ole erikseen esitetty kuvassa 6. Meluvalliin varastoitunutta sähkö30 energiaa voidaan pimeänä vuorokaudenaikana johtaa esimerkiksi valaisimiin 604, joilla valaistaan samaa ajoväylää, jota meluvalli 601 erottaa asutuksesta.
Edellä esitetyt keksinnön suoritusmuodot eivät ole jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten 35 suojapiirin kannalta rajoittavia, vaan niiden esittämää perusajatusta voidaan muuttaa monin tavoin poikkeamatta patenttivaatimusten suojapiiristä. Esimerkki11 nä voidaan todeta, että hiiltä voidaan paitsi poistaa tuhkasta myös lisätä siihen. Vaikka hiilen liiallinen esiintyminen tuhkassa on epäedullista niissä sovelluksissa, joissa elektrolyytin halutaan kovettuvan, siitä 5 ei ole mitään haittaa vaan voi päinvastoin olla hyötyä silloin, jos elektrolyytin ei tarvitse kovettua. Hiili voi parantaa elektrolyytin sähkönjohtavuutta, mikä voi olla perusteltu syy sen lisäämiselle. Samassa tarkoituksessa elektrolyyttiin voidaan valmistusmenetelmän 10 eri vaiheissa lisätä haluttaessa muitakin sähkönjohtavuuteen vaikuttavia aineita, kuten klorideja tai muita herkästi ionisoituvia yhdisteitä. Eräs yksinkertainen keino kloridien lisäämiseksi elektrolyyttiin on käyttää merivettä vetenä, jota lisätään tuhkaan elektro15 lyytin muodostamiseksi.

Claims (16)

  1. PATENTTIVAATIMUKSET
    1. Jännitelähde, jossa on kaksi sähköä johtavaa kohtiota (101, 102) ja niiden välinen elektrolyytti (103), tunnettu siitä, että mainittu elektrolyytti
    5 (103) on seos, jonka pääainesosa on voimalaitoksen tai jätteenpolttolaitoksen tuottama tuhka.
  2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jännitelähde, tunnettu siitä, mainittu elektrolyytti (103) on pasta, jonka pääainesosat ovat mainittu tuhka ja vesi.
    10
  3. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jännitelähde, tunnettu siitä, että mainittu elektrolyytti (103) on kiinteää ainetta, joka on muodostettu antamalla mainitun tuhkan sisältämien alumiini- ja piioksidien reagoida keskenään niin, että tämän reaktion seurauk15 sena elektrolyytti on kovettunut kiinteäksi.
  4. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen jännitelähde, tunnettu siitä, että mainittu elektrolyytti (103) on kiinteää ainetta, joka on muodostettu vähentämällä voimalaitoksen tai jätteenpolttolaitoksen tuottaman
    20 tuhkan hiilipitoisuutta ja sekoittamalla näin saatuun hiiliköyhdytettyyn tuhkaan vettä.
  5. 5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen jännitelähde, tunnettu siitä, että mainittu elektrolyytti (103) sisältää ainakin yhtä seuraavista: mainittuun
    25 tuhkaan lisätty amorfinen pii, mainittuun tuhkaan lisätty lisäaktivaattori.
  6. 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jännitelähde, tunnettu siitä, että mainitut kohtiot (101, 102) ovat eri materiaalia, jolloin j än-
    30 nitelähde on järjestetty toimimaan ainakin primääriparistona.
  7. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen jännitelähde, tunnettu siitä, että mainitut kohtiot (101, 102) ovat samaa materiaalia, jolloin jänniteläh-
    de on j ärj estetty toimimaan sekundääriparistona eli 5 akkuna. 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mu- kainen j ännitelähde , tunnettu siitä, että se on myös
    20185261 prh 20 -03- 2018 rakennetun ympäristön osa (603).
  8. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen jänniteläh-
  9. 10 de, tunnettu siitä, että se muodostaa ainakin yhden seuraavista: rakennus, rakennuksen osa, kaluste, aita, kaide, valli, torni, terassi, silta, tie, ympäristötaideteos, seinäelementti, ontelolaattaelementti, julkisivuelementti, pilarielementti, palkkielementti,
    15 tien- tai kadunrakennuselementti, siltaelementti, kaide-elementti, tukimuurielementti, reunapalkki, tunnelielementti, ratapölkky, laiturielementti, maatalouselementti, perustuselementti, parveke, tierakenne, jalusta, kaivoksen suojavalli, perustus, meluseinä, pyl20 väs, säiliö, pihalaatta, kaapelikouru.
    10. Menetelmä jännitelähteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että siinä muodostetaan kahden kohtion (101, 102) välille elektrolyytti (103) käyttämällä sen pääainesosana voimalaitoksen tai jätteenpolttolaitok-
    25 sen tuottamaa tuhkaa (502) .
  10. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä sekoitetaan mainittuun tuhkaan vettä (510).
  11. 12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen
    30 menetelmä, tunnettu siitä, että siinä poistetaan mainitusta tuhkasta hiiltä (504) kemiallisella, sähköisellä ja/tai ominaispainoon perustuvalla menetelmällä ennen tai jälkeen veden lisäämisen.
  12. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiilen poistamisella (504) tuhkan hiilipitoisuus pienennetään arvoon, joka on enintään yksi painoprosentti tuhkasta.
    5
  13. 14. Jonkin patenttivaatimuksen 10-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä lisätään (509) mainittuun elektrolyyttiin ainakin yhtä seuraavista: amorfinen pii, lisäaktivaattori.
  14. 15. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen
    10 menetelmä, tunnettu siitä, että siinä lisätään (512) mainittuun elektrolyyttiin ainakin yhtä seuraavista: piioksidi, alumiinioksidi.
  15. 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pii- ja/tai alumiinioksidin
    15 lisäämisellä (512) mainitun elektrolyytin alumiini- ja piipitoisuuksien suhdetta muutetaan lähemmäksi yhden suhdetta kolmeen molaarisena pitoisuutena ilmaistuna.
FI20185261A 2018-03-20 2018-03-20 Jännitelähde, jonka elektrolyytissä on tuhkaa, ja menetelmä jännitelähteen valmistamiseksi FI128155B (fi)

Priority Applications (5)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20185261A FI128155B (fi) 2018-03-20 2018-03-20 Jännitelähde, jonka elektrolyytissä on tuhkaa, ja menetelmä jännitelähteen valmistamiseksi
US16/981,781 US11688859B2 (en) 2018-03-20 2019-03-13 Voltage source with an electrolyte containing ash, and method for manufacturing the voltage source
PCT/FI2019/050215 WO2019180311A1 (en) 2018-03-20 2019-03-13 Voltage source with an electrolyte containing ash, and method for manufacturing the voltage source
EP19722659.0A EP3769354B1 (en) 2018-03-20 2019-03-13 Voltage source with an electrolyte containing ash, and method for manufacturing the voltage source
AU2019239818A AU2019239818B2 (en) 2018-03-20 2019-03-13 Voltage source with an electrolyte containing ash, and method for manufacturing the voltage source

Applications Claiming Priority (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20185261A FI128155B (fi) 2018-03-20 2018-03-20 Jännitelähde, jonka elektrolyytissä on tuhkaa, ja menetelmä jännitelähteen valmistamiseksi

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20185261A1 FI20185261A1 (fi) 2019-09-21
FI128155B true FI128155B (fi) 2019-11-15

Family

ID=66440073

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20185261A FI128155B (fi) 2018-03-20 2018-03-20 Jännitelähde, jonka elektrolyytissä on tuhkaa, ja menetelmä jännitelähteen valmistamiseksi

Country Status (5)

Country Link
US (1) US11688859B2 (fi)
EP (1) EP3769354B1 (fi)
AU (1) AU2019239818B2 (fi)
FI (1) FI128155B (fi)
WO (1) WO2019180311A1 (fi)

Family Cites Families (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4130627A (en) 1977-06-20 1978-12-19 Russ James J Process for recovering mineral values from fly ash
WO2000002662A1 (en) 1998-07-13 2000-01-20 Board Of Control For Michigan Technological University Method of removing carbon from fly ash
JP2001126752A (ja) 1999-10-21 2001-05-11 Japan Storage Battery Co Ltd ペースト式密閉形鉛蓄電池およびその製造方法
CN103283077B (zh) 2010-12-10 2017-03-01 株式会社半导体能源研究所 蓄电装置及该蓄电装置的制造方法
JP2015082445A (ja) 2013-10-23 2015-04-27 旭化成株式会社 二次電池
WO2016199723A1 (ja) * 2015-06-09 2016-12-15 富士フイルム株式会社 固体電解質組成物、全固体二次電池用電極シートおよび全固体二次電池ならびに全固体二次電池用電極シートおよび全固体二次電池の製造方法
CN107768712A (zh) * 2016-08-15 2018-03-06 深圳市沃特玛电池有限公司 一种锂离子电池固体电解质膜的制备方法及锂离子电池

Also Published As

Publication number Publication date
EP3769354B1 (en) 2024-05-01
FI20185261A1 (fi) 2019-09-21
AU2019239818B2 (en) 2024-03-07
US20210119225A1 (en) 2021-04-22
AU2019239818A1 (en) 2020-10-29
EP3769354C0 (en) 2024-05-01
WO2019180311A1 (en) 2019-09-26
EP3769354A1 (en) 2021-01-27
US11688859B2 (en) 2023-06-27

Similar Documents

Publication Publication Date Title
Mo et al. Utilization of ground granulated blast furnace slag as partial cement replacement in lightweight oil palm shell concrete
Ramkrishnan et al. Effect of mineral admixtures on pervious concrete
EP3769355B1 (en) Voltage source with an electrolyte containing aluminium and silicon oxides, and method for manufacturing the voltage source
FI128155B (fi) Jännitelähde, jonka elektrolyytissä on tuhkaa, ja menetelmä jännitelähteen valmistamiseksi
Owamah et al. Influence of diethanolamine on the properties of concrete, corrosion rate of rebar and renewable energy generation
Nadig et al. Bottom Ash as Partial Sand Replacement in Concrete-A Review
Giménez et al. Durability of UHPFRC functionalised with nanoadditives due to synergies in the action of sulphate and chloride in cracked and uncracked states
Poranek et al. Possibilities of management of Fly ash from municipal solid waste incineration plant in building industry in the circular economy
Parmar et al. Effect of alccofine and fly ash addition on the durability of high performance concrete
winsley et al. Expanded fly ash clay aggregate a sustainable alternative coarse aggregate for concrete
Zornoza et al. Carbonation rate and reinforcing steel corrosion rate of OPC/FC3R/FA mortars under accelerated conditions
Rao et al. Strength and Durability Studies of RCA based Binary Blended Concrete
Bargaheiser et al. Prevention of corrosion in concrete using fly ash concrete mixes
Yoon et al. Evaluation of relationship between strength and resistance to chloride in concrete containing fly Ash with ages
Reade Smart moves [Concrete Innovation]
Claisse et al. Obtaining more from the electrical chloride test
Igba et al. THE EFFECT OF PARTIALLY REPLACING CEMENT WITH FLY ASH IN A BEACH WATER ENVIRONMENT
Reade Concrete innovation; smart moves
Patel et al. METHODS FOR SUSTAINABLE DESIGN IN GREEN BUILDING
Almed et al. Design and Development of Green Eco-House
Trivikram et al. Compressive strength and durability studies on concrete with dolochar as coarse aggregate
JP2008016273A (ja) 一般焼却灰を原料とするプロトン伝導性材料及びその製造方法。
Ohemeng et al. Deployment of palmic concrete pavement blocks in light and heavy traffic situations
Saraogi et al. Construction of Building using Fly Ash
Islam et al. Determination of Corrosion Initiation of Rebar in Concrete by Monitoring Half-Cell Potential

Legal Events

Date Code Title Description
PC Transfer of assignment of patent

Owner name: BETOLAR OY

FG Patent granted

Ref document number: 128155

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B