FI126716B - Kasvien kasvualusta ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents
Kasvien kasvualusta ja menetelmä sen valmistamiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI126716B FI126716B FI20165043A FI20165043A FI126716B FI 126716 B FI126716 B FI 126716B FI 20165043 A FI20165043 A FI 20165043A FI 20165043 A FI20165043 A FI 20165043A FI 126716 B FI126716 B FI 126716B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- slag
- substrate
- weight
- sand
- liming
- Prior art date
Links
- 239000000758 substrate Substances 0.000 title claims description 62
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims description 20
- 238000002360 preparation method Methods 0.000 title description 5
- 239000002893 slag Substances 0.000 claims description 93
- 239000000463 material Substances 0.000 claims description 19
- 239000004576 sand Substances 0.000 claims description 18
- 239000002184 metal Substances 0.000 claims description 15
- 229910052751 metal Inorganic materials 0.000 claims description 15
- 229910052500 inorganic mineral Inorganic materials 0.000 claims description 14
- 239000002699 waste material Substances 0.000 claims description 14
- 238000000926 separation method Methods 0.000 claims description 13
- 239000003415 peat Substances 0.000 claims description 11
- 239000011368 organic material Substances 0.000 claims description 9
- 239000002689 soil Substances 0.000 claims description 9
- 238000002485 combustion reaction Methods 0.000 claims description 8
- 239000005416 organic matter Substances 0.000 claims description 8
- -1 ferrous metals Chemical class 0.000 claims description 5
- 239000011521 glass Substances 0.000 claims description 5
- 238000007885 magnetic separation Methods 0.000 claims description 5
- 238000004519 manufacturing process Methods 0.000 claims description 4
- 238000002844 melting Methods 0.000 claims description 4
- 230000008018 melting Effects 0.000 claims description 4
- 238000002156 mixing Methods 0.000 claims description 4
- 229910052742 iron Inorganic materials 0.000 claims description 3
- XEEYBQQBJWHFJM-UHFFFAOYSA-N Iron Chemical compound [Fe] XEEYBQQBJWHFJM-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims 4
- 241000196324 Embryophyta Species 0.000 description 32
- 238000002474 experimental method Methods 0.000 description 22
- 239000008187 granular material Substances 0.000 description 22
- 238000011282 treatment Methods 0.000 description 22
- 239000000203 mixture Substances 0.000 description 17
- 235000013339 cereals Nutrition 0.000 description 13
- XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N water Substances O XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 12
- 229910001868 water Inorganic materials 0.000 description 12
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 10
- 241000209219 Hordeum Species 0.000 description 9
- 235000007340 Hordeum vulgare Nutrition 0.000 description 9
- 238000000605 extraction Methods 0.000 description 9
- 229910052802 copper Inorganic materials 0.000 description 8
- 239000010949 copper Substances 0.000 description 8
- 239000011707 mineral Substances 0.000 description 8
- 235000010755 mineral Nutrition 0.000 description 8
- 235000015097 nutrients Nutrition 0.000 description 8
- 239000000126 substance Substances 0.000 description 8
- 239000011701 zinc Substances 0.000 description 8
- 239000001963 growth medium Substances 0.000 description 7
- 239000002609 medium Substances 0.000 description 7
- 238000012360 testing method Methods 0.000 description 7
- 238000004056 waste incineration Methods 0.000 description 7
- 229910052725 zinc Inorganic materials 0.000 description 7
- HCHKCACWOHOZIP-UHFFFAOYSA-N Zinc Chemical compound [Zn] HCHKCACWOHOZIP-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 6
- 239000000306 component Substances 0.000 description 6
- 150000002739 metals Chemical class 0.000 description 6
- RYGMFSIKBFXOCR-UHFFFAOYSA-N Copper Chemical compound [Cu] RYGMFSIKBFXOCR-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 5
- 241000209082 Lolium Species 0.000 description 5
- 238000007792 addition Methods 0.000 description 5
- 239000003337 fertilizer Substances 0.000 description 5
- 239000002245 particle Substances 0.000 description 5
- 229910052698 phosphorus Inorganic materials 0.000 description 5
- VEXZGXHMUGYJMC-UHFFFAOYSA-N Hydrochloric acid Chemical compound Cl VEXZGXHMUGYJMC-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 4
- 230000035784 germination Effects 0.000 description 4
- 239000007788 liquid Substances 0.000 description 4
- 230000008635 plant growth Effects 0.000 description 4
- 238000012216 screening Methods 0.000 description 4
- 239000007787 solid Substances 0.000 description 4
- CWYNVVGOOAEACU-UHFFFAOYSA-N Fe2+ Chemical compound [Fe+2] CWYNVVGOOAEACU-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 3
- HEMHJVSKTPXQMS-UHFFFAOYSA-M Sodium hydroxide Chemical compound [OH-].[Na+] HEMHJVSKTPXQMS-UHFFFAOYSA-M 0.000 description 3
- 230000002378 acidificating effect Effects 0.000 description 3
- 238000004458 analytical method Methods 0.000 description 3
- 238000003556 assay Methods 0.000 description 3
- 238000009395 breeding Methods 0.000 description 3
- 230000001488 breeding effect Effects 0.000 description 3
- 229910052793 cadmium Inorganic materials 0.000 description 3
- 238000005516 engineering process Methods 0.000 description 3
- 239000000446 fuel Substances 0.000 description 3
- 230000012010 growth Effects 0.000 description 3
- 238000003973 irrigation Methods 0.000 description 3
- 229910052749 magnesium Inorganic materials 0.000 description 3
- 238000005259 measurement Methods 0.000 description 3
- 229910052700 potassium Inorganic materials 0.000 description 3
- 229910052717 sulfur Inorganic materials 0.000 description 3
- 238000003809 water extraction Methods 0.000 description 3
- QGZKDVFQNNGYKY-UHFFFAOYSA-O Ammonium Chemical compound [NH4+] QGZKDVFQNNGYKY-UHFFFAOYSA-O 0.000 description 2
- 244000025254 Cannabis sativa Species 0.000 description 2
- OAICVXFJPJFONN-UHFFFAOYSA-N Phosphorus Chemical compound [P] OAICVXFJPJFONN-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- 229910052804 chromium Inorganic materials 0.000 description 2
- 238000010332 dry classification Methods 0.000 description 2
- 230000004720 fertilization Effects 0.000 description 2
- 239000000835 fiber Substances 0.000 description 2
- 238000005194 fractionation Methods 0.000 description 2
- 230000002262 irrigation Effects 0.000 description 2
- 229910052745 lead Inorganic materials 0.000 description 2
- 229910052748 manganese Inorganic materials 0.000 description 2
- 229910052759 nickel Inorganic materials 0.000 description 2
- 239000011574 phosphorus Substances 0.000 description 2
- 239000002994 raw material Substances 0.000 description 2
- 239000002910 solid waste Substances 0.000 description 2
- 238000009628 steelmaking Methods 0.000 description 2
- 244000060011 Cocos nucifera Species 0.000 description 1
- 235000013162 Cocos nucifera Nutrition 0.000 description 1
- 238000013494 PH determination Methods 0.000 description 1
- UIIMBOGNXHQVGW-DEQYMQKBSA-M Sodium bicarbonate-14C Chemical compound [Na+].O[14C]([O-])=O UIIMBOGNXHQVGW-DEQYMQKBSA-M 0.000 description 1
- 239000002253 acid Substances 0.000 description 1
- 150000007513 acids Chemical class 0.000 description 1
- 238000000540 analysis of variance Methods 0.000 description 1
- 229910052785 arsenic Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000002956 ash Substances 0.000 description 1
- BDOSMKKIYDKNTQ-UHFFFAOYSA-N cadmium atom Chemical compound [Cd] BDOSMKKIYDKNTQ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 229910052791 calcium Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000004927 clay Substances 0.000 description 1
- 239000011362 coarse particle Substances 0.000 description 1
- 238000009841 combustion method Methods 0.000 description 1
- 239000002361 compost Substances 0.000 description 1
- 238000010276 construction Methods 0.000 description 1
- 238000009826 distribution Methods 0.000 description 1
- 239000010791 domestic waste Substances 0.000 description 1
- 238000001035 drying Methods 0.000 description 1
- 230000007613 environmental effect Effects 0.000 description 1
- 238000013401 experimental design Methods 0.000 description 1
- 239000000284 extract Substances 0.000 description 1
- 239000010419 fine particle Substances 0.000 description 1
- 239000012530 fluid Substances 0.000 description 1
- 230000005484 gravity Effects 0.000 description 1
- 238000000227 grinding Methods 0.000 description 1
- 230000001771 impaired effect Effects 0.000 description 1
- 238000010348 incorporation Methods 0.000 description 1
- 239000004615 ingredient Substances 0.000 description 1
- 229910010272 inorganic material Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000011147 inorganic material Substances 0.000 description 1
- 230000007774 longterm Effects 0.000 description 1
- 239000012533 medium component Substances 0.000 description 1
- 229910052753 mercury Inorganic materials 0.000 description 1
- 229910021645 metal ion Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000011490 mineral wool Substances 0.000 description 1
- 231100000252 nontoxic Toxicity 0.000 description 1
- 230000003000 nontoxic effect Effects 0.000 description 1
- 230000001473 noxious effect Effects 0.000 description 1
- 235000021049 nutrient content Nutrition 0.000 description 1
- 239000010451 perlite Substances 0.000 description 1
- 235000019362 perlite Nutrition 0.000 description 1
- 230000000704 physical effect Effects 0.000 description 1
- 229910052573 porcelain Inorganic materials 0.000 description 1
- 238000002203 pretreatment Methods 0.000 description 1
- 230000001737 promoting effect Effects 0.000 description 1
- 238000011084 recovery Methods 0.000 description 1
- 229920006395 saturated elastomer Polymers 0.000 description 1
- 229910052708 sodium Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000011734 sodium Substances 0.000 description 1
- 239000002904 solvent Substances 0.000 description 1
- 241000894007 species Species 0.000 description 1
- 239000008399 tap water Substances 0.000 description 1
- 235000020679 tap water Nutrition 0.000 description 1
- 230000008685 targeting Effects 0.000 description 1
- 231100000419 toxicity Toxicity 0.000 description 1
- 230000001988 toxicity Effects 0.000 description 1
- 230000000007 visual effect Effects 0.000 description 1
- 230000003442 weekly effect Effects 0.000 description 1
Classifications
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
- A01G24/00—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor
- A01G24/10—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor based on or containing inorganic material
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
- A01G24/00—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor
- A01G24/10—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor based on or containing inorganic material
- A01G24/17—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor based on or containing inorganic material containing slag
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
- A01G24/00—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor
- A01G24/20—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor based on or containing natural organic material
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
- A01G24/00—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor
- A01G24/20—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor based on or containing natural organic material
- A01G24/28—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor based on or containing natural organic material containing peat, moss or sphagnum
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B09—DISPOSAL OF SOLID WASTE; RECLAMATION OF CONTAMINATED SOIL
- B09B—DISPOSAL OF SOLID WASTE NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- B09B1/00—Dumping solid waste
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- C09K—MATERIALS FOR MISCELLANEOUS APPLICATIONS, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE
- C09K17/00—Soil-conditioning materials or soil-stabilising materials
- C09K17/40—Soil-conditioning materials or soil-stabilising materials containing mixtures of inorganic and organic compounds
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Environmental Sciences (AREA)
- Inorganic Chemistry (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Environmental & Geological Engineering (AREA)
- General Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Soil Sciences (AREA)
- Materials Engineering (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Processing Of Solid Wastes (AREA)
- Cultivation Of Plants (AREA)
Description
Kasvien kasvualusta ja menetelmä sen valmistamiseksi
Keksinnön ala
Esillä oleva keksintö liittyy kasvien kasvualustoihin. Etenkin keksintö koskee kasvualustaa tai sen osaa, joka sisältää 100 paino-osaa epäorgaanista, mineraalista materiaalia ja 1-50 paino-osaa kalkitsematonta orgaanista ainetta, josta ainakin osa on maatuvaa. Keksintö koskee myös menetelmää tällaisen kasvualustan aikaansaamiseksi sekä kasvualustan käyttöä.
Tekniikan taso
Kasvualustalla tarkoitetaan yleisesti materiaalia, jossa kasveja kasvatetaan. Kasvualustan tulee sisältää ravinteita, joita kasvit tarvitsevat kasvaakseen. Tämän lisäksi kasvualustan on oltava ilmava samalla kun sillä tulee olla kyky sopivassa määrin pidättää vettä. Näiden vaatimusten takia kasvualustat sisältävät monesti sekä epäorgaanista ainetta että orgaanista ainetta. Yleensä epäorgaaninen komponentti saa aikaan kuohkeutta, kun taas orgaaninen komponentti on maatuva ja kykenee luovuttamaan ravinteita kasveille.
Edellä esitettyjen ominaisuuksien lisäksi kasvualustalta edellytetään myrkyttömyyttä sekä kasvien kannalta sopivaa pH-arvoa.
Tyypillisiä kasvualustan komponentteja ovat multa, turve ja hiekka. Näiden lisäksi käytetään kasvualustoissa tai niiden yhteydessä usein orgaanisia kuituja sisältäviä materiaaleja, kuten kookoskuituja, sekä epäorgaanisina komponentteina kivivillaa ja perliittiä. Kasvualustan pohjalla voidaan vedenpoistoa edistää poltetusta savesta valmistetulla kevytsoralla, joka myös soveltuu kasvualustan pinnan katteeksi. Jätteenpoltosta saatavat kuona-aineet edustavat jätekomponentteina hinnaltaan varsin edullista raaka-ainetta. Niitä on aikaisemmin lähinnä käytetty esimerkiksi tie-ja kaatopaikkarakenteissa korvaamassa luonnonsoraa ja -hiekkaa.
Tunnetaan myös julkaisuja, joissa on kuvattu kuonarakeiden käyttöä kasvualustojen epäorgaanisina komponentteina. Niinpä JP-hakemusjulkaisussa 2002354938 (A) on kuvattu teräksen valmistuksesta saatavan sulan kuonan käyttöä kasvualustoissa. Julkaisun mukaan poltossa muodostunutta kuonaa sekoitetaan happaman maa-aineksen kanssa sellaisen kasvualustan muodostamiseksi Jonka pH-arvo on alueella 5,5-7,0. Tällainen kasvualusta on liian hapan moneen tavalliseen kohteeseen. Lisäksi teräksen valmistuksesta saatavan sulan pohjakuonalla ei ole merkittävästi huokoisuutta eikä siten vedenpidätyskykyä.
Julkaisussa US 5984579 A kuvataan kasvualusta, joka sisältää orgaanista materiaalia tai kompostiaja tuhkaa, joka on peräisin jätteenpoltosta. Tästäkään julkaisusta ei löydy tarkempia tietoja tuhkan koostumuksesta tai kasvualustan veden pidätyskyvystä, mutta on ilmeistä, ettei tuhkaa sisältävä kasvualusta ole kuohkeaa. Julkaisusta ei liioin löydy tietoja kasvualustan myrkyttömyydestä tai pH-arvosta.
Keksinnön yhteenveto
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa ainakin osa tunnettuun tekniikkaan liittyvistä epäkohdista ja saada aikaan uudenlainen kasvualusta.
Keksinnön tarkoituksena on myös saada aikaan uusia ratkaisuja jätteenpolton pohjakuonan käsittelemiseksi ja käyttämiseksi kasvualustoissa.
Esillä olevassa keksinnössä on todettu, että kotitalousjätteen arinapoltosta saatavasta kuonasta on mahdollista erotella sellaisia raefraktioita, jotka sopivat käytettäviksi esimerkiksi kasvualustoissa, joissa niillä voidaan korvata ainakin osa tavallisesti käytetystä epäorgaanisesta materiaalista, kuten hiekasta.
Edellä esitettyyn tarkoitukseen sopiva kuonan mineraalinen raefraktio, jossa keskimääräinen raekoko on pienempi kuin 15 mm, saadaan kuivaerotusmenetelmällä, jossa yhdyskuntajätteen arinapolton pohjakuonasta poistetaan rauta-ja ei-rautametallijakeita.
Sanottua kuonan mineraalijaetta sekoitetaan sopivimmin kalkitsemattoman orgaanisen aineen kanssa. Näin voidaan saada aikaan kasvien kasvualusta tai sen osa, joka sisältää 100 paino-osaa epäorgaanista, mineraalista materiaalia ja esimerkiksi 1-50 paino-osaa kalkitsematonta orgaanista ainetta, josta ainakin osa on maatuvaa.
Keksintö koskee myös sellaisen yhdyskuntajätteen arinapoltosta saatavan pohjakuonan käyttöä kasvien kasvualustana tai sen osan mineraalisena komponenttina, mahdollisesti muiden mineraalisten materiaalien kanssa, jonka keskimääräinen raekoko on ainakin yhdellä seuraavista alueista: 0-2 mm, 2-5 mm ja vastaavasti 5-12 mm, ja joka on peräisin arinapoltosta, jossa lämpötila on poltettavan yhdyskuntajätteen lasiosuuden sulamispistettä alhaisempi, etenkin korkeintaan 1400 astetta. Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle ratkaisulle on tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisten patenttivaatimusten tunnusmerkkiosissa.
Keksinnöllä saavutetaan huomattavia etuja. Niinpä keksinnön avulla aikaansaadaan pohjakuonafraktioita, jotka kykenevät sitomaan vettä ja jotka sisältävät kasvien kasvua edistäviä hivenravinteita, kuten kuparia ja sinkkiä. Kuonalla on kasvualustassa kalkitseva vaikutus. Tästä syystä kasvualustan sisältämän orgaanisen materiaalin kalkitsemistarve vähenee merkittävästi tai poistuu jopa kokonaan.
Esillä olevan keksinnön mukaan hiekkapohjaisen kasvualustan hiekasta voidaan korvata merkittävä osuus kuonalla, ja kuonan osuus kasvualustassa voi olla jopa 20 - 30 paino-%.
On todettu, että esitetyllä tavalla tuotettujen pohjakuonafraktioiden metalliainepitoisuudet eivät ole haitallisen korkeita, mikä mahdollistaa pohjakuonan sisällyttämisen kasvualustan osaksi niin suurina määrinä, että pohjakuonan jatkokäyttö tehostuu. Kasvatuskokeissa on tällöin edelleen havaittu, että kuparin, sinkin ja kadmiumin määrät kasveissa eivät lisäänny niin, että niillä olisi merkitystä kasvien kuiva-ainetuotantoon.
Koska keksinnön mukaisesti pohjakuonaa ei käytetä sellaisenaan, vaan se fraktioidaan haluttuun koostumukseen tai koostumuksiin, keksintö mahdollistaa pohjakuonan monipuolisen hyödyntämisen kasvualustoissa ja muissa käyttökohteissa riippumatta lähtömateriaalina toimivan pohjakuonan täsmällisestä lähtökoostumuksesta.
Kuonarakeilla vedenpidätyskyky on tyypillisesti parempi kuin noin 2 paino-%. Tämän ansiosta rakeet kykenevät osaltaan sitomaan kosteutta kasvatusalustaan.
Seuraavassa keksinnön sovellutusmuotoja ryhdytään tarkastelemaan oheisiin piirustuksiin viitaten.
Piirustuksen lyhyt kuvaus
Kuviossa 1 on esitetty kasvatuskartta kokeista, joissa keksinnön erään sovellusmuodon mukaisia kasvualustoja tutkittiin.
Sovellutusmuodot
Kuten yllä alustavasti todettiin, esillä olevan keksinnön avulla saadaan aikaan kasvien kasvualusta ja menetelmä sen valmistamiseksi. ”Yhdyskuntajätteellä” tarkoitetaan kotitalouksista peräisin olevaa sekajätettä, joka soveltuu poltettavaksi arinapoltolla, sekä muuta vastaavaa jätettä.
Termit ”pohjakuona” ja ”kuona” viittaavat tässä selityksessä samaan materiaaliin.
Arinapoltto on yleisesti käytetty tekniikka jätteenpolttolaitoksissa. Järjestelmä koostuu arinan lisäksi polttoaineen ja palamisilman syöttölaitteista. Isommissa arinoissa polttoaine syötetään usein painovoiman avulla. Alasyöttöarinassa polttoaine syötetään ruuvin avulla arinalle. Arinan päätyypit ovat kiinteä ja mekaaninen.
Keksinnön yhden sovelluksen mukaisesti pohjakuona voi olla peräisin yhdyskuntajätteen arinapoltosta tai muusta sellaisesta polttomenetelmästä, joka tuottaa rakenteeltaan vastaavaa pohjakuonaa. Pohjakuonan rakenteen suhteen merkitystä on erityisesti huokoisuudella.
Keksinnön mukaisesti pohjakuonaa ei saateta arinapolton jälkeen sellaiseen käsittelyyn, jossa se sulaisi.
Yhdessä sovelluksessa arinapolton lämpötila on ollut poltettavan yhdyskuntajätteen lasiosuuden sulamispistettä alhaisempi, etenkin korkeintaan 1400 astetta, sopivimmin polton lämpötila on 900-1390 °C. Λ
Yhdessä sovelluksessa pohjakuonan kiintotiheys, uunikuivattuna on 1,8-2,5 kg/dm , etenkin noin 1,85-2,3 kg/dm3.
Yhdessä sovelluksessa pohjakuonarakeilla on hyvä vedenpidätyskyky, joka ilmenee siten, että ne kykenevät sitomaan vettä ainakin 2 % omasta painostaan, sopivimmin 4,5-12 %, esimerkiksi noin 4,5-8 %, omasta painostaan.
Yhdessä sovelluksessa pohjakuonan pH-arvo on noin 7,5-11, tyypillisesti noin 8-11.
Keksinnön yhdessä sovelluksessa pohjakuona käsitellään magneettisella erotusmenetelmällä. Tässä yhteydessä voidaan hyödyntää magneetin lisäksi myös seulontaa. Seulonta voidaan suorittaa esimerkiksi Warrior-seulalla, rumpuseulalla tai muulla vastaavalla seulalla. Seulontavaihe voidaan myös korvata esimurskausvaiheella kuonan raekoon asettamiseksi ennalta valitulle alueelle, esim. <15 mm.
Keksinnön yhdessä sovelluksessa pohjakuona käsitellään kuivaerotusmenetelmällä, joka perustuu ballistisiin ominaisuuksiin tai kineettiseen energiaan. ”Kuivaerotusmenetelmällä” tarkoitetaan menetelmää, jolla ainetta, esimerkiksi pohjakuonaa, erotellaan ilman aineen saattamista kontaktiin nesteen tai liuoksen kanssa eli lisäämättä nestettä tai liuotinta.
Keksinnön yhden sovelluksen mukaisesti ballistisiin ominaisuuksiin perustuva kuivaerotusmenetelmä on Advanced Dry Recovery -menetelmä (ADR). ADR-menetelmä perustuu siihen, että kineettisen energian avulla katkaistaan sidokset hienojakoisten partikkelien ja materiaalissa olevan kosteuden (veden) välillä. Tämän jälkeen hienojakoiset partikkelit ja karkeat partikkelit voidaan erottaa toisistaan, ja edelleen karkean fraktion käsittelyä voidaan jatkaa muilla menetelmillä. ADR-menetelmää on kuvattu esimerkiksi julkaisussa Walter de Vries, Peter Rem ja Peter Berkhout: “ADR: A New Method For Dry Classification”, jonka on julkaissut International Solid Waste Association vuonna 2009. Esitetyn julkaisun sisältö sisällytetään täten viitteen omaisesti.
Keksinnön yhden sovelluksen mukaisesti pohjakuona käsitellään pyörrevirtaerottimella (eddy current -erottimella) - tai muulla vastaavalla erotusmenetelmällä ei-rautametallien poistamiseksi.
Eddy current - eli pyörrevirtaerottelu perustuu voimakkaaseen magneettikenttään Jolla ei-rautametallit saadaan erotettua kuonasta.
Yhdessä sovelluksessa pohjakuona käsitellään yhdellä tai useammalla seuraavista: - magneettisella erotusmenetelmällä rautamateriaalin poistamiseksi, - kuivaerotusmenetelmällä, joka perustuu ballistisiin ominaisuuksiin tai kineettiseen energiaan Ja - pyörrevirtauserotuksella - tai muulla vastaavalla erotusmenetelmällä ei-rautametallien poistamiseksi.
Erityisen edullista on käyttää näitä kaikkia kolmea menetelmää edellä esitetyssä järjestyksessä, sillä se mahdollistaa halutun kuonajakeen erottamisen tehokkaasti monenlaisista arinapolton kuonista.
On todettu, että jätteenpolton pohjakuona, kun se on käsitelty ballistisella erottimella ja pyörrevirtaerotin, on riittävän puhdasta kasvualustan komponentiksi.
On edelleen todettu, että edellä esitetyllä tavalla saadulla kuonan mineraaliaineksella on kalkitusvaikutus kasvualustassa.
Edellä esitetyn mukaisesti yhdessä sovelluksessa kasvien kasvualusta tai sen osa tuotetaan menetelmällä, jossa - käsitellään yhdyskuntajätteen arinapoltosta saatavaa pohjakuonaa ensin magneettisella erotusmenetelmällä rautamateriaalin poistamiseksi, sen jälkeen kuivaerotusmenetelmällä, joka perustuu ballistisiin ominaisuuksiin tai kineettiseen energiaan Ja sen jälkeen pyörrevirtaerottimella - tai muulla vastaavalla erotusmenetelmällä ei-rautametallien poistamiseksi, - valitaan kuonajae, jossa keskimääräinen raekoko on pienempi kuin 15 mm, ja - sekoitetaan sanottua kuonajaetta kalkitsemattoman orgaanisen aineen kanssa kasvualustan tai sen osan valmistamiseksi.
Yhdessä sovelluksessa kuonajae käsittää tai koostuu sopivimmin oleellisesti murskaamattomista rakeista. Tässä sovelluksessa kuonajakeista ei irtoa hienojakoista ainesta, vaan kasvualusta pysyy kuohkeana. Lisäksi metalli-ioneja ei pääse liukenemaan rakeiden sisältä sellaisina määrinä, että ne haittaisivat kasvien kasvua. Tässä sovelluksessa polttolaitokselta saatava pohjakuona sopivimmin seulotaan esimerkiksi rumpuseulalla.
Yhdessä sovelluksessa kasvualustan osaksi valitaan kuonajae (tai kuonajakeita), jossa keskimääräinen raekoko on jollakin seuraavista alueista: alle 15 mm, 0-2 mm, 2-5 mm tai 5-12 mm. Nämä raekoot soveltuvat hyvin kasvualustojen osaksi, sillä ne vastaavat hiekan ja hiekkaisen soran raekokoja.
Yhdessä sovelluksessa kuonajae käsittää tai koostuu rakeista, jotka on eritetty menetelmällä, jossa polttolaitokselta, etenkin yhdyskuntajätteen polttolaitokselta, saatavaa pohjakuonaa saatetaan esikäsittelyyn, jossa pohjakuona murskataan suurten jakeiden hienontamiseksi. Tyypillisesti hajotetaan tällöin rakeita, joiden koko (seulottu koko) on noin 12 mm tai tätä suurempi, esimerkiksi noin 12-50 mm, tai tätä suurempi. Edellä kuvatut vaiheet, etenkin kuivaerotus, helpottuu, mikäli kuonalle suoritetaan esimurskaus.
Orgaaninen aine, joka on ainakin osittain maatuvaa, voi olla kalkitsematonta tai kalkittua. Edullisesti se on kalkitsematonta, jolloin kasvualustan valmistuskustannukset ovat pienemmät, kun kalkitsemista ei tarvitse suorittaa erikseen.
Yhdessä sovelluksessa kasvualustassa on orgaanista ainetta, joka on ainakin osittain maatuvaa, ja joka on yhtä tai useampaa seuraavista: turve, multa. Turpeen käyttö on erityisen edullista johtuen pohjakuonan kalkitsemisvaikutuksesta. Esillä olevalla teknologialla on siten mahdollista saada aikaan pääasiassa turvepohjaisia kasvualustoja.
Kalkitsemattomasta orgaanisesta aineesta ainakin osa koostuu esim. - kalkitsemattomasta turpeesta, jonka osuus kalkitsemattomasta orgaanisesta aineesta on 5-100 paino-%, etenkin noin 50-100 paino-%, esimerkiksi 60-95 paino-%, sekä - valinnaisesti kalkitsemattomasta mullasta, jonka osuus kalkitsemattomasta orgaanisesta aineesta on noin 0-75 paino-%, etenkin noin 0-50 paino-%, esimerkiksi noin 5-40 paino-%.
Yhdessä sovelluksessa pohjakuonan osuus kasvualustan sisältämästä mineraalisesta materiaalista on 5-50 %, etenkin noin 10-25 % mineraalisen materiaalin painosta.
Yhdessä sovelluksessa pohjakuonan osuus kasvualustasta on noin 0,1 - 40 %, etenkin noin 0,5-30 %, sopivimmin noin 1-20 %, kasvatusalustan painosta.
Yhdessä sovelluksessa osa kasvualustan epäorgaanisesta, mineraalisesta materiaalista on hiekkaa, luonnonhiekkaa, hiekkaista soraa tai soraa, mikä antaa lisää vaihtoehtoja kasvualustan ravinnepitoisuuden ja karkeuden säätämiseen.
Yhdessä sovelluksessa kasvit voivat olla esimerkiksi nurmikasveja, erityisen edullisesti kasvualustalla kasvatetaan koristekasveja tai nurmea.
Yhdessä sovelluksessa kasvualustaa käytetään suljetuilla alueilla, mikä mahdollistaa suuremman joustavuuden kuonan sisältämissä metallipitoisuuksissa. Yhdessä edullisessa sovelluksessa kuonaa hyödynnetään lähellä sen valmistuspaikkaa esimerkiksi jätteenpolttolaitosta välittömästi ympäröivällä alueella.
Yhdessä sovelluksessa kasvit ovat karuihin ja kuiviin olosuhteisiin sopeutuvia kasveja, mikä mahdollistaa suuremman kuonamäärän sisällyttämisen kasvualustaan.
Yhdessä sovelluksessa kasvualustaa käytetään nurmikon kasvualustana. Tällöin nurmikon kalkitsemistarve vähenee verrattuna kuonaa sisältämättömiin kasvualustoihin.
Yhdessä sovelluksessa - yhtä tai useampaa jaetta, joiden raekoko on suurempi kuin 15 mm, tai osia niistä käytetään maanrakennukseen tai maanparannukseen kasvualustan pohjan tai sen osan muodostamiseksi, ja - yhtä tai useampaa jaetta, jonka raekoko on pienempi kuin 15 mm, tai osia niistä käytetään tämän pohjan päälle levitettävässä kasvualustassa tai sen osana.
Esimerkki tällaisen rakenteen käyttökohteeksi on teiden reunustaminen kasvillisuudella. Tämän sovelluksen etuna on se, että kuonasta voidaan hyödyntää suurempi osa ja/tai useampia fraktioita samassa käyttökohdepaikassa, kun kuonaa käytetään sekä kasvualustassa että sen pohjassa.
Kuonajakeiden kohdistaminen käyttöön kasvualustassa ja käyttöön kasvualustan pohjassa voidaan perustaa myös muuhun raekokorajaan kuin 15 mm. Rajana voi olla esimerkiksi 5 mm tai 12 mm.
Seuraavat ei-rajoittavat esimerkit havainnollistavat esillä olevaa teknologiaa:
Esimerkki 1
Kuonarakeiden analyysit
Analysoitujen kuonaraenäytteiden raekoot olivat 0-2 mm, 2-5 mm ja 5-12 mm. Osanäyte rakeista hienonnettiin alle 1 cm:n kokoisiksi, jotta varmistettiin rakeiden parempi liukeneminen ravinteiden ja haitallisten metallien analyyseihin. Hienontaminen tehtiin lyömällä muovipussin sisällä olevia rakeita vasaralla. Suurimmasta raekokoluokasta poistettiin näytteessä olevat metallit, mutta lasit ja posliinit hienonnettiin näytteeseen.
Hienonnetuista rakeista otettiin näytteet seuraaviin analyyseihin: - kokonaisravinnemääritykset kokonaisravinteet kuningasvesiuutolla -uutolla (P, K, Ca, Mg, Cu, Fe, Mn, S,
Mo) haitalliset metallit lannoitevalmistelain mukaan (As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni,
Zn), kuningasvesiuutolla (EN 13650) - CAT-uuton (EN 13651) kasvinravinteet 1:5 CaCF-DTPA-uutto (kasvualustojen lannoitevalmistelain mukainen määritys) (+ pH-määritys, 1:5 vesi) P, K, Mg, S, Mn - helposti liukenevat haitalliset metallit ammoniumasetaatti-EDTA -uutolla
Cu, Zn, Cd, Cr, Pb ja Ni - fosforin käyttökelpoisuus Hedleyn fraktioinnilla fosforin liukoisuus perättäisissä uutoissa veteen, natriumbikarbonaattiin, natriumhydroksiin ja suolahappoon
Ensimmäiseksi määritettiin tilavuuspaino, jota tarvitaan tilavuussuhteessa tehtävää 1:5 CAT-uuttoa varten. Primäärinen kuiva-aine määritettiin 105 °C:ssa. Koska kuonarakeiden kuiva-ainepitoisuus oli 84 - 95 %, rakeet analysoitiin ilman erillistä kuivausta. Määritykset tehtiin kustakin raekoosta kahdesta rinnakkaisesta.
Kasvualustaseosten analyysit
Kuonarakeiden kemiallisten analyysien valmistuttua tehtiin kuonarakeista, hiekasta ja turpeesta kolme kasvualustaseosta kolmena rinnakkaisena. Seoksissa pyrittiin toisaalta käyttämään kuonarakeita mahdollisimman paljon, mutta myös pitämään rakennettavien kasvualustojen haitallisten metallien kokonaispitoisuudet pilaantuneiden maiden kynnysarvojen ja lannoitevalmistelain haitallisten enimmäispitoisuuksien tasolla. Lisäksi tarkasteltiin Viherympäristöliiton suosituspitoisuuksia kasvualustan liukoisen sinkin ja kuparin pitoisuuksille sekä suosituksia kasvualustojen raekokojakaumalle.
Taulukossa 1 on esitetty kasvualustaseokset.
Taulukko 1. Kasvualustojen raaka-aineiden prosenttiosuudet.
Sekoituksen jälkeen kasvualustoja kostutettiin viikon ajan 14 % (w/w) kosteudessa, ennen kuin niistä otettiin näytteet kemiallisiin analyyseihin ja niistä rakennettiin 20 cm korkuiset lieriöt kasvualustan vedenpidätyskyvyn analyyseihin. Kemialliset näytteet ja vedenpidätyskyvyn määritykset tehtiin kolmena rinnakkaisena.
Kasvualustaseoksista tehtiin seuraavat analyysit: - helposti liukenevat haitalliset metallit ammoniumasetaatti-EDTA-uutolla - Hedleyn fraktiointi o fosforin liukoisuus perättäisissä uutoissa veteen, natriumbikarbonaattiin, natriumhydroksidiin j a suolahappoon
- CAT-uuton (EN 13651) kasvinravinteet: P, K, Mg, S
- 1:5 vesiuuton liukoinen N - seulonta: 0,06 - 0,2 - 0,6 - 2 - 6 - 20 mm - vedenpidätyskyvyn määritys vedellä kyllästyneenä (pF = O, vesipatsaan imu = O cm), kenttäkapasiteetissa (pF = 2, vesipatsaan imu = 100 cm) ja lakastumisrajalla (pF = 4,2, vesipatsaan imu = 16 000 cm)
Saatujen tulosten perusteella suljetuilla alueilla käytettävään kasvualustaan kuonarakeet näyttävät soveltuvan kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksiensa puolesta melko hyvin. Sekoitussuhteilla, joilla pääosin vältetään pilaantuneiden maiden raja-arvojen ylittyminen, saadaan aikaiseksi sopiva kalkitusvaikutus kasvualustaseoksessa. Ravinnepitoisuudet sopivat karujen alueiden kasveille, mutta jonkin verran NPK- lisälannoitusta todennäköisesti tarvitaan. Kuparin ja sinkin kokonaispitoisuudet jäivät kasvualustoissa melko korkealle, ja sinkki on liukoisuutensa takia metalli, jolla ensimmäisenä saatetaan huomata kasvien kasvua rajoittavia vaikutuksia. Kuitenkin haitallisten metallien vaikutukset kasvien kasvuun riippuvat pitoisuuksien lisäksi mm. maan happamuudesta ja orgaanisen aineksen määrästä. Kasveille käyttökelpoista vettä maahan pidättyy melko vähän, joten kasvualusta sopinee parhaiten karuihin ja kuiviin olosuhteisiin sopeutuville kasveille. Kasvualustoihin käytetyt kuonarakeen määrät tuottavat kaikissa kasvualustoissa kasveille sopivan pH:n.
Esimerkki 2
Kasvatuskokeet
Tutkimuksessa testattiin kasvihuoneviljelykokeella keksinnön erään sovellutusmuodon mukaisia kasvualustamateriaaleja. Kasvualustat olivat turve-hiekkaseoksia, joihin oli lisätty teollisuuden polttokuonaa. Kokeet järjestettiin astiataimikokeina. Kasvatusaika oli 10 viikkoa.
Koejärjestelyt käsittivät kaksi samanaikaista koetta samassa huoneessa: neljässä pöydässä koekasvina oli ohra ja neljässä pöydässä koekasvina oli raiheinä. Koekartat ovat liitteessä 1. Kasvualustakäsittelyjen määrä oli kummassakin kokeessa viisi, joista kaksi oli kontrollikäsittelyjä ja kolme kuonakäsittelyjä. Toinen kontrollikäsittely oli kaupallista viljelytekniikkaa vastaava kalkittuja lannoitettu turvealusta ja toinen oli kalkitsematon turve-hiekkaseos ilman kuonalisäystä. Kasvualustakäsittelyt on esitetty taulukossa 1. Molemmissa kokeissa toistoja (kerranteita) oli neljä siten, että kukin pöytä muodosti täydellisen lohkon, jossa esiintyivät kaikki käsittelyt kerran. Koeasetelma on molempien kokeiden osalta satunnaistettujen täydellisten lohkojen koe.
Yhden altakastelupöydän pinta-ala oli 4 neliömetriä. Jokaisella pöydällä oli kullakin neljä ruutua, joihin satunnaistettiin käsittelyt. Kullakin pöydällä oli reunakasvit reunavaikutusten pienentämiseksi. Reunakasvit veivät noin puolet pöydän pinta-alasta. Koeruudun ala oli noin puoli neliömetriä, jolle mahtui kutakin käsittelyä kolme astiaa (kasvia).
Kasvualustatilavuus oli noin 1-2 litraa/astia. Kasvatuskokeen kartta on esitetty kuviossa 1. Kokeita viljeltiin kaupallisten viljelykäytäntöjen mukaisesti. Lannoituksen erityispiirteenä kokeessa käytettiin hallitusti liukenevia lannoitteita (Osmocote Bloom) ja kastelu tehtiin vesijohtovedellä altakasteluna. Tällä järjestelyllä taattiin koekasvien tasainen ravinteiden saanti sekä vähennettiin ympäristökuormitusta.
Taulukossa 2 on esitetty yksityiskohtaiset tiedot kasvualustojen koostumuksesta ja lannoituksesta.
Taulukko 2. Kasvualustakäsittelyt. Ainesosat on ilmoitettu massaprosentteina paitsi Osmocote Bloom, joka on kg/m .
Kokeiden alussa laskettiin siementen itävyys-% kasvualustoissa. Viikoittain seurattiin puristenesteiden johtokykyä ja happamuutta. Happamuudet määritettiin myös 1:2,5 (v/v) vesiuutolla kokeiden alussa ja lopussa. Kokeiden lopussa punnittiin tuorepainot ja kuivapainot sekä juurten määrä silmämääräisellä asteikolla.
Ohran siementen itävyys kokeessa oli keskimäärin 87,7 %. Varianssianalyysin perusteella eri kasvualustakäsittelyiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.
Raiheinän siementen itävyys kokeessa oli keskimäärin 85,9 %. Kaupallinen lannoitettuja kalkittu turveseos (82,4 %) poikkesi hieman muista käsittelyistä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Parittaisessa vertailussa sama käsittely poikkesi melkein merkitsevästi suurimman kuonalisäyksen saaneesta käsittelystä (88,3 %).
Ohran kuivapainomittausten tuloksena oli, että kalkitsematon ja kuonaton turve-hiekkaseos (63,5 g) poikkesi erittäin merkitsevästi muista käsittelyistä, jotka puolestaan eivät poikenneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan.
Raiheinän kuivapainomittausten tuloksena oli, että koko aineistossa käsittelyjen kuivapainot eivät poikenneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Parittaisissa vertailuissa kalkitun, lannoitetun ja kuonattoman kaupallisen seoksen kuivapainot olivat suurimmat (36,0 g) ja poikkesivat tilastollisesti melkein merkitsevästi kahdesta muusta käsittelystä. Puristenesteiden johtokyvyt olivat yleisesti ottaen matalia. Puristenesteiden johtokyvyt olivat korkeampia raiheinäkokeessa kuin ohrakokeessa. Happamuus oli useimmille viljelykasveille sopivalla tasolla koko kokeiden ajan kaikissa muissa käsittelyissä paitsi kalkitsemattomassa, kuonattomassa turvehiekkaseoksessa, jossa se oli ohran ja raiheinän viljelyyn liian hapan.
Kokeiden perusteella voidaan todeta, että kuonalisäykset eivät vaikuttaneet ohran ja raiheinän itävyyksiin. Kuonalisäykset eivät heikentäneet tai parantaneet tilastollisesti merkitsevästi kummankaan koekasvilajin satoa jos tuloksia verrataan kalkittuun, lannoitettuun ja kuonattomaan kaupalliseen turveseokseen. Jos tuloksia verrataan kuonattomaan j a kalkitsemattomaan seokseen, niin kuonakäsittelyistä saatiin parempi sato. Erityisesti tämä näkyi ohran kohdalla. Happamuusmittausten perusteella kuonalla oli selvä kalkitusvaikutus. Kaikki kokeessa olleet kuonakäsittelyt antoivat mitattaville tekijöille suunnilleen samankaltaiset tulokset.
Lisäksi voidaan todeta, että kuonalisäyksellä ei voitu havaita varsinaista lannoitus-vaikutusta, mutta kalkitusvaikutus oli ilmeinen. Kokeissa käytettyjä kuonamääriä voidaan käyttää ilman, että ohran tai raiheinän kasvu heikkenee. Kokeissa ei kuitenkaan tutkittu pitkäaikaisvaikutuksia, koska koe oli kestoltaan varsin lyhyt. Kasveissa ei todettu haitta-aineita, jotka olisivat olleet läsnä sellaisina pitoisuuksina, jotka olisivat heikentäneet koekasvien satoa.
Teollinen käyttökelpoisuus
Esillä olevaa jätettä voidaan käyttää kasvualustoissa hiekan ja vastaavan mineraalisen materiaalin korvaamiseen. Tapauskohtaisesti kuonan pitoisuus voi olla kasvualustassa jopa 30 % koko kasvualustan painosta ilman, että haitallisten aineiden pitoisuudet nousevat maanviljelymaalle asetettuja enimmäispitoisuuksia korkeammiksi. Kuten edellä korostetaan, kuonalla saadaan aikaan sopiva kalkitseva vaikutus kasvualustaan. Kasvatuskokeet osoittavat, että kuparin ja sinkin kohonneista pitoisuuksista huolimatta kasvihuoneissa suoritetuissa ruukkukasvatuskokeissa ei ole voitu todeta merkittäviä eroja esillä olevan keksinnön mukaisten kasvatusalustojen sekä kaupallisesti tuotettujen kasvatusalustojen välillä. Kasvatusalustoja voidaan käyttää maisemointiin, esimerkiksi teollisuusalueilla ja muilla aidatuilla alueilla, sekä koristekasvien ja nurmikon kasvattamiseen.
Viitejulkaisut
Patenttikirjallisuus JP 2002354938 (A) JP 2014156500 (A)
US 5984579 A
Ei-patenttikirj alli suus
Walter de Vries, Peter Rem ja Peter Berkhout: “ADR: A New Method For Dry Classification”, a paper published by International Solid Waste Association, 2009
Claims (8)
1. Kasvien kasvualusta tai sen osa, joka sisältää - 100 paino-osaa epäorgaanista, mineraalista materiaalia, - 1-50 paino-osaa kalkitsematonta orgaanista ainetta, josta ainakin osa on maatuvaa, tunnettu siitä, että se on saatu menetelmällä, jossa - käsitellään yhdyskuntajätteen arinapoltosta saatavaa pohjakuonaa ensin magneettisella erotusmenetelmällä rautamateriaalin poistamiseksi, sen jälkeen kuivaerotusmenetelmällä, joka perustuu ballistisiin ominaisuuksiin tai kineettiseen energiaan, minkä jälkeen erotetaan ei-rautametallit, - valitaan kuonajae, jossa keskimääräinen raekoko on pienempi kuin 15 mm, ja - sekoitetaan sanottua kuonajaetta kalkitsemattoman orgaanisen aineen sekä hiekan kanssa kasvualustan tai sen osan valmistamiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvualusta, tunnettu siitä, että arinapoltossa lämpötila on ollut poltettavan yhdyskuntajätteen lasiosuuden sulamispistettä alhaisempi, etenkin korkeintaan 1400 astetta.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvualusta, tunnettu siitä, että sanotussa magneettisessa erotusmenetelmässä käytetään seulaa, kuten rumpuseulaa tai Warrior-seulaa.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvualusta, tunnettu siitä, että valitaan kuonajae, jossa keskimääräinen raekoko on ainakin yhdellä seuraavista alueista: 0-2 mm, 2-5 mm ja vastaavasti 5-12 mm.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvualusta, tunnettu siitä, että kalkitsematon orgaaninen aine on kalkitsematon turve, kalkitsematon multa tai näiden kombinaatio.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvualusta, tunnettu siitä, että sekoitu svaiheessa sekoitetaan kuonajaetta ja toista epäorgaanista, mineraalista materiaalia, kuten hiekkaa, esimerkiksi luonnonhiekkaa, yhteensä 100 paino-osaaja kalkitsematonta orgaanista ainetta 1-50 paino-osaa kasvualustan valmistamiseksi.
7. Menetelmä kasvien kasvualustan tai sen osan valmistamiseksi, jossa menetelmässä sekoitetaan keskenään - 100 paino-osaa epäorgaanista, mineraalista materiaalia ja - 1-50 paino-osaa kalkitsematonta orgaanista ainetta, josta ainakin osa on maatuvaa, tunnettu siitä, että osa epäorgaanisesta, mineraalisesta materiaalista käsittää yhdyskuntajätteen arinapoltosta saatavaa pohjakuonaa, jonka keskimääräinen raekoko on pienempi kuin 15 mm ja joka on käsitelty magneettisella erotusmenetelmällä rautamateriaalin poistamiseksi, sen jälkeen kuivaerotusmenetelmällä, joka perustuu ballistisiin ominaisuuksiin tai kineettiseen energiaan, ja sen jälkeen pyörrevirtaerottimella tai muulla vastaavalla erotusmenetelmällä ei-rautametallien poistamiseksi, ja on otettu talteen ainakin yksi seuraavista kuonajakeista: 0-2 mm, 2-5 mm ja vastaavasti 5-12 mm, jolloin pohjakuona on sekoitettu hiekan kanssa.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pohjakuona on peräisin arinapoltosta, jossa lämpötila on poltettavan yhdyskuntajätteen lasiosuuden sulamispistettä alhaisempi, etenkin korkeintaan 1400 astetta. Patentkrav
Applications Claiming Priority (1)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20155741A FI20155741L (fi) | 2015-10-16 | 2015-10-16 | Kasvien kasvualusta ja menetelmä sen valmistamiseksi |
Publications (2)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI126716B true FI126716B (fi) | 2017-04-28 |
| FI20165043A FI20165043A (fi) | 2017-04-28 |
Family
ID=58688667
Family Applications (2)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20155741A FI20155741L (fi) | 2015-10-16 | 2015-10-16 | Kasvien kasvualusta ja menetelmä sen valmistamiseksi |
| FI20165043A FI126716B (fi) | 2015-10-16 | 2016-01-22 | Kasvien kasvualusta ja menetelmä sen valmistamiseksi |
Family Applications Before (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20155741A FI20155741L (fi) | 2015-10-16 | 2015-10-16 | Kasvien kasvualusta ja menetelmä sen valmistamiseksi |
Country Status (1)
| Country | Link |
|---|---|
| FI (2) | FI20155741L (fi) |
-
2015
- 2015-10-16 FI FI20155741A patent/FI20155741L/fi not_active Application Discontinuation
-
2016
- 2016-01-22 FI FI20165043A patent/FI126716B/fi active IP Right Grant
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI20155741L (fi) | 2017-04-17 |
| FI20165043A (fi) | 2017-04-28 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| Głąb et al. | Fertilization effects of compost produced from maize, sewage sludge and biochar on soil water retention and chemical properties | |
| Hamid et al. | An explanation of soil amendments to reduce cadmium phytoavailability and transfer to food chain | |
| Usman et al. | Conocarpus biochar induces changes in soil nutrient availability and tomato growth under saline irrigation | |
| Roca-Pérez et al. | Composting rice straw with sewage sludge and compost effects on the soil–plant system | |
| Tejada et al. | Effects of the application of a compost originating from crushed cotton gin residues on wheat yield under dryland conditions | |
| Garrido et al. | Heavy metals in soil treated with sewage sludge composting, their effect on yield and uptake of broad bean seeds (Vicia faba L.) | |
| Agus et al. | The role of soil amendment on tropical post tin mining area in Bangka Island Indonesia for dignified and sustainable environment and life | |
| Leila et al. | Fertilization value of municipal sewage sludge for Eucalyptus camaldulensis plants | |
| Caballero et al. | Evaluation and correction of nutrient availability to Gerbera jamesonii H. Bolus in various compost-based growing media | |
| Golia et al. | Evaluation of soil properties, irrigation and solid waste application levels on Cu and Zn uptake by industrial hemp | |
| Leszczyńska et al. | Effect of organic matter from various sources on yield and quality of plant on soils contaminated with heavy metals | |
| Ma et al. | Evaluation of the environmental and plant growth effectiveness of a new substrate consisting of municipal sludge and fly ash | |
| Srivastava et al. | Soil properties influencing yield and quality of Nagpur mandarin (Citrus reticulata Blanco) | |
| JP5800259B2 (ja) | 土壌用資材 | |
| Liu et al. | Quality change of mine soils from different sources in response to amendments-A laboratory study | |
| FI126716B (fi) | Kasvien kasvualusta ja menetelmä sen valmistamiseksi | |
| Ulén et al. | Effects of aluminium water treatment residuals, used as a soil amendment to control phosphorus mobility in agricultural soils | |
| Paradelo et al. | A pot experiment with mixtures of slate processing fines and compost | |
| Prabu et al. | Spent mushroom substrate: An enriched organic manure for improving the yield of Vigna unguiculata (L.) Walp (Cowpea) leguminous crop | |
| Palanivell et al. | Effects of crude humin and compost produced from selected waste on Zea mays growth, nutrient uptake and nutrient use efficiency | |
| Khan | Impact of selected doses of organic wastes on physico-chemical characteristics of the soil and yield of wheat | |
| Shashoug et al. | Response of fodder sorghum (Sorghum bicolor (L.) to sewage sludge treatment and irrigation intervals in a dryland condition | |
| Gudadhe et al. | Impact of plantation on coal mine spoil characteristic | |
| Taha et al. | Some agricultural practices for improving the productivity of moderately sodic soil I: soil properties and wheat vegetative growth | |
| OLATUNJI et al. | Seasonal variation in physicochemical properties of soil within the vicinity of an iron smelting factory-implication on standing vegetation |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 126716 Country of ref document: FI Kind code of ref document: B |