FI122771B

FI122771B - Massan käsittelymenetelmä ja -järjestelmä

Info

Publication number: FI122771B
Application number: FI20085964A
Authority: FI
Inventors: Matti-Paavo Saren; Tuomo Kaelkaejae
Original assignee: Metso Paper Inc
Priority date: 2008-10-13
Filing date: 2008-10-13
Publication date: 2012-06-29
Also published as: AT509358A3; FI20085964A; AT509358B1; DE112009002297T5; WO2010043766A1; FI20085964A0; AT509358A2

Description

Massan käsittelymenetelmä ja -järjestelmä

Ala

Keksinnön kohteena on puukuitumassan käsittelymenetelmä ja -järjestelmä.

5 Tausta

Putkilosoluja eli vesseleitä on kaikissa lehtipuissa. Niiden koko ja muoto riippuu puulajista ja kasvupaikasta, mutta vesseleitä esiintyy erityisesti trooppisissa lehtipuissa kuten eukalyptuksessa, akaasiassa jne. Paperin valmistuksessa ja valmiin paperin käytössä vesselit aiheuttavat ongelmia. Paperin 10 valmistuksessa vesselit aiheuttavat esimerkiksi pölyämistä ja paperille painettaessa esiintyy esimerkiksi ’’vessel picking” -ongelma, jossa vesseli irtoaa paperin pinnasta ja jättää siihen valkoisen täplän.

Vesseleistä on julkaistu tutkimuksia, ja niiden aiheuttamiin ongelmiin on pyritty löytämään ratkaisuja. Vesselit on poistettu puukuitumassasta ja oh-15 jattu poistoviemäriin. Vesselien poistaminen massavirrasta pienentää kuitenkin saantoa eikä se ole taloudellisestikaan järkevää.

Lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on toteuttaa parannettu menetelmä ja menetelmän toteuttava järjestelmä. Tämän saavuttaa menetelmä puukuitumassan 20 käsittelemiseksi. Menetelmässä edelleen erotetaan vesselit puukuitumassasta käsittelyprosessiin; rikotaan vesselien rakenne käsittelyprosessissa; syötetään rikotut vesselit käsittelyprosessista puukuitumassaan.

Keksinnön kohteena on myös puukuitumassan käsittelyjärjestelmä. Käsittelyjärjestelmä käsittää erottimen, käsittelyprosessin ja palauttimen; erotin ^ 25 on sovitettu erottamaan vesselit puukuitumassasta käsittelyprosessiin; käsitte- i § lyprosessi on sovitettu rikkomaan vesselien rakenne; palautin on sovitettu syöt- i oo tämään käsittelyprosessin rikkomat vesselit puukuitumassaan.

x Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitsenäisissä pa- tenttivaatimuksissa.

S 30 Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan S useita etuja. Vesseleitä ei enää poisteta massavirrasta, vaan käytetään tuot-

O

° teen valmistuksessa hyväksi esimerkiksi paino-ominaisuuksien huonontumat ta.

2

Kuvioluettelo

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää puukuitumassan käsittelyjärjestelmää, jossa on ta-5 kaisinkytkentä, kuvio 2 esittää puukuitumassan käsittelyjärjestelmää, jossa on myötä kytkentä, kuvio 3 esittää mittaria, kuvio 4 esittää aukkoa mittarissa, 10 kuvio 5 esittää kuvaa massasta, jossa on ehjä vesseli, kuvio 6 esittää kuvaa massasta, jossa on rikottu vesseli, ja kuvio 7 esittää menetelmän vuokaaviota.

Suoritusmuotojen kuvaus

Tarkastellaan aluksi puukuitumassan käsittelyjärjestelmää kuvion 1 15 avulla. Lihavoidut nuolet edustavat putkessa virtaavaa puukuitumassaa 120, 122, 124, 204, 206 ja rakenteeltaan rikkomattomien vesseleiden 126 suspensiota ja rakenteeltaan rikottujen vesseleiden 128 suspensiota. Ohuet nuolet edustavat mittaussignalointia. Puukuitumassan käsittelyjärjestelmä käsittää erottimen 102, käsittelyprosessin 112 ja palauttimen 100. Erotin 102 erottaa 20 vesselit 126 puukuitumassasta 122 käsittelyprosessiin 112, joka rikkoo vesselien rakenteen. Vesselit voidaan erottaa puukuitumassasta joko jo ennen sel-lunkuivauskonetta tai sitten vaihtoehtoisesti paperikoneella riippuen käsittelystä, lopputuotteesta ja tarpeesta. Kun vesseleitä on halutussa määrin käsitelty käsittelyprosessissa 112, rikotut vesselit 128 voidaan palauttaa palauttimen 25 100 avulla puukuitumassaan 122 ennen erotinta 102. Rikottuja vesseleitä kä- o sittävä puukuitumassa 124, josta on poistettu vesselit, voidaan syöttää erotti-

CSJ

^ mesta 102 eteenpäin esimerkiksi paperikoneeseen.

^ Kuviossa 1 on esitetty eräänä toimintamuotona takaisinkytketty pa- lautus. Kuviossa 2 on esitetty eräs toimintamuoto, jossa vesseleiden palautus | 30 suoritetaan myötäkytkentäisellä syötöllä. Tällöin toiminta on samankaltaista ^ kuin kuvion 1 tapauksessakin, mutta palautus suoritetaan erottimen 102 jäl-

CD

g keen. Yleisesti ottaen käsitelty jae voidaan palauttaa takaisin joko uudelleen o pyörrepuhdistuksen ensimmäisen portaan syöttöön tai ensimmäisen portaan ^ akseptiin, riippuen jauhettujen vesselien käyttäytymisestä pyörrepuhdistukses- 35 sa.

3

Erotin 102 voi olla esimerkiksi pyörrepuhdistin, läjitin tai sihti. Palautin 100 voi olla putkien liitos.

Käsittelyprosessissa 112 vesseleitä voidaan muokata esimerkiksi metallisilla jauhinterillä. Oikeanlaisella jauhatuksella iso osa vesseleistä saa-5 daan hajotettua niin, että ne aiheuttavat vähemmän ongelmia. Tämän vuoksi jauhetut vesselit voidaan palauttaa takaisin massavirtaan.

Vaihtoehtoisesti tai lisäksi käsittelyprosessissa 112 vesseleitä voidaan muokata kemiallisesti. Eräässä toimintamuodossa käytetään esimerkiksi karboksyylimetyyliselluloosaa (Carboxyl Metyl Cellulosa, CMC) tai vastaavaa 10 vesselien rakenteen rikkomiseen.

Olipa käsittelyprosessi 112 millainen hyvänsä, käsittelyprosessissa 112 pyritään vesselien rakenteen rikkomiseen, koska rikkoutuneen vesselin sitoutumispinta-ala on isompi ja sitoutumiskyky on parempi kuin ehjällä vesselillä. Käsittelyprosessin 112 jälkeen vesselit kelpaavat paperin valmistukseen. 15 Vesselien rakenteen rikkominen parantaa myös valmiin paperin laatua esimerkiksi painatuksen ja ulkonäön suhteen.

Käsittelyprosessi 112 voidaan suorittaa ennalta määrätyllä tavalla mittaamatta puukuitumassaa tai vesseleitä. Mutta kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty käsittelyjärjestelmässä voidaan suorittaa myös useita mittauksia, joita 20 voidaan käyttää hyväksi manuaalisessa tai automaattisessa puukuitumassan käsittelyjärjestelmän säädössä.

Käsittelyjärjestelmä voi käsittää signaalinkäsittely-yksikön 108, joka voi ottaa vastaan dataa käsittelyjärjestelmän tilasta ainakin yhdeltä mittarilta 104, 106, 110, 114, 116, 118, 200, 202 ja ohjata vesselien käsittelyprosessia 25 112 kultakin mittarilta 104, 106, 110, 114, 116, 118 vastaanotetun datan perus teella. Signaalinkäsittely-yksikkö 108 voi käsittää prosessorin, muistin ja yhden 5 tai useamman sopivan tietokoneohjelman signaalin käsittelyä ja/tai ohjausta

CV

^ varten.

° Käsittelyjärjestelmä voi käsittää ainakin yhden mittarin 104, 116, 30 118, 200, 202 mitata puukuitumassan 120, 122, 124, 204, 206 vesseleitä. Täl- | löin signaalikäsittely-yksikkö 108 voi ohjata vesselien käsittelyprosessia 112 ^ ainakin yhden mittarin 104, 116, 118, 200, 202 mittauksen perusteella. Mittaril-

CO

g la 116 voidaan mitata vesselien määrää ja/tai laatua käsittelemättömässä puu- o kuitumassassa 120. Mittarilla 104 voidaan mitata vesselien määrää ja/tai laa- ^ 35 tua käsitellystä puukuitumassasta 122, jossa on sekä käsiteltyjä että käsittele mättömiä vesseleitä.

4

Mittareilla 116 ja 104 voidaan mitata potentiaalisesti eniten ongelmia aiheuttavien vesselien pitoisuuden vaihtelua puukuitumassavirrassa. Tämä mahdollistaa myös erottimen 102 rejektisuhteen säätämisen tämän perusteella.

5 Mittareilla 118, 202 voidaan mitata vesselien määrää ja/tai laatua käsitellystä puukuitumassasta 124, 206, josta käsittelemättömät vesselit on poistettu ja johon on syötetty käsitellyt vesselit. Mittarilla 200 voidaan mitata puukuitumassaa 204, josta on poistettu (käsittelemättömät) vesselit, mutta johon ei ole lisätty käsittelemättömiä vesseleitä.

10 Signaalinkäsittely-yksikkö 108 voi toimia myös ohjaimena ja ohjata erotinta 102 säätämään vesselien erottamista puukuitumassasta 122 mittauksen perusteella. Jos ehjien vesselien määrä erottimen 102 jälkeisessä käsitellyssä puukuitumassassa 124 mittarin 202 mukaan lisääntyy, voidaan erottimen 102 toimintaa tehostaa, jotta mahdollisimman moni vesseli saataisiin käsittely-15 prosessiin 112. Tehostaminen voi tarkoittaa puukuitumassan 122 kulkuajan pidennystä läpi erottimen 102, erottimena 102 toimivan pyöröpuhdistimen pyö-ritysnopeuden suurentamista tms. Vastaavasti jos ehjien vesselien määrä erottimen 102 jälkeisessä käsitellyssä puukuitumassassa 124 laskee, voidaan erottimen 102 toimintatehoa laskea tai pitää ennallaan. Erottimen 102 toiminta-20 tehoa on mahdollista lisätä (vähentää), jos vesselien määrä lisääntyy (pienenee) käsittelemättömässä puukuitumassassa 120 tai palauttimen 100 ja erottimen 102 välisessä puukuitumassassa 122.

Käsittelyjärjestelmä voi käsittää mittarin 110 mitata käsittelyprosessiin 112 syötettäviä vesseleitä. Tällöin signaalinkäsittely-yksikkö 108 voi ohjata 25 käsittelyprosessia 112 vesselien rakenteen rikkomisen säätämiseksi mittauksen perusteella. Jos vesseleitä 126 on runsaasti eli vesselivuo on suuri mittarin 5 110 mittauksen mukaan, voidaan käsittelyprosessia 112 tehostaa. Vastaavasti

(M

^ jos vesseleiden 126 laatu on mittarin 110 perusteella sellainen, että se vaatii ^ aiempaa tehokkaamman käsittelyn, käsittelyprosessia 112 voidaan tehostaa.

30 Käsittelyprosessin 112 tehostaminen voi tarkoittaa käsittelyajan pidentämistä, | vesseleihin kohdistuvien voimien lisäämistä, kemiallisen käsittelyaineen mää- ^ rän lisäämistä ja/tai voimakkaammin vesselin rakennetta rikkovan kemiallisen

CD

g aineen lisäämistä.

o Käsittelyjärjestelmä voi käsittää mittarin 114, jolla mitataan käsitte- ^ 35 lyprosessissa 112 olevia vesseleitä. Tällöin signaalikäsittely-yksikkö 108 voi ohjata käsittelyprosessia 112 vesselien rakenteen rikkomisen säätämiseksi 5 mittauksen perusteella. Kun kynnysarvoa suurempi määrä vesseleitä todetaan rikkoutuneiksi, voidaan vesselit palauttaa takaisin puukuitumassaan. Jos vesselit todetaan mittarilla 114 ennalta määrättyä paremmin rikkoutuneiksi, voidaan käsittelyprosessin 112 tehoa alentaa. Vastaavasti jos vesselit todetaan 5 mittarin 114 perusteella ennalta määrätysti tai sitä huonommin rikkoutuneiksi, voidaan käsittelyprosessia 112 tehostaa.

Käsittelyjärjestelmä voi käsittää mittarin 106 mitata käsittelyprosessista 112 lähteviä vesseleitä. Tällöin signaalikäsittely-yksikkö 108 voi ohjata käsittelyprosessia 112 vesselien rakenteen rikkomisen säätämiseksi mittauk-10 sen perusteella. Jos vesselit todetaan mittarilla 106 ennalta määrättyä paremmin hajonneiksi, voidaan käsittelyprosessin 112 tehoa alentaa. Vastaavasti jos vesselit todetaan mittarin 106 perusteella ennalta määrätysti tai sitä huonommin rakenteeltaan rikkoutuneiksi, voidaan käsittelyprosessia 112 tehostaa.

Mittarien 106, 110 ja 114 tietojen perusteella voidaan säätää käsit-15 telyprosessia 112 sekä saada tietoa vesseleiden erottumisen onnistumisesta. Lisäksi ennen ja jälkeen käsittelyprosessia 112 tehtyjen mittausten vertailulla voidaan arvioida vesseleiden jauhautumisen onnistumista.

Kuvio 3 esittää mittaria 104, 106, 110, 114, 116, 118, 200, 202, joka voi käsittää säteilylähteen 300 ja detektorin 302. Säteilylähde 300 kohdistaa 20 säteilyä mitattavaan kohteeseen 304, joka voi käsittää puukuitumassaa 120, 122, 124, 204, 206 tai käsittelemättömiä vesseleitä 126 ennen käsittelyprosessia 112 tai käsiteltyjä vesseleitä 128 käsittelyprosessin 112 jälkeen. Mitattava kohde 304 voi olla suspensiota, joka käsittää vettä väliaineena ja kuiva-ainehiukkasina puukuituja ja/tai vesseleitä. Suspensio voi esimerkiksi virrata 25 mittauksessa käytetylle säteilylle läpinäkyvässä putkessa 306. Mitattavan kohteen 304 vesselit sirottavat ja/tai absorboivat niihin kohdistettua säteilyä. Tässä o hakemuksessa sirottaminen sisältää myös heijastumisen. Detektori 302 voi

CM

^ detektoida suoraan säteilylähteestä 300 mitattavan kohteen 304 läpi tulevaa ^ säteilyä tai mitattavasta kohteesta sironnutta säteilyä, jolloin muodostuu kuva 30 mitattavasta kohteesta 304. Detektori 302 muuntaa vastaanottamansa säteilyn | muodostaman kuvan sähköiseksi kuvasignaaliksi, joka voi olla analoginen tai ^ digitaalinen. Signaalikäsittely-yksikkö, joka voi käsittää muuntimen analogisen

CO

g signaalin muuntamiseksi digitaaliseksi, voi sopivalla kuvankäsittelyohjelmalla o käsitellä kuvasignaalia. Vesseleiden erottelu erottimella 102 puukuitumassas- ^ 35 ta, käsittelyprosessin 112 arviointi signaalinkäsittely-yksikössä 108 ja käsittely prosessin 112 mahdollinen ohjaus voivat perustua vesseleiden muototunnis- 6 tukseen. Tällainen ratkaisu sopii jatkuvatoimiseen on-line kuitumittaukseen. Kunkin mittarin kuvasta voidaan analysoida vesseleiden määrä ja niiden rakenteen rikkoutuminen. Ehjien ja rikkoutuneiden vesseleiden erottaminen voidaan toteuttaa joko nykyisellä tekniikalla (dimensiokriteeristö) tai esimerkiksi oppivil-5 la luokittelijoilla kuten neuroverkko- tai PLS (Partial Least Squares) -luokittelijalla.

Kukin mittari voi käsittää myös kuvaavan elementin 308, joka muodostaa detektorille 302 kuvan mitattavasta kohteesta 304. Lisäksi on mahdollista, että mittari käsittää kohdistavan elementin 310, jolla tehostaa säteilyn 10 kohdistumista mitattavaan kohteeseen 304. Jos detektori 302 detektoi suoraan säteilylähteestä mitattavan kohteen 304 läpi tulevaa säteilyä, käsitellyt ja/tai käsittelemättömät vesselit näkyvät detektorin muodostamassa kuvassa tummina kirkasta taustaa vasten. Jos detektori 302 detektoi mitattavan kohteen 304 hiukkasista sironnutta säteilyä, hiukkaset, kuten käsitellyt ja/tai käsittelemättö-15 mät vesselit, näkyvät detektorin muodostamassa kuvassa kirkkaina tummaa taustaa vasten.

Säteilylähde 300 voi olla optinen säteilylähde ja sekä kuvaava elementti 308 että kohdistava elementti 310 voivat käsittää optisia komponentteja kuten linssejä tai peilejä. Säteilylähde 300 voi käsittää yhden tai useamman 20 ledin, jotka lähettävät näkyvää valoa tai infrapunasäteilyä.

Kohdistettaessa optista säteilyä suoraan säteilylähteeltä 300 detektorille 302 voidaan kuvan laatua parantaa kuvion 4 mukaisella järjestelyllä. Kuvaava elementti 308 voi käsittää mitattavasta kohteesta 304 tulevaa säteilyä fokusoivan optisen elementin 400 kuten linssin tai peilin, joka fokusoi optisen 25 säteilyn säteilyä läpäisemättömässä kappaleessa 402 olevaan pieneen aukkoon 404, jonka läpimitta voi olla esimerkiksi alle 5 mm. Tavallisesti aukon 402 5 läpimitta on 1 mm, vain 0,1 mm tai vieläkin vähemmän. Aukosta 402 tuleva

(M

^ säteily voidaan puolestaan kuvata optisella elementillä 406 kuten linssillä tai ° peilillä detektorille 302.

oo 30 Detektori 302 voi olla mustavalkoinen tai värillinen digitaalikamera, | jossa on puolijohdepikselimatriisin käsittävä detektoiva elementti.

Säteilylähde 300 voi olla myös röntgenlähde, jolloin detektorina 302

CO

g on röntgensäteilylle herkkä puolijohdepikselimatriisi. Edelleen säteilylähde 300 o voi olla ultraäänisäteilyn lähde, jolloin detektorina 302 on akustiselle säteilylle ^ 35 herkkä ultraäänidetektori.

7

Kuvio 5 esittää mittarin ottamaan kuvaa, jossa esiintyy rakenteeltaan rikkoutumaton vesseli 500. Kuvassa näkyy myös kuitu 502.

Kuvio 6 esittää mittarin ottamaan kuvaa, jossa esiintyy rakenteeltaan rikottu vesseli 600, jota signaalinkäsittely-yksikkö 108 ei määrittele (eh-5 jäksi) vesseliksi 126, 500. Kuvassa näkyy myös kuitu 502.

Kuvio 7 esittää menetelmän vuokaaviota. Askeleessa 700 vesselit erotetaan puukuitumassasta käsittelyprosessiin 112. Askeleessa 702 vesselien rakenne rikotaan käsittelyprosessissa. Askeleessa 704 vesselit syötetään käsittelyprosessista 112 puukuitumassaan 120, 122.

10 Signaalinkäsittely-yksikkö 108 voidaan toteuttaa prosessorilla, muis tilla ja tietokoneohjelmilla ja käsittelyprosessin 112 ohjaus voidaan toteuttaa tietokoneohjelmana. Signaalinkäsittely-yksikkö 108 voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa laitteistorakenteena erillisien logiikkakomponenttien, yhden tai useamman integroidun piirin tai yhden tai useamman asiakaskohtaisen integ-15 roidun piirin (Application-Specific Integrated Circuit, ASIC) avulla. Myös näiden eri toteutustapojen sekamuoto on mahdollinen.

Tietokoneohjelma voidaan puolestaan sijoittaa tietokoneohjelman jakeluvälineelle sen jakelua varten. Tietokoneohjelman jakeluväline on luettavissa tietojenkäsittelylaitteella ja se koodaa tietokoneohjelmakäskyt käsittely-20 prosessin 112 ohjaamiseksi.

Jakeluväline voi olla sinänsä tunnettu ratkaisu tietokoneohjelman jakelemiseksi, esimerkiksi tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva media, oh-jelmantallennusmedia, tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva muisti, tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva ohjelmiston jakelupakkaus, tietojenkäsit-25 telylaitteella luettavissa oleva signaali, tietojenkäsittelylaitteella luettavissa ole-va tietoliikennesignaali tai tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva kompres-5 soitu ohjelmistopakkaus.

(M

^ Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten ^ mukaiseen esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan 30 sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

X

cc

CL

CD

Oi

LO

00

O

CM

Claims

1. Menetelmä puukuitumassan käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että erotetaan (700) vesselit (126, 500) puukuitumassasta (120, 122) 5 käsittelyprosessiin (112); rikotaan (702) vesselien (126, 500) rakenne käsittelyprosessissa (112); syötetään (704) rikotut vesselit (128, 600) käsittelyprosessista (112) puukuitumassaan (120, 122, 204).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan puukuitumassan (120, 122, 124, 204, 206) vesseleitä (126, 500); ja ohjataan vesselien (126, 500) rakenteen rikkomista mittauksen perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan puukuitumassan (120, 122, 124, 204, 206) vesseleitä (126, 500); ja ohjataan vesselien (126, 500) erotusta puukuitumassasta (120) mittauksen perusteella.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan vesselien (126, 500) käsittelyprosessia (112) mittauksen perusteella.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, il että mitataan käsittelyprosessiin (112) syötettäviä vesseleitä (126, 500); ja o ™ 25 ohjataan vesselien (126, 500) käsittelyprosessia (112) mittauksen o perusteella. 00

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, * että mitataan käsittelyprosessissa (112) olevia vesseleitä (126, 500); ja S ohjataan vesselien (126, 500) käsittelyprosessia (112) mittauksen O) g 30 perusteella. o o

^ 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan käsittelyprosessista (112) lähteviä vesseleitä (126, 500); ja ohjataan vesselien (126, 500) käsittelyprosessia (112) mittauksen perusteella.

8. Puukuitumassan käsittelyjärjestelmä, tunnettu siitä, että käsittelyjärjestelmä käsittää erottimen (102), käsittelyprosessin (112) ja palautti- 5 men (100); erotin (102) on sovitettu erottamaan vesselit (126, 500) puukuitu-massasta (120,122) käsittelyprosessiin (112); käsittelyprosessi (112) on sovitettu rikkomaan vesselien (126, 500) rakenne; 10 palautin (100) on sovitettu syöttämään käsittelyprosessin (112) rik komat vesselit (128, 600) puukuitumassaan (120,122, 204).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen käsittelyjärjestelmä, tunnet-t u siitä, että käsittelyjärjestelmä käsittää signaalinkäsittely-yksikön (108); ja signaalikäsittely-yksikkö (108) on sovitettu ottamaan vastaan dataa 15 käsittelyjärjestelmän tilasta ja ohjaamaan vesselien (126, 500) käsittelyprosessia (112) vastaanotetun datan perusteella.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen käsittelyjärjestelmä, tunnettu siitä, että käsittelyjärjestelmä käsittää ainakin yhden mittarin (104, 116, 118) mitata puukuitumassan (120, 122, 124, 204, 206) vesseleitä (126, 20 500); ja signaalikäsittely-yksikkö (108) on sovitettu ohjaamaan vesselien (126, 500) käsittelyprosessia (112) kunkin mittarin (104, 116, 118) mittauksen perusteella.

^ 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen käsittelyjärjestelmä, tun- O ^ 25 n ett u siitä, että signaalikäsittely-yksikkö (108) on sovitettu ohjaamaan ero- o tinta (102) säätämään vesselien (126, 500) puukuitumassasta (120, 122) erot- $2 tamista mittauksen perusteella. X

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen käsittelyjärjestelmä, tun- 2 nettu siitä, että käsittelyjärjestelmä käsittää mittarin (110) mitata käsittely- 05 g 30 prosessiin (112) syötettäviä vesseleitä (126, 500); ja o signaalikäsittely-yksikkö (108) on sovitettu ohjaamaan käsittelypro sessia (112) vesselien (126, 500) rakenteen rikkomisen säätämiseksi mittauksen perusteella.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen käsittelyjärjestelmä, tunnettu siitä, että käsittelyjärjestelmä käsittää mittarin (106) mitata käsittelyprosessista (112) lähteviä rikottuja vesseleitä (128, 600); ja signaalikäsittely-yksikkö (108) on sovitettu ohjaamaan käsittelypro-5 sessia (112) vesselien (126, 500) rakenteen rikkomisen säätämiseksi mittauksen perusteella.

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen käsittelyjärjestelmä, tunnettu siitä, että käsittelyjärjestelmä käsittää mittarin (114) mitata käsittelyprosessissa (112) olevia vesseleitä (126, 500); ja 10 signaalikäsittely-yksikkö (108) on sovitettu ohjaamaan käsittelypro sessia (112) vesselien (126, 500) rakenteen rikkomisen säätämiseksi mittauksen perusteella. δ cv i 00 o 00 X cc CL CO CD LO 00 o o C\l