FI124040B - Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi - Google Patents

Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI124040B
FI124040B FI20115322A FI20115322A FI124040B FI 124040 B FI124040 B FI 124040B FI 20115322 A FI20115322 A FI 20115322A FI 20115322 A FI20115322 A FI 20115322A FI 124040 B FI124040 B FI 124040B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
clock signal
frequency
controlled clock
phase
values
Prior art date
Application number
FI20115322A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20115322A (fi
FI20115322A0 (fi
Inventor
Kenneth Hann
Mikko Laulainen
Original Assignee
Tellabs Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Tellabs Oy filed Critical Tellabs Oy
Priority to FI20115322A priority Critical patent/FI124040B/fi
Publication of FI20115322A0 publication Critical patent/FI20115322A0/fi
Priority to EP12156282.1A priority patent/EP2509251B1/en
Priority to US13/422,333 priority patent/US8856632B2/en
Priority to CN201210083505.XA priority patent/CN102739387B/zh
Publication of FI20115322A publication Critical patent/FI20115322A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI124040B publication Critical patent/FI124040B/fi

Links

Classifications

    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04LTRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L7/00Arrangements for synchronising receiver with transmitter
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04LTRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L7/00Arrangements for synchronising receiver with transmitter
    • H04L7/02Speed or phase control by the received code signals, the signals containing no special synchronisation information
    • H04L7/033Speed or phase control by the received code signals, the signals containing no special synchronisation information using the transitions of the received signal to control the phase of the synchronising-signal-generating means, e.g. using a phase-locked loop
    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03LAUTOMATIC CONTROL, STARTING, SYNCHRONISATION OR STABILISATION OF GENERATORS OF ELECTRONIC OSCILLATIONS OR PULSES
    • H03L1/00Stabilisation of generator output against variations of physical values, e.g. power supply
    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03LAUTOMATIC CONTROL, STARTING, SYNCHRONISATION OR STABILISATION OF GENERATORS OF ELECTRONIC OSCILLATIONS OR PULSES
    • H03L7/00Automatic control of frequency or phase; Synchronisation
    • H03L7/06Automatic control of frequency or phase; Synchronisation using a reference signal applied to a frequency- or phase-locked loop
    • H03L7/08Details of the phase-locked loop
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04LTRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L69/00Network arrangements, protocols or services independent of the application payload and not provided for in the other groups of this subclass
    • H04L69/28Timers or timing mechanisms used in protocols

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Computer Security & Cryptography (AREA)
  • Synchronisation In Digital Transmission Systems (AREA)
  • Stabilization Of Oscillater, Synchronisation, Frequency Synthesizers (AREA)

Description

Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi Keksinnön ala
Keksinnön kohteena on menetelmä ja ohjauslaite taajuustahdistuksen ohjaami-5 seksi. Edelleen keksinnön kohteena on tietokoneohjelma taajuustahdistuksen ohjaamiseksi. Lisäksi keksinnön kohteena on datansiirtoverkon verkkoelementti, esim. reititin tai kytkin.
Tausta
Datansiirtoverkot sisältävät verkkoelementtejä sellaisia kuten esimerkiksi reititti-10 miä, kytkimiä ja päätelaitteita, jotka viestivät keskenään verkkoelementtien välisten datansiirtolinkkien kautta. Monissa datansiirtoverkoissa on tarvetta toteuttaa tahdistus datansiirtoverkon eri verkkoelementeissä vallitsevien kellosignaalien välillä. Verkkoelementit voidaan konfiguroida muodostamaan isäntä-orjapareja aikainfor-maation jakamiseksi datansiirtoverkon sisällä. Kukin orjaverkkoelementti ohjaa 15 kellosignaalinsa generaattoria siten, että vastaavassa isäntäverkkoelementissä vallitseva referenssikellosignaali tulee regeneroiduksi orjaverkkoelementissä isän-täverkkoelementistä orjaverkkoelementtiin siirrettyjen aikaviestien perusteella. Ai-kaviestit voivat olla aikaleimoja, joita sisältävät protokolladatayksiköt ”PDU” (engl. Protocol data unit), jotka voivat olla esimerkiksi datapaketteja tai datakehyksiä. 20 Kukin aikaleima osoittaa hetkellisen aika-arvon kyseisen aikaleiman sisältävän i protokolladatayksikön lähetyshetkellä, jolloin aika-arvo perustuu isäntäverkkoele- o ^ mentissä vallitsevaan referenssikellosignaaliin. On myös mahdollista, että aika-
(M
9 viestit ovat aikapaketteja, jotka lähetetään siten, että kahden peräkkäisen aikapa- ^ ketin lähetyshetkien välinen aikaväli on vakio tai muuten tunnettu tullessaan mitä-
X
£ 25 tuksi isäntäverkkoelementissä vallitsevalla referenssikellosignaalilla. On myös oj mahdollista, että yksi tai useampia aikaleimoja, jotka osoittavat yhden tai useam- 00 li man aikaviestin lähetyshetket, siirretään yhtenä tai useampana datapakettina, jot- ° ka lähetetään kyseisen yhden tai useamman aikaviestin jälkeen.
2
Monissa tapauksissa verkkoelementtien välinen tahdistus toteutetaan vaihetahdis-tuksena, jossa muodostetaan vaihevirheen indikaattoreita referenssikellosignaalin mukaisesti lähetettyjen aikaviestien vastaanottohetkien perusteella, ja vaiheohjattu kellosignaali säädetään vaihevirheen indikaattorien mukaisesti referenssikellosig-5 naalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen aikaansaamiseksi. Vaiheohjattu kellosignaali on kuitenkin herkkä häiriöille, joita aiheuttaa aikaviestien siirtoviiveen vaihtelu. Siksi tämän lähestymistavan heikkous on se, että se pyrkii ylireagoimaan tiettyihin aikaviiveen vaihteluominaisuuksiin. Esimerkiksi verkon 24 tunnin kuormitusvaihtelurytmitys ja/tai viivevaihtelun suuret muutokset voivat aihe-10 uttaa ongelmia tietyissä teknologioissa, jollaisia ovat esimerkiksi epäsymmetriset digitaaliset tilaajasilmukat ’’ADSL”, mikroaaltoradiot ja gigabittinopeusluokan passiiviset optiset verkot ”GPON” (engl. Gigabit passive optical networks).
Tiettyjen sovellusten yhteydessä, esim. sellaisten teknologioiden yhteydessä kuten 3. sukupolven “Mobiili 3G” -matkaviestintä ja sitä seuraava pitkän tähtäimen evo-15 luutio “LTE” (engl. Long term evolution), ei ole mitään vaihevirheen kasaantumis-rajoitusta, joten vaihetahdistus ei ole ehdoton vaatimus, vaan taajuustahdistus riittää. Toisaalta nykyaikaiset uuniohjatut kideoskillaattorit ”OCXO” (engl. Oven controlled crystal oscillators) kykenevät tuottamaan stabiilin kellosignaalin ja OCXO laitteiden kustannus/suorituskykysuhde paranee myös jatkuvasti. Tästä syystä, 20 sen sijaan, että käytettäisiin vaihetahdistusta, joka on herkkä siirtoviiveen vaihtelun aiheuttamille häiriöille, voidaan parempi tulos saavuttaa käyttämällä korkealaatuista OCXO laitetta ja taajuustahdistusta riittävän pitkällä päivitysvälillä, jotta siirtovii-cvj veen haitallista vaikutusta saadaan vähennetyksi. Tällainen tahditusjärjestely on c3 kuitenkin varsin hidas tai jopa kykenemätön reagoimaan OCXO laitteen lämpötilan i o 25 muutoksiin ja/tai paikallisten olosuhteiden muihin muutoksiin.
h-·
(M
x Yhteenveto
CC
CL
Seuraavaksi esitetään yksinkertaistettu yhteenveto keksinnön eri suoritusmuotojen
CO
^ joidenkin näkökohtien perusymmärtämisen aikaansaamiseksi. Yhteenveto ei ole ° laaja katsaus keksinnöstä. Sen tarkoituksena ei myöskään ole identifioida keksin- 30 nön avain- tai kriittisiä elementtejä eikä rajoittaa keksinnön laajuutta. Seuraavassa yhteenvedossa esitetään vain keksinnön joitakin näkökohtia yksinkertaistetussa 3 muodossa johdatteluna keksinnön esimerkinomaisten suoritusmuotojen yksityiskohtaisempaan tarkasteluun.
Keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaisesti on toteutettu uusi menetelmä taajuustahdistuksen ohjaamiseksi. Menetelmässä: 5 - muodostetaan vaihevirheen indikaattoreita referenssikellosignaalin mukai sesti lähetettyjen aikaviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan vaiheoh-jattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, - ohjataan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla referens- 10 sikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen ai kaansaamiseksi, - muodostetaan taajuusvirheen indikaattoreita mainittujen aikaviestien vastaanottohetkien toisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien toiset arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, 15 - ohjataan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla refe renssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuuslukituk-sen aikaansaamiseksi, - monitoroidaan taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välistä poikkeamaa, 1 - ilmaistaan taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitatun c\i ^ suureen perusteella olosuhteiden muutos, joka pyrkii aiheuttamaan taa-
O
^ juusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, ja
(M
| - korvataan tai korjataan taajuusohjattu kellosignaali vaiheohjatulla kellosig- oj naalilla tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä taajuus- ja vai- ίο 25 heohjatun kellosignaalin välinen monitoroitu poikkeama että olosuhteiden o ilmaistu muutos osoittavat korrelaation, joka varmistaa taajuusohjatun kel losignaalin taajuuden ryöminnän.
4
Siten yllä kuvatussa menetelmässä käytetään vaiheohjattua kellosignaalia yhdessä olosuhteiden mahdollisia muutoksia, esim. lämpötilan muutoksia, koskevan informaation kanssa taajuusohjatun kellosignaalin laadun parantamiseksi.
Taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitattu suure voi olla sel-5 lainen, että se osoittaa esimerkiksi taajuusohjatun kellosignaalin tuottavan järjestelmän oskillaattorin sisäisen ja/tai ympäröivän lämpötilan tai taajuusohjatun kellosignaalin tuottavan järjestelmän syöttöjännitteen heilahtelut. Taajuusohjatun kellosignaalin korjaamistarpeen voi osoittaa esimerkiksi vaihe- ja taajuusohjattujen kellosignaalien vaihe-ero ja/tai vaihe- ja taajuusohjattujen kellosignaalien taajuudet 10 määrittävien ohjaussignaalien välinen ero. Siinä tapauksessa, että yllä mainitun vaihe-eron monitorointirajan ylittäminen korreloi viimeaikaisen lämpötilan muutoksen kanssa, ja erityisesti jos myös jotkut muut mahdollisesti käytettävissä olevat positiiviset tai negatiiviset taajuuspoikkeaman todennäköisyysindikaatiot, esim. jänniteheilahtelut jne., tukevat tarvetta tehdä taajuusohjattuun kellosignaaliin kor-15 jaavia taajuussäätöjä, voidaan ainakin väliaikaisesti käyttää vaiheohjattua kellosignaalia taajuusohjatun kellosignaalin sijasta tai taajuusohjatun kellosignaalin taajuuteen voidaan suorittaa vähäinen lämpötilan kompensointi. Eräs esimerkki negatiivisesta taajuuspoikkeaman indikaatiosta on se, että, jos vaihe-eron monito-rointitulos ylittää sellaisen muutosnopeuden kynnyksen, jota ei voida selittää mita-20 tulla lämpötilamuutoksella, tämä indikoi siirtoviiveen vaihtelu kohinaa, ja tällöin taa-juusohjattua kellosignaalia ei korvata vaiheohjatulla kellosignaalilla eikä korjata vaiheohjatun kellosignaalin perusteella. Kuitenkin jos referenssikellosignaalin taa-cvj juus on muuttunut, jatkaisivat referenssikellosignaali ja taajuusohjattu kellosignaali ° edelleen erkanemistaan, jossa tapauksessa käytetään edullisesti vaiheohjattua S 25 kellosignaalia konvergenssin aikaansaamiseksi uudessa tilanteessa.
n.
CM
x Keksinnön toisen näkökohdan mukaisesti on toteutettu uusi ohjauslaite taajuus-
CE
“ tahdistuksen ohjaamiseksi. Ohjauslaite käsittää prosessorin, joka on konfiguroitu:
CM
CM
CO
^ - muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita referenssikellosignaalin mukai- £3 sesti lähetettyjen aikaviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen pe- 30 rusteella, jolloin vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan vaiheoh- jattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, 5 - muodostamaan taajuusvirheen indikaattoreita mainittujen aikaviestien vas-taanottohetkien toisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien toiset arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, - ohjaamaan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla refe- 5 renssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen aikaansaamiseksi, - ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla re-ferenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki-tuksen aikaansaamiseksi, 10 - monitoroimaan taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välistä poikkeamaa, - ilmaisemaan taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitatun suureen perusteella olosuhteiden muutos, joka pyrkii aiheuttamaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, ja 15 - korvaamaan tai korjaamaan taajuusohjattu kellosignaali vaiheohjatulla kel losignaalilla tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä taajuus- ja vaiheohjatun kellosignaalin välinen monitoroitu poikkeama että olosuhteiden ilmaistu muutos osoittavat korrelaation, joka varmistaa taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän.
^ 20 Keksinnön kolmannen näkökohdan mukaisesti on toteutettu uusi verkkoelementti.
° Verkkoelementti käsittää: i
(M
O
^ - ainakin yhden tuloportin aikaviestien vastaanottamiseksi,
(M
| - ohjattavan kellosignaaligeneraattorin ensimmäisen ohjattavan kellosignaalin oj ja toisen ohjattavan kellosignaalin tuottamiseksi, jolloin verkkoelementti on S 25 järjestetty toimimaan toisen ohjattavan kellosignaalin mukaisesti, ja δ ^ - keksinnön jonkin suoritusmuodon mukaisen ohjauslaitteen kellosignaali generaattorin ohjaamiseksi siten, että ensimmäinen ohjattava kellosignaali 6 on vaiheohjattu kellosignaali ja toinen ohjattava kellosignaali on taajuusoh-jattu kellosignaali.
Keksinnön neljännen näkökohdan mukaisesti on toteutettu uusi tietokoneohjelma taajuustahdistuksen ohjaamiseksi. Tietokoneohjelma käsittää tietokoneella suori-5 tettavia käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi: - muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita referenssikellosignaalin mukaisesti lähetettyjen aikaviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan vaiheoh-jattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, 10 - muodostamaan taajuusvirheen indikaattoreita mainittujen aikaviestien vas taanottohetkien toisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien toiset arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, - ohjaamaan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla referenssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen 15 aikaansaamiseksi, - ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla referenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki-tuksen aikaansaamiseksi, - monitoroimaan taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin ^ 20 välistä poikkeamaa, δ
(M
^ - ilmaisemaan taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitä-
O
^ tun suureen perusteella olosuhteiden muutos, joka pyrkii aiheuttamaan taa-
C\J
juusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, ja
CC
CL
oj - korvaamaan tai korjaamaan taajuusohjattu kellosignaali vaiheohjatulla kelin 25 losignaalilla tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä taajuus- ja o vaiheohjatun kellosignaalin välinen monitoroitu poikkeama että olosuhtei den ilmaistu muutos osoittavat korrelaation, joka varmistaa taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän.
7
Keksinnön mukainen tietokoneohjelmatuote käsittää haihtumattoman tietokonelu-ettavan välineen, esim. kompaktilevyn (“CD”), johon on koodattu keksinnön mukainen tietokoneohjelma.
Keksinnön joitakin esimerkinomaisia suoritusmuotoja on esitetty oheisissa epäit-5 senäisissä patenttivaatimuksissa.
Keksinnön erilaiset esimerkinomaiset suoritusmuodot sekä konstruktioiden että käyttömenetelmien osalta yhdessä niiden lisätarkoitusten ja -etujen kanssa tulevat parhaiten ymmärretyiksi spesifisten esimerkinomaisten suoritusmuotojen seuraa-vasta selityksestä lukemalla se yhdessä oheisten piirustusten kanssa.
10 Verbiä ’’käsittää” käytetään tässä asiakirjassa laajassa merkityksessä siten, että se ei sulje pois eikä edellytä myös esittämättä jätettyjen erityispiirteiden olemassaoloa. Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt erityispiirteet ovat keskenään vapaasti yhdisteltävissä, ellei nimenomaisesti toisin ole mainittu.
Kuvioiden lyhyt kuvaus 15 Keksinnön esimerkinomaisia suoritusmuotoja ja niiden etuja selvitetään seuraa-vaksi yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää kaaviomaisen havainnekuvan esimerkinomaisesta datan siirtojärjestelmästä, joka käsittää verkkoelementin, joka on varustettu keksinnön erään suoritusmuodon mukaisella ohjauslaitteella taajuustahdistuksen ohjaamiseksi, ja ^ 20 kuvio 2 esittää vuokaavion keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta mene-
O
C\l ^ telmästä taajuustahdistuksen ohjaamiseksi.
0 c\j Esimerkinomaisten suoritusmuotojen kuvaus
CC
Kuviossa 1 on esitetty kaaviomainen havainnekuva esimerkinomaisesta datansiir-
(M
$ tojärjestelmästä, joka käsittää verkkoelementin 100 ja verkkoelementin 130. Verk- ^ 25 koelementit 100 ja 130 on yhdistetty toisiinsa datansiirtoverkolla 150, joka voi kä-
O
0X1 sittää useita muitakin verkkoelementtejä liitettyinä toisiinsa datansiirtolinkkien kaut ta. Kukin verkkoelementti voi olla esimerkiksi Internet Protocol (”IP”) -reititin, Et-hernet-kytkin ja/tai Multiprotocol Label Switching (”MPLS”) -kytkin. Verkkoelement- 8 ti 130 toimii isäntäverkkoelementtinä ja on järjestetty lähettämään aikaviestejä verkkoelementtiin 100, joka toimii orjaverkkoelementtinä. Verkkoelementti 130 käsittää kellosignaaligeneraattorin 115, joka on järjestetty tuottamaan referenssikel-losignaali 116. Verkkoelementti 130 käsittää laskurin 117, joka on järjestetty tuot-5 tamaan signaali 118, joka edustaa verkkoelementissä 130 vallitsevaa kellonaikaa. Verkkoelementti 130 on järjestetty lähettämään aikaviestit referenssikellosignaalin 116 mukaisesti. Verkkoelementti 130 käsittää prosessointijärjestelmän 119 käytettäviin datansiirtoprotokolliin, esim. IP, Ethernet ja/tai MPLS, liittyvien ohjaus- ja jatkolähetystason (engl. forwarding plane) operaatioiden suorittamiseksi. Edelleen 10 verkkoelementti 130 käsittää ainakin yhden tuloportin 120 ja ainakin yhden lähtö-portin 121 datansiirtoverkkoon 150 liittämistä varten. Verkkoelementti 100 käsittää laskurin 111, joka on järjestetty tuottamaan signaali 112, joka edustaa verkkoelementissä 100 vallitsevaa kellonaikaa. Verkkoelementti 100 käsittää prosessointi-järjestelmän 113 käytettyihin datansiirtoprotokolliin liittyvien ohjaus- ja jatkolähe-15 tystason operaatioiden suorittamiseksi. Edelleen verkkoelementti 100 käsittää ainakin yhden tuloportin 102 ja ainakin yhden lähtöportin 114 datansiirtoverkkoon 150 liittämistä varten.
Verkkoelementti 100 käsittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen ohjauslaitteen 104 kellosignaaligeneraattorin 103 ohjaamiseksi. Ohjauslaite 104 käsittää 20 prosessorin 101, joka on konfiguroitu muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita tuloportissa 102 vastaanotettujen aikaviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen perusteella. Vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan aika-cvj arvoina, jotka perustuvat vaiheohjattuun kellosignaaliin, joka on ohjattavan kel- c3 losignaalin generaattorin 103 tuottama ensimmäinen ohjattava kellosignaali. Vas- i o 25 taanottohetkien yllä mainitut ensimmäiset arvot ovat signaalin 122 hetkellisiä arvoit ja aikaviestien vastaanottoajanhetkinä. Signaali 122 on vaiheohjatun kellosignaalin | 105 käyttämän laskurin 123 antosignaali. Prosessori 101 on konfiguroitu ohjaa- <m maan vaiheohjattua kellosignaalia 105 vaihevirheen indikaattoreilla vaihelukituk-
(M
in sen aikaansaamiseksi referenssikellosignaalin 116 ja vaiheohjatun kellosignaalin o 30 105 välille. Prosessori 101 on konfiguroitu muodostamaan taajuusvirheen indikaat toreita mainittujen aikaviestien vastaanottohetkien toisten arvojen perusteella. Vastaanottohetkien toiset arvot ilmaistaan aika-arvoina, jotka perustuvat taa- 9 juusohjattuun kellosignaaliin 106, joka on ohjattavan kellosignaalin generaattorin 103 tuottama toinen ohjattava kellosignaali. Vastaanottohetkien yllä mainitut toiset arvot ovat signaalin 112 hetkellisiä arvoja aikaviestien vastaanottoajanhetkinä. Prosessori 101 on konfiguroitu ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia 106 taa-5 juusvirheen indikaattoreilla taajuuslukituksen aikaansaamiseksi referenssikellosig-naalin 116 ja taajuusohjatun kellosignaalin 106 välille.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa ohjauslaitteessa on prosessori 101 konfiguroitu, kunkin mainituista vaihevirheen indikaattoreista muodostamista varten, laskemaan vastaavan aikaviestin vastaanottohetken ensimmäisen arvon ja 10 verkkoelementistä 130 verkkoelementtiin 100 toimitetun ja tähän aikaviestiin liittyvän aikaleima-arvon välinen ero. Siinä tapauksessa, että aikaviestit lähetetään vakio- tai muuten ennalta määrätyllä nopeudella, ei ole tarpeellista käyttää verkkoelementistä 130 verkkoelementtiin 100 toimitettuja aikaleimoja, vaan verkkoelementissä 100 tuotettuja ja vakio- tai muuten ennalta määrätyin välein toisis-15 taan erotettuja arvoja voidaan käyttää ihanteellisina vastaanottohetkinä, joita verrataan aikaviestien vastaanottohetkien ensimmäisiin arvoihin vaihevirheen indikaattorien muodostamiseksi.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa ohjauslaitteessa on prosessori 101 konfiguroitu, kunkin mainituista taajuusvirheen indikaattoreista muodostamista var-20 ten, laskemaan ensimmäinen suure T2 - T1; joka on kahden sellaisen aikaviestin vastaanottohetkien toisten arvojen välinen ero, jotka viestit ovat kokeneet olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen. Prosessori 101 on konfiguroitu laskemaan toinen
C\J
5 suure T’2 - T’i, joka on verkkoelementistä 130 verkkoelementtiin 100 toimitettujen
(M
^ ja näihin kahteen aikaviestiin liittyvien aikaleima-arvojen ero. Prosessori 101 on o ^ 25 konfiguroitu laskemaan ensimmäisen ja toisen suureen välinen ero (T2 — Ti) — (T’2
(M
x - T’i). Tämä ero osoittaa taajuusohjatun kellosignaalin 106 ja referenssikellosig-
CC
naalin 116 välisen eron, koska T2 - Ti on taajuusohjatulla kellosignaalilla 106 mita-
(M
$ tun ensimmäisen aikavälin pituus ja T’2 - T’i on referenssikellosignaalilla mitatun tn toisen aikavälin pituus ja ensimmäisten ja toisten aikavälien todelliset pituudet ovat o ^ 30 olennaisesti yhtä suuret, koska yllä mainitut kaksi aikaviestiä ovat kokeneet olen naisesti samanlaisen siirtoviiveen verkkoelementistä 130 verkkoelementtiin 100. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa ohjauslaitteessa on prosessori 101 10 konfiguroitu taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten laskemaan ensimmäinen suure T2 - T-ι, joka on kahden sellaisen aikaviestin vas-taanottohetkien toisten arvojen välinen ero, jotka viestit ovat kokeneet olennaisesti samanlaisen siirto viiveen, laskemaan toinen suure T”2 - T”i, joka on näiden kah-5 den aikaviestin ihanteellisten vastaanottohetkien ero, ja laskemaan ensimmäisen ja toisen suureen välinen ero (T2 - Τ-ι) - (T”2 - Ή). Aikaviestien ihanteelliset vas-taanottohetket ovat verkkoelementissä 100 tuotettuja ja yhtä suurin tai muuten ennalta määrätyin välein toisistaan erillään olevia arvoja siten, että minkä tahansa kahden peräkkäisen ihanteellisen vastaanottohetken välinen ero on vakio tai muu-10 ten tunnettu. Kahdeksi olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneeksi aikavies-tiksi voidaan valita esimerkiksi ensimmäinen aikaviesti, jolla ensimmäisen aikaik-kunan sisällä vastaanotettujen aikaviestien joukosta on pienin estimoitu siirtoviive, ja toinen aikaviesti, jolla toisen aikaikkunan sisällä vastaanotettujen aikaviestien joukosta on pienin estimoitu siirtoviive. Aikaviesti, jolla etumerkillisenä arvona on 15 pienin ero vastaanottohetken toisen arvon ja vastaavan aikaleima-arvon tai ihanteellisen vastaanottohetken välillä, voidaan katsoa siksi aikaviestiksi, jolla on pienin estimoitu siirtoviive.
Kuviossa 1 esitetyssä esimerkinomaisessa tapauksessa ohjattavan kellosignaalin generaattori 103 käsittää kideoskillaattorin 107, ensimmäisen numeerisesti ohjat-20 tavan taajuuden jakajan 108 vaiheohjatun kellosignaalin 105 tuottamiseksi kideoskillaattorin antosignaalista 110 ja toisen numeerisesti ohjattavan taajuuden jakajan 109 taajuusohjatun kellosignaalin 106 tuottamiseksi kideoskillaattorin antosignaa-cvj lista. Kideoskillaattori 107 on edullisesti uuniohjattu kideoskillaattori OCXO”, joka ^ kykenee tuottamaan stabiilin kellosignaalin. Numeerisesti ohjattavat taajuuden o 25 jakajat 108 ja 109 voivat olla esimerkiksi fraktionaalisia N/N+1 jakajia, jotka kyke- c\j nevät tuottamaan taajuuden jakosuhteen N + ε, jossa ε voi olla nollasta yhteen | riippuen ohjaussignaalista 125 tai 126. Sekä pollaus- että päivitysvälit taajuusohja- cg tun kellosignaalin 106 taajuuden ohjauksessa voivat olla suuria silloin kun käyte- ίο tään stabiilia OCXO laitetta. Taajuuden ohjaukseen käytettyjen kahden aikaviestin o 30 välinen aikajakso voi olla jopa 24 tuntia. Tällä aikavälillä voidaan kuitenkin tehdä useita välipollauksia stabiiliuden tarkistussyistä. Taajuuden muuttumisnopeuden Hz/s rajana taajuuden ohjauksessa on edullisesti esim. kaksi kertaa se maksimiar- 11 vo, jonka valmistaja määrittää OXCO:n ikääntymisestä johtuvalle taajuuden ryö-minnälle. Muodostuneen suljetun taajuusohjaussilmukan vahvistus ja muut parametrit valitaan edullisesti siten, että ohjaussilmukka voimakkaasti vaimennettu eli ylityksiä ei esiinny askelvasteessa. Vaiheohjatun kellosignaalin 105 vaiheohjauk-5 sen päivitysväli on edullisesti merkittävästi lyhyempi, esim. kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia kertoja lyhyempi verrattuna taajuusohjauksen vastaavaan.
On myös mahdollista, että ohjattavan kellosignaalin generaattori 103 käsittää ensimmäisen jänniteohjatun oskillaattorin ”VCO” vaiheohjatun kellosignaalin 105 tuottamiseksi ja toisen jänniteohjatun oskillaattorin taajuusohjatun kellosignaalin 10 106 tuottamiseksi.
Verkkoelementti 100 käsittää välineet, joilla taajuusohjatun kellosignaalin 106 tuottavasta järjestelmästä eli ohjattavan kellosignaalin generaattorista 103 mitataan suure 124, joka osoittaa taajuusohjatun kellosignaalin 106 stabiiliuden. Verkkoelementti 100 voi käsittää esimerkiksi lämpötila-anturin kideoskillaattorin 107 15 sisäisen ja/tai ympäröivän lämpötilan mittaamiseksi. Kideoskillaattorin sisäistä ja/tai ympäröivää lämpötilaa koskevan informaation lisäksi tai sen asemesta voi mitattu suure 124 sisältää esimerkiksi informaatiota kideoskillaattorin syöttöjännit-teen heilahteluista ja/tai virrankulutuksesta. Tietyn tyyppisten oskillaattorien yhteydessä voivat virrankulutuksen muutokset indikoida sitä riskiä, että kideoskillaattorin 20 lämpötila on muuttunut.
Prosessori 101 on konfiguroitu monitoroimaan taajuusohjatun kellosignaalin 106 ja cm vaiheohjatun kellosignaalin 105 välistä poikkeamaa. Keksinnön eräässä suoritus- o muodossa prosessori on poikkeaman monitorointitarkoituksia varten konfiguroitu
C\J
9 laskemaan vaiheohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän ensimmäisen ohja- l^.
25 ussignaalin 125 ja taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän toisen oh-| jaussignaalin 126 välinen ero. Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa pro- gj sessori on poikkeaman monitorointitarkoituksia varten konfiguroitu vertaamaan
CO
^ vaiheohjatun kellosignaalin 106 hetkellistä vaihetta taajuusohjatun kellosignaalin ° 106 hetkelliseen vaiheeseen. Prosessori 101 on mitatun suureen 124 perusteella 30 konfiguroitu ilmaisemaan taajuusohjatun kellosignaalin 106 taajuuden ryöminnän aiheuttavien paikallisten olosuhteiden muutos. Esimerkiksi kideoskillaattorin 107 12 sisäisen ja/tai ympäröivän lämpötilan muutos on indikaatio taajuusohjattuun kellosignaaliin kohdistuvasta mahdollisesta taajuuden ryöminnästä. Prosessori 101 on konfiguroitu korvaamaan tai korjaamaan taajuusohjattu kellosignaali 106 vaihe-ohjatulla kellosignaalilla 105 tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä 5 taajuus- ja vaiheohjatun kellosignaalin välinen monitoroitu poikkeama että paikallisten olosuhteiden havaittu muutos osoittavat korrelaation koskien taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, eli mitattu suure 124 ja monitoroitu poikkeama yksimielisesti indikoivat muutoksen kideoskillaattorin 107 toiminnassa. Siten vai-heohjattua kellosignaalia 105 käytetään yhdessä olosuhteiden mahdollisia muu-10 toksia, esim. lämpötilan muutoksia koskevan informaation kanssa taajuusohjatun kellosignaalin 106 laadun parantamiseksi. Eräs esimerkinomainen tapaus, jossa vaiheohjattua kellosignaalia ei välttämättä käytetä taajuusohjatun kellosignaalin korjaamiseksi tai korvaamiseksi, on tilanne, jossa on havaittu siirtoviiveen nopeita vaihteluita. Siirtoviiveen vaihtelut huonontavat vaiheohjatun kellosignaalin laatua ja 15 tästä syystä ei ole suositeltavaa korvata tai korjata taajuusohjattua kellosignaalia vaiheohjatulla kellosignaalilla tai sen perusteella. Eräs toinen esimerkinomainen tapaus, jossa vaiheohjattua kellosignaalia ei välttämättä käytetä taajuusohjatun kellosignaalin korjaamiseksi tai korvaamiseksi, on tilanne, jossa vaihe- ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen vaihe-eron muuttumisnopeus on niin suuri, että 20 sitä ei voida selittää mitatulla lämpötilan muutoksella. Tämä indikoi siirtoviiveen vaihtelukohinan, joka huonontaa vaiheohjatun kellosignaalin laatua ja siksi ei ole suositeltavaa korvata tai korjata taajuusohjattua kellosignaalia vaiheohjatulla kellosignaalilla tai sen perusteella. Kuitenkin, jos referenssikellosignaalin 116 taajuus ^ on muuttunut, jatkaisivat referenssikellosignaali ja taajuusohjattu kellosignaali ^ 25 edelleen erkaantumistaan, jossa tapauksessa käytetään edullisesti vaiheohjattua ° kellosignaalia konvergenssin aikaansaamiseksi tässä uudessa tilanteessa. Sen ™ lisäksi, että käytetään vaiheohjattua kellosignaalia taajuusohjatun kellosignaalin ^ korvaamiseksi tai korjaamiseksi verkkoelementin 100 normaalin toiminnan aikana, c\i voidaan vaiheohjattua kellosignaalia käyttää verkkoelementin 100 toiminnan alusti 30 sa alkutahdistuksen toteuttamiseksi lähtövaiheen aikana ja niissä tapauksissa, ° joissa isäntäverkkoelementti on vaihtunut.
13
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa ohjauslaitteessa prosessori 101 on konfiguroitu mitatun suureen 124 perusteella määrittämään taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän maksiminopeuden estimaatti, joka on sopusoinnussa olosuhteiden muutoksen, esim. lämpötilan muutoksen, kanssa. Prosessori 5 on konfiguroitu rajoittamaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden muuttumisnopeus kyseisen estimaatin mukaisesti korjattaessa taajuusohjattua kellosignaalia vaiheohjatun kellosignaalin perusteella.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa ohjauslaitteessa prosessori 101 on konfiguroitu tallentamaan muistiin laiteinformaatiota, joka koskee kideoskiMaattorin 10 107 mitattuja sisäisiä ja/tai ympäröiviä lämpötiloja ja vastaavia taajuussäätöjä, jot ka taajuusohjattuun kellosignaaliin 106 on määrä tehdä vaiheohjatun kellosignaalin 105 mukaisesti.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa ohjauslaitteessa prosessori 101 on taajuusohjatun kellosignaalin 106 korjaustarkoitusta varten konfiguroitu muutta-15 maan taajuusohjatun kellosignaalin taajuutta kohti vaiheohjatun kellosignaalin 105 taajuutta esitallennetulla arvolla, joka on valittu kideoskillaattorin 107 sisäisen ja/tai ympäröivän lämpötilan mitatun muutoksen perusteella. Tällöin mitattu lämpötila määrittää taajuussäädön suuruuden ja vaiheohjattu kellosignaali määrittää taa-juussäädön suunnan eli taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden lisäämisen tai 20 vähentämisen. Toiminnan alussa voivat esitallennetut arvot perustua kideoskillaattorin valmistajan ohjearvoihin. Myöhemmin esitallennetut arvot voidaan säätää kideoskillaattorin sisäisten ja/tai ympäröivien lämpötilojen ja niiden vastaavien taa-
C\J
5 juussäätöjen perusteella, jotka vaiheohjatun kellosignaalin mukaisesti pitää tehdä
(M
^ taajuusohjattuun kellosignaaliin. Esitallennettuja arvoja säädettäessä käytetään o ^ 25 edullisesti asianmukaisia suodatus- tai muita menetelmiä häiriöiden poistamiseksi.
(M
| Kuviossa 1 esitetyssä esimerkinomaisessa tapauksessa ohjauslaite 104 on osa c\j verkkoelementtiä 100. On myös mahdollista, että ohjauslaite on erillinen laitteisto,
CO
joka on liitetty verkkoelementtiin. Ohjauslaitteen prosessori 101 voi käsittää yhden ^ tai useampia ohjelmoitavia prosessoriyksiköitä, yhden tai useamman sovelluskoh- 30 taisesti räätälöidyn piirin, kuten sovelluskohtaisen integroidun piirin ”ASIC” (engl. Application specific integrated circuit), yhden tai useamman kenttäohjelmoitavan 14 logiikkapiirin, kuten kenttäohjelmoitavan järjestelmäpiirin ”FPGA” (engl. Field programmable gate array), tai näiden yhdistelmän.
Kuviossa 2 on esitetty kulkukaavio keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta menetelmästä taajuustahdistuksen ohjaamiseksi. Menetelmässä: 5 - vaiheessa 201 muodostetaan vaihevirheen indikaattoreita referenssikel- losignaalin mukaisesti lähetettyjen aikaviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan vaiheohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, - vaiheessa 202 ohjataan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaatio toreilla referenssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihe- lukituksen aikaansaamiseksi, - vaiheessa 203 muodostetaan taajuusvirheen indikaattoreita mainittujen aikaviestien vastaanottohetkien toisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien toiset arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina 15 aika-arvoina, - vaiheessa 204 ohjataan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indi kaattoreilla referenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuuslukituksen aikaansaamiseksi, - vaiheessa 205 monitoroidaan taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun 20 kellosignaalin välistä poikkeamaa, o ^ - vaiheessa 206 ilmaistaan taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjes- ° telmästä mitatun suureen perusteella paikallisten olosuhteiden muutos, joka ^ pyrkii aiheuttamaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, ja
S
CL
cm - vaiheessa 207 korvataan tai korjataan taajuusohjattu kellosignaali vaiheoh-
CM
$ 25 jatulla kellosignaalilla tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä o taajuus- ja vaiheohjatun kellosignaalin välinen monitoroitu poikkeama että paikallisten olosuhteiden ilmaistu muutos osoittavat korrelaation, joka varmistaa taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän.
15
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä määritetään lisäksi mitatun suureen perusteella taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän maksiminopeuden estimaatti, joka on sopusoinnussa olosuhteiden muutoksen kanssa, ja rajoitetaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden muuttumisnopeus 5 kyseisen estimaatin mukaisesti silloin kun taajuusohjattua kellosignaalia korjataan vaiheohjatun kellosignaalin perusteella.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä vaihevirheen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten lasketaan vastaavan aikaviestin vastaanottohetken ensimmäisen arvon ja tähän aikaviestiin liittyvän aikaleima-10 arvon välinen ero.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä vaihevirheen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten lasketaan vastaavan aikaviestin vastaanottohetken ensimmäisen arvon ja tämän aikaviestin ihanteellisen vastaanottohetken välinen ero. Aikaviestien ihanteelliset vastaanottohetket ovat yhtä suu-15 rilla tai muuten tunnetuilla väleillä toisistaan erillään siten, että minkä tahansa kahden peräkkäisen ihanteellisen vastaanottohetken välinen ero on vakio tai muuten tunnettu.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten lasketaan ensimmäinen suure, 20 joka on kahden sellaisen aikaviestin vastaanottohetkien toisten arvojen välinen ero, jotka viestit ovat kokeneet olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen, lasketaan cm toinen suure, joka on näihin kahteen aikaviestiin liittyvien aikaleima-arvojen ero, ja £3 lasketaan ensimmäisen ja toisen suureen välinen ero. Yllä mainitut kaksi aikavies- C\] 9 tiä voivat olla sellaisia aikaviestejä, joilla vastaanottohetkiensa toisten arvojen pe- 1^.
<m 25 rusteella on pienimmät estimoidut siirtoviiveet.
CC
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä taajuusvirheen indi-
(M
co kaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten lasketaan ensimmäinen suure, m ^ joka on kahden sellaisen aikaviestin vastaanottohetkien toisten arvojen välinen ^ ero, jotka viestit ovat kokeneet olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen, lasketaan 30 toinen suure, joka on näiden kahden aikaviestin ihanteellisten vastaanottohetkien ero, ja lasketaan ensimmäisen ja toisen suureen välinen ero. Aikaviestien ihanteel- 16 liset vastaanottohetket ovat toisistaan erillään yhtä suurin tai muuten tunnetuin välein siten, että minkä tahansa kahden peräkkäisen ihanteellisen vastaanottohet-ken välinen ero on vakio tai muuten tunnettu. Yllä mainitut kaksi aikaviestiä voivat olla sellaisia aikaviestejä, joilla vastaanottohetkiensä toisten arvojen perusteella on 5 pienimmät estimoidut siirtoviiveet.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin taajuusohjatun kellosignaalin tuottavan järjestelmän oskillaattorin sisäisen ja/tai ympäröivän lämpötilan.
10 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin taajuusohjatun kellosignaalin tuottavan järjestelmän oskillaattorin syöttöjänniiteen muutokset.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin taajuusohjatun 15 kellosignaalin tuottavan järjestelmän oskillaattorin virrankulutuksen muutokset.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen poikkeaman monitorointitarkoi-tusta varten lasketaan vaiheohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän ensimmäisen ohjaussignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän 20 toisen ohjaussignaalin välinen ero.
^ Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä taajuusohjatun kel- 0 ^ losignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen poikkeaman monitorointitarkoi-
(M
9 tusta varten verrataan vaiheohjatun kellosignaalin vaihetta taajuusohjatun kel- h-.
^ losignaalin vaiheeseen.
CC
CL
^ 25 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä taajuusohjatun kel-
(M
$ losignaalin korjaamistarkoitusta varten muutetaan taajuusohjatun kellosignaalin 5 taajuutta kohti vaiheohjatun kellosignaalin taajuutta esitallennetulla arvolla, joka on
(M
valittu taajuusohjatun kellosignaalin tuottavan järjestelmän oskillaattorin mitatun sisäisen ja/tai ympäröivän lämpötilan muutoksen perusteella.
17
Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen tietokoneohjelma käsittää ohjelmistomoduuleja taajuustahdistuksen ohjaamiseksi. Ohjelmistomoduulit käsittävät tietokoneella suoritettavia käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi: - muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita referenssikellosignaalin mukai- 5 sesti lähetettyjen aikaviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen pe rusteella, jolloin vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan vaiheoh-jattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, - muodostamaan taajuusvirheen indikaattoreita mainittujen aikaviestien vastaanottohetkien toisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien toiset 10 arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, - ohjaamaan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla referenssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen aikaansaamiseksi, - ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla re- 15 ferenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki- tuksen aikaansaamiseksi, - monitoroimaan taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välistä poikkeamaa, - ilmaisemaan taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mita- ^ 20 tun suureen perusteella paikallisten olosuhteiden muutos, joka pyrkii aiheutti tamaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, ja i
(M
O
^ - korvaamaan tai korjaamaan taajuusohjattu kellosignaali vaiheohjatulla kel-
C\J
losignaalilla tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä taajuus- ja
CC
vaiheohjatun kellosignaalin välinen monitoroitu poikkeama että paikallisten
C\J
25 olosuhteiden ilmaistu muutos osoittavat korrelaation, joka varmistaa taa- in juusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän.
δ
(M
Ohjelmistomoduulit voivat olla esimerkiksi sopivalla ohjelmointikielellä tuotettuja aliohjelmia ja funktioita.
18
Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen tietokoneohjelmatuote käsittää haih-tumattoman tietokoneluettavan välineen, esim. kompaktilevyn ("CD”), johon on koodattu yllä mainitut ohjelmistomoduulit.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen signaali on koodattu kuljettamaan 5 informaatiota, joka määrittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen tietokoneohjelman.
Yllä olevassa selityksessä esitettyjä spesifisiä esimerkkejä ei pidä tulkita rajoittaviksi. Tästä syystä keksintö ei rajoitu pelkästään yllä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan monet variantit ovat mahdollisia.
C\J
δ
(M
i
(M
O
h-·
(M
X
en
CL
(M
(M
CO
m δ
(M

Claims (28)

19
1. Ohjauslaite (104) taajuustahdistuksen ohjaamiseksi, joka ohjauslaite käsittää prosessorin (101), joka on konfiguroitu: - muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita referenssikellosignaalin mukai- 5 sesti lähetettyjen aikaviestien vastaan otto hetki e n ensimmäisten arvojen pe rusteella, jolloin vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan vaiheoh-jattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, - muodostamaan taajuusvirheen indikaattoreita mainittujen aikaviestien vastaanottohetkien toisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien toiset 10 arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, - ohjaamaan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla referenssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen aikaansaamiseksi, - ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla re- 15 ferenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki- tuksen aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että prosessori on lisäksi konfiguroitu: - monitoroimaan taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välistä poikkeamaa, CO 20. ilmaisemaan taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitä- i Y tun suureen perusteella olosuhteiden muutos, joka pyrkii aiheuttamaan taa- c\i juusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, ja CC - korvaamaan tai korjaamaan taajuusohjattu kellosignaali vaiheohjatulla kel- CVJ $ losignaalilla tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä taajuus- ja m ^ 25 vaiheohjatun kellosignaalin välinen monitoroitu poikkeama että olosuhtei- ™ den ilmaistu muutos osoittavat korrelaation, joka varmistaa taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän. 20
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on lisäksi konfi-guroitu mitatun suureen perusteella määrittämään taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän maksiminopeuden estimaatti, joka on sopusoinnussa olosuhteiden muutoksen kanssa, ja rajoittamaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden 5 muuttumisnopeus estimaatin mukaisesti silloin kun taajuusohjattua kellosignaalia korjataan vaiheohjatun kellosignaalin perusteella.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on vaihevir-heen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten konfiguroitu laskemaan vastaavan aikaviestin vastaan otto hetken ensimmäisen arvon ja tähän aika- 10 viestiin liittyvän aikaleima-arvon välinen ero.
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on vaihevir-heen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten konfiguroitu laskemaan vastaavan aikaviestin vastaan otto hetken ensimmäisen arvon ja tämän aikaviestin ihanteellisen vastaanottohetken välinen ero, jolloin aikaviestien ihanteelliset 15 vastaanottohetket ovat toisistaan erillään yhtä suurin välein siten, että minkä tahansa kahden peräkkäisen ihanteellisen vastaanottohetken välinen ero on vakio.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on taa-juusvirheen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten konfiguroitu laskemaan ensimmäinen suure, joka on kahden sellaisen aikaviestin vastaanotto- 20 hetkien toisten arvojen välinen ero, jotka viestit ovat kokeneet olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen, laskemaan toinen suure, joka on näihin kahteen aikaviestiin co liittyvien aikaleima-arvojen ero, ja laskemaan ensimmäisen ja toisen suureen väli- δ ™ nen ero. i
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on taa- x 25 juusvirheen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten konfiguroitu CL laskemaan ensimmäinen suure, joka on kahden sellaisen aikaviestin vastaanottoon co hetkien toisten arvojen välinen ero, jotka viestit ovat kokeneet olennaisesti saman- ^ laisen siirtoviiveen, laskemaan toinen suure, joka on näiden kahden aikaviestin C\J ihanteellisten vastaanottohetkien ero, ja laskemaan ensimmäisen ja toisen suu- 1 reen välinen ero, jolloin aikaviestien ihanteelliset vastaanottohetket ovat toisistaan 21 erillään yhtä suurin välein siten, että minkä tahansa kahden peräkkäisen ihanteellisen vastaanottohetken välinen ero on vakio.
7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on konfigu-roitu valitsemaan kyseisiksi kahdeksi aikaviestiksi sellaiset aikaviestit, joilla vas- 5 taanottohetkiensä toisten arvojen perusteella on pienimmät estimoidut siirtoviiveet.
8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen ohjauslaite, jossa taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin taajuusohjatun kellosignaalin tuottavan järjestelmän oskillaattorin sisäisen ja/tai ympäröivän lämpötilan.
9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen ohjauslaite, jossa taajuusohjatun kel losignaalin tuottavasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin toisen seuraa-vista: taajuusohjatun kellosignaalin tuottavan järjestelmän oskillaattorin syöttöjän-nitteen muutokset, oskillaattorin virrankulutuksen muutokset.
10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on taa-15 juusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen poikkeaman moni- toroimistarkoitusta varten konfiguroitu laskemaan vaiheohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän ensimmäisen ohjaussignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän toisen ohjaussignaalin välinen ero.
11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on 20 taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen poikkeaman ” monitoroimistarkoitusta varten konfiguroitu vertaamaan vaiheohjatun kellosignaalin o ^ vaihetta taajuusohjatun kellosignaalin vaiheeseen. i
12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on £ taajuusohjatun kellosignaalin korjaamistarkoitusta varten konfiguroitu muuttamaan CL ^ 25 taajuusohjatun kellosignaalin taajuutta kohti vaiheohjatun kellosignaalin taajuutta CVJ esitallennetulla arvolla, joka on valittu oskillaattorin mitatun sisäisen ja/tai ympäröi-5 vän lämpötilan muutoksen perusteella. CVJ 1 Verkkoelementti (100), joka käsittää: 22 - ainakin yhden tuloportin (102) aikaviestien vastaanottamiseksi ja - ohjattavan kellosignaalin generaattorin (103) ensimmäisen ohjattavan kellosignaalin ja toisen ohjattavan kellosignaalin tuottamiseksi, jolloin verkkoelementti on järjestetty toimimaan toisen ohjattavan kellosignaalin mukai- 5 sesti, tunnettu siitä, että verkkoelementti käsittää lisäksi jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukaisen ohjauslaitteen kellosignaalin generaattorin ohjaamiseksi siten, että ensimmäinen ohjattava kellosignaali on vaiheohjattu kellosignaali (105) ja toinen ohjattava kellosignaali on taajuusohjattu kellosignaali (106).
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen verkkoelementti, jossa ohjattavan kellosig naalin generaattori käsittää kideoskillaattorin (107) ja ensimmäisen numeerisesti ohjattavan taajuuden jakajan (108) vaiheohjatun kellosignaalin tuottamiseksi kideoskillaattorin antosignaalista (110) ja toisen numeerisesti ohjattavan taajuuden jakajan (109) taajuusohjatun kellosignaalin tuottamiseksi kideoskillaattorin an-15 tosignaalista.
15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen verkkoelementti, jossa verkkoelementti on ainakin yksi seuraavista: Internet Protocol (”IP”) -reititin, Ethernet-kytkin, Multiprotocol Label Switching (”MPLS”) -kytkin.
16. Menetelmä taajuustahdistuksen ohjaamiseksi, jossa menetelmässä: 20. muodostetaan (201) vaihevirheen indikaattoreita referenssikellosignaalin ° mukaisesti lähetettyjen aikaviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvoni jen perusteella, jolloin vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan vai- i £j heohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, CC - ohjataan (202) vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla re- C\J 25 ferenssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen m aikaansaamiseksi, δ c\j - muodostetaan (203) taajuusvirheen indikaattoreita mainittujen aikaviestien vastaanottohetkien toisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien 23 toiset arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, ja - ohjataan (204) taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla referenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki- 5 tuksen aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi: - monitoroidaan (205) taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välistä poikkeamaa, - ilmaistaan (206) taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mi- 10 tatun suureen perusteella olosuhteiden muutos, joka pyrkii aiheuttamaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, ja - korvataan tai korjataan (207) taajuusohjattu kellosignaali vaiheohjatulla kellosignaalilla tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä taajuus- ja vaiheohjatun kellosignaalin välinen monitoroitu poikkeama että olosuhtei- 15 den ilmaistu muutos osoittavat korrelaation, joka varmistaa taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän.
17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä lisäksi mitatun suureen perusteella määritetään taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän maksiminopeuden estimaatti, joka on sopusoinnussa olosuhteiden „ 20 muutoksen kanssa, ja rajoitetaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden muuttu- ^ misnopeus estimaatin mukaisesti silloin kun korjataan taajuusohjattua kellosignaali lia vaiheohjatun kellosignaalin perusteella. CNJ
18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä vai- CC hevirheen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten lasketaan vas- C\J 25 taavan aikaviestin vastaanottohetken ensimmäisen arvon ja tähän aikaviestiin liitin tyvän aikaleima-arvon välinen ero. δ CVJ
19. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä vai-hevirheen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten lasketaan vas 24 taavan aikaviestin vastaanottohetken ensimmäisen arvon ja tämän aikaviestin ihanteellisen vastaanottohetken välinen ero, jolloin aikaviestien ihanteelliset vas-taanottohetket ovat toisistaan erillään yhtä suurin välein siten, että minkä tahansa kahden peräkkäisen ihanteellisen vastaanottohetken välinen ero on vakio.
20. Jonkin patenttivaatimuksen 16-19 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten lasketaan ensimmäinen suure, joka on kahden sellaisen aikaviestin vastaanottohetkien toisten arvojen välinen ero, jotka viestit ovat kokeneet olennaisesti samanlaisen siirto-viiveen, lasketaan toinen suure, joka on näihin kahteen aikaviestiin liittyvien aika-10 leima-arvojen ero, ja lasketaan ensimmäisen ja toisen suureen välinen ero.
21. Jonkin patenttivaatimuksen 16-19 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten lasketaan ensimmäinen suure, joka on kahden sellaisen aikaviestin vastaanottohetkien toisten arvojen välinen ero, jotka viestit ovat kokeneet olennaisesti samanlaisen siirto-15 viiveen, lasketaan toinen suure, joka on näiden kahden aikaviestin ihanteellisten vastaanottohetkien ero, ja lasketaan ensimmäisen ja toisen suureen välinen ero, jolloin aikaviestien ihanteelliset vastaanottohetket ovat toisistaan erillään yhtä suurin välein siten, että minkä tahansa kahden peräkkäisen ihanteellisen vastaanottohetken välinen ero on vakio.
22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä vali taan kyseisiksi kahdeksi aikaviestiksi sellaiset aikaviestit, joilla vastaanottohetkien- co sä toisten arvojen perusteella on pienimmät estimoidut siirtoviiveet. δ c\j -J- 23. Jonkin patenttivaatimuksen 16-22 mukainen menetelmä, jossa taajuusohjatun i kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin taajuusoh-x 25 jatun kellosignaalin tuottavan järjestelmän oskillaattorin sisäisen ja/tai ympäröivän lämpötilan. CM CO
24. Jonkin patenttivaatimuksen 16-23 mukainen menetelmä, jossa taajuusohjatun ° kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin toisen seu- raavista: taajuusohjatun kellosignaalin tuottavan järjestelmän oskillaattorin syöttö-30 jännitteen muutokset, oskillaattorin virrankulutuksen muutokset. 25
25. Jonkin patenttivaatimuksen 16-24 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen poikkeaman monitorointitarkoitusta varten lasketaan vaiheohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän ensimmäisen ohjaussignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin taajuu- 5 den määrittävän toisen ohjaussignaalin välinen ero.
26. Jonkin patenttivaatimuksen 16-25 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen poikkeaman monitorointitarkoitusta varten verrataan vaiheohjatun kellosignaalin vaihetta taajuusohjatun kellosignaalin vaiheeseen.
27. Jonkin patenttivaatimuksen 23-26 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä taajuusohjatun kellosignaalin korjaamistarkoitusta varten muutetaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuutta kohti vaiheohjatun kellosignaalin taajuutta esitallenne-tulla arvolla, joka on valittu oskillaattorin mitatun sisäisen ja/tai ympäröivän lämpötilan muutoksen perusteella.
28. Tietokoneohjelma taajuustahdistuksen ohjaamiseksi, joka tietokoneohjelma käsittää tietokoneella suoritettavia käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi: - muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita referenssikellosignaalin mukaisesti lähetettyjen aikaviestien vastaan otto hetki e n ensimmäisten arvojen pe- 20 rusteella, jolloin vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan vaiheoh- jattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, δ ™ - muodostamaan taajuusvirheen indikaattoreita mainittujen aikaviestien vas- v taanottohetkien toisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien toiset ^ arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, CC CL 25. ohjaamaan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla refe- CVJ renssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen 1 aikaansaamiseksi, CVJ 26 - ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla re-ferenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki-tuksen aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että tietokoneohjelma käsittää lisäksi tietokoneella suoritettavia 5 käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi: - monitoroimaan taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välistä poikkeamaa, - ilmaisemaan taajuusohjatun kellosignaalin tuottavasta järjestelmästä mitatun suureen perusteella olosuhteiden muutos, joka pyrkii aiheuttamaan taa- 10 juusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, ja - korvaamaan tai korjaamaan taajuusohjattu kellosignaali vaiheohjatulla kellosignaalilla tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä taajuus- ja vaiheohjatun kellosignaalin välinen monitoroitu poikkeama että olosuhteiden ilmaistu muutos osoittavat korrelaation, joka varmistaa taajuusohjatun 15 kellosignaalin taajuuden ryöminnän.
29. Tietokoneohjelmatuote, joka käsittää haihtumattoman tietokoneluettavan välineen, tunnettu siitä, että katoamattomaan tietokoneluettavaan välineeseen on koodattu patenttivaatimuksen 28 mukainen tietokoneohjelma. CO δ c\j i 1^ C\l X cc CL CM CM CO m δ CM 27
FI20115322A 2011-04-04 2011-04-04 Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi FI124040B (fi)

Priority Applications (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20115322A FI124040B (fi) 2011-04-04 2011-04-04 Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi
EP12156282.1A EP2509251B1 (en) 2011-04-04 2012-02-21 A method and a device for controlling frequency synchronization
US13/422,333 US8856632B2 (en) 2011-04-04 2012-03-16 Method and a device for controlling frequency synchronization
CN201210083505.XA CN102739387B (zh) 2011-04-04 2012-03-27 用于控制频率同步的方法和装置

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20115322A FI124040B (fi) 2011-04-04 2011-04-04 Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi
FI20115322 2011-04-04

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20115322A0 FI20115322A0 (fi) 2011-04-04
FI20115322A FI20115322A (fi) 2012-10-05
FI124040B true FI124040B (fi) 2014-02-14

Family

ID=43919645

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20115322A FI124040B (fi) 2011-04-04 2011-04-04 Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi

Country Status (4)

Country Link
US (1) US8856632B2 (fi)
EP (1) EP2509251B1 (fi)
CN (1) CN102739387B (fi)
FI (1) FI124040B (fi)

Families Citing this family (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI123504B (fi) * 2011-05-25 2013-06-14 Tellabs Oy Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi
US9746511B2 (en) * 2015-11-25 2017-08-29 Hitachi, Ltd. Estimating the locations of power system events using PMU measurements
JP6918268B2 (ja) * 2019-03-11 2021-08-11 三菱電機株式会社 スレーブ機器、時刻同期プログラム、組み込みシステムおよび時刻同期方法
US11671268B2 (en) * 2019-05-24 2023-06-06 University Of Louisiana At Lafayette Private, arrival-time messaging
KR102553986B1 (ko) * 2019-07-04 2023-07-10 도시바 미쓰비시덴키 산교시스템 가부시키가이샤 동기 제어 회로 및 그것을 구비한 무정전 전원 장치

Family Cites Families (17)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
CA1290407C (en) 1986-12-23 1991-10-08 Shigeki Saito Frequency synthesizer
US4918405A (en) * 1988-10-26 1990-04-17 Hewlett-Packard Company Signal generator utilizing a combined phase locked and frequency locked loop
US5864315A (en) 1997-04-07 1999-01-26 General Electric Company Very low power high accuracy time and frequency circuits in GPS based tracking units
CA2217840C (en) * 1997-10-09 2005-05-03 Northern Telecom Limited Synchronization system multiple modes of operation
US6636575B1 (en) * 1999-08-05 2003-10-21 Koninklijke Philips Electronics N.V. Cascading PLL units for achieving rapid synchronization between digital communications systems
US6831523B1 (en) * 2000-07-10 2004-12-14 Silicon Laboratories Inc. Auto-detection between referenceless and reference clock mode of operation
CN100337421C (zh) * 2001-08-16 2007-09-12 皇家飞利浦电子股份有限公司 数据和时钟恢复电路以及包含多个这种电路的设备
US6917658B2 (en) * 2002-09-16 2005-07-12 Silicon Labs Cp, Inc. Clock recovery method for bursty communications
US7015762B1 (en) * 2004-08-19 2006-03-21 Nortel Networks Limited Reference timing signal apparatus and method
US7586382B2 (en) 2007-01-30 2009-09-08 Sirf Technology, Inc. Methods and systems for temperature related frequency drift compensation
KR100895175B1 (ko) 2007-04-04 2009-05-04 삼성전자주식회사 통신 시스템에서 gps 정보를 이용한 시간 동기화 방법및 장치
GB2450680B (en) * 2007-06-22 2012-05-30 Ubiquisys Ltd Controlling timing of synchronization updates
US8867520B2 (en) * 2008-03-07 2014-10-21 Charles Nicholls Using a network frequency reference to augment timing Synchronization in a wireless base station
CN102084314B (zh) 2008-07-03 2013-11-06 伊姆西斯有限公司 包括基于查找表的同步的电子定时器系统
GB2466650B (en) * 2008-12-31 2012-07-18 Zarlink Semiconductor Inc Recovery of timing information
CA2749427A1 (en) 2009-01-23 2010-07-29 Kapsch Carriercom France S.A.S. Method of synchronisation within a base station system
FI123504B (fi) * 2011-05-25 2013-06-14 Tellabs Oy Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi

Also Published As

Publication number Publication date
FI20115322A (fi) 2012-10-05
CN102739387B (zh) 2016-12-14
US8856632B2 (en) 2014-10-07
CN102739387A (zh) 2012-10-17
FI20115322A0 (fi) 2011-04-04
EP2509251A1 (en) 2012-10-10
US20120254677A1 (en) 2012-10-04
EP2509251B1 (en) 2018-06-13

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US8611485B2 (en) Method and a device for controlling frequency synchronization
KR101517746B1 (ko) 투명 클럭 동기화 실패를 검출하기 위한 방법 및 이와 관련된 보호 스킴
FI124040B (fi) Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi
US8995473B2 (en) Ring based precise time data network clock phase adjustments
EP3036851B1 (en) A method for detecting timing references affected by a change in path delay asymmetry between nodes in a communications network
US8762796B2 (en) Communication device and time synchronization system
JP2011029918A (ja) クロック同期システムと通信装置と方法とプログラム
US9021291B2 (en) Synchronous network
US9912693B1 (en) Identification of malicious precise time protocol (PTP) nodes
US20140348278A1 (en) Using multiple oscillators across a sub-network for improved holdover
WO2013163793A1 (en) Automatic time and frequency synchronization over an asynchronous network
CN113824523A (zh) 基于以太网的网络中的时钟同步监测
JP6170456B2 (ja) スレーブノード、制御サーバ、時刻同期先決定方法及びコンピュータプログラム
JP2012114815A (ja) 位相同期装置および位相同期方法
Koskiahde et al. PTP monitoring in redundant network
US20220131681A1 (en) Communication control apparatus and communication control method
WO2013020441A1 (zh) 相位跳变的处理方法及装置
CN102664697A (zh) 一种网络时钟同步系统及其方法
JP2014060637A (ja) 周波数同期精度監視装置、送受信システム、周波数同期精度監視方法及び送受信方法
WO2012122759A1 (zh) 时间故障监测方法及系统

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 124040

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

PC Transfer of assignment of patent

Owner name: CORIANT OY

MM Patent lapsed