FI127842B - Menetelmä kärsäkkäiden torjumiseksi - Google Patents

Abstract

Keksintö liittyy menetelmään Curculionidae - heimoon kuuluvien kärsäkkäiden torjuntaan, joka menetelmä käsittää vaiheet, missä puuntaimi istutetaan maahan ja istutuksen yhteydessä taimea ympäröivälle maalle levitetään kerros suojamateriaalia; menetelmään puun taimien istuttamiseksi.

Description

Keksintö liittyy puiden taimien suojelumenetelmiin ja kovakuoriaisten torjuntamenetelmiin sekä kärsäkkäiden torjuntamenetelmiin. Keksintö liittyy myös kärsäkkäiden torjuntaan taimien istutuksen yhteydessä, menetelmiin taimien 10 istuttamiseksi sekä laitteisiin ja järjestelmiin taimien istuttamiseksi.

KEKSINNÖN TAUSTA

Kärsäkkäät ovat erityisesti puiden tuholaisina tunnettuja kovakuoriaisia, jotka kuuluvat

Curculionidae - heimoon. Kuviossa 1 esitetty Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on laajalle levinnyt ja metsien uudistamisvaiheen merkittävin tuhohyönteinen. Aikuinen 15 kuoriainen on tyypillisesti 8-14 mm pitkä. Suomenkielisen nimensä tukkimiehentäi on saanut siitä, että se voi tarrautua voimakkaasti kiinni metsurin vaatteisiin etenkin tuoreilla hakkuutyömailla. Sen läheisiä sukulaisia ovat mm tuholaisina tunnetut pikkutukkikärsäkäs (Hylobius pinastri) sekä Hylobius albosparsus.

Tukkimiehentäit parveilevat touko-kesäkuussa ja munivat maahan tuoreiden kantojen 20 läheisyyteen mätänevän puun kaarnaan tai kuoreen. Toukat elävät maassa kantojen juurissa kuoren alla nilaa syöden 2-5 vuotta, minkä jälkeen toukka koteloituu juuren pintaosaan ja aikuistuttuaan kaivautuu maan pinnalle. Aikuiset hyönteiset nakertavat nuorten taimien tyveltä kuorta ja käyttävät nilaa ja jälttä ravinnokseen. Tukkimiehentäi tuhoaa syönnillään pääasiassa 1-3-vuotiaita männyn ja kuusen istutustaimia, mutta on 25 lähes kaikkiruokainen puuvartisten ravintokasvien suhteen, joten sekä havupuut että lehtipuut kelpaavat sen ravinnoksi. Syönti jatkuu koko kesän, mutta se on voimakkaimmillaan alkukesästä. Kuorestaan vioittuneet taimet ovat alttiita sienivaurioille. Taimissa, joissa kuori on syöty rengasmaisesti rungon ympäri, eivät nesteet ja ravinnot pääse kulkeutumaan, joten taimet kuolevat. Nuoret taimet tulevat 30 kestäviksi tukkimiehentäille pohjoisilla alueilla kuten Suomessa noin 3-5 vuoden iässä.

Muualla Euroopassa kuten Skotlannissa syönti voi jatkua jopa 8-10 vuotta istutuksesta.

Tukkimiehentäin elinkaaren pituus vaihtelee vuodesta eteläisillä esiintymisalueilla kolmeen vuoteen pohjoisilla alueilla. Aikuisia tukkimiehentäitä esiintyy ympäri vuoden, vaikka pääasiassa ne talvehtivat kylmien talvikuukausien ajan. Aikuisen hyönteisen 35 liikkuminen riippuu mm ilmastosta ja meren läheisyydestä, esimerkiksi Skotlannissa

20125286 prh 27-02- 2019 aikuinen tukkimiehentäi kävelee maata pitkin lukuun ottamatta alkukesän parveilua.

Suomessa tukkimiehentäi lentää myös muulloin, pääosa parveilulennosta tapahtuu parin viikon aikana, mutta osa hyönteisistä voi lentää koko kesän. Sopivalle lisääntymispaikalle päästyään niiden lentolihakset surkastuvat ja hyönteiset liikkuvat 5 etupäässä kävellen. Hyönteiset siirtyvät tuoreelle hakkuuaukolle yleensä n 10 km säteeltä, mutta ne voivat myös lentää jopa 80 km.

Tukkimiehentäi on levinnyt koko Eurooppaan ja Aasiaan ja se aiheuttaa metsätaloudelle merkittäviä tuhoja. Sitä tavataan etenkin havumetsissä sekä yleisesti myös puutavaran käsittely-ja saha-alueilla.

Tuoreet hakkuutähteet ja etanolin ja alfa-pineenin sekoitus houkuttavat kevätkesällä parveilua ikänä tukkimiehentäitä puoleensa. Tukkimiehentäin lisääntymisen estäminen hakkuuaukolla onkin erittäin vaikeaa, koska kannot ja hakkuutähteet pitäisi poistaa kokonaan, jotta toukkien kehittyminen saataisiin estetyksi. Parveilua ikänä tukkimiehentäit voivat löytää tiensä myös uusiin puu-ja hirsirakennuksiin.

Kestävä metsätalous edellyttää metsienuudistusta ja metsänviljelyä välttämättöminä toimenpiteinä. Nykyisin käytetyt metsänuudistusmenetelmät ovat muuttuneet tukkimiehentäituhoja suosiviksi. Muokkaamattomilla taimien istutusalueilla taimista on kuollut ensimmäisenä kesänä 20 - 70 %, tuhot jatkuvat tyypillisesti aina kolmanteen vuoteen saakka istutuksesta etenkin pohjoisilla alueilla.

Tuhojen torjumiseksi on esitetty useita menetelmiä, kuten taimien käsittelyä torjuntaaineilla taimitarhoilla ennen istutusta, taimien käsittelyä torjunta-aineilla maastossa, jolloin tyypillisesti käytetään reppuruiskua tai upotusmenetelmää, tai torjunta-aineen sekoittamista istutuskuoppaan tai maahan. Kemiallisten torjunta-aineiden vaikutus säilyy hyvin kaksi ensimmäistä kasvukautta. 1980-luvulta lähtien käytössä on ollut 25 pääasiassa pyretroidipohjaisia torjunta-ainevalmisteita kuten permetriiniä, deltametriinia tai alfa-sypermetriiniä sisältäviä valmisteita. Permetriinin käyttö on ollut kielletty EU-alueella vuodesta 2003 lähtien ja mm Ruotsissa on kielletty useimpien torjunta-aineiden käyttö kokonaan. Kaikki tukkimiehentäin torjuntaan hyväksytyt kasvinsuojeluaineet ovat erittäin myrkyllisiä vesistöille ja kaloille erityisesti. Aine voi 30 kulkeutua ojien kautta ja voimakkaan sateen jälkeen pintavesien mukana järviin ja jokiin. Uhkana onkin, että torjunta-ainemääräykset voivat muuttua, eikä tehokkaita torjunta-aineita voida enää käyttää lainkaan.

20125286 prh 27-02- 2019

Taimia suojataan myös erilaisilla mekaanisilla ratkaisuilla, joiden tarkoituksena on estää tukkimiehentäin pääsy taimien rungoille. Mekaaniset ratkaisut voivat olla rakenteeltaan hylsyjä, kartioita, sukkia tai taimien pinnalle ruiskutettavaa vaha- tai lateksipohjaista ainetta. Mekaanisen suojauksen teho on parhaimmillaan ensimmäisenä kesänä, mutta 5 se heikkenee jo toisena kesänä aluskasvillisuuden rehevöidyttyä. Mekaaniset suojat asetetaan tyypillisesti aikaa vievänä käsityönä.

Tuhoja torjutaan ja hallitaan myös metsänhoidollisilla toimenpiteillä, jolloin vaikutetaan erityisesti tukkimiehentäin käytettävissä olevaan lisääntymismateriaaliin. Tällöin mm taimien istutusta voidaan viivästyttää kunnes suurin osa paikalla syntyneistä ja 10 aikuistuneista tukkimiehentäistä on poistunut paikalta eli vähintään kolme vuotta hakkuusta. Hakkuualueelle voidaan myös jättää riittävästi suojapuustoa, koska tukkimiehentäin tiedetään syövän varttuneiden puiden latvuksissa vuosikasvainten kuorta. Edelleen, istutukseen voidaan käyttää kookkaampia taimia, joiden tiedetään säilyvän elossa pieniä taimia paremmin syöntivioituksen jälkeen ja toipuvan paremmin 15 suuremmistakin syöntivioituksista.

Maanmuokkausta käytetään myös yleisesti taimituhojen vähentämiseksi. Tukkimiehentäi pyrkii minimoimaan kivennäismaalla viettämänsä ajan. Aiemmin runsaasti käytetty auraus paljasti kerralla leveän kivennäismaavyöhykkeen, johon taimi istutettiin ja näin rajoitettiin tuhoja tehokkaasti. Monet maanmuokkaus- ja 20 jyrsintämenetelmät sekoittavat kivennäismaata ja humusta, jolloin muokkauksen vaikutus heikkenee, koska tukkimiehentäi kävelee mielellään humuksen päällä. Mätästyksellä, missä kivennäismaa käännetään pintaan ja humus jää mättään alle, on todettu suojaava vaikutus tukkimiehentäin tuhoilta ensimmäisen vuoden ajan, mätästyksenteho heikkenee toisen ja kolmannen vuoden aikana.

Tuhojen torjumiseksi on myös ehdotettu biologista torjuntaa, missä käytetään tukkimiehentäin loisia tai sukkulamatoja.

Julkaisussa WO 03/024216 on esitetty menetelmä puun taimien suojelemiseksi kärsäkästuhoilta, missä menetelmässä taimi ruiskutetaan ja päällystetään sideaineella kuten polymeeridispersiolla ja dispersio päällystetään epäorgaanisella hienojakoisella 30 aineella kuten hiekalla, joka tarttuu sideaineeseen. Hienojakoisen aineen partikkelikokojakauma on kapea ja sopivasti alueella 0,1 - 0,5 mm, jotta se vastaisi kärsäkkään leukojen väliä ja lisäksi kahden partikkelin välin pitäisi on enintään 2 mm, jotta hyönteisen kärsä ei mahdu niiden väliin.

20125286 prh 27-02- 2019

Koska metsienuudistusalueet ovat usein laajoja, käytetään nykyään taimien istutuksiin siihen suunniteltuja koneita ja laitteita, jotka suorittavat mätästyksen ja istutuksen.

Edellä esitetyn perusteella voidaan havaita, että on olemassa tarve uusille, tehokkaille ja ekologisille menetelmille sekä kärsäkästuhojen torjumiseksi että puuntaimien 5 istuttamiseksi.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksintö liittyy Curculionidae - heimoon kuuluvien kärsäkkäiden torjuntaan ja niiden 10 aiheuttamien tuhojen estämiseen puun taimissa, erityisesti puuntaimien istutuksen yhteydessä ja sopivasti, kun istutukseen käytetään istutuskoneita eli koneistutuksen yhteydessä.

Menetelmässä puuntaimen istutuksen yhteydessä taimen runkoa ympäröivälle maan 15 pinnalle levitetään kerros suojamateriaalia. Suojamateriaali aikaansaa taimille suojan kärsäkästuhoja vastaan. Valinnaisesti suojamateriaalia voidaan levittää lisäksi taimelle ja/tai taimen rungon pinnalle.

Menetelmä Curculionidae - heimoon kuuluvien kärsäkkäiden torjuntaan käsittää vaiheet, 20 missä puuntaimi istutetaan maahan ja istutuksen yhteydessä taimen runkoa ympäröivälle maan pinnalle levitetään vähintään yksi kerros suojamateriaalia, jonka kerroksen paksuus on 1-50 mm, sopivasti 10 - 50 mm , erityisen sopivasti 20-40 mm ja joka kerros muodostaa puuntaimen ympärille suoja-alueen, jonka alueen ulkoreunan pienin etäisyys puuntaimen rungosta on 0,5 - 10 cm, sopivasti 1-5 cm, erityisen 25 sopivasti 1,5 - 2,5 cm . Valinnaisesti suojamateriaalia voidaan levittää lisäksi taimelle ja/tai taimen rungon pinnalle.

Menetelmä puuntaimien istuttamiseksi käsittää vaiheet, missä puuntaimi istutetaan maahan ja istutuksen yhteydessä taimen runkoa ympäröivälle maan pinnalle levitetään 30 vähintään yksi kerros suojamateriaalia, jonka kerroksen paksuus on 1-50 mm, sopivasti

- 50 mm, erityisen sopivasti 20-40 mm ja joka kerros muodostaa puuntaimen ympärille suoja-alueen, jonka alueen ulkoreunan pienin etäisyys puuntaimen rungosta on 0,5 - 10 cm, sopivasti 1-5 cm, erityisen sopivasti 1,5 - 2,5 cm. Valinnaisesti suojamateriaalia voidaan levittää lisäksi taimelle ja/tai taimen rungon pinnalle.

20125286 prh 27-02- 2019

Menetelmien toteuttamiseksi voidaan levitykseen käyttää myös laitetta, jolloin menetelmä voidaan toteuttaa koneistutuksen yhteydessä.

Erään suoritusmuodon mukainen laite on esitetty kuviossa 3a. Laite (100) puuntaimien suojaamiseksi koneistutuksen yhteydessä käsittää säiliön (10) suojamateriaalia varten, joka säiliö (10) käsittää syöttöaukon (11) suojamateriaalin syöttämiseksi säiliöön, annostelijan (20), joka on kiinnitetty säiliöön (10) suojamateriaalin annostelemiseksi, putken (30), joka on kiinnitetty annostelijaan (20), välineet (12) laitteen kiinnittämiseksi istutuskoneeseen ja välineet (13) laitteen liittämiseksi istutuskoneen 10 ohjausjärjestelmään.

Keksintö tarjoaa metsänuudistukseen menetelmän, jossa samanaikaisesti tapahtuu kärsäkkäiden, erityisesti tukkimiehentäin torjunta ja puuntaimien istutus tehokkaalla, ekologisella ja taloudellisella tavalla, sekä menetelmään soveltuvan laitteen.

Keksinnön tunnusomaiset piirteet on esitetty oheen liitetyissä patenttivaatimuksissa.

KUVIOIDEN LYHYT SELOSTUS

Kuviossa 1 on esitetty Curculionidae - heimoon kuuluva tukkimiehentäi, Hylobius 20 abietis.

Kuviossa 2 (2a - 2c) on kaaviomaisesti kuvattu puuntaimi, jonka ympärille on erään suoritusmuodon mukaisesti levitetty kerros suojamateriaalia. Kuvio 2a kuvaa edestä katsottuna taimea (50), jonka ympärillä on suojamateriaalia käsittävä suoja-alue (70) taimen rungosta (80) lähtien. Kuvio 2b kuvaa ylhäältäpäin katsottuna istutusmätästä 25 (90), jonka keskellä on taimi (50) (taimen runko) ja sen ympärillä suojamateriaalia käsittävä suoja-alue (70). Kuvio 2c kuvaa istutusmättään (90) poikkileikkausta, missä taimen (50) (taimen rungon) ympärillä ja rungon (80) päällä on kerros suojamateriaalia, jolloin suoja-alue (70) käsittää sekä maa-alueen taimen (50) ympärillä että osan taimen runkoa (80). Taimipaakku (110) on mättäässä (90) 30 humuskerroksessa.

Kuviossa 3 (3a - 3b) on kaaviomaisesti esitetty erään suoritusmuodon mukainen laite puuntaimien suojaamiseksi koneistutuksen yhteydessä ja kärsäkkäiden torjumiseksi. Laite (100) on esitetty kuviossa 3a sivulta katsottuna ja kuviossa 3b edestäpäin 3b. 35 Istutuskonetta (200), johon, johon laite on kiinnitetty, ei ole tarkemmin kuvattu, koska

20125286 prh 27-02- 2019 laite voidaan helposti yhdistää erilaisiin koneisiin merkistä riippumatta. Kuviossa 3b havainnollistetaan istutuskoneeseen (200) valinnaisen kameran (60) toimintaa taimen (50) istutuksen mättääseen (90) apuna.

Laite (100) puuntaimien suojaamiseksi koneistutuksen yhteydessä käsittää:

- säiliön (10) suojamateriaalia varten, joka säiliö (10) käsittää syöttöaukon (11) suojamateriaalin syöttämiseksi säiliöön, annostelijan (20), joka on kiinnitetty säiliöön (10) suojamateriaalin annostelemiseksi,

- putken (30), joka liitetty annostelijaan (20), ja joka ohjaa suojamateriaalin haluttuun kohtaan,

- välineet (12) laitteen (100) liittämiseksi istutuskoneeseen (200) ja

- välineet (13) laitteen (100) liittämiseksi istutuskoneen ohjausjärjestelmään.

MÄÄRITTELYT

Mikäli ei ole toisin määritelty, tässä selityksessä ja vaatimuksissa käytetyt termit tarkoittavat yleisesti metsätalouteen ja puuntuotantoon liittyvillä aloilla käytettyjä 20 merkityksiä. Seuraavilla ilmaisuilla tarkoitetaan erityisesti alla esitettyjä asioita:

Ilmaisulla kärsäkkäiden torjunta tarkoitetaan tässä yhteydessä puuntaimen suojaamista Curculionidae - heimoon kuuluvien hyönteisten aiheuttamilta vaurioita.

Termillä puuntaimi tarkoitetaan tässä yhteydessä nuoria puita, joiden ikä on 1 kk - 5 vuotta.

Termillä koneistutus tarkoitetaan tässä yhteydessä istutuskoneen avulla tapahtuvaa taimen istuttamista.

Termillä mätästys tarkoitetaan tässä yhteydessä maanmuokkausmenetelmää, missä pintakerroksen alla oleva maakerros käännetään pintaan ja pintakerros jää sen alle. Tyypillisesti kivennäismaa käännetään pintaan ja humus jää kivennäismaan alle. Tällöin kosteuden nousu maasta ei katkea. Esimerkkejä mätästyksestä ovat laikkumätästys, 35 ojamätästys, naveromätästys ja kääntömätästys.

20125286 prh 27-02- 2019

Laikkumätästyksellä tarkoitetaan mätästystä, missä mätäs tehdään kääntämällä laikusta vedetty maa laikun viereen muokkaamattoman maan päälle, jolloin mättään sisään jää kaksinkertainen humuskerros. Tämä voidaan tehdä sopivasti käsin, kaivinkoneen kauhan kärjellä, mätästävällä muokkauslevyllä kuormatraktorin vetämällä 5 mätästäjällä tai koneistutukseen sopivalla laitteella.

Oja mätästyksessä mätäsmaat otetaan ojitettavan kohdan pintamaasta. Ojista saatava ylimääräinen maa läjitetään, mutta taimet istutetaan vain mättäisiin.

Kääntömätästyksellä tarkoitetaan mätästystä, jossa maa-ainesta otetaan esimerkiksi kaivurin kauhalla, jolloin muodostuu kuoppa maahan ja sama maa-aines lasketaan samaan kuoppaan siten, että humus jää kuopan pohjalle.

Naveromätästyksessä tehdään ojia, joista saatavasta maasta tehdään mättäitä 15 rikkomattomalle maalle kuntan päälle.

Suoja-alueella tarkoitetaan tässä suojamateriaalilla peitettyä yhtenäistä aluetta, jonka suojamateriaali muodostaa puuntaimen ympärille, ja suojamateriaali ulottuu taimen rungon tyvelle. Alue voi olla muodoltaan ympyrä tai epäsäännöllinen tai minkä tahansa 20 muotoinen alue, jonka ulkoreuna muodostaa ympyrän piirin tai muun muotoisen alueen ulkorajan. Suoja-alueessa materiaali on jakautunut mahdollisimman tasaisesti rungon tyvestä alueen ulkoreunaan ja mieluiten siten, ettei alueeseen muodostu silmin havaittavia aukkoja.

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

Keksintö perustuu tutkimuksiin, jotka liittyvät jyrsivien kovakuoriaisten ja varsinkin Curculionidae- heimoon kuuluvien kärsäkkäiden torjuntaan. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on kärsäkkäiden torjunta puuntaimien istutuksen yhteydessä, jota suoritetaan mm metsäviljelyssä ja metsänuudistuksessa. Tutkimuksissa havaittiin, että kun 30 puuntaimen istutuksen yhteydessä taimen ympärille taimen tyvi mukaan lukien levitettiin kerros suojamateriaalia, vähenivät kärsäkkäiden kuten tukkimiehentäin aiheuttamat tuhot.

Kuviossa 2 havainnollistetaan keksinnönmukaisen menetelmän erästä suoritusmuotoa.

Kuviossa 2a kuvataan edestä taimea (50), jonka ympärillä taimen tyvestä (80) lähtien on suojamateriaalia käsittävä suoja-alue (70), kuvio 2b kuvaa kaaviomaisesti

20125286 prh 27-02- 2019 ylhäältäpäin istutusmätästä (90), jonka keskellä on taimi (50) ja sen ympärillä suojamateriaalia käsittävä suoja-alue (70), 2c kuvaa istutusmättään (90) poikkileikkausta, missä taimen (50) ympärillä ja myös rungon (80) päällä on kerros suojamateriaalia ja taimipaakku (110) ovat humuskerroksessa mättään (90) sisällä.

Menetelmä soveltuu sekä käsin suoritettavaan istutukseen että koneistutukseen, joka mahdollistaa suuren taimimäärän istuttamisen. Näin ollen erään suoritusmuodon mukaan kärsäkkäiden torjunta voidaan suorittaa koneistutuksen yhteydessä.

Keksintö mahdollistaa kemiallisten torjunta-aineiden käytön vähentämisen ja tarvittaessa jopa niistä luopumisen, jolloin voidaan välttää niiden joutuminen ympäristöön ja vesistöön haittaamaan ekosysteemiä laajemmin. Tällöin voidaan myös saavuttaa huomattavia taloudellisia säästöjä. Kun menetelmää käytetään koneistutuksen yhteydessä, voidaan taimitarhoilla suoritetut torjuntatoimenpiteet 15 välttää tai ainakin niitä voidaan vähentää, jolloin myös taimitarhojen työntekijöiden ja puuntaimien istuttajien altistuminen torjunta-aineille ainakin vähenee. Tämä on selvä etu työsuojelun kannalta.

Menetelmä Curculionidae - heimoon kuuluvien kärsäkkäiden torjuntaan käsittää vaiheet, 20 missä puuntaimi istutetaan maahan ja istutuksen yhteydessä taimen runkoa ympäröivälle maan pinnalle levitetään vähintään yksi kerros suojamateriaalia, jonka kerroksen paksuus on 1-50 mm, sopivasti 10-50 mm, erityisen sopivasti 20-40 mm ja joka kerros muodostaa puuntaimen ympärille suoja-alueen, jonka alueen ulkoreunan pienin etäisyys puuntaimen rungosta on 0,5 - 10 cm, sopivasti 1-5 cm, erityisen 25 sopivasti 1,5 - 2,5 cm. Valinnaisesti suojamateriaalia voidaan levittää lisäksi taimelle ja/tai taimen rungon pinnalle.

Menetelmä puuntaimien istuttamiseksi käsittää vaiheet, missä puuntaimi istutetaan maahan ja istutuksen yhteydessä taimen runkoa ympäröivälle maan pinnalle levitetään 30 vähintään yksi kerros suojamateriaalia, jonka kerroksen paksuus on 1-50 mm, sopivasti

10-50 mm, erityisen sopivasti 20-40 mm ja joka kerros muodostaa puuntaimen ympärille suoja-alueen, jonka alueen ulkoreunan pienin etäisyys puuntaimen rungosta on 0,5 - 10 cm, sopivasti 1-5 cm, erityisen sopivasti 1,5 - 2,5 cm. Valinnaisesti suojamateriaalia voidaan levittää lisäksi taimelle ja/tai taimen rungon pinnalle.

20125286 prh 27-02- 2019

Jos suojamateriaalia levitetään taimelle, suojamateriaali voi peittää taimen ainakin osittain, jos suojamateriaali levitetään taimen rungolle, suojamateriaali voi peittää taimen runkoa ainakin osittain.

Suojamateriaalikerroksen paksuudella tarkoitetaan kerrosta sen jälkeen, kun kerros on levitetty; jos suojamateriaali sisältää helposti haihtuvia komponentteja, tarkoitetaan paksuutta kun kerros on kuivunut.

Suojamateriaalikerroksia voi olla yksi tai useampi kerros.

Suojamateriaali valitaan nestemäisen, geelimäisen, vahamaisen, rasvamaisen, rakeisen, kiteisen, liuskeisen, hienojakoisen materiaalin ja niiden yhdistelmien joukosta.

Nestemäinen materiaali voi olla vesipohjainen liuos, joka sisältää rakeista, kiteistä, 15 liuskeista tai hienojakoista materiaalia tai niiden yhdistelmää suspendoituna tai sekoitettuna nesteeseen. Nestemäinen materiaali voi lisäksi sisältää pinta-aktiivisia aineita.

Geelimäinen materiaali voi olla nestemäistä materiaalia, johon on lisätty yhtä tai 20 useampaa geeliä muodostavaa ainetta kuten selluloosaa, selluloosajohdannaisia, tärkkelystä, tärkkelysjohdannaisia tai vastaavia. Se voi myös sisältää rakeista, kiteistä, liuskeista tai hienojakoista materiaalia suspendoituna tai sekoitettuna siihen.

Rasvamainen materiaali voi käsittää rasvahappoja ja/tai rasva ha ppoestereitä sisältävää 25 öljyä, kuten kasviöljyä, sopivasti rypsiöljyä, auringonkukkaöljyä, soijaöljyä tai vastaavaa. Lisäksi rasvamainen materiaali sisältää rakeista, kiteistä, liuskeista tai hienojakoista materiaalia tai niiden yhdistelmää suspendoituna tai sekoitettuna siihen.

Vahamainen materiaali voi käsittää pitkäketjuisia (C10 - C30) rasva-alkoholeja, 30 parafiinivahoja ja muita luonnonvahoja tai niiden yhdistelmiä. Lisäksi vahamainen materiaali sisältää rakeista, kiteistä, liuskeista tai hienojakoista materiaalia tai niiden yhdistelmää suspendoituna tai sekoitettuna siihen.

Rakeinen, kiteinen, liuskeinen tai hienojakoinen materiaali käsittää epäorgaanista 35 materiaalia, joka voi olla hiekkaa, piikarbidia, vermikuliittia, kalsinoitua savea kuten

Leea- partikkeleita, mineraalipartikkeleita kuten kiillettä, kvartsia, kivipartikkeleita kuten hohkakiveä, perliittiä, tuhkaa tai edellä mainittujen yhdistelmää. Materiaali voi olla

20125286 prh 27-02- 2019 karkeampaa, partikkelikooltaan suurempaa raetta, liuskemaista tai partikkelikooltaan hienojakoisempaa materiaali.

Valinnaisesti suojamateriaali voi sisältää lisäksi torjunta-ainetta, sopivasti suspendoituna nestemäiseen, geelimäiseen, vahamaiseen tai rasvamaiseen materiaaliin.

Torjunta-aineen suspendointiin tai liuottamiseen voidaan käyttää apuna tarvittaessa orgaanisia liuottimia.

Valinnaisesti taimet voidaan tavanomaisen tapaan käsitellä torjunta-aineella 10 taimitarhalla ennen istutusta. Torjunta-aine voidaan myös ruiskuttaa taimen istutuksen yhteydessä taimelle suojamateriaalin levittämisen jälkeen tai samanaikaisesti suojamateriaalin levityksen yhteydessä.

Sopivia torjunta-aineita ovat mm alfa-supermetriini, imidaklopridi ja lambda-syhalotriini 15 ja niitä sisältävät valmisteet.

Suojamateriaali levitetään taimen istutuksen yhteydessä taimen runkoa ympäröivälle maan pinnalle ruiskuttamalla paineen avulla, valuttamalla säiliöstä tai muulla suojamateriaalin koostumuksesta riippuvalla sopivalla tavalla. Tällöin muodostetaan 20 taimen tyvestä lähtien puuntaimen ympärille maan pinnalle yhtenäinen alue suojamateriaali. Valinnaisesti myös taimen runko, osa rungosta, osa taimesta tai koko taimi peitetään suojamateriaalilla.

Vielä erään suoritusmuodon mukaan levitetään ensin nestemäinen, geelimäinen, 25 vahamainen tai rasvamainen suojamateriaali ja sen jälkeen levitetään lisäksi kerros rakeista, liuskeista tai hienojakoista suojamateriaalia, jonka kerroksen paksuus on 1-50 mm, sopivasti 10-50 mm, erityisen sopivasti 20-40 mm ja joka kerros muodostaa puuntaimen ympärille yhtenäisen alueen, jonka alueen ulkoreunan pienin etäisyys puuntaimen rungosta on 0,5 - 10 cm, sopivasti 1-5 cm, erityisen sopivasti 1,5 - 2,5 cm 30

Vielä erään suoritusmuodon mukaan voidaan kivennäismaata taimen ympärillä puhaltaa voimakkaasti kovalla paineella esimerkiksi ilman avulla, jolloin saadaan puhdas kivennäismaa paljastettua taimen ympäriltä ja kivennäismaa leviää taimen ympärille. Sopivasti taimelle levitetään ennen puhallusta nestemäistä, geelimäistä, rasvamaista tai 35 vahamaista suojamateriaalia, jolloin kivennäismaa tarttuu suojamateriaalin pintaan.

20125286 prh 27-02- 2019

Suojamateriaalin tai -materiaalien levitys voi tapahtua käsin taimen istutuksen yhteydessä tai sopivasti koneistutuksen yhteydessä laitteella, joka toimii joko automaattisesti tai käsikäyttöisesti.

Suojamateriaalin tai -materiaalien levityksen jälkeen sopivasti taimea ympäröivä maa voidaan tiivistää. Tiivistäminen voidaan tehdä sopivasti koneellisesti, esimerkiksi istutuskoneen avulla.

Ennen istutusta tai istutuksen yhteydessä maa muokataan sopivalla 10 muokkausmenetelmällä. Sopivasti muokkaus tehdään istutuksen yhteydessä.

Muokkausmenetelmän valintaan vaikuttavat kasvupaikan viljavuus, maalaji, vesitalous, pienilmasto, erilaisten tuholaisten riski ja käytettävä taimimateriaali. Lisäksi kasvupaikan ahavaherkkyys on hyvä huomioida muokkaustapaa, kuten mätästystapaa 15 ja mättään korkeutta määrättäessä. Muokkaus voidaan suorittaa äestämällä, kääntämällä tai mätästämällä, käsin tai koneella.

Mätästys voidaan sopivasti suorittaa laikkumätästyksenä, ojamätästyksenä, naveromätästyksenä tai kääntömätästyksenä. Laikkumätästys soveltuu kohteille, joilla 20 ei ole selvää vesitalouden järjestely tarvetta. Tyypillisesti noin 15-20 cm korkea laikkumätäs soveltuu hienojakoisia lajitteita sisältäville kasvupaikoille, joilla ei ole ojitustarvetta, mutta on odotettavissa lieviä ongelmia vesitalouden kanssa. Jos kasvupaikalla lumipeite on ohut tai sitä ei ole lainkaan se routaantuu ja on herkkä ahavalle. Tällöin on edullista, että mättäät ovat mahdollisimman matalia.

Kääntömätästys soveltuu kohteille, joissa ei ole vesitalouden järjestelytarvetta. Mättään pinta on tyypillisesti ympäröivän maan tasalla, joten menetelmä soveltuu ahavaherkille kasvupaikoille, joissa vesitalous on kunnossa. Soveltuvin mätästysmuoto turvemaille on ojamätästys, josta käytetään myös nimeä ojitusmätästys

Kivennäismailla, joilla on vesitalouden järjestelytarvetta käytetään tyypillisesti ojamätästystä. Ojien syvyys on tyypillisesti 50 - 60 cm. Jos syvempien maakerrosten maalajina on hiesu tai savi, mätäs tehdään pintamaasta.

Mätästys voidaan tehdä myös ojitetuilla turvemailla, erityisesti turvemaiden uudistuksessa ja kivisillä kasvupaikoilla ottaen huomioon vesitalouden ja kasvupaikan vaatimukset.

20125286 prh 27-02- 2019

Mättään korkeus vaihtelee välillä 10-20 cm, keskikarkeilla mailla 15-20 cm ja hienorakeisilla mailla 5-10 cm.

Mättään pituus ja leveys vaihtelevat välillä 50-80 cm, sopivasti leveys vaihtelee välillä 50-60 cm ja pituus 60-80 cm.

Istutuksessa yhteen mättääseen istutetaan yksi taimi. Taimipaakku, jossa taimen juuristo on, asetetaan sopivasti humuskerrokseen ja siten, että istutussyvyys on 10 vähintään 5 cm.

Suojamateriaalin levittäminen voidaan toteuttaa käsin, ruiskuttamalla tai puhaltamalla siihen sopivalla laitteella, tai koneistutuksen yhteydessä laitteella, joka toimii joko automaattisesti tai käsikäyttöisesti.

Taimi on yleisesti metsänviljelyssä käytettyjen puulajien puuntaimi: havupuun kuten esimerkiksi kuusen, männyn, pihdan, lehtikuusen taimi tai lehtipuun kuten esimerkiksi koivun taimi. Puuntaimi on iältään lkk - 5v, sopivasti 5kk - 16kk.

Menetelmän toteuttamiseksi voidaan käyttää laitetta, joka voidaan kiinnittää ja liittää sinänsä tunnettuihin taimien istutuskoneisiin, sopivasti mätästäviin istutuskoneisiin, jolloin menetelmä voidaan toteuttaa koneistutuksen yhteydessä. Metsänistutuskoneet ovat tyypillisesti mätästäviä ja logiikkaohjattavia istutuskoneita, jotka on tarkoitettu liitettäviksi metsänistutukseen soveltuviin koneisiin kuten telakaivinkoneisiin, jotka on varustettu lisähydrauliikalla tai vastaaviin tarkoitukseen soveltuviin koneisiin. Sopivasti koneen kauha tai muu työlaite vaihdetaan istutuskoneeseen. Mätästävissä istutuskoneissa on tyypillisesti varusteena muokkauspää mätästystä varten.

Eräs suoritusmuoto laitteesta (100) puuntaimien suojaamiseksi koneistuksen yhteydessä on esitetty kuviossa 3, sivulta katsottuna 3a ja edestäpäin 3b.

Istutuskonetta (200), johon, johon laite on kiinnitetty, ei ole tarkemmin kuvattu, koska laite voidaan helposti yhdistää erilaisiin tunnettuihin koneisiin merkistä riippumatta.

Laite (100) puuntaimien suojaamiseksi koneistutuksen yhteydessä käsittää:

- säiliön (10) suojamateriaalia varten, joka säiliö (10) käsittää syöttöaukon (11) suojamateriaalin syöttämiseksi säiliöön,

20125286 prh 27-02- 2019

- annostelijan (20), joka on liitetty tai kiinnitetty säiliöön (10), sopivasti säiliön alapuolelle, suojamateriaalin annostelemiseksi, putken (30), joka kiinnitetty annostelijaan (20), ja joka ohjaa suojamateriaalin haluttuun kohtaan,

- välineet (12) laitteen kiinnittämiseksi istutuskoneeseen ja

- välineet (13) laitteen (10) liittämiseksi istutuskoneen ohjausjärjestelmään.

Lisäksi kuviossa 3a on esitetty kasetti tai muu säiliö (14) istutettavia taimia (50) varten ja mätäs (90). istutuskone käsittää tyypillisesti mm myös istutusputken, välineet 10 juuripaakun tiivistämiseksi istutuksen jälkeen (tiivistystassut), mahdolliset lisävälineet lannoitteiden levitystä varten ja torjunta-aineen levitystä varten ja huuhteluputken, joita ei ole esitetty kuviossa. Laite ja istutuskone on sopivasti koteloitu.

Istutuskoneeseen voidaan sopivasti kiinnittää ja liittää laite (100) välineillä (12), jotka voivat käsittää sinänsä tunnettuja mekaanisia kiinnitysvälineitä kuten esimerkiksi 15 pultteja tai vastaavia. Valinnaisesti välineillä (12) voidaan myös kiinnittää ja liittää istutuskone ja laite (100) työkoneeseen.

Laite (100) voidaan liittää välineiden (13) avulla istutuskoneen ohjausjärjestelmään. Välineet (13) voivat käsittää alalla sinänsä tunnettuja järjestelmiä.

Säiliö (10) voi olla kooltaan, materiaaliltaan ja muodoltaan sovitettu kunkin istutuskonetyypin mukaiseksi. Säiliö käsittää syöttöaukon (11) suojamateriaalin syöttämiseksi, ja valinnaisesti kannen syöttöaukon päällä.

Suojamateriaalin annostelija (20) on sopivasti liitetty säiliön alapuolella, ja siihen on kiinnitetty putki (30) suojamateriaalin syöttämiseksi haluttuun kohtaan. Annostelija annostelee putkeen (30) suojamateriaalia, josta suojamateriaali johdetaan taimen ympärille kun istutuspää on nostettu taimen istutuksen jälkeen. Annostelijan toimintaa ja laitteen kohdistamista voidaan tehostaa valinnaisen tähtäyskameran (60) avulla, joka 30 on kiinnitetty joko istutuskoneeseen tai laitteeseen (100) ja liitetty välineiden (13) avulla istutuskoneen ohjausjärjestelmään. Tähtäyskameran (60) käyttöä on havainnollistettu kuviossa 3b avulla, missä tähtäyskameran avulla valitaan sopiva mätäs istutukseen, istutetaan taimi, levitetään suojamateriaali ja lopuksi vielä tiivistetään maa taimen ympärillä. Kuviossa laite (100) ja istutuskoneen osat ovat koteloituna eivätkä 35 näy kuviosta. Näin voidaan kohdistaa suojamateriaalin annostelu käsiteltävälle taimelle haluttuun kohtaan. Lisäksi tähtäyskamera auttaa koneen kuljettajaa näkemään sopivan istutuspaikan, erityisesti heinittyvillä alueilla keski- ja syyskesällä. Valinnaisesti

20125286 prh 27-02- 2019 annostelijan avulla voidaan annostella myös torjunta-ainetta joko erillisenä annoksena tai yhdessä suojamateriaalin kanssa. Sopivimmin torjunta-aine annostellaan erikseen ja vasta juuripaakun tiivistämisen jälkeen.

Suojamateriaali voidaan myös syöttää taimen juurelle, taimen rungolle tai taimen päälle myös istutusputken kautta, jolloin annostelijasta (20) johdetaan suojamateriaali putken (30) kautta istutusputkeen (ei esitetty kuvioissa).

Näin aikaan saadaan menetelmät puuntaimien suojaamiseksi, jotka voidaan toteuttaa 10 maanmuokkauksen ja taimien istutuksen yhteydessä samanaikaisesti.

Menetelmä soveltuu Curculionidae - heimoon kuuluvien kärsäkkäiden torjuntaan, sopivasti tukkimiehentäin (Hylobius abietis) torjuntaan. Menetelmää voidaan sopivasti käyttää mm metsänviljelyn ja metsänuudistuksen sekä turvemaiden uudistuksen 15 yhteydessä, jolloin tukkimiehentäin aiheuttamia vaurioita ja tuhoja voidaan välttää tai ainakin vähentää.

Menetelmä on erityisen sopiva toteutettavaksi koneistutuksen yhteydessä, jolloin saadaan suuri määrä puuntaimia istutettua ja samanaikaisesti suojattua 20 tukkimiehentäiltä nopeasti, tehokkaasti, taloudellisesti ja ekologisesti ilman kemiallisia torjunta-aineita tai torjunta-aineiden käyttöä voidaan ainakin vähentää. Sopivasti koneistutuslaitteella voidaan koneistutuksen yhteydessä suorittaa samanaikaisesti maanmuokkaus kuten mätästys, taimen istutus, suojamateriaalin tai -materiaalien levitys, mahdollisen torjunta-aineen levitys ja tiivistys.

Menetelmän avulla voidaan myös parantaa taimien tiivistystä, koska suojamateriaalin käyttö parantaa maan tiivistymistä ja näin vesojen kasvu istutustaimien viereen estyy.

Menetelmän avulla suojamateriaali levitetään vain tarpeellisille alueille. Talvehtimisen 30 jälkeen aikuiset tukkimiehentäit lentelevät ja kävelevät maalla ja nakertavat ja syövät eteen tulevien nuorten taimien runkoja. Ne liikkuvat mieluummin kasvuston seassa ja humuspitoisella maalla. Tässä menetelmässä muodostetaan puuntaimien istutuksen yhteydessä puuntaimen ympärille suojamateriaalia käsittävä alue, jonka kerros on riittävän paksu sen alla olevan maakerroksen peittämiseksi. Tukkimiehentäi pyrkii 35 välttämään kivennäismaita ja kivennäismateriaalien kaltaisista materiaaleita koostuvia pintoja, jolloin muodostetaan hyönteiselle kävelyeste. Lisäksi erään suoritusmuodon mukaan muodostetaan taimen rungon päälle levitetystä suojamateriaalista purentaeste.

Vielä erään suoritusmuodon mukaan käytettäessä torjunta-ainetta joko suojamateriaalin seassa tai erikseen ruiskutettuna taimelle muodostetaan vielä kemiallinen torjunta.

Menetelmän avulla voidaan hyvin tehokkaasti torjua ja estää Curculionidae - heimoon 5 kuuluvien kärsäkkäiden aiheuttamia tuhoja taimistoille.

Menetelmä tarjoaa vaihtoehdon tuholaisten torjuntaan, missä ainakin voidaan vähentää tai myös kokonaan välttää kemiallisten torjunta-aineiden käyttö, joka tulevaisuudessa on entistä rajoitetumpaa.

Vaikka edellä on kuvattu eräitä keksinnön toteuttamistapoja, alan ammattilaiselle on selvää, että keksintö voidaan toteuttaa myös useina erilaisina variaationa, jotka kuuluvat keksinnön henkeen ja piiriin.

Claims (15)

Patenttivaatimukset

1. Menetelmä Curculionidae - heimoon kuuluvien kärsäkkäiden torjuntaan, tunnettu

2. Patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojamateriaalikerroksen paksuus on 1-50 mm.

20125286 prh 27-02- 2019

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojamateriaalikerroksen paksuus on 10 - 50 mm, edullisesti 20 - 40 mm.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojamateriaalikerros muodostaa puuntaimen (50) ympärille suoja-alueen (70), jonka suoja-alueen (70) ulkoreunan pienin etäisyys puuntaimen rungosta (80) on 0,5 - 10 cm.

5 suoritetaan mätästämällä.

19. Laite (100) jonkin patenttivaatimuksen 1-18 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi koneistutuksen yhteydessä, tunnettu siitä, että laite (100) käsittää säiliön (10) suojamateriaalia varten, joka säiliö (10) käsittää syöttöaukon (11) suojamateriaalin

5 suoritetaan mätästämällä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoja-alueen (70) ulkoreunan pienin etäisyys puuntaimen rungosta (80) on 1-5 cm, edullisesti 1,5 - 2,5 cm.

30

5 siitä, että menetelmä käsittää vaiheet, missä puuntaimi (50) istutetaan maahan metsässä ja istutuksen yhteydessä taimen runkoa (80) ympäröivän maan pinnalle levitetään vähintään yksi suojamateriaalikerros, missä suojamateriaali valitaan nestemäisen, geelimäisen, vahamaisen, rasvamaisen, rakeisen, kiteisen, liuskeisen, hienojakoisen materiaalin ja niiden yhdistelmien joukosta, ja rakeinen, kiteinen, 10 liuskeinenja hienojakoinen materiaali käsittävät epäorgaanista materiaaliapa missä nestemäinen materiaali, geelimäinen materiaali, rasvamainen materiaali ja vahamainen materiaali sisältävät rakeista, kiteistä, liuskeista tai hienojakoista materiaalia tai niiden yhdistelmää.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäksi taimelle (50) ja/tai taimen rungon (80) pinnalle levitetään suojamateriaalia.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä toteutetaan koneistutuksen yhteydessä.

20125286 prh 27-02- 2019

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että maa muokataan istutuksen yhteydessä tai ennen istutusta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muokkaus

10 syöttämiseksi; annostelijan (20), joka on kiinnitetty säiliöön (10); putken (30), joka on kiinnitetty annostelijaan (20); välineet (12) laitteen kiinnittämiseksi istutuskoneeseen; ja välineet (13) laitteen (100) liittämiseksi istutuskoneen ohjausjärjestelmään.

- 10 cm.

10 suojamateriaalikerros, missä suojamateriaali valitaan nestemäisen, geelimäisen, vahamaisen, rasvamaisen, rakeisen, kiteisen, liuskeisen, hienojakoisen materiaalin ja niiden yhdistelmien joukosta ja rakeinen, kiteinen, liuskeinen ja hienojakoinen materiaali käsittävät epäorgaanista materiaalia, ja missä nestemäinen materiaali, geelimäinen materiaali, rasvamainen materiaali ja vahamainen materiaali sisältävät 15 rakeista, kiteistä, liuskeista tai hienojakoista materiaalia tai niiden yhdistelmää.

10. Menetelmä puuntaimien (50) istuttamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet, missä puuntaimi (50) istutetaan maahan metsässä ja istutuksen yhteydessä taimen runkoa (80) ympäröivän maan pinnalle levitetään vähintään yksi

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojamateriaalikerroksen paksuus on 1-50 mm.

20

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojamateriaalikerroksen paksuus on 10 - 50 mm, edullisesti 20 - 40 mm.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojamateriaalikerros muodostaa puuntaimen (50) ympärille suoja-alueen (70),

25 jonka suoja-alueen (70) ulkoreunan pienin etäisyys puuntaimen rungosta (80) on 0,5

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoja-alueen (70) ulkoreunan pienin etäisyys puuntaimen rungosta (80) on 1 - 5 cm, edullisesti 1,5 -

30 2,5 cm.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäksi taimelle (50) ja/tai taimen rungon (80) pinnalle levitetään suojamateriaalia.

35

16. Jonkin patenttivaatimuksen 10-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä toteutetaan koneistutuksen yhteydessä.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 10 - 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että maa muokataan istutuksen yhteydessä tai ennen istutusta.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muokkaus

15 20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite (100) on kiinnitetty ja liitetty mätästävään istutuskoneeseen.