FI122787B - Etävalvontajärjestelmä - Google Patents

Description

ETÄ VALVONTAJÄRJESTELMÄ

TEKNIIKAN ALA

Keksintö koskee etävalvontajärjestelmää. Erityisesti keksintö koskee kodinomai-5 seen tilaan, kuten kotiin, vapaa-ajanasuntoon, hoitolaitokseen tai muuhun vastaavaan sijoitettavaa etävalvontajärjestelmää vanhusten, lasten, kotieläinten, karjan, ihmisryhmien, kiinteistön tms. valvomiseksi huomaamattomasti.

KEKSINNÖN TAUSTAA

10 Länsimaisissa yhteiskunnissa ikääntyvien ihmisten lukumäärä tulee kasvamaan rajusti tulevina vuosikymmeninä. Kehittyneen terveydenhuollon ansiosta ihmiset myös voivat säilyä fyysiseltä kunnoltaan paremmissa voimissa yhä vanhemmiksi. Kuitenkin esimerkiksi muistin heikkeneminen tuo omaisille ja yhteiskunnalle tarpeen seurata ikääntyneen selviämistä kotona.

15 Nykyjään tätä seurantaa hoidetaan esimerkiksi kunnallisilla kotipalveluilla, eli esimerkiksi kotihoitaja käy ikääntyneen kotona tarpeen mukaan yhden tai useamman kerran päivässä tai viikossa tms. Tällainen palvelu on kuitenkin kallista ja vaatii paljon resursseja, eikä välttämättä kuitenkaan anna todenmukaista informaatiota seurattavan kunnosta, sillä esimerkiksi kerran viikossa ikääntyneen luona käyvän kotihoi-20 tajan on mahdotonta seurata reaaliaikaisesti lääkkeenottoa. Käytännössä myös tieto ikääntyneen voinnista, esimerkiksi unen kestosta ja laadusta, jää pitkälle asiakkaalta itseltä saatujen tietojen varaan, o ^ Monet ihmiset luonnostaan kokevat hyvin häiritsevänä ja holhoavana tällaiset vie- 9 raiden kotihoitajien ja toisinaan myös sukulaisten käynnit ja kyselyt koskien mm.

CD

25 lääkkeidenottoa, vessa-asiointia ja kuntoa. Lisäksi suurena vaarana on, että esimer-| kiksi yksinasuvan ikääntyneen muistihäiriöitä ja muita terveydentilassa tapahtuvia m merkittäviä muutoksia ei havaita ajoissa.

h-·

CO

o Ikääntyneiden henkilöiden lisäksi myös kouluikäiset lapset ja esimerkiksi kotieläi- ° met tarvitsisivat monesti valvontaa ollessaan yksin kotona. Monet koululaisten van- 30 hemmat ovat ratkaisseet tämän antamalla koululaiselle kännykän, mutta tällöinkin tieto lapsen tekemisistä kotioloissa jää pitkälti lapsen oman ilmoituksen varaan ja 2 lapsen kännykkä on altis unohtumaan kotiin tai katoamaan. Sen sijaan lemmikkieläimille on hyvin vaikea jäljestää valvontaa kotioloihin.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

5 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada ratkaisu, jossa edellä mainitut epäkohdat on eliminoitu tai niitä on lievitetty. Erityisesti keksintö pyrkii ratkaisemaan sen, kuinka valvottavaa kohdetta voidaan valvoa huomaamattomasti kodinomaisissa tiloissa loukkaamatta valvottavan kohteen yksityisyyttä, kerätä tietoa valvottavan kohteen tilasta ja havaita riittävän aikaisessa vaiheessa valvottavan koh-10 teen tilassa tapahtuvia muutoksia, jotka vaativat toimenpiteitä.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan esillä olevan keksinnön mukaisen etävalvontajär-jestelmän avulla, missä etävalvontajärjestelmä käsittää valvottaviin tiloihin sijoitettuja tiedonkeruuvälineitä ja mainittujen tiedonkeruuvälineiden kanssa toiminnalliseen yhteyteen järjestetyn tiedonkäsittely]ärjestelyn keräämään tiedonkeruuvälinei-15 den tuottamaa dataa. Etävalvontajärjestelmä on aikaansaatu käsittelemään tiedonkeruuvälineiden keräämää dataa, tallentamaan muuta, valvottavan kohteen ulkopuolista, informaatiota, tunnistamaan ja oppimaan käsitellystä datasta valvottavan kohteen rutiinit, määrittämään poikkeamia valvottavan kohteen rutiineissa oppimiensa rutiinien ja/tai mainitun muun informaation perusteella, sekä suorittamaan hälytyksen 20 poikkeamien ylittäessä ennalta määrätyt raja-arvot.

Keksinnön mukaiselle etävalvontajärjestelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

£! Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patentti- ° vaatimuksen 14 tunnusmerkkiosassa.

o ^ 25 Etävalvontajärjestelmä käsittää ainakin valvottaviin tiloihin sijoitettavat tiedonke- ^ muvälineet, jotka voivat olla langattomia tai langallisia antureita, kuten esimerkiksi £ liike-, lähestymis-, tärinä, paine-, ovi-, palo-, kosteus-, lämpötila-, hiilidioksidi- ja £2 valoantureita, anturina käytetyn kameran yhdistettynä kuvantunnistusohjelmaan, S akustisia antureita, sekä tiedonkäsittely] ärj este lyn vastaanottamaan tiedonkeruuväli- 5 30 neiden tuottamaa dataa. Erään suoritusmuodon mukaan tiedonkäsittelyjärjestely kä-

C\J

sittää ainakin palvelimen. Vielä erään suoritusmuodon mukaan valvottaviin tiloihin on sijoitettu myös päätelaite, joka päätelaite kerää tiedonkeruuvälineiden tuottamaa dataa ja lähettää sitä edelleen palvelimelle.

3

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti etävalvontajärjestelmän hankkima muu informaatio voi olla esimerkiksi valvottavan kohteen alueella vallitseva säätila, vuodenaika, urheilu- tai muita tapahtumia, tv-ohjelmia ja-sarjoja, merkki-ja juhlapäiviä, muiden samalla alueella, samaan ikäryhmään /sukupuoleen / elämäntilantee-5 seen kuuluvien valvottavien informaatiota ja tilastoja sekä aikaisemmin todettuja muutoksia käytöksessä. Muun informaation keräämisellä saavutetaan selkeitä etuja mtiinien oppimisessa ja rutiineissa tapahtuvien poikkeaminen tunnistamisessa.

Erään suoritusmuodon mukaan etävalvontajärjestelmä läpikäy oppimisjakson ennen järjestelmän käyttöönottoa ja vielä erään lisäsuoritusmuodon mukaisesti valvottavan 10 kohteen rutiinien oppiminen on j atkuvaa.

Vielä erään suoritusmuodon mukaan etävalvontajärjestelmä on kaksisuuntainen siten, että etävalvontajärjestelmä käsittää lisäksi välineet reaaliaikaisen ja/tai viivästetyn informaation välittämiseksi valvottavalle kohteelle, kuten esimerkiksi näytön, tulostimen, kaiuttimen, summerin, valon ja sähköisen viestintälaitteen.

15 Esillä olevan keksinnön mukaisen etävalvontajärjestelmän hyödyllisyys perustuu lukuisiin asioihin. Esillä olevan keksinnön mukaista etävalvontajärjestelmää voidaan soveltaa eritavalla lukuisten erilaisten kohteiden, esimerkiksi hyväkuntoisten ikääntyneiden ihmisten, muistisairauksista kärsivien, kotona rangaistusta suorittavien, koululaisten, kotieläinten ja karjan, valvontaan. Esillä olevalla valvontajärjes-20 telmällä voi olla mahdollista valvoa myös kiinteistöjä, kuten esimerkiksi loma-asuntoja. Etävalvontajärjestelmää voi olla mahdollista käyttää useissa eri tiloissa, kuten esimerkiksi kotona, palvelutalossa tai muussa vastaavassa kodinomaisessa tilassa, navetassa ja muissa vastaavissa eläinsuojissa.

^ Etävalvontajärjestelmän asentaminen valvottaviin tiloihin voi myös sujua helposti ja o 25 nopeasti sekä käytössä olevan järjestelmän huolto ja ylläpito voi myös olla helppoa 4 ja vaivatonta. Etävalvontajärjestelmä voi myös olla mahdollista asentaa tiloihin,

O

^ joissa ei ole kiinteitä datayhteyksiä ja/tai puhelinlinjaa.

Ee Etävalvontalaitteisto voi olla valvottavan kohteen kannalta huomaamaton, eikä vai- Q_ n vottavan kohteen välttämättä tarvitse opetella valvontalaitteiston käyttöä, tehdä mui- co 30 ta valvontalaitteistoon liittyviä toimia tai muuttaa elämäntapojaan. Valvottavan koh- ° teen ei myöskään tarvitse pukea päälle tai kiinnittää itseensä antureita tai mittalait-

O

^ teitä, vaan esillä olevassa keksinnössä on mahdollista sijoittaa kaikki anturit valvot tavaan tilaan.

4

Esillä olevan keksinnön avulla voi olla mahdollista havaita varhaisessa vaiheessa merkkejä valvottavan kohteen fyysiseen tai psyykkiseen kuntoon liittyvistä ongelmista, kuten esimerkiksi erilaisista liikuntaelinsairauksista, sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta, muistisairauksista, unettomuudesta, uniapneasta, masennuk-5 sesta ja alkoholiongelmista. Etävalvontalaitteiston antamien hälytyksien perusteella voidaan valvottavalle henkilölle tehdä jatkotutkimuksia, tarkistaa jo olemassa olevaa hoitoa ja/tai puuttua ja ehkäistä mahdollisia ongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksissa voi olla mahdollista myös hyödyntää valvontalaitteiston keräämää tietoa valvottavan kohteen rutiineista.

10 Käytettäessä etävalvontalaitteistoa kiinteistön valvontaan voi olla mahdollista havaita esimerkiksi vuotavia vesihanoja, päälle jääneitä sähkölaitteita, vesivahinkoja, putkien jäätymisiä, lämmityslaitteiden ja ilmastoinnin muiden kiinteistön kuntoon liittyvien laitteiden toimintatilojen häiriöitä ja epäkuntoon joutumista.

Valvottavan kohteen rutiineiden oppimisen ja seuraamisen lisäksi esillä olevaa kek-15 sintöä on helppo hyödyntää kodinomaisen tilan turvallisuuteen liittyvässä valvonnassa.

Käsitteellä "valvottava kohde" tarkoitetaan tässä hakemuksessa henkilöä, kuten esimerkiksi ikääntynyttä ihmistä, avohoidossa olevaa henkilöä, kotona yksin olevaa koululaista, rangaistusta suorittavaa henkilöä, tai eläintä, kuten lemmikki- tai koti-20 eläintä tai karjaa, tai kiinteistöä, kuten vapaa-ajan asuntoa, jonka valvottavan kohteen rutiineja seurataan ja jonka valvottavan henkilön rutiineissa tapahtuneesta poikkeamasta voidaan suorittaa hälytys.

Tässä hakemuksessa käsitteellä "valvottavat tilat" tarkoitetaan esimerkiksi ko- ^ dinomaisia tiloja, kuten kotia, vapaa-ajan asuntoa, palvelutaloa, jossa, valvottavan o 25 kohteen ollessa henkilö, henkilö asuu tai viettää aikaansa pitempiä aikoja, esimer- 4 kiksi useita tunteja, kerrallaan. Jos valvottava kohde on eläin tai karja, niin ko- ^ dinomaiset tilat ovat tälle eläimelle tai karjalle tyypilliset tilat, kuten navetta tai muu ^ eläinsuoja, cc

CL

n Käsitteellä "rutiinit" voidaan tässä hakemuksessa tarkoittaa valvottavan henkilön tai co 30 valvottavan kohteen arkeen kuuluvia normaaleja jokapäiväisiä tai usein tai säännöl- ° lisesti toistuvia toimintoja ja askareita, joiden rutiinien seuraaminen antaa tietoa ^ valvottavan henkilön tai kohteen voinnista. Kun valvottavana kohteena on esimer kiksi kiinteistö, rutiineilla tarkoitetaan kiinteistön normaalikäyttöön ja toimintoihin liittyviä rutiineja, joissa voidaan havaita säännönmukaisuutta.

5 Käsitteellä "anturit" voidaan tässä hakemuksessa tarkoittaa mahdollisia tunnetun tekniikan mukaisia menetelmiä eri suureiden ja ilmiöiden mittaamiseksi ja havaitsemiseksi, kuten esimerkiksi, mutta ei rajoittuen, liike-, lähestymis-, tärinä-, paine-, ovi-, palo-, savu-, häkä-, kosteus-, lämpötila-, hiilidioksidi-, ylivuoto-, valo- ja opti-5 siä ja akustisia antureita sekä anturinominaisuudessa käytettyjä kameroita, esimerkiksi yhdessä kuvantunnistusohjelman kanssa.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitelty myös epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

10 KUVIOIDEN LYHYT KUVAUS

Seuraavassa selostetaan tarkemmin keksinnön edullisia suoritusmuotoja viitaten oheisiin kuvioihin, joissa kuvio 1 esittää periaatekuvaa keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta etä-valvontaj ärj estelmästä, 15 kuvio 2 esittää esimerkinomaisesti erään suoritusmuodon mukaista etävalvonta- järjestelmää, kuvio 3 esittää vuokaaviota esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta menetelmästä.

20 SUORITUSMUOTOJEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS cv o Seuraavaksi esitetyissä suoritusmuodoissa kuvataan esillä olevan keksinnön sovel- 4 tamista lähinnä henkilön, kuten hyväkuntoisen, kotona tai kodinomaisissa tiloissa ^ asuvan ikääntyneen ihmisen kunnon ja voinnin seurantaan. Esillä olevaa keksintöä ^ voidaan kuitenkin soveltaa laajemmin, esimerkiksi muiden henkilöiden, kuten yksin £ 25 kotona olevien koululaisten ja nuorien, avohoitopotilaiden ja rangaistusvankien val- £2 vontaan, tai lemmikki- ja kotieläinten, karjan, kiinteistön, esimerkiksi lomakiinteis- 2 tön valvontaan, o o ^ Kuvio 1 esittää periaatekuvaa keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta etäval- vontaj ärj estelmästä. Esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukainen etä- 30 valvontajärjestelmä käsittää valvottavaan tilaan sijoitettuja tiedonkeruuvälineitä, 6 kuten esimerkiksi antureita 102, joiden keräämä data välitetään tiedonkäsittely] är-jestelylle 104. Tiedonkäsittely] ärj este ly 104 on aikaansaatu hankkimaan informaatiota myös valvottavan tilan ulkopuolelta 106. Tiedonkäsittely]ärjestely on edelleen aikaansaatu käsittelemään antureiden 102 tuottamaa dataa ja oppimaan edellä mai-5 nitun datan perusteella valvottavan kohteen päivittäiset rutiinit. Jos valvottavan kohteen rutiineissa tapahtuu ennalta määrätyt raja-arvot ylittävä poikkeama, tiedonkäsittely] ärj estely 104 suorittaa hälytyksen 108. Valvoja tai muu etävalvontaj ärj esteinään käyttäjä voi hälytysten lisäksi saada myös muuta reaaliaikaista ja/tai viivästettyä informaatiota valvottavasta kohteesta. Erään valinnaisen suoritusmuodon mu-10 kaan tiedonkäsittely]ärjestelyn 104 kautta voidaan myös lähettää reaaliaikaista ja/tai viivästettyä informaatiota 110 valvottavaan tilaan.

Suoritusmuodosta riippuen tiedonkeruuvälineet voivat olla antureita, anturimatriise-ja, anturimoodeja, joissa anturimoodeissa on yhdistettynä useita eri ominaisuuksia mittaavia antureita, ja/tai anturiverkkoja hyödyntäen esimerkiksi IEEE 802.15.4 -15 standardia. Antureiden fyysinen koko voi myös vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. Käytetyt anturit voivat olla myös mikroantureita, varsinkin sijoitettuna sellaisiin paikkoihin, joissa anturin fyysisellä koolla on merkitystä. Anturit valitaan kuitenkin siten, että niiden läsnäolo ei häiritse tai häiritsee mahdollisimman vähän valvottavan kohteen normaalia arkea.

20 Käytetyt anturit voivat olla joko langallisia tai langattomia tai samaan valvottavaan tilaan on voitu asentaa sekä langallisia että langattomia antureita. Langattomien antureiden käytön eräitä etuja on esimerkiksi etävalvontaj ärj esteinään nopea asennus. Langattomat anturit käsittävät luonnollisesti välineet, kuten lähettimen tai lähetin-vastaanottimen, datan siirtämiseksi tiedonkäsittelyjärjestelylle. Tiedonsiirto tiedon-25 keruuvälineistä tiedonkäsittelyjärjestelylle voidaan järjestää lukuisilla eri tavoilla, c\i ς esimerkiksi langallisten antureiden osalta kaapeliratkaisuilla, kuten käyttäen CAN-, ^ RS-, Interbus-, Ethernet-, USB- väyliä tai optisia kaapeleita, joista edellä mainituis- 9 ta osaa voidaan käyttää myös langattomaan tiedonsiirtoon, tai käyttäen jotain muuta

CD

langallisen tiedonsiirronratkaisua.

CC

30 Langattomien antureiden osalta tiedonsiirto voidaan toteuttaa hyödyntämällä tie-

CO

donsiirtoa esimerkiksi verkon yli lähiverkossa, intranetissä tai Internetissä, käyttäen o puhelin- tai matkapuhelinverkkoa, kuten GSM-, GPRS-, Edge- tai UMTS-verkkoa, ^ tai hyödyntämällä muita radiotaajuustekniikoita ja/tai -verkkoja, hyödyntämällä

Wi-Fi-, RFID-, Bluetooth-, WLAN, ZigBee-, UWB- tai Wibree-tekniikoita tai käyt-35 täen muita tunnettuja tekniikoita tiedonsiirtoon, esimerkiksi tiedonsiirtoa sähköverkossa tai IrDa-standardia. Alan ammattilaiselle on selvää, että edellä esitetyt vaihto- 7 ehdot tiedonsiirtoon ovat vain esimerkinomaisia ja yllä mainittujen lisäksi sekä rinnalla voidaan käyttää kaikkia soveltuvia tekniikoita datan siirtoon tiedonkeruuväli-neiden ja tiedonkäsittely]ärjestelyn välillä.

Käytetyt anturit voivat käsittää myös suorittimen, kuten esimerkiksi mikroprosesso-5 rin, ja/tai muistia, joka muisti voi olla joko työmuistia (RAM) ja/tai pysyvää muistia. Anturissa olevaa suoritinta voidaan käyttää anturin, anturimatriisin, anturimoo-din ja/tai anturiverkon ohjaamiseen, mutta sen lisäksi anturiin voi olla tallennettu myös toimintoja, joiden avulla voi olla mahdollista käsitellä kerättyä dataa jo anturissa, esimerkiksi suorittamalla datan keskiarvoistamista, signaalin käsittelyä tai jo-10 pa rutiinien tunnistamiseen ja oppimiseen liittyvän datankäsittelyn vaiheita. Em. datan käsittelyä voidaan anturimatriisin, -moodin ja/tai verkon tapauksessa suorittaa myös yhdessä, useammassa tai kaikissa antureissa.

Antureiden tuottama data välitetään tiedonkäsittelyjärjestelylle, joka tiedonkäsittely-järjestely eri komponentteineen ja toimintoineen selostetaan yksityiskohtaisemmin 15 alempana.

Kuvio 2 esittää esimerkinomaisesti erään suoritusmuodon mukaista etävalvontajär-jestelmää. Kuvion 2 esimerkissä käytetyt anturit ovat langattomia, mutta, kuten yllä todettiin, myös langallisia antureita voidaan käyttää jos se on datan keräämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Valvottavaan tilaan on sijoitettu lukuisia antureita, 20 joita antureita voi valvottavissa tiloissa olla lukuisia erilaisia ja eri tarkoitukseen sopivia, kuten esimerkiksi, muttei rajoittuen, liike-, lähestymis-, tärinä-, paine-, ovi-, kosteus-, lämpötila-, hiilidioksidi-, ylivuoto-, valoantureita sekä optisia ja akustisia antureita, jotka anturit voivat hyödyntää kaikkia mahdollisia tunnetun tekniikan mukaisia menetelmiä mittaamiseen ja havaitsemiseen. Lisäksi anturinominaisuu-£! 25 dessa voidaan käyttää myös kameraa, esimerkiksi yhdessä kuvantunnistusohjelman ^ kanssa, ja mikrofonia.

sj- o ^ Lisäksi esillä olevaa keksintöä on helppo käyttää myös turvallisuuden valvontaan ^ liittämällä järjestelmään esimerkiksi palo-, savu- ja/tai häkävaroittimia, veden yli- £ vuotoa havainnoivia antureita ja/tai esimerkiksi kodinkoneiden, kuten esimerkiksi co 30 hellan, pesukoneen, kuivauskoneen, tiskikoneen ja mikroaaltouunin, ylikuumene- 2 mistä tai päälle jäämistä valvovia antureita. Edelleen esimerkiksi pistorasioihin ja 5 vesihanoihin voidaan liittää antureita havainnoimaan laitteiden ja vesihanojen käyt-

(M

töä sekä valvomaan laitteiden käytön turvallisuutta, kuten huomaamaan esimerkiksi kahvinkeittimen, silitysraudan ja/tai vesihanan päälle jääminen. Yllä mainittua lait 8 teiden turvallisuuteen liittyvien antureiden keräämää tietoa voidaan hyödyntää myös valvottavan kohteen rutiineiden oppimiseen ja seurantaan.

Kuten yllä kuvattiin, esillä olevan keksinnön mukaista etävalvontajärjestelmää voi käyttää myös valvottavien tilojen hallintaan, kuten ikkunoiden ja/tai ovien lukituk-5 sen hallitsemiseksi ja havaitsemiseksi sekä esimerkiksi valaistuksen, ilmastoinnin, lämmityksen ja/tai sähkölaitteiden tilan havainnointiin ja hallinnointiin. Ovien, kuten esimerkiksi ulko-oven ja/tai varaston-oven, tai ikkunoiden avaaminen ja/tai jättäminen auki voi tuottaa hälytyksen etävalvontajärjestelmässä tai ovia ja/tai ikkunoita voidaan avata järjestelmän avulla, esimerkiksi etävalvontajärjesteinään tuotta-10 man hälytyksen perusteella. Samalla tavalla esimerkiksi valaistus, ilmastointi, lämmitys ja/tai sähkölaitteet voidaan liittää osaksi etävalvontajärjestelmää ja niiden valvontaan voidaan liittää parametreja, jotka tuottavat hälytyksen etävalvontajärjestelmässä, kuten valaistuksen, ilmastoinnin, lämmityksen ja/tai sähkölaitteiden jättäminen päälle, valvottavien tilojen lämpötilan liian suuri nousu tai lasku, tai häly-15 tys suoritetaan jollain muulla perusteella. Etävalvontajärjestelmästä voidaan myös säätää em. valaistusta, ilmastointia, lämmitystä ja/tai sähkölaitteita joko ohjelmallisesti, esimerkiksi pitämällä valvottavien tilojen lämpötila haluttuna, tai perustuen järjestelmän tuottamaan hälytykseen.

Erään lisä- tai vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaan etävalvontajärjestelmä käsit-20 tää myös hätäpalvelutoimintoja, kuten esimerkiksi välineet, joilla valvottava kohde voi tarvittaessa kutsua apua. Tällaiset välineet voivat olla esimerkiksi etävalvonta-järjestelmään yhdistetty hätäpainike ja/tai mikrofoni. Etävalvontajärjestelmään voi myös liittää hätäpalvelutoimintoja, jotka voivat aktivoida hälytyksen muuten kuin käyttäjän toimesta. Esimerkiksi valvottavan kohteen kaatumista voidaan seurata 25 valvottavaan tilaan sijoitetulla akustisella anturilla tai kaatuminen voidaan havaita,

C\J

ς jos valvottava kohde on pitkään paikoillaan epänormaalissa paikassa, kuten kylpy- ^ huoneen lattialla.

sj- o

Valvottavan kohteen rutiinit ovat edullisimmin valvottavan kohteen elämään kuulu-x via päivittäisiä, usein tai säännöllisesti toistuvia toimintoja, kuten esimerkiksi, mutta 30 ei rajoittuen, ruokailu, lepo, lääkkeiden otto, yleinen aktiivisuus, tarpeilla käynti, ja CO ... . .

^ ulkoilu, joiden toimintojen seuraaminen antaa parhaiten tietoa valvottavan kohteen o yleisestä voinnista ja kunnosta. Yleinen aktiivisuus voi käsittää esimerkiksi liikkuen mistä valvottavissa tiloissa, virkeyttä eli kuinka usein ja kuinka nopeasti valvottava kohde liikkuu, peseytymiseen ja päivittäisten askareisiin, kuten siivoukseen, tis-35 kaamiseen ja pyykinpesuun liittyviä toimia, television katselua, lehtien ja/tai kirjojen lukemista, radion tai musiikin kuuntelua.

9

Esillä olevan keksinnön mukaan valvottavan kohteen rutiineista kerätty data voi sisältää mm. rutiinin laadun, tapahtumahetken, keston ja tapahtumapaikan. Erään suoritusmuodon mukaan valvottavasta kohteesta kerätään vain karkeaa perustietoa, kuten onko valvottava kohde hereillä/unessa, liikkuu/pysyy paikoillaan ja/tai on sisäl-5 lä/ulkona. Eräiden toisten suoritusmuotojen mukaan antureiden keräämää dataa käytetään erittelemään valvottavan kohteen rutiineja tarkemmin; joita rutiineista kerättyä dataa esitetään seuraavaksi yksityiskohtaisemmin.

Kuvion 2 esimerkissä on esitetty muutama esimerkinomainen anturi kuvaamaan tapaa, miten valvottavan kohteen päivittäisiä rutiineja voidaan havainnoida ja ko-10 dinomaisen tilan turvallisuutta valvoa. Kuviossa 2 esitetään ulko-oven yhteyteen järjestetty ovianturi 202, televisiovastaanottimen yhteyteen järjestetty anturi 204, liiketunnistin 206 esimerkiksi kattoon sijoitettuna, ovianturi jääkaapin oven yhteyteen järjestettynä 208 ja anturi, anturimatriisi ja/tai anturimoodi 210 sängyn yhteyteen järjestettynä.

15 Ovianturi 202 on aikaansaatu esimerkiksi tunnistamaan oven avaaminen ja/tai aukiolo. Erään suoritusmuodon mukaan ovianturiin on liitetty myös välineet oven lukituksen hallitsemiseksi, jotta esimerkiksi järjestelmän suorittaessa hälytyksen voidaan ovi avata tai lukita esillä olevan keksinnön mukaisen hälytysjärjestelmän avulla. Erään suoritusmuodon mukaan on oviin, varsinkin valvottavan tilan ulko-20 oveen/oviin lisätty myös välineet ovesta kulkijan tunnistamiseksi. Em. välineet voivat olla esimerkiksi kamera yhdistettynä kuvantunnistusohjelmaan tai esimerkiksi ulko-oven avaamiseen käytettyyn avaimeen sisällytetyn tunnisteen tunnistaminen ovea avattaessa tai ovesta kuljettaessa. Myös muita tunnettuja menetelmiä voidaan käyttää ovesta kulkijan tunnistamiseksi, kuitenkin niin, ettei valvottava kohde oves-25 ta kulkiessaan joudu suorittamaan mitään normaalista rutiineista poikkeavia toi-

CM

^ menpiteitä. Ulko-oven yhteyteen liitettyyn ovianturiin on eräissä suoritusmuodoissa ^ yhdistetty myös varashälytinjärjestelmä havainnoimaan ja hälyttämään luvattomista 9 tunkeutumisyrityksistä valvottuihin tiloihin ja/tai poistumisyrityksistä valvotuista co .

tiloista.

CC

30 Eräissä suoritusmuodoissa oviantureita on asennettu myös valvottavan tilan sisäovi-

CO

^ en yhteyteen keräämään tietoa esimerkiksi valvottavan kohteen liikkumisesta eri o osissa huoneistoa, mikä antaa tietoa yleisestä aktiivisuudesta ja/tai rutiineista, lää- ° kekaapin tai -rasian oveen/kanteen keräämään tietoa lääkkeenotosta ja esimerkiksi jääkaapin, pakastimen ja/tai ruokakaapin oveen keräämään tietoa valvottavan koh-35 teen ruokailusta.

10

Valvottavan kohteen mokailua voidaan oviantureiden lisäksi seurata tarkemmin esimerkiksi liittämällä jääkaapin, pakastimen ja/tai mokakaapin yhteyteen kamera kuvantunnistuksen kera, yhdistämällä hellaan, mikroaaltouuniin, leivänpaahtimeen ja/tai kahvinkeittimeen sekä muihin moanvalmistukseen ja/tai lämmitykseen liitty-5 viin välineisiin liitetyistä antureista saatuja tietoja jääkaapin, pakastimen ja/tai mokakaapin ovianturista saatuihin tietoihin. Lisäksi voidaan havainnoida myös esimerkiksi keittiön tuoleihin, nojatuoleihin ja sohvaan liitetyistä antureista valvottavan kohteen mokailutapahtumaa. Valvottavan kohteen mokailusta voidaan täten ajankohdan ja keston lisäksi kerätä tietoa myös esimerkiksi moan laadusta ja mää-10 rästä ja, esimerkiksi ohjelmallisesti, selvittää mokailun yhteys muihin mtiineihin esimerkiksi television katseluun ja/tai lehden lukuun.

Oviin järjestettyjen oviantureiden lisäksi tai sijasta voidaan valvottavan kohteen yleistä aktiivisuutta valvottavissa tiloissa seurata myös liikeantureilla 206 ja/tai lä-hestymis-, paine- ja/tai lämpötila-antureilla, mikrofoneilla, kameroilla tai muilla 15 optisilla ja/tai akustisilla antureilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla valvottavissa tiloissa liikkumisen havaitsevilla antureilla. Anturityypistä ja -tekniikasta riippuen valvottaviin tiloihin voi olla järjestetty em. antureita esimerkiksi kattoon, seiniin, lattialle, maton alle, huonekaluihin, kuten tuoleihin, sohviin tai muihin paikkoihin, joista voidaan luotettavasti havainnoida valvottavan kohteen liikkuminen valvotta-20 vissa tiloissa.

Kuvion 2 esimerkissä televisiovastaanottimen yhteyteen järjestetyllä anturilla 204 voidaan esimerkiksi kerätä tietoa ajoista, jolloin televisio on päällä, ja/tai ohjelmista, joita televisiosta katsotaan. Samantapaisia antureita voidaan liittää myös esimerkiksi radiovastaanottimeen, stereolaitteisiin, digisovittimiin, dvd-soittimiin, tietoko- 25 neisiin ja muihin vastaaviin viihde-elektroniikan laitteisiin, joista saatava tieto on cv £ tarkoituksenmukaista valvottavan kohteen mtiinien kannalta, cv i o Valvottavan kohteen tarpeilla käyntiä voidaan seurata esimerkiksi WC-pöntön is- i tuimeen liitetyllä anturilla/antureilla, huuhtelupainikkeeseen liitetyllä anturilla, WC-x tilan lattiaan ja/tai oveen liitetyillä antureilla ja/tai WC-tilaan asennetuilla liikeantu- 30 reillä. Samalla tavoin voidaan seurata valvottavan kohteen peseytymistä hyödyntä-

CO

mällä esimerkiksi peseytymistilan lattiaan liitettyjä antureita, vesihanan käyttöä seu- o raavia antureita, esimerkiksi vesimittaria, ovi- tai liikeantureita.

o cv

Edelleen valvottavan kohteen unta voidaan seurata esimerkiksi valvottavan kohteen sänkyyn sijoitetulla anturilla/ sijoitetuilla antureilla, anturimatriisilla ja/tai -35 moodilla. Valvottavan kohteen läsnäolo sängyssä voidaan havaita lukuisilla tavoilla, 11 esimerkiksi paine- ja/tai lämpötila-antureilla, kameralla, mikrofonilla tms. Unen laadun, vaiheiden ja unihäiriöiden tarkkailuun voidaan käyttää akustisia antureita, esimerkiksi mikrofonia, joka rekisteröi nukkujan hengityksen taajuutta ja syvyyttä, ja/tai nukkujan liikkeet ja/tai lämpötilan havaitsevia antureita. Unesta voidaan kerä-5 tä tietoa, esimerkiksi nukahtamisajankohdasta unen vaiheista ja laadusta sekä heräilyjen lukumäärästä kesken unien ja heräilyjen kestosta, kuten myös heräämisajan-kohdasta. Lisäksi valvottavan kohteen unesta voidaan havaita esimerkiksi hengitys-katkoksia unen aikana, niiden esiintymisajankohtaa ja kestoa.

Tiedonkeruuvälineiden, kuten antureiden 202-210, keräämä tieto siirretään tiedon-10 käsittely]ärjestelylle 104, joka tiedonkäsittely)ärjestely on aikaansaatu toiminnalliseen yhteyteen tiedonkeruuvälineiden kanssa.

Esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaan tiedonkäsittely]ärjestely käsittää palvelimen, joka palvelin voi olla sijoitettuna valvottaviin tiloihin tai muualle, jos tiedonsiirto tiedonkeruuvälineiden ja palvelimen välillä sen mahdollistaa. Palve-15 Iin voi olla laite tai ohjelmisto jossain toisessa laitteessa, joka ohjelmisto on järjestetty suorittamaan esillä olevan keksinnön mukaisen etävalvontajärjestelmän palvelimelle määritettyjä toimintoja.

Kuviossa 2 esitetyn erään toisen suoritusmuodon mukaan tiedonkäsittely]ärjestely käsittää palvelimen 214 lisäksi myös päätelaitteen 212, joka päätelaite 212 on sijoi-20 tettu valvottaviin tiloihin tai valvottavien tilojen yhteyteen ja johon päätelaitteeseen 212 on aikaansaatu välineet tiedonsiirtoon tiedonkeruulaitteiden 202-210 päätelaitteen 212 välillä sekä päätelaitteen 212 ja palvelimen 214 välillä. Tiedonsiirto päätelaitteen 212 ja palvelimen välillä 214 on voitu toteuttaa usealla eri tavalla suoritusmuodosta riippuen, käyttämällä esimerkiksi tiedonsiirtoa verkon yli lähiverkossa, ^ 25 intranetissä tai Internetissä, käyttäen puhelin- tai matkapuhelinverkkoa, kuten GSM- c3 , GPRS-, Edge- tai UMTS-verkkoa, hyödyntämällä muita radiotaajuustekniikoita 0 ja/tai -verkkoja tai hyödyntämällä jotain muuta olemassa olevaa tekniikkaa tiedon-siirtoon päätelaitteen 212 ja palvelimen välillä 214. Palvelin 214 voidaan myös ai- 1 kaansaada vastaanottamaan päätelaitteen ja/tai tiedonkeruulaitteiden lähettämää da-30 taa yhdestä tai useammasta valvottavista tiloista. Valvottavissa tiloissa käytetyistä

CO

tiedonkeruuvälineistä riippuen tiedonkeruuvälineet voivat lähettää suoraan dataa o palvelimelle tai siirtää datan ensin valvottavan tilan yhteyteen aikaansaadulle pääte- £3 laitteelle.

Palvelimeen 214 ja/tai päätelaitteeseen 212 on edullisesti järjestetty palvelimen 214 35 ja/tai päätelaitteen 212 ohjausta helpottamaan em. laitteisiin normaalisti kuuluvia 12 komponentteja, kuten käyttöliittymä 216 optionalisine näyttöineen 218 ja syöttövä-lineineen 220, tiedonsiirtovälineet 228, prosessori 222, muisti 224, joka muisti voi olla pysyvää muistia ja/tai työmuistia (Random Access Memory, RAM), sekä ohjelmiston 226, joka ohjelmisto käsittää ainakin palvelimen 214 ja/tai päätelaitteen 5 212 komentokäskyt sekä ainakin toisen laitteen 212, 214 muistiin tallennettuja da- tankäsittelytoimintoja. Palvelimen 214 ja/tai päätelaitteen 212 yhteyteen voidaan lisäksi aikaansaada myös välineet kaksisuuntaiseen tiedonsiirtoon 110 valvottavan tilan kanssa liittämällä palvelimeen 214 ja/tai päätelaitteeseen 212 välineet 110 informaation välittämiseksi valvottavalle kohteelle. Tällaisia välineitä ovat esimerkik-10 si, mutta ei rajoittuen, näyttö, tulostin, kaiutin, summeri, valo ja sähköinen viestintälaite.

Erään suoritusmuodon mukaan päätelaite on esimerkiksi sähkökatkosten varalta edullisesti varustettu välineillä, kuten esimerkiksi akulla, paristoilla tai muilla välineillä, joilla voidaan taata päätelaitteen toiminta myös tilanteessa, jossa verkkovirta 15 ei ole käytettävissä. Vielä erään suoritusmuodon mukaan myös muut päätelaitteeseen suoraan liitetyt laitteet, kuten esimerkiksi tiedonkeruuvälineet ja optionaliset viestintävälineet valvottaviin tiloihin päin, on järjestetty saamaan käyttöjännitteensä päätelaitteeseen järjestetyistä välineistä sähkökatkon aikana.

Erään suoritusmuodon mukaan jokin käytetty tiedonkeruuväline tai jotkin käytetyis-20 tä tiedonkeruuvälineistä voivat käsittää myös välineet toimia palvelimena ja/tai päätelaitteena valvotuissa tiloissa tai valvottujen tilojen yhteydessä.

Tiedonkäsittely) ärj estelyn avulla on myös mahdollista muuttaa etävalvontajärjes-telmän asetuksia, esimerkiksi palvelimelta ja/tai päätelaiteelta käsin voidaan säätää valvottavissa tiloissa sijaitsevien antureiden toimintaa.

(M

o 25 Eräissä suoritusmuodoissa etävalvontajärjestelmä käsittää välineet myös kaksisuun- 4 täiseen viestintään. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi, muttei rajoittuen, näyttö, o φ tulostin, kaiutin, summeri, valo ja muut sähköiset viestintälaitteet. Valvottavaan ti- ^ laan päin kohdistuneeseen viestintään käytetyt välineet on edullisesti liitetty valvot- £ tavissa tiloissa sijaitsevaan päätelaitteeseen tai palvelimeen. Tavallisesti ko. välineet <2 30 on järjestetty saamaan käyttöjännitteensä verkkovirrasta, mutta valvottavissa tiloissa 5 sijaitsevaan päätelaitteeseen tai palvelimeen järjestetyt välineet esimerkiksi sähkö- o katkon varalle edullisesti takaavat kaksisuuntaiseen viestintään käytettyjen välinei-

CVJ

den toiminnan kaikissa olosuhteissa.

13

Viestintää valvottavaan tilaan päin voidaan käyttää esimerkiksi etävalvontajärjes-telmän aikaansaaman hälytyksen yhteydessä, mutta myös muulloin. Valvottaviin tiloihin voidaan lähettää reaaliaikaista ja/tai viivästettyä informaatiota, kuten valvottavissa tiloissa sijaitsevalle näytölle voidaan ladata esimerkiksi valokuvia tai tiedo-5 tuksia, esimerkiksi muistutuksia esimerkiksi lääkkeistä, ilmoituksia siitä kuka on tulossa käymään tai kuka on viimeksi käynyt. Eräässä suoritusmuodossa valvottavaa kohdetta muistutetaan jollain käytettävissä olevalla välineellä lääkkeiden otosta, jos etävalvontajärjestelmä havaitsee, että lääkkeiden otto on viivästynyt. Muistutus voidaan antaa myös oletusarvoisesti, vaikka viivästystä ei olisikaan tapahtunut. Täl-10 lainen muistutus voi olla esimerkiksi teksti näytöllä, sanallinen tai muu ääneen perustuva muistus kaiuttimesta, summerin ja/tai valon antama signaali ja/tai muun käytettävissä olevan välineen hyödyntäminen. Samankaltainen muistutus voidaan antaa esimerkiksi syömisestä. Lisäksi valvottaviin tiloihin sijoitetuilla viestintävälineillä voidaan välittää ulkopuolista informaatiota, kuten esimerkiksi säätietoja ja 15 kehotus lähteä ulkoilemaan tai varoitus lähestyvästä sateesta, tai valvottavaa kohdetta kiinnostavia uutisia.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan kaksisuuntaisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi välitettäessä tietoja valvottaviin tiloihin saapuvalle kotihoitajalle tai muulle kotiavulle. Tällöin voidaan esimerkiksi valvottaviin tiloihin sijoitetun pääte-20 laitteen yhteyteen järjestää syöttövälineet, joilla valvottaviin tiloihin saapuneen hoitajan tai muun henkilön henkilöllisyys voidaan varmentaa, esimerkiksi kirjautumalla ja antaa tämän jälkeen tälle käyttäjälle tai käyttäjäryhmälle soveltuvaa tietoa, joka tieto voi olla peräisin myös etävalvontajärjestelmästä. Ko. tieto voi olla reaaliaikaista tai viivästettyä tarpeen mukaan. Samalla tavalla ko. käyttäjä voi tallentaa tietoa 25 valvottavasta kohteesta halutulle käyttäjälle tai käyttäjäryhmälle.

^ Kuvio 3 esittää vuokaaviota esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukai- ^ sesta menetelmästä valvottavan kohteen valvomiseksi kodinomaisissa tiloissa 300.

9 Erään suoritusmuodon mukaan etävalvontajärjestelmä läpikäy oppimisvaiheen 301 i- (merkitty kuvioon 3 katkoviivoin) ennen etävalvontajärjestelmän käyttöönottoa.

| 30 Oppimisvaihe voidaan suorittaa syöttämällä järjestelmään manuaalisesti valvottavan ^ kohteen rutiineihin liittyviä tietoja ja/tai järjestelmä voidaan asettaa keräämään tie- co toa tiedonkeruuvälineiltä ilman hälytysasetuksia. Tällaista oppimisvaiheeseen liitty- 2 vää seurantaa voidaan suorittaa esimerkiksi noin 1 viikon - 2 kuukauden ajan, edul- ^ lisemmin esimerkiksi noin 2-4 viikkoa. Manuaalisesti syötettävänä oppimismateri- 35 aalina voidaan käyttää esimerkiksi valvottavalta kohteelta tai valvottavan kohteen omaisilta haastattelemalla saatuja tietoja valvottavasta kohteesta ja/tai sairaskerto- 14 muksia ja/tai tilastollista materiaalia, joka on valikoitu esimerkiksi valvottavan kohteen iän, sukupuolen, asuinpaikan, terveydentilan ja/tai muiden vastaavien seikkojen perusteella. Etävalvontajärjestelmän alustamismateriaalina voidaan käyttää myös ulkopuolelta saatua informaatiota, kuten samalla alueella, saman ikäisten, samaa 5 sukupuolta olevien ja/tai samassa elämäntilanteessa olevien muiden valvottavien mtiineista kerättyjä tietoja, joiden tietojen oletetaan vastaavan riittävän hyvin valvottavan kohteen rutiineja.

Erään suoritusmuodon mukaan oppimisvaihe toteutetaan käyttämällä esillä olevan keksinnön mukaista etävalvontajärjestelmää ilman hälytyksiä. Tällä tavalla saadaan 10 valvottavasta kohteesta kerättyä dataa ja otettaessa etävalvontajärjestelmä varsinaiseen käyttöön voidaan opittujen rutiinien poikkeamiin lisätä esimerkiksi oletusraja-arvot, joiden perusteella hälytys suoritetaan.

Vaiheessa 302 kerätään dataa valvottavasta kohteesta valvottaviin tiloihin sijoitetuilla tiedonkeruuvälineillä. Tiedonkeruuvälineet voidaan, anturin tyypistä ja mit-15 tausmenetelmästä riippuen, järjestää keräämään dataa jatkuvasti, esimerkiksi minuutin välein, tai sitten tiedonkeruuvälineet voivat aktivoitua jonkin toisen anturin toimesta tai muusta, valvottavan kohteen läsnäoloon tai lähestymiseen liittyvästä, indikaatiosta. Tiedonkeruuvälineiden toimintaa ja keräämää dataa on käsitelty yksityiskohtaisemmin jo aiemmin. Tiedonkeruuvälineet on aikaansaatu siirtämään tietoa 20 etävalvontajärjestelmässä toiselle anturille, päätelaitteelle ja/tai palvelimelle.

Vaiheessa 304 hankitaan muuta, valvottavan kohteen ulkopuolista, informaatiota. Hankittu ulkopuolinen informaatio voi olla reaaliaikaista ja/tai ei-reaaliaikaista informaatiota. Ulkopuolinen informaatio voi käsittää esimerkiksi, mutta ei rajoittuen, valvottavan tilan alueella vallitsevan säätilan ja ennustetun sään, vuodenajan, urhei-^ 25 lu- tai muut tapahtumat, tiedot tv-ohjelmista ja -sarjoista, merkkipäivät, juhlapäivät, c3 muiden samalla alueella, samaan ikäryhmään, sukupuoleen ja/tai elämäntilanteeseen i o kuuluvien valvottavien informaatiota, aikaisemmin todettuja ja/tai havainnoituja muutoksia käytöksessä j a tilastoj a.

X

£ Ulkopuolisen informaation hankkiminen on voitu toteuttaa esimerkiksi Internetin £2 30 välityksellä tai sitten syöttämällä haluttua tietoa järjestelmään tai jollain muulla so- 2 pivalla tavalla. Ulkopuolista informaation lähteenä voidaan käyttää myös verk- o kosyötteitä ja esimerkiksi sosiaalista mediaa, kuten Facebookia ja Twitteria. Ulko-

CVJ

puolinen informaatio tallennetaan edullisesti samassa etävalvontajärjestelmän komponentissa sijaitsevaan muistiin, jonne on tallennettu tiedot valvottavan kohteen ru-35 tiineistä, edullisimmin palvelimen muistiin. Ulkopuolinen informaatio voidaan kui- 15 tenkin tallentaa myös muualle, esimerkiksi verkossa sijaitsevalle palvelimelle, jolloin ulkopuolista informaatiota voidaan käyttää myös muiden valvottavien kohteiden ulkopuolisena informaationa joko kokonaan tai soveltuvin osin. Ulkopuolisen informaation hankkiminen voidaan järjestää jatkuvaksi siten, että esimerkiksi säätie-5 toja ja uutisia haetaan useita kertoja päivässä, tai sitten tiedot, kuten merkki- ja juhlapäivät, tallennetaan järjestelmään kerralla.

Vaiheessa 306 käsitellään tiedonkeruuvälineiden keräämä data etävalvontajärjes-telmässä. Kuten aiemmin todettiin, tiedonkeruuvälineiden keräämän datan käsittely voi suoritusmuodosta riippuen tapahtua monessa eri paikassa ja/tai vaiheessa. Suori-10 tusmuodosta riippuen, yhdessä, useassa tai kaikissa käytetyissä tiedonkeruuvälineis-sä voi olla datan käsittelyyn liittyviä toimintoja ja/tai dataa voidaan käsitellä päätelaitteessa ennen palvelimelle siirtämistä. Valvottavan kohteen rutiineiden oppiminen ja tunnistaminen suoritetaan kuitenkin edullisesti palvelimella, vaikka datan käsittelyä olisikin suoritettu jo aikaisemmassa vaiheessa.

15 Datan käsittely käsittää esimerkiksi rutiinien tunnistamisen, rutiinien matemaattisen mallintamisen ja rutiinien oppimisen, joka tavallisesti käsittää valvottavaa kohdetta koskevan tietokannan päivittämisen. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että datan käsittely voi käsittää myös muita toimenpiteitä tai jotain edellä mainittuja toimenpiteitä voidaan jättää suorittamatta.

20 Valvottavan kohteen rutiinit tunnistetaan tiedonkeruuvälineiden tuottaman datan perusteella. Rutiineiden tunnistaminen tapahtuu edullisesti tiedonkäsittely)ärjeste-lyssä yhdessä tai useammassa sen komponentissa, kuten aiemmin on kuvattu. Rutiinien tunnistamisen apuna voidaan käyttää etävalvontajärjestelmään syötettyjä alustustietoja, oletusprofiilia ja/tai ulkopuolista informaatiota, johon antureilta kerättyä £! 25 dataa verrataan. Rutiinin tunnistaminen voi perustua lisäksi tietyn anturin tai anturi- ° en tuottamaan dataan, paikkaan valvottavissa tiloissa, joista anturi/anturit lähettävät o tietoa, ja/tai aikaan, jolloin anturi/anturit rekisteröivät tietoa. Esimerkiksi kohteen ulkoiluun liittyvän rutiinin tunnistaminen voi tapahtua ulko-oveen liitetyn oviantu-x rin tuottaman datan perusteella tai lisäksi voidaan hyödyntää esimerkiksi kameraa ja 30 kuvantunnistusta ja/tai ulko-oven maton alle sijoitettua paineanturia. Eri antureita ja

CO

^ niiden keräämää dataa on kuvattu tarkemmin yllä. Suoritusmuodosta riippuen voi- o daan datan perusteella tunnistaa esimerkiksi seuraavia asioita: lepo, ulkoilu, ruokai- ^ lu, lääkkeenotto, aktiivisuus ja tarpeilla käynti.

16

Lepoon liittyvistä rutiineista voidaan tunnistaa esimerkiksi nukkumaanmenoaika, heräämisaika, unen kesto ja/tai laatu, heräämiset kesken unien ja/tai päiväunien määrä, kesto, aika ja/tai paikka.

Ulkoiluun liittyvistä rutiineista voidaan tunnistaa esimerkiksi tapahtuman viikon-5 päivä, ulkoilun aika ja/tai kesto.

Ruokailuun liittyvistä rutiineista voidaan tunnistaa esimerkiksi ruokailutapahtumien lukumäärät ja/tai ajankohdat, sekä paikan, jossa valvottava kohde ateriansa syö. Lisäksi ateriointitapahtumasta voidaan tunnistaa esimerkiksi ruoan laatuja määrä, jolloin voidaan seurata valvottavan kohteen syömistottumuksia ja esimerkiksi havaita, 10 jos useampi lämmin ateria jää väliin.

Lääkkeenottoon liittyvistä rutiineista voidaan tunnistaa esimerkiksi lääkkeenoton ajankohta ja, esimerkiksi kuvantunnistusta hyödyntäen, otettavien lääkkeiden laatu ja määrä.

Tarpeilla käyntiin liittyvistä rutiineista voidaan tunnistaa esimerkiksi tapahtumien 15 lukumäärät tietyssä ajassa, ajankohdat ja kestot.

Yleiseen aktiivisuuteen liittyvistä rutiineista voidaan tunnistaa esimerkiksi kohteen liikkuminen; missä osissa huoneistoa valvottava kohde liikkuu, kuinka usein ja kuinka nopeasti. Liikkumisen nopeutta voidaan havainnoida esimerkiksi jollain tietyllä reitillä huoneistossa, jonka valvottava kohde päivittäin kulkee edullisesti use-20 ampaan kertaan, esimerkiksi keittiön ja olohuoneen välillä. Lisäksi yleisenä aktiivisuutena voidaan tunnistaa muita toimia, kuten peseytymiseen, kotiaskareisiin, esim. tiskaamiseen, pyykinpesuun ja siivoamiseen, sekä ajanviettoon, kuten television katseluun, lehtien tai kirjojen lukemiseen ja/tai radion tai musiikin kuunteluun, liit-£ tyviä toimien tapahtumapaikka, -ajankohta ja/tai kesto.

CM

o 25 Valvottavan kohteen aktiivisuuteen perustuvat rutiinit voidaan tunnistaa myös esi- i merkiksi sähkölaitteiden käytön perusteella. Tarkkailemalla esimerkiksi television x aukioloa ja kahvinkeittimen käyttöä voidaan saada tietoa valvottavan kohteen aktii- visuudesta.

CO

S Yhdistämällä kaksi tai useampi rutiini voidaan myös luoda uusia rutiineja, joita voi- o 30 daan järjestelmässä seurata omana rutiininaan. Yhdistetyt rutiinit ovat edullisesti

CM

kiinteästi toisiinsa liittyviä tapahtumia, kuten esimerkiksi valvottavan kohteen ruokailu lääkkeenoton yhteydessä.

17

Alan ammattilaiselle on selvää, etteivät tunnistettavat rutiinit rajoitu pelkästään yllä esitettyihin, vaan myös valvottavan kohteen muita toimintoja, joissa voidaan havaita säännönmukaisuutta, voidaan tunnistaa ja seurata.

Tiedot valvottavan kohteen rutiineista voidaan tallentaa jonkin tai joidenkin etäval-5 vontajärjestelmän komponenttien muistiin, edullisimmin palvelimessa sijaitsevaan muistiin ja/tai ulkopuolisen järjestelmän muistiin. Edullisimmin valvottavan kohteen rutiineista kerätään tietokanta, jota voidaan päivittää.

Rutiinien tunnistamisen jälkeen rutiineille voidaan suorittaa matemaattista mallinnusta, joka matemaattinen mallinnus voi käsittää esimerkiksi, mutta ei rajoittuen, 10 keskiarvostamisen, Markovin piilomallin (Hidden Markov Model, HMM) ja Dynamic Time Warpin (DTW) mukaisia menetelmiä.

Tunnistetuista rutiineista voidaan laskea esimerkiksi keskiarvoja viikolle, kuukaudelle ja/tai vuodelle. Keskiarvostamista voidaan suorittaa siten, että jotain tiettyä dataa painotetaan eri tavalla kuin muuta, esimerkiksi edellisen viikon tai edellisen 15 kuukauden data voi saada suuremman painoarvon kuin vanhempi tai uusin data. Lisäksi suoritusmuodosta riippuen hälytyksen aiheuttanutta poikkeamaa valvottavan kohteen rutiineissa voidaan painottaa enemmän tai vähemmän kuin muuta dataa viikoittaisia/kuukausittaisia/vuosittaisia keskiarvoja laskettaessa tai hälytyksen aiheuttanut poikkeama voidaan jättää kokonaan huomiotta em. keskiarvoja laskettaes-20 sa.

Valvottavan kohteen rutiinien oppiminen on rutiinien säännönmukaisuuden havaitsemista ja tunnistamista. Rutiinien oppiminen tapahtuu tavallisesti matemaattisen mallinnuksen perusteella. Valvottavasta kohteesta kerättyä tietokantaa päivitetään ^ esimerkiksi rutiineista lasketun viikoittaisen, kuukausittaisen ja/tai vuosittaisen kes- o 25 kiarvon perusteella. Kuten yllä on esitetty, keskiarvoistettaessa voidaan jotain tiet- 4 tyä ajanjaksoa painottaa eri tavalla kuin muita. Rutiinien oppiminen voi perustua

O

^ myös joltakin muulta ajanjaksolta kerättyyn aineistoon, esimerkiksi järjestelmän ^ käyttöönotosta alkaen kerättyyn, jolloin uusin tieto lisätään vanhemman tiedon jat- £ koksi. Oppiminen voi myös olla jatkuvaa tai sitten alun oppimisvaiheen jälkeen ei £2 30 valvottavan kohteen rutiineista muodostettua tietokantaa päivitetä. Oppiminen voi- 2 daan myös toteuttaa siten, että kun jossain rutiinissa ilmenee tietty määrä, mahdolli- o sesti vielä tietyn ajan sisällä, aiheettomia hälytyksiä, niin tietokantaa tämän rutiinin osalta päivitetään vastaamaan nykyistä tilannetta.

18

Etävalvontajärjestelmä, jossa rutiinien oppiminen on jatkuvaa, voidaan järjestää päivittämään rutiineista koottua tietokantaa esimerkiksi siten, että uudempi data korvaa vanhemman datan tai sitten uusin data lisätään kerättyyn dataan. Kun kyseessä on suoritusmuoto, jossa käytetään jatkuvaa oppimista, jossa vanhempaa da-5 taa korvataan uudemmalla, tulee huolehtia siitä, että etävalvontajärjestelmällä pystytään kuitenkin havaitsemaan pitkällä aikavälillä hitaasti tapahtuneet muutokset valvottavan kohteen kunnossa ja terveydentilassa. Pitkän aikavälin muutoksia voidaan havainnoida vertaamalla säännöllisin väliajoin valvottavan kohteen rutiineita esimerkiksi puolen vuoden, vuoden tai kahden vuoden takaiseen tilanteeseen ja 10 tarkkailemalla tällä aikavälillä rutiineissa tapahtuneita muutoksia. Valvottavan kohteen rutiineita voidaan omien aikaisempien tietojen lisäksi tai sijasta säännöllisesti verrata ulkopuolelta saatuun informaatioon, esimerkiksi tilastolliseen dataan ja/tai samalla alueella, saman ikäisten, samaa sukupuolta olevien ja/tai samassa elämäntilanteessa olevien muiden valvottavien rutiineihin.

15 Oppimiseen voidaan lisäksi liittää toisiinsa liittyvien rutiinien tunnistamista, esimerkiksi myöhäisempi nukkumaanmeno iltana, jolloin valvottava kohde katsoo televisiosta lempiohjelmaansa tai ruokailu television katselun yhteydessä, tai ulkopuolelta saadun informaation hyväksikäyttöä. Jos rutiinien oppimiseen liitetään ulkopuolista informaatiota, kuten yllä esitetty nukkumaan meno yhdistettynä suosik-20 kiohjelmaan televisiossa, voidaan rutiineihin tehdä muutoksia sen perusteella, jos esimerkiksi kyseisen ohjelman esittämisajankohtaa muutetaan.

Vaiheessa 308 tunnistetaan poikkeamia rutiineissa valvottavan kohteen opittujen mtiinien ja/tai mainitun muun informaation perusteella. Poikkeama voi olla esimerkiksi tapahtumatta jäänyt rutiini, esimerkiksi lääkkeenotto tai ruokailu, tavallisuu-25 desta poikkeavasti tapahtunut rutiini, esimerkiksi huonosti nukuttu yö, poikkeavaan

OJ

£ aikaan tapahtunut rutiini, esimerkiksi päiväunet epätavalliseen aikaan, tai epänor- ^ maali/vaaraa aiheuttava tapahtuma, joka voi vaatia välitöntä huomiota, kuten päälle 9 unohtunut sähkölaite. Jos eri rutiinien yhdistelmistä on muodostettu uusia rutiineja,

CD

voi poikkeama olla rutiinin osa, joka on jäänyt tapahtumatta tai tapahtuu poikkea-a. 30 vaan aikaan.

CL

co ^ Seuraavaksi annetaan käytännön esimerkkejä rutiineissa tapahtuvista poikkeamista.

CD

o o Lepoon liittyviä poikkeamia rutiineissa ovat esimerkiksi viivästynyt/aikaistunut

CM

nukkumaanmeno illalla ja/tai herääminen aamulla, kokonaislepoajan muutokset, levoton nukkuminen, heräily kesken unien, hengityskatkokset, päiväunien lukumää-35 rän, keston, ajankohdan ja/tai paikan muuttuminen.

19

Ruokailuun liittyviä poikkeamia rutiineissa ovat esimerkiksi viivästynyt/aikaistunut ateriointi tai väliin jäänyt/ylimääräinen ateria. Muutokset ruoan laadussa ja/tai määrässä, esimerkiksi jos valvottava kohde korvaa lämpimän aterian kahvilla ja voileivällä.

5 Lääkkeenottoon liittyviä poikkeamia rutiineissa ovat esimerkiksi viivästynyt/aikaistunut lääkkeenottokerta tai väliin jäänyt/ylimääräinen lääkkeenottokerta, ylimääräisten lääkkeiden ottaminen ja/tai liian vähäisen määrän ottaminen tai väärien lääkkeiden ottaminen.

Tarpeilla käyntiin liittyviä poikkeamia rutiineissa ovat esimerkiksi runsas tai vähäi-10 nen tarpeilla käynti.

Ulkoiluun liittyviä poikkeamia rutiineissa ovat esimerkiksi poikkeavaan aikaan tai poikkeavana päivänä suoritettu ulkoilu, poikkeava ulkoilun kesto, väliin jäänyt tai tihentynyt ulkoilu.

Yleiseen aktiivisuuteen liittyviä poikkeamia rutiineissa voivat olla esimerkiksi, mut-15 tei rajoittuen, valvottavan kohteen poikkeava liikkumisaika ja/tai liikkumisnopeus, yleiseen hygieniaan liittyvät poikkeamat rutiineissa, kuten pesemättömyys tai tihen-tyneet/väliin jääneet pesukerrat, kotiaskareiden suorittamatta jättäminen tai suorittaminen poikkeavaan aikaan, ajanviettoon, kuten television katseluun, lehtien tai kirjojen lukemiseen ja radion tai musiikin kuunteluun, liittyvät poikkeamat rutii-20 neissa, kuten ajanvietetapahtumien lukumäärän nousu tai lasku, keston kasvaminen tai vähentyminen ja/tai ajankohdan muuttuminen.

Vaiheessa 310 tutkitaan ylittääkö poikkeama ennalta määrätyt raja-arvot. Kullekin seurattavalle rutiinityypille on alustusmateriaalin tai opitun perusteella määritetty C\| ς mtiinin tyypistä riippuen ominaistapahtumisajankohta, ominaistoistumistiheys ja/tai ^ 25 kesto. Lisäksi kullekin valvottavalle rutiinille voidaan määrittää raja-arvo koskien 9 mtiinin tapahtumisajankohtaa, toistumistiheyttä ja/tai kestoa. Hälytys rutiinissa ta- ^ pahtuneessa poikkeamasta suoritetaan, jos mtiinin tapahtumisajankohdassa, toistu- | mistiheydessä ja/tai kestossa tapahtuu muutos, jossa tapahtumisajankohta, toistu- ^ mistiheys ja/tai kesto muuttuu enemmän kuin kullekin rutiinille määritetty raja-arvo g 30 sallii. Edellä mainitun hälytyksen ollessa tärkeä hälytys ns. punainen hälytys, voi- 9 daan eräässä toisessa suoritusmuodossa mtiinissa tapahtuneelle poikkeamalle mää- o ^ rittää myös toinen raja-arvo, jonka vaihteluväli mtiinin ominaisarvon ympärillä on yleensä pienempi kuin ensimmäinen raja-arvo ja tämän toisen raja-arvon perusteella suoritettu hälytys vähempiarvoinen eli ns. keltainen hälytys.

20

Ulkopuolista informaatiota voidaan käyttää selittämään poikkeamia rutiineissa ja suoritusmuodosta riippuen ulkopuolisen informaation perusteella voidaan, varsinkin keltaisen hälytyksen ollessa kyseessä, jättää hälytys suorittamatta tai sitten ulkopuolinen informaatio voidaan liittää selitteeksi hälytykseen. Joissain suoritusmuodoissa 5 ja joissain tapauksissa ulkopuolisen informaation perusteella punainen hälytys voidaan muuttaa keltaiseksi hälytykseksi tai päinvastoin.

Lisäksi esillä olevan keksinnön mukaisessa etävalvontajärjestelmässä voi olla joukko turvallisuuteen liittyviä poikkeamia, joista suoritetaan aina punainen hälytys ilman, että näille poikkeamille olisi määritetty mitään raja-arvoja. Kyseiset, turvalli-10 suuteen liittyvät, poikkeamat voivat olla esimerkiksi, muttei rajoittuen, murto-, pa lo-, häkä-, ylivuoto- ja ylikuumenemisvaroittimien ja/tai -hälyttimien tuottamat hä-lytyssignaalit. Suoritusmuodosta riippuen näihinkin signaaleihin voidaan liittää ru-tiineiden tunnistusta.

Seuraavaksi esitetään jotain esimerkinomaisia rutiineissa esiintyvien poikkeamien 15 raja-arvoja ja niiden perusteella suoritettujen hälytysten laatuja. Alan ammattilaiselle on selvää, että kyseiset esimerkit on tarkoitettu vain selventämään esillä olevaa keksintöä, eivätkä rajoittamaan sitä, ja raja-arvot sekä hälytykset voivat vaihdella suoritusmuodosta ja valvottavasta kohteesta riippuen enemmän tai vähemmän.

Lepoon liittyvien poikkeamien raja-arvot voidaan määritellä siten, että nukku-20 maanmenoajankohdan tai heräämisajankohdan muuttuminen ominaistapahtu-misajankohdasta enemmän kuin esimerkiksi edullisesti noin 0,5h-2h, edullisemmin lh-l,5h, aiheuttaa keltaisen hälytyksen. Jos ajankohta poikkeaa ominaistapahtu-misajankohdasta enemmän kuin esimerkiksi noin 3h-3,5h voidaan suorittaa punainen hälytys. Tällöin esimerkiksi uneton yö aiheuttaa punaisen hälytyksen ja se voi-^ 25 daan havaita ohjelmallisesti. Jos nukkumaanmeno viivästyy yli edellä mainittujen c3 raja-arvojen, voidaan ulkopuolisesta informaatiosta etsiä selitystä viivästyneelle i o nukkumaanmenon ennen kuin poikkeamasta suoritetaan hälytys. Viivästyneen nuk- i kumaanmenon voi aiheuttaa esimerkiksi erittäin valoisa vuodenaika, tietty juhlapäi-x vä, esimerkiksi Uusi Vuosi, jolloin yleensäkin tavataan valvoa pitempään, myrs- 30 kyisä sää, joka on voinut pitää valvottavaa kohdetta hereillä tai herättää hänet yöllä. Lisäksi urheilu- tai muut tapahtumat, esimerkiksi itsenäisyyspäivän linnan juhlat, on o voinut kiinnostaa valvottaa kohdetta niin, että hän on valvonut tavallista pidempään.

^ Monet urheilutapahtumat, kuten Olympialaiset tai jalkapallon MM-kisat voidaan myös televisioida sellaiseen vuorokauden aikaan, että valvottavan kohteen unenseu-35 rantaan ilmaantuu poikkeamia tavallista pitemmältä ajalta.

21

Aikaistunut nukkumaanmeno voi selittyä valvottavan kohteen aikaisempien tietojen perusteella, valvottava kohde on esimerkiksi voinut nukkua edellisen tai useamman yön huonosti tai sitten valvottava kohde on esimerkiksi jättänyt päiväunet väliin tai ulkoillut tavallista pitempään. Valvottava kohde voi myös olla sairaana, mikä voi 5 näkyä myös väliin jääneenä ulkoiluna, ruokahaluttomuutena ja/tai vähentyneenä aktiviteettina.

Aikaistunut herääminen voi selittyä myös ulkopuolisella informaatiolla, kuten juhlapäivillä, säätilalla tms. Viivästyneen heräämisen syy sen sijaan saattaa olla huonosti nukutuissa öissä, joka voi näkyä kokonaislevon määrässä, tai esimerkiksi val-10 vottavan kohteen terveydentilassa.

Viivästyneestä/ aikaistuneesta nukkumaanmenosta tai aikaistuneesta heräämisestä ei välttämättä tarvitse antaa punaista hälytystä, vaan keltainen hälytys voi olla riittävä. Näissä tapauksissa on edullisempaa seurata kokonaislevon määrää kuin muutoksia yksittäisissä tapahtumissa. Jos valvottavan kohteen herääminen viivästyy kuitenkin 15 yli ennalta määrätyn raja-arvon, on edullista suorittaa punainen hälytys valvottavan kohteen terveydentilan tarkistamiseksi.

Kokonaislepoaika voi vaihdella esimerkiksi edullisesti noin 0,5h-2h, edullisemmin lh-l,5h ominaiskokonaislepoajasta ilman hälytystä. Yhden yön kokonaislepoaikaa voidaan verrata esimerkiksi viikon keskiarvoon, kuukauden keskiarvoon, vuoden 20 ja/tai vuodenajan keskiarvoon. Jos kokonaislepoaika muuttuu enemmän kuin esimerkiksi noin l,5h-2h voidaan suorittaa keltainen hälytys, ja kokonaislepoajan muuttuessa enemmän kuin 2,5h-3h voidaan suorittaa punainen hälytys. On kuitenkin edullisempaa tarkkailla pitemmän ajan keskiarvoa kuin yhden yön poikkeamaa. Esimerkiksi viikon keskiarvoa voidaan verrata kuukauden, vuoden ja/tai vuodenajan ^ 25 keskiarvoon ja suorittaa hälytys sen perusteella. Ulkopuolinen informaatio voi selitti tää poikkeamia yhden yön kokonaislepoajassa, mutta erojen pitäisi tasoittua aika i o nopeasti, esimerkiksi kokonaislepoajan viikon keskiarvon pitäisi vastata jo omi- naiskokonaislepoaikaa, joka ominaiskokonaislepoaika voi olla suoritusmuodosta x riippuen esimerkiksi kuukauden keskiarvo, oppimisvaiheessa määritetty kokonais- 30 lepoaika tai esimerkiksi tilastollista dataa ja/tai samalla alueella, saman ikäisten, Is- samaa sukupuolta olevien ja/tai samassa elämäntilanteessa olevien muiden valvot- o tavien keskiarvokokonaislepoaika.

δ c\]

Jos lisäksi valvotaan unenlaatua, esimerkiksi levotonta unta, heräilyä kesken unien, yöllisiä hengityskatkoksia, näille voidaan myös määrittää raja-arvot, esimerkiksi 35 yöllisistä hengityskatkoksista voidaan aina ilmetessä suorittaa punainen hälytys, jos 22 valvottavan kohteen ei ennestään tiedetä kärsivän siitä. Levottomasta unesta voidaan suorittaa keltainen hälytys, jos kokonaisuniajasta esimerkiksi noin 20-50% tulkitaan levottomaksi, ja punainen hälytys, jos esimerkiksi yli 50% kokonaisuniajasta on levotonta unta. Yöllisistä heräilyistä voidaan suorittaa keltainen 5 hälytys, jos yöllisten heräilyjen lukumäärä on esimerkiksi noin 3-5 kappaletta, ja punainen hälytys, jos heräilyjen lukumäärä on suurempi kuin esimerkiksi 5 kertaa yössä. On huomattava, että normaaliin uneen kuuluvia havahtumisia ei lasketa yöllisiksi heräämisiksi, vaan niiden osuus suljetaan pois joko ohjelmallisesti tai antureiden perusteella. Levottomasta unesta suoritettava hälytys voidaan myös asettaa 10 siten, että toinen tai kolmas levoton yö, esimerkiksi 20%-30% unesta levotonta unta, voi aiheuttaa esimerkiksi punaisen hälytyksen.

Lisäksi jos päiväunien lukumäärä muuttuu, esimerkiksi kasvaa 2-3 kertaan päivässä, voidaan suorittaa keltainen hälytys. On kuitenkin edullista tarkistaa valvottavan kohteen historiasta, onko hänellä lähiaikoina ollut esimerkiksi huonosti nukuttuja 15 öitä tai ulkopuolisesta informaatiosta onko poikkeamalle muuta selitystä, kuten pimeä vuodenaika ja/tai huono sää. Päiväunien keston kasvaessa esimerkiksi noin 20%-40% voidaan myös suorittaa keltainen hälytys ja päiväunien keston kasvettua esimerkiksi yli 40% voidaan suorittaa punainen hälytys. Myös ajankohdan muuttuessa esimerkiksi enemmän kuin esimerkiksi edullisesti noin 0,5h-2h, edullisemmin 20 lh-1,5h, voidaan suorittaa esimerkiksi keltainen hälytys.

Ruokailuun liittyvissä poikkeamissa voidaan suorittaa hälytys, jos ruokailun ajankohta muuttuu enemmän kuin esimerkiksi noin l,5h-2h. Tällöin voidaan suorittaa keltainen hälytys. Ruokailuajankohdan muuttuessa enemmän kuin esimerkiksi noin 2,5h-3h voidaan suorittaa punainen hälytys. Väliin jääneestä ateriasta voidaan suo-25 riitaa esimerkiksi keltainen hälytys ja esimerkiksi toisesta perättäisestä väliin jää-

C\J

^ neestä ateriasta punainen hälytys. Ylimääräisistä aterioista voidaan halutessa suorit- ^ taa esimerkiksi keltainen hälytys.

cp

Suoritusmuodoissa, joissa tarkkaillaan ruoan laatua, voidaan suorittaa keltainen hä-x lytys, jos valvottava kohde korvaa esimerkiksi lämpimän aterian välipalalla, ja/tai 30 punainen hälytys esimerkiksi kaksi peräkkäistä ateriaa on korvattu välipalalla.

CO

1^ 2 Ruokailuun liittyvissä poikkeamissa, joissa hälytykselle määritetyt raja-arvot ylitty- o vät, voidaan myös tarkastella ulkopuolista informaatiosta. Ulkopuolisen informaati-

C\J

on perusteella voi käydä ilmi, että vietetään merkki- tai juhlapäiviä, joihin poikkeamat ruokailussa saattavat liittyä. Tällaiset juhlapäiviin liittyvät muutokset ovat 35 usein hyvin lyhytaikaisia, joten niiden aikana syntyneet poikkeamat voidaan jättää 23 ilman hälytystä tai ainakin liittää selitys hälytykseen. Lisäksi ateriointiin liittyvissä poikkeamissa on edullista ottaa huomioon myös valvottavan kohteen luona käyvät vieraat ja heidän vaikutuksensa valvottavan kohteen ruokailuun. Erään suoritusmuodon mukaan etävalvontajärjestelmä voidaan kokonaan tai joltain osin, esimer-5 kiksi aterioinnin ja tarpeilla käynnin osalta, kytkeä pois päältä silloin, kun valvottavan kohteen luokse tulee vieraita, jotta tiedonkeruuvälineiden keräämään dataan ei tule virheitä tai turhia poikkeamia. Lisäksi esimerkiksi sairastelulla on myös selkeä vaikutus valvottavan kohteen ruokahaluun, joka voidaan ottaa myös huomioon seurannassa, jos tieto siitä on päivitetty valvottavan kohteen tietoihin.

10 Lääkkeenottoon liittyvissä poikkeamissa on edullista suorittaa aina punainen hälytys, jos lääkkeenottoajankohta viivästyy tai aikaistuu esimerkiksi noin 0,5h-lh omi-naistapahtumisajankohdasta. Tällöin havaitaan myös väliin jäänyt lääkkeenottoker-ta, joka siis aiheuttaa punaisen hälytyksen jo myöhästymisen perusteella. Lisäksi on edullista suorittaa aina punainen hälytys, jos valvottava kohde ottaa liikaa tai liian 15 vähän lääkkeitä ja/tai jos otetut lääkkeet ovat vääriä. Säännöllisesti otettavien lääkkeiden lisäksi voidaan hälyttää myös tarpeen mukaan otettavista lääkkeistä, kuten esimerkiksi tavallisista kipu- ja särkylääkkeistä ja esimerkiksi nitroista, esimerkiksi keltaisella hälytyksellä, jotta myös näistä valvottavan kohteen käyttämistä lääkkeistä tulee kerättyä tietoa.

20 Tarpeilla käyntiin liittyvissä poikkeamissa voidaan suorittaa hälytys, jos tapahtu-makertojen lukumäärä muuttuu esimerkiksi 3-5 kappaleen verran ominaistapahtu-makertojen lukumäärästä. Tällöin voidaan suorittaa esimerkiksi keltainen hälytys, sillä esimerkiksi runsas tai vähäinen tarpeilla käynti voi terveysongelmien lisäksi viitata myös ongelmiin lääkityksessä. Jos valvottavalle kohteelle ei kerry yhtään 25 tapahtumakertaa vuorokaudessa koskien tarpeilla käyntiä, voidaan suorittaa myös

C\J

^ punainen hälytys, sillä tällöin kyseessä voi olla vakava terveydellinen ongelma, cv i o Ulkoiluun liittyviä liittyvissä poikkeamissa voidaan suorittaa hälytys, jos tapahtuko makertojen lukumäärä muuttuu esimerkiksi 3-5 lukumäärän verran ominaistapah- x tumakerroista. Samoin hälytys voidaan suorittaa, jos ulkoilutapahtuma jää kokonaan 30 tapahtumatta. Poikkeavaan aikaan tapahtunut ulkoilu voi aiheuttaa hälytyksen, jos ulkoilun ajankohta muuttuu enemmän kuin esimerkiksi noin l,5h-2h. Ulkoilun kesti ton muuttuessa esimerkiksi noin l,5h-2h, voidaan myös suorittaa hälytys. Edellä ^ mainituissa ulkoilua koskevissa poikkeamissa voidaan edullisesti suorittaa keltainen hälytys ja käyttää ulkopuolista informaatiota selittämään ulkoilussa tapahtunutta 35 poikkeamaa, sillä ulkoilun määrä on erittäin riippuvainen vuodenajasta ja säästä, joten ulkoilun määrässä tapahtuneita poikkeamia on hyvä verrata säätilaan ja vuo- 24 denaikaan, esimerkiksi vesisateita seuraava pakkanen voi tehdä teistä niin liukkaita, ettei valvottavan kohteen ole turvallista lähteä ulkoilemaan. Lisäksi juhlapäivät, televisio-ohjelmat, uutiset tai urheilutapahtumat voivat aiheuttaa muutoksia valvottavan kohteen ulkoilurutiineihin.

5 Jos valvottavan kohteen paluu takaisin kotiin myöhästyy esimerkiksi lh-l,5h tavallisesta paluuajasta on edullista suorittaa punainen hälytys valvottavan kohteen sijainnin ja kunnon tarkistamiseksi. Kuitenkin, jos ulkoilun ominaiskokonaiskestoai-ka ei vielä ole täynnä, esimerkiksi viivästyneen lähdön jälkeen, voidaan suorittaa keltainen hälytys ja odottaa ominaiskokonaiskestoajan täyttymistä ennen punaisen 10 hälytyksen suorittamista.

Ajanvietetapahtumiin, kuten television katseluun, lukemiseen, musiikin kuuntelemiseen jne., liittyvissä rutiineissa tapahtuneista poikkeamista voidaan suorittaa hälytys esimerkiksi jos tapahtumakesto muuttuu esimerkiksi noin l,5h-2h. Edullisesti ajanvietetapahtumiin liittyvät hälytykset ovat kuitenkin keltaisia hälytyksiä ja ulko-15 puolista informaatiota tutkimalla voidaan löytää poikkeamalle selitys.

Erään suoritusmuodon mukaan ajanvietetapahtumiin liittyvissä rutiineissa tapahtuneisiin poikkeamiin ei liitetä mitään hälytyksiä, vaan näitä ajanvietetapahtumien rutiineja seuraamalla voidaan esimerkiksi selittää muihin rutiineihin liittyviä poikkeamia.

20 Valvottavan kohteen aktiivisuuteen, kuten liikkumiseen huoneistossa ja liikkumisnopeuteen, liittyvissä poikkeamissa voidaan suorittaa hälytys, jos valvottavan kohteen liikkumisajankohdassa tapahtuu merkittävä muutos. Muutos yleisen aktiivisuuden ajankohdassa, esimerkiksi noin 2h-4h, voi aiheuttaa keltaisen hälytyksen ja 4h-^ 6h muutos yleisessä aktiivisuudessa voi aiheuttaa punaisen hälytyksen. Jos aktiivi- q 25 suuden kokonaiskesto muuttuu merkittävästi, esimerkiksi noin lh-2h, voidaan suo- 4 rittaa keltainen hälytys ja 2h-3h muutos aktiivisuuden kokonaiskestossa voi aiheut-o ^ taa punaisen hälytyksen. Edelleen, jos valvottavan kohteen liikkumisnopeus hidas- ^ tuu merkittävästi, esimerkiksi 20%-30% ominaisliikkumisnopeudesta, voidaan suo- £ rittaa keltainen hälytys, ja jos valvottavan kohteen hidastuminen on suurempi kuin £2 30 esimerkiksi 30%-40% ominaisliikkumisnopeudesta, voidaan suorittaa punainen hä- 5 lytys. On edullista suorittaa hälytys valvottavan kohteen selkeästä hidastumisesta 5 normaaliaskareita suorittaessa, sillä se saattaa viitata mahdolliseen avuntarpeeseen

OJ

kotiaskareissa tai terveysongelmiin, kuten esimerkiksi lonkka- tai sydänvaivoihin.

25

Jos valvottava kohde on pitkään liikkumatta, esimerkiksi noin lh-l,5h, eikä ole esimerkiksi yö- tai päiväunilla, on edullista suorittaa punainen hälytys valvottavan kohteen voinnin tarkistamiseksi.

Lisäksi yleisen aktiivisuuden lasku, kuten passivoituminen tai liikkumattomuus, voi 5 viitata masennukseen tai yleisen kunnon heikentymiseen. Aktiivisuuden nousulla, kuten levottomuudella, voi olla yhteys esimerkiksi mielenterveysongelmiin, mutta aktiivisuuden nousua seurattaessa on hyvä ottaa huomioon ulkopuolinen informaatio, esimerkiksi juhlapäivät, kuten joulu, jota ennen useilla ihmisillä on tapana siivota ja touhuta tavallista enemmän, mikä näkyy aktiivisuuden nousuna. Normaaliak-10 tiivisuuden hidastumista voidaan verrata myös samanikäisten, samankuntoisten, samaa sukupuolta olevien tietoihin tai muuhun verrokkiaineistoon poikkeamaa pisteytettäessä.

Muuhun aktiivisuuteen liittyvissä rutiineissa, kuten kotiaskareissa ja peseytymisessä, tapahtuneissa poikkeamissa voidaan suorittaa hälytys, jos tapahtumakertojen 15 lukumäärä esimerkiksi viikossa muuttuu esimerkiksi noin 3-5 tapahtumakerran verran. Tällöin suoritettu hälytys voi olla esimerkiksi keltainen hälytys. Pesemättö-myys ja kotiaskareiden suorittamatta jättäminen voi liittyä esimerkiksi valvottavan kohteen yleisen kunnon laskuun, muistihäiriöihin, unettomuuteen ja masennukseen.

Lisäksi hälytyksiä voidaan suorittaa, jos esimerkiksi kahdessa tai useammassa tie-20 tyssä rutiinissa tapahtuu poikkeama, jotka poikkeamat eivät sinänsä ylitä niille määritettyä keltaisen tai punaisen hälytyksen raja-arvoa. Esimerkiksi jos ruokailu viivästyy noin 0,5h-lh lääkkeenotosta, voidaan suorittaa punainen hälytys. Lisäksi jos ulkopuolisen informaation perusteella saadaan esimerkiksi säätilaa koskeva varoitus, voidaan valvottavan kohteen ulkoilusta suorittaa punainen tai keltainen hälytys, £! 25 jos valvottava kohde on tällöin juuri ulkona, δ

(M

4 Useampi keltainen hälytys, esimerkiksi noin 2-4 kappaletta, yhdessä tietyn ajan, o φ esimerkiksi vuorokauden tai viikon aikana, voi myös aiheuttaa punaisen hälytyksen.

^ Esimerkiksi univaikeudet voivat heijastua valvottavan kohteen yleiseen aktiivisuu- £ teen, ruokailuun ja esimerkiksi ulkoilun määrään. Tällöin voidaan valvottavan koh- £2 30 teen rutiineista kerätyn aineiston perusteella päätellä onko valvottavan kohteen kun- 5 nossa tai terveydentilassa tapahtunut muutosta, joka vaatisi huomiota, δ ^ Myös tietyn ajan sisällä tietyssä rutiinissa toistuva keltainen hälytys voi aiheuttaa punaisen hälytyksen. Esimerkiksi 2-3 huonosti nukuttua yötä voi aiheuttaa punaisen hälytyksen.

26

Erään suoritusmuodon mukaan valvottavan kohteen rutiineissa ilmenevien poikkeamien raja-arvot voivat perustua valvottavan kohteen tunnettuun historiaan, esimerkiksi sairaustietoihin, mielenterveysongelmiin, ja muihin tietoihin, kuten tunnettuihin muutoksiin käytöksessä, esimerkiksi masennuksen, kaksisuuntaisen mieliala-5 häiriön, alkoholismin tms. yhteydessä. Sairaushistorian perusteella voidaan esimerkiksi tietää, että valvottava kohde masentuessaan nukkuu ja syö tavallista enemmän tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivällä ihmisellä on taipumus taudin alkaessa maanisella vaiheella syödä ja nukkua erityisen vähän aktiivisuuden lisääntyessä merkittävästi. Raja-arvoja on edullista myös säätää kun valvottavan kohteen olosuh-10 teissä tapahtuu muutoksia, esimerkiksi lonkkaleikkaus vaikeuttaa liikkumista ja muutenkin leikkauksista toipuminen saattaa väsyttää valvottavaa kohdetta tavallista enemmän, joten etävalvontajärjestelmää on hyvä säätää vastaamaan valvottavan kohteen olosuhteita. Etävalvontajärjesteinään säätö voidaan hoitaa myös jatkuvan oppimisen kautta, jolloin esimerkiksi leikkauksen yhteydessä tulee aluksi hälytyk-15 siä, mutta myöhemmin järjestelmä oppii valvottavan kohteen uudet rutiinit.

Hälytys suoritetaan vaiheessa 312, jos rutiinissa tapahtunut poikkeama ylittää ennalta määrätyn raja-arvon, kuten yllä on esitetty. Etävalvontajärjestelmän suorittamat hälytykset voivat olla eritasoisia riippuen poikkeaman vakavuudesta; hälytyksen lievempi muoto voi olla tiedote poikkeamasta valvottavan kohteen rutiineissa (kel-20 täinen hälytys) ja hälytyksen vakavampi muoto (punainen hälytys) taas edullisesti välitöntä toimintaa vaativa, kuten valvottavan kunnon tai terveydentilan tarkistamista. Lisäksi voidaan käyttää vielä muita hälytystyyppejä, joita tässä ei ole erikseen esitetty.

Hälytykset voivat olla esimerkiksi tekstiviestejä, sähköposteja, pikaviestejä, puhe-25 luita, summerinääniä, etähälyttimen laukaisuja, valvontalistalle ja/tai näytölle tulos-

C\J

ς tumista. Eri hälytystyypeille voidaan käyttää eri hälytystapoja ja hälytystyypille tai ^ -tyypeille voidaan käyttää myös useampaa hälytystapaa.

'vt' o Hälytys voidaan tarpeen mukaan kohdistaa yhdelle tai useammalle valitulle ryhmäl-x le, kuten esimerkiksi omaiset, kotihoito, ulkopuolinen valvoja yms. Lisäksi eri häly- 30 tystyypit voidaan kohdistaa myös eri ryhmille. Hälytyksen yhteyteen on edullista

CO

liittää myös tiedote mikä tai mitkä poikkeamat rutiineissa ovat saaneet hälytyksen o aikaan. Lisäksi hälytykseen voidaan suoritusmuodosta riippuen liittää ulkopuolista £3 informaatiota, joka voi selittää poikkeamaa, kuten yllä on esitetty.

Suoritusmuodosta riippuen erityyppisistä hälytyksistä voidaan antaa tietoa myös 35 valvottavalle kohteelle kaksisuuntaisella viestintäjärjestelmällä. Tieto voi olla esi- 27 merkiksi muistutus ottamatta jääneestä lääkkeestä tai tieto siitä, että valvottavaan otetaan pian yhteyttä voinnin tarkistamista varten.

Jos hälytystä ei suoriteta, etävalvontajärjestelmä jatkaa ohjelman suorittamista vaiheesta 302. Erään suoritusmuodon mukaan esillä olevan keksinnön mukainen etä-5 valvontajärjestelmä tallentaa esiintyneen hälytyksen muistiin ja jatkaa hälytyksestä huolimatta tai keltaisen hälytyksen sattuessa ohjelman suorittamista vaiheesta 302. Tällöin hälytys voi siirtyä esimerkiksi toiseen järjestelmään, jossa se voidaan esimerkiksi kuitata hoidetuksi. Erään toisen suoritusmuodon mukaan ohjelma jää odottamaan hälytyksen kuittaamista esimerkiksi valvojan toimesta ennen kuin ohjelman 10 suoritus tämän rutiinin osalta jatkuu jälleen vaiheesta 302.

Seuraavaksi esitetään eräs käytännön esimerkki etävalvontajärjesteinään toiminnasta. Alla oleva esimerkki on tarkoitettu vain selventämään keksinnön käyttöä, eikä millään tavalla rajoittamaan esillä olevan keksinnön soveltamista.

Alustusvaiheessa jokaiselle asiakkaalle luodaan oletusprofiili. Profiili voidaan luoda 15 verkkopalvelussa yhteistyössä omaisten kanssa, esimerkiksi yksinkertaisin kysymyksin, kuten “ Ulkoileeko vanhus säännöllisesti? ” tai ’’vanhus herää tyypillisesti klo:?”. Lähtötiedoista kootaan esillä olevan keksinnön mukaisen etävalvontajärjesteinään tietokantaan oletusprofiili, joka voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

Lepo__Ulkoilu__Ruokailu Aktiivisuus__WC_

Normaali lepoai- Normaali ulkoi- Normaali Normaali TV- Normaali ka 21-07 lu 8:00-8:10 ja ruokailu aika, kahvin- WC:n Päiväunet 14:00-15:30 joi- 4x vrk keitto jne. käyttö 11-12:30 nain arkipäivänä Klo: 7:30, Kahvia päivit- Kuinka ^ ja sunnuntaina 12:30, täin klo: 7:30 ja monta ker- o 9:15-11:30 17:00, 17:00. taa ja tyy- 4 20:00 Televisio päi- pihiset φ vittäin 20:30 ja kellonajat sunnuntaisin £ 20-21:30.

CO

----- 5 Lasketaan kes- Lasketaan kes- Lasketaan Lasketaan kes- Lasketaan ς kiarvot: kiarvot ja eri- keskiarvot: kiarvot ja eri- keskiarvot: 0X1 Vuosi koistapaukset: Vuosi koistapaukset Vuosi

Kuukausi Vuosi Kuukausi Kuukausi

Viikko__Kuukausi_Viikko__Viikko 28

Sekä kokonais- Viikko lepoaika_____ Käytettäessä esillä olevan keksinnön mukaista etävalvontajärjestelmää verrataan valvottavan kohteen esimerkiksi lepoaikana kerättyä tietoa seuraavanlaiseen levon oletusprofiiliin:

Lepo_

Lepoaika:

Viikko KA 11,5h Kuukausi KA 1 lh Vuosi KA 10,5

Aikavälit: VK 21-06:30+ 11-12:30 KK 21-06:30+ 11-12:30 VV 21:30-07:00+ 11:30- 12:30

Levon vaihtelevaisuus Rytmi +/- 0,5h

Pituus +/- lh_ 5

Levon vaihtelevuudesta kerättyä tietoa voidaan käyttää etävalvontajärjestelmässä raja-arvona sellaisena suoritettaessa hälytystä levon rutiineihin liittyvissä poikkeamissa tai mainittuun levon vaihtelevuuteen voidaan lisätä vielä virhemarginaalia, cm esimerkiksi +/-0,5h.

δ cv ^ 10 Esimerkkitapauksessa lepoaikana antureilla havaitut tapahtumat voivat olla esimer- ° kiksi seuraavanlaisia:

CD

g Sänkyyn klo: 21:18

CL

Liikettä aulassa klo: 01:17

CO

£5 Kylpyhuoneessa liikettä klo: 01:17 WC timestamp

CD

o Kylpyhuoneessa liikettä klo: 01:18 -> WC timestamp cm Kylpyhuoneessa liikettä klo: 01:19 -> WC timestamp

Liikettä aulassa klo: 01:19 Sänkyyn klo: 01:19__ 29

Liikettä aulassa klo: 06:38

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 06:38 -> WC timestamp

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 06:39 WC timestamp

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 06:40 -> WC timestamp

Liikettä aulassa klo: 06:41 Liikettä keittiössä 06:42 Jääkaappi auki 06:48 -> Ruoka timestamp

Kahvinkeitin päällä 07:01__-> Ruoka timestamp_

On edullista tulkita lyhyen ajan sisällä tapahtuneet WC-tapahtumat samaksi tapahtumaksi. Samaten voidaan toimia myös muiden, kuten ruokatapahtuman yhteydessä myöhemmin.

5 Yllä esitettyjen tapahtumien perusteella voidaan etävalvontajärjestelmässä tehdä esimerkiksi seuraavanlaista datankäsittelyä:

Normaaliin heräämisaikaan tehtävät tarkistukset (viikon rytmi + vaihteluväli = klo: 07:00)

Onko valvottava kohde hereillä?

Jos OK, muutos www-näkymään ’’hereillä” (muutos myös jos pois sängystä > 15min)

Jos ei OK, muutos www-näkymään ’’nukkuu keltainen”, odota max. KK heitto heräämisajassa. -> Jos OK, muutos www-näkymään ’’hereillä”, muuten hälytys_ ^ Hälytys halutussa muodossa (sms, email) o cv i o Muutos www-näkymään ’’nukkuu punainen”. Hälytystä voidaan myös lykätä / $£ viestiin liitteeksi mahdolliset syyt: x Katkonainen uni ^ Myöhäinen nukkumaanmeno = unenkertymä ei täynnä, odota kertymä

CO

Paljon aktiivisuutta / liikuntaa aikaisemmin, o Ulkoiset tekijät: cm Merkittävä päivä Sää

Muiden samaan ryhmään kuuluvien käytös samaan aikaan._ 30

Seuraavassa antureiden havaitsemia esimerkinomaisia tapahtumia aamupäivältä:

Kahvinkeitin päällä 07:01 Liikettä keittiössä 07:04 Liikettä eteisessä 07:13

Etuovi auki 07:18 -> ULOS timestamp

Etuovi auki 07:21 -> ULOS timestamp

Liikettä olohuoneessa 07:24

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 08:18 -> WC timestamp

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 08:19 -> WC timestamp

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 08:20 -> WC timestamp

Kahvinkeitin päällä 09:16 Liikettä eteisessä 09:16

Etuovi auki 09:22 -> ULOS timestamp

Etuovi auki 11:00 -> ULOS timestamp

Liikettä eteisessä 11:02

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 11:10 -> WC timestamp

Liikettä keittiössä 11:15 Jääkaappi auki 11:15 -> Ruoka timestamp

Liikettä aulassa klo: 11:48 Sänkyyn klo: 11:54__

Kuten yllä, myös tässä esimerkissä lyhyen ajan sisällä havaitut tapahtumat tulkitaan 5 yhdeksi tapahtumaksi.

c\i 0 Edellä esitettyjen aamupäivällä havaittujen tapahtumien perusteella voidaan etäval- 4 vontajärjestelmässä käsitellä dataa esimerkiksi seuraavasti:

CD

-1- Päivärutiineista tehtävät merkinnät /aamupäivä

CC

CL

n Aamupala + lounas oletettavasti syöty + aika g Ulkoilun aika ja pituus - verrataan lähimenneisyyteen.

° Jos muutosta, niin verrataan muihin samalla alueella oleviin.

O

^ Ulkoisten tekijöiden mahdollinen vaikutus. (Sade, kova pakkanen, mer kittävä päivä jne.).

Ei hälytystä, jollei erikseen haluta._ 31

Kotiinpaluun tarkistus!

Graafinen esitys viikkoraporttiin.

’’Kylpyhuone aktiivisuus” yleiskunnon tarkistukseen ja viikkoraporttiin.

Ilmoitus kahvinkeittimestä infotaululla.

Merkintä lepoajasta._

Seuraavaksi esitetään vastaavanlainen esimerkki valvottavan kohteen iltapäivällä havaituista tapahtumista:

Liikettä aulassa klo: 13:17

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 13:18 -> WC timestamp

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 13:19 -> WC timestamp

Liikettä olohuoneessa 13:24 Liikettä olohuoneessa 14:04 Liikettä aulassa klo: 14:59

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 15:18 -> WC timestamp

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 15:19 -> WC timestamp

Liikettä keittiössä 17:15 Jääkaappi auki 17:15 Ruoka timestamp

Liikettä olohuoneessa 18:49 Televisio päällä 19:00 Liikettä keittiössä 20:19 Jääkaappi auki 20:22 -> Ruoka timestamp

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 21:18 -> WC timestamp

Kylpyhuoneessa liikettä klo: 21:22 -> WC timestamp

CM

q Sänkyyn klo: 21:38

(M

I -- o

CD

5 Vastaavasti iltapäivärutiineista tehtävät merkinnät voivat olla seuraavanlaisia:

CC

CL _ co Päivärutiineista tehtävät merkinnät /iltapäivä i^· co

CD

^ Päivälepo + aika.

^ ’’Kylpyhuone aktiivisuus” yleiskunnon tarkistukseen ja viikkoraporttiin.

Päivällinen + iltapala syöty + aika Sähkölaitteista käyttöaktiivisuus, vaarallisista laitteista muistutus jos halutaan._ 32

Yllä esitetystä esimerkkitapauksesta voidaan tehdä esimerkiksi seuraavanlaista datankäsittelyä

Herää aamulla / päiväunilta, nukkuma-aika ja keskiarvorytmi.

Hälytys jos ei herää

Yleinen aktiivisuus; liikkuminen eri osissa huoneistoa.

Viikko- / päiväraporttiin muutoksesta ilmoitus Kylpyhuoneen käyttö verrattuna keskiarvoon.

Viikko- / päiväraporttiin muutoksesta ilmoitus.

Hälytys jos kylpyhuoneesta ei poistuta halutun aikajakson sisällä.

Ulkoilusta laskelma.

Viikko- / päiväraporttiin muutoksesta ilmoitus.

Myös muutospäiviltä arvio ulkoisista tekijöistä.

Ruokailun muutokset kirjataan viikko- / päiväraporttiin.

Hälytys jos sisällä ei tapahtumia halutun aikajakson sisällä ’’aktiiviseen aikaan”.

5 Vaikka edellä on esitetty etävalvontajärj esteinään käyttöä lähinnä kotona tai kodinomaisissa tiloissa asuvan henkilön, kuten hyväkuntoisen ikääntyneen ihmisen, näkökulmasta, voidaan esillä olevan keksinnön mukaista etävalvontajärjestelmää soveltaa myös esimerkiksi yksin kotona olevien koululaisten tai kotieläinten tai karjasuojissa olevan karjan valvontaan. Lisäksi etävalvontajärjestelmää voidaan sovel-10 taa myös kiinteistön, kuten esimerkiksi loma-asunnon, valvontaan.

Esimerkiksi kotona olevien koululaisen valvonnassa esillä olevan keksinnön mu-cvi kaista etävalvontajärjestelmää voidaan käyttää seuraamaan koululaisen kouluun läh- o töaikaa ja valinnaisesti lisäksi käyttää myös kaksisuuntaista viestintää muistutta- 4 maan kouluunlähdöstä joko oletuksena tai vasta, jos lähtö viivästyy. Tämän lisäksi ^ 15 on edullista seurata myös koulusta paluuaikoja, joiden oletustiedot voidaan järjes- telmään syöttää esimerkiksi lukujärjestyksestä tai hakea tieto ulkopuolisesta infor-£ maatiosta, kuten koulun tai oppilaitoksen tarjoamasta sähköisestä yhteydenpitojär- £2 jestelmästä. Lisäksi voidaan seurata esimerkiksi koululaisen mokailua, kuten aamu- g palan ja/tai välipalan syömistä, edellä esitetyllä tavalla. Koulusta paluuaikoja seura- o 20 tessa voidaan hyödyntää myös ulkopuolista informaatiota, kuten säätietoja. Esimer kiksi hyvällä säällä koululainen saattaa tulla kotiin myöhemmin kuin huonolla säällä, koska hyvällä ilmalla ulkona viihtyy pitempään. Erään suoritusmuodon mukaan kotona olevan koululaisen tietokoneen ja/tai Internetin käyttöä voidaan seurata ja/tai 33 hallita, kuten myös television katselua ja pelaamista. Lisäksi eräissä suoritusmuodoissa on mahdollisuus seurata äänenvoimakkuutta ja laukaista hälytys, jos äänen voimakkuus ylittää tietyn kynnyksen. Tällä tavalla voidaan vanhempien poissa ollessa valvoa, etteivät kotona yksin olevat koululaiset soita esimerkiksi kerrostalossa 5 musiikkia naapureita häiritsevällä voimakkuudella. Lisäksi erään suoritusmuodon mukaan voidaan valvoa myös vierailijoiden määrää ja/tai henkilöllisyyttä kotona silloin, kun vanhemmat ovat poissa kotoa.

Lemmikkien ja kotieläinten valvontaan käytetty etävalvonta järjestelmä kodinomaisissa tiloissa, kuten kotona, navetassa tai karjasuojassa, voi kerätä tietoa esimerkiksi 10 eläimen/eläinten nukkumisesta, syömisestä ja aktiivisuudesta päivän aikana ja esimerkiksi koiran mahdollisesta haukkumisesta yksin ollessaan. Seuraamalla eläimen aktiivisuutta voidaan havaita mahdollinen häiriökäyttäytyminen, masentuneisuus ja eläimen mahdollinen sairastuminen. Järjestelmän alustusaineistona voidaan käyttää esimerkiksi kyseistä eläintä tai rotua koskevia tietoja. Lisäksi erään suoritusmuodon 15 mukaan voidaan eläimen liikkumista valvottavissa tiloissa säädellä etävalvosajärjestelmän avulla, esimerkiksi laskea tiettyyn aikaan eläin tiettyyn tilaan ruokailemaan tai, mikäli valvottavissa tiloissa on mahdollista järjestää, voidaan eläin/eläimet päästää ulos tiettyyn aikaan päivästä.

Kiinteistön valvontaan käytettynä etävalvonta järjestelmä voi kerätä tietoja ja oppia 20 kiinteistön käyttöön ja toimintoihin liittyviä rutiineja. Esimerkiksi loma-asunnon ollessa kyseessä, kiinteistön käyttö yleensä painottuu vahvasti kesäkuukausiin ja juhlapyhiin. Tällöin ulkopuolista informaatiota, kuten kalenteria ja säätietoja, voidaan hyödyntää rutiineiden oppimisessa. Etävalvontajärjestelmä voidaan järjestää havainnoimaan kiinteistön lämpötilaa, sähkölaitteiden, kuten ilmastoinnin ja jää-25 kaapin, toimivuutta, putkiston kuntoa. Säätietoja hyödyntämällä voidaan myös en-

C\J

^ naita ehkäistä esimerkiksi putkiston jäätymistä ja siitä seuraavaa mahdollista vesi- ^ vahinkoa. Kaksisuuntaisen viestintäjärjestelmän kautta voidaan esimerkiksi loma- 9 asuntoon saapuville vieraille välittää ohjeita ja tietoja kiinteistöstä.

<D

x Esillä olevaa keksintöä on mahdollista kaikissa suoritusmuodoissa hyödyntää myös 30 turvallisuusvalvontaan havainnoimalla esimerkiksi luvatonta tunkeutumista valvotit tuihin tiloihin.

00

CD

O

o Edellä on esitetty vain eräitä keksinnön mukaisen ratkaisun suoritusmuotoja. Kek- c\i sinnön suoja-ala määritetään seuraavissa patenttivaatimuksissa. Alan ammattilaiselle on kuitenkin selvää, että keksinnön eri piirteiden yksityiskohdat voivat vaihdella 34 keksinnöllisen kokonaisajatuksen puitteissa ja keksinnön eri suoritusmuodoissa esitettyjä ominaisuuksia voidaan yhdistää toisiin suoritusmuotoihin.

(M

δ

(M

sj- o

CD

X

en

CL

CO

h-·

CO

CD

O

δ

(M

Claims (14)

35

1. Etävalvontajärjestelmä valvottavan kohteen valvontaa varten kodinomaisissa tiloissa, joka etävalvontajärjestelmä käsittää ainakin 5. yhdet tai useammat tiedonkeruuvälineet (102) sijoitettuna valvottaviin tiloihin ke räämään dataa valvottavasta kohteesta, - tiedonkäsittely]ärjestelyn (104) sijoitettuna toiminnalliseen yhteyteen mainittujen tiedonkeruuvälineiden kanssa tiedonkeruuvälineiden tuottaman datan keräämiseksi, missä mainittu etävalvontajärjestelmä on aikaansaatu 10. käsittelemään tiedonkeruuvälineiden (102) keräämää dataa, - tunnistamaan ja oppimaan käsitellystä datasta valvottavan kohteen rutiinit, tunnettu siitä, että mainittu etävalvontajärjestelmä on lisäksi aikaansaatu - tallentamaan muuta, valvottavan kohteen ulkopuolista, informaatiota (106), joka muu, ulkopuolinen informaatio on valvottavaan kohteeseen nähden ulkopuolista 15 informaatiota, kuten esimerkiksi valvottavan kohteen alueella vallitsevan säätila, vuodenaika, urheilu- tai muu tapahtuma, tiedot tv-ohjelmista ja -sarjoista, merkkipäivät, juhlapäivät, muiden samalla alueella, samaan ikäryhmään /sukupuoleen / elämäntilanteeseen kuuluvien valvottavien informaatiota, aikaisemmin todettuja muutoksia käytöksessä tai tilastoja. 20. määrittämään poikkeamia valvottavan kohteen rutiineissa oppimiensa rutiinien o ja/tai mainitun muun informaation perusteella, ja i 9. suorittamaan hälytys (108) poikkeamien ylittäessä ennalta määrätyt raja-arvot, to

2. Vaatimuksen 1 mukainen etävalvontajärjestelmä, missä mainitut tiedonke- ruuvälineet (102) ovat langattomia ja/tai langallisia antureita (202, 204, 206 ,208, ” 25 210) ja missä mainitut anturit on valittu ryhmästä käsittäen ainakin: liike-, lähestyen mis-, tärinä-, paine-, ovi-, palo-, savu-, häkä-, kosteus-, lämpötila-, hiilidioksidi-, ^ ylivuoto-, valo- ja optisia antureita sekä anturinominaisuudessa käytettyjä kameroita ja mikrofoneja. 36

3. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen etävalvontajärjestelmä, missä mainittu tiedonkäsittely] ärj este ly (104) käsittää päätelaitteen (212), joka mainittu päätelaite (212) on toiminnallisesti yhdistetty tiedonkeruuvälineisiin (102), ja joka päätelaite (212) on aikaansaatu hankkimaan dataa mainituilta tiedonkeruuvälineiltä (102).

4. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen etävalvontajärjestelmä, missä mai nittu tiedonkäsittely] ärj este ly (104) käsittää palvelimen (214) ja valinnaisesti päätelaitteen (212), jolloin palvelin (214) on yhteydessä tiedonkeruuvälineisiin (102) ja/tai päätelaitteeseen (212), ja joka mainittu palvelin (214) on aikaansaatu vastaanottamaan dataa yhdeltä tai useammalta päätelaitteelta (212) ja/tai tiedonkeruuväli-10 neeltä(102).

5. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen etävalvontajärjestelmä, missä mainitun etävalvontaj ärj esteinään valvottavan kohteen rutiineiden oppiminen on jatkuvaa.

6. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen etävalvontajärjestelmä, missä mai-15 nittu etävalvontajärjestelmä suorittaa ennen käyttöönottoa oppimisjakson valvottavan kohteen rutiineiden oppimiseksi.

7. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen etävalvontajärjestelmä, missä mainittu etävalvontajärjestelmän rutiineiden oppiminen ja/tai muun informaation hyödyntäminen perustuu yhteen tai useampaan matemaattiseen menetelmään, joka ma- 20 temaattinen menetelmä on valittu ryhmästä sisältäen: keskiarvostaminen, Markovin piilomalli (Hidden Markov Model, HMM) ja Dynamic Time Warp (DTW).

8. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen etävalvontajärjestelmä, missä ainakin osa kerätystä datasta käsitellään tiedonkeruuvälineissä (102) ja/tai päätelaittees- 5 sa (212). (M o 25

9. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen etävalvontajärjestelmä, missä ennal- ta määrätyn poikkeaman aikaansaama mainittu hälytys (108) on yksi tai useampi x toiminto valittuna ryhmästä sisältäen: tekstiviestin, sähköpostin, pikaviestin, puhe- lun, summerin ja etähälyttimen. CO

10. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen etävalvontajärjestelmä, missä mai- o 30 nittua etävalvontajärjestelmä on järjestetty toimimaan lisäksi murtohälyttimenä. c\i

11. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen etävalvontajärjestelmä, missä mainittu etävalvontajärjestelmä on kaksisuuntainen käsittäen välineet (110) informaati 37 on välittämiseksi valvottavalle kohteelle, jotka yhdet tai useammat informaatiovälineet on valittu ryhmästä sisältäen: näytön, tulostimen, kaiuttimen, summerin, valon ja sähköisen viestintälaitteen.

12. Vaatimuksen 11 mukainen etävalvontajärjestelmä, jonka etävalvontajärjes-5 telmän avulla voidaan hallita valvottavaa tilaa, kuten ikkunoiden ja/tai ovien lukitusta, valaistusta, ilmastointia, lämmitystä ja/tai sähkölaitteita.

13. Menetelmä (300) jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukaisen etävalvontajär-jestelmän käyttämiseksi valvottavan kohteen valvontaa varten kodinomaisissa tiloissa, joka menetelmä käsittää ainakin seuraavat vaiheet: 10. kerätään dataa valvottavasta kohteesta (302) valvottaviin tiloihin sijoitetuilla tie- donkeruuvälineillä, tunnettu siitä, että - tallennetaan jäijestelmään muuta, valvottavan kohteen ulkopuolista, informaatiota (304), joka muu, ulkopuolinen informaatio on valvottavaan kohteeseen nähden ul- 15 kopuolista informaatiota, kuten esimerkiksi valvottavan kohteen alueella vallitseva säätila, vuodenaika, urheilu- tai muu tapahtuma, tiedot tv-ohjelmista ja -sarjoista, merkkipäivät, juhlapäivät, muiden samalla alueella, samaan ikäryhmään /sukupuoleen / elämäntilanteeseen kuuluvien valvottavien informaatiota, aikaisemmin todettuja muutoksia käytöksessä tai tilastoja, 20. käsitellään tiedonkeruuvälineiden keräämä data etävalvontajärjestelmässä (306), - tunnistetaan käsitellystä datasta poikkeamat valvottavan kohteen rutiineissa (308), C\J ^ - tarkastellaan ylittääkö poikkeama rutiinissa ennalta määrätyn raja-arvon (310) ja, (M i o - suoritetaan hälytys poikkeaman ylittäessä ennalta määrätyn raja-arvon (312). co

^ 14. Vaatimuksen 13 mukainen menetelmä, jossa menetelmä lisäksi käsittää en- £ 25 nen käyttöönottoa oppimisvaiheen, jossa etävalvontajärjestelmä alustetaan (301) £2 valvottavaan kohteeseen liittyvillä tiedoilla. CO co o δ (M 38