FI127228B - Menetelmä lasilevyjen lämmittämiseksi ja lasinkarkaisu-uuni - Google Patents

Description

Menetelmä lasilevyjen lämmittämiseksi ja lasinkarkaisu-uuni

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy menetelmään lasilevyjen lämmittämiseksi ja lasinkar-kaisu-uuniin. Lämmitettäessä lasilevyjä lasinkarkaisu-uunissa pyritään lasilevy lämmittämään mahdollisimman tasaisesti. Epätasaisuudet lämpötilassa aiheuttavat jännityksiä ja sitä kautta optisia virheitä lasiin. Mahdollisimman tasaisen lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi pyritään lasilevyn lämpötilaprofiilia säätämään monipuolisesti.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppinen ratkaisu lasilevyjen lämmittämiseksi ja uudentyyppinen lasinkarkaisu-uuni.

Keksinnön mukaiselle ratkaisulle on tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön eräitä suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa.

Esitetyssä ratkaisussa lasilevyjä lämmitetään johtamalla niitä karkaisu-uunin läpi, jolloin karkaisu-uunissa lasilevyjä lämmitetään ylä-ja alapuolelta. Lasilevyjä lämmitetään lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitetuilla puhalluskanavilla ja lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitetuilla lämmitysvastusjonoilla. Lämmitysvastusjonossa on ainakin kolme erikseen ohjattavissa olevaa osaaja lasilevyn lämpötilaprofiilia säädetään poikittaissuunnassa säätämällä erikseen vastusjonon eri osia. Tällaisella ratkaisulla pystytään välttämään epäjatkuvuuskohdat lasin lämmityksessä, jotka epäjatkuvuuskohdat tyypillisesti muodostuvat esimerkiksi lasilevyn kulkusuunnassa pitkittäin sovitettujen puhalluskanavien väliin. Olennaisesti poikittaissuuntaisilla puhalluskanavilla nämä välit pystytään siis yksinkertaisella tavalla välttämään. Sovittamalla lämmitysvastusjono myös olennaisesti poikittain lasilevyjen kulkusuuntaan nähden, saadaan karkaisu-uunin rakenteesta yksinkertainen ja toimintavarma. Kun lämmitysvastusjonossa on ainakin kolme erikseen ohjattavissa olevaa osa, pystytään lasilevyyn muodostamaan yksinkertaisella tavalla poikittaissuunnassa riittävä lämpötilan profilointi. Näin ollen lasilevyt saadaan siis lämmitettyä yksinkertaisella ja toimintavarmalla tavalla ja siten, että lasilevy saadaan lämmitettyä tasaisesti. Niinpä karkaistu lasilevy on esimerkiksi optisilta ominaisuuksiltaan erittäin hyvää. Edelleen etuna on lasilevyn pysyminen suorana ja se, että pystytään välttämään lasilevyjen rikkoutumisia karkaisu- uunin sisällä. Ratkaisu soveltuu erittäin hyvin myös matalaemissiivisille laseille ja siten kaikille karkaistaville lasityypeille.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti karkaisu-uunia lasilevyjen kulkusuunnasta katsottuna ja poikkileikattuna ja

Kuvio 2 esittää kaavamaisesti kuvion 1 mukaista karkaisu-uunia ylhäältä päin katsottuna ja kuvion 1 linjaa A - A pitkin poikkileikattuna.

Kuvioissa eräitä suoritusmuotoja on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty lasinkarkaisu-uuni 1 päädystä katsottuna ja poikkileikattuna. Karkaisu-uunissa 1 on runko 2 ja sen yhteydessä telat 3. Telat 3 ovat tyypillisesti keraamiteloja ja telat 3 muodostavat kuljettimen, jolla lasilevyt 4 kuljetetaan karkaisu-uuniin 1 ja sieltä ulos. Tyypillisesti lämmityksen aikana kuljettimella myös oskilloidaan lasilevyjä 4 edestakaisin. Selvyyden vuoksi oheisissa kuvioissa ei ole esitetty välineitä telojen 3 pyörittämiseksi, käyttämiseksi ja ohjaamiseksi. Kyseiset välineet ovat alan ammattimiehelle tunnettuja. Telojen 3 muodostaman kuljettimen sijaan voidaan kuljettimena käyttää jotain muutakin ratkaisua lasilevyjen 4 kuljettamiseksi.

Karkaisu-uunissa on edelleen yläpuolen puhalluskanavat 5, joilla puhalletaan lämmintä tai kuumaa ilmaa lasilevyn 4 yläpintaan sen lämmittämiseksi. Yläpuolen puhalluskanavat 5 on sovitettu olennaisesti poikittain lasilevyjen 4 kulkusuuntaan nähden. Tässä yhteydessä määrittelyllä olennaisesti poikittainen tarkoitetaan eräässä suoritusmuodossa, että yläpuolen puhalluskanavat 5 ovat 70 - 110 asteen kulmassa lasilevyjen 4 kulkusuuntaan nähden. Erään toisen suoritusmuodon ajatuksena on, että puhalluskanavat 5 ovat 80 - 100 asteen kulmassa lasilevyjen 4 kulkusuuntaan nähden. Vielä erään suoritusmuodon mukaisessa ratkaisussa puhalluskanavat 5 ovat 85 - 95 asteen kulmassa lasilevyjen 4 kulkusuuntaan nähden.

Puhalluskanavaan 5 ilma johdetaan syöttökanavaa 6 pitkin. Karkaisu-uunissa 1 on vielä puhallin 7, jolla ilma syötetään syöttökanavaan 6. Karkaisu-uunin 1 yläosasta ilma syötetään takaisin puhaltimelle 7 paluukanavaa 8 pitkin.

Karkaisu-uunissa 1 on vielä lämmitysvastusjonot 9, jotka on myös sovitettu olennaisesti poikittain lasilevyjen kulkusuuntaan nähden. Myös tässä tapauksessa määrittelyllä olennaisesti poikittain lasilevyjen kulkusuuntaan nähden tarkoitetaan sitä, että eräässä suoritusmuodossa lämmitysvastusjono 9 on 70 - 110 asteen kulmassa lasilevyjen kulkusuuntaan nähden. Erään toisen suoritusmuodon mukaisesti lämmitysvastusjono 9 on 80 - 100 asteen kulmassa lasilevyjen kulkusuuntaan nähden ja vielä erään suoritusmuodon mukaisesti lämmitysvastusjono 9 on 85 - 95 asteen kulmassa lasilevyjen 4 kulkusuuntaan nähden.

Puhalluskanavat 5 ja lämmitysvastusjonot 9 voivat olla samansuuntaiset toisiinsa nähden. Tyypillisesti näin on etenkin sellaisessa tapauksessa, jossa lämmitysvastusjonot 9 on sovitettu puhalluskanavien 5 sisään lämmittämään puhallettavaa ilmaa. Juuri tällainen suoritusmuoto on esitetty kuvioissa 1 ja 2. On kuitenkin mahdollista sovittaa lämmitysvastusjonot 9 ja puhalluskanavat 5 hieman erisuuntaisesti, kunhan ne kumpikin on sovitettu olennaisesti poikittain lasilevyjen 4 kulkusuuntaan nähden. Lämmitysvastusjono 9 käsittää useita erikseen ohjattavissa olevia osia 10. Lämmitysvastusjonon 9 erikseen ohjattavissa oleva osa 10 voi olla yksittäinen pitkänomainen vastus, jolloin siis lämmitysvastusjonossa on jonossa peräkkäin useita pitkänomaisia vastuksia. Oheisissa kuvioissa 1 ja 2 lämmitysvastusjonon 9 osat 10 on selvyyden vuoksi esitetty yhtenä pitkänomaisena kappaleena. Yksi osa 10 muodostuu kuitenkin tyypillisesti useasta vierekkäisestä ja erillisestä vastussauvasta, jolloin ilma pääsee virtaamaan niiden välistä ja samalla ilmaa saadaan lämmitettyä tehokkaasti.

Puhalluskanavassa 5 on sen yläosassa kanavan syöttöosa 11. Kanavan syöttöosa 11 on alkupäästään eli syöttökanavan 6 puoleisesta päästään leveämpi ja se kapenee virtaussuunnassa loppua kohti. Näin ilmaa saadaan syötettyä tasaisesti koko puhalluskanavan mitalta. Kanavan syöttöosan 11 alapinnalla on reikälevy 12, jonka läpi ilma virtaa puhalluskanavan 5 puhallusosaan 13. Puhallusosassa 13 on mainittu lämmitysvastusjono 9. Kunkin erikseen ohjattavissa olevan osan 10 päässä on tyypillisesti keräämiä oleva pala 14. Pala 14 on levymäinen ja se jakaa puhallusosaa 13 erikseen ohjattavissa olevien osien 10 mukaisiin osastoihin. Näin lämpötilan profilointi saadaan tehtyä tarkasti ja hallitusti. Puhallusosa 13 voidaan jakaa osastoihin myös jollain muulla tavalla. Puhalluskanavan 5 alapinnassa on suutinlevy 15. Suutinlevy 15 voi olla reikä-levy eli levy, jossa on reikiä, joiden läpi ilma pääsee virtaamaan kohti lasilevyä 4.

Karkaisu-uunin 1 alaosassa on alapuolen puhalluskanava 16. Alapuolen puhalluskanavaan 16 ilmaa johdetaan alapuolen syöttökanavan 17 kautta. Ilmaa puhalletaan alapuolen syöttökanavaan 7 puhaltimella 18. Karkaisu-uunin 1 alaosasta ilma kierrätetään puhaltimelle 18 paluukanavaa 19 pitkin.

Karkaisu-uunissa 1 on edelleen sen alaosassa lämmitysvastusjonot 20, jolloin kukin lämmitysvastusjono 20 käsittää erikseen ohjattavissa olevat osat 21. Alapuolelle sovitetut lämmitysvastusjonot 20 ja lämmitysvastusjonon erikseen ohjattavissa olevat osat 21 vastaavat edellä selitettyjä yläpuolisia läm-mitysvastusjonoja 9 ja lämmitysvastusjonon erikseen ohjattavissa olevia osia 10.

Alapuolen puhalluskanavassa 16 on syöttöosa 22, reikälevy 23 ja puhallusosa 24. Rakenteeltaan ja toiminnaltaan alapuolen puhalluskanavan 16 syöttöosa 22, reikälevy 23 ja puhallusosa 24 vastaavat yläpuolen puhalluskanavan 5 syöttöosaa 11, reikälevyä 12 ja puhallusosaa 13.

Erikseen ohjattavissa olevien osien 21 päässä on tyypillisesti keräämiä olevat palat 25. Palat 25 vastaavat edellä esitettyjä paloja 14.

Puhallusosasta 24 lämmin tai kuuma ilma puhalletaan teloja 3 ja lasilevyjen 4 alapintaa kohti suuttimilla 26. Suuttimet 26 voivat olla pitkänomaisia putkimaisia kanavia. Tällaisilla pitkänomaisilla suuttimilla ilmavirtaus saadaan ulottumaan tehokkaasti ja tarkasti haluttuun kohtaan hieman pidemmänkin pu-hallusmatkan päästä.

Kuviossa 1 on vielä kaavamaisesti esitetty ohjausyksikkö 27. Ohjausyksiköllä 27 säädetään karkaisu-uunin 1 eri laitteita kuten puhaltimia 7 ja 18 ja kuljetinta sekä muita vastaavia osia. Suurinta osaa säädettävistä kohteista ei kuitenkaan ole selvyyden vuoksi kuviossa 1 havainnollistettu. Sen sijaan kuviossa 1 on merkinnällä 28 havainnollistettu sitä, kuinka ohjausyksiköllä 27 säädetään lämmitysvastusjonojen 9 ja 20 erikseen säädettävissä olevia osia 10 ja 21. Lämmitysvastusjonojen 9 ja 20 ripustuksia, kaapelointeja ja vastaavia ei selvyyden vuoksi ole oheisissa kuvioissa esitetty. Säätämällä erikseen vastusjonojen 9 ja 20 erikseen ohjattavissa olevia osia 10 ja 21 pystytään yksinkertaisesti ja tehokkaasti säätämään lasilevyn 4 lämpötilaprofiilia sen kulkusuuntaan nähden poikittaissuunnassa. Erityisesti kun vastusjonot 9 ja 20 on sovitettu puhalluskanaviin 5 ja 16 pystytään niillä tehokkaasti säätämään lasilevyyn 4 puhallettavan ilman lämpötilaa. Kun puhal-luskanavat 5 ovat lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain, ei muodostu lasilevyn kulkusuunnassa nähden pitkittäisiä epäjatkuvuuskohtia vaan lämpötila saadaan pidettyä poikittaissuunnassa tasaisena.

Kuten kuviossa 2 on havainnollistettu, voidaan lasilevyjen 4 kulkusuunnassa peräkkäiset vastusjonot 9 sovittaa siten, että niiden erikseen ohjattavissa olevat osat on sovitettu siten, että niiden alku-ja loppupäät ovat eri kohdilla. Kuvion 2 suoritusmuodossa on kaksi peräkkäistä vastusjonoa 9 sovitettu siten, että niiden erikseen säädettävissä olevien osien alku- ja loppupäät ovat samalla kohdalla ja sen jälkeen on taas kaksi peräkkäistä vastusjonoa, joiden erikseen säädettävien osien alku- ja loppupäät ovat edellisiin nähden eri kohdalla jne.

Erikseen säädettävissä olevien osien 10 lomittamisella saadaan aikaan sellainen piirre, että lasilevyn 4 poikittainen läm poti laprof i i I i on säädettävissä tarkemmin kuin mikä on vastusjonon 9 erikseen ohjattavissa olevien osien 10 lukumäärä. Jos lämmitysvastusjono 9 on jaettuna kuuteen erikseen ohjattavissa olevaan osaan 10, on karkaisu-uunissa tällöin kuusi vierekkäistä poikit-taisprofiilin säätöaluetta, mikäli erikseen ohjattavissa olevat osat 10 sijaitsevat täsmälleen peräkkäin lasilevyjen 4 kulkusuunnassa. Mikäli sen sijaan käytetään esimerkiksi kuviossa 2 havainnollistettua lomittamista, pystytään poikittaisprofii-lia säätämään yhdessätoista erillisessä vyöhykkeessä kuviossa 2 viitenumerolla 29 havainnollistetulla tavalla. Näin ollen siis poikittaisprofiilin säätäminen saadaan yksinkertaisella tavalla erittäin tarkaksi.

Lasilevyjen 4 pitkittäissuunnassa lämpötilaprofiilia voidaan säätää luonnollisesti säätämällä lasilevyjen 4 kulkusuunnassa peräkkäisten lämmitys-vastusjonojen ja täsmällisemmin sanottuna niiden erikseen säädettävissä olevien osien 10 lämmitystehoja. Vastussäädön lisäksi voidaan säätää puhalluste-hoa. Puhallustehoa voidaan säätää säätämällä esimerkiksi invertterillä puhal-linta ja siten puhaltimen aikaansaamaa virtausnopeutta. Puhallustehoa säädettäessä sovitetaan karkaisu-uunin 1 pituussuunnassa useita puhaltimia 7 peräkkäin, jolloin siis lämpötilan pitkittäisprofiilia saadaan säädettyä puhallustehon osalta niin monesta kohdasta kuin karkaisu-uuniin sovitetaan puhaltimia 7.

Mikäli puhalluskanavat 5 on jaettu ainakin kahteen osaan, kuten on esitetty esimerkiksi kuviossa 1, voidaan myös poikittaista lämpötilaprofiilia säätää puhallustehoa säätämällä, mikäli esimerkiksi karkaisu-uuni 1 varustetaan kahdella erillisellä puhaltimella 7, joista toinen syöttää ilmaa oikeanpuoleisiin pu-halluskanaviin 5 ja toinen syöttää ilmaa vasemmanpuoleisiin puhalluskanaviin 5.

Kuviossa 2 on esitetty sellainen suoritusmuoto, että puhalluska-navien 5 toisiaan vasten olevat päät 30 on muodostettu viistoiksi. Se, että pu-halluskanavien päät 30 on muodostettu viistoiksi tarkoittaa, että pään 30 suunta poikkeaa lasilevyjen 4 kulkusuunnasta vähintään 5 astetta.

Erään suoritusmuodon mukaan pään 30 viistous on esimerkiksi vähintään 10 astetta. Erään toisen suoritusmuodon mukaan pään viistous on 20 -55 astetta.

Kun puhalluskanavien 5 toisiaan vasten olevat päät 30 on muodostettu viistoiksi, ei päiden kohdalle muodostu lämpötilaeroa lasilevyyn 4. Tämä johtuu siitä, että lasilevyjä 4 liikutetaan lämmityksen aikana ja kun puhalluskanavien 5 toisiaan vasten olevat päät 30 ovat lasilevyjen 4 kulkusuuntaan nähden viistossa, niin päiden 30 kohdalla oleva puhalluksen epäjatkuvuuskohta ei vaikuta lasin yhteen kohtaan pitkää aikaa.

Kuviossa 2 on vielä esitetty sellainen ratkaisu, että puhalluskanavien 5 karkaisu-uunin 1 sisällä olevat kanavaosat ovat eripituisia, jolloin kahden peräkkäisen puhalluskanavan 5 päät eivät ainakaan joka kohdassa ole lasilevyjen 4 poikkisuunnassa samalla kohdalla. Kuvion 2 suoritusmuodossa lasilevyjen 4 kulkusuunnassa kaksi peräkkäistä puhalluskanavaa 5 on muodostettu siten, että niiden päät ovat lasilevyjen poikittaissuunnassa samalla kohdalla ja sen jälkeen on kaksi puhalluskanavaa 5 joiden päät ovat lasilevyn poikittaissuunnassa edelliseen kahteen puhalluskanavaan nähden eri kohdilla. Myös tällaisilla puhallus-kanavien päiden sijainnin lomittamisella vältetään epäjatkuvuuskohdan muodostumista puhallukseen ja näin ollen epätasaisesti lämpeneviä kohtia lasilevyn pinnassa. Päiden 30 sijainnin lomittamista voidaan käyttää yhdessä päiden 30 viistouden kanssa, kuten on esitetty kuviossa 2. Päiden 30 sijainnin lomittamista voidaan käyttää myös silloin, kun päät 30 ovat suoria.

Valmistusteknisesti puhalluskanavat 5 voidaan kaikki tehdä samanpituisiksi, mutta sovittaa ne eri matkan verran karkaisu-uunin 1 sisään, jolloin siis karkaisu-uunin 1 sisällä niiden pituudet ovat erilaiset, mutta valmistuksen kannalta puhalluskanavien tekeminen on yksinkertaista ja helppoa.

Kuviossa 1 on esitetty, että yläpuolen puhalluskanava 5 on jaettu kahteen osaan ja alapuolen puhalluskanava 16 taas on yksiosainen. Yläpuolen puhalluskanava voi kuitenkin olla haluttaessa yksiosainen kuten kuviossa 1 esitetty alapuolen puhalluskanava 16. Toisaalta haluttaessa voidaan myös alapuolen puhalluskanava 16 muodostaa kaksiosaiseksi, kuten kuviossa 1 on esitetty pu-halluskanavan 5 olevan. Yksiosaisen puhalluskanavan pään ei tarvitse olla viisto.

Kuvion 1 yhteydessä on esitetty, että lasilevyn lämpötilan poikit-taisprofiilia säädetään sekä lasilevyn yläpuolelta että sen alapuolelta. Haluttaessa voidaan lasilevyn lämpötilan poikittaisprofiilia säätää joko vain alapuolelta tai vain lasilevyn yläpuolelta. Mikäli lasilevyn lämpötilan poikittaisprofiilia säädetään esimerkiksi vain lasilevyn yläpuolelta, voidaan lasilevyn alapuoliset lämmi-tysvälineet muodostaa kuviossa esitettyjä yksinkertaisemmiksi. Silloin esimerkiksi lämmitysvastuksissa ei välttämättä tarvita erikseen ohjattavissa olevia osia vaan lämmitysvastus voi olla olennaisesti karkaisu-uunin poikittaissuunnan mittainen. Edelleen välttämättä ei lasilevyjen kummallakin puolella tarvita sekä läm-mitysvastuksia että puhalluskanavia vaan lämmitys voidaan toteuttaa esimerkiksi vain jompaakumpaa lämmitystapaa käyttämällä.

Edelleen puhalluskanavien päiden 30 viistous ja/tai puhalluskanavien lomittaminen muodostamalla puhalluskanavien karkaisu-uunin sisällä olevat ka-navaosat eripituisiksi, voidaan soveltaa myös sellaisissa ratkaisuissa, joissa lämmitysvastusjonoissa ei ole ollenkaan erikseen ohjattavia osia ja/tai jossa lämmitysvastusjonot eivät ole sovitettu olennaisesti poikittain lasilevyjen kulkusuuntaan nähden ja/tai jossa ei ole ollenkaan lämmitysvastusjonoja.

Kuviossa 1 on esitetty, että lämmitysvastusjonot on sovitettu puhalluskanavien sisään lämmittämään puhallettavaa ilmaa. Lämmitysvastukset voidaan kuitenkin sovittaa myös puhalluskanavien ulkopuolelle. Kuvioiden 1 ja 2 suoritusmuodossa lasilevyjen kulkusuunnassa peräkkäisten puhalluskanavien välissä on pieni rako, mutta jos lämmitysvastukset sovitetaan esimerkiksi kauemmas lämmitettävästä lasilevystä kuin puhalluskanavat tulee puhalluskanavien väliin jättää kuviossa 2 esitettyä isompi rako, jotta vastusten säteily lämmittää tehokkaasti lasilevyjä.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintöjä sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (11)

1. Menetelmä lasilevyjen lämmittämiseksi, jossa menetelmässä johdetaan lasilevyjä karkaisu-uunin läpi, jossa karkaisu-uunissa lasilevyä lämmitetään ylä-ja alapuolelta, jolloin lasilevyä lämmitetään lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitetuilla puhalluskanavilla ja lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitetuilla lämmitysvastusjonoilla, jossa vastusjonossa on ainakin kolme erikseen ohjattavissa olevaa osaa, jotka vastusjonot on sovitettu puhalluskanaviin lämmittämään puhallettavaa ilmaa, jotka puhalluskanavat on jaettu erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin, ja lasilevyn lämpötilaprofiilia säädetään poikittaissuunnassa säätämällä erikseen vastusjonon eri osia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin kahden lasilevyjen kulkusuunnassa peräkkäisen vastusjonon osat on ainakin osittain jaettu osiin eri kohdista, jolloin lasilevyn lämpötilaprofiilia säädetään poikittaissuunnassa tarkemmin kuin mikä on yhden vastusjonon erikseen ohjattavissa olevien osien lukumäärä.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasilevyn lämpötilan poikittaisprofiilia säädetään ainakin lasilevyn yläpuolelta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poikittaissuuntaiset puhalluskanavat on jaettu ainakin kahteen osaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhalluskanavien osien toisiaan vasten olevat päät on muodostettu viistoiksi.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin kahden lasin kulkusuunnassa peräkkäisen puhalluskanavan karkaisu-uunin sisällä olevat kanavaosat ovat eripituisia, jolloin niiden päät ovat lasilevyn poikittaissuunnassa eri kohdilla.

7. Lasinkarkaisu-uuni lasilevyjen lämmittämiseksi, jossa karkaisu-uunissa on välineet lasilevyjen lämmittämiseksi niiden ylä-ja alapuolelta ja kuljetin lasilevyjen kuljettamiseksi karkaisu-uunin läpi, jolloin lämmitysvälineet käsittävät lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitettuja puhalluska-navia ja lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitettuja läm-mitysvastusjonoja, jolloin lämmitysvastusjonossa on ainakin kolme erikseen oh- jättävissä olevaa osaa, jotka vastusjonot on sovitettu puhalluskanaviin lämmittämään puhallettavaa ilmaa ja joissa puhalluskanavissa on levymäisiä paloja jakamaan puhalluskanava erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että ainakin kahden lasilevyjen kulkusuunnassa peräkkäisen vastusjonon erikseen ohjattavissa olevat osat on sovitettu siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat eri kohdilla.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että poikittaissuuntaiset puhalluskanavat on muodostettu ainakin kahdesta osasta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että puhalluskanavien osien toisiaan vasten olevat päät on muodostettu viistoiksi.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että ainakin kahden lasin kulkusuunnassa peräkkäisen puhallus-kanavan karkaisu-uunin sisällä olevat kanavaosat ovat eripituisia, jolloin niiden päät ovat lasilevyn poikittaissuunnassa eri kohdilla. Patentkrav