FI125319B - Radiotoistin - Google Patents

Description

Radiotoistin

Ala

Keksinnön kohteina ovat radiotoistin ja tietokoneohjelmakoodi. Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa keksintöä voidaan käyttää eläimeen kiinnitettävän jäljityslaitteen lähettämän radiosignaalin toistolähettämiseen.

Tausta

Radiotoistimia voidaan käyttää parantamaan katvealueiden radio-kattavuutta. Tunnetut radiotoistimet ovat monimutkaisia laitteita, joiden konfigu-rointi ja operointi on työlästä. Esimerkiksi WO 94/23504 kuvaa radiotoistimen, jossa tarvitaan synkronointidataa radiosignaaleissa, ja US 2006/0034183 kuvaa radiotoistimen, jossa tarvitaan pakettien kuittauksia, jotta voidaan toteuttaa uudelleenlähetykset käyttäen viivettä, joka perustuu kanavan laatuun ja sellaisten solmujen lukumäärään, jotka eivät ole vielä vastaanottaneet pakettia. Siksi tarvitaan yksinkertaisempi radiotoistin, jolla voidaan helpommin toteuttaa ad hoc -toistinverkko.

Lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on tarjota parannettu radiotoistin ja parannettu tietokoneohjelmakoodi.

Keksinnön eräänä puolena esitetään patenttivaatimuksen 1 mukainen radiotoistin.

Keksinnön eräänä toisena puolena esitetään patenttivaatimuksen 17 mukainen tietokoneohjelmakoodi tallennettuna tietokoneluettavalle tallennusvälineelle.

Keksinnön avulla voidaan toteuttaa aikaisempaa yksinkertaisemmin ad hoc -toistinverkko.

Kuvioluettelo

Keksinnön suoritusmuotoja selostetaan esimerkinomaisesti alla viitaten oheisiin piirroksiin, joista: kuvio 1 on esimerkkisuoritusmuoto radiotoistimien muodostamasta toistinverkosta; kuvio 2 on yksinkertaistettu radiotoistimen esimerkkisuoritusmuoto; ja kuviot 3, 4, 5 ja 6 ovat vuokaavioita, jotka kuvaavat esimerkkisuori-tusmuotoja radiotoistimen toiminnasta.

Suoritusmuotojen kuvaus

Alla esitetään erilaisia suoritusmuotoja yllä oleviin kuvioihin viitaten. Keksintö ei kuitenkaan ole rajoittunut esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan esitetyt ratkaisut ovat esimerkkejä mahdollisista toteutustavoista. Eri suoritusmuotojen piirteitä voidaan myös yhdistellä, elleivät ne nimenomaisesti ole tekniseltä toteutukseltaan ristiriitaisia tai vaihtoehtoisia.

Kuviot esittävät vain joitakin elementtejä, joiden implementointi voi poiketa siitä, mitä on näytetty. On siis ymmärrettävä, että laitteet voivat käsittää muita osia. Kuitenkin, sellaiset muut osat voivat olla epärelevantteja varsinaisen keksinnön kannalta, ja siksi niitä ei tarvitse tässä käsitellä yksityiskohtaisemmin. Lisäksi on huomattava, että vaikka elementit kuvataan erillisinä, jotkin niistä voidaan integroida yhdeksi fyysiseksi elementiksi, eli kuvatut elementit voivatkin olla loogisia elementtejä.

Kuviossa 1 kuvataan järjestelmän mahdollisia osia: lähdelaite 102, toistinverkon 190 muodostavat radiotoistimet 120, 122, 124, 126, 128, ja ihmisen käytettäväksi tarkoitettu päätelaite 112.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radioverkon 190 radiotoistimet 120, 122, 124, 126, 128 ovat keskenään saman kantoalueen sisällä. Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radioverkon 190 radiotoistimet 120, 122,124, 126, 128 eivät ole kaikki saman kantoalueen sisällä, vaan kantoalueet ovat osittain päällekkäin ja osittain vierekkäin.

Kuvioissa 2 ja 3 kuvataan radiotoistimen 122 esimerkkisuoritusmuo-toja. Radiotoistin 122 käsittää radiovastaanottimen 202 radiosignaalin 130 vastaanottamiseksi 302, ja radiolähettimen 204 vastaanotetun radiosignaalin 130 toistolähettämiseksi 304 toistolähetettynä radiosignaalina 132.

Lisäksi radiotoistin 122 käsittää ainakin yhden prosessorin 206 ja ainakin yhden muistin 208, johon ainakin yhteen muistiin 208 on tallennettu tie-tokoneohjelmakoodi 248.

Prosessori 206 ja muisti 208 voidaan implementoida sopivalla elektroniikalla käyttäen esimerkiksi logiikkakomponentteja, standardeja integroituja piirejä, asiakaskohtaisia integroituja piirejä (ASIC), järjestelmäpiirejä (system-on-a-chip, SoC), digitaalisia signaaliprosessoreita, mikroprosessoreita, mikrokontrollereja, FPGA:ita (Field Programmable Gate Array) ja muita sopivia elektroniikkarakenteita. Radiotoistin 122 voi sisältää elektronisen digitaalisen tietokoneen, joka voi käsittää käyttömuistin (RAM), keskusyksikön (CPU) ja jär-jestelmäkellon. Keskusyksikkö voi käsittää joukon rekistereitä, aritmeettisloogisen yksikön (ALU) ja ohjausyksikön. Ohjausyksikköä kontrolloi tietoko-neohjelmakoodin 248 määrittämä sekvenssi, joka on siirretty keskusyksikölle käyttömuistista. Keskusyksikkö voi sisältää joukon mikrokäskyjä perusoperaatioille. Mikrokäskyjen toteutus voi vaihdella riippuen keskusyksikön suunnittelusta. Tietokoneohjelmakoodi 248 voidaan koodata ohjelmointikielellä, joka voi olla korkean tason ohjelmointikieli, kuten esimerkiksi C tai Java tai alemman tason ohjelmointikieli, kuten esimerkiksi konekieli tai assembleri. Tietokoneessa voi myös olla käyttöjärjestelmä, joka voi tarjota systeemipalvelulta tietoko-neohjelmakoodille 248. Käyttömuistin ja keskusyksikön välillä voi olla kolme erityyppistä väylää: dataväylä, kontrolliväylä ja osoiteväylä. Ohjausyksikkö käyttää kontrolliväylää asettamaan käyttömuistin kahteen tilaan: yhteen tilaan datan kirjoittamiseksi käyttömuistiin, ja toiseen tilaan datan lukemiseksi käyttömuistista. Ohjausyksikkö käyttää osoiteväylää lähettääkseen käyttömuistiin osoitesignaaleja, joilla osoitetaan määrättyjä kohtia muistista luku- ja kirjoitustiloissa. Dataväylää käytetään siirtämään dataa käyttömuistista keskusyksikköön ja keskusyksiköstä käyttömuistiin, ja lisäksi siirtämään tietokoneohjelma-koodia 248 käyttömuistista keskusyksikköön. Käyttömuisti voidaan implementoida keskusmuistina (random-access memory, RAM), jossa informaatio menetetään, kun virta sammutetaan. Lisäksi radiotoistin 122 voi käsittää haihtumat-toman muistin, joka säilyttää informaation, vaikka virtaa ei olisikaan. Haihtuma-ton muisti voidaan toteuttaa esimerkiksi flash-muistina tai SSD-muistina (Solid-

State Drive), tai tietoa voidaan tallentaa pysyvästi jollakin muulla sopivalla tavalla (esimerkiksi puolijohdeteknologialla). Haihtumattomaan muistiin voidaan tallentaa dataa 246 sekä tietokoneohjelmakoodi 248.

Tietokoneohjelma 248 voidaan strukturoida eri tavoilla; koodi voidaan esimerkiksi jakaa toiminnallisiksi moduleiksi, alirutiineiksi, metodeiksi, luokiksi, objekteiksi, appleteiksi, makroiksi yms. riippuen käytettävästä ohjel-mistosuunnittelumetodologiasta ja ohjelmointikielestä. Ohjelmointiympäristö voi sisältää ohjelmakirjastoja, jotka ovat valmiiden funktioiden kokoelmia ja joita voidaan käyttää ohjelmassa suorittamaan monenlaisia vakio-operaatioita.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa kuviossa 2 kuvattu prosessori 206 muisteineen 208 voidaan implementoida mikrokontrollerina, joka voi olla esimerkiksi Microchip:in PIC18F2550. Haihtumattomana muistina voidaan lisäksi käyttää EEPROM:ia (Electrically Erasable Programmable Read-Only Memory) asetuksien tallentamiseen, esimerkiksi Microchip:in 24LC256T. Radiovastaanotin 202 ja radiolähetin 204 voidaan implementoida Silicon Labsin lähetinvastaanotinpiirillä SI4432, joka on pitkälle integroitu piiri, joka huolehtii lähetettävän datapaketin käsittelystä kuten moduloinnista ja tehovahvistimen ohjauksesta sekä vastaanotetun signaalin demoduloinnista, suodatuksesta ja paketin käsittelystä.

Tietokoneohjelmakoodi 248, 250 voi olla tallennettu tie- tokoneluettavalle tallennusvälineelle 220. Tietokoneohjelmakoodi 248, 250 voidaan tuoda radiotoistimelle 122 sopivalla tallennusvälineellä 220 (esimerkiksi USB-muistilla, jossa tallennukseen käytetään flash-muistia) tai sitten tietoliikenneyhteyden välityksellä. Eräässä esimerkki suoritusmuodossa tallennus-väline 220 on ei-lyhytaikainen (non-transitory). Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa, tietokoneohjelmakoodi 248, 250 suoritettaessa laitteessa, aikaansaa laitteen toimimaan kuvattavien esimerkkisuoritusmuotojen mukaan.

Kun tietokoneohjelmakoodi 248 suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, se aikaansaa radiotoistimen 122 vastaanottamaan 302 radiosignaalin 130A, 134B, 136A, 140B, joka on peräisin lähdelaitteelta 102, joko suoraan lähdelaitteen 102 lähettämänä tai toisen radiotoistimen 120, 124, 128 toistolähettämänä, ja toistolähettämään 304 vastaanotetun radiosignaalin 130A toistolähetettynä radiosignaalina 132A, 132B, 132C enintään yhden kerran ennalta määritellyn suuruisen viiveen kuluttua.

Kuvion 3 mukaisesti prosessia aletaan suorittaa 300:ssa ja sen suorittaminen lopetetaan 306:ssa. Vastaanottamista 302 ja toistolähettämistä 304 voidaan toistaa 318 niin kauan kuin halutaan, esimerkiksi niin kauan kuin ra-diotoistin 122 on toiminnassa.

Kuviossa 1 on kuvattu miten lähdelaitteen 102 lähettämä radiosignaali etenee kuudessa eri vaiheessa 1-6 toistinverkkoa 190 pitkin, ja itse asiassa saavuttaa päätelaitteen 112 jo viidennessä vaiheessa.

Kuvion 1 esimerkkisuoritusmuodossa oletetaan että radiosignaalin pituus on 50 millisekuntia. Radiosignaalin yhteydessä oleva aika kertoo milloin sen lähetys on päättynyt. Käytännössä tämä on myös radiosignaalin vastaanoton päättymisaika radiotoistimessa, koska radiosignaali etenee valon nopeudella.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radiotoistin 122 käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoodin 248, joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, aikaansaa radiotoistimen 122 lisäksi mittaamaan 308 ennalta määritellyn suuruisen viiveen kulumisen alkaen radiosignaalin 130A vastaanottamisesta.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radiotoistin 122 käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoodin 248, joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, aikaansaa radiotoistimen 122 lisäksi säätämään 310 ennalta määrätyn suuruista viivettä ainakin yhden seuraavista perusteella; radiosignaalin 130A, 132A, 132B, 132C keston mukaan, toistinverkkoon 190 kuuluvien radio-toistimien 120, 122, 124, 126, 128 lukumäärän mukaan, lähdelaitteiden 102, 106 lukumäärän mukaan. Säätäminen voidaan suorittaa radiotoistimen 122 konfiguroinnin yhteydessä ennen käyttöä tai käytön aikana. Säätäminen voidaan suorittaa käyttäjän toimesta asettamalla, tai radiotoistimen 122 dynaamisesti määrittämänä radiotoistimeen 122 määritettyjen parametrien avulla. Viive ja/tai parametrit voidaan välittää myös radiosignaalissa radiotoistimien 120, 122, 124, 126, 128 välillä.

Kullakin radiotoistimella on oma ennalta määritellyn suuruinen viive: radiotoistimella R#1 120 viive on 100 ms, radiotoistimella R#2 122 viive on 200 ms, radiotoistimella R#3 124 viive on 450 ms, radiotoistimella R#4 126 viive on 950 ms, ja radiotoistimella R#5 128 viive on 1950 ms.

Kuviossa 1 on selvyyden vuoksi kuvattu radiosignaalit erillisinä sen mukaan miten ne kuuluvat eri radiotoistimissa käyttäen viitenumeron perässä kirjaimia A, B ja C tarpeen mukaan. Mutta, luonnollisesti, niillä tarkoitetaan yhtä ja samaa lähetettyä radiosignaalia. Niinpä esimerkiksi kun lähdelaite lähettää vaiheessa 1 ensimmäisen radiosignaalin 130, vastaanottavat radiotoistimet R#1 122 ja R#2 124 sen radiosignaaleina 130A ja 130B.

Vaiheessa 2 radiotoistin R#2 122 lähettää radiosignaalin 132A, 132B, 132C. Lähetysaika päättyy ajanhetkellä 300 ms, laskettuna lähdelaitteen 102 radiosignaalin 130 lähetyksen aloitushetkestä 0, eli lasketaan yhteen lähdelaitteen 102 lähettämän radiosignaalin 130 kesto 50 ms, radiotoistimen R#2 122 ennalta määritellyn suuruinen viive 200 ms, ja radiotoistimen R#2 122 lähettämän radiosignaalin 132 kesto 50 ms, eli 50 ms + 200 ms + 50 ms = 300 ms.

Vaiheessa 3 radiotoistin R#1 120 lähettää radiosignaalin 134A, 134B, jonka lähetys päättyy ajanhetkellä 450 ms.

Vaiheessa 4 radiotoistin R#3 124 lähettää radiosignaalin 136A, 136B, jonka lähetys päättyy ajanhetkellä 550 ms.

Vaiheessa 5 radiotoistin R#4 126 lähettää radiosignaalin 138A, 138B, 138C, jonka lähetys päättyy ajanhetkellä 1450 ms.

Lopuksi vaiheessa 6 radiotoistin R#5 128 lähettää radiosignaalin 140A, 140B, 140C, jonka lähetys päättyy ajanhetkellä 2300 ms.

Kuten lähetysajoista voi havaita, yksikään radiotoistin 120, 122, 124, 126, 128 ei toistolähetä toisen kanssa päällekkäin samalla ajanhetkellä. Tämä lopputulos on saavutettu sopivalla ennalta määriteltyjen viiveiden valinnalla kullekin radiotoistimelle 120, 122, 124,126, 128.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa ennalta määritellyn suuruisen viiveet on valittu saman toistinverkon 190 radiotoistimille 120, 122, 124, 126, 128 siten, että viiveiden ja radiosignaaleiden keston yhteenlaskettu aikamäärä on pienempi kuin lähdelaitteen 102 lähetysväli, jolloin radiosignaalin toistolä-hettäminen ehtii loppua ennen seuraavan radiosignaalin lähettämistä lähdelait-teesta 102. Kuvion 1 esimerkkisuoritusmuodossa voidaan vaikkapa olettaa että lähdelaitteen 120 lähetysväli on viisi sekuntia, ja, kuten kuviosta 1 nähdään, viimeiset toistolähetykset 140A, 140B, 140C ehtivät jo päättyä kun 2,3 sekuntia on kulunut lähdelaitteen 102 radiosignaalin 130 lähetyksestä.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radiotoistin 122 käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoodin 248, joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, aikaansaa radiotoistimen 122 lisäksi määrittelemään 312 ennalta määritellyn suuruisen viiveen siten, että se on eri jokaisella samaan toistin-verkkoon 190 kuuluvalla radiotoistimella 120, 122, 124, 126, 128, ja toistolä-hettämään 304 vastaanotetun radiosignaalin 130 vain yhden kerran toistolähe-tettynä radiosignaalina 132A, 132B, 132C ennalta määritellyn suuruisen viiveen kuluttua. Kuvion 1 esimerkkisuoritusmuodossa nämä viiveet on määritelty seuraavasti: 100 ms, 200 ms, 450 ms, 950 ms ja 1950 ms, mutta on selvää että esimerkiksi toistinverkon 190 koosta, lähdelaitteen 102 lähetysvälistä, ja lähdelaitteen 102 lähettämän radiosignaalin 130 pituudesta riippuen viiveet voidaan määritellä lukemattomin eri tavoin toistinverkon 190 optimaalisen toiminnan takaamiseksi.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radiotoistin 122 käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoodin 248, joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, aikaansaa radiotoistimen 122 lisäksi vastaanottamaan 302 radiosignaalin 130A ja toistolähettämään 304 toistolähetyn radiosignaalin käyttäen molempiin samaa radiokanavaa. Kun edellä kuvatun mukaisesti ennalta määritellyt viiveet on valittu sopivasti, on saman kanavan käyttö tehokasta, sillä toistolähetykset eivät mene päällekkäin, jolloin ei aiheudu häiriötäkään käytettyyn radiokanavaan. Radiokanava voidaan tässä määrittää esimerkiksi tietyksi taajuuskaistaksi.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radiotoistin 122 käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoodin 248, joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, aikaansaa radiotoistimen 122 lisäksi säätämään 314 ennalta määritellyn suuruista viivettä siten, että useamman kuin yhden lähdelaitteen 102, 106 lähettäessä radiosignaalia 108, 130A, 130B, toistolähetetään 304 vastaanotettu radiosignaali 108, 130A toistolähetettynä radiosignaalina 114, 132A, 132B, 132C enintään yhden kerran siten, että pysytään radiotoistimelle 122 sallitun lähetystoimintasuhteen rajoissa. Suurimmaksi sallituksi lähetystoimin-tasuhteeksi voi olla määritelty esimerkiksi 10 %, jolloin radiotoistin 122 voi lähettää enintään yhden 100 millisekunnin lähetyspurskeen kerran sekunnissa, tai vaikkapa kaksi 50 millisekunnin lähetyspursketta sekunnissa. On huomattava että tässä esimerkkisuoritusmuodossa toistolähetys suoritetaan enintään yhden kerran, tarkoittaen sitä, että toistolähetys voidaan tarvittaessa jättää te-kemättäkin, jotta lähetystoimintasuhdetta ei ylitetä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toistolähetystä odottavista radiosignaaleista 108, 130A voidaan toistolähettää vain esimerkiksi uusimmat, jolloin joitakin radiosignaaleita voi jäädä toistolähettämättä. Esimerkiksi: ajoittain lähdelaitteen 102, 106 lähettämistä radiosignaaleista vaikkapa joka toinen tai kolmas katoaa, mutta se ei silti haittaa, koska kuitenkin osa radiosignaaleista saavuttaa päämääränsä, eivätkä kaikki huku matkalle, kuten tapahtuisi jos toistinverkkoa 190 ei ollenkaan olisi ja päätelaite 112 olisi lähdelaitteen 102 radiokantaman ulkopuolella.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radiotoistin 122 käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoodin 248, joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, aikaansaa radiotoistimen 122 lisäksi toistolähettämään 304 kultakin lähdelaitteelta 102, 106 viimeksi vastaanotetut radiosignaalit 130A, 108 toisto-lähetettyinä radiosignaaleina 132A, 114 peräkkäin, ja sitten pitämään niin pitkä toistolähetystauko, että pysytään radiotoistimelle 122 sallitun lähetystoimintasuhteen rajoissa. Esimerkiksi jos toimintasuhde on 10 % ja lähetyspurskeen pituus on 100 ms, voi radiotoistin 122 toistolähettää kahdelta lähdelaitteelta 102, 106 vastaanotetut radiosignaalit 130A, 100 peräkkäin johon kuluu aikaa 200 millisekuntia, ja sitten pitää taukoa 1,8 ennen seuraavaa toistolähetystä, jolloin toimintasuhteeksi tulee (200 ms / 2 s) % = 10 %.

Kuvion 4 mukaisessa eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radio-toistin 122 käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoodin 248, joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, aikaansaa radiotoistimen 122 lisäksi lukemaan 400 vastaanotetusta radiosignaalista 130A lähdelaitteen 102 siihen si joittaman lähdelaitetunnuksen, ja jos vastaanotetusta radiosignaalista 130A luettua lähdelaitetunnusta ei löydy joko tallennetuista lähdelaitetunnuksista tai toistolähetystä odottavien radiosignaaleiden lähdelaitetunnuksista 402 & 404, toistolähettämään 406 vastaanotettu radiosignaali 130A toistolähetettynä radiosignaalina 132A, 132B, 132C ensimmäisen kerran, ja tallentamaan 408 toistolähetetyn radiosignaalin 132A, 132B, 132C lähdelaitetunnus, tai jos vastaanotetusta radiosignaalista 130A luettu lähdelaitetunnus löytyy joko tallennetuista lähdelaitetunnuksista tai toistolähetystä odottavien radiosignaaleiden lähdelaitetunnuksista 402 & 410, ei toistolähettämään 412 vastaanotettua radiosignaalia 130A toista kertaa tai panna vastaanotettua radiosignaalia 130A toista kertaa odottamaan toistolähetystä.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa lähdelaitetunnus käsittää läh-delaitteet 102, 106 toisistaan erottavan lähdelaitetunnusosan ja tietyn lähde-laitteen radiosignaalit toisistaan erottavan radiosignaalitunnusosan. Lähdeiaite-tunnusosa voi olla esimerkiksi sarjanumero: esimerkiksi 24 bitillä voidaan esittää 16777216 erilaista arvoa. Radiosignaalitunnusosa voi olla esimerkiksi juokseva numero tai (esimerkiksi lähetyshetken) aikaleima. Juokseva numero voi olla esimerkiksi nollasta tai ykkösestä alkava kokonaisluku: esimerkiksi 16 bitin mittaisella luvulla on 65536 peräkkäistä arvoa, ja jos oletetaan että lähde-laite 102 lähettää radiosignaalin joka viides sekunti, juokseva numero riittää (((65536 * 5) / 60) / 60) = 91 tunniksi. Tarvittaessa juokseva numero voi olla pidempi, tai juokseva numero alkaa uudestaan alusta saavuttaessaan suurimman arvonsa. Lähdelaite 102 voi myös nollata juoksevan numeron ja aloittaa alusta, esimerkiksi jos lähdelaite 102 käynnistetään uudestaan vaikkapa vaihdettaessa siihen uusi paristo 212. Jos lähdelaite 102 aloittaa juoksevan numeron alusta, voi sen lähettämä radiosignaali 130 sisältää informaatiokentän, joka informoi radiotoistimia 120, 122, 124, 126, 128 siitä, että juokseva numero alkaa alusta. Aikaleima voi sisältää esimerkiksi kellonajan ja mahdollisesti myös päivämäärän, jotka saadaan esimerkiksi lähdelaitteessa 102 olevasta kellosta, tai lähdelaite 102 voi saada aikaleimaan tarvittavat tiedot ulkopuolisesta referenssistä, esimerkiksi satelliittinavigointijärjestelmältä vastaanottamastaan signaalista.

Kuvion 5 mukaisessa eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radio-toistin 122 käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoodin 248, joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, aikaansaa radiotoistimen 122 lisäksi lukemaan 500 vastaanotetusta radiosignaalista 130A mahdolliset radiotoistin-tunnukset, ja jos vastaanotetussa radiosignaalissa 130A ei vielä ole radiosignaalin vastaanottaman radiotoistimen 122 radiotoistintunnusta 502 & 504, tois-tolähettämään 506 vastaanotettu radiosignaali 130A toistolähetettynä radiosignaalina 132A, 132B, 132C ensimmäisen kerran, ja asettamaan toistolähe-tettävään radiosignaaliin 132A, 132B, 132C radiotoistimen 122 yksilöivä radio-toistintunnus, kuten kuvion 1 mukaisessa esimerkkisuoritusmuodossa radio-toistin R#2 122 toimii. Jos vastaanotetussa radiosignaalissa jo on radiosignaalin vastaanottaman radiotoistimen 122 radiotoistintunnus 502 & 510, ei toisto-lähetetä 512 vastaanotettua radiosignaalia toista kertaa, kuten kuvion 1 mukaisessa esimerkkisuoritusmuodossa esimerkiksi radiotoistin R#2 122 toimii 172 radiotoistimelta R#3 124 vastaanottamansa radiosignaalin 136A suhteen. Yksinkertaisessa toistinverkossa 190 riittää radiotoistintunnuksen määrittelyyn muutama bitti, esimerkiksi kuvion 1 esimerkkisuoritusmuodossa kolmella bitillä (= kahdeksan eri arvoa) voidaan jo numeroida radiotoistimet 120, 122, 124, 126,128 siten että ne erotetaan toisistaan.

Kuvion 1 esimerkkisuoritusmuodossa kuvataan symbolilla (ympyrän sisään sijoitettu X-kirjain) 170, 172, 174, 176, 178, 180, 182 sitä, että vastaanotettu radiosignaali on jo toistolähetetty tai odottamassa toistolähetystä, jonka seurauksena kyseinen vastaanotettu radiosignaali voidaan jättää toista kertaa toistolähettämättä.

Kuvion 6 mukaisessa eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radio-toistin 122 käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoodin 248, joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, aikaansaa radiotoistimen 122 lisäksi lukemaan 600 vastaanotetusta radiosignaalista 130A lähdelaitteen 102 siihen sijoittaman lähdelaitetunnuksen, ja jos luettu lähdelaitetunnus löytyy sallittujen lähdelaitetunnuksien määrittelystä 602 & 608, toistolähettämään 610 vastaanotetun radiosignaalin 130A toistolähetettynä radiosignaalina 132A, 132B, 132C enintään yhden kerran ennalta määritellyn suuruisen viiveen kuluttua, tai jos luettua lähdelaitetunnusta ei löydy sallittujen lähdelaitetunnuksien määrittelystä 602 & 604, ei toistolähettämään 606 vastaanotettua radiosignaalia. Tällä tavalla toistinverkon 190 hallinnoija voi pitää huolen siitä, että vain auktorisoituja lähdelaitteita 102 tuetaan. Maksamalla esimerkiksi käyttömaksun tai jäsenmaksun hallinnoijalle, lähdelaitteen 102 omistaja saa käyttöoikeuden toistin-verkkoon 190.

On myös mahdollista että useampi kuin yksi radiosignaali 138A saavuttaa kannettavan laitteen 112. Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa kannettava laite 112 jättää huomioimatta radiosignaalit, jotka sisältävät jo aiemmin vastaanotetun radiosignaalin lähdelaitetunnuksen.

Kuviossa 2 kuvatussa eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radio-toistin 122 käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoodin 248, joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, aikaansaa radiotoistimen 122 lisäksi vastaanottamaan ja tallentamaan radiotoistimen 122 konfiguraatiodataa 244, joko radiovastaanottimella 202, tai radiotoistimen 122 lisäksi käsittämällä lyhyen kantaman radiolähetinvastaanottimella 216, joka konfiguraatiodata 244 käsittää ainakin yhden seuraavista: ennalta määritellyn suuruisen viiveen radio-toistimelle 122, radiotoistimen 122 yksilöivän radiotoistintunnuksen, sallittujen lähdelaitetunnuksien 102, 106 määrittelyn. Näin konfigurointi helpottuu kun se voidaan suorittaa ilman fyysistä kontaktia radiotoistimeen 122, joka voi olla esimerkiksi sijoitettu korkealle ihmisen ulottumattomiin

Kuviossa 2 kuvatussa eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radio-toistin 122 käsittää lisäksi ainakin yhden seuraavista: akkumulaattorin 212, johon varastoidaan radiotoistimen 122 tarvitsemaa sähköenergiaa, aurinkokennon 214, jolla generoidaan radiotoistimen 122 tarvitsemaa sähköenergiaa, kiinnittimen 210, jolla radiotoistin 122 on kiinnitettävissä korkeaan maastonkohtaan, ja/tai kotelon, joka suojaa radiotoistinta 122 kosteudelta.

Akkumulaattori 212 voidaan toteuttaa millä tahansa sopivalla tavalla varastoida sähköenergia. Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa akkumulaattori 212 toteutetaan kertakäyttöisellä tai uudelleenladattavalla akulla/paristolla, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi ja purettaessa takaisin sähköenergiaksi.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa kiinnitin 214 voi olla esimerkiksi kiinnityshihna, koukku, kiinnike tms. mekaaninen väline, jolla radiotoistin 122 voidaan kiinnittää korkeaan maastonkohtaan, esimerkiksi puuhun, kiveen, kallioon, sähköpylvääseen, rakennukseen (metsästysmajaan, metsäkämppään jne.) tai muuhun ympäröivää maastoa korkeammalla olevaan kohtaan, jotta radiotoistimen 122 radiokuuluvuus saadaan halutun pituiseksi tai mahdollisimman pitkäksi.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa kotelo on valmistettu vesitiiviis-tä aineesta, esimerkiksi kankaasta tai kalvosta. Kosteudelta suojaamisen lisäksi kotelo voi myös mekaanisesti suojata radiotoistinta 122 iskuilta. Moni-mutkaisimmillaan kotelo on jäykästä materiaalista kuten muovista tai metallista valmistettu. Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa kiinnitin 210 ja kotelo voidaan integroida samaan rakenteeseen.

Luonnollisesti radiotoistin 122 voi käsittää myös muita rakenneosia, joita tässä ei ole kuvattu. Esimerkiksi ulkoisen radioantennin tai antenniliitännän kantomatkan kasvattamiseksi, ja/tai virransyöttöliitynnän sähköenergian saamiseksi sopivasta ulkopuolisesta lähteestä kuten esimerkiksi verkkovirrasta tai generaattorista. Tähän asti on yksinkertaisuuden vuoksi käsitelty tapausta, jossa toistinverkon 190 alueella on yksi lähdelaite 102. Mutta, lähdelaitteita 102, 106 voi myös olla enemmän kuin yksi, kuten kuviossa 1 on kuvattu.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radiotoistin 122 käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoodin 248, joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla 206, aikaansaa radiotoistimen 122 lisäksi, jos radiosignaaleita 108, 130A on vastaanotettu useammalta kuin yhdeltä lähdelaitteelta 102, 106, yhdistämään 316 eri radiosignaalit 108, 130A yhteen toistolähetettävään radiosignaaliin tai lähettämään eri radiosignaalit peräkkäin ennalta määritellyn suuruisen viiveen kuluttua.

Periaatteessa kuvattua radiotoistinta 122 voidaan käyttää kaikenlaista dataa sisältävien radiosignaaleiden vastaanottamiseen ja toistolähettä-miseen. Kuitenkin on huomioitava se, että radiotoistin 122 suorittaa toistolähet-tämisen ennalta määrätyn suuruisen viiveen kuluttua. Siksi radiotoistin 122 so- veltuu parhaiten viivesietoisen datan toistolähetykseen. Esimerkiksi normaalissa kahden henkilön välisessä puhelussa viiveiden lisääminen ei ole toivottavaa.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radiotoistinta käytetään järjestelmässä, jossa ihminen 110 seuraa kannettavasta laitteestaan 112 eläimeen 100 kiinnitetyn jäljityslaitteen 102 lähettämiä tietoja. Eläimeen 100 kiinnitettävä jäljityslaite 102 tunnetaan myös esimerkiksi nimillä jäljityspanta (tracking collar) tai, eläimen ollessa metsästyskoira, koiratutka. Siten, kuviossa 1 kuvatussa eräässä esimerkkisuoritusmuodossa, lähdelaite käsittää ainakin yhden seu-raavista: eläimeen 100 kiinnitettävän jäljityslaitteen 102, metsästäjälle 110 tarkoitetun kannettavan laitteen 112. Pääsääntöisesti radiosignaalit voivat kulkea jäIjitysIaitteesta 102 kannettavalle laitteelle 112, mutta tietyissä tilanteissa voidaan myös lähettää radiosignaaleita kannettavalta laitteelta 112 jäljityslaitteelle 102, esimerkiksi haluttaessa lähettää konfiguraatiodataa tai komentoja jäljitys-laitteelle 102.

Eläin 100, johon jäljityslaite 102 kiinnitetään, voi olla metsästyskoira, jota käytetään apuna metsästyksessä siten, että koira vapaana liikkuessaan etsii riistaa maastossa. Jäljityslaite 102 määrittää ajoittain koiran sijaintia kuvaavan paikkatiedon ja lähettää paikkatiedon radioyhteyden välityksellä metsästäjän 110 kannettavaan laitteeseen 112. Näin metsästäjä 110 voi seurata metsästyskoiran 102 liikkumista metsässä ilman näkö- tai kuulo-yhteyttä. Jäljityslaite 102 voidaan kiinnittää metsästyskoiraan 100 erilaisilla tavoilla, esimerkiksi kaulapannassa, tai koiralle puettavassa liivissä. Jäljityslait-teessa 102 on asianmukainen (vesitiivis) kuori, joka suojaa herkkää elektroniikkaa kosteudelta, lialta sekä iskujen ja tärinän vaikutukselta. Jäljityslaitteen 102 elektroniikka saa virtansa akkumulaattorilta (esimerkiksi kertakäyttöiset tai uudelleenladattavat akut tai paristot), johon on varastoitu jäljityslaitteen 102 tarvitsema sähköenergia. Jäljityslaite 102 voi käsittää paikannusradiovastaanottimen eläimen maantieteellisen sijainnin ilmoittavan paikannusdatan tuottamiseksi. Paikan-nusradiovastaanotin voidaan toteuttaa millä tahansa tarkoitukseen sopivalla tavalla. Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa paikannusradiovastaanotin toimii globaalin navigointisatelliittisysteemin (GNSS) vastaanottimena. Jo toimivia tai kehitteillä olevia GNSS:iä ovat esimerkiksi USA:n GPS (Global Positioning System), Euroopan Unionin Galileo, Venäjän GLONASS, Kiinan Beidou (tai COMPASS), ja Intian IRNSS. Paikannusradiovastaanotin määrittää sijaintinsa (pituuspiiri, leveyspiiri, korkeus) vastaanottamalla aikasignaaleja, joita lähettävät näköyhteydessä olevat maata kiertävät satelliitit. Mutta myös muita tunnettuja paikannusteknologioita voidaan käyttää

Kannettavassa laitteessa 112 paikannusdatan sisältämää informaatiota esitetään näytöllä, kuten sijaintina karttaruudulla, tai suuntimana kohteeseen 100, jos kannettava laite 112 on varustettu paikannusjärjestelmällä (esimerkiksi GPS:n tai jonkin muun satelliittinavigointijärjestelmän vastaanottimella).

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa vastaanotettu radiosignaali 130A ja toistolähetetty radiosignaali 132A, 132B, 132C käsittävät eläimen 100 maantieteellisen sijainnin ilmoittavan paikannusdatan. Paikannusdatalla tarkoitetaan jäljityslaitteen 102 tuottamaa tietoa, esimerkiksi: jäljityslaitteen 102 maantieteellinen sijainti, nopeus, korkeus, sekä satelliittijärjestelmään liittyvät tiedot, kuten käytettävät satelliitit paikannuksessa, jäljityslaitteeseen 102 liittyvät telemetriset tiedot, kuten akkujen varaustila, lämpötila, ja/tai eläimen 100 toimintojen tarkkailemisesta saadut mitatut datat, kuten haukkumisen tiheys, paikallaanko, saaliin ajaminen sekä näistä johdetut tiedot.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radiotoistin 122 on toteutettu ainakin yhteen seuraavista: kiinteästi sijoitettava erillinen radiotoistinlaite 122, eläimeen 100 kiinnitettävä jäljityslaite 102, metsästäjälle 110 tarkoitettu kannettava laite 112. Kuviossa 1 on kuvattu kiinteästi sijoitetut erilliset radiotoistinlait-teet 120, 122,124, 126, 128. Tämän lisäksi/asemesta, radiotoistin 122 voidaan sijoittaa myös lähdelaitteeseen 102 kuten jäljityslaitteeseen, jolloin kuuluvuus-alue voi liikkua, ja kyseessä voi olla eräänlainen lähdelaitteiden 102, 106, muodostama vertaisverkko. Lisäksi/vaihtoehtoisesti, myös kannettavat laitteet 112 voivat muodostaa radiotoistinvertaisverkon 190.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa radiotoistin 122 toimii ympäristössä, joka on kuvattu hakijan toisessa patenttihakemuksessa Fl 20116246.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa käytetään seuranta- ja jäljitys-lähettimille 102 määriteltyä 155 MHz:n taajuutta, suurimman sallitun lähetystehon ollessa 2 W (ERP) ja toimintasuhde enintään 10 %. Maastosta ja lähetys-tehosta riippuen lähettimen 102 ja vastaanottimen 112 välillä on suhteellisen vaatimaton toimintamatka. Käytännössä toimintamatka on noin 1-5 km, maastosta riippuen, aukeassa maastossa joskus kuitenkin jopa yli 10 km. Esimerkiksi hirviä ajavien koirien 100 etäisyydet ohjaajasta 110 saattavat kasvaa kuitenkin jopa kymmeniin kilometreihin. Metsästyskäytössä ei haittaa, vaikka jälji-tyslaitteen 102 lähettämä tieto tulee vastaanottimelle 112 joidenkin sekuntien viiveellä verrattuna siihen, että vastaanotin 112 ei ole ollenkaan kantoalueen sisällä.

Kuvion 1 esimerkkisuoritusmuodossa toistinverkkoon 190 kuuluu viisi radiotoistinta 120, 122, 124, 126, 128 sijoitettuna eri paikkoihin metsästysalueelle. Useamman radiotoistimen ollessa keskenään samalla kantoalueella, ja niiden lähettäessä vastaanottamaansa datapakettia samanaikaisesti eteenpäin samalla taajuudella, kannettava laite 112 tai toistinverkossa 190 oleva ra-diotoistin 120, 122, 124, 126, 128 ei välttämättä kykenisi erottamaan yhtäaikaisten lähetysten joukosta kunnollista lähetettä, jolloin järjestelmä ei toimisi. Tämän takia on edullista, että radiotoistimet 120, 122, 124, 126, 128 suorittavat lähetykset eriaikaisesti. Lisäksi radiotoistimien 120, 122, 124, 126, 128 on edullista tunnistaa jo aiemmin vastaanotettu tai lähetetty datapaketti, jotta ei syntyisi tilannetta, missä radiotoistimet 120, 122, 124, 126, 128 lähettävät toisillensa edestakaisin samaa pakettia. Toistinverkon 190 jokaiseen radiotoisti-meen 120, 122, 124, 126, 128 voidaan asettaa eripituinen viive, jonka umpeuduttua vastaanotettu datapaketti lähetetään eteenpäin, mikäli kyseistä datapakettia ei ole jo lähetetty kyseisestä radiotoistimesta. Datapaketit voidaan yksilöidä esimerkiksi jäljityslaitteen 102 lähetystunnuksella ja viiveet voidaan määrittää sellaisiksi, että missään tapauksessa useampi kuin yksi radiotoistin 120, 122, 124, 126, 128 ei lähetä yhtäaikaisesti, vaikka datapaketti välittyisi useammalle radiotoistimelle 120,122, 124,126,128 samanaikaisesti. Käytettäessä esimerkiksi mainittua taajuutta (155,400 MHz) on toimintasuhde lähettimellä rajattu enintään kymmeneen prosenttiin. Mikäli olisi mahdollisuus, että toimintasuhde voisi ylittyä, voi radiotoistin 120, 122, 124, 126, 128 automaattisesti kasvattaa viivettään. Toimintasuhteen ylittymisen aiheuttajana voisi olla esimerkiksi useamman toistinverkkoon 190 hyväksytyn jäl-jityslaitteen 102, 106 saapuminen toistinverkon 190 kantoalueelle kasvattaen näin radioliikennettä.

Eräässä esimerkkisuoritusmuodossa käytettävät taajuudet ovat 154,900-155,475 MHz (0,575 MHz), 155,400, 155,425, 155,450, 155,475, 155,500, ja 155,525 MHz, säteilyteho enintään 2 W ERP, kanavan leveys enintään 25 kHz, ja toimintasuhde enintään 10 %.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (17)

1. Radiotoistin (122), käsittäen: radiovastaanottimen (202) radiosignaalin (130A) vastaanottamiseksi; radiolähettimen (204) vastaanotetun radiosignaalin (130A) toistolä-hettämiseksi toistolähetettynä radiosignaalina (132A, 132B, 132C); ja ainakin yhden prosessorin (206) ja ainakin yhden muistin (208), johon ainakin yhteen muistiin (208) on tallennettu tietokoneohjelmakoodi (248), joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla (206), aikaansaa radio-toistimen (122): vastaanottamaan (302) radiosignaalin (130A, 134B, 136A, 140B), joka on peräisin lähdelaitteelta (102), joko suoraan lähdelaitteen (102) lähettämänä tai toisen radiotoistimen (120, 124, 128) toistolähettämänä; ja toistolähettämään (304) vastaanotetun radiosignaalin (130A) toisto-lähetettynä radiosignaalina (132A, 132B, 132C) enintään yhden kerran ennalta määritellyn suuruisen viiveen kuluttua; tunnettu siitä, että radiotoistin käsittää lisäksi tietokoneohjelmakoo-din (248), joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla (206), aikaansaa radiotoistimen (122) lisäksi: määrittelemään (312) ennalta määritellyn suuruisen viiveen siten, että se on eri jokaisella samaan toistinverkkoon (190) kuuluvalla radiotoistimel-la (120, 122, 124, 126, 128); ja toistolähettämään (304) vastaanotetun radiosignaalin (130A) vain yhden kerran toistolähetettynä radiosignaalina (132A, 132B, 132C) ennalta määritellyn suuruisen viiveen kuluttua siten, että luetaan (400) vastaanotetusta radiosignaalista (130A) lähdelaitteen (102) siihen sijoittaman lähdelaitetunnuksen; ja jos vastaanotetusta radiosignaalista (130A) luettua lähdelaitetunnusta ei löydy joko tallennetuista lähdelaitetunnuksista tai toisto-lähetystä odottavien radiosignaaleiden lähdelaitetunnuksista (402 & 404), tois-tolähetetään (406) vastaanotettu radiosignaali (130A) toistolähetettynä radiosignaalina (132A, 132B, 132C) ensimmäisen kerran, ja tallennetaan (408) tois- tolähetetyn radiosignaalin (132A, 132B, 132C) lähdelaitetunnus, tai jos vastaanotetusta radiosignaalista luettu lähdelaitetunnus löytyy joko tallennetuista lähdelaitetunnuksista tai toistolähetystä odottavien radiosignaaleiden lähdelai-tetunnuksista (402 & 410), ei toistolähetetä (412) vastaanotettua radiosignaalia toista kertaa tai panna vastaanotettua radiosignaalia toista kertaa odottamaan toistolähetystä; jossa jokaisella samaan toistinverkkoon (190) kuuluvalla radiotoisti-mella (120, 122, 124, 126, 128) ennalta määritellyn suuruiset viiveet on määritelty siten, että yksikään radiotoistin (120, 122, 124, 126, 128) ei toistolähetä toisen kanssa päällekkäin samalla ajanhetkellä, jolloin toistolähetykset eivät mene päällekkäin, vaikka jokainen samaan toistinverkkoon (190) kuuluva radiotoistin (120, 122, 124, 126, 128) toistaa vastaanotetun radiosignaalin (130A, 130B, 132A, 132B, 134A, 134B, 134C, 136A, 136B, 138A, 138B, 138G, 140A, 140B, 140C) sen edetessä eri reittejä pitkin toistinverkossa (190).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiotoistin, käsittäen lisäksi tie-tokoneohjelmakoodin (248), joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla (206), aikaansaa radiotoistimen (122) lisäksi: mittaamaan (308) ennalta määritellyn suuruisen viiveen kulumisen alkaen radiosignaalin (130A) vastaanottamisesta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen radiotoistin, käsittäen lisäksi tietokoneohjelmakoodin (248), joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla (206), aikaansaa radiotoistimen (122) lisäksi: säätämään (310) ennalta määrätyn suuruista viivettä ainakin yhden seuraavista perusteella: radiosignaalin (130A, 132A, 132B, 132C) keston mukaan, toistinverkkoon (190) kuuluvien radiotoistimien (120, 122, 124, 126, 128) lukumäärän mukaan, lähdelaitteiden (102, 106) lukumäärän mukaan.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, käsittäen lisäksi tietokoneohjelmakoodin (248), joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla (206), aikaansaa radiotoistimen (122) lisäksi: säätämään (314) ennalta määritellyn suuruista viivettä siten, että useamman kuin yhden lähdelaitteen (102, 106) lähettäessä radiosignaalia (108, 130A, 130B), toistolähetetään (304) vastaanotettu radiosignaali (108, 130A) toistolähetettynä radiosignaalina (114, 132A, 132B, 132C) enintään yhden kerran siten, että pysytään radiotoistimelle (122) sallitun lähetystoimin-tasuhteen rajoissa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen radiotoistin, käsittäen lisäksi tie-tokoneohjelmakoodin (248), joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla (206), aikaansaa radiotoistimen (122) lisäksi: toistolähettämään (304) kultakin lähdelaitteelta (102, 106) viimeksi vastaanotetut radiosignaalit (130A, 108) toistolähetettyinä radiosignaaleina (132A, 114) peräkkäin, ja sitten pitämään niin pitkä toistolähetystauko, että pysytään radiotoistimelle (122) sallitun lähetystoimintasuhteen rajoissa.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, jossa lähdelaitetunnus käsittää lähdelaitteet (102, 106) toisistaan erottavan lähdelai-tetunnusosan ja tietyn lähdelaitteen radiosignaalit toisistaan erottavan radio-signaalitunnusosan.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, käsittäen lisäksi tietokoneohjelmakoodin (248), joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla (206), aikaansaa radiotoistimen (122) lisäksi: lukemaan (500) vastaanotetusta radiosignaalista (130A) mahdolliset radiotoistintunnukset; ja jos vastaanotetussa radiosignaalissa (130A) ei vielä ole radiosignaalin vastaanottaman radiotoistimen (122) radiotoistintunnusta (502 & 504), toistolähettämään (506) vastaanotettu radiosignaali (130A) toistolähetettynä radiosignaalina (132A, 132B, 132C) ensimmäisen kerran, ja asettamaan toisto-lähetettävään radiosignaaliin (132A, 132B, 132C) radiotoistimen (122) yksilöivä radiotoistintunnus, tai jos vastaanotetussa radiosignaalissa jo on radiosignaalin vastaanottaman radiotoistimen (122) radiotoistintunnus (502 & 510), ei toisto-lähettämään (512) vastaanotettua radiosignaalia toista kertaa.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, käsittäen lisäksi tietokoneohjelmakoodin (248), joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla (206), aikaansaa radiotoistimen (122) lisäksi: lukemaan (600) vastaanotetusta radiosignaalista (130A) lähdelaitteen (102) siihen sijoittaman lähdelaitetunnuksen; ja jos luettu lähdelaitetunnus löytyy sallittujen lähdelaitetunnuksien määrittelystä (602 & 608), toistolähettämään (610) vastaanotetun radiosignaalin (130A) toistolähetettynä radiosignaalina (132A, 132B, 132C) enintään yhden kerran ennalta määritellyn suuruisen viiveen kuluttua, tai jos luettua lähde-laitetunnusta ei löydy sallittujen lähdelaitetunnuksien määrittelystä (602 & 604), ei toistolähettämään (606) vastaanotettua radiosignaalia (130A).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, käsittäen lisäksi tietokoneohjelmakoodin (248), joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla (206), aikaansaa radiotoistimen (122) lisäksi: vastaanottamaan ja tallentamaan radiotoistimen (122) konfiguraa-tiodataa (244), joko radiovastaanottimella (202), tai radiotoistimen (122) lisäksi käsittämällä lyhyen kantaman radiolähetinvastaanottimella (216), joka konfigu-raatiodata (244) käsittää ainakin yhden seuraavista: ennalta määritellyn suuruisen viiveen radiotoistimelle (122); radiotoistimen (122) yksilöivän radiotoistintunnuksen; sallittujen lähdelaitetunnuksien (102, 106) määrittelyn.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, käsittäen lisäksi tietokoneohjelmakoodin (248), joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla (206), aikaansaa radiotoistimen (122) lisäksi: jos radiosignaaleita (108, 130A) on vastaanotettu useammalta kuin yhdeltä lähdelaitteelta (102, 106), yhdistämään (316) eri radiosignaalit (108, 130A) yhteen toistolähetettävään radiosignaaliin tai lähettämään eri radiosignaalit peräkkäin ennalta määritellyn suuruisen viiveen kuluttua.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, käsittäen lisäksi tietokoneohjelmakoodin (248), joka, kun se suoritetaan ainakin yhdellä prosessorilla (206), aikaansaa radiotoistimen (122) lisäksi: vastaanottamaan (302) radiosignaalin (130A) ja toistolähettämään (304) toistolähetyn radiosignaalin käyttäen molempiin samaa radiokanavaa.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, jossa ennalta määritellyn suuruisen viiveet on valittu saman toistinverkon (190) radiotoistimille (120, 122, 124, 126, 128) siten, että viiveiden ja radiosignaalei-den keston yhteenlaskettu aikamäärä on pienempi kuin lähdelaitteen (102) lä- hetysväli, jolloin radiosignaalin toistolähettäminen ehtii loppua ennen seuraa-van radiosignaalin lähettämistä lähdelaitteesta (102).

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, joka käsittää lisäksi ainakin yhden seuraavista: akkumulaattorin (212), johon varastoidaan radiotoistimen (122) tarvitsemaa sähköenergiaa; aurinkokennon (214), jolla generoidaan radiotoistimen (122) tarvitsemaa sähköenergiaa; kiinnittimen (210), jolla radiotoistin (122) on kiinnitettävissä korkeaan maastonkohtaan; kotelon, joka suojaa radiotoistinta (122) kosteudelta.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, jossa lähdelaite käsittää ainakin yhden seuraavista: eläimeen (100) kiinnitettävän jäljityslaitteen (102), metsästäjälle (110) tarkoitetun kannettavan laitteen (112).

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, jossa vastaanotettu radiosignaali (130A) ja toistolähetetty radiosignaali (132A, 132B, 132C) käsittävät eläimen (100) maantieteellisen sijainnin ilmoittavan paikannusdatan.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiotoistin, jossa radiotoistin (122) on toteutettu ainakin yhteen seuraavista: kiinteästi sijoitettava erillinen radiotoistinlaite (122); eläimeen (100) kiinnitettävä jäljityslaite (102); metsästäjälle (110) tarkoitettu kannettava laite (112).

17. Tietokoneohjelmakoodi jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-16 mukaan tallennettuna tietokoneluettavalle tallennusvälineelle, joka tietokoneohjelmakoodi, suoritettaessa laitteessa, aikaansaa laitteen toimimaan jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-16 mukaan.