FI12450U1 - Mittauskeskus - Google Patents

Description

MITTAUSKESKUS

TEKNIIKAN ALA

Keksintö liittyy mittauskeskuksiin. 5

TAUSTA

Mittauskeskukset käsittävät usein kiinteän johdotuksen lisäksi sähköpistorasioita. Nämä jäävät kuitenkin usein vähälle käytölle hankalasta käytettä-10 vyydestä johtuen.

KEKSINNÖN TARKOITUS

Keksinnön tarkoituksena on poistaa tai lievittää ainakin osa nykyisten ratkaisujen epäkohdista. 15 Erityisesti tarkoituksena on esittää mittaus- keskus, johon voidaan helposti ja nopeasti kiinnittää ja irrottaa pistokkeellisia sähköjohtoja. Edelleen tarkoituksena on tarjota ratkaisu, jolla mittauskeskus sekä sen komponentit ovat suojattuja ja joka voidaan 20 toteuttaa kustannus- ja resurssitehokkaasti myös yksinkertaisella rakenteella.

YHTEENVETO

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa mittauskes- 25 kus käsittää kotelon sekä ensimmäisen tilan ja toisen tilan, jotka tilat voidaan järjestää erillisinä tiloina kotelon sisälle. Toinen tila voidaan järjestää ensimmäisen tilan yläpuolelle, joskin myös muut sijoittelut, kuten esimerkiksi ensimmäisen tilan alapuolel- 30 le, ovat mahdollisia. Ensimmäinen tila on järjestetty avattavan ensimmäisen etuseinän taakse ja se muodostaa mittauskeskuksen laitetilan, joka tyypillisesti käsittää sähkömittarin sekä yhden tai useamman kytkimen, kuten vikavirtasuojakytkimen ja/tai johdonsuojakytki- 35 men, mittauskeskuksen kautta kulkevan sähkövirran oh- jäämiseksi. Kuten edellä on mainittu, mittauskeskus käsittää lisäksi myös toisen tilan, joka on järjestetty ensimmäisestä tilasta erilliseksi pistorasiatilaksi esimerkiksi yhden tai useamman väliseinämän avulla. 5 Pistorasiatila on sijoitettu oman avattavan etuseinänsä, toisen etuseinän, taakse ja sinne on sijoitettu vähintään yksi sähköpistorasia, kuten Schuko-pistorasia. Tämä mahdollistaa yhden tai useamman irrotettavan pistokkeellisen sähköjohdon kytkemisen mit-10 tauskeskukseen tilapäistä sähköntarvetta varten. Erityisesti laitetilan ja pistorasiatilan erillinen rakenne erillisine etuseinineen mahdollistaa sen, että pistorasiatilan kautta pääsy laitetilaan on estetty. Toisaalta pääsy pistorasiatilaan säilyy helppona etu-15 seinä avaamalla. Mittauskeskusta voidaan käyttää esimerkiksi rakennusaikaisena työmaakeskuksena, mutta esitetyn ratkaisun mukainen rakenne voi lisätä sen käytettävyyttä myös rakennusajan jälkeen.

Eräässä toteutusmuodossa mittauskeskus käsit-20 tää etureunan, joka voi olla kotelon etureuna. Etureuna ympäröi ensimmäisen etuseinän ja toisen etuseinän, jotka molemmat on upotettu suhteessa mainittuun etu-reunaan. Etureuna voi näin muodostaa kehyksen, esimerkiksi kiinteänä tai irrotettavan osana koteloa. Kehys 25 voi kiertää kotelon koko etupinnan tai osan siitä. Ulkoneva etureuna voi muodostua esimerkiksi kotelon pys-tysivuille ja/tai yläreunalle. Etureuna voi näin suojella etuseiniä kolhuilta, joita voi erityisesti syntyä helposti varastoinnin ja/tai kuljetuksen aikana. 30 Myös kohteen rakennusaikana kohteeseen sijoitettava mittauskeskus on tyypillisesti altis osumille, joita kehyksellä voidaan estää. Kehys voidaan järjestää kul-minnalla eli taitoksilla, jotka kääntyvät mittauskeskuksen sivupinnoilta keskelle päin. Taitokset voivat 35 kääntyä tästä edelleen mittauskeskuksen sisälle päin.

Kehys voidaan näin järjestää suojaamaan ensimmäistä ja/tai toista etuseinää sivuilta. Kehys voidaan myös järjestää suojaamaan ensimmäistä ja/tai toista etuseinää ylhäältä, kuten järjestämällä se mittauskeskuksen kattoon esimerkiksi kulmintana. Tämä muodostaa mittauskeskukselle myös sadelipan. Kulminta voi jäädä 5 mainituissa tapauksissa ulkoapäin näkyväksi, jolloin sitä ei tarvitse erikseen peitellä mittauskeskuksen rakenteilla kuten ovilla.

Eräässä toteutusmuodossa mainittu toinen etuseinä on yhdistetty koteloon saranalla. Sarana on voi-10 tu järjestää aukeamaan pystysuuntaan, jolloin myös saranaan kiinnitetty toinen etuseinä aukeaa pystysuunnassa. Tätä varten sarana voi olla kiinnitetty toisen etuseinän ja/tai kotelon vaakasuuntaiselle sivulle. Tämä mahdollistaa toisen etuseinän asettumisen paikal-15 leen tasapainotilaan myös toisen etuseinän ollessa auki. Tämä voi myös rajoittaa tai estää oven puristumista pistorasiatilaan kuljetettuja sähköjohtoja vasten ja siten estää sähköjohtoja vahingoittumasta. Vaihtoehtoisesti sarana on voitu järjestää aukeamaan vaaka-20 suuntaan, jolloin se voi olla kiinnitetty toisen etuseinän ja/tai kotelon pystysuuntaiselle sivulle.

Kun toinen etuseinä on saranoitu yläreunastaan, se voi näin olla järjestetty roikkumaan saranasta alaspäin tukeutuen pistorasiatilaan vietävän sähkö-25 johdon tai -johtojen päälle. Toisaalta toinen etuseinä voi myös olla järjestetty kääntymään saranan ympäri niin, että se saadaan auki olleessaan asettumaan saranan yläpuolelle. Toinen etuseinä voi tällöin tukeutua koteloon, esimerkiksi kotelon kattoon. Tämä voi edel-30 leen olla järjestetty niin, että toinen etuseinä on tällöin kotelon, esimerkiksi sen katon, suuntaisesti tai tästä kohollaan. Kun toisen etuseinän saranointi järjestetään niin, että toinen etuseinä jää avoinna ollessaan ääriasennossa koholleen, helpottuu myös sen 35 sulkeminen. Eräässä toteutusmuodossa mittauskeskus käsittää etureunan, joka voi olla osa koteloa, esimerkiksi kiinteänä tai irrotettavana osana. Pistorasiat!- la voi tällöin olla järjestetty ensimmäisen tilan yläpuolelle ja mainitun saranan enimmäisaukeamiskulma voi olla yli 180 astetta niin, että saranan ollessa täysin auki toisen etuseinän painopiste asettuu mainitun etu-5 reunan taakse toisen etuseinän pysymiseksi auki. Toinen etuseinä voidaan siis järjestää pysymään auki omalla painollaan, myös silloin, kun sarana aukeaa ylöspäin. Tämä helpottaa merkittävästi isojen sähköpistokkeiden, kuten kolmivaihevirtapistokkeiden, kiin-10 nittämistä pistorasiatilaan, sillä tähän usein tarvitaan käyttäjän molemmat kädet.

Saranan enimmäisaukeamiskulmalla tarkoitetaan saranan suurinta mahdollista aukeamiskulmaa, kun sarana on järjestetty kiinni mittauskeskukseen, joten sitä 15 voivat rajoittaa paitsi saranan rakenteelliset ominaisuudet, myös mittauskeskuksen geometria, esimerkiksi saranaan kiinnitetyn toisen etuseinän kohdatessa esteen. Eräässä toteutusmuodossa saranan enimmäisaukeamiskulma on alle 270 astetta niin, että sara-20 nan ollessa täysin auki toinen etuseinä jää koholle suhteessa koteloon. Kotelon ollessa suorakulmainen ja kotelon katon ollessa vaakasuora alle 270 asteen enimmäisaukeamiskulma, esim. 250 astetta tai pienempi, riittää kohottamaan toisen etuseinän suhteessa kote-25 loon ja/tai kotelon kattoon, kun toinen etuseinä on avoinna ääriasennossaan. Mikäli etuseinää vastaan asettuva osa kotelosta, kuten katto, on viistossa, voi soveltuva enimmäisaukeamiskulma olla toinen. Esimerkiksi kotelon katto voidaan järjestää viistosti laske-30 vaksi eteenpäin, jolloin enimmäisaukeamiskulma voi olla pienempi kuin edellä mainitut 250 tai 270 astetta, esimerkiksi niin, että kotelon katon ja toisen etuseinän väliin jää vähintään 20 asteen kulma myös silloin, kun etuseinä on ääriasennossaan auki. 35 Vaihtoehtoisesti toinen etuseinä voi olla sa ranoitu alareunastaan, jolloin se voi avautuessaan kääntyä saranan ympäri ja asettua roikkumaan alaspäin.

Pistorasiatila voidaan erityisesti tällöin järjestää ensimmäisen tilan alapuolelle, jolloin avattu toinen etuseinä ei estä tai vaikeuta ensimmäisen etuseinän avaamista. 5 Eräässä toteutusmuodossa kotelo ja/tai toinen etuseinä käsittää yhden tai useamman magneetin, kuten kestomagneetin, toisen etuseinän kiinni pysymisen varmistamiseksi. Mainittu yksi tai useampi magneetti voi olla kiinnitetty esimerkiksi toisen etuseinän reunaan 10 ja/tai vastaavaan kohtaan kotelossa. Se voi olla saranaan verrattuna olennaisesti etuseinän vastakkaisessa päässä.

Eräässä toteutusmuodossa pistorasiatila on järjestetty ensimmäisen tilan yläpuolelle ja ensimmäi-15 sen etuseinän ja toisen etuseinän väliin on järjestetty tila mainittuun vähintään yhteen sähköpistorasiaan kytketyn sähköjohdon tuomiseksi ulos mittauskeskuksesta. Tila voi olla sovitettu mainitun sähköjohdon tuomiseksi ulos mittauskeskuksesta myös silloin, kun toi-20 nen etuseinä on osin tai kokonaan kiinni. Tila voi käsittää esimerkiksi toisen etuseinän ja pistorasiatilan pohjan väliin jäävän raon. Rako voi ulottua olennaisesti toisen etuseinän koko leveydelle. Rako voi muodostua esimerkiksi toisen etuseinän ja pistorasiatilan 25 pohjan väliin jäävästä pystysuuntaisesta raosta ja/tai toisen etuseinän alareunan ja pistorasiatilan etureunan väliin jäävästä vaakasuorasta raosta. Rako voi olla leveydeltään esimerkiksi 5-10 millimetriä tai enemmän. Rako voidaan myös rajoittaa esimerkiksi niin, et-30 tä se on enimmillään 20 millimetriä. Rako voidaan järjestää pienemmäksi kuin osan tai kaikkien pistora-siatilassa oleviin sähköpistorasioihin yhdistettävien sähköjohtojen paksuus, sillä toinen etuseinä voi olla myös osin kiinni jääden viistosti koholle kaapeleiden 35 päälle. Toinen etuseinä voi näin muodostaa suojan esimerkiksi sadetta ja/tai pölyä vastaan. Toisen etuseinän reuna, joka on järjestetty asettumaan sähköjohtoja vasten, esimerkiksi toisen etuseinän alareuna, voi olla pyöristetty ja/tai pehmennetty sähköjohtojen kulumisen ja/tai vahingoittumisen estämiseksi.

Eräässä toteutusmuodossa pistorasiatila on 5 järjestetty ensimmäisen tilan yläpuolelle ja ensimmäinen etuseinä käsittää viiston yläreunan mainittuun vähintään yhteen sähköpistorasiaan kytketyn sähköjohdon ohjaamiseksi alaspäin. Viisto yläreuna voi ulottua olennaisesti ensimmäisen etuseinän koko leveydelle. 10 Erityisesti edeltävän etuseinien väliseen rakoon liittyvään toteutusmuotoon yhdistettynä tämä mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen ratkaisun sähköjohtojen tuomiseen ulos pistorasiatilasta ja mittauskeskuksesta.

Yllä esitettyjä toteutusmuotoja voidaan so-15 veltaa missä tahansa yhdistelmässä keksinnön mukaisen mittauskeskuksen kanssa. Useita toteutusmuotoja voidaan yhdistää uuden toteutusmuodon muodostamiseksi.

KUVALUETTELO 20 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityis kohtaisesti sovellutusesimerkkien avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa

Fig. la ja Ib esittävät keksinnön mukaisen mittauskeskuksen erästä toteutusmuotoa perspektiiviku-25 vassa, kun toinen etuseinä on kiinni ja auki,

Fig. le on lähikuva Fig. lb:n yläosasta,

Fig. 2a on havainnekuva keksinnön mukaisen mittauskeskuksen eräässä toteutusmuodossa käytettävän saranan toiminnasta poikkileikkauksessa esitettynä, 30 Fig. 2b on havainnekuva Fig. 2a:ssa esitetyn saranan toiminnasta poikkileikkauskuvassa, joka on otettu saranan ulkopuolelta,

Fig. 3a esittää keksinnön mukaisen mittaus-keskuksen erästä toteutusmuotoa poikkileikkauskuvassa 35 sivulta katsottuna toisen etuseinän ollessa auki,

Fig. 3b esittää keksinnön mukaisen mittaus-keskuksen erästä toteutusmuotoa edestä katsottuna ensimmäisen ja toisen etuseinän ollessa avoinna, ja

Fig. 3c on lähikuva Fig. 3a:n yläosasta toi-5 sen etuseinän ollessa kiinni.

Kuvioissa toisiaan vastaavat viittausnumerot kuvaavat toisiaan vastaavia tai ainakin toiminnallisesti toisiaan vastaavia rakenneosia.

10 YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Kuvissa la-c on esitetty esimerkki mittaus-keskuksesta 100 (alla myös "keskus"). Mittauskeskus 100 on sähkökeskus, jossa on yksi tai useampi erillinen tila sähkömittarille sekä keskuksen 100 kautta oh-15 jättävän sähkövirran kytkimille, kuten vikavirtasuoja-kytkimille ja/tai johdonsuojakatkaisijoille. Keskus 100 voi olla myös IT-mittauskeskus (IT = informaatiotekniikka), joka käsittää lisäksi liitännät data-kaapeleille, kuten yhdelle tai useammalle verkkokaape-20 lille, esim. RJ45, valokuitukaapelille ja/tai antenni-kaapelille. Mittauskeskus 100 voi olla sovitettu ulkokäyttöön, jolloin sen rakenne ja materiaalit ovat säänkestäviä. Mittauskeskus 100 voi olla sovitettu sijoitettavaksi rakennuksen seinustalle, kuten ulkosei-25 nustalle. Mittauskeskus 100 tai sen osa voi olla sovitettu täyttämään tietyt suojauskynnysarvot. Mittaus-keskuksessa 100 voi olla yksi tai useampi ulostulo johdettavaksi erillisiin ryhmäkeskuksiin.

Mittauskeskus 100 käsittää kotelon 110, joka 30 voi muodostua yhdestä tai useammasta osasta. Kotelo 110 voi olla esimerkiksi olennaisesti suorakulmainen. Sen pituus voi olla suurempi kuin leveys ja/tai syvyys, mikä on kuvissakin esitetty. Kotelon 110 leveys voi puolestaan olla suurempi kuin syvyys. Mittauskes-35 kuksessa 100 voi olla takaseinä, joka on sovitettu asetettavaksi tasoa, kuten rakennuksen seinää, vasten. Takaseinä voi olla osa koteloa 110. Mittauskeskus 100 voi olla sovitettu tukeutumaan myös alapinnastaan 128 esimerkiksi maahan ja/tai lattiaan. Alapinta 128 voi tätä varten olla tasossa ja mittauskeskuksessa 100 voi tarvittaessa olla jalusta 129 mittauskeskuksen 100 pi- 5 tuuden kasvattamiseksi esimerkiksi vähintään 120 sent timetriin. Kotelossa 110 voi olla kaksi vastakkaista sivuseinää. Sivuseinä voi olla tasomainen ja/tai yhtenäinen, esimerkiksi yhtenäinen levy. Mittauskeskuksessa 100 voi olla katto 116. Katto 116 voi olla järjes-10 tetty kattamaan kotelo 110. Katto 116 voi myös olla osa koteloa 110. Katto 116 voi olla vaakatasossa, mutta se voi myös olla kalteva, mikä edesauttaa katolle 116 mahdollisesti kertyvän aineen kuten sadeveden poistumista. Kuten kuvissa, katto 116 voi esimerkiksi 15 laskea eteenpäin. Katon 116 sivureunat ja/tai etureuna voi olla pyöristetty, esimerkiksi kulminnalla.

Mittauskeskus 100 käsittää ensimmäisen tilan 120 eli laitetilan ja toisen tilan 130 eli pistorasiatilan, jotka ovat toisistaan erillisiä ja erotettu 20 esimerkiksi väliseinämällä, kuten välipohjalla. Laite-tila 120 ja/tai pistorasiatila 130 voivat olla umpi-naisesti rajattu ja/tai kokonaisuudessaan kotelon 110 ympäröimiä.

Laitetilaan 120 on järjestetty tila sähkömit-25 tarille ja/tai yhdelle tai useammalle mittauskeskuksen 100 kautta ohjattavan sähkövirran kytkimelle. Laiteti- loja 120 voi olla useampikin ja ne voivat olla erillisiä. Myös erillinen tai muun tilan kanssa yhtenäinen IT-tila voidaan tässä lukea laitetilaksi 120. Esimer- 30 kiksi sähkömittari voi olla samassa tai eri tilassa kytkinten, kuten vikavirtasuojakytkimien ja/tai joh-donsuojakatkaisijoiden kanssa. Laitetila 120 voi olla sovitettu täyttämään tietyt suojauskynnysarvot. Laite-tila 120 rakenteineen ja materiaaleineen voi olla so-35 vitettu esimerkiksi vähintään suojaustasolle IP34 (standardi SFS-EN 60529), jolloin se on suojattu pie nien kappaleiden, joiden halkaisija korkeintaan 2,5 mm tai pienempi, tunkeutumiselta sekä lisäksi roiskuvalta vedeltä. Laitetila 120 voi olla olennaisesti kotelon 110 levyinen. Kotelon 110 sivuseinät voivat muodostaa myös laitetilan 120 sivuseinät. Laitetila 120 on si-5 joitettu avattavan ensimmäisen etuseinän 122 taakse.

Ensimmäinen etuseinä 122 toimii näin ovena laitetilaan 120 .

Ensimmäinen etuseinä 122 voi peittää yhden tai useamman laitetilan 120 edestäpäin. Riippumatta 10 siitä, onko laitetiloja 120 yksi vai useampi, pääsy kaikkiin laitetiloihin voidaan järjestää yhden luukun eli ensimmäisen etuseinän 122 kautta. Ensimmäinen etuseinä 122 voi olla osa kotelon 110 etuseinää. Ensimmäinen etuseinä 122 voi olla olennaisesti suorakulmai-15 nen. Se voi olla levymäinen, esimerkiksi yhdestä levystä muodostettu. Ensimmäinen etuseinä 122 voi olla olennaisesti laitetilan 120 levyinen ja/tai korkuinen. Se voi olla myös olennaisesti mittauskeskuksen 100 ja/tai kotelon 110 levyinen. Ensimmäinen etuseinä 122 20 voi olla irrotettava niin, että se on järjestetty avattavaksi nostamalla levy irti kotelosta 110. Vaihtoehtoisesti ensimmäinen etuseinä 122 voi olla kiinnitetty koteloon 110 esimerkiksi yhdellä tai useammalla saranalla. Ensimmäinen etuseinä 122 voi myös käsittää 25 lukon 126, jolla ensimmäinen etuseinä 122 voidaan lukita kiinni koteloon 110. Lukossa 126 voi olla esimerkiksi olla salpa, joka on nivelletty kääntymään olennaisesti yhdensuuntaisesti ensimmäisen etuseinän 122 muodostaman tason kanssa ensimmäisen etuseinän 122 lu-30 kitsemiseksi kiinni koteloon 110.

Keksinnön mukainen ratkaisu mahdollistaa pis-torasiatilan 130 järjestämisen erilleen laitetilasta 120. Pistorasiatila 130 mahdollistaa myös ulospäin tarjottavan tilapäiskäyttösähkön liityntäpisteiden 35 keskittämisen, joten mittauskeskuksessa 100 riittää useissa toteutusmuodoissa olla täsmälleen yksi erillinen pistorasiatila 130, johon voidaan tarvittaessa si joittaa jopa kaikki mittauskeskuksen 100 sähköpistora-siat 134.

Pistorasiatila 130 käsittää yhden tai useamman sähköpistorasian 134, kuten Schuko-pistorasian. 5 Sähköpistorasia 134 voi olla 1-vaiheinen tai 3-vaiheinen. Sen jännite tai vaihejännite voi olla noin 230 V, esimerkiksi 200-250 V. Pistorasiatilassa 130 voi olla myös yksi tai useampi matalajännitteinen sähköpistorasia 134, esimerkiksi ulostulojännitteellä 20-10 30 V. Yksi, useampi tai kaikki pistorasiatilan 130 sähköpistorasioista 134 voi olla esimerkiksi pistorasiatilan 130 taka- ja/tai sivuseinällä. Lukuunottamatta pistorasioita 134, pistorasiatila 130 voi muuten olla olennaisesti tyhjä. Esimerkiksi, pistorasioita 15 134 lukuunottamatta kaikki mittauskeskuksen 100 kiin teästi ja/tai irrotettavasti asennetut elektroniikka-komponentit voivat olla pistorasiatilan 130 ulkopuolella. Pistorasiatilassa 130 on pohja 138, joka voi olla tasomainen. Pohja 138 voi olla kalteva, mikä mah-20 dollistaa kaapeleiden ohjaamisen ulospäin pistora-siatilasta 130, mutta voi myös estää tai rajoittaa pistorasiatilan epätarkoituksenmukaista käyttöä säilytystilana. Pistorasiatilassa 130 on takaseinä, joka voi olla mittauskeskuksen 100 takaseinä. Pistora-25 siatilassa 130 voi myös olla kaksi vastakkaista sivu-seinää, jotka voivat olla myös mittauskeskuksen 100 sivuseinät. Pistorasiatilassa 130 on katto, joka voi olla mittauskeskuksen 100 katto 116. Pistorasiatila 130 voi olla sijoitettu esimerkiksi laitetilan 120 30 ylä- tai alapuolelle. Pistorasiatila 130 voi olla olennaisesti kotelon 110 levyinen. Kotelon 110 sivu-seinät voivat muodostaa myös pistorasiatilan 130 sivu-seinät .

Pistorasiatila 130 on sijoitettu avattavan 35 toisen etuseinän 132 taakse, jolloin pääsy pistora-siatilaan voidaan järjestää toisen etuseinän 132 kautta ja tarvittaessa ainoastaan tätä kautta. Toinen etu seinä 132 toimii siis ovena pistorasiatilaan 130. Toinen etuseinä 132 voi peittää pistorasiatilan 130 edestäpäin. Toinen etuseinä 132 voi olla osa kotelon 110 etuseinää. Toinen etuseinä 132 voi olla olennaisesti 5 suorakulmainen. Se voi olla levymäinen, esimerkiksi yhdestä levystä muodostettu. Toinen etuseinä 132 voi olla olennaisesti pistorasiatilan 130 levyinen ja/tai korkuinen. Se voi olla myös olennaisesti mittauskeskuksen 100 ja/tai kotelon 110 levyinen. Ensimmäinen 10 etuseinä 132 voi olla irrotettava, mutta se voi erityisesti olla suoraan tai välillisesti kiinnitetty koteloon 110 esimerkiksi yhdellä tai useammalla saranalla 140. Toinen etuseinä 132 voi myös käsittää lukon 136, jolla toinen etuseinä 132 voidaan lukita kiinni 15 koteloon 110. Lukossa 136 voi olla esimerkiksi olla salpa, joka on nivelletty kääntymään olennaisesti yhdensuuntaisesti toisen etuseinän 132 muodostaman tason kanssa toisen etuseinän 132 lukitsemiseksi kiinni koteloon 110. 20 Mittauskeskus 100 voi käsittää etureunan 112, joka voi olla kiinteä tai irrotettava osa koteloa 110. Etureuna 112 voi muodostua osin tai kokonaan esimerkiksi katon 116 etureunasta ja/tai kotelon 110 sivu-seinien etureunoista. Etureuna 112 voi olla olennai-25 sesti suorakulmainen. Se voi muodostaa kehyksen ensimmäiselle etuseinälle 122 ja/tai toiselle etuseinälle 132. Erityisesti ensimmäinen etuseinä 122 ja/tai toinen etuseinä 132 voi olla upotettu syvyyssuunnassa suhteessa etureunaan 112. Upotus voi olla esimerkiksi 30 vähintään 5-10 millimetriä tai enemmän. Kun mittaus-keskus 100 tällöin asetetaan makaamaan tasoa vasten etureuna 112 alaspäin, jää ensimmäinen etuseinä 122 ja/tai toinen etuseinä 132 tällöin koholle, mikä suojaa sitä esimerkiksi varastoinnin ja/tai kuljetuksen 35 aikana.

Ensimmäinen etuseinä 122 ja toinen etuseinä 132 voivat olla tasomaisia. Kiinni ollessaan ne voivat olla olennaisesti yhdensuuntaisia. Ne voivat olla myös olennaisesti yhdensuuntaisia mittauskeskuksen 100 takaseinän kanssa. Kun sekä laitetila 120 että pistorasiatila 130 aukeavat eteenpäin, mahdollistaa tämä mit- 5 tauskeskuksen 100 helpon käytettävyyden ja sijoitetta- vuuden. Toisaalta se mahdollistaa kotelossa 110 olevan sisätilan tehokkaan käytön pistorasiatilalle 130. Ensimmäinen etuseinä 122 ja toinen etuseinä 132 voivat olla päällekkäin, esimerkiksi suoraan päällekkäin 10 niin, että niiden väliin jää ainoastaan pieni rako 170. Rako 170 voi olla sovitettu sähköjohtojen tuomiseen ulos pistorasiatilasta 130 myös silloin, kun toinen etuseinä 132 on kokonaan tai osittain kiinni, levyinen. Se voi myös mahdollistaa toisen etuseinän 132 15 reunan, kuten ala- tai yläreunan pistorasiatilan 130 sijoittamisesta riippuen, käyttämisen kahvana etuseinän 132 avaamiseksi. Esimerkiksi pistorasiatilan 130 ollessa laitetilan 120 päällä, toisen etuseinän 132 alareuna voi olla järjestetty kahvaksi. Näkyvän raon 20 170 järjestäminen tähän tarkoitukseen myös ohjaa käyt täjää aukaisemaan toinen etuseinä 132 oikeasta kohdasta, jolloin erillisiä ulkonevia kahvoja ja/tai merkintöjä ei tarvita. Tätä varten toisen etuseinän 132 reuna voi olla osin tai koko pituudeltaan esimerkiksi 25 pehmennetty ja/tai pyöristetty. Rako 170 voi olla ensimmäisen etuseinän 122 ja/tai toisen etuseinän 132 levyinen. Rako 170 voi muodostua olennaisesti pistorasiatilan 130 pohjan 138 kohdalle tai välittömästi sen alapuolelle. Ensimmäisen etuseinän 122 yläreuna 124 30 voi myös olla viisto, esimerkiksi 30-60 asteen kulmas sa suhteessa vaakatasoon, pistorasiatilaan 130 kytkettävien sähköjohtojen ohjaamiseksi alaspäin ulos mittauskeskuksesta 100. Yläreunan 124 viiste voi ulottua ensimmäisen etuseinän 122 koko leveydelle mahdollista-35 en yksinkertaisen ja nopean valmistuksen.

Toinen etuseinä 132 voi olla kiinnitetty ko teloon 110, joko suoraan tai epäsuorasti, yhdellä tai useammalla saranalla 140. Sarana 140 voi olla esimerkiksi pianosarana. Erityisesti olennaisesti pystysuuntaan aukeava sarana 140 mahdollistaa toisen etuseinän 132 helppokäyttöisyyden. Pystysuuntaan aukeava sarana 5 140 voi olla kiinnitetty toisen etuseinän 132 ylä- tai alareunaan, esimerkiksi vaakasuunteisesti reunaa pitkin. Saranaan 140 itseensä on voitu järjestää enim-mäisaukeamiskulma, joka voi olla pienempi kuin 270 astetta, mutta saranan enimmäisaukeamiskulma voi määräy-10 tyä myös mittauskeskuksen 100 rakenteesta ja erityisesti siitä, kuinka pitkälle toinen etuseinä 132 pääsee esteettä avautumaan. Mittauskeskuksen 100 rakenne voi olla sovitettu niin, että toinen etuseinä 132 voi asettua kahteen tai useampaan eri tasapainotilaan. 15 Ensimmäisessä tasapainotilassa toinen etusei nä 132 on kiinni, kuten kuvassa la, ja se voi tällöin olla olennaisesti pystysuuntainen. Toisen etuseinän 132 kiinni pysymiseksi toiseen etuseinään 132 ja/tai koteloon 110 voidaan järjestää yksi tai useampi mag-20 neetti 150. Vastaavasti toinen etuseinä 132 ja/tai kotelo 110 voi käsittää magneettiin 150 kiinnittyvää materiaalia, kuten metallia. Toinen etuseinä 132 ja/tai kotelo 110 voi olla myös valmistettu metallista. Magneetti 150 voi olla tavallinen kestomagneetti. Se voi-25 daan kiinnittää esimerkiksi saranan 140 suhteen vastakkaisesti ala- tai yläreunaan tai vastaavaan kohtaan koteloa 110 eli pistorasiatilan 130 suuaukon ala- tai yläpuolelle. Tällöin magneetti 150 saadaan vaikuttamaan siellä, missä toiseen etuseinään 132 kohdistuva 30 kiertomomentti on suurimmillaan. Esimerkiksi kuvan le mukaisesti magneetti 150 voidaan sijoittaa pistorasiatilan 130 suuaukon alakulmaan kotelossa 110 ja/tai vastaavasti toisen etuseinän 132 alakulmaan, kun toinen etuseinä 132 on saranoitu yläreunastaan. 35 Toisessa tasapainotilassa toinen etuseinä 132 on raollaan ja asettuu pistorasiatilasta 132 ulos tulevan yhden tai useamman sähköjohdon päälle. Toisen etuseinän 132 alareuna voi olla pyöristetty ja/tai pehmennetty toisen etuseinän 132 koko leveydeltä tai osittain, jotta sähköjohtojen kuluminen ja/tai vahingoittuminen voidaan estää. Toinen etuseinä 132 voi 5 jäädä viistosti auki sähköjohtoja suojaten.

Kolmannessa tasapainotilassa toinen etuseinä 132 on täysin auki, kuten kuvissa Ib ja le. Tässä tasapainotilassa toinen etuseinä 132 siis kääntyy saranan 140 ympäri mittauskeskuksen etureunan 112 tasolle 10 tai sen yli. Silloin kun lähtötilanteessa toinen etuseinä 132 on kiinni olennaisesti pystysuunnassa, edellyttää tämä saranalta 180 asteen tai yli 180 asteen aukeamiskulmaa.

Erityisesti kun pistorasiatila 130 on sijoi-15 tettu laitetilan yläpuolelle, mahdollisesti suoraan mittauskeskuksen 100 katon 116, voidaan käyttää yli 180 asteen enimmäisaukeamiskulmaa niin, että toinen etuseinä 132 kääntyy saranan 140 ympäri mittauskeskuksen etureunan 112 yli. Toisen etuseinän 132 painopiste 20 voi tällöin asettua tasapainotilassa etureunan 112 takapuolelle, jolloin toinen etuseinä 132 pysyy auki jo pelkästään painovoiman vaikutuksesta tai mahdollisesti myös muuten tuettuna. Mittauskeskuksen 100 rakenne voi edelleen olla sovitettu tukemaan toinen etuseinä 132 25 koholleen, esimerkiksi irti katosta 116, jolloin saranan 140 enimmäisaukeamiskulma on pienempi kuin katon 116 ulkokulma kotelon 110 etuyläreunan ympäri suhteessa kotelon 110 pystysuuntaan. Vaihtoehtoja tähän on useita. Esimerkiksi saranan 140 rakenne voi rajoittaa 30 enimmäisaukeamiskulmaa. Toisaalta katolla 116 voi olla yksi tai useampi kohoke toisen etuseinän 132 vastaanottamiseksi kohotetusti suhteessa kattopintaan. Erityisenä toteutuksena esitellään tässä ratkaisu, jossa kotelon 110 rakenne mahdollistaa enimmäisaukeamiskul-35 man rajoittamisen niin, että toinen etureuna 132 tukeutuu auki ollessaan ääriasennossaan koteloon 110.

Kuvissa 2a ja 2b esitetään yksi mittauskeskukseen 100 sovellettavissa oleva saranointiratkaisu, jolla voidaan mahdollistaa toisen etuseinän 132 aukeaminen ääriasentoon, mutta edelleen koholle suhteessa 5 koteloon 110. Molemmat kuvat esittävät mittauskeskuksen 100 syvyys- ja pystysuuntaan sijoitetussa tasossa olevaa poikkileikkausta. Kuvan 2a poikkileikkaustaso on mittauskeskuksen 100 leveyssuunnassa saranan 140 kohdalla, kun taas kuvan 2b poikkileikkaustaso on mit-10 tauskeskuksen 100 leveyssuunnassa sivussa saranasta 140. Toisen etuseinän 132 kääntymistä saranan 140 ympäri havainnollistetaan kummassakin kuvassa katkovii-vanuolella.

Toisen etureunan 132 ollessa ääriasennossaan 15 auki saadaan kohottaminen aikaan esimerkiksi siten, että toinen etuseinä 132 ja/tai sarana 140 tukeutuu koteloon 110, esimerkiksi kotelon 110 etureunaan 112 saranan 140 yläpuolella. Tätä varten voidaan käyttää koteloon 110 tukeutuvaa sovitetta 142, joka voidaan 20 sijoittaa toisessa etureunassa 132 ja saranan 140 väliin. Sovite 142 voi myös olla osa toista etureunaa 132 ja/tai saranaa 140. Saranan 140 alapinta on siten kiinni toisessa etuseinässä 132, mahdollisesti sovit-teen 142 kautta, ja yläpinta kiinni kotelossa 110. Tä-25 tä varten koteloon 110 on voitu järjestää saranaa 140 varten kiinnityspinta 114, esimerkiksi taivuttamalla kotelon 110 reunaa. Kiinnityspinta 114 voi olla olennaisesti vaakasuorassa.

Sovite 142 ja/tai toinen etureuna 132 voi 30 muodostaa saranan 140 kohdalla tukipinnan 144, joka on sovitettu tukeutumaan koteloon 110 esimerkiksi etureunasta 112 etuseinän 132 pitämiseksi auki ääriasennossaan. Esimerkiksi toinen etureuna 132 voi saranan 140 kohdalta olla taivutettu yläreunastaan, jolloin toisen 35 etureunan 132 taivutettu osa muodostaa tukipinnan 144.

Toteutuksesta riippumatta tukipinta 144 voi olla järjestetty kulmaan suhteessa toisen etuseinän 132 ta- soon. Näin toinen etuseinä 132 voi olla myös upotettuna suhteessa saranan 140 kääntymiskeskipisteeseen. Toinen etuseinä 132 voi olla upotettu myös suhteessa kotelon 110 etureunaan 132. Kun toinen etuseinä 132 5 käännetään saranan ympäri, tukipinta 144, kuten taivutettu yläreuna, voi tukeutua kotelon 110 etureunaan 112, jolloin toisen etuseinän 132 taso (pistekatkovii-va kuvassa 2b) ulottuu etureunan 112 taakse samoin kuin koko toisen etuseinän 132 painopiste. Etureuna 10 112 voi pistorasiatilan 130 yläpuolella olla olennai sesti pystysuorassa. Tukipinnan 144 kulma suhteessa toisen etuseinän 132 tasoon voi olla esimerkiksi 20-70 astetta, jolloin saranan 140 enimmäisaukeamiskulma on 200-250 astetta. Etureunan 112 ollessa pystysuora ja 15 katon 116 ollessa vaakasuora toinen etuseinä 132 jää tällöin koholle 20-70 astetta.

Tukipinta 144 voi olla järjestetty olennaisesti vain saranan 140 kohdalle, mutta myös sen ulkopuolelle, esimerkiksi toisen etureunan 132 koko levey-20 delle. Kuvassa 2b esitetään mahdollisuus tukipinnan 144 rajaamiseen vain saranan 140 kohdalle, jolloin leveyssuunnassa saranan 140 ulkopuolelta otetussa poikkileikkauksessa ei tukipintaa 144 ole. Sen sijaan kotelo 110 voi toisen etureunan 132 yläpuolelta olla 25 sovitettu niin, että toisen etuseinän 132 kääntymiselle saranan 140 ympäri on tilaa myös silloin, kun toinen etuseinä 132 on upotettu suhteessa kotelon 110 etureunaan 112. Kotelossa 110 voi tätä varten olla syvennys toisen etureunan 132 yläpuolella, esimerkiksi 30 kotelon 112 etureunassa voi olla viiste 118 toisen etureunan 132 yläpuolella toisen etureunan avautumisen mahdollistamiseksi. Näin kotelo 110 pysyy tiiviinä ja toisaalta viiste 118 voidaan saada aikaan tehokkaasti esimerkiksi etureunaa 112 taivuttamalla. Toisen etu-35 seinän ollessa kiinni viiste 118 voi olla olennaisesti yhdensuuntainen tukipinnan 144 kanssa.

Saranan 140 enimmäisaukeamiskulma määrittää, kuinka pitkälle toinen etuseinä 132 kääntyy riippumatta saranoinnin toteutuksesta. Mikäli katto 116 laskee etureunaa 112 kohti, on tiettyä enimmäisaukeamiskulmaa 5 vastaava kohotus pienempi. Tällöin saranan 140 enim-mäisaukeamiskulman, ja siten myös tukipinnan 144 ja toisen etureunan 132 välisen kulman, tulee mahdollisesti olla myös pienempi riittävän suuren kohotuksen aikaan saamiseksi. Edullista on, että kohotus on riit-10 tävä toisen etuseinän 132 sulkemiseksi käsin, esimerkiksi 20 astetta tai enemmän. Siinä missä yleisesti ottaen enimmäisaukeamiskulma voi olla esimerkiksi 200-250 astetta, on havaittu, että enimmäisaukeamiskulma 217 astetta plus/miinus 0-10 astetta tuottaa hyvän ta-15 sapainon käytettävyyden ja luotettavuuden takaamiseksi myös silloin, kun katto 116 on hieman kalteva.

Kuvissa 3a-c on esitetty esimerkki mittauskeskuksesta 100. Kuvissa 3a ja 3c on esitetty mittauskeskuksen 100 poikkileikkaus sivulta katsottuna, kun taas 20 kuvassa 3b mittauskeskus 100 on esitetty edestä katsottuna. Kuvissa 3a ja 3b toinen etuseinä 132 on edellä kuvatussa kolmannessa tasapainotilassa eli täysin auki, jolloin se voi osoittaa yläviistoon. Edestäpäin aukeaa tällöin näkymä pistorasiatilaan 130. Erityises-25 ti kuvassa 3b myös ensimmäinen etuseinä 122 on auki, jolloin edestäpäin aukeaa näkymä laitetilaan 120. Kuvassa 3c toinen etuseinä 132 on edellä kuvatussa ensimmäisessä tasapainotilassa eli kiinni. Mittauskeskus 100 voi kokonaan tai miltä tahansa osin vastata mitä 30 tahansa edellä kuvattuja esimerkkejä.

Pistorasiatilassa 130 voi olla useita sähkö-pistorasioita 134, joista osa voi olla 1-vaihepistorasioita ja osa 3-vaihepistorasio. Kuten kuvassa, 1-vaihepistorasioita voi olla kaksi kappaletta 35 ja ne voivat olla sijoitettuna esimerkiksi pistorasiatilan 130 takaseinälle. Näiden lisäksi pistorasiatilassa 130 voi olla ainakin yksi 3- vaihepistorasia, esimerkiksi sivuseinälle. Laitetilassa 120 puolestaan voi olla kiinnityssovitteita 125 eri laitteille, kuten kytkimille ja/tai sähkömittarille, esimerkiksi yksi tai useampi kiinnityskisko. Sähkömitta-5 ri ja/tai kytkimet, kuten varokkeet, voidaan myös toimittaa esiasennettuna laitetilaan 120. Ensimmäinen etuseinä 122 on kuvassa 3b avattu pois laitetilan 120 edestä ja ensimmäinen etuseinä 122 voikin olla poisnostet-tava etuseinä, kuten etulevy. Se voi olla olennaisesti 10 suorakulmainen ja/tai laitetilan 120 kokoinen tai suurempi .

Erityisesti kuvasta 3c voidaan nähdä, miten ensimmäisen etuseinän 122 ja toisen etuseinän 132 väliin voi olla järjestetty tila, kuten rako 170, sähkö-15 pistorasiaan 134 kytketyn sähköjohdon tuomiseksi ulos mittauskeskuksesta 100. Ensimmäisen etuseinän 122 ja/tai toisen etuseinän 132 reuna voi olla raon 170 kohdalla viisto sähköjohdon kulun helpottamiseksi ja/tai ohjaamiseksi. Myös pistorasiatilan 130 pohja 20 138 voi olla viisto. Luonnollisesti kummassakin ta pauksessa viisto voi laskeutua eteenpäin.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaati-25 musten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (8)

SUOJAVAATIMUKSE T

1. Mätcentral (100), som innefattar: ett hölje (110); 5 en första främre vägg (122) som går att öppna; och ett första utrymme (120) beläget bakom den första främre väggen (122) för en elmätare och/eller en eller flera omkopplare för att 10 styra elströmmen som går via mätcentralen (100); kännetecknad av att mätcentralen (100) dessutom innefattar: en andra främre vägg (132) som går att öppna; och 15 ett stickkontaktsutrymme (130) beläget bakom den andra främre väggen (132), i vilket placerats åtminstone en stickkontakt (134) .

1. Mittauskeskus (100), joka käsittää: kotelon (110); 5 avattavan ensimmäisen etuseinän (122); ja ensimmäisen etuseinän (122) takana olevan ensimmäisen tilan (120) sähkömittarille ja/tai yhdelle tai useammalle kytkimelle mittauskeskuksen (100) kautta kulkevan sähkövirran ohjaamiseksi; 10 tunnettu siitä, että mittauskeskus (100) lisäksi käsittää: avattavan toisen etuseinän (132); ja toisen etuseinän (132) takana olevan pistora-siatilan (130), johon on sijoitettu vähintään 15 yksi sähköpistorasia (134) .

2. Mätcentral (100) enligt skyddskrav 1, som innefattar en främre kant (112) som omger den 20 första främre väggen (122) och den andra främre väggen (132) och i vilken första främre väggen (122) och den andra främre väggen (132) är in-sänkta i förhållande till nämnda främre kant (112) . 25 3. Mätcentral (100) enligt skyddskrav 1 eller 2, i vilken den andra främre väggen (132) anslutits till höljet (110) med ett gångjärn (140) som öppnas vertikalt.

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen mittauskeskus (100), joka käsittää etureunan (112), joka ympäröi ensimmäisen etuseinän (122) ja toisen etuseinän (132), ja jossa ensimmäinen etuseinä 20 (122) ja toinen etuseinä (132) on upotettu suh teessa mainittuun etureunaan (112) .

3. Suojavaatimuksen 1 tai 2 mukainen mittauskeskus (100), jossa toinen etuseinä (132) on yhdistetty koteloon (110) pystysuunnassa aukeavalla 25 saranalla (140).

4. Mätcentral (100) enligt skyddskrav 3, som in-30 nefattar en främre kant (112); i vilken mätcen tral (100) stickkontaktsutrymmet (130) anordnats ovanför det första utrymmet (120) och den maximala öppningsvinkeln hos nämnda gångjärn (140) är över 180 grader så att då gångjärnet (140) är 35 helt öppet, hamnar tyngdpunkten hos den andra främre väggen (132) bakom nämnda främre kant (112) för att hålla gångjärnet (140) öppet.

4. Suojavaatimuksen 3 mukainen mittauskeskus (100), joka käsittää etureunan (112); jossa mittauskeskuksessa (100) pistorasiatila (130) on järjestetty ensimmäisen tilan (120) yläpuolelle 30 ja mainitun saranan (140) enimmäisaukeamiskulma on yli 180 astetta niin, että saranan (140) ollessa täysin auki toisen etuseinän (132) painopiste asettuu mainitun etureunan (112) taakse saranan (140) pitämiseksi auki.

5. Mätcentral (100) enligt skyddskrav 4, i vilken den maximala öppningsvinkeln hos nämnda gångjärn (140) är under 270 grader så att då gångjärnet (140) är helt öppet, är den andra 5 främre väggen (132) belägen högre än höljet (110) .

5. Suojavaatimuksen 4 mukainen mittauskeskus (100), jossa mainitun saranan (140) enimmäisaukeamiskulma on alle 270 astetta niin, että saranan (140) ollessa täysin auki toinen etuseinä (132) jää koholle suhteessa koteloon (110) .

6. Mätcentral (100) enligt något av skyddskraven 1-5, i vilken höljet (110) och/eller den andra främre väggen innefattar en eller flera magneter 10 (150) för att försäkra att den andra främre väg gen (132) hålls stängd.

6. Minkä tahansa suojavaatimuksen 1-5 mukainen mittauskeskus (100), jossa kotelo (110) ja/tai 5 toinen etuseinä (132) käsittää yhden tai useam man magneetin (150) toisen etuseinän (132) kiinni pysymisen varmistamiseksi.

7. Minkä tahansa suojavaatimuksen 1-6 mukainen mittauskeskus (100), jossa pistorasiatila (130) 10 on järjestetty ensimmäisen tilan (132) yläpuo lelle ja ensimmäisen etuseinän (122) ja toisen etuseinän (132) väliin on järjestetty tila (170) mainittuun vähintään yhteen sähköpistorasiaan (134) kytketyn sähköjohdon tuomiseksi ulos mit-15 tauskeskuksesta (100) .

8. Minkä tahansa suojavaatimuksen 1-7 mukainen mittauskeskus (100), jossa pistorasiatila (130) on järjestetty ensimmäisen tilan (132) yläpuolelle ja ensimmäinen etuseinä (122) käsittää 20 viiston yläreunan (124) mainittuun vähintään yh teen sähköpistorasiaan (134) kytketyn sähköjohdon ohjaamiseksi alaspäin. SKYDDSKRAV

7. Mätcentral (100) enligt något av skyddskraven 1-6, i vilken stickkontaktsutrymmet (130) anordnats ovanför det första utrymmet (132) och mel- 15 lan den första främre väggen (122) och den andra främre väggen (132) har anordnats ett utrymme (170) för att föra ut en elledning som kopplats till nämnda åtminstone ena stickkontakt (134) ur mätcentralen (100) . 20

8. Mätcentral (100) enligt något av skyddskraven 1-7, i vilken stickkontaktsutrymmet (130) anordnats ovanför det första utrymmet (132) och den första främre väggen (122) innefattar en sned övre kant (124) för att leda nedåt en elledning 25 som kopplats till nämnda åtminstone ena stick kontakt (134) .