FI122848B - Lentolaite - Google Patents

Description

Lentolaite

Keksintö liittyy aliäänennopeudella liikkuvaan lentolaitteeseen, jossa on siipi, jonka etureunan nuolikulma on ainakin osassa siipeä yli 20°.

5

Taustaa

Lentolaitteen siiven toiminta perustuu enimmäkseen sen yläpuolen alipaineen tuottamaan nosteeseen, osin myös alapinnan patopaineen nosteeseen. Ilma-10 virtaus tuottaa nostetta siiven yläpinnalle, koska ilma kulkee yläpinnalla pidemmän matkan ja suuremman nopeuden takia paine alenee Bernoullin yhtälöiden mukaisesti, Lisäksi ilman liikkeen kääntyminen alaspäin tuottaa reak-tiovoiman, Toinen, tunnettu tapa tuottaa alipainetta on luoda pyörteitä, ja deltasiiven toiminta pienissä nopeuksissa perustuu yläpinnan pyörteiden tuot-15 tamaan alipaineeseen. Näitä pyörrekenttiä pienillä nopeuksilla vahvistavia pyörregeneraattoreita tunnetaan, esimerkiksi EP0999126 esittää deltasiiven yläpinnan säädettävät vortex-generaattoririvat, US4739957 kuvaa canard-siipisen lentolaitteen yhteydessä säädettävän vortex-generaattorin. Edellä mainitut ratkaisut eivät kuitenkaan toimi deltasiiven yhteydessä hyvin suurel-20 ia kohtauskulmalia, koska virtaus on jo häiriytynyt siiven etureunan vaikutuksesta ennen kuin ilmavirtaus kohtaa pyörregeneraattorin.

^ Siiven muutettavissa olevaa profiilia kuvataan esimerkiksi patentissa US4899284, US4285482, niissä kuvatut siivet ovat kuitenkin tavallisia pitkiä, § 25 eikä niissä ole tarkoitettu käytettäväksi suurta nuolikulmaa.

't

| Osittain läheistä tekniikkaa kuvaa saman hakijan aikaisempi hakemus WO

co 0017046. Siinä on kuvattu siipiproflilia muuttava ja samalla yläpinnalle pyör-

C\J

teitä muodostava laite tavallisen, eli niin kutsutun suoran siiven yhteydessä, o ^ 30 Avattuna laite mahdollistaa suuremman kohtauskulman kuin siipi sileänä.

Hitaasti, lähellä sakkausnopeutta lennettäessä laite vakavoittaa siipeä, mutta 2 vain yhden akselin suhteen. Lennettäessä suuremmalla nopeudella laite avattuna se aiheuttaa lisävastuksen kasvun.

Julkaisussa US 5094411 on esitetty yliäänen nopeudella lentävä deltasiipinen 5 sotilaskone, joka on tyypillisesti raskas ja jonka siipikuormitus on suuri. Perustavoitteena siinä on koneen ohjattavuuden parantaminen suurilla kohta-uskulmilla yliääninopeudella toimitteessa, jotta nopeat väistöliikkeet olisivat mahdollisia. Tämä vaatii monia tietokoneita ja monimutkaisen hydraulijärjes-telmän ja ohjausautomatiikan, koska käsin ei ehtisi tehdä. Koneen siipi on 10 lisäksi ohut ja sen etureuna on viistottu terävästi.

Esillä olevan keksinnön kohteena on johdanto-osan mukaisesti lentolaite, jossa on siipi, jonka etureunan nuolikulma on ainakin osassa siipeä yli 20°, edullisesti se on vähintään 60°. Siiven etureunan nuolikulmalla A tarkoitetaan 15 tässä hakemuksessa kuviossa 1C esitetyn mukaisesti sitä, että siiven etureuna muodostaa kulman lentolaitteen pituussuuntaisen keskiviivan P normaaliin N nähden. Siipi voi olla esim. tavallinen nuol»kulmassa oleva siipi, jossa siiven keskijänne K on kulmassa A' pituussuuntaisen keskiviivan P normaaliin IM nähden tai deltasiipi. Kuviossa 1C on esitetty nuolikulmassa oleva lentoko-20 neen siipi ilman keksinnön muka isiä "ra m-it" -välineitä.

Keksinään......lyhyt.......kuvaus

C\J

§ Keksinnön tavoitteena on aliäänennopeudella liikkuva lentokone tai lentolaite, § 25 joka on turvallinen ja vakaa lentää myös lähestymisvaiheessa ja laskeutumi- ^ sen aikana, jolloin kone lentää pienellä nopeudella ja suurilla kohtauskulman | arvoilla ja siis lähellä sakkaustilaa. Tavoitteena on siis parantaa lentolaitteen co lento-ominaisuuksia ja ohjattavuutta sekä stabiliteettia toimittaessa suurilla

CNJ

g kohtauskulman arvoilla.

I 30 3

Keksinnön tavoitteena oleva lentolaite voi olla tavanomaisen lentokoneen lisäksi esimerkiksi lennokki, liidin, joka on aerodynaamisesti tai painopisteoh-jattu ja voi olla myös moottorilla varustettu, purjelentokone tai ultrakevyt lentokone. Keksinnön mukaista lentolaitetta voidaan käyttää myös esim. leija-5 na tai maa- tai vesikulkuneuvolla hinattavissa olevana pelastuslaitteena tai harrastusvälineenä, joka nousee ilmaan suhteellisen alhaisella nopeudella, jolloin vältytään esim. aallokon aiheuttamilta rasituksilta kyydissä oleville henkilöille. Erityisesti tavoitteena on tuottaa hitaasti lennettäessä helposti hallittava lentolaite tinkimättä laitteen muusta suorituskyvystä.

10

Keksinnön päämäärien saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle lentolaitteelle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

Keksinnön mukaisesti käytetään siiven etureunan nuolikulmassa A olevaan 15 osaan asennettua "ram-it" -välinettä (= pyörteitä tuottava muotokappale), tällöin syntyvä pyörrekenttä on huomattavasti edullisempi kuin suoran siiven tapauksessa. Verrattuna edellä kuvattuihin delta-siiven yhteydessä kuvattuihin vortex-generaattoreihin, keksinnön mukainen "ram-it" -väline muuttaa samalla myös siiven profiilia etuosastaan kaarevammaksi, joka samalla lisää 20 nostovoimaa ja pienentää virtausvastusta suurilla kohtauskulman arvoilla. Siipi voidaan muodostaa esim. deltasiipenä tai nuolikulmassa olevana siipenä tai näiden erilaisina yhdistelminä.

C\l § Keksinnön yksityiskohtelnen ku^us g 25 i ^ Seuraavassa kuvataan keksinnön sovellusmuotoja oheisten kuvioiden avulla.

CC

CL

00 Kuvio 1 kuvaa kaaviollisena päältä nähtynä kuvantona erästä keksinnön §j mukaista lentokonetta.

1 30 4

Kuviot IA, IB kuvaavat keksinnön mukaisen lentolaitteen siiven poikkiprofii-lia eri toimintatiloissa.

Kuviot 1C-1D kuvaavat eräitä tässä hakemuksessa käytettyjä määrittelyjä, 5

Kuvio 2A kuvaa päältä nähtynä kuvantona erään keksinnön mukaisen lentolaitteen siiven tuottamaa pyörrekenttää.

Kuvio 2B kuvaa poikkileikkauksena kuviossa 2A esitetyn siiven tuotta-10 maa pyörrekenttää.

Kuvio 2C kuvaa perspektiivisenä kuvantona tämän keksinnön mukaisen toisen ma lii sen siiven tuottamaa pyörrekenttää kohtauskul- malla a.

15

Kuvio 2D kuvaa erästä keksinnön mukaista lentokonetta vajoamisti lanteessa

Kuviot 3A-3C kuvaavat keksinnön mukaisen lentolaitteen sovellusta leijana.

20

Kuviossa 1 on esitetty lentokone, jossa on keksinnönmukaisilla "ram-it" -välineillä 2, 2' varustettu deltasiipiosa 1 sekä kiinteä kärkiosa 100, Kärkiosa 100 ^ voidaan haluttaessa myös varustaa välineillä 2, δ c\j S 25 Kuvion IA poikkiprofiHissa on kuvattu lähemmin siiven 1 etureunaan saranoi- i ^ tu "ram-it" -väline 2, jonka siiven yläpuolinen jättöreuna 3 toimii käännetyssä | asennossa (kuvio IB) pyörregeneraattorina. Kun välinettä 2 käännetään etu- co reunastaan alaspäin, siipiprofiilin keskijänteen 6 kaarevuus muuttuu etureu-

C\J

g nan alueessa voimakkaammin kaareutuvaksi. Kuviossa ID esitetyn mukaises- o g 30 ti siipiprofiilin keskijänteellä 6 tarkoitetaan siiven etu- ja takareunan välistä jännettä, jonka etäisyys siiven ylä- ja alapinnasta on yhtä suuri joka kohdas- 5 sa. Siipi profiilin jänteellä PJ tarkoitetaan siiven etu- ja takareunan välistä suoraa linjaa. On huomattava, että väline 2 on järjestetty kuviossa 1 siiven deltasi ipiosa He, eli ilmavirta kohdistuu etureunaan vinosti, ja suurehkolla kohta-uskulmalla a (esim. 30°- 50°) avattuna oleva väline 2 kohtaa ilmavirran vir-5 tavi iva isesti, eikä tuota haitallista virtausvastusta, päinvastoin se ohjaa siiven reunan ohittavan virtauksen virtaviivaisemmin siiven yläpinnalle siten, että ilmavirta ohjautuu välineen 2 jättöreunaan 3 saakka tuottamaan pyörrettä 5 siiven yläpinnalle. Jättöreunan 3 ja siiven 1 väliin jäävä sola ohjaa osaltaan pyörrettä 5. Siiven alareunan ja sivujen kaarevuuden kasvu lisää osaltaan 10 nostovoimaa.

Kuviossa IB on esitetty avautumiskulma C, jonka suurin käytettävissä oleva määrä riippuu välineen 2 takapinnan 8 ja siiven alareunan määrittämästä lähtökulmasta D. Mikäli lähtökulma on pieni, avautumiskulma voi olla hyvin-15 kin suuri, edullisesti yli 90°. Tällöin välineen 2 jättöreuna 3 voi ulottua siiven alkuperäistä etureunaa kauemmaksi, ja hyvin suurella kohtauskulmalla vajoava deltasiipi on silti ilman tulosuunnassa siiven etureunasta virtaviivainen. Samalla siiven pinta-aia kasvaa ilman tulosuunnassa, koska välineen 2 jättö-reuna 3 ulottuu siiven alkuperäisen ääriviivan ulkopuolelle. Edullisesti lähtö-20 kulma D on terävä, jos maksimiavautumiskulma on suuri.

Saranointikohta 4 voi olla kuvioiden 1A-1B esittämällä tavalla siiven alapin-^ nassa etureunasta taaksepäin. Takana oleva saranointi tuottaa voimaksi kaamman siiven etureunan profiilin muutoksen, ja lähellä siiven etureunaa ja 0 25 siiven jännettä profiilin muutos on pienempi, eikä jänteen linjalle siiven etu- ί reunaan saranoitu väline 2 käännettäessä enää muuta siiven alapinnan profii- | lia lainkaan. Saranointi on mahdollista järjestää myös siiven keskelle, jolloin og alapintaan tarvitaan muotopa neeli peittämään muuten avoimeksi jäävää ra-

CVJ

g koa saranoinnin alapuolella.

1 30 6

Deltasiipiosan 1 reunoihin asennettuna olevat kuvion 1 välineet 2 muodostavat alas käännettynä deltasiiven etureunoihin kohoumat, jotka muodostavat suurella kohtauskulmaila alapinnalle patopisteet ja jakavat virtauksen alapinnalle ja yläpinnan pyörrettä tuottavaan osaan. Taakse suuntautuva virtaus 5 suurilla kohtauskulmilla taittuu voimakkaasti alas tuottaen näin nostovoimaa. Siiven yläpuolelle välineiden 2 ohi kiertävä virtaus synnyttää nostovoimaa tuottavaa pyörrettä edellä kuvattuja tekniikan tason ratkaisuja tehokkaammin, koska "ram-it" -välineiden ohjaama hallittu, pyörteinen virtaus säilyy ja voimistuu kohtauskul ma n kasvaessa suuremmaksi.

10 Näin ollen keksinnön mukaiset deltasi ipiosa n välineet alas käännettynä tuottavat kohtauskul man kasvaessa tekniikan tason ratkaisuja enemmän nosto-voimaa lisäämättä kuitenkaan haitallista vastusta. Siiven reunoilla ja alapinnalla säilyy laminaarinen virtaus suurille kohtauskul mi Ile saakka. Yläpinnalla 15 taas vaikuttavat stabiilit ja voimakkaat pyörteet, jotka syntyvät välineiden 2 jättöreunan 3 ohjaaman virtauksen vaikutuksesta. Nämä pyörrevirtaukset pysyvät stabiileina siiven yläpinnassa ja vahvistavat yläpinnan alipainetta. Samalla näin muodostuvat pyörrevanat edetessään taaksepäin ja sivullepäin deltamuotoisen kappaleen etureunoja myötäillen vakavoittavat lentolaitetta 20 kaikkien akselien; pituus-, poikittais-ja pystyakselin suhteen. Silloin, kun etu-reunan välineet 2 on avattu, tämä lentolaitteen parantunut vakavuus tulee esiin erityisen selvästi pienoismallia lennätettäessä puuskaisessa säässä.

C\J

^ Käännetty välineen 2 ulkoreuna avatussa asennossa on ilmavirran suuntainen § 25 suurilla kohtauskulmilla. Tämän takia vielä yli 45°:n kohtauskulmilla keksin- ? non mukainen deltasiiven prototyyppi käyttäytyy vakaasti ja on ohjattavissa i välineet 2 avattuna.

CL

CO

LO

C\J

g Keksinnön mukainen deltasiipinen pienoismalli välineet 2 avattuna nokkaa o S 30 nostettaessa ja nopeutta hidastettaessa liitolennossa moottori sammutettuna vajoaa lähes vaaka-asennossa alas siten, että kohtauskul ma ja samalla va- 7 joamiskulma on yli 45°. Vajoamisnopeus on kuitenkin pieni, eikä kone menetä ohjattavuutta, kuten sakatessa yleensä tapahtuu. Moottoritehoja lisättäessä pienoismalli lähtee hallitusti normaalHentoon, samoin laskettaessa nokkaa se alkaa liitää normaalisti. Keksinnön mukainen kevyt deltasiipinen lentolaite 5 käyttäytyy siis suurella kohtauskulmaila liidettäessä lähes laskuvarjomaisesti vajoten ohjattavuuden säilyessä. Välineet 2 kiinni se toimii kuten normaali deltasi ipi.

Kuvio 2A esittää erään keksinnön mukaisen lentolaitteen siiven yläpuoliset 10 pyörrekentät ylhäältä päin ja kuvio 2B saman siiven osittaisena leikkauksena. Kuvio 2C esittää tämän keksinnön mukaisen toisen mallisen lentolaitteen perspektiivikuvana. Aktivoimalla keksinnön mukaisia "ram-it" -välineitä 2 delta-siiven etureunassa yläpintaan muodostuu voimakas alipaineinen pyörrekenttä 5, joka lisää siiven nostetta ja samalla indusoitua vastusta. Tämä ilmiö on 15 sinänsä hyvin tunnettu. Pyörrekenttää 5 on merkitty lentolaitteen toisella sivulla yksinkertaisesti vain -merkeillä. Keksinnön mukainen väline 2 jättö-reuna 3 ylös nostettuna ohjaa deltasiiven etureunaa kiertävän virtauksen välineen 2 jättöreunaan, jolloin pyörteen muodostuminen tehostuu ja pyörre säilyy vakaana suurella kohtauskulmalla. Normaal Hennossa suurella nopeu-20 della ja pienellä kohtauskulmalla kannattaa luonnollisesti lentää välineet 2 kiinni. Kuviossa 2C on esitetty lentolaite, jossa välineet 2 on muodostettu vastaavasti kuin kuviossa 1 kaksiosaisiksi 2, 2', joka mahdollistaa niiden te-w hokkaan käytön sekundaarisina ohjaimina. Sivuperäsin on merkitty viitenu- ^ merolia 101.

g 25 i ^ Kuvioissa 1 ja 2C siiven etuosan välineet 2 ja takaosan välineet 2 ovat akti- | voitavissa erikseen. Lisäksi vasemman ja oikean puolen muoto-osat ovat ak- co tivoitavissa erikseen lentolaitteen kääntämiseksi.

LO

C\1

CD

O)

O

° 30 Kuvio 2D esittää erästä keksinnönmukaista lentokonetta 110 vajoamistilan- teessa "ram-it"-välineet 2 avattuina. Vajoamisnopeus muodostuu pieneksi 8 koneen ollessa edelleen ohjattavissa. Nuolet ylöspäin kuvaavat ilmavirran tulosuuntaa koneeseen nähden ja nuoli alaspäin koneen lentosuuntaa. Kone siis vajoaa lähes vaaka-asennossa, ja kohtauskulma a on yli 45°. Siiven reunan välineet 2 voidaan avata jopa yli 120°.

5

Siiven etureunassa olevat välineet 2 säilyttävät ohjaustehonsa hitaassa lennossa ja suurilla kohtauskulmilla hyvin, koska ne vaikuttavat tulevaan ilmavirtaan ja etureunan ilmavirran energialla tuotettaviin pyörteisiin. Käytettäessä keksinnönmukaisia välineitä 2 sekundäärisinä ohjaimina saatiin pienoismallilla 10 tehtyä vakaita kaartoja myös hitaassa vaakalennossa.

On mahdollista tehdä keksinnön mukaiset välineet 2 symmetrisesti sijoitetuiksi painopisteen suhteen. Keksinnön mukainen harrastusilmailulaite on kevyt, ja sen siipi kuormitus on pieni. Edullisesti siiven profiili on normaali tai 15 levymäinen, ja siiven eri osissa voi olla eri määrä etureunan nuolikulmaa, ja kärjissä voi olla wingletit tai sivuperäsimet, jotka vähentävät siiven indusoitua vastusta. Tällöin lentolaitteen tehontarve on kohtuullinen matkalennossa. Suorituskykyä voidaan edelleen parantaa tekemällä lentolaitteen integroitu runko-osa siipiprofiilimuotolseksi, jolloin laite muistuttaa lentävää siipeä.

20

Keksinnön mukaisen harrastuslentolaitteen siipikuormitus on edullisesti alhainen, alle 100 kg/m2, kevytlentolaitteessa esimerkiksi alle 30 kg/m2.

CM

^ Keksinnön mukainen "ram-it" -järjestely soveltuu siis erinomaisesti myös lei- § 25 jän, lennokin tai kevyen delta siiven ohjaamiseen ja lento-ominaisuuksien pa- ^ rantamiseen hitaassa lennossa. Deltasiiven etuna on luja ja kevyt rakenne | suhteessa pinta-alaan ja nostovoimaan. Deltasiipi olisi siis periaatteessa hyvä oo kevyen lentolaitteen siiveksi rakenteen ja lujuuden kannalta. Deltasiiven hi-

C\J

g daslento-ominaisuudet ovat olleet huonot. Vaikka deltasiipi sallii normaalisti o 30 suuren kohtauskulman, sen kantavuus laskee jyrkästi ja ohjattavuuden menetys on usein äkillinen, koska siiven jättöreunassa olevat ohjaimet joutuvat 9 äkillisesti turbulenttiseen ilmavirtaan, kun ilmavirtaus irtoaa siiven pinnasta liian suuren kohtauskulman johdosta, Deltasilven ominaisuudet soveltuvat ilman keksinnön mukaista "ram-it" -välinettä huonosti aloittelijan lennettäväksi. Keksinnön mukaisilla välineillä voidaan ainakin pienoismallikokeiden 5 perusteella toteuttaa helposti ohjattava ja turvallinen kevytlentolaite, joka sakka us- ja hidaslento-ominaisuuksiltaan sopii hyvin aloittelijalle. Primaariset ohjaimet ovat edullisesti perinteiset eli delta siiven jättöreunassa on siivekkeet ja korkeusperäsin tai canard-siipeen sijoitetut ohjainpinnat.

10 Kuvioissa 3A - 3C on esitetty eräs leijan 50 suoritusmuotoesimerkki päältä, edestä ja sivusta nähtyinä kuvantoina. Keksinnön mukaisella leijalla 50 on mahdollista käyttää hyväksi tuulen synnyttämää veto- ja liikevoimaa. Leijan 50 synnyttämä voima välitetään esim. vaijerilla 51 generaattoreiden pyörittämiseen.

15

Painavan ja siipikuormaltaan suuren koneen yhteydessä keksinnönmukainen ratkaisu parantaa lentolaitteen hidaslento-ominaisuuksia ja mahdollistaa laskeutumisen entistä lyhyemmälle kiitoradalle myös korkeiden reunaesteiden yli ohjattavuus säilyttäen. Siipikuormitukseltaan raskaalla koneella ei voi las- 20 keutua hitaasti laskuvagomaisesti vajoten, kuten kevyellä koneella, mutta kylläkin jyrkästi ja kone vaaka-asennossa. Tällöin keksinnönmukainen järjestelmä mahdollistaa vakaan ja hallitun vajoamisen, jolloin koneen ohjaajalla ^ on lentokorkeuden vähentyessä helppo hallita konetta. Polttoainetalouden ja ^ meluhaittojen kannalta on edullista, jos liikennekone voi suorittaa jyrkän lä- o 25 hestymisen jätettyään matkalentokorkeuden laskua varten.

| Keksi n non mukaisen lentolaitteen, esim. liikennelentokoneen hätätilassa teh- £3 tävä äkillinen tai nopea lentokorkeuden pudotus (emergency descent) on C\l g mahdollista tehdä entistä turvallisemmin, koska lentonopeus voidaan pitää o ° 30 alhaisena. Näin vältytään siltä, että suuren lentonopeuden aiheuttamat rasi- 10 tuskuormat vaurioittaisivat lisää jo aiemmin rakenteellisesti vioittunutta lentokonetta.

C\J

δ c\j i

CD

O

X

CC

CL

CD

m cm

CD

O) o o C\l

Claims (8)

1. Aliäänennopeudella liikkuva lentolaite, jossa on siipi (1), jonka etureunan nuolikulma (A) on yli 20° ainakin osassa siipeä, tunnettu siitä, että lentolaite 5 on varustettu siiven (1) nuolikulmassa (A) olevan etureunan osalle sijoitetuilla "ram-it" -välineillä (2, 20, jonka etureuna on pyöreähkö ja kaarevapintai-nen (Fig, la), jotka on järjestetty aktivoituessaan kääntymään alaspäin siten, että niiden jättöreuna (3) kohoaa siiven yläpinnasta etureunan kääntyessä alaspäin, jotka välineet (2, 20 muuttavat samanaikaisesti siipiproflilin keski-10 jänteen (6) kaarevuutta suuremmaksi siiven etureunan alueella ja nostavat siiven yläpinnalle hallitut pyörrevirtaukset, jotka levitessään taaksepäin ja sivullepäin vakavoittavat laitetta pitkittäis-, poikittais- ja pystyakselin suhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lentolaite, tunnettu siitä, että mainittu siiven etureunan nuolikulma (A) on yli 60°.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lentolaite, tunnettu siitä, että lentolaite on muodostettu deltasiipenä tai lentävänä siipenä. 20

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen lentolaite, tunnettu siitä, että mainitut siiven etureunan "ram-it" -välineet (2, 20 on sovitettu toimimaan ^ myös sekundaarisina ohjaimina, δ C\J 0 25

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lentolaite, tunnettu siitä, että siivellä on ^ "ram-it" -välineen (2, 20 asennusalueella negatiivinen nuolikulma. CC CL co

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen lentolaite, tunnettu siitä, §j että siiven etureunan "ram-it"-väline (2, 20 on käännettävissä ainakin 90°:n o ° 30 avautumiskulmassa (C), jolloin "ram-it" -välineen (2, 20 etupinta (20) on suurella kohtauskulmaila oleellisesti ilmavirran tulosuunnassa virtaviivainen ja "ram-it" -välineen (2, 20 jättöreuna (3) ylettyy siiven yläpuolelle ja loppuu terävästi voimakkaan pyörteen tuottamiseksi.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen lentolaite tunnettu siitä, että 5 lentolaitteessa on kummankin siiven etureunassa vähintään yksi tai useampi, erikseen tai ryhmittäin ohjattavissa oleva "ram-it"-väline (2, 20-

8, Patenttivaatimuksen 7 mukainen lentolaite, tunnettu siitä, että lentolaitteessa on hallintavälineet siiven nokan puoleisten ja pyrstön puoleisten etu- 10 reunan "ram-it" -välineiden (2, 20 ohjaamiseksi koneen pystysuunnan muuttamiseksi sekä kaartosuunnan puoleisten "ram-it" -välineiden ohjaamiseksi sivusuunnan muuttamiseksi. C\J δ CvJ CD cp X X Q. CO LO CvJ CD o o o CvJ