FI125221B - Menetelmä nestemäisten hiilivetyjen valmistamiseksi pilkkomalla hiili- ja vetymolekyylejä - Google Patents
Menetelmä nestemäisten hiilivetyjen valmistamiseksi pilkkomalla hiili- ja vetymolekyylejä Download PDFInfo
- Publication number
- FI125221B FI125221B FI20070194A FI20070194A FI125221B FI 125221 B FI125221 B FI 125221B FI 20070194 A FI20070194 A FI 20070194A FI 20070194 A FI20070194 A FI 20070194A FI 125221 B FI125221 B FI 125221B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- raw material
- hydrocarbons
- turbine
- carbon
- temperature
- Prior art date
Links
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims description 89
- 229930195733 hydrocarbon Natural products 0.000 title claims description 31
- 150000002430 hydrocarbons Chemical class 0.000 title claims description 31
- 229910052799 carbon Inorganic materials 0.000 title claims description 18
- OKTJSMMVPCPJKN-UHFFFAOYSA-N Carbon Chemical compound [C] OKTJSMMVPCPJKN-UHFFFAOYSA-N 0.000 title claims description 15
- 239000007788 liquid Substances 0.000 title claims description 13
- UFHFLCQGNIYNRP-UHFFFAOYSA-N Hydrogen Chemical compound [H][H] UFHFLCQGNIYNRP-UHFFFAOYSA-N 0.000 title claims description 8
- 229910052739 hydrogen Inorganic materials 0.000 title claims description 7
- 239000001257 hydrogen Substances 0.000 title claims description 7
- 238000003776 cleavage reaction Methods 0.000 title description 2
- 238000002360 preparation method Methods 0.000 title description 2
- 230000007017 scission Effects 0.000 title description 2
- 239000002994 raw material Substances 0.000 claims description 49
- 239000000126 substance Substances 0.000 claims description 18
- XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N water Substances O XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims description 14
- 239000010457 zeolite Substances 0.000 claims description 12
- 239000002028 Biomass Substances 0.000 claims description 8
- DGAQECJNVWCQMB-PUAWFVPOSA-M Ilexoside XXIX Chemical compound C[C@@H]1CC[C@@]2(CC[C@@]3(C(=CC[C@H]4[C@]3(CC[C@@H]5[C@@]4(CC[C@@H](C5(C)C)OS(=O)(=O)[O-])C)C)[C@@H]2[C@]1(C)O)C)C(=O)O[C@H]6[C@@H]([C@H]([C@@H]([C@H](O6)CO)O)O)O.[Na+] DGAQECJNVWCQMB-PUAWFVPOSA-M 0.000 claims description 4
- 238000000227 grinding Methods 0.000 claims description 4
- 239000011734 sodium Substances 0.000 claims description 4
- 229910052708 sodium Inorganic materials 0.000 claims description 4
- 239000002699 waste material Substances 0.000 claims description 4
- FYYHWMGAXLPEAU-UHFFFAOYSA-N Magnesium Chemical compound [Mg] FYYHWMGAXLPEAU-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims description 3
- ZLMJMSJWJFRBEC-UHFFFAOYSA-N Potassium Chemical compound [K] ZLMJMSJWJFRBEC-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims description 3
- 239000003795 chemical substances by application Substances 0.000 claims description 3
- 239000011777 magnesium Substances 0.000 claims description 3
- 229910052749 magnesium Inorganic materials 0.000 claims description 3
- 239000011591 potassium Substances 0.000 claims description 3
- 229910052700 potassium Inorganic materials 0.000 claims description 3
- 229930195734 saturated hydrocarbon Natural products 0.000 claims description 3
- OYPRJOBELJOOCE-UHFFFAOYSA-N Calcium Chemical compound [Ca] OYPRJOBELJOOCE-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims description 2
- 239000011575 calcium Substances 0.000 claims description 2
- 229910052791 calcium Inorganic materials 0.000 claims description 2
- 239000002906 medical waste Substances 0.000 claims description 2
- 239000010813 municipal solid waste Substances 0.000 claims description 2
- 230000003472 neutralizing effect Effects 0.000 claims description 2
- 239000002245 particle Substances 0.000 claims 2
- VEUACKUBDLVUAC-UHFFFAOYSA-N [Na].[Ca] Chemical compound [Na].[Ca] VEUACKUBDLVUAC-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims 1
- 230000007423 decrease Effects 0.000 claims 1
- 239000003925 fat Substances 0.000 claims 1
- 235000013372 meat Nutrition 0.000 claims 1
- 239000000203 mixture Substances 0.000 claims 1
- 239000004753 textile Substances 0.000 claims 1
- 239000003981 vehicle Substances 0.000 claims 1
- 239000010779 crude oil Substances 0.000 description 23
- 239000003921 oil Substances 0.000 description 21
- 238000004821 distillation Methods 0.000 description 18
- 239000007789 gas Substances 0.000 description 16
- OKKJLVBELUTLKV-UHFFFAOYSA-N Methanol Chemical compound OC OKKJLVBELUTLKV-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 12
- 239000007787 solid Substances 0.000 description 12
- CURLTUGMZLYLDI-UHFFFAOYSA-N Carbon dioxide Chemical compound O=C=O CURLTUGMZLYLDI-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 10
- 239000000376 reactant Substances 0.000 description 10
- 239000000463 material Substances 0.000 description 9
- 239000012530 fluid Substances 0.000 description 8
- 239000000446 fuel Substances 0.000 description 8
- 241000196324 Embryophyta Species 0.000 description 7
- 238000006243 chemical reaction Methods 0.000 description 7
- PEDCQBHIVMGVHV-UHFFFAOYSA-N Glycerine Chemical compound OCC(O)CO PEDCQBHIVMGVHV-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 6
- 125000004432 carbon atom Chemical group C* 0.000 description 6
- 238000004519 manufacturing process Methods 0.000 description 6
- XUIMIQQOPSSXEZ-UHFFFAOYSA-N Silicon Chemical compound [Si] XUIMIQQOPSSXEZ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 5
- NINIDFKCEFEMDL-UHFFFAOYSA-N Sulfur Chemical compound [S] NINIDFKCEFEMDL-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 5
- 229910002092 carbon dioxide Inorganic materials 0.000 description 5
- HNPSIPDUKPIQMN-UHFFFAOYSA-N dioxosilane;oxo(oxoalumanyloxy)alumane Chemical compound O=[Si]=O.O=[Al]O[Al]=O HNPSIPDUKPIQMN-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 5
- 239000003502 gasoline Substances 0.000 description 5
- 229910052710 silicon Inorganic materials 0.000 description 5
- 239000010703 silicon Substances 0.000 description 5
- 239000011593 sulfur Substances 0.000 description 5
- 229910052717 sulfur Inorganic materials 0.000 description 5
- 239000004215 Carbon black (E152) Substances 0.000 description 4
- 229910021536 Zeolite Inorganic materials 0.000 description 4
- 150000001298 alcohols Chemical class 0.000 description 4
- 239000003225 biodiesel Substances 0.000 description 4
- 239000000571 coke Substances 0.000 description 4
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 4
- 238000005516 engineering process Methods 0.000 description 4
- 125000004430 oxygen atom Chemical group O* 0.000 description 4
- 239000002023 wood Substances 0.000 description 4
- 229910052782 aluminium Inorganic materials 0.000 description 3
- XAGFODPZIPBFFR-UHFFFAOYSA-N aluminium Chemical compound [Al] XAGFODPZIPBFFR-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 3
- 239000002551 biofuel Substances 0.000 description 3
- 238000001311 chemical methods and process Methods 0.000 description 3
- 230000006378 damage Effects 0.000 description 3
- 238000001704 evaporation Methods 0.000 description 3
- 230000008020 evaporation Effects 0.000 description 3
- 235000011187 glycerol Nutrition 0.000 description 3
- 125000004435 hydrogen atom Chemical group [H]* 0.000 description 3
- 241000209094 Oryza Species 0.000 description 2
- 235000007164 Oryza sativa Nutrition 0.000 description 2
- ATUOYWHBWRKTHZ-UHFFFAOYSA-N Propane Chemical compound CCC ATUOYWHBWRKTHZ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- 238000005299 abrasion Methods 0.000 description 2
- 238000004458 analytical method Methods 0.000 description 2
- 230000015572 biosynthetic process Effects 0.000 description 2
- 238000009835 boiling Methods 0.000 description 2
- 239000003245 coal Substances 0.000 description 2
- 238000004939 coking Methods 0.000 description 2
- 238000005336 cracking Methods 0.000 description 2
- 230000001419 dependent effect Effects 0.000 description 2
- 238000010586 diagram Methods 0.000 description 2
- 238000001035 drying Methods 0.000 description 2
- 239000000428 dust Substances 0.000 description 2
- 238000001914 filtration Methods 0.000 description 2
- 239000010903 husk Substances 0.000 description 2
- 239000004615 ingredient Substances 0.000 description 2
- 229920005610 lignin Polymers 0.000 description 2
- VNWKTOKETHGBQD-UHFFFAOYSA-N methane Chemical compound C VNWKTOKETHGBQD-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- 239000003208 petroleum Substances 0.000 description 2
- 239000004033 plastic Substances 0.000 description 2
- 229920003023 plastic Polymers 0.000 description 2
- 229920000642 polymer Polymers 0.000 description 2
- 238000000197 pyrolysis Methods 0.000 description 2
- 235000009566 rice Nutrition 0.000 description 2
- 229920006395 saturated elastomer Polymers 0.000 description 2
- 238000010008 shearing Methods 0.000 description 2
- 239000002002 slurry Substances 0.000 description 2
- 229910001220 stainless steel Inorganic materials 0.000 description 2
- 239000010935 stainless steel Substances 0.000 description 2
- 235000019737 Animal fat Nutrition 0.000 description 1
- VEXZGXHMUGYJMC-UHFFFAOYSA-M Chloride anion Chemical compound [Cl-] VEXZGXHMUGYJMC-UHFFFAOYSA-M 0.000 description 1
- VYZAMTAEIAYCRO-UHFFFAOYSA-N Chromium Chemical compound [Cr] VYZAMTAEIAYCRO-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 235000008733 Citrus aurantifolia Nutrition 0.000 description 1
- MYMOFIZGZYHOMD-UHFFFAOYSA-N Dioxygen Chemical compound O=O MYMOFIZGZYHOMD-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- KRHYYFGTRYWZRS-UHFFFAOYSA-M Fluoride anion Chemical compound [F-] KRHYYFGTRYWZRS-UHFFFAOYSA-M 0.000 description 1
- 239000004677 Nylon Substances 0.000 description 1
- CBENFWSGALASAD-UHFFFAOYSA-N Ozone Chemical compound [O-][O+]=O CBENFWSGALASAD-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 229920000297 Rayon Polymers 0.000 description 1
- 235000011941 Tilia x europaea Nutrition 0.000 description 1
- 239000013543 active substance Substances 0.000 description 1
- 239000000654 additive Substances 0.000 description 1
- 230000002411 adverse Effects 0.000 description 1
- 230000029936 alkylation Effects 0.000 description 1
- 238000005804 alkylation reaction Methods 0.000 description 1
- VSCWAEJMTAWNJL-UHFFFAOYSA-K aluminium trichloride Chemical class Cl[Al](Cl)Cl VSCWAEJMTAWNJL-UHFFFAOYSA-K 0.000 description 1
- 125000003118 aryl group Chemical group 0.000 description 1
- 239000010426 asphalt Substances 0.000 description 1
- 239000011230 binding agent Substances 0.000 description 1
- 150000001721 carbon Chemical group 0.000 description 1
- 239000001569 carbon dioxide Substances 0.000 description 1
- 238000004523 catalytic cracking Methods 0.000 description 1
- 235000013339 cereals Nutrition 0.000 description 1
- 239000003610 charcoal Substances 0.000 description 1
- 229910052804 chromium Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000011651 chromium Substances 0.000 description 1
- 239000004927 clay Substances 0.000 description 1
- 239000000084 colloidal system Substances 0.000 description 1
- 150000001875 compounds Chemical class 0.000 description 1
- 239000002826 coolant Substances 0.000 description 1
- 235000019788 craving Nutrition 0.000 description 1
- 238000005520 cutting process Methods 0.000 description 1
- 238000010908 decantation Methods 0.000 description 1
- 230000008021 deposition Effects 0.000 description 1
- 239000003599 detergent Substances 0.000 description 1
- 229910001882 dioxygen Inorganic materials 0.000 description 1
- 230000005611 electricity Effects 0.000 description 1
- 239000003344 environmental pollutant Substances 0.000 description 1
- 238000003912 environmental pollution Methods 0.000 description 1
- 210000003608 fece Anatomy 0.000 description 1
- 239000003337 fertilizer Substances 0.000 description 1
- 238000011010 flushing procedure Methods 0.000 description 1
- 239000002778 food additive Substances 0.000 description 1
- 235000013373 food additive Nutrition 0.000 description 1
- -1 for example Chemical compound 0.000 description 1
- 239000003673 groundwater Substances 0.000 description 1
- 229910052736 halogen Inorganic materials 0.000 description 1
- 150000002367 halogens Chemical class 0.000 description 1
- 231100001261 hazardous Toxicity 0.000 description 1
- 229910001385 heavy metal Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000011346 highly viscous material Substances 0.000 description 1
- 229910003480 inorganic solid Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000011810 insulating material Substances 0.000 description 1
- 150000002500 ions Chemical class 0.000 description 1
- 239000003350 kerosene Substances 0.000 description 1
- 239000010985 leather Substances 0.000 description 1
- 239000004571 lime Substances 0.000 description 1
- 238000010297 mechanical methods and process Methods 0.000 description 1
- QSHDDOUJBYECFT-UHFFFAOYSA-N mercury Chemical compound [Hg] QSHDDOUJBYECFT-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 229910052753 mercury Inorganic materials 0.000 description 1
- 230000007935 neutral effect Effects 0.000 description 1
- 229920001778 nylon Polymers 0.000 description 1
- 239000003973 paint Substances 0.000 description 1
- 230000000737 periodic effect Effects 0.000 description 1
- 239000007793 ph indicator Substances 0.000 description 1
- 231100000719 pollutant Toxicity 0.000 description 1
- 229920000728 polyester Polymers 0.000 description 1
- 239000001294 propane Substances 0.000 description 1
- 108090000623 proteins and genes Proteins 0.000 description 1
- 238000011002 quantification Methods 0.000 description 1
- 238000011084 recovery Methods 0.000 description 1
- 238000004064 recycling Methods 0.000 description 1
- 238000007670 refining Methods 0.000 description 1
- 239000011555 saturated liquid Substances 0.000 description 1
- 238000000926 separation method Methods 0.000 description 1
- 239000002910 solid waste Substances 0.000 description 1
- 239000002904 solvent Substances 0.000 description 1
- 241000894007 species Species 0.000 description 1
- 229920003051 synthetic elastomer Polymers 0.000 description 1
- 239000005061 synthetic rubber Substances 0.000 description 1
- 239000010784 textile waste Substances 0.000 description 1
- 238000004227 thermal cracking Methods 0.000 description 1
- 230000001988 toxicity Effects 0.000 description 1
- 231100000419 toxicity Toxicity 0.000 description 1
- 230000009261 transgenic effect Effects 0.000 description 1
- 238000005292 vacuum distillation Methods 0.000 description 1
Classifications
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
- C10G1/00—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oil-shale, oil-sand, or non-melting solid carbonaceous or similar materials, e.g. wood, coal
- C10G1/02—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oil-shale, oil-sand, or non-melting solid carbonaceous or similar materials, e.g. wood, coal by distillation
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B09—DISPOSAL OF SOLID WASTE; RECLAMATION OF CONTAMINATED SOIL
- B09B—DISPOSAL OF SOLID WASTE NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- B09B3/00—Destroying solid waste or transforming solid waste into something useful or harmless
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
- C10G1/00—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oil-shale, oil-sand, or non-melting solid carbonaceous or similar materials, e.g. wood, coal
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
- C10G1/00—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oil-shale, oil-sand, or non-melting solid carbonaceous or similar materials, e.g. wood, coal
- C10G1/10—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oil-shale, oil-sand, or non-melting solid carbonaceous or similar materials, e.g. wood, coal from rubber or rubber waste
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
- C10G3/00—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
- C10G2300/00—Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
- C10G2300/10—Feedstock materials
- C10G2300/1003—Waste materials
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
- C10G2300/00—Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
- C10G2300/10—Feedstock materials
- C10G2300/1011—Biomass
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
- Y02E—REDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
- Y02E50/00—Technologies for the production of fuel of non-fossil origin
- Y02E50/30—Fuel from waste, e.g. synthetic alcohol or diesel
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
- Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
- Y02P30/00—Technologies relating to oil refining and petrochemical industry
- Y02P30/20—Technologies relating to oil refining and petrochemical industry using bio-feedstock
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
- General Chemical & Material Sciences (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Environmental & Geological Engineering (AREA)
- Production Of Liquid Hydrocarbon Mixture For Refining Petroleum (AREA)
- Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
- Processing Of Solid Wastes (AREA)
- Carbon And Carbon Compounds (AREA)
- Disintegrating Or Milling (AREA)
Description
MENETELMÄ NESTEMÄISTEN HIILIVETYJEN VALMISTAMISEKSI PILKKOMALLA HIILI- JA VETYMOLEKYYLEJÄ - FÖRFARANDE FÖR FRAMSTÄLLNING AV FLYTANDE KOLVÄTEN GENOM SPJÄLKNING AV KOL- OCH VÄTEMOLEKYLER
Esillä oleva keksintö tutkii vakavasti otettavan maailmanlaajuisen ongelman ratkaisua, nimittäin polttoaineiden todellista tarvetta viime aikojen huomattavan kysynnän tyydyttämiseksi, rinnan polttoaineiden, jotka eivät ole peräisin raakaöljystä, jatkuvan etsinnän ja pyrkimyksen ympäristön saastumisen pienentämiseksi, kanssa.
I. KEKSINNÖN TAUSTA
On olemassa monia tapoja valmistaa polttoaineita. Jalostamo esimerkiksi on suuri kokonaisuus, jossa raakaöljy joutuu tislausprosessin tai fysikaalisen erotuksen ja myöhemmin kemiallisten prosessien alaiseksi. Raakaöljy voidaan luokitella neljään luokkaan: parafiinit, nafteenit, asfaltit tai sekapohjai-set raakaöljyt ja aromaattiset raakaöljyt.
Jalostamot ovat keskenään hyvin erilaisia, johtuen niiden käyttämistä teknologioista ja prosessi-kaavioista samoin kuin niiden tuotantotehoista. Niiden tarkoitus voi olla tuottaa niukkahiilisiä raakaöljyjä, raskaita raakaöljyjä tai sekapohjaisia raakaöljyjä. Jalostus tehdään useissa eri vaiheissa. Raakaöljyn ja-lostusprosessin ensimmäinen vaihe saatetaan loppuun "ensimmäisissä tislaus-kolonneissa". Näiden kolonnien sisäpuolella, edellä mainitut toimivat lähes ilmakehän paineessa ja ne on jaettu moniin osiin. Raakaöljy saapuu näihin kolonneihin kuljettuaan uunin, jossa sitä on "esikuumennettu", läpi ja muutettu höyryksi. Tämä höyry tulee sisään tislauskolonniin alaosasta ja nousee ylös lautasten välissä. Noustessaan ylöspäin siitä poistuu lämpöä ja se jäähtyy. Kun kukin höyrystetty komponentti on saavuttanut oman lämpötilansa, se tii vistyy ja laskeutuu vastaavalle lautaselle, joka on yhdistetty tiettyihin sivu-ulostuloihin tässä vaiheessa erotettujen erilaisten jakeiden yhteen keräämistä varten. "Raakaöljy, josta alempana kiehuvat ainesosat on tislattu pois" laskeutuu kolonnin pohjaan, toisin sanoen raakaöljy, joka ei ole höyrystynyt tässä ensimmäisessä vaiheessa. Siksi "vakuumitislaus"-kolonni vastaanottaa ensimmäisen vaiheen raakaöljyn, josta alempana kiehuvat ainesosat on tislattu pois, ja poistaa raskaan kaasuöljyn, parafiinipohjaiset hiilivedyt ja jäännökset. Krakkausyksikkö ottaa vastaan redusoidun kaasuöljyn ja raakaöljyt pääosan bensiinistä ja propaanikaasusta valmistamista varten. Perusjalostus työkalu on tislausyksikkö. Hiilivedyt, joilla on alempi molekyylimassa haihtuvat alemmissa lämpötiloissa ja suuremmat molekyylit haituvat kun lämpötila nousee. Ensimmäinen raakaöljystä tislattu aine on bensiinijae, jonka jälkeen seuraa teollisuusbensiini ja lopuksi kerosiini. Toisaalta on olemassa lämpökrakkausmenetelmä, joka on kehitetty yrityksenä lisätä tislauksen saantoa. Tässä prosessissa raakaöljyn raskaammat osat lämmitetään korkeassa lämpötilassa paineen alaisina. Mainittu prosessi pilkkoo suuremmat hiilivetymolekyylit pienempiin molekyyleihin, mikä vuorostaan lisää bensiinin - joka koostuu näistä molekyyleistä - määrää, joka saadaan raakaöljytynnyristä.
Myöhemmin on keksitty koksinmuodostus. Tämå prosessi koostuu nesteiden uudelleen kierrätyksestä; se on pitempi prosessi, jossa muodostuu vähemmän hii-likarstaa. Moni jalostamo on omaksunut tämän paineistetun pyrolyysiprosessin. 1930 luvulla tuotiin esiin kaksi muuta prosessia; alkyloituminen ja katalyyttinen krakkaus, jotka lisäksi lisäävät raakaöljytynnyristä tuotetavan bensiinin määrää. Näiden tuotteiden valmistus on antanut alun valtavalle petrokemialliselle teollisuudelle, joka tuottaa alkoholeja, pesuaineita, synteettistä ku mia, glyseriiniä, lannoitteita, rikkiä, liuottimia ja lääkkeisiin käytettäviä raaka-aineita, nailonia, muoveja, maaleja, polyestereita, lisäaineita ja elintarvike lisäaineita, räjähdysaineita, väriaineita ja eristäviä aineita.
Halvan raakaöljyn ehtyminen ja uhkaava polt-toainekriisi ovat vaikuttaneet ratkaisevasti vaihtoehtoisten raaka-öljyjen, kuten biodieselin ja bio-etanolin, jotka "ovat neutraaleja hiilipäästöjen valmistuksessa", käyttöönottoon. Kun biopolttoaineita poltetaan hiilidioksidi, jota kasvit ovat pellolla kasvaessaan absorboineet, palautetaan ilmakehään. Näiden vaihtoehtojen vika on yksinkertaisesti, ettei ole olemassa riittävästi maata kynnettäväksi, jotta voidaan viljellä kaikki biopolttoaine, jota tarvitaan teollistuneiden maiden kyltymättömän himon tätä energialähdettä varten tyydyttämiseen. Biodiesel on myös tuonut ratkaisun geneettisesti modifioitujen viljakasvien (transgeenisen) ylenpalttiselle runsaudelle, johon kuluttajat koko maailmassa tänä päivänä suhtautuvat torjuvasti. Biodieselteollisuuden mukaan biopolttoaineiden valmistamiseksi on tarpeellista rakentaa suuria jalostustehdaslaitoksia lähelle maatalousalueita tai metsiä, joissa raaka-ainetta on runsaasti. Näin ollen biodieseliä pitää kuljettaa huoltoasemille aivan kuten raakaöljykin on kuljetettava.
Toisaalta metanoli on vaihtoehtoinen polttoaine, jolla voidaan välttää naftapäästöjen myrkyllisyys ja otsonikerroksen tuhoaminen. Samoin naftan lämpöenergia on noin kaksi kertaa niin korkea kuin me-tanolin lämpöenergia, siksi se on edullisempi. Alun perin metanolia tuotettiin puulastujen kuivatislauk-sella. Tätä raaka-ainetta kutsuttiin puuspriiksi. Näissä reaktioissa käytetään korkeita paineita ja lämpötiloja ja ne vaativat suuria ja monimutkaisia teol-lisuusreaktioastioita. On olemassa erilaisia menetel miä metanolin saamiseksi, kuten esim. Lurgi-prosessi ja iCl-prosessi.
Aikaisemmin tunnettujen prosessien kehityssuunnan ja analyysin jälkeen on tarkoitus tuoda esiin esillä olevan keksinnön kohde, seuraavassa tullaan esittämään joitakin ehdotetun keksinnön etuja, jotka suuressa määrin voittavat erilaiset raaka-öljyn tis-lausprosessit, vähentävät saastumista ja vahingollisuutta luonnonvaroille.
Uudessa menetelmässä käytetään luonnollisia raaka-aineita, kuten biomassaa, mitä tahansa laatua olevia jätteitä (esitetään alla), joissa raaka-aineiden lämpöenergia takaa sen muuntumisen kaasuöl-jyksi tai muiksi hiilivedyiksi, joiden volyymin tulee olla yhtä suuri kuin 80 % sen lämpöenergiasta.
Toisin sanoen 1 kg kaasuöljyä, jossa on 8000 kcal, tuotetaan neljästä kilogrammasta raaka-ainetta, jossa on 2500 kcal/kg.
Lisäksi keksinnön kohteena on, että tämän menetelmän mukaisesti pystytään muuttamaan alkuraaka-aine, jota on vaikea arvioida, polttoaineeksi, joka on helppo arvioida ja käyttää. Vielä toinen etu on sen mekaanisten käyttöjen monipuolisuus, joka parantaa sen hyötysuhdetta. Jos esimerkiksi biomassaa käytetään sähkön tuottamiseen höyryturbiinikattilakiertoproses-silla, saadaan hyötysuhde 22 %. Mutta jos edellä mainittu biomassa muutetaan kaasuöljyksi, jonka hyötysuhde on yli 80 %, ja tätä kaasuöljyä käytetään yhdistetyn kiertoprosessin sähköisessä keskusyksikössä, jonka hyötysuhde on 55 %, tulee kokonaishyötysuhteeksi 44 %.
Nykyisin voidaan keksinnönmukaista polttoainetta, mutta ei raaka-ainetta, käyttää kuljetuksessa. Tässä prosessissa tuotetaan kaksi litraa kaasuöljyä kutakin kulutettua kilowattia kohden. Joissakin tapauksissa prosessissa tuotettu kaasuöljy voi olla hieman samea, joka voi johtua käytetystä raaka-aineesta tai prosessin muuttumisesta. Tästä syystä varataan eril lään pääprosessista oleva tislauskolonni, jossa Suoritetaan toinen tislaus, josta tämän prosessin jäännökset palautetaan pääkammioon. Lauhduttimeen yhteen kerätty vesi kulkee suodatinjärjestelmän läpi veden mukanaan vetämien hiilivetyjen sakeuttamiseksi. Mainitut hiilivedyt palautetaan pääkammioon. Myöhemmin mainittu vesi tislataan eikä aiheuta mitään siihen liitettäviä komplikaatioita. Suhteessa pääprosessin lopussa yhteen kerättyihin kiinteisiin aineisiin, jos laitteet ovat tarpeeksi suuria, on mahdollista kerätä yhteen osa saostuneista tai epäorgaanisten aineiden mukanaan vetämistä zeoliiteistä (jos tätä ainetta on käytetty). On olemassa raaka-aineita, kuten esimerkiksi puun ligniini, jotka sisältävät huomattavasti suurempia määriä hiiliatomeja kuin vetyatomeja, mikä tuottaa suuren määrän koksihiiltä. Koksihiili otetaan myöhemmin talteen erottamalla se muista kiinteiden aineiden jäännöksistä huuhtelemalla liete. Jos raaka-aine koostuu riisikorsista ja kuorista, siihen sisältyvä pii otetaan talteen. Paperilietteen tapauksessa, pii, alumiini ja hiili otetaan talteen. Rikkirikkaasta raakaöljystä, joka on käyttökelvoton tavanomaiseen tislaukseen, voidaan valmistaa suuria määriä rikkiä. Voidaan mainita monia muita esimerkkejä. Komponentit voidaan erottaa toisistaan monella teknologialla ja kussakin erityisessä tapauksessa tulee käyttää sopivinta. Yksi litra kaasuöljyä pienessä laitoksessa voi nousta 0,21 USD:iin, kun se taas suuressa laitoksessa nousee 0,16 USD:iin. Raaka-ainetta löytyy mistä maasta tahansa, luonto tarjoaa paljon kemiallisesti reagoivia aineita; tuotantolaitoksia voidaan rakentaa kaikkiin maihin koska ainoa vaatimus on ruostumattomat teräskattilat ja turbiinit, toisaalta hallintalaitteet ja vakuumi-pumput ovat hyvin yleisiä ja niitä on helposti saatavissa .
Menetelmää ei sisällä C02 tuotantoa ja biomassasta C02 tuotanto on negatiivinen, siksi tässä suh- teessä noudatetaan Kioton sopimusta. Tällä teknologialla tulee olla mahdollista eliminoida kaatopaikkoja, jotka ovat pohjavesien ja metaanin ilmakehään purkautumisen pääsaastuttajapaikkoja.
II. KEKSINNÖN TARKKA SELITYS
Esillä olevan keksinnön tarkoitus on valmistaa hiilivetyjä pilkkomalla hiili ja vetymolekyylejä biomassan, kaupunkialueiden kiinteiden jätteiden, kierrätettyjen aineiden, sidosaineen, sairaalajätteiden, samoin kuin petrokemikaalin, tekstiilijäännöksien, 1ihajäännöksien, eläinrasvan, nahan ja ulosteiden muiden muassa, komponentteina.
Teollisuuslaitokset, joissa esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä suoritetaan, tullaan kutsumaan SMRF:ks i ja mainittu menetelmä on fysikaalis-kemiallinen prosessi. Aloittaen fysikaalis-mekaanisella prosessilla, joka koostuu raaka-aineen jauhatuksesta, leikkauksesta, ja hankauksesta hienoksi pölyksi yhdessä jauhetun eksotermisen aineen kanssa, josta tavallisin on synteettiset zeoliittipedit, kuten esim, sellaiset, joita käytetään petrokemiallisessa teollisuudessa. Ensimmäinen prosessi saa aikaan, että osa raaka-aineen koosta pienenee molekylaarisiin mittoihin ja lisäksi molekyylisidokset murtuvat hankauksesta. Toinen prosessi on kemiallinen prosessi, jossa käytetään reagoivia aineita, kuten esim. zeoliitejä (koostuvat natrium ja kalsium emäksistä) samoin kuin natriumia, kaliumia tai magnesiumia, joita tavallisimmin käytetään (johtuen käytetystä raaka-aineesta) neutraloimaan ei toivottuja reaktioita ja johtamaan prosessi tuottamaan toivottuja nestemäisiä hiilivetyjä. Tämän keksinnön mukaisen menetelmän aloittamiseksi raaka-aine tulee muuttaa, niin että, jos se sisältää suspendoitunutta vettä, lämpötilaa nostetaan lämmönsiirtimillä lämpötilaan 240 °C; mainitussa en simmäisessä vaiheessa siitä tulee poistaa vesi täydellisesti. Myöhemmin se viedään pääprosessiin samassa lämpötilassa, kun taas vedetön raaka-aine voidaan liittää suoraan prosessiin. Viskoosia kosteata ainetta tulee käsitellä edellä esitetyllä tavalla. Kun taas hyvin viskoosisia vedettömiä aineita myös voidaan käsitellä alle 240 aC lämpötiloissa viskositeetin vähentämiseksi ja juoksevuuden lisäämiseksi, mikä parantaa edellä mainitun sisällyttämisen pääsysteemiin (se on: tervaan). Kiinteä vedetön aine (se on: muovit) tulee altistaa edeltävälle jauhatukselle 3 mm:in saakka, joka tässä kohdin on tarpeeksi pieni vietäväksi suoraan prosessiin. Kiinteä kostea raaka-aine (se on; biomassa) tulee altistaa edeltävälle jauhatuskäsittelylle 3 mm:n osiksi samanaikaisesti kuivatusprosessin kanssa. Mainittu tavallinen markkinoilla oleva kuivatusproses-si (joka saadaan aikaan usealla menetelmällä) tuottaa raaka-aineen, jonka kosteus on 10 % ja 15 % koska 10 % alennus biomassaa varten on hyvin hankala. Se viedään tämän jälkeen normaalisti prosessiin. On myös tarpeellista suorittaa edellä mainittu käsittely kristalli-vettä, jota ei voida poistaa prosessin ensimmäisessä vaiheessa, sisältävälle aineelle.
PÄÄPROSESSI
Esillä olevan keksinnön mukaisen prosessin tässä vaiheessa seuraa kemiallisesti aktiivisten aineiden lämpötiloissa alle 400 °C, samoin kuin molekyy-lisen hiilen ja vedyn ketjuihin yhdistettyjen epäorgaanisten molekyylien, analyysi, hyväksyntä, ja paljouden määrittäminen. Ajoittaiset elementit ovat halogeeni, kloridi ja fluoridi, jotka vuorostaan käsitellään kalkilla, natriumilla, kaliumilla tai magnesiumilla; tuskin koskaan löydettyjä ovat elohopea ja kromi, raskasmetallit, jotka ovat aktiivisia prosessiläm-pötiloissa, mutta joita neutraloidaan ioneilla (jotka reagoivat muiden ionisten aineiden kanssa). Prosessi vaatii tunnusmerkistön olemassa olon, jonka murheomi-naisuudet ovat seuraavat: olotila (hieno pöly), muoto (niin, että raaka-ainemolekyylien kanssa saadaan hankaus) , eksoterminen luonne. Näitä aineita käytetään paljon kemiallisessa teollisuudessa ja ne voivat olla jokin seuraavista: maa-ainetta tai savea, joka sisältää alumiinia ja piitä, alumiiniklorideja, mutta useimmiten käytettyjä ovat synteettiset zeoliitit, joita on helposti saatavilla, koska niitä on käytetty petrokemiallisessa teollisuudessa 60-luvulta saakka. Nämä aineet mahdollistavat lämpötilojen säätelyn prosessin aikana, koska niiden päätoimi on tuottaa hankausta raaka-ainemolekyylien kanssa hankautumalla turbiinin sisällä. Eksoterminen ominaisuus aiheuttaa aineiden lämpötilan nousun. Siksi raaka-aine, syötön aloittamista varten, tulee sekoittaa reagoivien aineiden ja zeoliitin kanssa; määrät ovat riippuvaisia aikaisemmin tehdyistä analyyseistä.
Kun raaka-aine kerran on valmistettu esikäsittelyprosessissa pääprosessin kanssa alkavaksi tässä seuraa "pääprosessin" kuvaus.
Aluksi pääkammio ja turbiininpiiri täytetään öljyllä, joka on tuotettu nestemäisistä tyydytetyistä hiilivedyistä, tämän jälkeen turbiinit käynnistetään kunnes lämpötila nousee noin 370 °C, mikä tarkoittaa että laitteisto on valmis ottamaan vastaan valittu raaka-aine yhdessä reagoivien aineiden, tavallisesti zeoliittien tai muiden eksotermisten reagoivien aineiden, kanssa. Pääkammioon sisään viety raaka-aineen volyymi on tilavuudeltaan ja juoksevuusviskositeetiltaan rajoitettu, koska kun raaka-ainetta lisätään, nousee juoksevuusviskositeetti, ja prosessi toimii juokse-vuusviskositeettiin, joka sallii öljyn juoksevuuden, saakka. Useimmat kaksoiskammioturbiineista ovat itse sisään imeviä; muussa tapauksessa tulee asentaa astia keinotekoista juoksevan aineen syöttöä turbiinia päin varten. Turbiinia päin virtaava juokseva aine koostuu öljystä ja raaka-aineesta, joka on vahvasti leikattu kun se tulee sisään turbiiniin, aiheuttaen koon pienentymisen jopa kolloidikokoon (noin 20 mikronia), ja hankaus raaka-aineiden molekyylien välillä yhdessä zeoliitin (tai muiden) kanssa, lisättynä turbiinin mekaaniseen vaikutukseen tuottaa lämpöä, juoksevan aineen lämpötila nousee prosessin aikana 270 asteesta 400 °C:ta, riippuen käytetystä raaka-aineesta. Kolloidaaliseen kokoon (melkein molekyyliseen) pienennetty raaka-aine takaa niissä olevien aktiivisten kemiallisten aineiden, sekä vapaiden että vety ja hiilimole-kyyleihin sidottujen, reaktion. Mainitut aktiiviset kemialliset aineet tulee neutraloida hankituilla reagoivilla aineilla. Happiatomien tulee olla vapaita ja voivat olla sidottuja hiiliatomiin vapaassa C02:ssa, joka saa aikaan hiilien alkuketjujen pilkkoutumisen. Jos mainitut ketjut ovat lyhyitä, höyrystymislämpötilojen tulee olla alempia tai yhtä korkeita kuin prosessin lämpötilat, ja tämä voi tuottaa mainittujen ketjujen sitoutumisen; toisaalta, jos ketjut ovat pitkiä, höyrystymislämpötilojen tulee olla korkeampia kuin prosessin lämpötila siksi saadaan molekyylin tyydyttäminen ja yhden tai useamman hiiliatomin menetys. Raaka-aineessa olevat kristallivesimolekyylit vapautetaan leikkauksella ja hankauksella. Samalla tavalla haihtuu mikä tahansa vesimolekyylilaji kosteassa muodossa .
Jokaisen hiilestä ja vedystä koostuvan molekyylin, kuitenkin tyydytetty ja kemiallisesti stabiili, tulee olla kineettisen kestävyyden ja hankauksen alaisena yhdessä zeoliittien (tai minkä tahansa muun elementin) kanssa turbiinissa; siksi edellä mainitut murtuvat prosessissa, joka muistuttaa bensiinin krak-kausta. Tämä on näiden asiakirjojen prosessin tärkeämpi seuraus.
Prosessilämpötilan ei jatkuvasti tule olla yli 400 °C, koska lämpötilat yli 400 °C voivat tuottaa mekaanisia vaurioita turbiinille, siksi on tarpeellista että turbiinia jäähdytetään. Lämpötilojen ei myöskään kemialliselta näkökannalta katsoen tulisi olla yli 400 °C, kumman tahansa joko karbonointiprosesssin tai tervan muodostuksen esiintymisen välttämiseksi.
Turbiinin ulostulossa kevyet hiilivedyt poistuvat höyryinä ja raskaammat hiilivedyt poistuvat nesteinä (öljyinä). Ne hiilivedyt, jotka poistuvat höyrynä absorboituvat tislauskolonnin negatiivisen paineen kautta, kun taas nestemäiset hiilivedyt sakkautuvat pääkammiossa johtuen sen tiheydestä suhteessa alaspäin johtavaan virtaukseen. Raskaammat öljyt tulevat ensimmäisinä sisään turbiinin kiertoon. Epäorgaaniset kiinteät aineet ja ne, jotka tulevat kemiallisista reaktioista sakkautuvat pääkammion pohjalle. Tislauskolonnissa, hiilivetyhöyryt virtaavat nesteytettyjen Öljyjen sisältä sen eri osissa, joissa on tislauskolonnin antama tiheys, nämä höyryt poistuvat yläosan kautta. Raskaammat molekyylit palaavat pääkammioon läpikäymään prosessi vielä kerran (tämä on periaatteessa tislauskolonnin normaali prosessi).
Vesi- ja öljyhöyry molekyylit selviävät tislauskolonnin prosessista ja poistuvat höyrynä yläosasta ja tämän jälkeen ne kulkevat lämmönsiirtimen ohi, jonka virtausta syöttää tyhjiöpumppu edellä mainitun ulostulossa, sen sisällä höyryt tiivistyvät ja kulkevat erottimen ohi, joka aiheuttaa hiilivetyveden lietteen pesun. Kun nämä hiilivedyt kuvaavat prosessin loppua moottorikaasuöljyä.
Raaka-aineen molekylaarisesta hapesta johdetun CO.,: n päästöä varten on olemassa kaasupuhdistin, yleisesti päästön määrä on hyvin pieni, glyseriinin ja alkoholien päästöt ovat suuria. Prosessin lopussa jäljelle jäävät kiinteät jäännökset sakkautuvat pääkammion kourumuotoiselle pohjalle ja ne uutetaan putken ja suoraan prosessiin kytketyn läpän, joka aukeaa kun edellä mainittu saavuttaa tietyn tason kourussa, läpi. Nämä kiinteät jäännökset on kyllästetty nestemäisillä hiilivedyillä, siksi ne, näiden hiilivetyjen höyrystä-miseksi, kuljetetaan lämmönvaihtimen tai sähköisen vastuksen läpi ja palautetaan pääkammion yläosaan. Nämä kiinteät aineet koostuvat tavallisesti: epäorgaanisia jäännöksiä kantavista raaka-aineista, kemiallisten reaktioiden tuotteista ja zeoliittireaktanttien (tai muista) jäännöksistä.
Lyhyesti sanottuna esillä olevan keksinnön mukaisessa prosessissa saadaan täydellinen raaka-aine molekyylien ennallistaminen toivottujen tyydytettyjen hiilivetyhöyryjen saamiseksi. Prosessin päävaikutus on turbiinin aikaansaama suuri leikkaus ja siinä oleva hankaus yhdessä eksotermisen aineen kanssa. Nämä kaksi tapahtumaa yhdessä aiheuttavat raaka-aineen fysikaalisten ja kemiallisten rakenteiden pilkkoutumisen kom-ponentteihinsa. Epäorgaaniset komponentit muodostavat kiinteitä aineita ja CH2 komponentit muodostavat tyydytettyjä nesteitä ja kaasuhiilivetyjä, vesi höyrystyy ja happiatomit yhdistyvät hiiliatomien kanssa muodostaen C02. Hiiliatomit, jotka eivät ole sitoutuneet käytettävissä oleviin vetyatomeihin muodostavat sidoksia niiden välille. Tämä tapahtuma tuottaa koksihiilira-keita. Ilman reagoivia aineita ja niiden neutraloivaa vaikutusta ei saataisi toivottua vaikutusta, koska tässä aktiivisten kemiallisten aineiden tapauksessa, mainitut aineet ottaisivat osaa prosessiin ja muodostuisi muita aineita kuin toivotut.
Prosessin lämpötila on se vaadittu, joka ei ole korkeampi kuin toivottujen hiilivetyjen höyrysty-mislämpötila. Pääkammion toiminta on erottaa aineet niiden tiheyden perusteella.
Happiatomeja sisältävät molekyylit, kuten edellä on esitetty, menettävät happiatomin ja hiiliatomit muodostavat C02, pitkissä ketjuissa tämä tarkoittaa niiden pilkkoutumista, samalla kun lyhyissä molekyyleissä kuten esimerkiksi alkoholeissa, glyse- riinissä, jne. vaikutus on päinvastainen ja molekyylit sitoutuvat pitemmiksi ketjuiksi. Polymeerien saamiseksi alkoholeista on prosessi edellä mainittu, mutta se saadaan aikaan alemmissa lämpötiloissa kuin polymeerit saadaan zeoliiteistä.
III. KUVALUETTELO 1. Kuva 1 esittää pienen laitoksen eri näkökulmista.
IV. MENETELMÄ KEKSINNÖN SUORITTAMISEKSI PÄÄPROSESSIN KULKU
On vain yksi sisääntulo. Jos on enemmän kuin yksi turbiini, sisääntulo jaetaan yhteen turbiinia kohden. Tämän sisääntulon kautta tuodaan sisään seu-raavat aineet: valittu raaka-aine ja jauhetut vaaditut kemialliset reagoivat aineet.
On neljä ulostuloa, joista kolme on sijoitettu lauhduttimen ulostuloon, yksi niistä valittua hiilivetyä (kaasuöljyä) varten, toinen vettä varten ja kolmas kaasuja varten. Neljäs ulostulo kiinteitä jätteitä varten sijaitsee pääkammion pohjassa. KUINKA PROSESSI HALLITAAN? • Raaka-aineen sisäänvienti prosessiin
Raaka-aineen määrä on riippuvainen kahdesta parametrista: öljyn tasosta kierrossa koska prosessi on rajoitettu edeltä määrättyyn kapasiteettiin. Toinen tekijä on aineen viskositeetti, joka saadaan turbiinin pääkammion kierossa, koska aineen tulee olla tarpeeksi juoksevaa sallimaan sen sopiva kierto koska suurien määrien kiinteiden aineiden tai hyvin viskoosisten aineiden sisääntulo voi lisätä sen viskositeettiä mikä tuottaa nesteen, jolla on sopimattomia kierto-ominaisuuksia ja siten saataisiin häiriö turbiinin toiminnassa. • Prosessilämpötila
Prosessi tulee suorittaa muuttumattomassa lämpötilassa, lämpötilavälin ollessa sellainen, että valitut hiilivedyt höyrystyvät. Tämän lämpötilan saavuttamiseksi ja lisäksi tämän lämpötilan ylläpitämiseksi tai säätämiseksi, tulee eksotermisen aineen ja zeoliittien (tai muiden) välillä olla sopiva suhde, joka määräytyy prosessin lämpötilan mukaan.
• Nesteen pH pH on tarvittujen reagoivien aineiden pitoisuuksien indikaattori, koska pH taulukon vääristymä (korkeampi tai matalampi) ilmaisee mitä reagoivaa ainetta tulee lisätä ja missä suhteessa. • Prosessin toiminnan määrittämiseen tarvittavat elementit
Tilavuuden mittarit, kun ne sijaitsevat tietyissä prosessin osissa, ilmaisevat järjestetyn raaka-aineen ja mittaavat reaktoreiden sisääntuloja ja hoitavat kaasuöljyn ja muiden yhdisteiden ulostulon
Tasoanturei ta
Edellä mainitut ovat käyttökelpoisia mittaamaan osastojen tasoja. Pääkammiossa on yksi yläosassa, joka mittaa öljyn tason, ja toinen alaosan kourussa, joka mittaa kiinteän aineen tason. pH indikaattorin anturi löytyy turbiinin ulostulossa kun taas viskositeetin indikaattorin anturi on turbiinin sisääntulossa. • Lämpötilan mittarit Nämä sijaitsevat turbiinin sisääntulossa ja ulostulossa, muut pääkammion alaosassa; tislauskolonnin ulostulossa; lauhduttimen ulostulossa, ja vielä kaksi, jotka mittaavat lauhduttimen jäädytysnesteen sisääntulo- ja ulostulolampötilat. Nämä tiedot tekee mahdolliseksi valvoa prosessia sekä manuaalisesti, analogisesti tai digitaalisesti .
LOPPUKÄSITTELYT TAI PÄÄPROSESSIA SEURAAVAT KÄSITTELYT
Joissakin tapauksissa prosessissa saatava kaasuöljy voi olla melkoisen epämääräinen, ja tämän voi olla käytetyn raaka-aineen aiheuttama tai prosessin jonkinasteinen vääristyminen. Näin ollen tulee olla pääprosessista erillinen tislauskolonni, jossa suoritetaan toinen tislaus, tämän prosessin jäännökset palautetaan pääkammioon. Lauhduttimessa yhteen kerätty vesi kulkee suodatusjärjestelmän läpi veden mukanaan vetämien hiilivetyjen kasaan kokoamiseksi. Mainitut hiilivedyt palautetaan pääkammioon. Myöhemmin mainittu vesi tislataan eikä ole mikään ongelma. Suhteessa pää-prosessin lopussa yhteen kerättyihin kiinteisiin aineisiin, jos laitos on tarpeeksi suuri, saadaan mahdollisuus kerätä yhteen osa saostuneista tai epäorgaanisten aineiden mukanaan vetämistä zeoliiteista (jos tätä ainetta käytetään). On raaka-aineita, kuten esimerkiksi puun ligniini, joka sisältää huomattavasti suurempia määriä hiiliatomeja kuin vetymolekyyleja, mikä tuottaa suuren määrän koksihiiltä. Koksihiili otetaan myöhemmin talteen erottamalla se muista kiinteistä jäännöksistä dekantoimalla.
Jos raaka-aine koostuu riisikorsista ja kuorista siihen sisältyvä pii otetaan talteen. Paperimas-satapauksessa pii, alumiini ja hiili otetaan talteen Rikkirikkaista raaka-öljyistä, jotka ovat käyttökelvottomia tavanomaista tislausta varten, voidaan tuottaa suuria määriä rikkiä. Monia muita esimerkkejä voitaisiin mainita.
Komponentit voidaan erottaa toisistaan monella teknologialla ja kussakin erityisessä tapauksessa tulee valita sopivin. TEOLLINEN KÄYTTÖ
Mitään vaikeuksia ei esiinny koskien esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettuja nestemäisiä hiilivetyjä. Näitä laitoksia tullaan kutsumaan SMRF: Joiden rakenneosat ovat yksinkertaisia valmistaa. Ainoa vaatimus on ruostumaton teräskattila, turbiineja, moottoreita ja muita elementtejä, joita voidaan hankkia missä maassa tahansa koska näiden rakenneosien valmistajia on suuri määrä. Edellä mainittujen koko ja tuotanto on hyvin kirjava, joistakin litroista tuhansiin litroihin tunnissa. Ne eivät aiheuta vaaraa ympäristölle eivätkä vaadi mitään ulkopuolista huoltoa. Siksi niitä voidaan asentaa samaan paikkaan kuin raaka-aine. Näiden laitteiden fysikaalinen ulkonäkö voi vaihdella. Tähän on liitetty laitteiston kaavio jonka suoritusteho on 700 tuotettua litraa/tunnissa.
Claims (5)
1. Menetelmä nestemäisten hiilivetyjen valmistamiseksi hiili- ja vetymolekyylejä pilkkomalla raaka-aineesta, joka sisältää hiiltä ja vetyä komponentteina, joka menetelmä käsittää raaka-aineen käsittelyvaiheen, jossa raaka-aineesta poistetaan vesi, jos raaka-aine sisältää vettä ja/tai tarvittaessa jauhatuskäsittelyn, minkä jälkeen seuraa ensimmäinen fysikaalinen/mekaaninen vaihe ja toinen kemiallinen vaihe, joka ensimmäinen fysikaalinen vaihe käsittää pääkammion ja turbiinien piirin täyttämisen öljyllä, joka on muodostettu nestemäisistä tyydytetyistä hiilivedyistä, ensimmäisen vaiheen käsittäessä raaka-aineiden syötön, niiden sekoittamisen öljyn ja eksotermisten aineiden kanssa, minkä jälkeen hiilivetyä jauhetaan turbiinissa kunnes sen koko pienenee noin 20 mikroniin, ja joka toinen kemiallinen vaihe käsittää natrium- ja kalsiumpohjaisten zeoliit-tien lisäämisen ja natrium-, kalsium, kalium- tai mag-nesiumalkuaineiden lisäämisen neutralointi-aineina muodostamaan seos, hiilivetyjen ollessa pilkottu siten, että ne muodostavat kevyitä hiilivetyjä ja raskaita hiilivetyjä, jotka ovat turbiinin ulostulossa vastaavasti höyrynä ja nesteenä.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raaka-aine on valittu seu-raavista: biomassa, sairaalajäte, urbaani kiinteä jäte, ajoneuvojäte, petrokemikaalijäte, tekstiilit, li-hajäännökset, eläinrasva, nahka ja ulosteet.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raaka-aine jauhetaan 3 mm partikkelikokoon ennen kuin se viedään ensimmäiseen fysikaaliseen/mekaaniseen vaiheeseen.
4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen fysikaalisen/mekaanisen vaiheen aikana saadaan aikaan partikkelikoon pienentyminen turbiiniin itse imulla, lämpötilan nousu lämpötilasta 270 °C lämpötilaan 400 °C.
5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääkammioon viedyn raaka-aineen volyymi on juoksevuusviskositee-tiltaan rajoitettu.
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| UY29851A UY29851A1 (es) | 2006-10-10 | 2006-10-10 | Proceso para la obtencion de hidrocarburos liquidos a partir de la rotura de moléculas de carbono e hidrogeno |
| UY29851 | 2006-10-10 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI20070194A0 FI20070194A0 (fi) | 2007-03-07 |
| FI20070194A FI20070194A (fi) | 2008-04-11 |
| FI125221B true FI125221B (fi) | 2015-07-15 |
Family
ID=37734604
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20070194A FI125221B (fi) | 2006-10-10 | 2007-03-07 | Menetelmä nestemäisten hiilivetyjen valmistamiseksi pilkkomalla hiili- ja vetymolekyylejä |
Country Status (25)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US20080083654A1 (fi) |
| AR (1) | AR059144A1 (fi) |
| AU (1) | AU2006252099B2 (fi) |
| BR (1) | BRPI0701007A (fi) |
| CA (1) | CA2571264C (fi) |
| CH (1) | CH701832B1 (fi) |
| CO (1) | CO5840271A1 (fi) |
| CR (1) | CR8895A (fi) |
| DO (1) | DOP2006000238A (fi) |
| FI (1) | FI125221B (fi) |
| FR (1) | FR2906811B1 (fi) |
| GB (1) | GB2442726B (fi) |
| GT (1) | GT200700013A (fi) |
| IT (1) | ITMI20062454A1 (fi) |
| MX (1) | MX2007005498A (fi) |
| NI (1) | NI200700067A (fi) |
| PE (1) | PE20080647A1 (fi) |
| PL (1) | PL214679B1 (fi) |
| PT (1) | PT103711B (fi) |
| RU (1) | RU2453523C2 (fi) |
| SE (1) | SE530726C2 (fi) |
| TR (1) | TR200701190A2 (fi) |
| UA (1) | UA95894C2 (fi) |
| UY (1) | UY29851A1 (fi) |
| ZA (1) | ZA200610846B (fi) |
Families Citing this family (1)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| GB2543023A (en) * | 2015-08-13 | 2017-04-12 | Acquascience Ltd | Road Fuel Comprising a Histology Solvent |
Family Cites Families (20)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US4300009A (en) * | 1978-12-28 | 1981-11-10 | Mobil Oil Corporation | Conversion of biological material to liquid fuels |
| US4473462A (en) * | 1983-04-20 | 1984-09-25 | Chemroll Enterprises Inc | Treatment of petroleum and petroleum residues |
| US5186722A (en) * | 1991-06-25 | 1993-02-16 | Cantrell Research, Incorporated | Hydrocarbon-based fuels from biomass |
| DE19706328C2 (de) * | 1996-02-20 | 2001-07-05 | Peter Spillmann | Verfahren zur Aufbereitung zur Verwertung oder zur Beseitigung von Abfall |
| US20040222164A1 (en) * | 1997-02-27 | 2004-11-11 | Lawrence Conaway | Method and apparatus for using peroxide and alkali to recover bitumen from tar sands |
| JP2000212574A (ja) * | 1999-01-21 | 2000-08-02 | Hitachi Ltd | 廃棄プラスチックの油化・燃焼処理装置、及び、その油化・燃焼方法 |
| FR2795003A1 (fr) * | 1999-06-18 | 2000-12-22 | Francis Morra | Procede et installation de traitement de dechets et produit combustible obtenu par ce procede |
| EP1217059A1 (fr) * | 2000-12-22 | 2002-06-26 | Soboref S.A. | Procédé et installation pour le traitement combine de résidus de broyage et de boues |
| DE10160978A1 (de) * | 2001-11-30 | 2003-06-12 | Willibald Juergens | Verfahren zur Herstellung von Sekundärbrennstoff |
| RU2231536C1 (ru) * | 2002-12-24 | 2004-06-27 | Государственное образовательное учреждение высшего профессионального образования Тюменский государственный нефтегазовый университет | Способ переработки твердых бытовых отходов |
| KR100407159B1 (en) * | 2003-04-21 | 2003-11-28 | Korea Mach & Materials Inst | Apparatus of purifying waste lubricant oil and method therefor |
| US7594996B2 (en) * | 2004-01-23 | 2009-09-29 | Aquatech, Llc | Petroleum recovery and cleaning system and process |
| JP2005330450A (ja) * | 2004-05-17 | 2005-12-02 | Shinichiro Kojima | 廃ゴム、廃プラスチック、プラスチックコーティング中間廃棄物、炭化水素、炭素の処理変性再活用装置 |
| US7316992B2 (en) * | 2004-09-24 | 2008-01-08 | A.P. Moller-Maersk A/S | Method and system for modifying a used hydrocarbon fluid to create a cylinder oil |
| RU2277119C1 (ru) * | 2005-03-15 | 2006-05-27 | Государственное научное учреждение Всероссийский научно-исследовательский институт электрификации сельского хозяйства (ГНУ ВИЭСХ) | Способ и солнечная установка для получения искусственного жидкого топлива из углеродсодержащих материалов |
| US7842653B2 (en) * | 2005-06-16 | 2010-11-30 | Council Of Scientific & Industrial Research | Process for the preparation of lubricants |
| US7850841B2 (en) * | 2005-12-12 | 2010-12-14 | Neste Oil Oyj | Process for producing a branched hydrocarbon base oil from a feedstock containing aldehyde and/or ketone |
| CA2553872A1 (en) * | 2006-07-27 | 2008-01-27 | Luc C. Duchesne | A device for the transesterification of animal and plant glycerides intofatty acid alkyd esters for small scale production of biodiesel and value added products |
| US7626061B2 (en) * | 2006-09-29 | 2009-12-01 | Mpcp Gmbh | Method and apparatus for continuous decomposing waste polymeric materials |
| US20080242565A1 (en) * | 2006-11-23 | 2008-10-02 | Alexander Cherkasky | Novel Cherkasky Lubricants Based On Modified Biomolecules and Biomasses, Methods For Their Production And Use of Modified Biomolecules And Biomasses As Lubricants or Additives |
-
2006
- 2006-10-10 UY UY29851A patent/UY29851A1/es not_active Application Discontinuation
- 2006-10-25 DO DO2006000238A patent/DOP2006000238A/es unknown
- 2006-10-31 CO CO06110780A patent/CO5840271A1/es active IP Right Grant
- 2006-12-13 SE SE0602685A patent/SE530726C2/sv not_active IP Right Cessation
- 2006-12-14 CA CA2571264A patent/CA2571264C/en not_active Expired - Fee Related
- 2006-12-18 AU AU2006252099A patent/AU2006252099B2/en not_active Ceased
- 2006-12-20 IT IT002454A patent/ITMI20062454A1/it unknown
- 2006-12-21 GB GB0625514A patent/GB2442726B/en not_active Expired - Fee Related
- 2006-12-21 ZA ZA200610846A patent/ZA200610846B/en unknown
-
2007
- 2007-01-02 FR FR0752503A patent/FR2906811B1/fr not_active Expired - Fee Related
- 2007-01-05 US US11/620,259 patent/US20080083654A1/en not_active Abandoned
- 2007-01-22 UA UAA200700567A patent/UA95894C2/ru unknown
- 2007-01-22 AR ARP070100268A patent/AR059144A1/es active IP Right Grant
- 2007-01-24 PE PE2007000077A patent/PE20080647A1/es not_active Application Discontinuation
- 2007-01-26 BR BRPI0701007-9A patent/BRPI0701007A/pt not_active Application Discontinuation
- 2007-02-02 CH CH00175/07A patent/CH701832B1/fr not_active IP Right Cessation
- 2007-02-02 CR CR8895A patent/CR8895A/es unknown
- 2007-02-03 PL PL381671A patent/PL214679B1/pl unknown
- 2007-02-05 GT GT200700013A patent/GT200700013A/es unknown
- 2007-02-27 TR TR2007/01190A patent/TR200701190A2/xx unknown
- 2007-02-28 NI NI200700067A patent/NI200700067A/es unknown
- 2007-03-07 FI FI20070194A patent/FI125221B/fi not_active IP Right Cessation
- 2007-04-05 PT PT103711A patent/PT103711B/pt active IP Right Grant
- 2007-05-08 MX MX2007005498A patent/MX2007005498A/es active IP Right Grant
- 2007-10-09 RU RU2007137111/04A patent/RU2453523C2/ru not_active IP Right Cessation
Also Published As
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| Sathish | Performance measurement on extracted bio-diesel from waste plastic | |
| JP2008514421A (ja) | 有機、廃棄、または低価値物質を有用な製品へ転化するための方法 | |
| CN102257104A (zh) | 烃进料的反乳化 | |
| Dobo et al. | Characterization of gasoline-like transportation fuels obtained by distillation of pyrolysis oils from plastic waste mixtures | |
| Suiuay et al. | Production of gasoline-like-fuel and diesel-like-fuel from hard-resin of Yang (Dipterocarpus alatus) using a fast pyrolysis process | |
| EP4162011A1 (en) | Integrated continuous conversion and separation methods for upcycling mixed plastic waste to clean gasoline and diesel fuels and other products | |
| Dutta et al. | Optimization of process parameters using response surface methodology for maximum liquid yield during thermal pyrolysis of blend of virgin and waste high-density polyethylene | |
| Del Alamo et al. | Techno-economic analysis of the production of liquid biofuels from sewage sludge via hydrothermal liquefaction | |
| Mishra et al. | Optimization of process parameters for waste motor oil pyrolysis towards sustainable waste-to-energy utilizing a combinatorial approach of response surface methodology and desirability criteria | |
| Wahab et al. | Investigation of thermal degradation kinetics and catalytic pyrolysis of industrial sludge produced from textile and leather industrial wastewater | |
| Divyabharathi et al. | Biocrude production from orange (Citrus reticulata) peel by hydrothermal liquefaction and process optimization | |
| Sadetmahaleh | Hydrothermal Liquefaction of Biopulp: Waste Management and Sustainable Bioblendstock Production | |
| Sotoudehnia et al. | Catalytic upgrading of pyrolysis wax oil obtained from waxed corrugated cardboard using zeolite Y catalyst | |
| FI125221B (fi) | Menetelmä nestemäisten hiilivetyjen valmistamiseksi pilkkomalla hiili- ja vetymolekyylejä | |
| Rex et al. | Catalytic pyrolysis of polypropylene and polyethylene terephthalate waste using graphene oxide‐sulfonated zirconia (GO‐Szr) and analysis of its oil properties for Bharat Stage VI fuel production | |
| Hidalgo Herrador et al. | Polypropylene and rendering fat degrading to value-added chemicals by direct liquefaction and fast-pyrolysis | |
| Kalem | Effect of fractional distillation pretreatment on fuel quality of plastic waste pyrolytic oils | |
| CN101054528A (zh) | 一种通过裂解碳氢原子获取液态烃的方法 | |
| Menezes et al. | Torrefaction for the Pyrolysis of Industrial Kraft Lignin: Physicochemical Characterization and Kinetic Triplet Determination | |
| Sarker et al. | Method of Converting Municipal Proportional Waste Plastics into Liquid Hydrocarbon Fuel by Using Activated Carbon | |
| US20120190903A1 (en) | Process to obtain liquid hydrocarbons by cleavage of carbon and hydrogen molecules | |
| Tertyshna et al. | The utilization of asphalt-resin-paraffin deposits as a component of raw material for visbreaking | |
| Alacoque | Combustion properties of reclaimed used engine lubricating oil blended with salmon fish oil and woody pyrolysis oil | |
| IE85483B1 (en) | A process to obtain liquid hydrocarbons by cleavage of carbon and hydrogen containing molecules | |
| Oliveira et al. | Hydrothermal Torrefaction of Mixtures of Biomass and Hydrocarbon-Rich Sludge in the Presence of Fossil Fuels |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 125221 Country of ref document: FI Kind code of ref document: B |
|
| MM | Patent lapsed |