FI124259B - Jalkinevalmistuksen massaräätälöinti - Google Patents

Description

Jalkinevalmistuksen massaräätälöinti

Keksinnön ala

Keksintö liittyy jalkineiden valmistamiseen yksilöllisesti määriteltyjen jalkojen mittatietojen perusteella, erityisesti tuotannonohjaukseen mainittu-5 jen mittatietojen pohjalta.

Keksinnön tausta

Jalkineiden valmistus on tyypillisesti toteutettu massatuotantona, jossa kutakin jalkinemallia valmistetaan suuria eriä tietyillä, ennalta määritetyillä kokonumeroilla ja lestimalleilla. Perinteisen valmistusteknologian kannal-10 ta on ollut edullista, mitä vähemmän variaatioita malleissa, kokonumeroissa ja lestimalleissa esiintyy, jolloin saavutetaan kustannustehokkuuden kannalta riittävän suuret sarjat sekä mitoituksen kannalta pienet toleranssivaihtelut. Asiakkaan kannalta tämä ei kuitenkaan ole edullista, sillä varsinkin kokonume-roiden ja lestimallien standardimitoituksista johtuen juuri asiakkaan jalkoihin 15 sopivan jalkineparin löytäminen voi olla vaikeaa.

Jalkineita voidaan tunnetusti tehdä myös mittatilaustyönä. Tällöin asiakkaan jaloista otetaan manuaalisesti tarvittavat mitat, joiden perusteella jalkine valmistetaan yksilöllisellä kokonumerolla ja lestillä. Tyypillisesti kyseessä on yksittäiskappaleena pitkälti käsityönä valmistettava jalkinepari, jol-20 loin valmistus on hitaampaa ja kustannukset nousevat korkeaksi. Jos mittati-lausjalkineita haluaa ostaa jostakin muusta liikkeestä, on myös sinänsä hidas ja vaivalloinen mittaustapahtuma suoritettava uudestaan.

Viime aikoina on tietokoneavusteisen suunnittelun ja skannaustek-niikan edistyessä kehitetty erilaisia automatisoituja jalanmittausmenetelmiä.

? 25 Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa patenttijulkaisuissa US 5128880 ja US

o ^ 5206804 on esitetty kaksiulotteinen sähköoptinen jalkaskanneri sekä mene- o telmä jalan skannaamiseksi. Kaksiulotteisesti, toisin sanoen jalkapohjasta, o määritettyjen jalkojen mittatietojen perusteella voidaan jalkojen korkeusmitat H määrittää laskennallisesti, tai ne mitataan erillisellä mittanauhalla, ja tätä kaut-

CL

30 ta määritetään jalan tilavuus. Näiden määritysten perusteella suoritetaan jalki- “ neiden koon määritys ja jalkineiden tilaus tehdään määritetyn koon perusteel- o g la. Kokomäärityksen perusteella määritetään myös valmistuksessa käytettävä ™ lestimalli. Tuotantoa voidaan ohjata esitettyjen tilausten perusteella ja tilauk sista voidaan myös laskea tilastollisia ennusteita kunkin jalkinemallin kysyn-35 nästä ja tuotantoeristä.

2

Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on kaksiulotteisen skanna-uksen riittämättömyys tarkkojen jalkamittausten suorittamiseen. Kokemus kaksiulotteisesta, jalkapohjasta suoritettavasta jalkojen mittauksesta osoittaa, että kaksiulotteisella mittauksella ei käytännössä saada mittaustietoja jalkaterän 5 eri osien korkeudesta eikä täten riittävän tarkkoja mittoja jalkaterän tilavuudesta. Korkeusmittojen määrittäminen laskennallisesti jalkapohjan dimensioiden perusteella ei ota huomioon jalkojen tilavuuden variaatioita eri ihmisillä. Lisäksi pelkkä tilavuuden mittaaminen ei sinänsä kerro jalan muodosta riittävän tarkkoja mittoja, jotta niiden perusteella voitaisiin valmistaa hyvin istuva jalki-10 ne. Esimerkiksi saman kokonumeron (ts. jalan pituusmitta) omaavilla jaloilla saattaa jalan tiettyjen kohtien ympärysmitoissa olla useiden senttimetrien erot. Vastaavasti käsin mittanauhalla suoritettava mittaus on hidas prosessi, joka on altis virheille ja väärien dimensioiden mittaamiselle. Käsin mitattaessa ei voida myöskään määritellä mittanauhan kireyttä, jolloin mittaustulokset vaihte-15 levät mittaajasta riippuen, vaikka mittauskohta olisikin määritetty oikein. Käsin mittaaminen ei siten ole luotettavasti toistettavissa oleva mittausprosessi, joka antaisi kaikilla mittauskerroilla samat tulokset. Kuitenkin sopivien jalkineiden valmistus edellyttää suurta tarkkuutta kaikissa määritetyissä mitoissa.

Näin ollen myöskään kaksiulotteisen mittauksen perusteella määri-20 tettävät lestit ja valmistettavat jalkineet eivät ole riittävän tarkasti mitatun jalan kokoisia. Koska valmistettavat jalkineet eivät siis ole riittävän tarkasti mitoitettuja, ei asiakas skannauksesta huolimatta saa sopivia jalkineita, mikä aiheuttaa tyytymättömyyttä asiakkaissa valmistajaa ja myyjää kohtaan.

Edelleen ongelmana on se, että asiakkaan jalkojen mittaus suorite-25 taan tietyssä vähittäismyyntiliikkeessä, jonka tietojärjestelmään asiakaskohtai-set tiedot talletaan. Jos asiakas haluaa ostaa jalkineita toisesta vähittäismyyn-o tiliikkeestä, on jalkojen mittaus ja tietojen tallennus sekä modifiointi suoritetta-

CvJ

^ va taas uudestaan. Jalkineet myös toimitetaan asiakkaalle mainitun vähittäis- ^ myyntiliikkeen kautta, mikä hankaloittaa toimitusjärjestelyjä sekä nostaa hintaa ° 30 esimerkiksi asioitaessa toisella paikkakunnalla tai toisessa maassa olevassa | liikkeessä. Samoin asiakkaan jalkojen mukaan yksilöllisesti valmistetut lestiin mallit toimitetaan joko vähittäismyyntiliikkeeseen tai asiakkaalle, joka voi mai- 00 5 nitun mallin avulla tilata lisää sopivia jalkineita. Myös tämä hankaloittaa asiak-

CVJ

o kaan asioimista toisessa vähittäismyyntiliikkeessä. Edellä mainitut asiakkaan 00 35 kokemat hankaluudet ovat ongelmia myös jalkineiden valmistajan kannalta, sillä ne saattavat heikentää asiakkaan merkkiuskollisuutta.

3

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, mittauslaitteistolla ja tietokoneoh-5 jelmalla, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että määritetään asiakkaan jaloista mitta-10 ustiedot, joita tarvitaan massavalmistuksen toteuttamiseksi yksilöllisesti määritetyille jalkineille. Määrittäminen aloitetaan mittaamalla asiakkaan jalat kuvan-tamisvälineellä, joka on järjestetty muodostamaan kolmiulotteinen kuva jalasta. Tällainen kuvantamisväline voi edullisesti olla kolmiulotteinen sähköopti-nen jalkaskanneri. Kuvasta määritetään ennalta määritetyistä jalan referenssi-15 pisteistä ensimmäiset mittatiedot jalalle, jotka ensimmäiset mittatiedot käsittävät ainakin jalan pituusmitan ja useita jalan ympärysmittoja. Näiden ensimmäisten mittatietojen perusteella määritetään jalalle kokotieto ja jalkatyyppitie-to, joka kuvaa jalan laajuusprofiilia suhteessa jalan pituuteen. Lopuksi määritetään jalkaan sopivalle jalkineelle valmistusta varten standardoitu mittatieto 20 jalkatyyppitiedon ja jalkineen kokotiedon perusteella. Täten kolmiulotteisena tietokonekuvana määritetystä jalasta saadaan muokattua mittausdataa, joka toisaalta määrittää jalan kolmiulotteisen muodon erittäin tarkasti ja samalla antaa suoraan valmistuksessa hyödynnettävät vakioidut mittatiedot.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan jalan useat 25 ympärysmitat määritetään referenssipisteistä, joiden paikka on ennalta määri-^ tetty prosentuaalisena suhteena jalan pituusmittaan nähden ja joille on ennalta o määritetty mittauskulma suhteessa jalkapohjan tasoon. Edelleen keksinnön co erään edullisen suoritusmuodon mukaan jalan ympärysmitta määritetään ai- 0 ^ nakin kymmenestä eri kohdasta.

° 30 Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on, että se tuottaa asiak- £ kaan jaloista mittausdataa, joka toisaalta määrittää täsmälleen asiakkaan jal- koihin sopivien jalkineiden mitat ja joka toisaalta on valmista mittausdataa o hyödynnettäväksi suoraan jalkineiden valmistuksessa. Mittausprosessi on 35 olennaisesti samat mittaustiedot. Koska jalkojen mittausdata on valmiiksi prosessoitu standardimuotoon, jota voidaan hyödyntää tuotannossa, voidaan tila- § toistettavissa luotettavasti siten, että mittaus antaa samoista jaloista aina

C\J

4 us ajaa tuotannon läpi tarvittaessa nopeastikin. Edelleen tuotannon optimoimista helpottaa, että valmistajalla on tiedot kaikista asiakkaistaan, näiden jalkojen mittaustiedoista ja tyypillisesti haluamistaan jalkinemalleista ja näiden variaatioista kootusti yhdessä paikassa. Menettely lisää asiakkaan asiakasus-5 kollisuutta, koska asiakas voi olla varma jalkineiden sopivuudesta.

Edelleen etuna asiakkaan kannalta se, että jalkojen mittausprosessi on nopea suorittaa eikä sitä tarvitse tehdä kuin yhden kerran. Tämän jälkeen, kun asiakkaan jalat on kerran mitattu jalkaskannerilla ja mittaustiedot talletettu asiakkaan identifiointitietojen kanssa jalkineiden valmistajan tietokantaan, 10 asiakas voi tilata haluamiaan, juuri hänen jalkoihinsa sopivia jalkineita ajasta ja paikasta riippumatta. Asiakas ei ole riippuvainen vähittäismyyntipisteistä, niiden sijainnista ja aukioloajoista. Asiakkaan ei myöskään tarvitse tallettaa itselleen mitään asiakastietoja tai huolehtia lestimallin säilytyksestä, vaan uusien jalkineiden tilaamiseksi riittää, että rekisteröityneellä asiakkaalla on tie-15 dossa käyttäjätunnuksensa ja salasanansa.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista kuvio 1 esittää vuokaavion avulla yksinkertaistetusti keksinnön mu-20 kaista mittatietojen määritystä; ja kuvio 2 esittää yksinkertaistetun lohkokaavion avulla keksinnössä käytettävän tietojärjestelmän rakennetta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksinnön yksinkertaistettua perusideaa selostetaan seuraavassa ^ 25 viitaten vuokaavioon 1. Asiakkaan ainakin yksi jalka, tyypillisesti molemmat o ^ jalat, mitataan kuvantamisvälineellä, joka on järjestetty muodostamaan kolmi- o ulotteinen kuva mainitusta jalasta (100). Tällainen kuvantamisväline voi edulli- o sesti olla esimerkiksi kolmiulotteinen jalkaskanneri SK. Jalan mittaaminen ta- g pahtuu esimerkiksi siten, että asiakkaan jalkoihin sovitetaan tiivisti istuva ohut

CL

30 sukka, jonka jälkeen asiakas asettaa yhden jalan kerrallaan jalkaskannerin SK

” päälle. Jalka skannataan jalkaskannerilla SK siten, että jalan kolmiulotteinen o g muoto määritetään olennaisen tarkasti, jonka jälkeen määritetty jalan muoto ° tallennetaan skannerin yhteydessä olevaan muistiin kolmiulotteisena kuvana.

Keksinnön kannalta on olennaista, että muistiin tallennetusta jalan 35 muodosta pystytään määrittämään valmistuksen kannalta olennaiset vakioidut 5 mittatiedot (102). Nämä ensimmäiset mittatiedot ovat tiettyjä referenssipisteitä, jotka jalasta tulee määrittää, jotta sopiva jalkine voidaan valmistaa. Täten jal-kaskannerin yhteyteen liitetty tietojärjestelmä, kuten tietokoneella PC ajettava ohjelmisto, etsii muistiin tallennetusta jalan kolmiulotteisesta kuvasta nämä 5 vakioidut referenssipisteet ja määrittää mainituista referenssipisteistä jalalle ensimmäiset mittatiedot.

Nämä referenssipisteistä määritettävät mittatiedot käsittävät ainakin jalan pituusmitan, jalan leveysmitan leveimmältä kohdalta sekä useita jalan ympärysmittoja ennalta määritetyistä vakioiduista referenssipisteistä mitaten. 10 Kyseiset referenssipisteet määritetään edullisesti prosentuaalisina suhteina jalan pituusmittaan nähden. Nämä prosentuaaliset suhteet on määritetty etukäteen siten, että kyseisistä kohdista tehtävät jalan ympärysmitan mittaukset antavat olennaiset mitat sopivien jalkineiden valmistamiseksi. Lisäksi kyseisistä referenssipisteistä suoritettaville jalan ympärysmitan mittauksille on etukä-15 teen määritetty edullisesti myös mittauskulma suhteessa jalkapohjan tasoon, jolloin voidaan varmistaa halutun ympärysmitan mittaaminen. Mikäli mittaus-kulmaa ei ole määritetty, niin mitattaessa ympärysmittaa esimerkiksi jalkapöydän päältä, jossa jalka alkaa selvästi kaareutumaan, tulee esimerkiksi pystysuoraan mitattavaksi ympärysmitaksi huomattavan erilainen tulos kuin esi-20 merkiksi 30 asteen kulmassa mitattavalle ympärysmitalle. Täten tarkan mittaustuloksen määrittämiseksi on tärkeää, että mittauskulma on määritetty etukäteen.

Edelleen sopivan jalkineen valmistamiseksi tulee mainittuja ympärysmittoja olla riittävä määrä. Erilaisten jalkojen mittaustiedoista kerätyn tilas-25 tohisen aineiston perusteella voidaan sanoa, että tarvittavien ympärysmittojen lukumäärä on olennaisesti ainakin kymmenen. Olennaisimmat ympärysmitat 5 jalkineen sopivuuden kannalta ovat jalan rinnan ja päkiän kohdalta mitattavat

C\J

^ erilaiset ympärysmitat, joihin kohtiin siis useimmat mittaukset tulee kohdistaa.

^ Näiden määritettyjen jalan ensimmäisten mittatietojen, jotka on siis ° 30 mitattu ennalta määritetyistä referenssipisteistä, perusteella tietojärjestelmäs- £ sä määritetään jalkatyyppi jokaisen asiakkaan kullekin jalalle erikseen (104).

Jalkatyyppi kuvaa edellä määritettyjen ensimmäisten mittatietojen eri arvoja

CO

5 suhteutettuna toisiinsa siten, että olennaisesti samantyyppiset mittasuhteet o omaavat jalat kuuluvat samaan jalkatyyppiin. Voidaan sanoa, että jalkatyyppi ™ 35 määrittää jalan laajuuden tai laajuusprofiilin, joka on siis eri asia kuin jalan ti lavuus. Käytännössä jalkatyyppi määritetään siten, että määritetään ensin 6 luokkaparametri, joka on määritetty mainittujen ensimmäisten mittatietojen keskinäisenä laskennallisena operaationa. Tämän luokkaparametrin tiettyjen raja-arvojen mukaisesti määritetään useita jalkatyyppitietoluokkia, jotka siis kuvaavat erilaisia jalan laajuusprofiileja suhteutettuna jalan pituuteen. Mitatul-5 le jalalle lasketaan luokkaparametrin arvo sille määritettyjen ensimmäisten mittatietojen keskinäisenä suhteena ja tätä jalan luokkaparametrin arvoa verrataan ennalta määritettyihin jalkatyyppitietoluokkien luokkaparametrien raja-arvoihin, jonka jälkeen määritetään mainitulle jalalle jalkatyyppitieto.

Jalkatyyppitieto yhdistetään jalan pituusmitasta määritettävään jal-10 kineen kokonumeroon, jolloin saadaan alustava kaava eli standardoitu mitta-tieto sopivan jalkineen valmistamiseksi (106). On huomattava, että jalan ympärysmitat eivät ole täsmälleen samat kuin jalkaan sopivan jalkineen tai sen valmistamiseksi käytettävän lestin mitat, koska jalkineeseen tulee aina mitoittaa tiettyjä mukavuustoleransseja, jotta se ei tunnu puristavalta. Jalkineen tulee 15 toisaalta olla sopivista kohdista istuva, jolloin tietyt lestin mitat ovat edullisesti pienempiä kuin jalan mitat.

Jalkatyyppitieto on myös valmistuksen ohjaustieto, joka on etukäteen standardoitu käytettävien valmistusmenetelmien ja -työkalujen mukaiseksi. Käytettäviä jalkatyyppejä voi teoriassa olla käytössä useita kymmeniä tai 20 jopa satoja, riippuen siitä, kuinka pitkälle eri jalkatyyppien erottelu halutaan viedä, mutta edellä mainitun tilastollisen mittausdatan perusteella voidaan arvioida, että suurimmalle osalle ihmisistä saadaan oikea jalkatyyppi määritettyä olennaisesti alle kymmenellä, edullisesti 4-8, jalan laajuutta kuvaavalla jalka-tyypillä. Tällöin jokaiselle määritettävälle mittatiedolle on olemassa tietyt tole-25 ranssirajat, joiden puitteissa jalan eri mittatiedot suhteutetaan toisiinsa ja jonka suhteen perusteella määritetään sopiva jalkatyyppi. Edelleen käyttämällä esi-5 merkiksi 4 - 8 eri jalkatyyppiä, voidaan tuotannonohjaus optimoida monilta

(M

^ osin käytettävien työkalujen ja materiaalien suhteen, koska tällöin jalkatyyppi- ° en määrä ei kasva kohtuuttoman suureksi.

CO

° 30 Valmistettavan jalkineen peruskaava saadaan siis esimerkiksi mat- | riisistä, jossa yhtenä dimensiona on yleisimmät kokonumerot ja toisena di- r-v. mensiona mainitut 4 - 8 eri jalkatyyppiä. Peruskaava määritetään näiden yh- 00 5 distelmänä. Jalkineen peruskaavassa jalkineen mitoilla on tällöin tietyn arvot, o jotka tyypillisesti asettuvat edellä mainittujen toleranssirajojen keskelle. Kek- 00 35 sinnön mukaisessa tietojärjestelmässä jalkojen mitattuja todellisia mittatietoja voidaan vielä verrata määritetyn jalkineen mittoihin ja määrittää vielä toiset 7 mittatiedot, jotka kuvaavat mitatun jalan poikkeamaa esimerkiksi mainittujen toleranssirajojen keskiarvosta. Näin voidaan vielä edullisesti tarkistaa, että jalan mitat ovat toleranssirajojen piirissä, jolloin jalkine suurella todennäköisyydellä on hyvin istuva kyseiseen jalkaan. Vastaavasti taas, jos jokin toleranssi-5 rajoista ylitetään, voidaan tutkia jonkin toisen jalkatyypin sopivuutta kyseiseen jalkaan tai valmistaa erityismkoitettu jalkine, jossa ei siis käytetä valmiita jalka-tyyppimäärityksiä.

Jotta varmistuttaisiin kunkin kuluttajan yksilöllisistä mukavuusvaa-timuksista, on jalkojen mittauspisteen yhteydessä tyypillisesti peruslestille 10 valmistetut sovituskengät kaikissa kokonumeroissa ja laajuuksissa. Sovittamalla mittausmääritysten osoittamaa sovituskenkää ennen jalkatyypin lopullista määritystä voidaan vielä varmistua lopullisesti mitoituksen onnistumisesta ja rajatapauksien tulkinnasta.

Näin on edullisesti saatu muodostettua tarvittavat tiedot asiakkaan 15 molemmista jaloista, joiden tietojen perusteella voidaan toisaalta valmistaa juuri asiakkaan jalkoihin sopivat jalkineet ja toisaalta optimoida tuotannonohjausta siten, että jalkatyyppitiedon ja tilausten perusteella voidaan määrittää optimaaliset tuotantoerät. Valmistuksen ohjauksen kannalta jalkatyypin määrittäminen on tärkeää, koska se helpottaa oikeiden valmistustyökalujen, oikein 20 mitoitettujen materiaalien ja optimoidun valmistuserän määrittämistä valmistettaville jalkineille. Tietojärjestelmä liittää asiakkaan jaloille määritetyt jalkatyyp-pitiedot ja jalan dimensiot asiakkaan identifiointitietoihin ja tallentaa nämä asiakastietokantaan CDB. Näin asiakkaalle määritetyt jalkatyyppitiedot ja jalan dimensiot ovat valmiiksi tallennettuna valmistajan tietojärjestelmään, jolloin 25 myöhempien tilausten yhteydessä voidaan edullisesti varmistaa sopivien jalki-neiden valmistaminen ja toimittaminen kyseiselle asiakkaalle.

5 Tuotannon kannalta eräs olennainen etu, joka keksinnön mukaiSel-

CNJ

^ la menettelyllä saavutetaan, on käyttävien lestien ja nahkakaavojen lukumää- ° rän rajoittaminen kohtuullisen pieneksi kuitenkin samalla varmistaen sen, että ° 30 useimmille ihmisille voidaan tarjota erittäin hyvinistuvia jalkineita. Jos esimer- | kiksi käytetään viittä eri jalkatyyppiä, joita kaikkia tarjotaan kahdeksalle eri jal- kinekoolle (esim. miesten koot 39 - 46), tarvitaan 40 erilaista lestiä. Toisin sa- 00 g noen, edullisesti ainoastaan 40 erilaisen lestin avulla pystytään valmistamaan o erittäin hyvin istuvat jalkineet suurimmalle osalle miehistä. Nämä kaikki lestit ^ 35 ovat edullisesti valmiina tuotannossa, mikä osaltaan mahdollistaa tilauksen nopean läpiajon tuotannossa.

8

Tilaustietokannan ODB avulla voidaan ohjata ja optimoida jalkineiden tuotantoa. Tilaustiedot käsittävät halutun jalkinemallin eri ominaisuuksien lisäksi tiedot myös jalkineen koosta ja lestistä. Jalkatyypin määrittely mahdollistaa edullisesti myös sen, että järjestelmään voidaan lisätä uusia lestimalleja, 5 joissa esimerkiksi on erilaisia kärkityyppejä muodin vaihtelun mukaan, ilman että jalkoja joudutaan mittaamaan uudelleen tai edes hakemaan jalkojen mitta-tietoja asiakastietokannasta. Ainakin tiettyihin jalkinemalleihin voidaan tarjota useampaa, esimerkiksi kolmea erilaista kärkimailla, joista asiakas voi valita haluamansa. Tällöin valitaan käytettävä lesti halutun muodon, jalkatyypin ja 10 koon perusteella. Jalkineen päällinen ja vuori leikataan automaattileikkurilla, jota varten materiaalit nahkakaavat on edullisesti mitoitettu jokaiselle koolle ja jalkatyypille sopivaksi. Tällöin voidaan odottaa, kunnes riittävä määrä samanlaisia tilauksia on kertynyt tilauskantaan ennen kuin tilausten tuotanto aloitetaan. Odotusaika ei edullisesti voi kuitenkaan ylittää ennalta määrättyä raja-15 arvoa, vaan tilauksen tuotanto aloitetaan aina ennen raja-arvon täyttymistä, millä varmistetaan asiakkaan kannalta riittävän lyhyt toimitusaika tilaukselle. Toisaalta, koska nahkakaavojen mitat on edullisesti määritetty jokaiselle koolle ja jalkatyypille sopivaksi, voidaan ainakin suosituimpien jalkinemallien ja yleisimpien jalkatyyppi-kokoyhdistelmien mukaisia nahkakaavoja valmistaa 20 edullisesti valmiiksi varastoon. Tuotannosta valmistuneet ja maksetut tilaukset toimitetaan asiakkaalle tämän valitsemalla tavalla.

Tuotannossa saavutetaan monia etuja keksinnön mukaisen mitta-tietojen määrittämisen ansiosta. Suurimmat edut saavutetaan pohjaamossa, jossa saman lestimuodon (esim. sama kärjen muoto, sama koron korkeus) 25 omaavat jalkineet voidaan ajaa samoilla työvälineillä ilman asetusten muutoksia. Koska käytössä on tuotantoa varten standardoidut mitat, jotka saadaan 5 suoraan tilauksen yhteydessä tilaustietokantaan, pystytään tuotantoerät opti-

C\J

^ moimaan erityisesti kullekin lestimallille. On huomattava, että tuotannon kan- ° naita jalkatyyppi ja lestimalli vaikuttavat enemmän käytettäviin työvälineisiin

CD

° 30 kuin jalkineen koko. Edelleen tuotannossa saavutetaan vastaavia etuja myös | ennen pohjaamoa olevissa karhennus- ja liimausvaiheissa, joissa pohjan puo- ^ lelle taivutettu nahkakaavan osa ensin karhennetaan, jotta liima tarttuisi siihen oo 5 paremmin, ja sen jälkeen levitetään liima. Sekä karhennus että liimaus tapah- o tuvat koneilla, joissa sekä karhennin että liimatela seuraavat olennaisesti val- ^ 35 mistettavan jalkineen pohjan ulkoreunaa. Myös tällöin on edullista optimoida tuotantoa siten, että saman lestimallin jalkineet viedään näistä vaiheista läpi 9 suurina erinä. Voidaankin todeta, että keksinnön mukainen menettely mahdollistaa jalkinetuotannon massaräätälöinnin, jossa voidaan toisaalta valmistaa juuri asiakkaan jalkoihin sopivat jalkineet ja toisaalta optimoida tuotannonohjausta siten, että tuotantoerät vastaavat massatuotantoa.

5 Jalkatyyppi ja jalan mittatiedot ohjaavat sopivan lestin valintaa jalki neen valmistusta varten. Tietojärjestelmä käsittää lestitietokannan LDB, joka käsittää tiedot jo olemassa olevista lestimalleista. Jalkojen mittausdataa ja jal-katyyppiä verrataan olemassa oleviin lestimalleihin ja valmistettavalle jalkineelle valitaan mittojen mukainen sopiva lestimalli. Jos sopivaa lestiä ei ole-10 massa olevista lestimalleista löydy, voidaan muodostaa jalkojen mittausdatan käsittämistä referenssipisteistä ohjaustiedot automaattisorville sopivan lestin sorvaamiseksi. Näin voidaan tarvittaessa valmistaa myös jalkineita, joiden dimensiot ovat poikkeuksellisia, ilman että jalkojen mittatietojen määrittäminen olisi poikkeuksellista normaalikokoisiin jalkoihin nähden.

15 Tietojärjestelmä käsittää myös mallitietokannan MDB, joka käsittää tietoja eri jalkinemalleista. Kun asiakas tekee tilauksen, hän tyypillisesti selaa etukäteen mallistoa ja tekee päätöksensä haluamastaan jalkinemallista. Jal-kinemallista riippuen asiakas voi määritellä haluamaansa malliin pohjan (esim. kumi- tai nahkapohja), värin, päällismateriaalin ja vuorimateriaalin. Lisäksi 20 voidaan esimerkiksi pohjavuoriin painaa asiakkaan nimi tai liittää se erillisellä nimilaatalla. Joihinkin malleihin voidaan myös ulkovuoriin kirjailla asiakkaan monogrammi. Kun asiakas on määritellyt haluamansa jalkineen ja suorittanut tilauksen, talletetaan tilaustiedot tietokantapalvelimen DBS käsittämään tilaus-tietokantaan ODB. Tilaustietoihin kopioidaan asiakastietokannasta CDB asi-25 akkaan identifiointitiedot ja jalkojen mittaustiedot.

Edellä on kuvantamisvälineenä esitetty eräänä esimerkkinä kolmi-5 ulotteinen jalkaskanneri, joka voi perustua esimerkiksi heikkotehoisen laserin

C\J

^ suorittamaan sähköoptiseen mittaukseen. Käytettävä kuvantamisväline ei kui- ° tenkaan sinänsä ole keksinnön toteutuksen kannalta olennainen, ainoastaan

CD

° 30 se, että sillä pystytään määrittämään tarkka kolmiulotteinen kuva mitattavasta | jalasta. Näin ollen jalan tarkkaan kolmiulotteiseen mittaamiseen voidaan käytin tää esimerkiksi jalan tilavuutta määrittäviä menetelmiä tai röntgen- tai muuhun 00 5 säteilyyn perustuvia kuvantamismenetelmiä, joita on käytössä esimerkiksi lää- o ketieteellisessä kuvantamisessa, o 00 35 On huomattava, että edellä esitettyjen menetelmän ja mittauslait teiston keksinnön mukaiset toiminnalliset elementit voidaan toteuttaa edulli- 10 sesti ohjelmistona, kovo-ratkaisuna tai näiden kahden yhdistelmänä. Keksinnön mukainen mittatietojen määrittäminen soveltuu erityisen hyvin toteutettavaksi tietokoneohjelmistona, joka käsittää tietokoneen luettavassa muodossa olevat käskyt keksinnön toiminnallisten askelien suorittamiseksi. Valmistetta-5 van jalkineen standardoitujen mittatietojen määrittäminen kolmiulotteisesta tietokonekuvasta voidaan edullisesti toteuttaa tallennusvälineelle tallennettuna ohjelmistokoodina, joka voidaan suorittaa tietokoneen kaltaisella laitteella, kuten esimerkiksi henkilökohtaisella tietokoneella (PC), mittaustoiminnalli-suuksien aikaansaamiseksi kyseisellä laitteella.

10 Tällainen tietokoneohjelma käsittää ainakin ohjelmallisen koodin kolmiulotteisen kuvainformaation vastaanottamiseksi kuvantamisvälineeltä, joka kolmiulotteinen kuvainformaatio käsittää kolmiulotteisen kuvan jalasta, ohjelmallisen koodin ensimmäisten mittatietojen määrittämiseksi mainitulle jalalle mainitusta kuvasta ennalta määritetyistä jalan referenssipisteistä, jotka 15 ensimmäiset mittatiedot käsittävät ainakin jalan pituusmitan ja useita jalan ympärysmittoja, ohjelmallisen koodin mainitun jalan kokotiedon ja jalkatyyppitie-don määrittämiseksi mainittujen ensimmäisten mittatietojen perusteella, joka jalkatyyppitieto määrittää jalan laajuusprofiilin suhteessa jalan pituuteen, ja ohjelmallisen koodin standardoidun mittatiedon määrittämiseksi mainittuun jal-20 kaan sopivalle jalkineelle valmistusta varten mainitun jalkatyyppitiedon ja jalkineen kokotiedon perusteella.

Kuviossa 2 esitetään yksinkertaistetun lohkokaavion avulla keksinnössä hyödynnettävän tietojärjestelmän rakennetta. Asiakkaan jalkojen mittaus suoritetaan kolmiulotteisella jalkaskannerilla SK varustetussa toimipistees-25 sä. Asiakkaan molemmat jalat mitataan jalkaskannerilla SK, minkä jälkeen jal-kaskanneriin ohjelmoitu tietojärjestelmä laskee molemmille jaloille jalkineiden 5 valmistuksen kannalta olennaiset referenssipisteet. Referenssipisteet käsittä en ^ vä mittausdata siirretään jalkaskannerilta SK toimipisteen päätelaitteelle DT1, ° joka voi olla esimerkiksi tietoliikenneverkon päätelaite tai tietoliikenneverk- ° 30 koon liitetty PC. Päätelaitteen DT1, edullisesti siinä käytettävän rekisteröinti- | sovelluksen RA, avulla jalkojen mittausdataan liitetään asiakkaan identifiointiin tiedot, jotka voivat edullisesti käsittää tietojärjestelmään liittyvät asiakkaan

CO

g käyttäjätunnuksen ja salasanan, asiakkaan nimen ja muut tarvittavat yhteys- o tiedot. Asiakastietoihin voidaan myös liittää toimipisteen tai jalkaskannerin 00 35 identifiointitiedot esimerkiksi provisioiden maksua tai jalkaskannerin toimivuu den tarkkailua varten. Edullisesti kaikki tietojärjestelmään kuuluvat toimipistei- 11 den päätelaitteet DT1, DT2, DT3,... on järjestetty muodostamaan tietoliikenneyhteys jalkineiden valmistajan tietokantapalvelimeen DBS, jonka käsittämään asiakastietokantaan CDB edellä mainitut jalkojen mittausdata sekä asiakkaan identifiointitiedot talletetaan. Päätelaitteet DT voivat käyttää rekiste-5 röintisovellusta RA joko suoraan tietokantapalvelimelta DBS tietoliikenneyhteyden yli ajettuna tai rekisteröintisovellus RA voi olla talletettuna kullekin päätelaitteelle DT, jolloin rekisteröintisovellus on järjestetty tallettamaan jalkojen mittausdata sekä asiakkaan identifiointitiedot suoraan asiakastietokantaan CDB. Vaihtoehtoisesti asiakas on voinut jo aiemmin rekisteröityä tietojärjes-10 telmään joko järjestelmään kuuluvassa toimipisteessä tai jonkin yleiseen tietoliikenneverkkoon, kuten Internetiin, yhteydessä olevan päätelaitteen CT avulla, jolloin asiakkaan identifiointitiedot ovat jo olemassa. Myös tietokantapalvelin DBS käsittää edullisesti saman asiakastietojen rekisteröintisovelluksen kuin toimipisteissä olevat päätelaitteet, joten asiakas pystyy rekisteröitymään 15 muodostamalla yhteyden suoraan tietokantapalvelimeen DBS. Asiakkaan identifiointitietojen syöttämisen ja jalkojen mittaamisen järjestyksellä ei sinänsä ole väliä, koska molemmat tiedot on oltava talletettuna ennen tilauksen suorittamista.

Tietokantapalvelin DBS käsittää lisäksi edullisesti lestitietokannan 20 LDB, joka käsittää tiedot jo olemassa olevista lestimalleista. Asiakkaan jalkojen mittausdataa verrataan olemassa oleviin lestimalleihin ja asiakkaalle valitaan mittojen mukainen sopiva lestimalli. Jos sopivaa lestiä ei olemassa olevista lestimalleista löydy, voidaan muodostaa jalkojen mittausdatan käsittämistä referenssipisteistä ohjaustiedot automaattisorville sopivan lestin sorvaami-25 seksi. Myös tiedot sopivasta lestistä, joko jo olemassa olevasta tai mittojen mukaan tehtävästä, talletetaan myös asiakastietokantaan CDB. Kaikki asia-5 kastiedot talletaan edullisesti suoraan valmistajan ylläpitämään tietokantaan,

C\J

^ jolloin tietyn asiakkaan identifiointitiedot ja jalkojen mittaustiedot eivät ole si- ° doksissa tiettyyn toimipisteeseen ja sen omiin tietokantoihin.

° 30 Kun asiakastietokantaan CDB on talletettu tarvittavat asiakkaan | identifiointitiedot ja jalkojen mittaustiedot, voidaan valita haluttu jalkinemalli ja suorittaa tilaus. Tilaus voidaan tehdä joko toimipisteen päätelaitteen DT käsit- 00 g tämällä tilaussovelluksella OA tai muodostamalla yhteys yksityiseltä tietolii- o kenneverkon päätelaitteelta CT yleisen tietoliikenneverkon kautta tietokanta- 00 35 palvelimeen DBS, joka käsittää vastaavan tilaussovelluksen OA. Tilaussovel- lus käynnistetään syöttämällä asiakkaan käyttäjätunnus ja salasana, jonka jäi- 12 keen sovellus hakee käyttäjätunnuksen perusteella kyseisen asiakkaan jalka-tyypin. Mikäli asiakkaan varpaiden muoto ei salli kaikkia lestien kärkityyppejä, näyttää järjestelmä ainoastaan ne jalkinemallit, joista kyseiselle asiakkaalle voidaan kengät valmistaa. Asiakas valitsee hänelle esitetyistä jalkineista ha-5 luamansa jalkinemallin. Tietokantapalvelin DBS käsittää edullisesti mallitieto-kannan MDB, joka käsittää tietoja eri jalkinemalleista ja joita tietoja voidaan selata tilaussovelluksen OA avulla. Mallitietokanta MDB voi olla lisäksi talletettuna myös toimipisteen päätelaitteen DT yhteyteen sekä erilliselle yleistä In-ternet-palvelua tarjoavalle palvelimelle IS, jossa esimerkiksi yrityksen kotisi-10 vulla esitellään eri jalkinemalleja eikä mallien selaaminen edellytä rekisteröitymistä asiakkaaksi eikä täten käyttäjätunnusten syöttämistä. Tällöin asiakas on voinut jo etukäteen selata mallistoa ja tehdä päätöksensä haluamastaan jalkinemallista. Lisäksi eri jalkinemalleja voi olla esillä myös toimipisteessä. Asiakas voi myös valita valmiiden jalkineiden toimituksen joko suoraan kotiin 15 postitettuna tai johonkin järjestelmään kuuluvaan toimipisteeseen toimitettuna. Tilaussovellukselta OA asiakas valitsee haluamiansa ominaisuuksia tilattavaan jalkineeseen, jolloin tilattavan jalkineen hinta päivittyy vastaavasti tilaus-sovellukselta OA nähtäväksi. Kun asiakas suorittanut ja hyväksynyt haluamansa jalkineen määrittelyn, määrittänyt toimitustavan sekä valinnut maksuta-20 van, tallettaa tilaussovellus OA tilauksen tietokantapalvelimen DBS käsittämään tilaustietokantaan ODB. Tilaustietoihin kopioidaan asiakastietokannasta CDB asiakkaan identifiointitiedot ja jalkojen mittaustiedot.

Keksinnön mukaisella tietojärjestelmällä saavutetaan huomattavia etuja sekä asiakkaan että jalkineiden valmistajan kannalta tunnetun tekniikan 25 mukaisiin ratkaisuihin nähden. Kun asiakkaan jalat on kerran mitattu jalkas- kannerilla ja mittaustiedot talletettu asiakkaan identifiointitietojen kanssa jalki- 5 neiden valmistajan tietokantaan, voi asiakas tilata haluamiaan, juuri hänen jal- cvj ^ koihinsa sopivia jalkineita ajasta ja paikasta riippumatta; riittää, että asiakkaal- ° la on käytössään välineet tietoliikenneyhteyden muodostamiseksi valmistajan

CO

° 30 ylläpitämään tilaussovellukseen OA. Lisäksi asiakkaan tai toimipisteen ei tar- | vitse tallettaa mitään asiakastietoja tai huolehtia lestimallin säilytyksestä, vaan uusien jalkineiden tilaamiseksi riittää, että rekisteröityneellä asiakkaalla on 00 g tiedossa käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Keksinnön mukainen menetel- o mä sopii erityisen hyvin juuri yksilöllisesti mitoitettujen jalkineiden tilaamiseen, ^ 35 sillä tyypillisesti jalkineiden osto voidaan suorittaa esimerkiksi pelkän kuvan perusteella, jos on olemassa varmuus siitä, että jalkine on kooltaan ja lestil- 13 tään sopiva. Varsinkaan aikuisella ihmisellä jalan mitat eivät olennaisesti muutu ajan kuluessa, kun taas esimerkiksi mahdolliset vartalon muutokset tekevät keksinnön mukaisen menettelyn soveltamisen esimerkiksi vaatteiden valmistukseen huomattavasti hankalammaksi. Myös jalkineiden valmistajan kannalta 5 keksinnön mukainen sidonnaisuuden väheneminen jokaiseen vähittäismyynti-liikkeeseen tuo etuja. Valmistajalla on tiedot kaikista asiakkaistaan, näiden jalkojen mittaustiedoista ja tyypillisesti haluamistaan jalkinemalleista ja näiden variaatioista kootusti yhdessä paikassa, mikä helpottaa tuotannon optimoimista. Asiakkaan varmuus juuri hänelle sopivista jalkineista lisää asiakasuskolli-10 suutta ja toisaalta jakeluportaasta ainakin osittain pois jäävä vähittäismyynti antavat mahdollisuuden parantaa valmistajan katteita.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaih-15 della patenttivaatimusten puitteissa.

't δ

(M

CO

cp

CD

o

X

cc Q- 1^ co δ C\l o o

CM

Claims (17)

1. Menetelmä yksilöllisesti määritettyjen jalkineiden massavalmis-tukseen tarvittavien jalan mittaustietojen määrittämiseksi, joka menetelmä käsittää vaiheet: 5 mitataan ainakin yksi jalka kuvantamisvälineellä, joka on järjestetty muodostamaan kolmiulotteinen kuva mainitusta jalasta; määritetään mainitusta kuvasta ensimmäiset mittatiedot mainitulle jalalle, jotka ensimmäiset mittatiedot käsittävät ainakin jalan pituusmitan; määritetään mainittujen ensimmäisten mittatietojen perusteella mai-10 nitulle jalalle kokotieto ja jalkatyyppitieto; määritetään mainittuun jalkaan sopivalle jalkineelle valmistusta varten standardoitu mittatieto mainitun jalkatyyppitiedon ja jalkineen kokotiedon perusteella, tunnettu siitä, että määritetään mainitusta kuvasta ensimmäisiin mittatietoihin ennalta 15 määritetyistä jalan referenssipisteistä mainitulle jalalle useita ympärysmittoja; ja määritetään mainittu jalkatyyppitieto siten, että se suhteuttaa mainittujen ympärysmittojen perusteella määritetyn jalan laajuusprofiilin jalan pituusmittaan, 20 ja että jalkineiden valmistajan tietojärjestelmä käsittää lestitietokan- nan, joka käsittää olennaiset tiedot valmistuksessa käytettävistä lestimalleista, jolloin edelleen verrataan jalkineelle valmistusta varten määritettyä standardoitua mittatietoa mainitun lestitietokannan käsittämiin lestimalleihin ja vaihtoehtoises-25 ti *3- £ - tallennetaan tiedot sopivasta lestimallista asiakastietokantaan, ™ vasteena sille, että lestitietokanta käsittää mainitun jalan mittatietoon sopivan CO 9 lestimallin tai o - ohjataan tietojärjestelmä määrittämään uusi lestimalli ja tallentajin 30 maan tiedot uudesta lestimallista asiakastietokantaan ja lestitietokantaan, vas- CL teenä sille, että lestitietokannasta ei löydy mainitun jalan mittatietoon sopivaa ” lestimallia, ja o o ohjataan valmistuksen tuotantoeriä tilausten käsittämien lestimallien o ^ perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään mainitut useat jalan ympärysmitat referenssipisteistä, joiden paikka on ennalta määritetty prosentuaalisena suhteena jalan pituusmittaan nähden ja joille on ennalta määritetty mittauskulma suhteessa jalkapohjan tasoon.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään jalan ympärysmitta ainakin kymmenestä eri kohdasta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 määritetään ennalta useita jalkatyyppitietoluokkia luokkaparametrin raja-arvoina, joka luokkaparametri on määritetty mainittujen ensimmäisten mit-tatietojen keskinäisenä suhteena, lasketaan mainitulle jalalle luokkaparametrin arvo mainittujen määritettyjen ensimmäisten mittatietojen keskinäisenä suhteena, 15 määritetään mainitulle jalalle jalkatyyppitieto vertaamalla mainitun jalan luokkaparametrin arvoa ennalta määritettyihin jalkatyyppitietoluokkien luokkaparametrien raja-arvoihin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 määritetään ennalta mainittuja jalkatyyppitietoluokkia vähemmän kuin kymmenen, edullisimmin 4-8.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään mainitulle jalalle toiset mittatiedot useiden mainitun ja-25 lan ensimmäisten mittatietojen ja valmistettavalle jalkineelle määritetyn standardoidun vastaavan mittatiedon erotuksina; 't 5 verrataan mainittuja toisia mittatietoja ennalta määritettyihin tole- C\J ^ ranssirajoihin; ja ° vasteena sille, että ainakin yksi toleranssiraja ylitetään, määritetään CO ° 30 jalkatyyppitieto mainitulle jalalle uudestaan.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 00 g talletetaan mainitut jalan ensimmäiset mittaustiedot, kokotieto ja jal- o katyyppitieto yhdessä asiakkaan identifiointitietojen kanssa jalkineiden valmis- 00 35 tajan tietojärjestelmässä olevaan asiakastietokantaan.

8. Mittauslaitteisto yksilöllisesti määritettyjen jalkineiden massaval-mistukseen tarvittavien jalan mittaustietojen määrittämiseksi, joka mittauslaitteisto käsittää kuvantamisvälineet, jotka on järjestetty muodostamaan kolmiulotteinen kuva ainakin yhdestä jalasta, ja tietojärjestelmän, joka on järjestetty 5 - määrittämään mainitusta kuvasta ensimmäiset mittatiedot mainitul le jalalle, jotka ensimmäiset mittatiedot käsittävät ainakin jalan pituusmitan; - määrittämään mainittujen ensimmäisten mittatietojen perusteella mainitulle jalalle kokotieto ja jalkatyyppitieto; ja - määrittämään mainittuun jalkaan sopivalle jalkineelle valmistusta 10 varten standardoitu mittatieto mainitun jalkatyyppitiedon ja jalkineen kokotie- don perusteella, tunnettu siitä, että tietojärjestelmä on lisäksi järjestetty - määrittämään mainitusta kuvasta ensimmäisiin mittatietoihin ennalta määritetyistä jalan referenssipisteistä mainitulle jalalle useita ympärysmittoja; ja 15. määrittämään mainittu jalkatyyppitieto siten, että se suhteuttaa mainittujen ympärysmittojen perusteella määritetyn jalan laajuusprofiilin jalan pituusmittaan, ja että mittauslaitteisto on yhdistetty tietoliikenneyhteyden välityksellä jalkineiden valmistajan tietojärjestelmään, joka käsittää lestitietokan-nan, joka käsittää olennaiset tiedot valmistuksessa käytettävistä lestimalleista, 20 ja joka tietojärjestelmä on järjestetty vertaamaan jalkineelle valmistusta varten määritettyä standardoitua mittatietoa mainitun lestitietokannan käsittämiin lestimalleihin ja vaihtoehtoisesti - tallentamaan tiedot sopivasta lestimallista asiakastietokantaan, 25 vasteena sille, että lestitietokanta käsittää mainitun jalan mittatietoon sopivan lestimallin tai 't 5. ohjaamaan tietojärjestelmä määrittämään uusi lestimalli ja tallen- C\J ^ tamaan tiedot uudesta lestimallista asiakastietokantaan ja lestitietokantaan, ° vasteena sille, että lestitietokannasta ei löydy mainitun jalan mittatietoon sopi- ° 30 vaa lestimallia, ja | ohjaamaan valmistuksen tuotantoeriä tilausten käsittämien lestimal- lien perusteella. 00

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu o siitä, että tietojärjestelmä on järjestetty 00 35 määrittämään mainitut useat jalan ympärysmitat referenssipisteistä, joiden paikka on ennalta määritetty prosentuaalisena suhteena jalan pituusmit- taan nähden ja joille on ennalta määritetty mittauskulma suhteessa jalkapohjan tasoon.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että tietojärjestelmä on järjestetty 5 määrittämään jalan ympärysmitta ainakin kymmenestä eri kohdasta. Ujonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että tietojärjestelmä on järjestetty määrittämään ennalta useita jalkatyyppitietoluokkia luokkaparamet-rin raja-arvoina, joka luokkaparametri on määritetty mainittujen ensimmäisten 10 mittatietojen keskinäisenä suhteena, laskemaan mainitulle jalalle luokkaparametrin arvo mainittujen määritettyjen ensimmäisten mittatietojen keskinäisenä suhteena, ja määrittämään mainitulle jalalle jalkatyyppitieto vertaamalla mainitun jalan luokkaparametrin arvoa ennalta määritettyihin jalkatyyppitietoluokkien 15 luokkaparametrien raja-arvoihin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen mittauslaitteisto, tunnet-t u siitä, että ennalta mainittuja jalkatyyppitietoluokkia on vähemmän kuin kymmenen, edullisimmin 4 - 8.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 8-12 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että tietojärjestelmä on järjestetty määrittämään mainitulle jalalle toiset mittatiedot useiden mainitun jalan ensimmäisten mittatietojen ja valmistettavalle jalkineelle määritetyn standardoidun vastaavan mittatiedon erotuksina; 25 vertaamaan mainittuja toisia mittatietoja ennalta määritettyihin tole- ranssirajoihin; ja o vasteena sille, että ainakin yksi toleranssiraja ylitetään, määrittä- CvJ ^ mään jalkatyyppitieto mainitulle jalalle uudestaan. ^ 14. Jonkin patenttivaatimuksen 8-13 mukainen mittauslaitteisto, ° 30 tunnettu siitä, että tietojärjestelmä on järjestetty | tallentamaan mainitut jalan ensimmäiset mittaustiedot, kokotieto ja jalkatyyppitieto yhdessä asiakkaan identifiointitietojen kanssa jalkineiden val- 00 5 mistajan tietojärjestelmässä olevaan asiakastietokantaan.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 8-14 mukainen mittauslaitteisto, ^ 35 tunnettu siitä, että mainittu kuvantamisväline on kolmiulotteinen sähköoptinen skanneri.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 8-15 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että 5 mittauslaitteisto käsittää tietokoneohjelman, joka on järjestetty vas taanottamaan kolmiulotteista kuvainformaatiota ainakin yhdestä jalasta kuvan-tamisvälineiltä ja suorittamaan kuvainformaation perusteella mainitut määritykset mainittuun jalkaan sopivalle jalkineelle valmistusta varten standardoidun mittatiedon muodostamiseksi.

17. Tietokoneohjelma yksilöllisesti määritettyjen jalkineiden massa- valmistukseen tarvittavien jalan mittaustietojen määrittämiseksi, joka tietokoneohjelma käsittää ohjelmallisen koodin kolmiulotteisen kuvainformaation vastaanottamiseksi kuvantamisvälineeltä, joka kolmiulotteinen kuvainformaatio käsittää 15 kolmiulotteisen kuvan jalasta; ohjelmallisen koodin ensimmäisten mittatietojen määrittämiseksi mainitulle jalalle mainitusta kuvasta, jotka ensimmäiset mittatiedot käsittävät ainakin jalan pituusmitan; ohjelmallisen koodin mainitun jalan kokotiedon ja jalkatyyppitiedon 20 määrittämiseksi mainittujen ensimmäisten mittatietojen perusteella; ohjelmallisen koodin standardoidun mittatiedon määrittämiseksi mainittuun jalkaan sopivalle jalkineelle valmistusta varten mainitun jalkatyyppitiedon ja jalkineen kokotiedon perusteella, tunnettu siitä, että tietokoneohjelma käsittää lisäksi 25 ohjelmallisen koodin useiden ympärysmittojen määrittämiseksi mai- nitusta kuvasta ennalta määritetyistä jalan referenssipisteistä mainitulle jalalle 5 liitettäväksi ensimmäisiin mittatietoihin; ja C\J ^ ohjelmallisen koodin mainitun jalkatyyppitiedon määrittämiseksi si- Z ,en· että se suh,eu,,aa mainittujen ympärysmittojen perusteella määritetyn ja- ° 30 lan laajuusprofiilin jalan pituusmittaan, ja että tietokoneohjelma on yhdistetty | tietoliikenneyhteyden välityksellä jalkineiden valmistajan tietojärjestelmään, jo- ka käsittää lestitietokannan, joka käsittää olennaiset tiedot valmistuksessa käy- 00 g tettävistä lestimalleista, ja joka tietojärjestelmä on järjestetty o vertaamaan jalkineelle valmistusta varten määritettyä standardoitua 00 35 mittatietoa mainitun lestitietokannan käsittämiin lestimalleihin ja vaihtoehtoises ti - tallentamaan tiedot sopivasta lestimallista asiakastietokantaan, vasteena sille, että lestitietokanta käsittää mainitun jalan mittatietoon sopivan lestimallin tai - ohjaamaan tietojärjestelmä määrittämään uusi lestimalli ja tallen-5 tamaan tiedot uudesta lestimallista asiakastietokantaan ja lestitietokantaan, vasteena sille, että lestitietokannasta ei löydy mainitun jalan mittatietoon sopivaa lestimallia, ja ohjaamaan valmistuksen tuotantoeriä tilausten käsittämien lestimal-lien perusteella. 't δ c\j CD o CD O X cc CL co δ c\j o o c\j