FI124484B - Kävynkeräyslaitteisto ja - menetelmä - Google Patents

Description

KÄVYN KE RÄYSLAITTEISTO JA -MENETELMÄ Keksinnön ala 5 Keksinnön kohteena on kävynkeräyslaitteisto, erityisesti käpyjen keräämiseen puunoksista tai latvuksista. Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä, erityisesti menetelmä käpyjen keräämiseen puunoksista tai latvuksista.

10 Keksinnön taustaa

Viljelymetsätalous hyödyntää runsaasti metsäpuiden siemeniä metsien uudistamisessa. Esimerkiksi Suomessa männyn osalta kylvön osuus uudistamisessa ja sen myötä myös siemenen kulutus on suuri esim. verrattuna mui-15 hin Pohjoismaihin. Kuusella suurin osa siemenistä käytetään taimitarhoilla. Määrällisen riittävyyden lisäksi siemenen tulee olla alkuperältään uudistamiskohteelle sopivaa ja perinnöllisiltä ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvää. Metsien lisäksi käpyjä saadaan erityisiltä siemenviljelyksiltä, joiden istutetut puut tuottavat käpyjä, jotka kerätään.

20

Viljelymetsätalouden kannalta käpyjen keräyksen laatu ja tehokkuus ovat elintärkeitä. Metsäpuiden siemenet saadaan kävyistä, joita varastoidaan ja käsitellään eri tavoin, jotta siemenet irtoavat kävyistä, jolloin puhutaan ns. karistuksesta.

25 ^ Käpyjä kerätään, erityisesti siemenviljelyksillä, esim. liikkuvalla tai siirrettä- o ™ väliä henkilönostimella, jossa on henkilöitä varten kori, jonka alle on raken-

LO

o nettu käpysäiliö. Kerääjän seistessä säiliössä olevien käpyjen päällä, voi c3 kuitenkin esim. home kulkeutua käpyihin kerääjän jalkineisiin tarttuneen 30 maan ja lian mukana. Oksat, neulaset, sammal ja humus ovat suotuisia kas-

CL

vualustoja homeelle, joten ne on tärkeää poistaa käpyjen joukosta mahdolli-σ> 5 simman aikaisessa vaiheessa. Homeet heikentävät esim. siemenen varas to £2 tointikestävyyttä.

δ

C\J

35 Käpyjen keruuseen on suunniteltu kampamaisia laitteita, joiden läpi kaadetun puun latva vedetään. Kampa irrottaa kävyt ja pudottaa ne keruuastiaan. Pui- 2 den käsittely suoritetaan esimerkiksi harvesterilla hyödyntäen harvesteri-päätä, jossa on syöttöelimet, jotka vetävät puunrunkoa. Menetelmä on rajoittunut lähinnä kuuseen, jonka kävyt sijaitsevat latvassa lähellä toisiaan. Kampa irrottaa kaadetun puun latvuksesta myös oksankärkiä ja muuta ros-5 kaa, joten kävyt joudutaan puhdistamaan erillisellä laitteella tai erillisessä vaiheessa. Siemenviljelyksille menetelmä ei sovellu, koska siellä kasvatettavia puita ei kaadeta.

Käpyjen keruu siemenviljelmiltä ja metsiköistä tehdään vielä lähes kokonaan 10 käsin. Metsiköissä kävyt kerätään käsin puiden latvuksista hakkuun jälkeen.

Julkaisussa SU-674721-A1 on esitetty eräs laitteisto käpyjen keräämiseksi. Julkaisussa FI-123698-B on lisäksi esitetty eräs laitteisto ja menetelmä käpyjen keräämiseen, jossa on hyödynnetty pitkänomaista rakoa.

15

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön mukainen ratkaisu kävynkeräyslaitteistoksi on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukainen ratkaisu menetelmäksi on 20 esitetty patenttivaatimuksessa 14. Muissa patenttivaatimuksissa esitetään kyseisten ratkaisujen tarkempia suoritusmuotoja.

Kyseessä on kävynkeräyslaitteisto, joka käsittää toisiaan vasten asetettavat leuat, joiden väliin jää pitkänomainen rako. Kyseinen rako on sovitettu 25 toimintaan, jossa rakoon asetettu puunoksa pääsee vetäytymään raon läpi ^ mutta puunoksasta kerättävät kävyt eivät mahdu raon läpi ja irtoavat.

C\J

i

LO

o Tarkemmin sanottuna ainakin toiseen em. leuoista on sijoitettuna ainakin yksi cS hammasrivi, joka käsittää useita vierekkäin asettuneita hampaita, ja jolloin g 30 em. pitkänomainen rako jää leuan ja hammasrivin väliin.

CL

G) 5 Sopivimmin on lisäksi niin, että ainakin osa hampaista on sovitettu m £2 palautuvasti myötäämään tilanteessa, jossa rakoon asettuneen puunoksan ° ranka tai vastaava on paksumpi kuin raon korkeus.

35 3

Erään esimerkin mukaisesti kävynkeräyslaitteisto käsittää ylemmän leuan ja alemman leuan, joista ainakin toinen on liikkuvasti kytketty laitteistoon, ja joilla on sekä avattu asento että suljettu asento. Mainittu hammasrivi on sijoittuneena alempaan leukaan. Laitteistossa on ainakin yksi toimilaite, joka 5 on sovitettu siirtämään joko ylempää leukaa tai alempaa leukaa, tai niitä molempia, avattuun ja suljettuun asentoon. Laitteiston suljetussa asennossa hammasrivin ja ylemmän leuan väliin on muodostuneena ainakin yksi pitkänomainen rako, jolla on ennaltamäärätty korkeus. Kyseinen rako on sovitettu toimintaan, jossa rakoon asetettu puunoksa pääsee vetäytymään 10 raon läpi mutta puunoksasta kerättävät kävyt eivät mahdu raon läpi ja irtoavat. Laitteiston avatussa asennossa ylemmän leuan ja hammasrivin välimatka raon kohdalla on kyseistä ennaltamäärättyä korkeutta suurempi.

Esitetyssä ratkaisussa rako on sovitettu sellaiseksi, että puunoksan kulkiessa 15 raon läpi rako irrottaa käpyjä oksasta ja päästää oksan muut osat vapaasti kulkemaan raon läpi. Näin vältetään oksanpätkien, kuoren ja havunneulasten keräämistä. Avautuvan ja sulkeutuvan toiminnan ansiosta kävynkeräyslaitteisto on helppo asettaa myös kasvavan puun tai latvuksen puunoksan ympärille.

20

Toimilaitteen käyttäminen mahdollistaa nopean, tehokkaan toiminnan ja käpyjen keräämisen koneellistamisen.

Erään esimerkin mukaisesti kävynkeräyslaitteisto käsittää lisäksi ainakin 25 yhden korokeosan, joka on kiinnitettynä yhteen leukaan. Kyseinen korokeosa ? on kävynkeräyslaitteiston suljetussa asennossa sovitettu asettumaan toista ^ leukaa vasten ja ylläpitämään raossa ennaltamäärättyä korkeutta.

LO

o i cS Esitetty esimerkki mahdollistaa raon hallinnan ja säätämisen juuri sopivaksi g 30 ajatellen niiden käpyjen dimensioita, joita halutaan kerätä. Sopivimmin on niin, että korokeosa on vaihdettava tai säädettävä, jotta raon korkeus on op-5 timoitavissa halutuksi. Korokeosana voi olla esimerkiksi pultti, tappi, ham-

LO

$2 mas, koroke, pysäytin tai este, joka ylläpitää raon korkeutta ja on sijoittuen neena esim. leukojen väliin.

35 4

Erään esimerkin mukaisesti ylempi leuka jatkuu olennaisesti samalla tasolla raon kohdalla ja sen vieressä. Raon vieressä alemman leuan etäisyys suhteessa ylempään leukaan on suurempi kuin raon kohdalla.

5 Sopivimmin on lisäksi niin, että ylempi leuka on sijoittuneena alemman leuan päälle tai yläpuolelle, jotta käpy kääntyisi ja putoaisi nimenomaan alemman leuan suuntaan. Edellä esitetty leukojen ja raon muotoilu mahdollistaa sen, että käpy kääntyy ylemmän leuan kääntämänä ja irtoaa oksasta helpommin.

10 Erään esimerkin mukaisesti kävynkeräyslaitteisto käsittää lisäksi kameralaitteiston, joka on sovitettu tarkkailemaan leukojen välistä aluetta. Tämä mahdollistaa kävynkeräyslaitteiston etäkäytön ja erityisesti koneellistamisen, jossa esimerkiksi koneen operaattori tai työkoneen kuljettaja voi ohjata laitteistoa. Kameralaitteiston avulla voidaan varmistaa 15 oksan sijoittuminen leukojen väliin ja sillä voidaan etsiä sopivaa puunoksaa tai käpyjä.

Kyseinen kameralaitteisto voi joko lisäksi tai vaihtoehtoisesti käsittää myös erikoiskameran, kuten spektrikameran, jolla voidaan kuvata kohteen emit-20 toiman, heijastaman tai läpäisevän säteilyn spektriä yhdellä tai useammalla aallonpituusalueella. Kyse voi olla ns. multispektrikamerasta tai hyperspektri-kamerasta. Kyseinen erikoiskamera on sovitettu havaitsemaan erityisesti käpyjä, jolloin kameralaitteistoa voidaan käyttää käpyjen etsintään ja havainnointiin.

25 ? Kameralaitteiston näyttö ja, kun kyseessä on erikoiskamera, tarvittaessa

O

™ myös tietokonelaitteisto on sijoitettuna koneen operaattorin tai työkoneen

LO

9 kuljettajan ulottuville, esimerkiksi työkoneen ohjaamoon.

00

CVJ

g 30 Eräässä suoritusmuodossa kävynkeräyslaitteisto käsittää lisäksi keräysosan,

CL

joka on sijoittuneena raon läheisyyteen. Keräysosa kerää irronneita käpyjä.

5 Lisäksi kävynkeräyslaitteistossa voi olla syöttöelimet käpyjen johtamiseksi m £2 pois keräysosasta keräyssäiliöön, joka voi olla esim. astia, laatikko, pussi tai ° säkki. Lisäksi kävynkeräyslaitteistossa voi olla seulontalaitteisto, joka on 35 sovitettu vastaanottamaan käpyjä keräysosasta ja erottelemaan roskat pois käpyjen joukosta.

5 Käpyjen keruussa keräyssäiliönä voidaan käyttää esim. 50-80 litran kokoisia voimapaperista tai juuttikankaasta valmistettuja pikkusäkkejä. Vaihtoehtoisesti, käytettävissä on myös esim. kapasiteetiltaan 500-200 kg suursäkki, 5 josta esimerkkinä mainittakoon ilmaa läpäisevällä kankaalla, täyttösukalla, tyhjennysventtiilillä ja neljällä nostolenkillä varustettu 1100 litran kokoinen malli.

Eräässä esimerkissä kävynkeräyslaitteisto käsittää lisäksi ainakin yhden 10 toimilaitteen, joka on sovitettu kääntämään leukojen asentoa niin, että samalla myös rako kallistuu asentoihin, joissa raon asento poikkeaa vaakasuuntaisesta.

Eräässä esimerkissä kävynkeräyslaitteisto käsittää lisäksi ainakin yhden 15 toimilaitteen, joka on sovitettu kääntämään leukojen asentoa niin, että samalla rako kallistuu oman pituussuuntansa suuntaisen akselisuoran ympäri.

Erään esimerkin mukaisesti kävynkeräyslaitteisto käsittää lisäksi elimet, jotka 20 on sovitettu puhdistamaan laitteistoa paineilman puhalluksen avulla.

Edellä esitetyt esimerkit mahdollistavat kävynkeräyksen koneellistamisen ja erityisesti kasvavan puun oksien tai latvuksien käsittelyn. Toimilaitteen avulla leuat käännetään oksan asentoa vastaaviksi, jotta osa puunoksasta sijoittuu 25 rakoon. Lisäämällä toimilaitteiden määrää saadaan monipuolisempia liikkeitä.

δ ™ Erään suoritusmuodon mukaisesti ratkaisun mukainen kävynkeräyslaitteisto

LO

o on sovitettuna työkoneen ohjattavaan nivelpuomistoon. Nivelpuomisto, joka cS koostuu kahdesta tai useammasta kääntyvästä puomiosasta, mahdollistaa g 30 laitteiston monipuoliset liikkeet, kun lisäksi hyödynnetään joko nivelpuomiston

CL

tai laitteiston toimilaitteita. Nivelpuomisto käsittää ainakin yhden toimilaitteen 5 sen asennon ohjaamiseksi. Erityisesti, kyseinen suoritusmuoto mahdollistaa

LO

£2 käpyjen keräilyn kasvavista puista. Erään esimerkin mukaisesti yksi puo- ° miosista voi toimia teleskooppisesti, jolloin kävynkeräyslaitteiston ulottumaa 35 voidaan kasvattaa.

6

Esitettynä ratkaisuna on erään suoritusmuodon mukaisesti työkone, joka on liikkuva ajoneuvo ja käsittää ohjattavan nivelpuomiston. Työkoneeseen kuuluu lisäksi edellä esitetty kävynkeräyslaitteisto, joka on sovitettuna nivelpuomistoon.

5

Työkoneen käyttö mahdollistaa käpyjen keruun koneellistamisen ja kävynkeräyslaitteiston tehokkaan käytön. Kävynkeräyslaitteisto kytketään työkoneen ohjausjärjestelmään, jonka avulla ohjataan mm. kävynkeräyslaitteiston toimilaitteita. kävynkeräyslaitteisto hyödyntää 10 esimerkiksi työkoneen hydraulijärjestelmää. Työkone, erityisesti maastokelpoinen työkone, mahdollistaa liikkumisen ja käpyjen keräilyn sekä metsiköissä että siemenviljelmillä.

Erään esimerkin mukaisesti työkone on harvesterin, kuormatraktorin tai 15 kaivinkoneen alustaa ja ohjattavaa nivelpuomistoa hyödyntävä työkone. Näin voidaan kyseisten työkoneiden käyttöä monipuolistaa. Kun kävynkeräyslaitteisto on lisäksi sovitettu niin, että se voidaan kiinnittää olemassa olevien työkoneiden nivelpuomistoihin, vältetään erikoisrakenteisen nivelpuomin tai työkoneen käyttö.

20

Esitetyn ratkaisun mukaisessa menetelmässä toimitaan niin, että hyödynnetään kävynkeräyslaitteistoa, jossa on toisiaan vasten asetettavat leuat, joiden väliin jää pitkänomainen rako. Kyseinen rako on sovitettu toimintaan, jossa rakoon asetettu puunoksa pääsee vetäytymään raon läpi mutta puunoksasta 25 kerättävät kävyt eivät mahdu raon läpi ja irtoavat. Tarkemmin sanottuna ? ainakin toiseen em. leuoista on sijoitettuna ainakin yksi hammasrivi, joka ™ käsittää useita vierekkäin asettuneita hampaita, ja jolloin em. pitkänomainen

LO

9 rako jää leuan ja hammasrivin väliin.

00

C\J

j£ 30 Erään esimerkin mukaisesti menetelmässä toimitaan niin, että: Q_ a) hyödynnetään kävynkeräyslaitteistoa, joka käsittää ylemmän leuan ja 5 alemman leuan, joista ainakin toinen on liikkuvasti kytketty

LO

$2 kävynkeräyslaitteistoon, ja joilla on suljettu asento ja lisäksi avattu asento, ° joka on suljettua asentoa avoimempi, ja jolloin mainittu hammasrivi on 35 sijoittuneena alempaan leukaan; 7 b) siirretään leuat avattuun asentoon hyödyntäen ainakin yhtä toimilaitetta, joka on sovitettuna kävynkeräyslaitteistoon ja siirtää joko ylempää leukaa tai alempaa leukaa, tai niitä molempia, avattuun ja suljettuun asentoon; c) asemoidaan joko kyseinen kävynkeräyslaitteisto tai kerättäviä käpyjä 5 omaava puunoksa niin, että ainakin osa puunoksasta sijoittuu leukojen väliin; d) siirretään leuat suljettuun asentoon hyödyntäen mainittua toimilaitetta, jolloin hammasrivin ja ylemmän leuan väliin on muodostuneena ainakin yksi pitkänomainen rako, jolla on ennaltamäärätty korkeus, joka sallii rakoon asettuneen puunoksan vetäytymisen raon läpi mutta on sovitettu 10 puunoksasta kerättävien käpyjen paksuutta pienemmäksi; ja e) siirretään joko kävynkeräyslaitteistoa tai puunoksaa niin, että puunoksa vetäytyy raon läpi ja samalla käpyjä irtoaa puunoksasta.

Edellä esitettyjä toimenpiteitä toistetaan käpyjen keräämiseksi puun oksista 15 ja latvuksesta. Esitetyssä ratkaisussa rako on sovitettu niin, että oksan muut osat kuin kävyt pääsevät vapaasti kulkemaan raon läpi. Avautuvan ja sulkeutuvan toiminnan ansiosta leuat on helppo asettaa myös kasvavan puun tai latvuksen puunoksan ympärille.

20 Rako on sovitettu mitoitukseltaan juuri sopivaksi ajatellen niiden käpyjen dimensioita, joita halutaan kerätä.

Eräiden esimerkkien mukaisesti kävynkeräyslaitteiston asemointi ja käpyjen irrottaminen suoritetaan niin, että kävynkeräyslaitteistoa siirretään suhteessa 25 puunoksaan, ja lisäksi kerääminen suoritetaan pystyssä kasvavista puista. ^ Tämä toteutustapa soveltuu erityisesti koneellistettuun menetelmään, joka

O

™ hyödyntää esim. nivelpuomistoa ja työkonetta.

LO

o i cS Ratkaisun mukainen laitteisto ja menetelmä soveltuvat Pinus-sukuisten män- 30 tylajien ja Picea-sukuisten kuusilajien sekä Larix-sukuisten lehtikuusilajien

CL

käpyjen keräämiseen.

LO

£2 Piirustusten kuvaus δ

CVJ

35 Esitettyjä ratkaisuja selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla samalla oheisiin kuviin, joissa: 8 kuva 1 esittää erään esimerkin, jossa ratkaisun mukainen laitteisto on sovitettuna puomiin, ja jossa sovelletaan menetelmää, jossa käpyjä kerätään kasvavasta puusta, 5 kuva 2 esittää kuvan 1 laitteiston avatussa asennossa, kuva 3 esittää kuvan 1 laitteiston suljetussa asennossa, 10 kuva 4 esittää kuvan 1 laitteiston ja leukojen rakennetta tarkemmin, kuva 5 esittää kuvan 1 laitteiston ja seulontalaitteiston rakennetta tarkemmin, 15 kuva 6 esittää laitteistoa osittain auki leikattuna ja yhtä hammasriviä tarkemmin, ja kuva 7 esittää laitteistoa osittain auki leikattuna ja hammasrivin yhden hampaan toimintaa tarkemmin, 20 kuva 8 esittää erään esimerkin ratkaisun mukaisen menetelmän soveltamisesta puunoksan käpyjen keräilyyn, päältä katsottuna, ja 25 kuva 9 esittää yksityiskohtaisemmin laitteistoon muodostuvaa rakoa, ^ sivulta katsottuna ja poikkileikkauksena.

C\J

i

LO

o Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus 00

CVJ

g 30 Kuvassa 1 on esitetty eräs esimerkki ratkaisun mukaisesta

CL

kävynkeräyslaitteistosta, jota tässä selityksessä kutsutaan myös laitteistoksi 5 10. Laitteisto 10 on erityisesti laitteisto käpyjen keräämiseksi tai irrottamiseksi m £2 kasvavan puun puunoksista tai latvuksista, δ

CVJ

35 Kuvan 1 esimerkissä laitteisto 10 on kytketty puomiin 40, joka puolestaan on kytkettävissä nivelpuomistoon, joka on työkoneessa. Puomissa 40 on 9 kiinnityselimet 41, esim. pikakiinnityselimet, joiden avulla puomi 40 on kiinnitettävissä työkoneen nivelpuomiston päähän, jossa on yhteensopivat kiinnityselimet, esim. yhteensopivat pikakiinnityselimet. Työkone on harvesterin, kuormatraktorin tai kaivinkoneen alustaa ja nivelpuomistoa 5 hyödyntävää mallia. Harvesteripään, kaatopään, puutavarakouran tai kauhan sijaan nivelpuomiston päähän on puomin 40 välityksellä kiinnitetty laitteisto 10.

Erään toisen esimerkin mukaisesti laitteistossa 10 on kiinnityselimet, esim. 10 pikakiinnityselimet, joiden avulla laitteisto 10 on kiinnitettävissä suoraan työkoneen nivelpuomiston päähän, jossa on yhteensopivat kiinnityselimet, esim. yhteensopivat pikakiinnityselimet. Näin on erityisesti siinä tapauksessa, että työkoneen omalla nivelpuomistolla on riittävä ulottuvuus, esim. pääsy 13-15 metrin korkeuteen, ja sen liikkeet mahdollistavat laitteiston 10 15 tehokkaan käytön. Työkone on esim. kaivinkoneen alustaa ja nivelpuomistoa hyödyntävää mallia.

Laitteiston 10 avulla kerätään käpyjä kasvavasta puusta. Kyseistä työkoneen, nivelpuomiston ja laitteiston 10 yhdistelmää, tarvittaessa yhdessä puomin 40 20 kanssa, voidaan käyttää ratkaisun mukaisen menetelmän soveltamiseen. Työkone kykenee esim. liikkumaan metsiköiden vaihtelevassa maastossa tai siemenviljelyksillä ja työkoneen kuljettaja ohjaa laitteistoa 10 työkoneen ohjaamosta käsin. Mahdollista on myös se, että laitteistoa 10 ohjataan etäohjauksen avulla ohjaamon ulkopuolella, esim. maastossa.

25 ^ Keruu tapahtuu useimmiten männyistä ja kuusista, erityisesti niiden latvuk- o ™ sista, ja sopivimmin niiden latvuksien yläosasta. Työkone ja nivelpuomisto

LO

o mahdollistavat suuren ulottuman verrattuna tilanteeseen, jossa keräily ta- cS pahtuu henkilönostimen avulla käsin, g 30

CL

Kuvissa 2 ja 3 on esitetty eräs esimerkki laitteistosta 10, jossa on kaksi 5 vastakkaista leukaa ja niiden eri asennoista. Ylempi leuka 12 on kytketty

LO

£2 laitteistoon 10 yhden tai useamman nivelen 13 avulla niin, että se pääsee ° siirtymään suljettuun asentoon, ja samalla alempaa leukaa 11 vasten kuvan 35 3 mukaisesti, ja kuvan 2 mukaiseen avattuun asentoon. Tässä esimerkissä kukin leuka muodostaa rakenteen, joka kiinnittyy vastakkaiseen leukaan ja 10 muodostaa osan laitteiston 10 rakennetta, joka on kiinnitettävissä puomiin 40.

Nivelet 13 muodostavat osan erään esimerkin mukaisesta 5 siirtomekanismista, jonka avulla leukoja avataan ja suljetaan. Siirtomekanismiin kuuluu esim. kääntyviä varsia 56, kuten kuvassa 2. Kuvissa 2 ja 3 on esimerkki siirtomekanismista, jonka avulla ylemmän 12 leuan ja alemman leuan 11 määrittämät tasot pysyvät avaamisen ja sulkemisen aikana olennaisesti samansuuntaisina.

10

Erään toisen esimerkin mukaisesti ylempi leuka 12 on kytketty laitteistoon 10 siirtomekanismin avulla niin, esim. yhden tai useamman nivelen avulla, että ylempi leuka 12 pääsee kiertymään sekä suljettuun asentoon alempaa leukaa 11 vasten että avattuun asentoon. Erään kolmannen esimerkin 15 mukaisesti kyseinen siirtomekanismi mahdollistaa molemmat edellä kuvatut liikkeet, jossa ylempi leuka 12 siirtyy etäämmälle alemmasta leuasta 11 ja samalla se kääntyy auki jonkin verran.

Kuvan 2 esimerkissä ylemmän leuan 12 rakenteeseen kuuluu vahvistava 20 rakenne, esim. kehys, joka ympäröi ylempää leukaa 12 mutta ei ole leukojen välissä. Erään esimerkin mukaisesti ylempi leuka 12 on tasainen levy, joka on esim. suorakulmainen, kuten kuvassa 2, tai kulmistaan pyöristetty tai pyöreä. Erään esimerkin mukaisesti kyseinen tasainen levy on liukulevy, jota vasten puunoksa liukuu ja jonka liukuominaisuudet ovat paremmat kuin esim. 25 metallilevyn. Kyseessä on esimerkiksi jokin tekninen muovi, joka on ^ levymuodossa. Liukulevy on kiinnitetty em. levyyn tai suoraan ylemmän ^ leuan 12 rakenteeseen.

i m o i cS Erään esimerkin ja kuvan 4 mukaisesti alemman leuan 11 rakenteeseen g 30 kuuluu esim. kehys, joka reunustaa alempaa leukaa 11 ja on leukojen 11, 12

CL

välissä. Sopivimmin on niin, että kyseisen kehyksen ja ylemmän leuan 12 5 väliin muodostuu ennalta määrätyn korkuinen sivurako 42, kuten kuvassa 4.

m £2 Leukojen väliin, laitteiston 10 päähän, muodostuu päätyrako 43, joka on ° ennalta määrätyn korkuinen. Erään esimerkin ja kuvan 4 mukaisesti 35 päätyrako 43 on korkeampi kuin sivurako 42. Sopivimmin on niin, että sekä sivurakoa että päätyrakoa rajaa ylemmän leuan 12 alapinnan määräämä 11 taso, esim. liukulevyn alapinta. Toisin sanoen, sivuraon ja päätyraon yläreunat ulottuvat samalle korkeudelle mutta päätyraon alareuna ulottuu sivurakoa alemmaksi. Ylempi leuka 12 voi olla myös muodoltaan kupera muualla kuin sivuraon 42 tai päätyraon 43 kohdalla, Ylemmän leuan 12 ja/tai 5 alemman leuan 11 reunoissa voi olla ohjaimia tai muotoja, jotka ohjaavat puunoksan leukojen väliin.

Erään esimerkin mukaisesti sivurako 42 ja/tai päätyrako 43 on sovitettu korkeudeltaan sellaiseksi, että sen avulla voidaan riipiä käpyjä oksasta. 10 Käpyjä riivitään lisäksi myöhemmin selostettavan hammasrivin avulla, mitä toimintaa em. pääty- ja/tai sivuraot voivat tarvittaessa täydentää. Erään esimerkin mukaisesti laitteistossa 10 on yhden poikittaisen hammasrivin 51 (ks. kuva 4) lisäksi yksi tai kaksi pitkittäistä sivurakoa 42 (ks. kuva 4), jotka sijoittuvat laitteiston yhdelle tai molemmille sivuille, ollen esim. U-muodossa. 15 Tämä mahdollistaa sen, että puunoksa voidaan ottaa laitteistoon 10 sekä päädyn että yhden tai kahden sivun suunnasta. Puunoksa vedetään laitteistosta 10 joko päädyn tai jonkin sivun kautta. Erään esimerkin mukaisesti laitteistossa 10 on päätyraon 43 lisäksi yksi tai kaksi pitkittäistä hammasriviä, jotka sijoittuvat laitteiston yhdelle tai molemmille sivuille.

20

Sivuraon 42 ja/tai päätyraon 43 korkeus vastaa esim. raon 31 korkeutta (ks. kuva 9). Rako 31 on sijoittuneena em. hammasrivin kohdalle. Kuvan 4 esimerkin mukaisesti sivurako 42 ja/tai päätyrako 43 on selvästi suurempi kuin rako 31, jolloin sivuraon 42 ja/tai päätyraon 43 tarkoituksena ei ole 25 käpyjen riipiminen.

δ ™ Sivurako 42 ja/tai päätyrako 43 ei ole välttämätön. Muillakin tavoin voidaan

LO

o järjestää niin, että laitteiston 10 päähän ja yhdelle tai useammalle sivulle cS muodostuu riittävä tila, rako tai aukko, joka mahdollistaa puunoksan g 30 vetämisen pois leukojen välistä niin, että puunoksa ei takerru kumpaankaan

CL

leukaan tai niiden väliin.

O) ln ” Kun tässä selityksessä puhutaan ylemmästä ja alemmasta leuasta, tarkoite- c\j taan erityisesti leukoja, jotka ovat jatkuvasti pystysuunnassa päällekkäin, tai 35 vaihtoehtoisesti leukoja, jotka ovat asetettavissa puunoksan alle ja päälle. Laitteistolla voi lisäksi olla asentoja, joissa leuat ovat vierekkäin.

12

Erään esimerkin mukaisesti esim. ylempi leuka 12 on lyhyempi kuin kuvassa 4 ja edellä mainittu siirtomekanismi sijoittuu laitteiston 10 keskiosaan tai takaosaan. Siirtomekanismi voi tarvittaessa ulottua ylemmän leuan 12 päälle. 5

Kuten kuvassa 4, siirtomekanismi on sopivimmin järjestetty, sellaiseksi, että se ei asetu laitteiston 10 päässä olevan päätyraon 43 kohdalle ja jättää laitteiston 10 molemmilla sivuilla olevat sivuraot 42 vapaiksi joko kokonaan tai mahdollisimman pitkältä matkalta, alkaen laitteiston 10 päästä.

10

Toimilaite 14, joita on yksi tai useampia, siirtää ylempää leukaa 12 kiinni ja auki yhdessä siirtomekanismin kanssa.

Toimilaitteina käytetään erään esimerkin mukaisesti hydraulisylintereitä. 15 Toimilaitteet toimivat paineisen väliaineen ohjaamina ja ne on kytketty ohjauspiiriin, joka koostuu esim. paineisen väliaineen lähteestä, väliaineen kanavista, venttiileistä ja ohjauselimistä. Ohjauspiirin venttiilien ohjaaminen suoritetaan joko manuaalisesti tai sähköisen ohjausjärjestelmän välityksellä, käyttäen ohjauselimenä esimerkiksi ohjaussauvaa. Manuaalinen toiminta 20 tarkoittaa esim. ohjauspiirin venttiilien ohjaamista käsin vivun avulla. Ohjaus-piirinä voidaan käyttää työkoneen hydrauliikkajärjestelmää. Ohjauseliminä voidaan käyttää työkoneen ohjauselimiä. Sähköiseen ohjausjärjestelmään voidaan sovittaa myös automaattisia toimintoja, jotka huolehtivat laitteiston 10 toiminnasta. Laitteistossa 10 voi olla toimilaitteita, jotka pneumatiik-25 kasylintereitä, jotka on kytketty työkoneen pneumatiikkajärjestelmään.

δ ™ Laitteistoon 10 on kuvan 4 mukaisesti sijoitettuna ainakin yksi hammasrivi 51,

LO

9 joka käsittää useita vierekkäin asettuneita hampaita 52 (ks. kuva 6), joita cS voidaan kutsua myös riipijöiksi, joiden avulla käpyjä riivitään puunoksista.

g 30 Sopivimmin on niin, että hampaat 52 ovat asettuneet kiinni toisiinsa tai lähes

CL

kiinni toisiinsa niin, että niiden välinen pystysuuntainen välysrako on 5 puunoksan rankaa, siihen kiinnittyneitä sivuoksia ja käpyjä kapeampi.

LO

$2 Välysrako on sovitettu sellaiseksi, että vältetään oksien tarttuminen

O

c\j hammasväleihin. Hammasrivi 51 on muodoltaan ja sijoittelultaan järjestetty 35 sellaiseksi, että laitteiston 10 sisään tai sen päähän muodostuu ennalta määrätyn korkuinen rako 31, esimerkiksi hammasrivin 51 ja ylemmän leuan 13 12 väliin, kuvan 9 mukaisesti, kun laitteisto 10 on suljetussa asennossa (vrt. kuva 3). Laitteiston 10 avatussa asennossa (vrt. kuva 2) rako 31 on em. korkeutta suurempi. Raon 31 korkeudella tarkoitetaan erityisesti hammasrivin 51 ja vastakkaisen leuan lyhintä etäisyyttä, ts. kunkin hampaan 52 ja 5 vastakkaisen leuan lyhintä etäisyyttä.

Kuvan 6 esimerkissä hampaat 52 ovat suorassa rivissä ja hammasrivi 51 on siten suora. Hammasrivi 51 on sijoittuneena poikittain suhteessa laitteiston 10 pituussuuntaan. Laitteistossa 10 on kaksi hammasriviä 51, joista 10 takimmainen voi riipiä kävyt puunoksan latvasta ja etummainen voi riipiä kävyt puunoksan tyvestä tai keskiosasta alkaen latvaa kohti. Em. etummainen hammasrivi voi sijoittua laitteiston 10 päähän päätyraon 43 tilalle.

15 Sopivimmin on niin että ylemmän leuan 12 ja alemman leuan 11 rakenteiden etäisyys toisistaan on suurempi kuin em. ennalta määrätty korkeus (ks. korkeus H1 kuvassa 9), paitsi raon 31 kohdalla. Näin on erityisesti kohdissa, joihin puunoksa asettuu tai joiden kautta puunoksa kulkee pois laitteistosta käpyjen riipimisen aikana. Erään esimerkin ja kuvan 4 mukaisesti sivurako 42 20 ja päätyrako 43 ovat em. korkeutta suurempia.

Vaihtoehtoisesti, hammasrivi 51 voi muodoltaan poiketa suorasta muodosta ja se voi myös olla kaareva tai käsittää yhden tai useamman V-muodon tai U-muodon. Hammasrivi 51 voi olla sijoittuneena pitkittäisesti. ts. laitteiston 10 25 pituussuunnan suuntaisesti. Pitkittäinen hammasrivi voi sijoittua laitteiston 10 ? yhdelle tai kahdelle sivulle sivuraon 42 tilalle.

C\J

LO

o Erään esimerkin mukaisesti laitteistossa 10 on yhden poikittaisen c3 hammasrivin 51 lisäksi yksi tai kaksi pitkittäistä hammasriviä, jotka sijoittuvat * 30 laitteiston yhdelle tai molemmille sivuille. Tällöin hammasrivit ovat esim. U-

CL

muodossa. Laitteistossa 10 voi olla useita samansuuntaisia tai erisuuntaisia σ> ^ hammasrivejä. Tämä mahdollistaa sen, että puunoksa voidaan ottaa

ID

£2 laitteistoon 10 sekä päädystä että yhdeltä tai kahdelta sivulta. Puunoksa ™ vedetään laitteistosta 10 joko päädyn tai jonkin sivun kautta. Laitteisto 10, ts.

35 alempi leuka 11 ja/tai ylempi leuka 12, voi olla kulmistaan pyöristetty tai 14 muodoltaan pyöreä, jolloin puunoksa voidaan ottaa laitteistoon 10 kyseisen kulman suunnasta.

Kuvassa 6 esitetyssä esimerkissä hammasrivi 51 on kiinnitetty alempaan 5 leukaan 11, mutta vaihtoehtoisesti hammasrivi voi olla kiinnitettynä ylempään leukaan 12 tavalla, joka vastaa kuvan 6 toteutusta. Hammasrivin 51 jatkeena tai osana hammasriviä 51 voi olla osuus, johon rako 31 ulottuu mutta rakenne ei ole myötäävä. Kyseinen osuus on muodostettu leukojen rakenteen avulla.

10

Erään esimerkin mukaisesti ylempi leuka 12 ei ole tasainen levy tai se on tasainen vain osittain. Ylempi leuka 12 voi olla muodoltaan esim. kupera muualla kuin raon 31 tai hammasrivin 51 kohdalla. Yhden leuan tai molempien leukojen 11,12 muoto voidaan järjestää niin, että puunoksalla on 15 tilaa liikkua leukojen välissä. Ylemmässä leuassa 12 voi olla portaita tai kynnyksiä. Erään esimerkin mukaisesti siinä leuassa, joka on vastakkainen suhteessa hammasriviin 51, on edellä mainittu porras tai kynnys sijoitettuna hammasrivin 51 kohdalle, jotta edellä mainittu rako 31 muodostuisi hammasrivin 51 ja kyseisen portaan tai kynnyksen väliin.

20

Erään esimerkin mukaisesti kunkin hampaan leveys on 56 mm ja raon 31 korkeus on 13-22 mm ja sopivimmin 15 mm tai 20 mm, kun leuat ovat suljettuina. Hammasrivissä on 18-22 hammasta. Em. raon mitoitusta voidaan soveltaa myös sivuraossa 42 ja/tai päätyraossa 43.

25 ^ Kuvien 6 ja 7 mukaisesti kaikki hampaat 52, tai ainakin osa hampaista 52, on ™ sovitettu myötäämään niin, että hammas 52 pääsee liikkumaan raon 31

LO

9 kasvattamiseksi. Kukin hammas myötää itsenäisesti. Myötääminen tapahtuu c3 silloin, kun hampaaseen kohdistuva voima on riittävä painamaan hammasta g 30 ja siirtämään sitä poispäin esim. ylemmästä leuasta 12. Em. voima esiintyy esim. silloin, kun puunoksan ranka, joka on rakoa 31 paksumpi, asettuu 5 rakoon 31, ts. hampaan 52 ja ylemmän leuan 12 väliin. Sopivimmin on niin,

LO

$2 että hammas 52 liikkuu suoraviivaisella tai kaarevalla liikkeellä poispäin siitä ° leuasta, joka on raon 31 vastakkaisella puolella. Kun em. voima poistuu, 35 hammas pääsee itsestään palautumaan pois esim. kuvan 7 mukaisesta myötäävästä asennosta ja ylläpitämään rakoa 31.

15

Kuhinkin myötäävään hampaaseen 52 on kytketty voimaelin 54, joka kohdistaa hampaaseen vastavoiman ja ylläpitää hampaan 52 asentoa ja rakoa 31. Sopivimmin on niin, että voimaelin 54 on säädettävissä 5 vastavoiman suuruuden säätämiseksi tai vaihdettavissa toiseen vastaavaan elimeen niin, että vastavoiman suuruus voidaan vaihtaa. Kyseinen voimaelin 54 on esimerkiksi jousi, joka kohdistaa hampaaseen 52 voiman, joka ylläpitää hampaan 52 asentoa ja palauttaa sen, mikäli hammas 52 on liikkunut. Jousena on käytettävissä puristusjousi tai kuvan 7 mukainen 10 vetojousi, joka on kytketty toisaalta hampaaseen 52 ja toisaalta sen leuan rakenteeseen, johon hammas 52 on kytketty. Kuvan 7 esimerkissä em. voimaelin 54 on kytketty alemman leuan 11 rakenteeseen.

Kuvan 7 esimerkissä alemman leuan 11 rakenteeseen kuuluu pysäytin 53, 15 jota vasten em. vastavoima työntää hampaan 52 ja joka pysäyttää hampaan 52 sellaiseen asentoon, jossa rako 31 muodostuu ja pysyy halutun korkuisena. Kuvan 7 esimerkissä pysäytin 53 on pitkänomainen palkki, joka asettuu hammasrivin 51 kaikkia hampaita vasten ja johon voidaan kiinnittää suojalevyjä ja alemman leuan muita rakenteita, kuten em. jousi. Alemman 20 leuan 11 rakenteessa voi olla myös rajoitin, jota vasten hammas 52 asettuu avaavan voiman pakottamana ja joka estää raon 31 kasvamisen haluttua suuremmaksi. Kuvan 7 esimerkissä hammas 52 pääsee laskeutumaan pysäytintä 53 alemmas, joten pysäyttimen 53 ja ylemmän leuan 12 välinen etäisyys määrää raon 31 maksimikorkeuden kyseisen hampaan 52 kohdalla. 25 Esitetyssä esimerkissä raon 31 korkeus kasvaa enintään noin 56 mm.

^ Leuassa voi olla muitakin rakenteita, jotka hampaan lisäksi määrittelevät raon

O

™ 31 maksimikorkeuden, kun hammas 52 on myötäävässä asennossa.

LO

o i cS Kuvassa 7 esitetyn esimerkin mukaisesti hammas 52 on pitkänomainen ja g 30 sen ensimmäinen pää asettuu ylemmän leuan 12 lähelle ja muodostaa raon

CL

31 (ks. kuva 9) toisen reunan. Hampaan 52 toinen pää on kytketty 5 nivelöidysti alempaan leukaan 11. Hammas 52 pääsee nivelen 55 avulla m £2 keinumaan sellaisen kuvitteellisen akselisuoran X ympäri, joka on ° olennaisesti vaakasuuntainen, kun laitteisto 10 on kuvan 1 mukaisessa 35 käyttöasennossaan. Kyseinen akselisuora X sijoittuu vaakasuunnassa välimatkan päähän raosta 31. Sopivimmin on niin, että kyseinen akselisuora 16 on laitteistossa 10 sisempänä kuin rako 31, jolloin puunoksa liikkuu riipimisen aikana kyseisen akselisuoran X ohitse rakoon 31 päin.

Hammas 52 on esimerkiksi käyrä, kaareva tai kulmikas. Hammas 52 koostuu 5 esimerkiksi kahdesta vierekkäisestä levystä, jotka muodostavat hampaan suorat sivupinnat, ja levyjä yhdistävistä pinnoista, jotka ovat sijoittuneet ainakin hampaan 52 siihen päähän, joka on raon 31 luona. Em. pinnat ovat suoria tai kaarevia ja määrittävät hampaan pään muodon.

10 Kuvassa 2 esitetty laitteisto 10 on sekä laitteiston 10 että leukojen 11, 12 osalta muodoltaan suorakulmainen niin, että laitteiston 10 päähän ja kahdelle vastakkaiselle syrjälle tai sivulle muodostuu ennalta määrätyn korkuiset sivuraot 42 ja päätyrako 43.

15 Päätyraon 43 ja sivurakojen 42 muodostuminen voidaan toteuttaa eri tavoin ja esitetyssä esimerkissä ne saadaan aikaan siten, että leukojen 11 ja 12 väliin on sijoittuneena ainakin yksi korokeosa 18, joka ylläpitää leukojen 11 ja 12 välistä etäisyyttä eikä päästä leukoja 11, 12 kiinni toisiinsa. Korokeosat 18 ovat kuvien 2 ja 3 esimerkeissä kiinnitetty alempaan leukaan 11 ja sijoitettu 20 lähelle leuan 11 ulkoreunaa, jolloin kahden korokeosan 18 etäisyys toisistaan määrää samalla myös päätyraon 43 ja/tai sivuraon 42 pituuden. Korokeosa voi sijaita myös laitteiston 10 sisällä leukojen 11,12 välissä, jolloin se ei rajaa päätyraon 43 ja/tai sivuraon 42 pituutta. Erään toisen esimerkin mukaisesti korokeosa 18 on kiinnitetty ylempään leukaan 12, esimerkiksi sen 25 ulkoreunaan tavalla, joka vastaa kuvan 3 sijoittelua.

δ ™ Laitteiston 10 ja leukojen 11,12 muodot voivat myös poiketa toisistaan, Eräi- o den muiden esimerkkien mukaisesti laitteistossa on vain yksi reunarako, cS johon yhdistyvät em. päätyrako 43 ja sivuraot 42, tai vaihtoehtoisesti g 30 sivurakoja 42 on kullakin sivulla kaksi tai useampia, esim. kuvan 4

CL

mukaisesti. Päätyrako 43 ja/tai sivurako 43 on pitkänomainen, ts. pitkulainen,

O

5 kun tarkastellaan raon pituussuuntaa, ja se voi olla suora tai kaareva.

LT)

CO

° Raon 31 pituus on sovitettu puunoksan mukaiseksi. Erään esimerkin 35 mukaisesti raon 31 pituus on noin 1200-1800 mm. Päätyraon 43 ja sivuraon 42 pituus on sovitettu puunoksan mukaiseksi ja on esim. noin 1200-1800 17 mm ja mahdollisesti jaettuna osiin yhden tai useamman korokeosan 18 avulla. Laitteiston 10 pituus on esim. 2400 mm ja leveys on esim. 1800 mm.

Kuvan 1 mukaisesti puomi 40 käsittää ensimmäisen puomiosan 40a, jonka 5 alapäähän kiinnityselimet 41 on kiinnitetty. Puomiosa 40 on käyttöasennossaan olennaisesti pystysuuntainen. Puomiosan 40a yläpäähän on kiinnitettynä toinen puomiosa 40b, joka on käyttöasennossaan olennaisesti vaakasuuntainen.

10 Kuvan 1 ja erään esimerkin mukaisesti puomiosat 40a ja 40b on kiinnitetty toisiinsa nivelen 40c välityksellä niin, että laitteiston 10 kallistaminen eteen-ja taaksepäin ja/tai sivuille päin on mahdollista. Kallistumista ohjataan yhden tai useamman toimilaitteen avulla, esim. hydraulisylinterin avulla.

15 Laitteistossa 10 tai puomissa 40 voi olla toimilaite, joka kääntää leukoja 11, 12 yhdessä niin, että rako tai hammasrivi kallistuu ja se voidaan kääntää vinoon asentoon, joka poikkeaa kuvan 1 mukaisesta vaakasuuntaisesta asennosta. Näin rako 31 tai hammasrivi 51 voidaan kääntää oksan asentoa vastaavaksi. Kääntäminen on toteutettu esim. nivelen 40c avulla niin, että 20 laitteisto 10 kokonaisuudessaan ja puomiosa 40b kallistuvat sivuille päin. Toimilaitteena on esim. ainakin yksi pituuttaan muuttava sylinteri, joka on kytketty puomiosien 40a ja 40b välille. Toimilaite on esim. hydraulisylinteri.

Laitteistossa 10 tai puomissa 40 voi olla toimilaite, joka kääntää leukoja 11, 25 12 yhdessä niin, että rako 31 tai hammasrivi 51 kallistuu oman ? pituussuuntansa ympäri, tai sellaisen akselisuoran ympäri, joka on ko. pi- o ^ tuussuunnan kanssa yhdensuuntainen. Näin rako 31 tai hammasrivi 51 o voidaan kallistaa eteenpäin tai taaksepäin ja myös roikkuvat puunoksat cS saadaan leukojen väliin. Kuvan 1 esimerkissä kääntäminen on toteutettu g 30 nivelen 42 avulla niin, että laitteisto 10 kokonaisuudessaan ja puomiosa 40b kallistuvat eteen- ja taaksepäin. Toimilaitteena on ainakin yksi pituuttaan O) 5 muuttava sylinteri 20, joka on kytketty puomiosien 40a ja 40b välille, m £2 Toimilaite 20 on esim. hydraulisylinteri.

δ

C\J

35 Erään esimerkin mukaisesti laitteistossa 10, puomissa 40 tai työkoneen nivelpuomistossa on toimilaite, joka pyörittää laitteistoa 10 sellaisen 18 akselisuoran ympäri, joka on olennaisen pystysuuntainen. Toimilaite on esim. hydraulinen pyörityslaite tai pyöritettävä nivel, joka on asennettu esim. puomin 40 ja laitteiston 10 väliin, esimerkiksi laitteiston 10 ja puomiosan 40b väliin, puomiosien 40a ja 40b väliin tai niveleen 42, tai nivelpuomistoon.

5

Sopivimmin on niin, että puomiosa 40a tai puomiosa 40b, tai ne molemmat, ovat pituudeltaan muuttuvia niin, että laitteistoa 10 voidaan puomin 40 avulla liikuttaa joko vaakasuunnassa tai pystysuunnassa, tai näissä molemmissa suunnissa.

10

Pystysuuntaista liikettä käytetään kohottamaan laitteisto halutun puunoksan korkeudelle. Vaakasuuntaista liikettä, erityisesti vaakasuuntaista taaksepäin suuntautuvaa liikettä, joka kuvassa 1 suuntautuu oikealle, käytetään käpyjen irrottamiseen puunoksasta, kun laitteisto 10 on suljettuna. Vaakasuuntaista 15 eteenpäin suuntautuvaa liikettä, joka kuvassa 1 suuntautuu vasemmalle, käytetään puunoksan sijoittamiseen laitteiston 10 sisälle, kun laitteiston 10 leuat 11,12 ovat avattuina.

Puomiosa 40a tai puomiosa 40b, tai ne molemmat, voivat olla 20 teleskooppisesti toimivia, kuten kuvassa 1 on esitetty. Kukin puomiosa voi käsittää yhden tai useamman teleskooppisesti liikkuvan osan. Erään toisen esimerkin mukaisesti puomissa 40 on nivelet, jotka mahdollistavat em. liikkeet. Erään toisen esimerkin mukaisesti puomissa 40 on vain em. vaakasuuntainen liike, joten laitteiston 10 nostamisesta huolehditaan 25 työkoneen nivelpuomiston avulla. Vaakasuuntaisesta liikkeestä huolehtii ^ esim. kuvan 1 mukainen puomiosa 40b. Erään kolmannen esimerkin ™ mukaisesti puomissa 40 ei ole vaaka- tai pystysuuntaisia liikkeitä, joten

LO

o laitteiston 10 liikkeistä huolehditaan työkoneen nivelpuomiston avulla.

CO

CVJ

g 30 Kuvassa 1 esitetyssä esimerkissä puomiosa 40a käsittää kaksi

CL

teleskooppisesti liikkuvaa osaa, jotka sijoittuvat sisäkkäin puomiosan 40a 5 sisään ja joiden avulla laitteistoa 10 ja puomiosaa 40b voidaan nostaa ja

LO

£2 laskea. Kutakin osaa liikutetaan toimilaitteella, joka on esim. hydraulisylinteri.

δ

CVJ

35 Kuvassa 1 esitetyssä esimerkissä puomiosa 40b käsittää yhden teleskooppisesti liikkuvan osan, joka sijoittuu puomiosan 40b sisään ja jonka 19 avulla laitteistoa 10 voidaan siirtää eteenpäin ja taaksepäin. Kyseistä osaa liikutetaan toimilaitteella, joka on esim. hydraulisylinteri. Laitteisto 10 on kytketty liikkuvaan osaan.

5 Erään esimerkin mukaisesti työkoneen nivelpuomisto, laitteisto 10 tai puomi 40 käsittää lisäksi tukielimen, esim. pitkänomaisen ulokkeen, joka tukeutuu puunrunkoa vasten ja samalla estää puunrungon liikkumisen laitteiston 10 mukana kun käpyjä riivitään puunoksasta. Riipimisen aikana laitteisto 10 liikkuu esim. puomiosan 40b avulla. Kyseinen tukielin on kiinnitetty esim. 10 puomiosaan 40a, esimerkiksi nivelen avulla, ja siihen voi olla kytkettynä yksi tai useampi toimilaite kyseisen tukielimen liikkeiden ohjaamiseksi. Erään toisen esimerkin mukaisesti tukielin on kytketty laitteistoon 10 tai puomiosaan 40b, josta se työntyy puunrunkoa vasten. Kyseinen tukielin työntyy puunrunkoa vasten silloin, kun puomiosa 40b vetää puomiosaa 40b poispäin 15 puunrungosta. Tukielimen ja puomiosan 40b liikkeet on synkronisoitu, esim. olennaisen samanaikaisiksi. Tukielin voi toimia myös teleskooppisesti ja ainakin osan tukielimestä voi muodostaa sylinteritoimilaite.

Laitteistossa on keräysosa 15, joka on sijoittuneena yhden tai useamman 20 raon 31 luokse niin, että keräysosa 15 kerää raon 31 irrottamia käpyjä, jotka jäävät leukojen väliin ja putoavat tai jäävät niiden sisäpuolella. Sopivimmin on niin, että keräysosa 15 on alemman leuan 11 yhteydessä ja sen alla. Keräysosan 15 muoto voi olla esim. kaukalomainen tai muuten muotoiltu niin, että irronneet kävyt painovoiman ohjaamina kulkeutuvat keräysosaan tai 25 johonkin ennaltamäärättyyn kohtaan keräysosassa 15. Kyseinen ^ ennaltamäärätty kohta voi olla esim. syöttöelimet, jotka johtavat kävyt pois

O

™ keräysosasta 15 keräyssäiliöön. Keräyssäiliö on esim. astia, laatikko, pussi

LO

o tai säkki, joka on kiinteä tai vaihdettava. Sopivimmin kävyt kerätään cS vaihdettavaan suursäkkiin. Syöttöelimet koostuvat erään esimerkin g 30 mukaisesti kankaisesta putkesta. Syöttöelimissä voi olla yksi tai useampi

CL

avattava sulkuelin, joka pysäyttää kävyt tai estää niiden tulon keräysosasta 5 15. Syöttöelimet hyödyntävät esim. painovoimaa käpyjen siirrossa, m £2 tarvittaessa myös puhallusta, esim. paineilmaa, δ

CVJ

35 Eräs toinen vaihtoehto on, että kävyt johdetaan keräysosasta 15 tai em. ennalta määrätystä kohdasta seulontalaitteiston 60 sisääntuloon.

20

Seulontalaitteistossa 60 kävyt erotellaan roskista yhdessä tai useammassa vaiheessa. Seulontalaitteisto 60 on esimerkiksi laatikkomainen laitteisto, joka on sijoitettu alemman leuan 11 alle, esim. osaksi keräysosaa 15, tai alemman leuan 11 perään, esim. keräysosan 15 perään. Kuvan 5 esimerkissä 5 seulontalaitteisto 60 on kaksivaiheinen, jolloin ensimmäisessä vaiheessa kävyt päästetään karkeaseulan 61 läpi ja irronneet oksat ja käpyjä isommat roskat jatkavat karkeaseulan 61 ohi ja ulos seulalaitteistosta 60. Toisessa vaiheessa kävyt jatkavat hienoseulan 62 ohi, joka päästää läpi käpyä pienemmät roskat. Karkeaseula 61 ja hienoseula 62 ovat erään esimerkin 10 mukaisesti rei’itettyjä levyjä. Karkeaseula ja hienoseula ovat sijoittuneina esim. päällekkäin ja koteloinnin sisään. Roskat päästetään esim. putoamaan maahan. Seulotut kävyt johdetaan esim. syöttöelimiin, jotka on kytketty seulontalaitteistoon 60. Erään esimerkin mukaisesti seulontalaitteistoon on kytketty tärytin 63, joka aikaansaa seulontalaitteiston värähtelevän liikkeen ja 15 tehostaa seulontaa sekä käpyjen kulkua seulontalaitteiston 60 läpi.

Eräs kolmas vaihtoehto on, että kerätyt kävyt pidetään keräysosassa 15, joka tyhjennetään ajoittain tai keräystyön päätteeksi.

20 Laitteiston 10, puomin 40 tai nivelpuomiston yhteydessä voi olla teline, johon keräyssäiliö on kiinnitettävissä. Myös syöttöelimet voidaan kiinnittää kyseiseen telineeseen, puomiin 40 tai nivelpuomistoon. Keräyssäiliö voi olla sijoitettuna myös muualle työkoneeseen, esim. sen rungon päälle.

25 Laitteiston 10, puomin 40 tai nivelpuomiston yhteydessä voi olla nostoelimet, ^ joihin keräyssäiliö voidaan kiinnittää nostoja ja siirtoja varten. Työkoneessa ™ voi lisäksi olla kuljetusteline, jossa yhtä tai useampaa keräyssäiliötä voidaan m 9 kuljettaa.

CO

C\1 30 Erään esimerkin mukaisesti keräysosa 15, erityisesti sen pohja, on ainakin

CL

osittain muodostettu seulamaiseksi rakenteeksi, joka pitää kävyt keräys-^ osassa 15 ja päästää läpi keräysosaan 15 irronneita roskia, sekä myös

LO

$2 oksista irronnutta lunta. Erään toisen esimerkin mukaisesti alemmassa ^ leuassa 11 on pohja, joka on muodostettu ainakin osittain seulamaiseksi 35 rakenteeksi. Kyseinen pohja voi lisäksi kerätä käpyjä. Kyseinen pohja voi lisäksi toimia keräysosana tai alemmassa leuassa 11 on erillinen keräysosa, 21 joka kerää kävyt. Pohja on muodostettu esim. ritilän, säleikön, verkon tai muun harvan, em. osia läpipäästävän rakenteen avulla. Pohjassa on esimerkiksi 16 mm suuruisia rakoja. Erään esimerkin mukaisesti seulamainen rakenne, esim. ritilä, on sijoittelultaan ja laajuudeltaan sovitettu 5 sellaiseksi, että sen läpi voidaan nähdä puunoksan sijoittuminen leukojen väliin.

Sopivimmin, puunoksan näkymisen varmistamiseksi, on ylemmän leuan 12 alapinta, joka on suuntautunut alempaa leukaa 11 ja keräysosaa 15 päin, 10 väriltään sellainen, että se muodostaa hyvän kontrastin suhteessa puunoksan väriin. Väri on esimerkiksi vaalea tai sopivimmin valkoinen.

Erään esimerkin mukaisesti laitteisto käsittää lisäksi elimet, joiden avulla laitteistoa 10 ja erityisesti leukoja voidaan puhdistaa paineilman puhalluksen 15 avulla. Puhallus synkronoidaan leukojen toimintaan tai se suoritetaan vain tarvittaessa. Puhallus tehostaa roskien poistumista leukojen välistä tai keräysosasta 15, tai sillä voidaan ohjata käpyjen liikettä keräysosassa 15, seulontalaitteistossa 60 tai syöttöelimissä.

20 Elimet puhallusta varten käsittävät paineilmakanavat, joiden avulla paineilmaa johdetaan yhdelle tai useammalle suuttimelle, jotka ohjaavat paineilman puhalluksen haluttuun kohtaan. Paineilmakanavat ovat yhteydessä paineilman lähteeseen, esim. kompressoriin tai paineakkuun, ja tarvittaessa myös yhteen tai useampaan ohjattuun venttiiliin, jonka välityksellä paineilman 25 puhallusta hallitaan manuaalisesti tai automaattisesti. Suuttimet on sijoitettu ^ esim. alempaan leukaan 11 ja paineilmakanavat, esim. letkut, on kiinnitetty

O

™ puomiin 40 ja nivelpuomistoon ja kytketty työkoneen paineilmajärjestelmään.

LO

o Eräiden muiden esimerkkien mukaisesti suuttimia on sijoitettu ylempään cS leukaan 12, keräysosaan 15, seulontalaitteistoon 60 tai syöttöelimiin.

Ϊ 30

CL

Laitteisto 10 käsittää tarvittaessa lisäksi kameralaitteiston, joka on sovitettu

CD

5 tarkkailemaan leukojen välistä aluetta. Kameralaitteiston avulla voidaan

LO

£2 varmistaa oksan sijoittuminen leukojen väliin ja sillä voidaan etsiä sopivaa ° puunoksaa tai käpyjä. Kameralaitteistossa on esimerkiksi näkyvän valon 35 aallonpituusalueella toimiva kamera tai muu erikoiskamera. Kuva välitetään langattomasti tai johtimien avulla esim. työkoneen ohjaamoon. Kameralait- 22 teistossa voi olla useita kameroita, jotka tarkkailevat ympäristöä tai laitteistoa 10, ja lisäksi kameroiden tyypit voivat poiketa toisistaan, ollen esim. erikois-kamera, 5 Kuvassa 8 on esitetty tarkemmin ratkaisun mukaisen menetelmä ja laitteiston 10 toimintaa ko. menetelmässä.

Kuvan 8 alue 30 kuvaa kohtaa, johon laitteisto 10 asettuu käpyjen 28 keräämiseksi puunoksasta 29. Puunoksa 29 asettuu tässä esimerkissä kokonaan 10 laitteiston 10 leukojen väliin. Puunoksan 29 ranka voi olla rakoa 31 suurempi, jolloin em. hammas myötää. Rako 31 on sovitettu korkeudeltaan sellaiseksi, että käpyjen paksuus on raon 31 korkeutta suurempi (ks. raon 31 korkeus H1 kuvassa 9). Kävyt irrotetaan puunoksasta yhdellä tai useammalla vedolla, ts. liikuttamalla joko laitteistoa 10 tai puunoksaa 29 rangan suuntaisesti. Kuvan 15 8 esimerkissä kävyt irrotetaan puunoksasta yhdellä vedolla, kun puunoksa asemoidaan leukojen väliin vedon suorittamiseksi. Asemoinnin aikana leuat ovat avoimina ja vedon aikana leuat ovat suljettuina.

Kuvan 8 mukaisessa tilanteessa siirretään joko laitteistoa 10 tai puunoksaa 20 29. Kun kyseessä on kuvan 1 mukainen laitteisto, joka on kiinnitetty esim.

työkoneeseen, niin liikutetaan laitteistoa 10 ja puunoksa 29 pysyy paikoillaan ja kiinnittyneenä pystyssä kasvavaan puuhun. Laitteiston 10 liikuttamisessa hyödynnetään erityisesti puomiosaa 40b, joka toimi teleskooppisesti. Erään esimerkin mukaisesti laitteiston 10 siirron aikana hyödynnetään tukielintä, 25 joka on kuvattu edellä.

δ ™ Kuvassa 9 on esitetty tarkemmin johonkin hammasriviin kuuluvan hampaan

LO

o 52 ja ylemmän leuan 12 väliin muodostuvan raon 31 toimintaa käpyjen 28 cS keräämisen aikana.

Ϊ 30

CL

Raon 31 korkeus H1 on sovitettu kävyn 28 paksuutta pienemmäksi, joten 5 käpy ei vedon aikana pääse raon 31 läpi vaan irtoaa puunoksasta. Rako 31

LO

£2 on muodostuneena ylemmän leuan 12 ja alemmassa leuassa 11 olevan ° hampaan 52 väliin. Tässä esimerkissä raon 31 yläreuna on suora ja alareuna 35 on pyöristetty, mutta esim. alareunan poikkileikkauksen muoto voi olla myös suora, vino tai kartiomainen, riippuen hampaan 52 pään muodosta.

23

Kuvan 9 esimerkin mukaisesti raon 31 leveyden W1 määrää hampaan 52 muoto. Ylempi leuka 12, erityisesti sen alapinta 12a, jatkuu olennaisesti samalla tasolla raon 31 kohdalla ja sen vieressä (kuvassa 9 raon 31 oikealla 5 puolella). Ylempi leuka 12 on muodostettu esim. levyn avulla. Raon 31 vieressä alemman leuan 11 etäisyys H2 suhteessa ylempään leukaan 12 on puolestaan suurempi kuin raon 31 kohdalla (ks. etäisyys H1).

Kuvassa 9 esitetty hampaan muoto irrottaa kävyn puunoksasta, koska ylempi 10 leuka 12 kääntää kävyn 28 alaspäin. Hammas 52 ei estä kävyn kääntymistä, koska etäisyys H2 on suurempi kuin etäisyys H1. Käpy asettuu hampaan 52 sisäreunaa 52a vasten. Kävyn irrottua se putoaa alemman leuan 11 sisään ja joutuu esim. keräysosaan 15. Samanaikaisesti puunoksasta irtoaa useita käpyjä.

15

Keksinnön mukaisen ratkaisun eri suoritusmuotoja ei ole rajoitettu pelkästään niihin esimerkkeihin, jotka on esitetty oheisissa kuvissa tai jotka on erityisesti selostettu edellä olevassa selostuksessa, tai joihin selostuksessa on viitattu.

20 Edellä esitettyjä laitteistoja 10 voi olla useita päällekkäin. Kukin laitteisto on kiinnitetty esim. puomiosaan 40b tai kuvan 1 laitteiston 10 yläpuolelle on kiinnitetty toinen vastaava laitteisto. Esimerkiksi, puomissa 40 tai puomiosassa 40b on kiinni ainakin kaksi päällekkäistä laitteistoa, jotka liikkuvat samaan aikaan.

25 ί Esitettyä puomia voidaan soveltaa myös muissa kävynkeräyslaitteistoissa, o ^ joissa on esimerkiksi vastaava pitkänomainen rakoa, joka on muodostuneena

LO

o toisiaan vasten asetettavien leukojen väliin ja sovitettu toimintaan, jossa c3 rakoon asetettu puunoksa pääsee vetäytymään raon läpi mutta puunoksasta g 30 kerättävät kävyt eivät mahdu raon läpi ja irtoavat. Erityisesti puomissa on ainakin edellä esitetty olennaisesti vaakasuuntainen ensimmäinen puomiosa, G) ^ johon kävynkeräyslaitteisto on kytketty ja joka on sovitettu liikuttamaan

LO

«2 kävynkeräyslaitteistoa edestakaisin pituussuunnassa vaakasuunnassa, δ

C\J

24

Edellä esitettyjä ratkaisun erityisiä piirteitä voidaan myös yhdistää ja toteuttaa erilaisina kombinaatioina, joita edellä esitetyissä esimerkeissä ei ole. Nämä kombinaatiot ovat oheisten patenttivaatimuksien mukaisia.

5 't δ c\j m o 00 C\l

X

cc

CL

CD

LO

CO

δ

CM

Claims (16)

1. Kävynkeräyslaitteisto, jolloin kävynkeräyslaitteisto (10) käsittää toisiaan vasten asetettavat leuat (11, 12), tunnettu siitä, että ainakin toiseen leukaan 5 on sijoitettuna ainakin yksi hammasrivi (51), joka käsittää useita vierekkäin asettuneita hampaita (52), ja jolloin leuan ja hammasrivin väliin jää pitkänomainen rako (31), joka rako on sovitettu toimintaan, jossa rakoon asetettu puunoksa (29) pääsee vetäytymään raon läpi mutta puunoksasta kerättävät kävyt (28) eivät mahdu raon läpi ja irtoavat. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kävynkeräyslaitteisto, jolloin ainakin osa hampaista on sovitettu palautuvasti myötäämään tilanteessa, jossa rakoon (31) asettuneen puunoksan ranka tai vastaava on paksumpi kuin raon korkeus (H1). 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kävynkeräyslaitteisto, jolloin kävynkeräyslaitteisto käsittää: - ylemmän leuan (12) ja alemman leuan (11), joista ainakin toinen on liikkuvasti kytketty laitteistoon, ja joilla on sekä avattu asento että 20 suljettu asento, jolloin mainittu hammasrivi on sijoittuneena alempaan leukaan; ja - ainakin yhden toimilaitteen (20), joka on sovitettu siirtämään joko ylempää leukaa tai alempaa leukaa, tai niitä molempia, avattuun ja suljettuun asentoon; 25. jolloin suljetussa asennossa hammasrivin ja ylemmän leuan väliin on ^ muodostuneena ainakin yksi pitkänomainen rako (31), jolla on ennalta O ^ määrätty korkeus (H1) ja joka on sovitettu toimintaan, jossa rakoon LO o asettunut puunoksa pääsee vetäytymään raon läpi mutta puunoksasta cS kerättävät kävyt eivät mahdu raon läpi ja irtoavat; ja 30. jolloin avatussa asennossa ylemmän leuan ja hammasrivin välimatka CL raon kohdalla on kyseistä ennalta määrättyä korkeutta suurempi. LO £2

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen kävynkeräyslaitteisto, jolloin ° kävynkeräyslaitteisto käsittää lisäksi ainakin yhden korokeosan (18), joka on 35 kiinnitettynä yhteen leukaan, jolloin kyseinen korokeosa on sovitettu asettumaan toista leukaa vasten ja ylläpitämään raossa (31) ennaltamäärättyä korkeutta.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen kävynkeräyslaitteisto, jolloin 5 kävynkeräyslaitteisto käsittää lisäksi kameralaitteiston.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen kävynkeräyslaitteisto, jolloin kävynkeräyslaitteisto käsittää lisäksi keräysosan (15), joka on sijoittuneena raon luokse ja sovitettu keräämään irronneita käpyjä. 10

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen kävynkeräyslaitteisto, jolloin kävynkeräyslaitteisto käsittää lisäksi seulontalaitteiston (60), joka on sovitettu vastaanottamaan käpyjä keräysosasta ja erottelemaan roskat pois käpyjen joukosta. 15

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen kävynkeräyslaitteisto, jolloin kävynkeräyslaitteisto on kytkettynä puomiin (40), jossa on ainakin olennaisesti vaakasuuntainen ensimmäinen puomiosa (40b), joka on sovitettu liikuttamaan kävynkeräyslaitteistoa (10) edestakaisin 20 pituussuunnassa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kävynkeräyslaitteisto, jolloin puomi (40) käsittää lisäksi olennaisesti pystysuuntaisen toisen puomiosan (40a), jonka päähän ensimmäinen puomiosa (40b) on kytkettynä, esim. nivelen (40c) 25 avulla, ja jonka toiseen päähän on kytkettynä esim. kiinnityselimet (41), jotka ? on tarkoitettu työkoneen nivelpuomistoon kiinnittymistä varten. CVJ LO

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen kävynkeräyslaitteisto, jolloin cS hammas (52) on pitkänomainen ja käsittää ensimmäisen pään, joka g 30 muodostaa raon (31) toisen reunan, ja toisen pään, joka nivelen (55) avulla CL on kytketty keinuvasti leukaan (11, 12), ja jolloin laitteisto käsittää lisäksi 5 elimen (54), joka on kytketty hampaaseen ja sovitettu kohdistamaan m £2 hampaaseen vastavoiman, joka pyrkii ylläpitämään hampaan asentoa, δ CVJ

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen kävynkeräyslaitteisto, jolloin kävynkeräyslaitteisto on sovitettuna työkoneen ohjattavaan nivelpuomistoon, joko suoraan tai puomin välityksellä.

12. Työkone, joka on liikkuva ajoneuvo ja joka käsittää: - ohjattavan nivelpuomiston; tunnettu siitä, että työkone käsittää lisäksi: - kävynkeräyslaitteiston (10), joka on sovitettuna mainittuun nivelpuomistoon, joko suoraan tai puomin (40) välityksellä, ja on jonkin 10 patenttivaatimuksen 1-10 mukainen.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen työkone, jolloin kyseinen työkone on harvesterin, kuormatraktorin tai kaivinkoneen alustaa ja ohjattavaa nivelpuomistoa hyödyntävä työkone. 15

14. Kävynkeräysmenetelmä, jossa menetelmässä hyödynnetään kävynkeräyslaitteistoa (10), jossa on toisiaan vasten asetettavat leuat (11, 12), tunnettu siitä, että ainakin toiseen leukaan on sijoitettuna ainakin yksi hammasrivi (51), joka käsittää useita vierekkäin asettuneita hampaita (52), ja 20 jolloin leuan ja hammasrivin väliin jää pitkänomainen rako (31), joka rako on sovitettu toimintaan, jossa rakoon asetettu puunoksa (29) pääsee vetäytymään raon läpi mutta puunoksasta kerättävät kävyt (28) eivät mahdu raon läpi ja irtoavat.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, jolloin käpyjen ^ irrottaminen suoritetaan niin, että kävynkeräyslaitteistoa (10) siirretään O ^ suhteessa puunoksaan, ja lisäksi kerääminen suoritetaan pystyssä LO o kasvavista puista. CO CVJ g 30

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen menetelmä, jolloin CL kävynkeräyslaitteisto (10) on kytkettynä, joko suoraan tai puomin (40) 5 välityksellä, työkoneen ohjattavaan nivelpuomistoon, jonka avulla laitteistoa LO £2 liikutetaan, δ CVJ 35